JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS

Transkriptio

1 JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS KALLE PUOLAKKA KSEI/PALMENIA LAHTI LAHDEN TIEDEPÄIVÄ Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Etunimi Sukunimi Esityksen nimi

2 YRJÖ LIIPOLA TYÖN PATSAS (1946).

3 FELLMANIN PELTO IHMISEN ELÄVÄ MONUMENTTI

4 JULKISEN TAITEEN YHTEISKUNNALLISET ULOTTUVUUDET Julkiset taideteokset välittävät kulttuurisia merkityksiä ja arvoja, asettavat tietynlaiset teot esimerkillisiksi sekä tähtäävät ihmisten välisen yhteisöllisyyden tunteen synnyttämiseen ja vahvistamiseen (Noël Carroll Art and Recollection, The Journal of Aesthetic Education, 2005). Julkinen taide mahdollisuutena saada ihmiset kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioita; mahdollinen vastalääke nykydemokratiaa uhkaavalle ihmisten poliittiselle välinpitämättömyydelle. (Diana Boros Creative Rebellion for the Twenty-First Century: The Importance of Public and Interactive Art to Political Life in America, 2012).

5 ESTEETTINEN JA SOSIAALINEN DEWEYN PRAGMATISMISSA Deweyn taiteen museokäsityksen kritiikki : taidetta ei saa ymmärtää joksikin omaksi kategoriakseen ja muista elämän osa-alueista erilliseksi todellisuuden saarekkeeksi. Tärkeänä lähtökohtana havainto, että monissa länsimaiden ulkopuolisissa kulttuureissa eri taiteen lajit olivat osa järjestäytyneen yhteisön merkityksellistä elämää kuten myös niitä riittejä ja seremonioita, joissa yhteiselämän merkitys saavutti täyttymyksensä (Dewey Taide kokemuksena, 16). Dewey pitää taidetta kokonaisuudessaan eräänlaisena laajentumana voimasta, jolla riitit ja seremoniat liittävät yhdessä juhlivat ihmiset elämän kaikkiin sattumuksiin ja näkymiin (mt. 328).

6 ESTEETTINEN JA SOSIAALINEN DEWEYN PRAGMATISMISSA Esteettisellä on tärkeä rooli myös Deweyn demokratiakäsityksessä. Demokratia jonain enempänä kuin vain kansalaisten oikeutena äänestää tietyin väliajoin tai kansalaisten ja päättäjien suhdetta määrittelevänä periaatejoukkona. Deweyn demokratiakäsitys on kokemuksellinen: Yhteenkuuluvuuden tunne ihmisten ja ihmisryhmien välillä keskeinen demokraattisen yhteiskunnan hyvinvointia ylläpitävä tekijä.

7 SOSIAALINEN JA ESTEETTINEN JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS -TEOKSESSA. Miten tällaiset deweyläisen estetiikan keskeiset tekijät näkyvät John Adamsin terrori-iskun muistoksi säveltämässä teoksessa On the Transmigration of Souls? Minkälainen esteettissosiaalinen ulottuvuus kuuluu teoksen kokemukseen? Miten menee yhteen Deweyn demokraattisen kokemuksen kanssa?

8 ADAMS TEOKSEN SÄVELTÄMISESTÄ Aluksi vastahankainen sävellystilausta kohtaan; ei pystynyt kuvittelemaan mitään 9/11:ä muistelevaa, joka ei päätyisi kiusaantuneisuuteen. Innoittui ajatuksesta sisällyttää ihmisten henkilökohtaisia muisteluita iskun uhreista osaksi teosta. WTC-tornien iskupaikalle (Ground Zero) jätetyt lappuset: Loius Anthony Williams. One World Trade Center. Port Authority, 66th floor. We love you, Loius. Come home. New York Times -lehden Portraits in Grief -osiossa ilmestyneet muistokirjoitukset: Hän oli pitkä, erittäin hyvän näköinen, eivätkä tytöt koskaan puhuneet minulle, kun hän oli paikalla. Eivät pelkkiä tekstipätkiä, vaan emotionaalisia vihjeitä, jotka edustivat laajempia, pidempiä henkilökohtaisia kertomuksia, joita ei voinut koskaan täysin tietää, mutta jotka ehkä pystyi kuvittelemaan (Adams Hallelujah Junction, 2008, 268).

9 ADAMS TEOKSEN SÄVELTÄMISESTÄ Myös uhrien nimien mantramainen luenta muodostaa teoksen tärkeän osan. Adams: Nähdäkseni ainut tapa lähestyä tätä teemaa [9/11] oli tehdä siitä osallisina olevien ihmisten henkilökohtaisimpia tunteita koskeva. (mt.) On the Transmigration of Soulsin neljä tasoa: 1) Yllämainitut etukäteen nauhoitetut tekstuaaliset osiot. 2) Katuäänistä koostuva nauha, jonka sisällön Adams oli nauhoittanut New Yorkissa yöaikaan. 3) Teoksessa on myös niin seka- kuin lapsikuoro, joiden osuudet koostuvat juuri NYT:n Portraits in Grief -sarjassa esiintyneistä ihmisten kirjoittamista henkilökohtaisista muisteloista. 4) Nämä osiot on asetettu orkesteritekstuurin päälle, jota paria huipennusta lukuun ottamatta kuvastaa vahva staattisuus.

10 MUISTELUTAITEEN KOKEMISESTA On the Transmigrationia on nimitetty musiikilliseksi muistomerkiksi (a musical memorial). Noël Carroll julkisen taiteen kokemuksellisen voimakkuuden alkuperästä: vaikuttava julkinen taide ei puhuttele ainoastaan kokijan aistihavaintoa, vaan myös mielikuvitusta, muistia, tunteita, ja ymmärrystä (Carroll 2005). Näin tuntuisi tapahtuvan myös Adamsin teoksen tapauksessa.

11 ON THE TRANSMIGRATION KATEDRAALIMAISENA MUISTOTILANA. Vahva muistikuva [vierailuistani Notre Damessa] on se, että siellä oli aina hälyä (sound). Vaikka ihmisiä kielletäänkin puhumasta, he silti puhuvat. Ja äänet täyttävät sen (noises). Missä tahansa suurikokoisessa julkisessa tilassa, jossa satoja ihmisiä kuljeskelee ympäriinsä, on väistämättä eräänlainen jatkuva ympäröivien äänien matto Tuossa tilassa oleminen on itsessään hyvin liikuttavaa, koska sinut valtaa tunne lukuisten sielujen keskellä olemisesta ei vain rakennuksessa olevien ihmisten, vaan kaikkien niiden, jotka ovat olleet siellä aiemmin. Tämä oli mielessäni oleva kuva kun olin säveltämässä teosta, toisin sanoen että siinä olisi tällainen jatkuva ihmisyyden äänimaailma pohjavireenä. Se voi koostua vain pojan Kadonnut, kadonnut sanoista tai ihmisten nimien luvusta tai liikenteen äänistä tai siitä minkälaista elämä on.

12 ADAMSIN TEOKSEN SOSIAALISESTEETTISISTÄ ULOTTUVUUKSISTA On the Transmigrationia voidaan pitää sellaisena yhteisöllisenä rituaalina, jota Dewey piti demokraattisen yhteiskunnan keskeisenä rakenneosana; teos luo tilan sellaisille kokemuksille, jotka voivat rakentaa yhteisöllisiä siteitä ihmisten välille sekä vahvistaa jo olemassa olevia. Adams: Kappale ei käsittele torneja tai politiikkaa tai syyllisiä tai väkivaltaa. Tosiasiassa se kertoo menetyksestä; äidistä, joka menetti poikansa, vaimosta, joka menetti miehensä, tyttärestä, joka isänsä. Sympatian tunteen keskeisyys Deweyn demokratiakäsitykselle. Sympatia edellytyksenä yhteisöllisille kokemuksille, mutta tämä kokemustapa voi myös kasvaa ainoastaan tiettyjen yhteisöllisten kokemusten myötä. Adamsin teos tarjoaa tilan myös tällaisten sympatiaa kehittävien yhteisöllisten kokemusten syntymiselle.