MYLLYPURO, PIHTISULUNKATU 4 Asemakaava nro 8705 Diaarinumero: TRE: 6708/10.02.01/2017 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS 14.12.2017, tark. 12.3.2018
2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Myllypuron kaupunginosan tonttia nro 3752-4 ja liikennealuetta. Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, erikoissuunnittelija Juha Riihelä. Diaarinumero: TRE: 6708/10.02.01/2017, pvm. 14.12.2017 Selostuksen liiteasiakirjat: Asemakaavakartta 14.12.2017, tark. 12.3.2018 Seurantalomake 14.12.2017 tark. 12.3.2018 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.1.1 Alueen yleiskuvaus 1.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue sijaitsee Länsi-Tampereella noin 10 km päässä keskustasta, Myllypuron kaupunginosassa. Asemakaavamuutos käsittää korttelin 3752 tontin nro 4 sekä liikennealuetta. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 17,5171 ha. Tästä tonttiin nro 3752-4 lukeutuu 16,2847 ha ja liikennealueeseen 3,5395 ha. Tontin 3752-4 sallittu tehokkuusluku on e=0,25 ja rakennusoikeus 40 712 k-m². Tontilla toimii nykyisin Pilkington Automotive Finlandin tuotantolaitos. Teollisuusrakennukset sijoittuvat tontin länsireunaan. Suunnittelualueeseen lukeutuva, tontin itäpuolella sijaitseva liikennealue on käytöstä poistettua rautatiealuetta. Maastonmuodot ja maaperä Suunnittelualueen maasto nousee loivasti pohjoiseen mentäessä. Peruskartan mukaan korkeimmat maastonkohdat sijoittuvat suunnittelualueen luoteisosaan ja ovat noin +125 mpy. Matalimmat maastonkohdat sijoittuvat tontin eteläosaan ja ovat noin +110 mpy. Suunnittelualueen tyypillisin maalaji on hiesua, pohjoisimmassa osassa karkeampaa moreenia. Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue sijoittuu kokonaisuudessaan Vihnusjärven osavaluma-alueelle, joka purkaa Myllypuroon Lintuviidanpuiston kautta. Myllypuron yli kaksi kilometriä pitkä puronvarsilehto on Tampereen kantakaupungin arvokkaimpia luonnonalueita. Se rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi vuonna 1999 ja on Natura2000 -verkostoon kuu-
luva kohde. Lisäksi alue on myös osa valtakunnallista lehtojensuojeluohjelmaa. Myllypuron kasvillisuus on erittäin rehevää ja monipuolista puronvarsilehtokasvillisuutta, jota ruokkii ravinnepitoinen hietaja hiesumaaperä. Suunnittelualueen eteläosassa kulkee maastopainanteessa länsi-itä -suunnassa avo-oja. Oja laskee itään kohti Myllypuroa. Tontin keskiosaan sijoittuu puolestaan pohjoisesta etelään laskevan ojan painanne. Suunnittelualue ei sijoitu pohjavesialueelle. Hulevesien laadunhallinnalla on suuri merkitys Myllypuron ja Vihnusjärven vedenlaadulle. Kasvillisuus Suunnittelualueen länsiosa on nykyisen tuotantolaitoksen käytössä ja maanpinta on tasattu ja kasvillisuus poistettua, kun taas tontin itäja pohjoisosassa kasvaa talousmetsää. Suunnittelualueen itäosassa sijaitseva entinen rautatiealue on osin metsittynyt. Luonnontilaista metsää suunnittelualueella ei ole. Eläimistö Suunnittelualueella ei esiinny liito-oravan pesäpaikkoja eikä niiden elinympäristöjä. Vuonna 2016 laaditun kantakaupungin liito-oravaselvityksen mukaan suunnittelualueen itäosassa läpi kulkee liito-oravien mahdollinen kulkuyhteys pohjois-etelä-suunnassa. Liito-oravien elinympäristöt sekä pääasialliset kulkuyhteydet eivät sijoitu Myllypuron teollisuusalueelle, vaan Myllypuron luonnonsuojelualueelle sekä teollisuusalueen etelä- ja pohjoispuolelle. Suunnittelualueelta ei ole tehty muita arvokkaita lajihavaintoja. Ympäristöhäiriöt Suunnittelualueen lähivaikutusalueelle sijoittuu Ikurin vanha, vuosina 1963 83 toiminut kaatopaikka. Kaatopaikalle toimitettiin kiinteää yhdyskuntajätettä, kuivaamatonta lietettä, teollisuusjätettä ja nestemäistä teollisuusjätettä (Tampereen kaupunki, 2006). Ikurin kaatopaikan riskiselvityksen mukaan kaatopaikka on potentiaalinen ympäristön saastuttaja. 1.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen rakennettu lähiympäristö koostuu lähes yksinomaan suurista tai keskisuurista teollisuus- ja tuotantorakennuksista. Ympäristön rakennukset ovat pääosin yksikerroksisia. Lähivaikutusalueen toimijoita ovat mm. Kaukokiito ja Sandvik Mining and Construction Oy. Vuoden 1974 ilmakuvan perusteella tontin 3752-4 rakentaminen on alkanut 1970-luvun alussa pienellä teollisuushallilla nykyisen, liki 300-metrisen teollisuusrakennuksen keskivaiheilta. Samoiin aikoihin alettiin toteuttaa myös tontin itäpuolen teollisuusratayhteyttä. Tontti nro 3752-4 on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. 3
4 Kartta liito-oravien kulkureteistä ja elinympäristöistä suunnittelualueen lähiympäristössä. 1.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 1.2.1 Pirkanmaan maakuntakaava
5 Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta, kaava-alue merkitty keltaisella soikiolla Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 kokouksessaan 27.3.2017. Hyväksymispäätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Pirkanmaan maakuntahallitus on 29.5.2017 MRL 201 :n nojalla päättänyt maakuntakaavan voimaantulosta ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaava tuli päätöksen mukaisesti voimaan, kun päätöksestä kuulutettiin 8.6.2017. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu työpaikka-alueelle. Alueelle kohdistuu maakuntakaavassa erikoismääräys 13 (em13). Määräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Myllypuron (FI0345001) Natura-alueen valumaalueella suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesitalouden ja veden laadun säilymiseen. 1.2.2 Tampereen kantakaupungin yleiskaava
6 Ote yleiskaavasta. Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on teollisuustoimintojen aluetta. Kaava-alueella on voimassa Myllypuro osayleiskaava (vahvistunut 22.1.2009), jonka mukaan alue on teollisuusaluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-3). Alueen etelärajalla kulkee viheryhteystarve, joka on merkittävä pintavalunnan purkureitti. Ote Myllypuron osayleiskaavasta Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa 2040 (hyväksytty 15.5.2017, mutta vahvistamaton) alue on merkitty työpaikkojen ja
elinkeinojen alueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Merkinnän mukaisesti alueella tulee erityisesti kiinnittää huomiota hulevesiratkaisuihin, sillä alue rajautuu Natura 2000-verkostoon kuuluvaan Myllypuron suojelualueeseen (yleiskaavan kartta 1). Suunnittelualueen eteläosassa sijaitsee merkittävä oja tai vesireitti, joka merkinnän mukaisesti on säilytettävänä avoimena (kartta 4). Lisäksi alue sijoittuu kemikaalilaitoksen (Solensis Finland Oy ja Punamusta Tampere Oy) konsultointivyöhykkeelle (yleiskaavan kartta 4). 7 Ote kantakaupungin yleiskaavasta 2040 1.2.3 Voimassa oleva asemakaava
Ote asemakaavasta. Suunnittelualueella on voimassa kaksi asemakaavaa. Tontilla 3752-4 on voimassa 8.6.1971 vahvistettu asemakaava nro 3654, jossa tontti on merkitty yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TTV). Liikennealueella (LR) on voimassa 7.4.1971 vahvistettu asemakaava numero 3451. 1.2.4 Kantakaupungin liito-oravaselvitys 2016 1.2.5 Hulevesiselvitys 1.2.6 Tonttijako 1.2.7 Pohjakartta Tampereen kantakaupungin liito-oravien elinympäristöjä ja kulkureittejä on tutkittu kantakaupungin liito-oravaselvityksessä (Ramboll 2016). Tontille laadittiin asemakaavamuutoksen yhteydessä hulevesiselvitys (Sitowise 2018). Lisäksi hulevesien käsittelyä alueella ohjaa Tampereen kaupungin hulevesiohjelma (2012). Tontilla 3572-4 on voimassa 19.4.1971 hyväksytty tonttijako nro 3299. Tontti on merkitty tonttirekisteriin 7.7.1971. Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2017. 8 2. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 Suunnittelun käynnistäminen Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt tontin nro 3752-4 omistaja 14.9.2017. 2.2 Osallistuminen ja yhteistyö 2.2.1 Osalliset Kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja työntekijät (lähivaikutusalue) Kaupungin eri toimialat ja liikelaitokset Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan pelastuslaitos TUKES Muut ilmoituksensa mukaan 2.2.2 Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavahanke tuli vireille 14.12.2017, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville 14.12.2017
11.1.2018 väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internet-sivuille. Aineisto lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Siitä pyydettiin aloitusaikana kommentit tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Asemakaavamuutoksesta kommentit nähtävilläoloaikana jättivät Pirkanmaa ELY-keskus ja Pirkanmaan pelastuslaitos sekä Tampereen kaupungin viheralueet ja hulevedet -yksikkö ja ympäristönsuojeluyksikkö. Pirkanmaan maakuntamuseolta saatiin kommentti varsinaisen nähtävilläoloajan jälkeen. Pirkanmaan ELY-keskus toi kommentissaan esille, että kaavan laatijan tulee arvioida sekä kaavaratkaisun pysyvät että rakentamisaikaiset vaikutukset Natura-alueen suojelun perusteisiin, erityisesti tietokantatäydennyksessä alueen suojelun perusteeksi lisättäväksi ehdotettuun pikkujokien ja purojen luontotyyppiin. Natura-alueiden suojelun perusteena olevien luonnonarvojen merkittävä heikentäminen on kiellettyä. Asemakaavan valmisteluaineistossa Natura-alueelle laskevan uoman varressa oleva puustoinen alue kapenee erityisesti länsiosassa ja uomaan laskevan pohjoisesta tulevan sivuojan itäpuolella oleva puusto jää leveälti TY-alueen alle. Myös rakentamistehokkuuden kasvu voi johtaa haitallisiin vaikutuksiin. Etenkin hulevesivaikutusten kautta (mm. lisääntyvät kattovedet ja läpäisemättömät pinnat) Natura-alueelle syntyviä vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä on luontevaa arvioida hulevesiselvityksen yhteydessä tai mikäli se ei ole mahdollista, erillisessä Natura-tarvearviossa. Vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa tulee huomioida myös muiden hankkeiden ja kaavojen yhteisvaikutukset. Myös vaikutusten lieventämiskeinoja tulee tarkastella. Kaavoituksen vastine: Kaavan liitteeksi on laadittu hulevesiselvitys (Sitowise 2018), jossa on arvioitu kaavan toteutumisen vaikutuksia alueen hulevesien määrään ja laatuun sekä esitetty toimia hulevesien laadulliseen ja määrälliseen hallintaan. Lisäksi selvityksessä on erikseen arvioitu kaavan toteutumisen vaikutuksia Myllypuron Natura-arvoihin. Selvityksessä esitetyt suositukset ovat vaikuttaneet kaavan suunnitteluratkaisuihin ja -määräyksiin. Kaavaehdotuksessa on esitetty teollisuustonttien välillä kulkevan ojan leventämistä hulevesien viivyttämiseen soveltuvaksi painanteeksi (kaavamääräys hule-4). Viivytysalue hidastaa hulevesien kulkeutumista teollisuustonteilta suunnittelualueen eteläosassa kulkevaan avo-ojaan ja edelleen Lintuviidanpuiston kautta Myllypuroon. Liito-oravien osalta ELY-keskusta toteaa, että Rambollin vuonna 2016 tekemässä liito-oravaselvityksessä on asemakaava-alueen kautta osoitettu mahdollinen pohjois-eteläsuuntainen kulkuyhteys. Alueen merkitystä liito-oravan kulkuyhteysalueena tulee tarkentaa. Kulkuyhteyksiä tarkasteltaessa tulee myös selvittää soveltuuko kaava-alueen länsipuolella sijaitseva vanha liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikka vielä liito-oravalle, sillä kaava katkaisisi sieltä yhteydet kokonaan idän suuntaan. 9
Kaavoituksen vastine: Suunnittelualueen läpi kulkee pohjois-eteläsuunnassa Tampereen kantakaupungin liito-oravaselvitykseen merkitty liito-oravien mahdollinen kulkuyhteys. Suunnittelualueelta ei ole tehty liito-oravahavaintoja. Selvityksen mukaan liito-oravien elinympäristöt ja pääasialliset kulkureitit eivät sijoitu Myllypuron teollisuusalueelle vaan Myllypuron luonnonsuojelualueelle sekä teollisuusalueen etelä- ja pohjoisosiin. Kaava-alueen länsipuolelle, Nokian kaupungin puolelle sijoittuva metsäalue on liito-oravalle soveltuvaa aluetta. Asemakaavan nro 8183 yhteydessä laaditun liito-oravaselvityksen (2015) mukaan alueella on ollut kolopuita, mutta sieltä ei ole tehty havaintoja liito-oravasta. Alue on pieni (0,3ha) ja eristynyt, eikä sillä sijaitse liito-oravan tarvitsemaa suojapuustoa. Aluetta rajaa lännessä moottoritie ja pohjoisessa ja idässä voimalinja, jonka kohdalla puustoton alue on 40 50 metriä leveä. Koska selvitysalueen liito-oravalle soveltuvat biotoopit ovat pienialaisia ja sijaitsevat eristyksessä muusta liito-oravalle soveltuvien metsäalueiden verkostosta, on todennäköistä, että alueelle ei tulevaisuudessakaan asetu liito-oravia. Pirkanmaan Pelastuslaitos toi kommentissaan esille, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tulisi kirjata huomio siitä, että kohde sijaitsee Solensis Finland Oy:n ja osittain myös Punamusta Tampere Oy:n konsultointivyöhykkeellä. Kaavoituksen vastine: Maininta konsultointivyöhykkeistä on kirjattu tarkistettuun osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja myös kaavan selostukseen. Tampereen kaupungin viheralueet ja hulevedet -yksikkö totesi kommentissaan, että asemakaavan muutosalueelle on laadinnassa hulevesiselvitys. Tampereen kaupungin ympäristönsuojelun yksikkö totesi kommentissaan, että hulevesiselvitystä on täydennettävä siten, että siitä käy selville hankkeen vaikutukset Natura 2000-alueen suojeluperusteena oleviin arvoihin sekä haitallisten vaikutusten ehkäisykeinot. Pirkanmaan maakuntamuseo antoi lausunnon varsinaisen nähtävilläolon jälkeen. Maakuntamuseo totesi, että kaava-alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita arkeologisia kohteita. Alueen arkeologista potentiaalia voidaan pitää vähäisenä, eikä maakuntamuseo edellytä alueen muinaisjäännösinventointia. Jos kaavaprosessin yhteydessä tulee kuitenkin tietoa tai havaintoja mahdollisista arkeologisista kohteista, esimerkiksi kiviröykkiöistä tai maakuopista, tulee niistä viipymättä olla yhteydessä maakuntamuseoon. Muun kulttuuriympäristön osalta maakuntamuseolla ei ollut huomautettavaa hankkeesta. 2.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tontin 3752-4 jakaminen ja tontin rakennusoikeuden lisääminen. 10
Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja suunnitelmien vaikutukset lähialueen arvokkaisiin luonnonympäristöihin. 11 3. ASEMAKAAVAN KUVAUS 3.1 Kaavan rakenne 3.2 Aluevaraukset Suunnittelualueella maankäytön periaatteet muuttuvat siten, että osa nykyisestä teollisuusrakennusten korttelialueesta osoitetaan suojaviheralueeksi sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueiksi. Lisäksi suunnittelualueeseen lukeutuva liikennealue osoitetaan suojaviheralueeksi. Asemakaavamuutoksessa suunnittelualueelle muodostuvat tontit 3752-31 ja 3752-32 osoitetaan teollisuustoimintojen korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa vesistön likaantumista tai pilaantumista. Tontille saa rakentaa tiloja tuotantoa, tutkimusta ja niihin liittyvää varastointia varten. Kokonaiskerrosalasta saadaan merkintöjen osoittama prosenttimäärä käyttää liike- ja toimistotiloiksi. Tontille ei saa sijoittaa kaupan suuryksikköä tai päivittäistavaramyymälää. Autopaikkoja on varattava merkinnän osoittama määrä (TY-21). Tontin 3752-31 pinta-ala on 79 741 m 2 ja tontin 3752-32 pinta-ala 60 034 m 2. Kummankin tontin tonttitehokkuus on e=0.50. Rakennuksen tai sen osan enimmäiskerrosluku on III. Autopaikkavaatimus on yksi autopaikka jokaista 200 k-m 2 kohti. Tonteilla on rakennettava yksi pyöräpaikka jokaista 200 k-m 2 kohti. Vähintään puolet pyöräpaikoista on katettava. Tonteilta tulevat hulevedet tulee viivyttää tontilla tai muulla alueella viivytysrakentein ja johtaa purkupaikkaan viranomaisen hyväksymän erillissuunnitelman mukaan. Viivytysrakenteiden mitoitustilavuutena on suluissa mainittu kuutiometrimäärä (1) jokaista sataa, tontille rakennettujen kattojen ja muiden vettä läpäisemättömien pintojen neliömetrimäärää kohden. Tontilta tulevista hulevesistä, puhtaita kattovesiä lukuun ottamatta on erotettava öljy ja hiekka. Öljyn- ja hiekanerotusjärjestelmä tulee varustaa näytteenottokaivolla. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto (hule-30 (1)). Tonttien 3752-31 ja 3751-31 rajalle on osoitettu tontin tai alueen osa, jolle tulee tehdä allas, ojanne tai suodatin viivyttämään huleveden
kulkeutumista valuma-alueella ja parantamaan veden laatua. Viivytysalue tulee toteuttaa painanteena siten, että veden lammikoituminen on mahdollista (hule-4). Suunnittelualueen etelä- ja itäosaan osoitetaan n. 40 metriä suojaviheralue, jolla sijaitsee luonnon monimonimuotoisuuden kannalta arvokas ekologinen yhteys (EVS). Suunnittelualueen lounaisosaan muodostuu tontti 3752-33, joka osoitetaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi, jolle saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 30m 2 :n suuruisen muuntamorakennuksen (ET-3). Tontin pinta-ala on 128m 2. 12 Tonttitiedot Nykytila Pinta-ala m 2 Rakennusoikeus Tonttitehokkuus e k-m 2 3752-4 162847 40712 0,25 Tontti kaavamuutoksen Pinta-ala m 2 Rakennusoikeus Tonttitehokkuus e jälkeen k-m 2 3752-31 79 741 39 871 0,50 3752-32 60 034 30 017 0,50 3752-33 128 30 0,23 Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 69 888 k-m 2. Kerrosala lisääntyy yhteensä 29 176 k-m 2. Viheralueet lisääntyvät 35 268 m 2 Kaavamerkinnät Käyttötarkoitus TY-21 Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa vesistön likaantumista tai pilaantumista. Tontille saa rakentaa tiloja tuotantoa, tutkimusta ja niihin liittyvää varastointia varten. Kokonaiskerrosalasta saadaan merkintöjen osoittama prosenttimäärä käyttää liike- ja toimistotiloiksi. Tontille ei saa sijoittaa kaupan suuryksikköä tai päivittäistavaramyymälää. Autopaikkoja on varattava merkinnän osoittama määrä. ET-3 Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue, jolle saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 30 m 2 :n suuruisen EVS muuntamorakennuksen. Suojaviheralue, jolla sijaitsee luonnonmonimuotoisuuden kannalta arvokas ekologinen yhteys. Rakennusoikeus e=0,50 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan.
Kerrosluku III Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Liike- ja toimistotilat lto30% 13 Merkintä osoittaa, kuinka monta prosenttia sallitusta kerrosalasta saadaan käyttää liike- ja toimistotiloja varten. Autopaikat 1ap/200m 2 Merkintä osoittaa, kuinka monta kerrosalaneliömetriä kohden on rakennettava yksi autopaikka. Pyöräpaikat 1pp/200m 2 Merkintä osoittaa, kuinka monta kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi polkupyöräpaikka. Vähintään puolet polkupyöräpaikoista on rakennettava katetuiksi. Hulevesi hule-30(1) Tontilta tulevat hulevedet tulee viivyttää tontilla tai muulla alueella viivytysrakentein ja johtaa purkupaikkaan viranomaisen hyväksymän erillissuunnitelman mukaan. Viivytysrakenteiden mitoitustilavuutena on suluissa mainittu kuutiometrimäärä jokaista sataa tontille rakennettujen kattojen ja muiden vettäläpäisemättömien pintojen neliömetrimäärää kohden. Tontilta tulevista hulevesistä, puhtaita kattovesiä lukuun ottamatta, on erotettava öljy ja hiekka. Öljyn- ja hiekanerotusjärjestelmä tulee varustaa näytteenottokaivolla. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. va Vaara-alue Nimistö Suojaviheralueen nimeksi tulee Fasettireuna (kadunnimitoimikunta 8.3.2018). 3.3 Kaavan vaikutukset 3.3.1 Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavalla mahdollistetaan suunnittelualueen kerrosalan lisääminen 29 176 k-m 2 :llä, mikä tarkoittaa noin 72 prosentin lisäystä nykyiseen kerrosalaan. Osa alueen kerrosalasta säilyy nykyään alueella toimivan Pilkington Automotive Finland Oy:n käytössä. Asemakaavamuutos tukee elinkeinoelämän kasvua mahdollistamalla uusia työpaikkoja. Kaava lajittelee muutosalueen käyttötarkoitukset nykyistä asemakaavaa tarkemmin ja osoittaa laajemmin viheraluevarauksia ympäristönsuojelun tarpeisiin. Kaavassa esitetyt hulevesien käsittelyyn liittyvät merkinnät ja määräykset mahdollistavat hulevesien hallinnan nykytilannetta paremmin. 3.3.2 Kaavan vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavamuutoksen merkittävimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat alueella muodostuvien hulevesien määrään ja laatuun.
Kaava-alueelle laaditun hulevesiselvityksen mukaan lisääntyneen tonttitehokkuuden mahdollistaman uuden rakentamisen myötä suunnittelualueen vettä läpäisemättömän pinnan määrä nousee 37 %:sta 53 %:iin. Valuntakerron nousee 1,5 kertaiseksi aiempaan tilanteeseen verrattuna. Lisääntynyt hulevesien määrä mahdollistaa epäpuhtauksien helpomman kulkeutumisen. Lisääntyneen asfaltin määrä mahdollistaa suuremman epäpuhtauksien määrän ja kattopintojen kasvu kasvattaa epäpuhtauksien huuhtoutuvuutta. Asemakaavamuutoksen myötä tulee muodostuvia hulevesiä hallita sekä määrällisesti, että laadullisesti, sillä kaava-alueen vedet laskevat suoraan Myllypuron Natura-alueelle sekä lopulta Vihnusjärveen. Hulevesien hallinnan tavoitteina ovat Myllypuron vesitaseen säilyttäminen ennallaan sekä Vihnusjärveen johdettavan veden laadun säilyttäminen hyvänä. Kaava-alueen hulevesien hallinta nojaa sekä alueellisiin, että kaavaalueelle toteutettaviin hallintarakenteisiin. Asemakaavan muutosalueen eteläreunassa kulkeva lännestä itään virtaava oja on oleellinen osa koko Vihnusjärven valuma-alueen hulevesiverkostoa. Asemakaavassa oja säilytetään nykyisellään. Myllypuron osayleiskaavan hulevesisuunnitelmassa ojauomaan on esitetty toteutettavaksi hallintarakenteita jotka sijoittuvat kaava-alueen eteläreunaan sekä n. 400 m ojauoman laskusuunnassa sijaitsevaan Lintuviidanpuistoon. Yleisen altaan rakentamisen tarve ei realisoidu vielä tämän kaavamuutoksen yhteydessä, mutta sen suunnittelu tulisi aloittaa, koska kaavatilanne alueella kehittyy. Kaava-alueella syntyvien hulevesien osalta päälinjauksena hallinnan kannalta on hyödyntää kaava-alueen keskellä pohjois-etelä -suuntaista ojaa, joka levennetään viivytysojaksi. Viivyttävä pohjois-eteläsuuntainen ojan asemointi säilytetään entisellään. Ojan pohjalle tulee matalia virtausesteitä ja pohjapato parantamaan viivytysominaisuuksia. Ojaa voidaan hyödyntää kummankin kaava-alueelle muodostuvan teollisuustontin hulevesien viivyttämiseen. Vaikutukset Myllypuron Natura-arvoihin Myllypuron Natura-alue sijaitsee kaava-alueella muodostuvien hulevesien purkureitillä. Laaditun hulevesiselvityksen mukaan mahdolliset vaikutukset Myllypuron Natura-alueelle johtuvat hulevesivirtaamasta tai hulevesien laadullisista vaikutuksista. Myllypuron Natura-alueella hulevesivirtaamien kasvulla voi olla vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteena oleviin lehtoihin, kasvillisuuteen, eliöstöihin ja eroosiovaikutusten myötä myös lähteisiin sekä pikkujokien ja purojen luontotyyppiin. Hulevesisuunnitelmassa on esitetty ratkaisut, joilla maankäytön muutosalueelta purkautuva hulevesivirtaama saadaan hallittua luonnontilaista virtaamaa vastaavaan tasoon. Suunnittelualueen maankäytön muutoksella ei ole vaikutusta Myllypuron valuma-alueen kokoon. Alueella muodostuva välitön pintava- 14
lunta tulee lisääntymään vettä läpäisemättömien pintojen lisääntymisen myötä, mutta vastaavasti hulevesiä viivyttämisellä ja purkuvirtaaman hallitsemisella lähes luonnontilaa vastaavaan tilanteeseen voidaan todeta, että alueen vesitase tulee säilymään lähes nykytilaisena maankäytön muutoksen jälkeenkin. Laadullisten vaikutusten hallitsemiseksi rakennetussa tilanteessa päällystetyille piha-alueille esitetään toteutettavaksi öljyn- ja hiekanerottimet ennen hulevesien purkamista viivytysojaan, josta ne kulkeutuvat purkureitille. Hulevesien hallintaratkaisujen arvioidaan olevan riittäviä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia hulevesien laadun suhteen, sillä öljyn- ja hiekanerottimet keräävät läpäisemättömille piha-alueille kertyneet aineet ja viivytysojassa virtaaman hidastuminen laskeuttaa haitta-aineita edelleen. Viivytysojan kasvillisuus auttaa sitomaan hulevesissä mahdollisesti olevia ravinteita, jotka eivät näin ollen kulkeudu Myllypuroon asti. Hulevesivaikutuksia ja hulevesien yhteisvaikutuksia on myös arvioitu aiemmissa selvityksissä koko Myllypuron valuma-alueen tasolla. Aiempien hulevesiselvitysten perusteella haitallisia yhteisvaikutuksia ei arvioida tapahtuvan, mikäli hulevesien hallintaa toteutetaan alueelle laadittujen suunnitelmien ja vaikutusarviointien mukaisina. Koska tämän kaavan aikana laaditussa hulevesiselvityksessä esitetyt suunnitteluratkaisut perustuvat aiemmin laadittuihin valuma-aluetasoisiin suunnitelmiin ja selvityksiin hulevesien hallinnan osalta, voidaan todeta, ettei alueen maankäytön muutos aiheuta haitallisia yhteisvaikutuksia, mikäli hulevesien hallintatoimenpiteet toteutetaan hulevesiselvityksen ja kaavan mukaisesti. Vaikutukset liito-oravien elinympäristöihin ja kulkureitteihin Tampereen kantakaupungin liito-oravaselvityksen mukaan kaavamuutosalueen läpi kulkee etelä-pohjois -suunnassa liito-oravien mahdollinen kulkureitti. Reitti mahdollistaa kulun Myllypuron pohjoiselta todetulta liito-oravien elinympäristöltä etelään Kalkun alueelle, jonne sijoittuu liito-oraville erittäin soveltuvaa elinympäristöä. Kaavamuutoksen alueelta ei ole todettuja havaintoja liito-oravasta. Liitooravien todennäköisempi kulkureitti etelästä pohjoiseen sijoittuu Myllypuron varteen teollisuusalueen itäpuolelle. Kaavassa esitetty suojaviheralue turvaa mahdollisen liito-oravien kulkureitin nykykaavaa paremmin. 3.3.3 Kaavan vaikutukset yritystalouteen Asemakaavamuutos mahdollistaa teollisuustoimintojen laajentamisen, millä voi olla merkittäviä taloudellisia ja työllistäviä vaikutuksia koko kaupunkiseudulle. 15 4. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutus voidaan aloittaa, kun yhdyskuntalautakunta on hyväksynyt asemakaavamuutoksen.
16 4.2 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.