Elintarviketieteiden Seuran julkaisema Kehittyvä

Kehittyvä 15. vuosikerta ISSN 0787-8273 ELINTARVIKE pääkirjoitus Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Julkaisija Elintarviketieteiden Seura r.y. Toimitus PL 115, 00241 Helsinki Puhelin/faksi (09) 547 4700 toimitus@ke-lehti.ets.fi www.ets.fi Päätoimittaja Raija Ahvenainen-Rantala raija.ahvenainen@kolumbus.fi GSM 040 840 8480 Toimittaja Pirjo Huhtakangas toimitus@ke-lehti.ets.fi GSM 040 822 1370 Avustajat Marianne Boström-Kouri Anne Haikonen Anneli Koskenkorva Kaisu Meronen Ari Virtanen Toimituskunta 4/2004 Mari Hakala Annukka Leppänen-Turkula Päivikki Savola Erkki Vasara Antti Väliaho Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas Neuvottelukunta Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Seppo Heiskanen Juhani Hvitfelt Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Simo Laakso Riitta Maijala Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Liisa Rosi Ilmoitusmyynti Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki Puhelin (09) 441 133 Faksi (09) 447 427 infoteam@infoteam.fi Ulkoasu Jonna Junttila/Vammalan Kirjapaino Oy Puhelin (09) 621 6115, Faksi (09) 622 004 55, jonna.junttila@vkp.fi Kaisaniemenkatu 1 C 101, 00100 Hki Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinta 2004 45 /vsk, 6 numeroa vuodessa Irtonumero 8 /kpl + postituskulut Kansikuva Ilmoitus, CFS Nordic Lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset sekä ETS r.y:n jäsenasiat Pia Talvitie GSM 040 725 8265 Puh. (09) 160 54223 Faksi: (09) 160 52202 Sähköposti: sihteeri@ets.fi Postiosoite: Pia Talvitie, ETS ry c/o Maa- ja metsätalousministeriö Maatalousosasto, Interventioyksikkö PL 30 (Malminkatu 16), 00023 VALTIONEUVOSTO Kuva Marianne Boström-Kouri Pactec-ELKO -tuplamessut ainutlaatuinen kohtaamispaikka Elintarviketeollisuuden tuotantotekniikan ELKO -messut järjestetään ensimmäistä kertaa yhdessä pakkaus- ja materiaalinkäsittelyalan PacTec -messujen kanssa Helsingin Messukeskuksessa 12. 15.10. Nämä messut yhdessä ovat varmasti alansa tärkein messutapahtuma Itämeren alueella. Tapahtumilla on paljon synergiaetuja, koska elintarviketeollisuus on suurin yksittäinen pakkausten käyttäjä ja elintarvikkeiden valmistus ja pakkaaminen ovat yhä enemmän toisiinsa integroitu kokonaisuus. Elintarviketieteiden Seuran julkaisema Kehittyvä Elintarvike -lehti on ELKO2004 -messujen virallinen media. Löydät ELKO -messujen messuluettelon lehden käsillä olevasta numerosta. Luettelosta löytyvät myös PacTec -messujen näytteilleasettajat.luettelon avulla voit kätevästi suunnitella vierailukohteesi messuilla. Vuonna 1947 perustettu Elintarviketieteiden Seura r.y.(ets) on Suomen suurin elintarvikealan yhdistys. Se on elintarvikealan tutkimuksen, kehityksen, koulutuksen ja ammattilaisten yhdysside. ETS edistää ja kehittää koko elintarvikeketjuun kohdistuvaa tieteellistä ja teknologista tutkimusta, kehitystyötä ja koulutusta. Erityisesti seura edistää tutkimustiedon monipuolista soveltamista käytäntöön. Tutkimustieto ja informaatiotulvakasvavat kiihtyvällä vauhdilla.tiede palvelee käytännön liiketoimintaa kuitenkin ainoastaan silloin,kun tulokset saavuttavatkäyttäjänsä ymmärrettävällä tavalla. Jokaisen on myös elintarvikealalla harkittava tarkkaan,miten, mistä ja milloin tietonsa kerää ja päivittää. Kehittyvä Elintarvike -lehti on suomalainen elintarvikealan ammattijulkaisu ja keskustelufoorumi. Lehdessä käsitellään ajankohtaisia elintarvikealan kysymyksiä.lehteä lukevat seuran jäsenten lisäksi muut elintarvikealan ammattilaiset. Lehti palvelee myös alan mikro-, pien- ja pk-yrityksiä. Jokainen elintarvikkeiden kanssa työskentelevä saa lehdestä uusinta tietoa arkipäivän toimintansa tueksi,olipa kyseessä mm. liiketoiminnan kehittäminen, tuotantotekniikat, pakkaaminen, tuotekehitys, markkinointi, turvallisuusasiat tai elintarvikevalvonta.lehti on myös hyvä foorumi business to business -ilmoitteluun ja -markkinointiin. Lehden tämän numeron teema on yhtäläinen tuplamessujen teeman kanssa: tuotantotekniikka, raaka-aineet ja pakkaaminen elintarvikealan näkökulmasta. Innostakoon lehti uusiin ajatuksiin elintarvikkeiden tuotantotekniikoissa ja pakkauksissa! Itsekin pitkään elintarvikealalla toimineena toivoisin aivan uutta riskinottokykyä ja yhteistyötä niin rahoittajissa, yrityksissä kuin tutkimuslaitoksissa, jotta jotainaivan uutta, maailmaa mullistavaa syntyisi. Jo vuosia on puhuttu mm.älypakkauksista, syötävistä pakkauksista,biohajoavista pakkauksista, keveistä, automatisoiduista prosessitekniikoista ja räätälöidyistä raaka-aineista. Mutta ennen kuin ne ovat osa kuluttajan arkipäivää, tarvitaan teknologiahyppäyksiä, tekniikoiden yhdistämistä ja jopa uutta, syvälle menevää perustutkimusta. Ne syntyvät vain mahdollisimman kohdennetulla resurssien käytöllä! Toivomme näkevämme Sinut tuplamessuilla, ja olet lämpimästi tervetullut lehtemme osastolle G2! Raija Ahvenainen-Rantala Päätoimittaja Kehittyvä Elintarvike ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 3

Sisällys 4/2004 29.9.2004 Pääkirjoitus: PacTec-ELKO -tuplamessut ainutlaatuinen kohtaamispaikka...3 Raija Ahvenainen-Rantala Kolumni: Tekstiviesti maksalaatikolta?... 7 Markus Luhtala Teema: Tuotantotekniikka, raaka-aineet ja pakkaukset Tavararyhmähallinnasta asiakasryhmien johtamiseen... 6 Pirjo Huhtakangas Millaista ruokaa kuluttajat haluavat?... 8 Mari Niva Räätälöityä ruokaa ikääntyneille... 10 Liisa Lähteenmäki Marjat arvokkaita polyfenolien lähteitä... 12 Riitta Törrönen, Kaisu Riihinen Paksusuolisimulaattori auttaa elintarvikeparanteiden kehittämisessä... 14 Pirjo Huhtakangas Ingman kasvanut monipuoliseksi maitotaloksi... 16 Pirjo Huhtakangas Tärkkelystuotteilla laaja valikoima... 18 Jan-Olof Holm, Irmeli Nuotiomaa Tryffelien ja herkkutattien kasvatusta Suomessa?... 20 Salem Shamekh Tuotteiden tunnistus ja seuranta RFID-tekniikalla... 22 Antti Permala Marli tehostaa tuotantoketjun valvontaa... 24 Konenäkö elintarviketeollisuuden työkaluna... 26 Harri Pikkarainen Laitevalmistaja luo perustan hygieeniselle elintarviketuotannolle... 28 Asko Laurila Langattomat lähiverkot Valion tuotantolaitoksiin... 30 Antero Karjalainen Ympäristöjärjestelmä tarkensi Baco Oy:n työskentelytapoja.. 32 Pakkaus tärkeä media... 34 Seija Kurunmäki Kuluttajat toivovat yksinkertaisia ja toimivia pakkauksia... 38 Katja Järvelä Maailman ensimmäinen kierrätyskelpoinen pieni kartonkipullo... 40 Petri Silfverberg Monikerrospakkausten käyttö lisääntyy... 42 Raija Ahvenainen-Rantala Pakkausinnovaatioiden avulla menestykseen... 44 Raija Ahvenainen-Rantala EU panostaa kuitupakkauksiin... 44 Eero Hurme Lainsäädäntö Vastuut elintarvikekelpoisuuden toteutumisessa... 46 Pirkko Kostamo Pakkausmateriaaleja koskeva lainsäädäntö uudistuu... 48 Anne Haikonen Uusi pakkausjätedirektiivi nostaa kierrätystavoitteita... 50 Annukka Leppänen-Turkula Maakuntaesittely: Etelä-Savon vahvuutena luomu ja yrtit... 58 Sari Mäkinen-Hankamäki Elon luomutyöryhmä tähtää yritysten kilpailukyvyn parantamiseen... 59 Sari Mäkinen-Hankamäki Tiede &Tutkimus Uuselintarvikehakemusten käsittelyaika vaihtelee... 60 Tiina Aaltio, Bettina Antas, Sanna Immonen, Katrina Nordström Phytopharm 2004 pui rohdosalan tutkimustuloksia... 62 Marita Leskinen Säilyvyyttä elintarvikkeisiin luonnonmenetelmällä?... 63 Jannie Vestergaard, Pekka Turkki Ryhmäohjelmasta potkua painonpudotukseen... 64 Teija Kurvinen Tapahtumia...68 80 Palstat Haarukassa...52 57 Todettua... 73 Nimityksiä... 81 Tunnustuksia... 82 Hankintaopas...83 86 Tulevia tapahtumia... 87 ETS-sivut Jäsenet esittelyssä: Virpi Varjonen BioTRIM... 88 Kannattajajäsenet esittelyssä: Elintarviketeollisuusliitto... 89 Seuran taloudenhoitaja vaihtunut... 90 ETS-palsta... 90 Pia Talvitie ELKO 2004 -messuopas... alkaen s. 91 Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan aatteellinen yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. Ilmestymispäivät loppusyksy 2004 Nro Ilmestyy Teema 5. 9.11. Lehden 15-vuotisjuhlanumero 6. 13.12. Henkilöstön kehittäminen Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Seuraavaan lehteen tulevien kirjoitusten pitää olla toimituksessa 30.9.2004 mennessä. Toimitus pidättää itselleen oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija.

Fortitech is Here. London Munich Calcium Vitamin A Paris Barcelona Rabat Magnesium Vitamin D Abuja With dedicated facilities and expert technical support serving Europe, the Middle East and Africa, Fortitech Europe is ready to meet all your premix needs. We provide custom blends with the widest variety of nutrients any ingredients, in any quantity. Plus the expertise you need to compete in a nutrition-driven market. VITAMINS ïminerals ïamino ACIDS NUCLEOTIDES ïnutraceuticals Fortitech, Inc. is certified ISO 9001:2000. Fortitech Nutrient Systems are under Supervision. 2004 Fortitech, Inc. All Rights Reserved. Visit our free nutritional database... FortiSource at www.fortitech.com In Europe +45.5824.0500 infoeurope@fortitech.com Suomessa Tplus Oy puh. +358.94777130 www.tplus.fi

Tavararyhmähallinnasta asiakasryhmien johtamiseen teema Kun elintarvikekauppa alkaa hyödyntää asiakasja tuotekohtaisia tietoja kunnolla, tuotteiden myyntierät pienenevät ja kiertonopeudet yli kolminkertaistuvat lähi vuosina. Kyse on siitä, että kauppaketjut keskittyvät jatkossa asiakasryhmien palvelemiseen keskiarvoasiakkaiden sijasta. Kauppa haluaa tietää, milloin parhaat asiakkaat käyvät ostoksilla, mitä he ostavat ja mihin aktiviteetteihin he reagoivat, managing consultant Sami Finne Capgemini Finland Oy:stä tähdentää. Elintarvikekaupan kantaasiakasjärjestelmistä tiedetään nykyisin yleensä vain ostoskuitin loppusumma ja ostoaika. Vain harvat pystyvät analysoimaan, miten jokin asiakasryhmä vähentää tai lisää ostamisiaan tietystä kaupasta. Kanta-asiakas- ja kassajärjestelmien yhdistäminen toisi nämä tiedot esiin, mutta tietoteknisiin laitteisiin pitäisi silloin investoida suuria summia. Lisäksi tiedon analysoinnissa tarvitaan erityisosaamista. Kassa-, kanta-asiakas- ja kampanjatietojen sekä ulkopuolisten tietolähteiden,kuten väestörekisteritietojen hyödyntäminen antaa hyvät eväät työntekoon muun muassa kaupan valikoimapäällikölle. Jos listataan 50 eniten myyvää tuotetta,se on pelkkä top 50 -lista. Se ei vielä kerro asiakkaiden todellisesta ostokäyttäytymisestä. Entä jos pintapuolisesti hyvin myyvältä näyttävä tuote onkin parhaille asiakkaille marginaalinen ja sitä ostavatkin tarjousten perässä juoksevat eli kaupalle kannattamattomat asiakkaat, Sami Finne ja principal consultant Mika Rytkönen kysyvät. Mikä sitten muuttuu, jos asiakas- ja tuotetietoja aletaan hyödyntää tosissaan? Ainakin tuotelanseeraukset nopeutuvat. Enää ei tarvitsisi odottaa viikkokausia tutkimus- ja talouspaneelitietoja, vaan ne saisi päivässä ja kampanjan vaikutukset voisi mitata heti. Kampanjakalenterit tulevat jatkossa kaatumaan,kun esimerkiksi hyllynpäätykampanjoita voidaan pilotoida vaikkapa kymmenessä kaupassa, Rytkönen ja Finne sanovat. Elintarvikeala ajaa ohi muista aloista Suomessa elintarvikeketju vasta harjoittelee asiakas- ja tuotetietojen hyödyntämistä.muut toimialat ovat pidemmällä. Postimyynnissä on aina kerätty asiakas- ja tuotekohtaisia tietoja. Pankki- ja vakuutusalalla riskienhallintamallit ja asiakkuuksien johtaminen ovat olleet arkipäivää jo pitkään.teleoperoinnissa asiakkaiden poistumien ennustamista on harjoiteltu. Asiakas- ja tuotetietojen hyödyntäminen on mieletön potentiaali elintarviketeollisuudelle, koska vähittäiskaupassa on valtava tuotevalikoima.elintarviketeollisuus ja -kauppa joutuvat tekemään enemmän yhteistyötä ja hakemaan partnereita, jotka haluavat tosissaan hyödyntää asiakas- ja tuotetietoja. Elintarvikeala tulee menemään ohi muista aloista, koska näiden tietojen hyödyntäminen koskettaa laajasti koko liiketoimintaa ja muuttaa sitä aidosti asiakaslähtöiseksi, Rytkönen ja Finne uskovat. Maailman johtaviin päivittäistavaraketjuihin kuuluvatesco on rakentanut määrätietoisesti asiakastietojärjestelmäänsä ja onnistunut markkinaosuuskilpailussa. Se on voitolla jopa nettiruokakaupassa.tesco tarjoaa tiliotteen mukana alennuskuponkeja ostajille tutuista tuotteista. Lisäksi Tesco kykenee ostokäyttäytymisen analysoinnin perusteella ehdottamaan asiakkaille tuotteita, joista he saattaisivat olla kiinnostuneita. Tuotelanseeraukset moninkertaistuvat Tehokas ruokaostosten tiedonhallinta antaa hyviä eväitä tehdä kuluttajien kannalta oikeita ratkaisuja ja tehdä moninkertainen määrä tuotelanseerauksia. Mitä enemmän asiakasryhmäkohtaista tietoa hyödynnetään, sitä enemmän voi testata esimerkiksi kaupan omia tuotemerkkejä. Kymmeneen pilottimyymälään saatetaan laittaa puoleksi vuodeksi testituotteita.nyt valikoima otetaan vähittäiskaup- Kuvat Pirjo Huhtakangas Ruokaostosten tehokas tiedonhallinta antaa eväitä tehdä tuotelanseerauksia paljon nykyistä enemmän ja testata pilottimyymälöissä uusia tuotteita. 6 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

kolumni Tekstiviesti maksalaatikolta? Markus Luhtala Laatupäällikkö, elintarvikehankinnat Stockmann Oyj Elintarviketieteiden Seuran hallituksen jäsen Tavarantoimittajat voivat tehdä uuden tuotteen vain yhden ketjun käyttöön yhä useammin. pamyyntiin yleensä neljäksi kuukaudeksi. Lisäksi on paljon sesonkeja. Huippu lienee Japanissa, jossa samassa myymälässä saattaa olla jopa neljä valikoimaa päivässä: aamu-, päivä- ja iltakävijöille omansa. Suomessakin sesongit pitää saada paremmin vastaamaan kysyntää. Tuotekehitys ja tavararyhmähallinta yhdistyvät Britanniassa tuotekehitysprosessi on siirtynyt pitkälti osaksi vähittäiskaupan tavararyhmähallintaprosessia. Ne tulevat muuallakin sulautumaan toisiinsa, mutta kumpi sen tekee, kauppa vai teollisuus vai neyhdessä? Kaupalla on enemmän neuvotteluvaltaa, mutta teollisuudella enemmän resursseja analysoida yksittäisiä tavararyhmiä. Kauppa tekeekin jatkossa yhteistyötä valittujen strategisten kumppaneiden kanssa. Näiden toimittajien rooli tulee olemaan paljon nykyistä merkittävämpi. Myös pienet toimittajat pitäisi integroida merkittävien tavarantoimittajien ja kaupan kanssa tai keskenään. Kauppa tulee tarjoamaan helppokäyttöisiä työvälineitä kysynnän ennustamiseen ja tilanoptimointiin myös pienemmille toimittajille, Rytkönen ja Finne sanovat. Kauppaketjut valitsevat selkeämmin myös asiakasryhmänsä ja toivovat, että teollisuus pystyy auttamaan niitä profiloitumisessa.yhä useammin tavarantoimittajat voivat tehdä uuden tuotteen tai muunnelman vain yhden ketjun tai kaupparyhmittymän käyttöön. Pirjo Huhtakangas Ulos mennessään teiniikäinen tyttäreni tokaisee, olenko havainnut jääkaapin näytössä olevaa viestiä. Varoitusvalokin kuulemma vilkkuu, ei tosin punaisella, vaan vain keltaisella. Vääntäydyn sohvalla yrittäen tavoitella kännyä, mutta olen taas jättänyt sen jonnekin. Melkein ehdin ponnistautua ylös, kun hoksaan TV:n (sillä nimellä tuota informaatiokeskusta vieläkin kutsutaan) kaukosäätimen. Haa, sillä ajaa saman asian. Nappaan valikosta esille jääkaapin infoikkunan. Kappas, ei tyttö puhunut omiaan; perinteisen blöön pakkaus ilmoittaa, että tuotteen saama lämpökuorma on ylittänyt hälytysrajan, mutta ei ole vielä ylittänyt sallittua. Lämpötilakäppyrä? Näkyy,että tuote on hieman seisonut lämpimässä kaupan vastaanoton aikana, mutta ei suurta hämminkiä.helle vain lienee tehnyt tehtävänsä koko ketjun osalta. Katsotaanpas seuraavaksi päiväys, sitä on vielä jäljellä. Eikä pakkauksen baku-ilmaisinkaan ilmoita mitään huolestuttavaa. Hyvä! Kuittaan hälyn. Mutta on vissiin pakko raahautua keittiöön syömään kyseinen hamppari pois vaivoista. Sitä pakkaus ei sentään osaa, että suuhuni asti itsestään raahautuisi, myhäilen. Kuva Tiina Kujala "Isoveli valvoo" Mutustellessa perinneruokaa tulen ajatelleeksi, että aika optimaalisesti älypakkaus jälleen kerran toimi.toisaalta ei se ole mikään ihme.tästäkin keissistä tieto on jo välittynyt valmistajan laadunhallinnan tietokantaan. Aivan. Niin valmistaja, tukku kuin kauppakin ovat jo muutaman vuoden tosiaikaisesti keränneet tuotehistoriatietoa kuluttajan jääkaappiin asti. Minä valistuneena alan ihmisenä olen antanutluvan tähän,vähän niin kuin 20 vuotta sitten raapustin nimmareita suoraveloitussopimuksiin.toki suurin osa kuluttajista ei ole sallinut oman jääkaappinsa tietojen välittymistä isolle veljelle, ellei muuten niin periaatteen vuoksi. Mietin, että monet asiat, esimerkiksi asenteiden jäykkyys, eivät ole vallankumouksellisesti muuttuneet sitten 2000-luvun alun. Useimmat rivikuluttajat viisveisaavat vuonna 2016 ehkä oikeutetustikin kritisoivat sitä valtavaa tiedon määrää, joka on saatavilla tuotteesta ja sen raaka-aineista kodin infokeskuksen kautta. Kuinka monia jaksaa oikeasti kiinnostaa ko.makkarassa käytetyn askorbiinihapon valmistaja, kyseisen lisäaine-erän valmistuspäivä, eräkohtainen gmo-todistus tai ympäristösertifikaatti? Toisaalta, eipähän niitä ole pakko katsastaa, koko ruokaketju on täysin läpinäkyvä ja kansalaisjärjestöt syystä tyytyväisiä Tieteistarinaa? Väitän, että olemme edellä kuvatusta kauempana henkisesti kuin teknisesti. Mahdollisuuksia rajoittaa vain mielikuvituksemme puute ja ennakkoluulojemme runsaus. Meitä kuluttajia on niin moneksi, tiedon ja kiinnostuksen tasot vaihtelevat hyvin paljon. Pienimpiä eivät ole kulttuurisidonnaiset erot.ne voivat liittyä annettavaan tietoon tai käytettyyn tekniikkaan tai molempiin. Tietenkin. Kerrankin pyytäessäni erään uuden tuontituotteen (alkuperäviineistään ja juustoistaan kuulu EU-maa) E-koodeja, sain seuraavanlaisen vastauksen: Meillä Euroopassa ei saa käyttää elintarvikkeiden valmistukseen niitä E-koodeilla varustettuja aineita, koska ne on selvästikin tarkoitettu kemianteollisuuden käyttöön. Vastaus huvitti, mutta myös hieman suututti.toisaalta se pysäytti ajattelemaan, koska siinä oli kysymys vasta pakkauksessa jaettavasta informaatiosta, ei teknologiasta. On tunnettava tarkasti kohderyhmänsä ja pidettävä älypakkauksienkin kehittelyssä jatkuvasti mielessä vanha kunnon kuluttajalähtöisyys. Kaupan piirissä on paljon epäilyksiä siitä, että kuluttajat saattaisivat vierastaa tai ymmärtää väärin pakkauksissa näkyvät tai piilotetut älytarrat. Minä tunnustaudun optimistiksi; suomalaisten etuna on suuri innostus uusiin tekniikoihin ja niiden sovellutuksiin. Kuinka tämän kiinnostuksen voisi ohjata esimerkiksi älykkäiden pakkausten helppoon hyväksyntään? Mietitäänpä sitä. ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 7

Millaista ruokaa kuluttajat haluavat? Mari Niva teema Mitä ja millaista ruokaa kuluttajat haluavat nyt ja tulevaisuudessa? Luonnehtiiko syömistämme muutos vai pysyvyys, perinteet vai modernius? Ruoka on erottamaton osa kulttuuria, jonka mukana myös syömisen tavat muuttuvat. Siksi kuluttajien toiveiden ja odotusten ennustaminen on yhtä vaikeaa kuin yhteiskunnallisten ja kulttuuristen kehityskulkujenkin.tämä ei kuitenkaan estä niin markkinoinnin tutkijoita kuin yhteiskuntatieteilijöitäkin etsimästä trendejä ja tekemästä ennusteita tulevasta. Samaan aikaan, kun trendeiksi on toistuvasti nähty helppous ja mukavuus,keveys ja terveellisyys sekä yhä useammin myös eettisyys ja ekologisuus, painotetaan myös kulutuksen sirpaloitumista. Ihmiset elävät erilaisten mahdollisuuksien ja rajoitteiden maailmassa, jossa valinta voi edustaa vapautta tai pakkoa. Eikä eroja ole ainoastaan kuluttajien välillä. Useimmat erottelevat aterioinnissaan arjen ja juhlan,arkipäivät ja viikonloput. Elämänmuutokset, kuten perheen perustaminen, lapsen syntymä tai yksinjääminen, ikääntyminen tai vaikkapa laihduttaminen tuovat mukanaan uudenlaisen näkökulman ruokaan. Onkin perusteltua olettaa, että erilaiset, keskenäänristiriitaisetkin suuntaukset ja syömisen kulttuurit elävät jatkossakin rinnan (Mäkelä 2002). Täsmäterveellistä ruokaa Tärkeä ruoantuotannon ja kulutuksen suuntaus on terveellisyys. Ruoasta jaterveydestä on tullut monin tavoin erottamattomia.terveydestä puhutaan harvoin korostamatta ruokailutottumusten merkitystä.vastaavasti ruokaa koskevassa keskustelussa terveellisyys on saanut korostuneen aseman. Kun tieto ruoan ja terveyden välisistä yhteyksistä lisääntyy, yhä useammat ajattelevatihmisten olevan itse vastuussa terveydestään. Lähes kaikki suomalaiset jakavat näkemyksen, jonka mukaan ihmisten pitäisi edistää terveyttään syömällä terveellisesti (Piiroinen ym. 2003). Terveellistä syömistä on jo pitkään pyritty edistämään ravitsemussuosituksilla, joissa korostetaan ruokavalion kokonaisuutta, vaihtelevuutta, monipuolisuutta ja tasapainoisuutta. On neuvottu ihmisiä syömään enemmän kasviksia ja vähentämään rasvan, suolan ja sokerin käyttöä. 1990- luvulta lähtien terveellisyyteen on tullut uusi ulottuvuus, funktionaalisuus. Terveysvaikutteisina tai funktionaalisina markkinoidut elintarvikkeet rikkovat perinteistä kokonaisuutta painottavaa terveellisyysnäkemystä nostamalla esiintäsmäterveellisyyden,yksittäisen tuotteen erityisen vaikutuksen terveyteen, hyvinvointiin tai sairauden riskiin. Terveysvaikutteiset elintarvikkeet sisältävät lupauksen siitä, että terveyttä voi edistää tiettyjä tuotteita nauttimalla. Niitä onkin kuvattu jopa vallankumoukseksi ruokaa ja terveyttä koskevassa ajattelussamme (Heasman & Mellentine 2001). Moniulotteinen hyväksyttävyys Kuluttajien käsityksiä terveysvaikutteisista elintarvikkeista on viime vuosina tutkittu niin Suomessa kuin muuallakin.tutkimukset osoittavat,että ihmiset ovat kiinnostuneita terveellisistä ja terveysvaikutteisista elintarvikkeista. Uusien tuotteiden hyväksyttävyys on kuitenkin moniulotteinen kokonaisuus, jossa vaikuttavatniin omakohtaiset kokemukset tuotteista, uusia tuotteita koskevat huolenaiheet, luottamusjauskoterveysvaikutteisuuteen kuin näkemykset sääntelyn ja valvonnan tarpeellisuudesta. Siihen vaikuttavat myös oma ter- veydentila, ikä ja käsitykset uusien tuotteiden luonnollisuudesta tai teknologisuudesta. Kuluttajilla on myös erilaisia tulkintoja terveysvaikutteisuuden käsitteestä. Jotkut ymmärtävät sen elintarviketeollisuuden kehittämänä ominaisuutena toiset perinteisenä terveellisyytenä, kolmannet terveysvaikutteisina ainesosina. (Niva ym. 2003.) Uudet tuotteet ja teknologiat sekä ruokakulttuurien muutokset muuttavat syömistämme ja käsityksiämme terveellisyydestä. Kuten muutkin elintarvikkeet, terveysvaikutteiset tuotteet tulevat hyväksytyiksi vain asettumalla luontevasti osaksi arkisia ruokatottumuksia, muuten ne jäävät kauppojen hyllyille. Niihin liittyy kuitenkin myös laajempia yhteiskunnallisia ulottuvuuksia: keskustelu ruoantuotannon suuntauksista, terveellisyyden merkityksistä ja uusien teknologioiden hyväksyttävyydestä. Ravitsemuspoliittisesti terveysvaikutteiset elintarvikkeet muodostavat uudenlaisen haasteen. Ei ole aivan yksinkertaista sovittaa yhteen ruokavalion kokonaisuutta ja tuotteiden täsmäterveellisyyttä korostavia näkökulmia. Mari Niva Tutkija, VTM Kuluttajatutkimuskeskus mari.niva@kuluttajatutkimuskeskus.fi Viitteet Heasman, M. & Mellentin, J. (2001). The functional foods revolution. Healthy people, healthy profits? London: Earthscan Publications. Mäkelä, J. (2002). Syömisen rakenne ja kulttuurinen vaihtelu. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus. Niva, M., Mäkelä, J. & Piiroinen, S. (2003). Kotimaisia marjoja ja kasvistanoleja. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden hyväksyttävyys Suomessa. Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 9/2003. Helsinki. Piiroinen, S., Mäkelä J. & Niva, M. (2003). Kuluttajien luottamus ruokaan. Raportin käsikirjoitus. Kuluttajatutkimuskeskus. Helsinki. Kuvat Pirjo Huhtakangas 8 Uudet tuotteet ja teknologiat sekä ruokakulttuurien muutokset muuttavat syömistämme ja käsityksiämme terveellisyydestä. Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

voimalaitos.com

Räätälöityä ruokaa ikääntyneille Liisa Lähteenmäki teema Ikääntyneiden ruokailuun liittyy monenlaisia ongelmatekijöitä, jotka saattavat heikentää ruokavalion laatua ja aiheuttaa ravitsemuksellisia ongelmia. Ylipaino ei yleisyydestään huolimatta ole iäkkäiden henkilöiden vaikein syömiseen liittyvä ongelma. Kovat, paljon pureskelua ja siemeniä tai muita kovia tai käsittelyä vaativia osasia sisältävät vihannekset ja hedelmät ovat vaikeita syötäviä ikääntyneille. Usein ikääntyneillä sairastamiseen liittyy painonlasku, jota ei toipumisvaiheessa saada korjattua. ETM Merja Suomisen mukaan ruokahaluttomuutta voiesiintyä myös muuten.yksin asuvat vanhukset eivät jaksa tai muista laittaa ruokaa säännöllisesti. Usein paino nouseekin, jos yksin asunut vanhus siirtyy kotoa laitokseen säännöllisen ruokailun pariin. Vakavimmat syömisvaikeudet ja ruokahalun puutteeseen liittyvät ongelmat ovat laitoksissa ja hoitokodeissa asuvilla vanhuksilla, koska niissä asuvat huonokuntoisimmat ikääntyneet. Ruokailuun ei laitoksissa aina varata riittävästi aikaa. Jossyöminen on hankalaa,tulee riittävän energian saannin turvaamisesta ensisijainen tavoite.tällöin energiaa sisältävät ja helposti syötävät maittavat ruoat sopivat hyvin ikääntyneen ruokavalioon. Ihanteellista on, jos samalla saadaan myös runsaasti suojaravintoaineita. Enemmän vai vähemmän makua? Ikääntyessä haju- ja makuaistin toiminta heikkenee.yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria, eikä ikä sinällään kerro paljoa yksittäisen henkilön aistien toiminnassa. ETM Sari Koskinen Helsingin yliopistosta on tutkinut, saadaanko maun tai aromin lisäyksellä ruoista houkuttelevampia ikääntyneille. Esimerkiksi vanilja-aromin lisääminen juomaan ei nostanut juoman miellyttävyyttä, vaik-ka aromin lisäys havaittiin voimistuneena makuna. Nuoret ja aistitoiminnaltaan normaalit ikääntyneet pitivät kohtuullisesta aromimäärästä juomassa, mutta ne, joiden aistien toiminta oli heikentynyt,eivät tehneet mieltymyksissään eroa näytteiden välillä. Aromin tai makuaineen vaikutus miellyttävyyteen riippui tuotteesta, mutta herkimmin eroihin reagoivat ne, joiden aistitoiminta oli normaali iästä riippumatta. Jos aistien toiminta oli heikentynyt, lisäyksillä ei ollut odotettua mieltymystä lisäävää vaikutusta. Aromin tai maun vahventaminen keinona lisätä tuotteiden maittavuutta ikääntyneille täytyy aina testata sovelluskohtaisesti. Pehmeää vai pureskeltavaa? Aistien toiminnan lisäksi myös lihasvoima heikkenee ikääntyessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vanhusten kyky liikutella ruokaa suussaan huononee ja puremiseen ja pureskeluun käytettävissä oleva voima vähenee. Jos joidenkin ruokien rakenne ja suutuntuma koetaan vaikeiksi, niitä saatetaan tietoisesti välttää. VTT Biotekniikassa on tutkittu, mitkä ominaisuudet ruoassa koetaan hankaliksi tai helpoiksi, ja miten nämä kokemukset eroavat ikääntyneiden ja nuorten välillä.tutkimuskohteeksi valittiin neljä tuoteryhmää, joiden merkitys ruoan ravitsemukselliselle laadulle on tärkeä: leipä, liha, vihannekset ja hedelmät. Syömisen hankaluus ja helppous kuvataan samoin termein iästä riippumatta. Samoin vihannekset ja hedelmät luokitellaan samalla tavoin vaikeisiin ja helppoihin iästä riippumatta.vanhemmilla vastausten paino on kuitenkin enemmän syömisen vaikeudessa, kun taas nuoremmat korostavat syömisen vaatimaa työtä tai mahdollista sotkuisuutta. Kovat, paljon pureskelua ja mahdollisesti siemeniä tai muita kovia tai käsittelyä vaativia osasia sisältävät vihannekset ja hedelmät koettiin vaikeiksi syödä. Siemenet tai jyväset myös tarttuvat hampaisiin. Mehukkuus aiheuttaa suttaamista syötäessä, mikä tekee hedelmistä hankalia syötäviä etenkin seurassa. Varsinaisen syömisen lisäksi hankalaksi koetaan hedelmien ja vihannesten vaatima esikäsittely, mm. kuoriminen ja paloittelu tekivät hedelmistä hankalia syödä. Syömisvalmiiksi käsitellyt hedelmät ja vihannekset saattaisivat olla hyvä lisä vanhenevan väestön ruokavalioon,ja ne ovat tervetulleita vaihtoehtoja kaikkien muidenkin ostoslistalle. Mieltymysten yhteyttä aistimisen vaikeuteen on tutkittu eri tavalla käsitellyillä porkkananäytteillä. Nuorempi ikäryhmä (25 40-vuotiaat) pitää eniten kovista ja vaikeimmin syötävistä paksuiksi leikatuista porkkanaviipaleista, iäkkäämmät helpommista rakenteista (mm. karkeat raasteet ja hieman kiehautetut porkkanakuutiot). Sen sijaan soseutetuista, pehmeistä jaylikypsäksi keitetyistä porkkanoista ei pidetä. Hammasproteesit eivät juuri vaikuttaneet suomalaisten ikääntyneiden mieltymyksiin. Hammasproteesien sopivuus on tärkeä edellytys ruoasta nauttimiselle, mutta proteesien käyttö ei vielä tarkoita erityishankaluuksia. Ikääntyneille tarkoitetuissa kiinteissä ruoissa tulisi tavoitella rakenteita, jotka antavat sekä työtä hampaille että vaihtelevuutta suutuntumaan. Hienoksi soseutetut ruoat eivät tätä tarjoa. Rapeista rakenteista pidetään, samoin rakenteista,jotka tarjoavat mahdollisuuden purra/pureskella tuotetta, jonka kuitenkin tulee hajota suussa suhteellisen pienellä voimalla ja helposti. Ikääntyneille räätälöityjä tuotteita? Ikääntyneiden ihmisten ryhmä ei ole yhtenäinen. Ikä sinällään ei vielä kerro paljoa ihmisen kunnosta tai tarpeista, ja ruokatottumukset ovat erilaisia.yli 80-vuotiaissa on sekä modernin terveellisesti että perinteisesti syöviä. Ikääntyneille tarvitaan räätälöityjä erityistuotteita, mutta Suomen markkinat ovat niille pienet. Myös ikääntyneille tarkoitettujen tuotteiden tekemi- 10 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

nen houkuttelevaksi on markkinoinnille haaste. Periaatteessa vanhuksille sopivat ruoat sopivat myös muille. Englannissa mm. supermarketeissa on valmiiksi paloiteltuja salaatteja, hedelmiä ja hedelmäsalaatteja, mutta Suomessa niitä voi ostaa vain satunnaisesti. Saatavilla olevien valmisruokien valikoima laajenee, ja yleensä niiden kuumentamiseen tarvitaan vain mikroaaltouuni.ikääntyneitä varten näiden valmisruokien säilytys- ja kuumennusohjeet tulisi olla selvästi ja riittävän isolla tekstillä esillä pakkauksissa. Ravitsemussuosituksiin tarkennuksia Nykyiset ravitsemussuositukset kattavat koko aikuisväestön ja sopivat hyvin myös hyväkuntoisille ikääntyneille. Heidän tulisi kuitenkin saada omat suosituksensa, jotka ottavat huomioon heikompikuntoisten vanhusten erityistarpeet. Keskimäärin ikääntyneiden fysiologiset tarpeet muuttuvat ja kunto alkaa heiketä 70 80 ikävuoden välillä. Koska osa ikääntyneistä on selvästi ylipainoisia ja osa kärsii aliravitsemuksesta, tulisi nämä molemmat ottaa huomioon suosituksia tehtäessä. Liisa Lähteenmäki Ryhmäpäällikkö VTT Biotekniikka liisa.lahteenmaki@vtt.fi Maustepalvelu Hyvää makua I S O 9 0 0 1 I S O 1 4 0 0 1 H A C C P / D S 3 0 2 7 MP-Maustepalvelu Oy on luotettava ja osaava elintarviketeollisuuden yhteistyökumppani. Tarjoamme kaikille asiakkaillemme laajan ja monipuolisen tuotevalikoiman, josta löytyvät niin mausteet, maustamisvalmisteet, marinadiseokset ja valmismarinadit kuin myös valmistusaineet ja lisäaineseokset. MP-Maustepalvelu Oy palvelee asiakkaitaan nopeasti ja joustavasti niin tuotekehitysasioissa kuin myös tavarantoimituksissa - aina varmasti ja laadukkaasti. MP-Maustepalvelu Oy Puh. 03-570 511 PL 56, 13101 Hämeenlinna www.maustepalvelu.com maustepalvelu Kuvat Pirjo Huhtakangas Ikä sinällään ei kerro paljoa ihmisen kunnosta tai tarpeista, ja ruokatottumukset ovat erilaisia. Ikäihmisissä on sekä modernin terveellisesti että perinteisesti syöviä. Tuotteellesi optimaalinen, myyvä pakkaus. Tarjoamme sinulle asiantuntevaa ja luotettavaa palvelua sekä joustavia toimituksia. EU-hanke selvitti ikääntyneiden ruokaongelmia EU-rahoitteisessa HealthSense -projektissa tutkittiin ikääntyneiden ruokaongelmia ja niiden ratkaisukeinoja 24 eurooppalaisen yliopiston ja tutkimuslaitoksen voimin. Hankkeessa selvitettiin mm. sitä,miten aistien herkkyys muuttuu iän myötä ja vaikuttaa mieltymyksiin sekä miten ikääntyneet toimivat ruokaan liittyvissä asioissa ja ratkaisevat mahdollisia ongelmia. Suomesta mukana projektissa olivat VTT Biotekniikka ja Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitos. Lisätietoja projektista saa netistä osoitteesta healthsense. ucc.ie Laajaan joustopakkaustuotevalikoimaamme kuuluvat mm. Muovipussit Laminaattikalvot FFS- ja syvävetokoneisiin Muovikalvot FFS-koneisiin Kassit, säkit ja huput Käytössämme olevat muovikalvomateriaalit ovat mm. PE, PP, PA, PET ja EVOH joita Painamme, flexopainatus 1-8 väriä Laminoimme tai Saumaamme pusseiksi. Odotamme yhteydenottoasi! Kiertokatu 1 3, 24280 SALO Puh. (02) 777 380, Fax (02) 777 3820 kalvopakkaus@kalvopakkaus.fi www.kalvopakkaus.fi ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 11

Marjat arvokkaita polyfenolien lähteitä Riitta Törrönen, Kaisu Riihinen teema Erinomaisten ravitsemuksellisten ominaisuuksien lisäksi marjat ovat hyviä flavonoidien ja muiden polyfenolien lähteitä. Polyfenolipitoisuutensa takia marjoilla on parempi antioksidanttiteho kuin useimmilla muilla kasvikunnan tuotteilla. Marjojen antosyaanit ja ellagitanniinit kiinnostavat syöpätutkijoita, ja proantosyanidiinit saattavat suojella virtsatieinfektioilta. Marjat ovat Suomen ja muiden pohjoisten alueiden "hedelmiä". Suomen ilmastovyöhyke tarjoaa marjakasveille suotuisat kasvuolosuhteet. Suomi onkin maailman parhaita marjamaita, ja meillä on pitkät perinteet marjojen hyödyntämisessä sekä ruokakulttuurissa että lääkinnällisissä tarkoituksissa. Pohjoisten alueiden asukkaille marjat ovat aina olleet tärkeitä vitamiinien ja hivenaineiden lähteitä. Nykyisin syömme tuontihedelmiä paljon enemmän kuin omia marjojamme, vaikka monet marjat ovat ravintosisällöltään niitä parempia.viime vuosien aikana Suomessa ja muualla tehty tutkimustyö on osoittanut, että myös bioaktiivisten polyfenolien lähteenä pohjoisen marjat päihittävät etelän hedelmät. Mitä värikkäämpi marja, sitä enemmän flavonoideja Polyfenolit (kasvifenolit, fenoliyhdisteet) ovat kasvien tuottamia fytokemikaaleja.kasviperäisistä ruoista ja juomista saamme monentyyppisiä polyfenoleja, pääasiassa erilaisia flavonoideja, fenolihappoja, tanniineja ja lignaaneja.tässä artikkelissa käsitellään flavonoidien, fenolihappojen ja tanniinien pitoisuuksia kotimaisissa marjoissa. Marjojen lignaanipitoisuuksia on tutkinut professori Herman Adlercreuzin tutkimusryhmä. Flavonoideista marjoissa on antosyaaneja, flavonoleja ja katekiineja. Useimmissa marjoissa määrällisesti tärkein flavonoidiryhmä on antosyaanit (syanidiinin, delfinidiinin, pelargonidiinin, peonidiinin, petunidiinin ja malvidiinin glykosidit). Ne antavatmarjoille niiden punaisen tai sinisen/mustan värin. Niitä on hyvin paljon tummissa marjoissa, esimerkiksi marja-aroniassa, mustikassa ja variksenmarjassa lähes tuhat milligrammaa sadassa grammassa marjoja. Punaisissa marjoissa niitä on vähemmän ja vaaleissa marjoissa hyvin vähän tai ei ollenkaan. Antosyaaneihin verrattuna muiden flavonoidien määrät ovat selvästi pienempiä, alle yhdestä muutamiin kymmeniin milligrammoihin. Siksi marjojen flavonoidipitoisuuden voikin arvioida silmämääräisesti antosyaanien antaman värin perusteella: mitä tummempi marja, sitä enemmän siinä on flavonoideja. Eri elintarvikkeiden antosyaanipitoisuuksista ontoistaiseksi vain hajanaista tutkimustietoa olemassa, mutta tuskin missään yleisesti käytetyssä raaka-aineessa niitä on yhtä paljon kuin punaisissa ja sinisissä metsämarjoissamme. Flavonoleja, erityisesti kversetiiniä,pidetään ruoan tärkeimpinä flavonoideina. Niitä on hyvin monissa elintarvikkeissa, eniten sipuleissa (35 120 mg/100 g). Kaikissa marjoissa on jonkin verran flavonoleja (kversetiinin, myrisetiinin, kemferolin ja isoramnetiinin glykosideja), eniten juolukassa, tyrnissä, karpalossa, variksenmarjassa, mustaherukassa, puolukassa ja mustikassa. Näissä marjoissa on enemmän flavonoleja kuin yleisesti käytetyissä kasviksissa ja hedelmissä. Marjat ja marjatuotteet Antosyaanit antavat marjoille niiden punaisen tai sinisen/mustan värin. ovat meillä sipulin jälkeen seuraavaksi tärkein flavonolien lähde. Marjoissa on myös pieniä määriä katekiineja, mutta niiden merkitys katekiinien lähteenä on pieni verrattuna teehen tai vaikkapa omenoihin. Ellagitanniineja saadaan vain marjoista Antosyaanien lisäksi toinen polyfenoliryhmä, jota marjoissa on suuria määriä, on ellagitanniinit (ellagihappo).niitä on Rubus- ja Fragaria-sukujen marjoissa eli vadelmassa, lakassa, mesimarjassa ja mansikassa (80 400 mg/100 g).ellagitanniineja ei pähkinöitä lukuun ottamatta juurikaan ole muissa tavallisissa elintarvikkeissa, joten nämä marjat ovat niiden tärkeimmät lähteet ruokavaliossamme. Fenolihappoja on kaikissa marjoissa, varsinkin hydroksikanelihappoja. Marja-aroniassa, pihlajanmarjassa ja pensasmustikassa niitä on enemmän kuin muissa marjoissa. Näissä marjoissa on samaa fenolihappoa (klorogeenihappoa) kuin kahvissa. Proantosyanidiinit ovat katekiiniyksiköistä muodostuneita erikokoisia tanniineja. Niiden pitoisuudet marjoissa ovat yleensä pieniä (alle 5mg/100 g), poikkeuksena puolukka (30 mg/100 g). Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja Kuopion yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa Bioaktiiviset fenoliyhdisteet ruokavaliossamme selvitetään parhaillaan fenolihappojen, proantosyanidiinien ja antosyaanien pitoisuuksia meillä käytettävissä elintarvikkeissa sekä pyritään arvioimaan niiden saantia suomalaisesta ruokavaliosta. Hankkeesta saatavien tulosten perusteella voimme entistä paremmin vertailla näiden polyfenolien pitoisuuksia marjoissa ja muissa elintarvikkeissa sekä arvioida marjojen merkitystä eri polyfenolien lähteenä.tutkimus päättyy ensi vuoden lopussa. Marjojen ravitsemukselliset ominaisuudet Niukasti energiaa (suuri vesipitoisuus, rasvaa vähän) Energiaan suhteutettuna suuri ravintoainetiheys Antioksidanttivitamiineja (C, E) ja flavonoideja enemmän kuin tuontihedelmissä Kuitua enemmän kuin tuontihedelmissä Sokereita vähemmän kuin tuontihedelmissä Edullinen rasvahappokoostumus Eikolesterolia Edullinen natrium/kalium -suhde Ei laktoosia eikä gluteenia Kuva Sanna Peurakoski, Studio Klikki Oy/Finfood 12 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

Marjoilla syöpää ehkäiseviä vaikutuksia In vitro -koeolosuhteissa tutkittuna marjoilla on suurempi antioksidanttiteho kuin useimmilla viljoilla, juureksilla,vihanneksilla, palkokasveilla, hedelmillä tai yrtti- ja lääkekasveilla.antioksidanttiteholtaan parhaimmistoon lukeutuvat eniten polyfenoleja sisältävät marjat. Norjalaistutkimuksen mukaan järjestys on variksenmarja, mustikka, mustaherukka, ahomansikka, puolukka, metsävadelma, pensasmustikka, vadelma, lakka, pihlajanmarja, mansikka, punaherukka ja karviainen. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa.tehokkaimpia olivat marja-aronia ja variksenmarja sekä pihlajanmarja, lakka, karpalo, juolukka, karviainen, mustikka ja puolukka. Tutkijoita kiinnostavat myös marjojen syöpää ehkäisevät vaikutukset. Soluviljelmissä marjauutteet (mm. marja-aronia, mustikka, musta vadelma, karpalo, vadelma ja mansikka) estävät monien syöpäsolujen kasvua, ja vaikutus näyttää ainakin osaltaan johtuvan antosyaaneista. Eläinkokeissa musta vadelma, karhunvatukka, mansikka, marjaaronia ja mustikka ovat vähentäneet kasvaimia ruokatorvessa ja paksusuolessa.yhdysvalloissa Ohion yliopistossa ollaankin aloittamassa kliinisiä kokeita joissa tutkitaan mustan vadelman tehoa potilailla, joilla on suurentunut riski sairastua ruokatorven tai paksusuolen syöpään. Mustassa vadelmassa (black raspberry) on paljon sekä antosyaaneja että ellagitanniineja. Helsingin yliopistossa tutkitaan parhaillaan kotimaisten marjojen kykyä estää suolistosyöpää koe-eläimillä sekä antosyaanien ja ellagitanniinien merkitystä siinä. Marjat ehkäisevät myös virtsatietulehduksia Karpalon on jo pitkään uskottu ehkäisevän virtsatietulehduksia. Nykykäsityksen mukaan vaikutus perustuu sen sisältämiin proantosyanidiineihin, jotka estävät bakteerien tarttumista virtsateiden limakalvoille. Oulun yliopistossa tehdyssä potilastutkimuksessa karpalopuolukkamehutiivisteen päivittäinen käyttö puolen vuoden Polyfenolien pitoisuuksia kotimaisissa marjoissa. Kuvassa marjat ovat järjestyksessä flavonoidipitoisuuden (antosyaanit + flavonolit) suhteen. ajan vähensi E. coli -bakteerin aiheuttamiavirtsatietulehduksia naisilla, jotka kärsivät toistuvista tulehduksista. Alustavanamerikkalaistutkimuksen mukaan karpalo saattaa ehkäistä jopa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamia virtsatietulehduksia. Riitta Törrönen Dosentti, erikoistutkija Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus Kuopion yliopisto riitta.torronen@uku.fi www.uku.fi/ettk Kaisu Riihinen ETM, erikoistutkija Soveltavan biotekniikan instituutti Kuopion yliopisto kaisu.riihinen@uku.fi Tavallisimmat ruoan polyfenolit ja eräitä esimerkkejä niiden lähteistä Flavonoidit Flavonolit Flavonit Flavanonit Katekiinit Antosyaanit Isoflavonoidit Fenolihapot Hydroksibentsoehapot Hydroksikanelihapot Tanniinit Proantosyanidiinit Ellagitanniinit Lignaanit sipuli, lehtikaali, parsakaali, salaatti, tomaatti, omena, viinirypäle, marjat, tee, punaviini lehtiselleri, paprika, persilja sitrushedelmät tee, suklaa, punaviini, marjat marjat, viinirypäle, kirsikka, luumu, munakoiso, punakaali, punaviini soijapapu tee, viini, marjat kahvi, vehnänlese, peruna, omena, marjat omena, punaviini, suklaa, marjat eräät marjat, pähkinät pellava, ruis, marjat ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 13

Paksusuolisimulaattori auttaa elintarvikeparanteiden kehittämisessä Daniscon Health & Nutrition -ryhmä Kirkkonummella selvittää ihmisen paksusuolen toimintaa ruokkimalla rakentamaansa suolisimulaattoria ravintokuidulla. Simulaattorissa voidaan käyttää mikrobikantoja niin terveiden, sairaiden, nuorten kuin vanhojenkin kudos- ja ulostenäytteistä, jotta saadaan mahdollisimman todenmukainen käsitys siitä, mitä suolessa ja sen eri osissa tapahtuu. teema Tutkimusryhmää vetää limakalvojen immunologiaan erikoistunut tutkimusjohtaja Nina Rautonen. Hän on työskennellyt Daniscolla kuutisen vuotta ja sitä ennen Kansanterveyslaitoksella rokotekehitystehtävissä ja Yhdysvalloissa lasten immuunivastetta kartoittavien menetelmien kehitystyössä. Rautonen on innostunut työstään Health &Nutrition -ryhmässä. Ryhmä tutkii, mitä ihmisen elimistössä tapahtuu ja kehittää elintarvikeparanteita kansainvälisille markkinoille. Koko Daniscon terveys- ja ravinto-osaaminen on keskitetty Kantvikiin. Ryhmässä on 15 jäsentä: mm. kolme dosenttia ja kaksi väitellyttä tutkijaa. Reilun kymmenen vuoden aikana ryh- mä on tutkinut suoliston toimintaa märehtijöillä, broilereilla, sioilla, rotilla ja jopa kaloilla, Rautonen kertoo. Tutkimusryhmän kehittämien menetelmien avulla voidaan kuvantaa suolen mikrobiyhteisöä luotettavasti ja nopeasti. Ryhmä on rekisteröinyt koko suoliston tutkimusmenetelmäpaketin (Enteromix ), jossa suoliston toimintaa ja tilaa voidaan mallintaa ja kartoittaa monesta eri näkökulmasta katsoen. Kuinka hyvin suolisimulaattori sitten mallintaa ihmisen suolta? Jos simulaattorista tulee ulos ulostetta, olemme tyytyväisiä. Olemme saaneet kliinisiä kudosnäytteitä eri osista suolta, joita voimme käyttää menetelmiemme validointiin ja uuden tiedon keräämiseen, Rautonen sanoo. Näytteitä ja ravintoliuoksia käsitellään anaerobikaapissa, koska mikrobit ovat herkkiä hapen vaikutuksille, tutkimusjohtaja Nina Rautonen esittelee. Mikrobiyhteisön genomi monimutkainen Tutkimusryhmä on erikoistunut tutkimaan esimerkiksi ravintokuidun fysiologisia terveysvaikutuksia. Ontärkeä ymmärtää, mitä suolessa tapahtuu, koska se heijastuu muualla kehossa ja ihmisen hyvinvoinnissa, Rautonen tähdentää. Suoli on mielenkiintoinen tutkimuskohde. Ravinteet imeytyvät siellä, patogeenit käyttävät sitä kulkureittinään ja myös monet bakteeritaudit saavat alkunsa suolistossa. Suolistossa on paljon hyödyllisiäkin bakteereita: aikuisella ihmisellä noin 1 2 kilon verran. Useiden satojen eri lajien mikrobit ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa muodostaen monimutkaisen ekosysteemin. Ne ovat herkkiä hapen vaikutuksille ja riippuvaisia toisistaan. Niiden viljely ei yleensä onnistu, mutta poikkeuksiakin on, kuten maitohappobakteerit. DNA-menetelmin voidaan kuitenkin tutkia myös niitä bakteereja, joita ei pystytä viljelemään. Enteromi, eli koko mikrobiyhteisön genomi, on suurin piirtein yhtä kompleksinen kuin ihmisen genomi. Olemme keränneet myös omaa mikrobisekvenssitietokantaa, jossa on paljon sellaisia kantoja, joita ei vielä löydy julkisista tietokannoista. Näiden avulla pyrimme kehittämään uusia työkaluja, joilla voimme selvittää suolen toimintaa tarkemmin, Rautonen kertoo. Monipuolinen ruoka laittaa mikrobit koetukselle Tutkimusryhmä tekee yhteistyötä ympäri maailmaa. Ryhmä selvittää kansainvälisten kollegoidensa kanssa, onko esimerkiksi yhdysvaltaisilla ja japanilaisilla erilainen mikrobikanta kuin eurooppalaisilla, jotta tiedettäisiin, millaisia komponentteja elintarvikkeisiin pitää missäkin lisätä. Suolen mikrobiyhteisöt eivät kuitenkaan näytä valtavasti poikkeavan eri maiden välillä, mutta yksilöiden väliset erot ovathuomattavia.tätä on selvitetty samanaikaisesti muun muassa Suomessa, Saksassa,Argentiinassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Tutkijat selvittävät myös sitä, miten puolustusvaste syntyy.ellei suolessa ole oikeita mikrobeja, immuunivaste kehittyy heikosti tai jää kehittymättä. Esimerkiksi paksunsuolensyövän ja allergioiden syntyyn voi liittyä mikrobien ja immuunivasteen heikentynyt tasapaino. Suoliston immuunivastepintaala ei ole vähäpätöinen, sillä se vastaa kooltaan jalkapallokenttää. Suoliston läpi kulkee ihmiselämän aikana noin 25 tonnia ruokaa ja saman verran juotavaa. Suoliston oma puolustusjärjestelmä joutuu koko ajan pohtimaan, onko uusi tulokas ravintoa vai kenties patogeeni. Jokin voi mennä immuunivasteen säätelyssä vikaan ehkä varsinkin nykyisin, kun ihmiset syövät yhä monipuolisempaa ruokaa. Itämaisen keittiön herkut, hampurilaiset ja muut ruoat ovat haaste suoliston toiminnalle. Jos immuunivaste ei kehity oikein, sitä on myös vaikeampaa myöhemmin korjata. 14 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

Pieni simulaattorihuone on ihmisen kehon lämpöinen: 37- asteinen. Seinän toisella puolella on viileää. Sieltä käsin suolta ruokitaan ravintoliuoksella. Kuituvalmiste sopii ruokiin ja juomiin Daniscon tutkimusryhmä etsii ja kehittää sellaisia ravintokuituja, joiden fermentaatio jatkuu mahdollisimman pitkälle suolistossa, mikä parantaa suolen hyvinvointia. Ravintoaineen vaikutuksia mallintava suolisimulaattori on jaettu neljään osaan varsinaisen paksusuolen tavoin: nousevaan, poikittaiseen ja laskevaan paksusuoleen sekä sigmasuoleen. Simulaattorin avulla on tutkittu esimerkiksi Daniscon markkinoiman polydekstroosin vaikutusta. Se on kuitustatuksen omaava erikoishiilihydraatti. Suomalaisiin elintarvikkeisiin se ei ole vielä juuri ehtinyt samalla tavalla kuin vaikkapa ksylitoli, mutta tulevaisuudessa sitä nähdään varmasti kuitulisänä esimerkiksi maitotuotteissa. Polydekstroosi on liukoinen, kirkas, melko mauton ja teknisesti helppo kuitu, joka sopii mm. juomiin, meijerituotteisiin, patukoihin ja makeisiin. Se on Euroopassa mm. välipalapatukoiden ja Japanissa kuitujuoman ainesosa. Polydekstroosi on prebiootti. Prebiootit ovat mikrobien ruokaa. Ne tasapainottavat suolen mikrobistoa ja siten ihmisen hyvinvointia. Mikrobiston toiminta on kuitenkin monimutkaista, eikä terveys ratkea pelkästään syömällä yhtä kuitua tai terveysvaikutteista bakteeria,eli probioottia, Rautonen sanoo. Länsimaisiin ruokiin hitaasti hajoavia kuituja Nina Rautonen muistuttaa, että länsimainen ruokavalio sisältää paljon helposti hajoavaa kuitua. Kun kuitu hajoaa jo suolen alkuosassa, mikrobeilla ei riitä hiilihydraatteja ja ne ryhtyvät hajottamaan esimerkiksi toisiaan. Tällaiset proteiinifermentaation metaboliatuotteet voivat olla pitkällä tähtäimellä haitallisia. Siksi länsimaisiin ruokiin on tarvetta lisätä hitaasti hajoavia kuituja. Suomi on kärkiryhmässä funktionaalisten elintarvikkeiden tutkimuksessa,ja suomalaiset tutkijat tekevät yhteistyötä maailmanlaajuisesti, niin myös Daniscon Health &Nutrition -ryhmä. Meillä on yliopistokumppaneita kaikissa maanosissa.työtä on tehty laajalla rintamalla, sillä olemme halunneet katsoa asiaa monelta kantilta; fermentaatio on vain yksi osa suolen toimintaa. Olimme esimerkiksi mukana EU:n 5:nnen puiteohjelman suolistoterveyshankkeessa. Polydekstroosi on tällä hetkellä menestystarinamme. Pirjo Huhtakangas Enteromix -tutkimusteknologiaan voi tutustua osoitteessa www.enteromix.com ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 15

Ingman kasvanut monipuoliseksi maitotaloksi teema Ingman Foods on kasvanut 75 vuodessa monipuoliseksi maitotaloksi. Yritys syntyi alunperin 1920- luvulla, kun sipoolainen Hjalmar Ingman päätti kokeilla omatekoisen viilin myymistä Helsingin kauppatorilla. Helsinkiläiset ostivat puukiuluihin tehtyä saaristolaisviiliä niin innokkaasti, että pian sen valmistukseen tarvittiin koko kylän maidot. Hjalmarin poika CG Ingman muistaa, kun viiliä lastattiin aamuyöllä veneisiin Sipoonjoen rannassa. Viili oli tuttu tuote, siitä oli hyvä aloittaa, hän toteaa. Viilin jälkeen tuotevalikoima laajeni smetanaan, rahkaan ja maalaisjuustoon. Nykyisin yritys käyttää maitoa vuodessa noin 300 miljoonaa litraa, josta viidesosa saadaan omista meijereistä. Ingmanin liikevaihto oli vuonna 2003 noin 282 miljoonaa euroa javiennin osuus noin 10 %, mistä 60 %menee Ruotsiin.Maito, jäätelöt, tuoretuotteet sekä juusto, voi jajauheet toivat kukin noin neljänneksen liikevaihdosta. Ingmanin Sipoon tuotantolaitoksessa valmistetaan tuoretuotteita ja jäätelöitä sekä voita, Lapinjärvellä sulatejuustoa, Kuusamossa juustoa, maitoproteiinia ja laktoosia, Kiteellä voita ja maitojauhetta ja Urjalassa voita ja tuoretuotteita. Ruotsin Åhusin sekä Liettuan Mazeikiain tehtaalla tehdään jäätelöitä. Suomessa työntekijöitä on vajaa 600 ja ulkomailla noin 350. Ingmanin markkinaosuus on jäätelöissä noin 40 %litroissa mitattuna. Omaa viilikantaa kehitetty Kaikki alkoi kuitenkin viilistä, joka kuuluu Ingmanin valikoimiin nykyisinkin maustamattomana tai maustettuna. Meillä on käytössä oma viilikanta, jota on kehitetty vuosien aikana, kehityspäällikkö Pekka Ihantola muotoilee. Viilit valmistetaan pastöroidusta maidosta maitohappokäymisen avulla. Maitoa ei homogenisoida, ja sen joukkoon Aluksi perheyritys myi Sipoonjoen rantasaunassa tehtyä kotiviiliä litran ja kahden litran puukiuluissa. lisätään hapateviljelmä. Hapate sisältää maitohometta, jonka ansiosta viilin pinnalle erottunut kermakerros saa samettimaisen pinnan. Maailmalta ei voiostaa viilihapatetta, vaan yrityksen pitää kehittää itse säilöntä- ja viljelymenetelmiä viilihapatekannoilla. Nykyisin käytössä olevista viilihapatteista löytyy vielä vanhat perinteiset hapatekannat. Senjälkeen kun pastöroituun maitoon lisätään hapate ja mahdollinen mauste, viili pakataan pikareihin ja siirretään kypsytystunneliin 20 22 asteen lämpötilaan 18 20 tunniksi.viili jäähdytetään samassa tunnelissa alle kuuden asteen lämpötilaan.viiliä ei liikutella koko prosessin aikana, jotta sen koostumus ja samettinen pinta säilyisivät. Viime vuonna Suomessa myytiin yhteensä 23 miljoonaa litraa viiliä, mistä maustetun viilin osuus oli yli 40 %. Ingman on kehittänyt viilin ja muiden tuotteiden prosessointia ja pakkaamista kaiken aikaa. Viime vuosina pakkauskoneiden hygieniatasoa on parannettu, pakkausten jäljitettävyysmerkintöjä tarkennettu (päivämäärä, kellonaika, erä/ratanumero), pakkauslinjojen automaatiotasoa nostettu, kauppoihin menevien myyntierälaatikoiden kokoja pienennetty ja pakkausten designejä yhtenäistetty,ihantola listaa. Kuvat Pirjo Huhtakangas Ympäristönäkökohdat tärkeitä Ingmanilla on käytössä ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä, jonka avulla pyritään minimoimaan veden käyttöä ja jäteveden määrää. Esimerkiksi tuotantoprosessipesujen optimoinnilla on päästy tähän, ja jäteveden laatua parannetaan jatkuvalla seurannalla. Energian käytössä on siirrytty ympäristöystävällisempään maakaasun käyttöön,ihantola selvittää. Jätteiden määrää vähennetään mm. sekajätepuristimen eteen asennetulla nesteenerotuspuristimella, joka kerää nesteen talteen sekajätteestä. Näin nestettä ei joudu sekajätteen mukana kaatopaikoille, mikä suojaa pohjavesiä.jätteiden kierrätettävyyttä on kehitetty tarkalla lajittelulla, mm. poltettava energiajae kootaan talteen.pakkausten ympäristöystävällisyyttä on myös parannettu. Esimerkiksi jogurttipikarialustoista poistettiin muutama vuosi sitten pahvikansi, jolloin alustan pahvimäärää väheni 25 %, Ihantola laskee. Kuljetuspäästöjä on pyritty minimoimaan kouluttamalla kuljettajia taloudelliseen ajotapaan. Yksistään ympäristöasioiden ke- CG Ingman on elänyt läpi Ingman Foodsin historian. 16 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

hitysprojekteja on tällä hetkellä menossa noin 20. Laaja tuotevalikoima Kaikenlaista kehitettävää riittääkin, sillä Ingmanilla on laaja tuotevalikoima. Maito- ja soijapohjaisissa elintarvikkeissa meillä on tarjottavana kattava valikoima tuotteita. Ne voi jakaa neljään päätuoteryhmään: tuoretuotteet (UHTmaidot- ja -kermat, jogurtit, vanukkaat, viilit, smetana, rahkat, raejuustot, mehut jne.), jäätelöt, maitotuotteet sekä juusto, voija jauheet.yksittäisiä tuotteita on valikoimissa useita satoja. Sipoon tehtaalla käytetään vuodessa noin 70 miljoonaa litraa maitoa.jäätelöä valmistetaan noin 30 miljoonaa litraa ja tuoretuotteita 60 miljoonaa kiloa. Parhaimpina kesäpäivinä valmistuu yli miljoona jäätelöä. Jogurttipikareita syntyy parhaimpina päivinä yli puoli miljoonaa. Raaka-maito tuodaan Ingmannin tuotantolaitoksiin ympäri Suomea, Sipooseen pääosin Etelä-Suomen alueelta. Päivää kohden Sipoon tuotantolaitoksessa käytetään maitoa yli 200 000 litraa ja viikkotasolla yli miljoona litraa Tuotantoalueet hygienia-alueita Ingmanin Sipoon tuotantolaitoksessa tuotantoalueet on määritelty hygienia-alueiksi (valmistus- ja pakkausalueet). Näissä tiloissa ylläpidetään korkeampaa hygieniatasoa. Pukeutumissäännöt ovat tiukemmat: hattu, valkoinen työasu, Kehityspäällikkö Pekka Ihantola tuntee hyvin Sipoon tuotantolaitoksen ja tuotteet. Tässä syntyy Ville Vallaton -jäätelöpuikkoja. suojakengät, ei saa käyttää koruja ja kelloa. Liikkuminen näissä tiloissa on rajattua. Esimerkiksi omat trukit ja kengät desinfioidaan ja kädet pestään tiloihin mentäessä, Ihantola kertoo. Pirjo Huhtakangas Parhaimpina kesäpäivinä valmistuu yli miljoona yksittäistä jäätelöä. ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 17

Tärkkelystuotteilla laaja valikoima Jan-Olof Holm, Irmeli Nuotiomaa teema Tärkkelystuotteiden valikoima on laaja. Tärkkelyksillä voidaan parantaa melkeinpä jokaisen jalostetun elintarvikkeen toiminnallisuutta tai laatua. Vilkaisemalla valintamyymälässä esimerkiksi hillojen, vanukkaiden, levitteiden, makkaroiden, jäätelöiden, kastikkeiden, ketsuppien, sinappien, majoneesien, juomien, lähes kaikkien sokerimakeisten ja sokerittomien makeisten, keksien, ruokajauheiden tai valmisruokien sisällysluetteloa löytää tärkkelystä: muunnettua tärkkelystä, maltodekstriiniä, glukoosia, fruktoosia, tärkkelyssiirappia, sorbitolia, maltitolia, isomaltia tai jotain muuta tärkkelysjohdannaista. Näiden tehokas hyödyntäminen edellyttää laaja-alaista tuote- ja sovellustuntemusta. Tärkkelystuotteilla parempia makeisia Sokerikoostumuksella voidaan vaikuttaa mm. makeisen rakenteeseen jastabiilisuuteen. Nykytekniikan ansiosta tärkkelyssiirappivalinnalla on mahdollista optimoida makeisresepti parhaan laadun ja edullisten valmistuskustannusten saavuttamiseksi. Muunnetuilla tärkkelyksillä säädetään pehmeiden makeisten rakennetta. Perinteisten vaihtoehtojen rinnalle on kehitetty liivatemainen erikoistärkkelys.se soveltuu liivatteen korvaamiseen tai eri sakeuttajayhdistelmillä aivan uusien makeisrakenteiden aikaansaamiseen. Uuden suklaamääritelmän tarjoamien kustannussäästömahdollisuuksien hyödyntämiseksi Cerestar on tuonut markkinoille rikasglukoosisen jauheen. Sillä voidaan korvata jopa 40 %suklaamassan sokerista ilman, että maku muuttuu.koska tuotteella ei ole kiteisten dekstroosijauheiden voimakasta viilentävää vaikutusta, sitä voidaan käyttää myös muissa sovelluksissa, joissa tämä ominaisuus rajoittaa dekstroosin käyttöä. Juomissa vanhoja ja uusia käyttömahdollisuuksia Panimoteollisuus on maltaan lisäksi käyttänyt jo kauan tärkkelystä käymisen sokerilähteenä. Tärkkelyshydrolysaateilla voidaan joustavasti nostaa panimon kapasiteettia ja säätää oluen laatuominaisuuksia haluttuun suuntaan. Rypälesokeri(dekstroosi) toimii energia-, urheilu- ja terveysjuomien hiilihydraattilähteenä ja makeuttajana. Maltodekstriinien avulla on mahdollista nostaa juoman energiasisältöä vatsalle miellyttävällä tavalla. Fruktoosipitoiset glukoosisiirapit ovat vaihtoehto sakkaroosille virvoitusjuomien ja mehujen makeutuksessa. Niiden sokerikoostumuksella on ratkaiseva merkitys juomien maulle. Glukoosisiirapit ovat keino parantaa keinomakeutettujen juomien makua ja suutuntumaa. EU:n lainsäätäjistä riippuen juomateollisuus saa lähiaikoina uuden työkalun, jolla se voi vastata liikalihavuuden haasteeseen. Erytritoli on luonnollinen, teollisesti käymisteitse valmistettu sokerialkoholi, jonka makeus on noin 60 %sakkaroosiin verrattuna. Se ei ärsytä vatsaa muiden sokerialkoholien tavoin. Sen energia-arvo on vain 0,2 kcal/g (< 5% sokerista),ja se on hammasystävällinen, koska suun bakteerit eivät voi sitä käyttää. Sokeria muistuttavalla maullaan se parantaa juomien suutuntumaa ja peittää kitkeriä tai keinotekoisia makuja. Se soveltuu hyvin mm. keinomakeutettuihin juomiin parantamaan makua ja säilyvyyttä. Erytritoli on jo laajasti hyväksytty elintarvikekäyttöön mm. Yhdysvalloissa ja useassa Aasian maassa. USA:ssa sitä käytetään mm. sokerittomassa suklaassa. Japanissa erytritoli on luokiteltu vuodesta 1990 lähtien kalorittomaksi valmistusaineeksi.yrttijuomat ovat tyypillinen japanilainen sovellus. Lupa-anomus EU:ssa on vireillä. Monipuolisempia tärkkelyksiä teollisuudelle Elintarviketeollisuudessa tärkkelyksiä on aina käytetty sakeuttamistarkoituksessa mm. valmisruoissa, meijeri- ja leipomotuotteissa sekä hedelmävalmisteissa. Kaikille sovelluksille yhteistä on oikean tärkkelyksen valinta oikeaan käyttötarkoitukseen. Myös ruokateollisuudesta löytyy monia mahdollisuuksia korvata sakkaroosi edullisimmilla (fruktoosi-) glukoosisiirapeilla. Uusia, mielenkiintoisia mahdollisuuksia näille sektoreille antavat spray-kypsennetyt, agglomeroidut tärkkelykset, emulgoivat tärkkelykset sekä terveydellisesti funktionaalinen tärkkelys eli resistentti tärkkelys. Spray-kypsennetyt toimivat kylmässä Spray-kypsentämällä tärkkelykset,natiivit tai kemiallisesti muunnetut, saadaan aikaan kylmässä toimiviatärkkelyksiä. Niiden ominaisuudet ovat huomattavasti parempia perinteisiin valssikuivattuihin,kylmäsaostaviin tärkkelyksiin verrattuna. Spray-kypsennettyjen tärkkelysten ominaisuudet ovatverrattavissa vastaavan keittotärkkelyksen ominaisuuksiin. Spraykypsennetyistä tärkkelyksistä osa on lisäksi agglomeroituja. Nämä tuotteet eivät pölyä käytössä, ja niiden sekoittaminen tuotteeseen on helppoa. Uutta näiden tuotteiden käytössä on se, että niiden avulla voidaan esimerkiksi valmis täyte muuttaa paistonkestäväksi lisäämällä tärkkelystä jälkikäteen. Agglomeroinnin ansiosta sekoittaminen onnistuu ja turvotessaan rauhallisesti täytteessä, tärkkelys sitoo veden ja pitää sen paiston aikana. Toinen tärkeä sovellusalue spray-kypsennetyille tärkkelyksille ovat majoneesit ja salaatinkastikkeet, joissa käytetään pääsääntöisesti kylmäprosessia. Sopivalla uudenlaisella tärkkelyksellä saadaan hieno rakenne,joka on stabiili pitkässäkin säilytyksessä. Emulgoivat tärkkelykset kasvipohjainen vaihtoehto Emulgoivien tärkkelysten avulla tarjotaan teollisuudelle kasvispohjainen, kolesteroliton, mikrobiologisesti stabiili ja rakenteen hyvin säilytyksessä pitävä vaihtoehto emulgoinnin hoitamiseen eri sovelluksissa, kuten vaativissa kastikkeissa. Kananmunan korvaaminen osittain onnistuu myös kakuissa. Tarjolla on sekä keittotärkkelys että kylmässä toimiva versio. Resistentti tärkkelys suoliston hyvinvointiin Resistentti tärkkelys ei imeydy ohutsuolessa, vaan kulkee sellaisenaan paksusuoleen. Paksusuolessa suoliston mikrobit käyttävät sen ravinnokseen ja syntyy lyhytketjuisia rasvahappoja. Erityisen paljon syntyy butyraattia, jolla on suotuisin vaikutus suoliston hyvinvointiin. Resistentti tärkkelys toimii myös prebioottina. Sen energiapitoisuus on 1,9 2,1 kcal/g tavallisia hiilihydraatteja alhaisempi. Kuva Cerestar 18 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

Erinomaisia sovellusalueita ovat leipomotuotteet (mm. tavallinen vaalea leipä ja keksit) sekä välipalapatukat ja meijerituotteet (mm. maitojuomat). Resistentti tärkkelys lasketaan Suomessa ravintokuiduksi. Kuva Pirjo Huhtakangas Esimerkiksi vanukkaissa, levitteissä, makkaroissa, jäätelöissä, juomissa ja makeisissa on tärkkelystä. Jan-Olof Holm Myyntijohtaja Cerenes Oy/Cerestar Finland Oy jan-olof_holm@cargill.com Irmeli Nuotiomaa Tuotepäällikkö Cerenes Oy/Cerestar Finland Oy irmeli_nuotiomaa@cargill.com Cerestar osa Cargill -ryhmää Kuva Cerestar Suomalaisia osanottajia tutustumassa tuotenäytteisiin Cerestarin seminaarissa Kööpenhaminassa. Esillä oli laaja valikoima tärkkelysjohdannaisia sisältäviä uutuustuotenäytteitä. Cerestar on osa maailmanlaajuista Cargill-ryhmää. Yksityisomistuksessa oleva emokonserni Cargill Inc. kuuluu maailman merkittävimpiin elintarvikealalla toimiviin yrityksiin. Ryhmän palveluksessa työskentelee vajaat 100 000 henkilöä, ja liikevaihto on noin 60 miljoonaa dollaria. Sen Suomen yksiköt ovatespoossa sijaitsevat Cerestar Finland Oy ja Cerenes Oy. Cerestar on järjestänyt tärkkelystuoteseminaareja pohjoismaisille elintarvikealan asiakkailleen vuodesta 1994 lähtien. Osallistujat saavat tiiviin tietopaketin tärkkelystuotteiden valmistuksesta, ominaisuuksista ja sovelluksista sektoreittain. Kööpenhaminassa maaliskuussa järjestetty seminaari keräsi 185 osallistujaa 114 pohjoismaisesta asiakasyrityksestä. LAATUA pakkaamiseen ja laadunvarmistukseen THERMO GORING KERRin ylivoimainen tekniikka ja vuosikymmenien kokemus varmistavat juuri oikean metallinilmaisimen, tarkistusvaa an ja röntgenlaitteen löytymisen teille. Tarkistusvaaka Metallinilmaisin RADPAK-pakkauskoneet ja vaa at hinta/laatu-suhde kohdallaan. EHCOLO A/S suunnittelee ja valmistaa lavaajia säkkien ja laatikoiden lavaamiseen. Valikoimaan kuuluvat myös konttien lavausjärjestelmät. Jos on mahdollista tehdä parempi lavaaja kuin meidän nykyisemme, niin me teemme sen. Pystypakkauskone Lavaaja Osallistumme messuille, osasto 6e21. S.G. NIEMINEN OY Nihtisillankuja 6, 02630 Espoo, puh. (09) 502 811 fax (09) 520 091 www.sgnieminen.fi ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 19

Tryffelien ja herkkutattien kasvatusta Suomessa? Salem Shamekh teema Kuvat Pirjo Huhtakangas Sienien kaupallinen kasvatus on kiinnostanut Suomessa jo 1970-luvulta lähtien. Muun muassa siitakkeita ja herkkusieniä on kasvatettu jo pitkään. Uusimpia kiinnostuksen kohteita ovat tryffelit ja herkkutatit. Tryffelit ovat väriltään punaisia, valkoisia tai tummia. Sienen koko vaihtelee saksanpähkinästä isoon omenaan. Suurin tiedossa oleva valkotryffeli löydettiin vuonna 1954 San Miniaton alueelta Italiasta. Se painoi 2520 grammaa. Koska tryffelit kasvavat vain maan alla, jopa 30 senttimetrin syvyydessä, niitä on vaikea löytää. Jos tryffeli kasvaa lähellä maan pintaa, kokenut poimija löytää sen maan halkeilemisen perusteella. Ranskassa kerääjät tonkivat sienen esiin sikojen avulla, ja Italiassa keräämisessä käytetään koiria. Koirat työskentelevät sikoja nopeammin, eivätkä syö löydöstään. Sian mieltymys tryffeleihin on luontainen, mutta koira täytyy kouluttaa niiden etsijäksi. Tryffelien sadonkorjuuaika ajoittuu marraskuusta maalis- Ranskassa siat tonkivat tryffelit esiin. Mahtaisiko touhu kiinnostaa suomalaissikoja? kuun puoleenväliin.tryffelinkeruun ajankohta ja sadon määrä riippuvat pääasiassa ilmasto- ja ympäristötekijöistä. Sateiden alkamisajankohta, sademäärä, maaperän laatu ja lähellä olevatkukkivat kasvit ovat tärkeitä tekijöitä. Tryffelillä monia mahdollisuuksia Tryffelien maailmanmarkkinat ovat pienet; vuosittain niitä kerätään vain noin 150 tonnia.markkinahinta vaihtelee 2000 3500 euroa/kg. Italialaisen valkotryffelin (noin 30 grammaa) hinta on noin 80 euro/kpl.tryffelit myydään tuoreena (kuva1), säilöttynä suolaliuokseen tai kuivattuna. Kuvassa 2 on auringossa kuivattuja tryffeleitä. Tryffelien ravintoarvo on korkea verrattuna esimerkiksi vihanneksiin tai muihin mukulakasveihin, kuten perunaan. Tryffelit sisältävät 6,4% rasvaa,17 19% proteiinia, 3,8 % ravintokuitua, 12,8% tuhkaa ja 59 70% hiilihydraatteja. Proteiinipitoisuus on hyvin lähellä lihan ja kalan proteiinipitoisuutta. Tryffeliä käytetään pääasiassa arominsa ja toissijaisesti ravintoarvonsa vuoksi. Beduiinit ovat jo kauan käyttäneet sitä lihan korvikkeena.nykyään tryffelit ovat niin kalliita, että ne lisätään ruokaan vasta valmistuksen lopussa, jolloin niiden herkullinen aromi saadaan mahdollisimman tehokkaasti esille.tryffeleissä esiintyviä aromaattisia yhdisteitä ei ole onnistuttu säilömään. Tryffeleistä on löydetty myös haihtuvaa alkoholia, jolla on vahva myskin aromi ja joka muistuttaa kemialliselta rakenteeltaan tes tosteronia. Antiikissa tryffelit tunnettiin myös potenssilääkkeenä. Tryffeliä voidaan viljellä Tryffelien viljely ontehokkainta hyvin läpäisevässä kalkkipitoisessa maaperässä.tryffelin ja sen lähellä kasvavien puiden juurten välillä on havaittu vuorovaikutusta. Sieni tuntuu suosivan erityisesti tammea ja joskus koivua. Monet tryffelilajit kasvavat symbioottisesti putkilokasvien kanssa. Ranskassa ja Italiassa on perustettu useita tammiviljelmiä, joiden tarkoituksena on ollut luoda sopiva ympäristö tryffelien kasvatukseen. Viime vuosina tryffeleitä on yritetty kasvattaa siirrostamalla tammien kasvupaikkoja tryffeleiden mukuloilla tai itiöillä. Parhaat tulokset on saatu istuttamalla nuoria tammia, jotka ovat kasvaneet tryffelien läheisyydessä. Peerigordin mustaksi timantiksi kutsuttua tryffeliä kerätään nykyään ympäri maailmaa, esimerkiksi USA:ssa, Espanjassa, Uudessa-Seelannissa ja Australiassa. Ensimmäinen tryffeliyhtiö perustettiin vuonna 1987 Uudessa- Seelannissa, ja sen jälkeen on perustettu useita muita. Australiassa tryffeleitä kasvatetaan 90 hehtaarin alueella.tuotto-odotukset ovat noin 60 kg hehtaarilta,jolloin markkina-arvo on noin Photo 1 Fresh truffles (from Libya) Photo 2 Sun-drying truffles 120 000 euroa. Sadonkorjuun oletetaan alkavan viidentenä vuotena ja voittoa yhtiön odotetaan tuottavan seitsemäntenä vuotena. Tryffelien viljelyä Pohjoismaissa? Tryffelit eivät ole Suomessa tunnettuja, koska niitä ei toistaiseksi ole luonnossamme havaittu. Mutta olisiko niiden kasvattaminen mahdollista? Mustaa tryffeliä (Tuber aestivum syn. T. uncinatum) pidettiin hyvin harvinaisena Ruotsissa, koska sen esiintymisestä oli vain kaksi havaintoa ennen Ruotsin tryffelitutkimuksen aloittamista vuonna 1997. Sienimukuloita on sen jälkeen tavattu yhteensä 22 alueelta Gotlannissa (Wedén et al.,2001). Laji näyttää sopeutuneen hyvin Gotlannin ilmastoon ja maaperään.tryffeleiden kasvatusta tutkitaan tällä hetkellä kymmenellä vuonna 1999 aloitetulla koetilalla, joilla on yhteensä 250 tammen (Quercus robur) ja pähkinäpensaan (Corylus avellana) tainta. Tr yffelikuvat Salem Shamekh 20 Kehittyvä Elintarvike 3 04

TKK:lla sienten viljelyosaamista Tämän artikkelin kirjoittaja kokeili Libyassa tryffelien vegetatiivista kasvatusta elintarviketieteiden laitoksella ja Terfezia-suvun tryffelien luontaista viljelyä.viljelykokeissa tutkittiin kahta hypoteesia: (1) Tryffelin kasvupaikalla on itiöitä ja sienimyseeliä, eikä kasvu vaadi muiden kasvien läsnäoloa, ja (2) tryffelit kasvavat symbioottisesti muiden maassa esiintyvien sienien ja bakteerien kanssa. Kokeissa ilmeni, että T. Boudeiri -tryffelilajin kasvustoa kehittyy todennäköisesti Halianthiamumin ja eräiden muiden kasvien kanssa ja Halianthiamum -kasvin juuret ovat kontaktissa tryffelin myseelin kanssa (kuva 3Halianthiamum -kasvi ja tryffeli). Tryffeleiden ja muiden sienien, kuten herkkutatin, kasvun ja kasvuympäristön tutkiminen on yksi kirjoittajan tavoitteista Teknillisen korkeakoulun bioprosessitekniikan laboratoriossa. Suomen ja muiden maiden ilmaston ja maaperän erojen vaikutusten selvitys on yksi tutkimuksen päämääristä. Tammimetsiköt ovat lupaavimpia kasvatuspaikkoja, joten tryffelien kasvatusta kannattaisi kokeilla Suomen tammimetsiköissä. Onnistuessaan tryffeleiden kasvatuksesta voi syntyä kannattavaa liiketoimintaa. Herkkutatin ja keltavahveron kasvatus ja laadun parantaminen ovat myös tutkimuskohteina.viime vuosina etenkin herkkutattia on viety paljon Suomesta Italiaan.Sen säilyvyyttä ja laatua voitaisiin parantaa, jos se saataisiin suojattua sitä ravintonaan käyttäviltä madoilta. Kantarellin sesonkia puolestaan tulisi aikaistaa. Salem Samekh Tekniikan tohtori Teknillinen korkeakoulu Bioprosessitekniikan laboratorio Faculty of Agriculture Al-Fateh University, Libya shamekh@cc.hut.fi Tammet ovat houkuttelevia kiipeilypuita, ja tammimetsissä menestyvät myös tryffelit. Joskus ne kasvavat myös koivikossa tai putkilokasvien kanssa. Herkullinen sienimukula Tryffeli on eriskummallinen ja herkullinen sienimukula, joka kuuluu Tuberaceae-heimoon. Heimon edustajia ovat esimerkiksi Terfezia-, Tirmania- ja Tuber- suvut, joita kasvaaeri puolilla maailmaa.vain Tuber-suvun lajeja viljellään Euroopassa. T. magnatum (Tartufo d Alba) on viljelty sieni Italiassa ja T. melanosporum Ranskassa. Luonnonvaraiset Terfezia ja Tirmania ovat yleisiä Libyassa. Tirmannia tunnetaan paikallisesti valkotryffelinä. Photo 3 Adwatec UUTUUDET ANNOSTELEVA MASSAPUMPPU KOSTUTUSJÄRJESTELMÄT Puh 03-389 0860 / www.adwatec.com Käy tapaamassa meitä ELKO-messuilla osastolla 3d2 3 04 Kehittyvä Elintarvike 21

Tuotteiden tunnistus ja seuranta etätunnistetekniikalla Antti Permala Logistiikka on noussut yritysten ja toimitusverkkojen uudeksi kilpailutekijäksi. Yritykset haluavat toimitusketjuilta läpinäkyvyyttä, mikä luo tilauksen telematiikan hyödyntämiselle. Radio Frequency Identification -tekniikan (RFID) käyttöönotto on saanut uutta vauhtia, kun tunnetut kauppajätit Wal-Mart, Tesco, Marks & Spencer ja Metro Group ovat antaneet tavarantoimittajilleen ohjeet siirtymisestä RFID:n käyttöön seuraavien vuosien aikana. Myös Yhdysvaltain puolustushallinto on liittynyt RFID:n vaatijoiden joukkoon. Tunniste- ja paikkatiedon lisäksi pyritään keräämään monipuolisempaa tietoa kuljetusoloista. Seurantajärjestelmän avulla halutaan parantaa palvelua, luoda lisäarvoa asiakkaalle ja tehostaa yrityksen omaa toimintaa. TASKU -hankkeessa (tavarakuljetusten seuranta) tehtyjen sidosryhmähaastattelujen perusteella kollitason tavaraseuranta on nykyisin vähäistä ja toteutetaan lähinnä manuaalisesti.vain suurimmilla logistiikkatoimijoilla on käytössään kehittyneempiä, mutta toisaalta usein asiakaskohtaisia järjestelmiä. Toimijakohtaiset järjestelmät ovat suljettuja, joten niiden yhteensopivuus on heikkoa. Kuljetusten seurantajärjestelmien käyttäjät pitävät tärkeimpänä aikataulutietoa eli tietoa siitä, milloin kuljetus on perillä, varsinkin jos suunnitelmaan tulee jokin poikkeama. Tarpeet ketjujen toiminnan tehostamiseksi edellyttävät laajempien, useita osapuolia ja tavararyhmiä käsittävien järjestelmien kehittämistä. Käsitykset seurantajärjestelmän laajuudesta ja sisällöstä kuitenkin vaihtelevat. Seurantajärjestelmän pitäisi sisältää kollien tunnisteen lisäksi tavaroiden ominaisuustietoja ja ketjun toimintaa ohjaavaa tietoa. Näistä vain tunnistetieto voisi siirtyä tavaran mukana, muut tiedot tulisi sijoittaa taustajärjestelmään. Kuva Pirjo Huhtakangas RFID lupaava tunnistustekniikka Tärkeimmät ja yleisimmin käytetyt seuranta- ja tunnistustekniikat ovat viivakoodi jarfid.viivakoodi on yleisin menetelmä, mutta RFID on tulossa. Sen etuja ovat muistin luku- ja kirjoitusmahdollisuus. Järjestelmä kestää myös hyvin ympäristötekijöiden muutoksia ja jopa vaurioita. RFID soveltuu viivakoodia paremmin automatisoituun tunnistamiseen, koska tunnistusetäisyys on pidempi, näköyhteyttä ei tarvita, ja kohde voiolla liikkeessä. RFID -tekniikan avullavoidaan säästää aikaa ja kustannuksia sekä vähentää riskejä ja parantaa luotettavuutta. USPS (United States Postal Service) on saavuttanut säästöjä lajittelukeskuksiin tulevien kollien tunnistamisessa, koska RFID -tekniikkaa käytettäessä kolleihin ei tarvita suoraa näköyhteyttä ja manuaalista työtä vaativaa kollin asemointia on voitu vähentää. Läpimurto vaatii standardointia Pitkän lukuetäisyyden omaavaa, halpaa saattomuistia ei ole vielä kuitenkaan saatavilla. Lisäksi standardien puute on haitannut RFID:n käyttöönottoa erityisesti kuljetusketjuissa. Jos toimintatapoja voidaan muuttaa siten, että alle metrin lukuetäisyys on mahdollinen, voidaan käyttää jo nykyisiä järjestelmiä: lattiaan upotettavia lukijoita tai katosta riippuvia lukijoita.kollit ovat joko kuljettimella, tai ne viedään kapean oven läpi. Euroopassa on tiukemmat taajuus- ja tehorajoitukset kuin USA:ssa. UHF -taajuusalueella saadaan sallitulla teholla nykyisillä tuotteilla vain alle metrin Kierrätettävät laatikot ja kaupan rullakot kuuluvat passiivisten pitkän kantaman RFID -tunnistusjärjestelmien ensimmäisiin kiinnostuksen kohteisiin. Tulevaisuudessa tavoite on tuoda RFID -saattomuisti kaikkiin kulutustuotteisiin, kuten viivakoodi nykyisin. teema Sanastoa Tag = saattomuisti aktiivinen tai passiivinen tunniste, joka koostuu prosessorista ja antennista, esimerkkinä YTV:n matkakortti, aktiivisessa lisäksi virtalähde RFID = Radio Frequency Identification lukuetäisyys,kun taas USA:ssa saadaan 3 4 metriä lukuetäisyyttä. Ensimmäiset käytännön sovellukset ovat siksi odotettavissa USA:sta. EAN- (eurooppalainen artikkelinumerointi, European Article Numbering), UCC- (Uniform Code Council) ja RFID -teollisuus pyrkivät nostamaan sallittuja tehorajoja sekä UHF- että 13,56Mhz -alueilla.tehorajojen nostot ovat edenneet eurooppalaisissa standardointielimissä. Tulevien uusien määräysten mukaisia passiivisia tuotteita, jotka tarjoavat pidempiä lukuetäisyyksiä, on odotettavissa markkinoille lähivuosina. Liike-elämän konsortiot (GCI, Global Commerce Initiative) ja suuret kansainväliset organisaatiot (EAN,UCC) ponnistelevat saadakseen standardointia eteenpäin, jotta tulevina vuosina markkinoille saataisiin liike-elämän tarpeita vastaavia tuotteita. Nämä standardit näyttävät saavan laajaa kannatusta. RFID -tagien tietosisältöä mietitään Tietosisällöstä on olemassa erilaisia näkemyksiä. Yksinkertaisimmassa ratkaisussa välitetään vain luku/kooditieto, jolloin tagiin tarvitaan vain kohteen yksilöivä tunnistekoodi. Osa logistiikan toimijoista haluaa tagiin joko nykyisen kollietiketin tiedot tai lisäksi käyttäjäkohtaista muistikapasiteettia, jota voidaan lukea ja kirjoittaa tarpeen mukaan. Toisessa ääripäässä järjestelmältä vaaditaan monipuolista tietoa mm. ympäristöoloista, jolloin tagintietosisältöä on laajennettava ja siihen on liitettävä erilaisia tietoja kerääviä laitteita. Saattomuistiin tallennettavan 22 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

13,56 MHzin tageja UHF lukija (pöydällä) ja lukijan antenni tiedon määrä vaikuttaa lukuun tarvittavaan aikaan. Minimitiedoilla saadaan paras lukunopeus. Mahdollisuudet ja esteet Kollin mukana siirrettäviä tietoja pitää voida lukea useammalla kuin yhdellä tekniikalla. Ratkaisu voi olla viivakoodin, tagin ja tekstinä esitettävän tiedon yhdistelmä.seurantajärjestelmän käyttöönoton käynnistäjiä ovat todennäköisesti ketjujen suuret toimijat. RFID -teknologia on jo nykyisellään kohtuullisen pitkälle kehittynyttä.tavaran seurantaan kohdistuvat pilottihankkeet ovat kuitenkin osoittaneet,että tämäkään teknologia ei ole vielä täysin valmis laajamittaisiin käytännön sovelluksiin, joissa korostuvat luotettavuusvaatimukset, virheetön tiedonsiirto ja riittävä lukuetäisyys. Kysymys on niin tagien kuin niiden lukijalaitteidenkin toiminnasta ja yhteensopivuudesta.kiinteiden lukijoiden hinnat ovat tänä päivänä 3000 eurosta ylöspäin. Kehityshankkeita menossa Ratkaisuja logistiikan tunnistamistarpeisiin haetaan. RFID -malleja ja -menetelmiä kehitetään escid -projektissa. Pilotoinnin kohteina ovat erilaiset kollit teollisuuden ja kaupan prosesseissa ja logistiikkapalveluissa. Projekti on VTT:n ja Tampereen teknillinen yliopiston Rauman yksikön yhteishanke Tekesin Elektronisen Liiketoiminnan Logistiikka -teknologiaohjelmassa (ELO). VTT keskittyy logistiikkasovelluksiin, joissa tarkastellaan kuljetusyksikön (ajoneuvo, kuormatila, käsittelyalusta), kollin (rullakko, laatikko, kuljetuspakkaus) ja yksittäispakkauksen tunnistamista (read), tietojen muuttamista saattomuistissa (write) ja toimivaan logistiikkajärjestelmään tarvittavien teknologioiden integrointimahdollisuuksia. Tapaustutkimus keskittyy elintarvikelogistiikkaan ja logistiikkapalveluihin. Fokuksena on tekninen toteutus (mm. tagin sijoitus, lukijan antennin sijoitus, testaus tyhjänä/täynnä/pinottuna jne., lukuetäisyys, kiinnitys, metallin/nesteen vaikutus/ympäristön vaikutus). Testejä on tehty sekä UHF - laitteistoilla että 13,56 Mhzin laitteilla. Testien perusteella sekä tagin että lukijan osalta tarvitaan vielä kehitystyötä. Suurin merkitys tehojen nostossa on lukuetäisyyden kasvulla, mikä puolestaan parantaa lukuvarmuutta.vaativin kohde on palautettavan rullakkonipun tunnistus. Myös tagin kiinnitys metalliin on vaativaa. Kuljetussysteemit ensimmäisiä kohteita Kierrettävät laatikot (mm.transbox) ja kaupan rullakot kuuluvat passiivisten pitkän kantaman RFID -tunnistusjärjestelmien en- simmäisiin kiinnostuksen kohteisiin.amerikassa poolifirmat tarjoavat jo nyt laatikoita ja kuormalavoja, joihin saattomuisti on sulautettu. Näiden avulla ne tarjoavat lisäarvoa asiakkailleen. Tulevaisuudessa tavoite on tuoda RFID -saattomuisti kaikkiin kulutustuotteisiin (kuten viivakoodi nykyisin). MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) Auto-ID Centerin visio on Internet ofthings : kaikissa esineissä on upotettuna Internet-osoite, ja esineet pystyvät yhteisen kielen myötä keskustelemaan keskenään.tämä vaatii erittäin halpaa saattomuistia. Nykyisin saattomuistin hinta on vielä noin 30 senttiä, mutta viiden vuoden päästä hinta pyritään saamaan alle viiden sentin. Suljetuissa järjestelmissä, joissa korkeampi tagien (saattomuisti) hinta on mahdollinen, voidaan käyttää aktiivisia saattomuisteja.tulevaisuudessa myös litteitä ja halpoja (painettavia) paristoja voi tulla markkinoille. Nämä mahdollistavat kertakäyttöiset aktiivitagit japidemmät lukuetäisyydet. Antti Permala Johtava tutkija VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka antti.permala@vtt.fi Muovikorien lukutesti 13,56 MHzin antenneilla (EMS) Lähdeviite: TASKU = Tavarakuljetusten seuranta.2002. Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Liikenne ja logistiikka, Tutkimusraportti RTE4059/02.75 s. + liitt. 39 s. http://www.vtt.fi/rte/transport/tutkimus/logistiikka/ tasku%20raportti.pdf ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 23

Marli tehostaa tuotantoketjun valvontaa teema Marli on hankkinut tuotannonhallinnan tietojärjestelmän tehostaakseen tuotantoketjun jäljitettävyyttä ja valvontaa. Järjestelmällä ohjataan tuotteiden koko valmistusprosessia, ja se otetaan tuotantokäyttöön vaiheittain Marlin Suomen tuotantolaitoksessa vuoden 2004 aikana. Mikko Korpela Senteran arkistokuva *Elintarviketuotannon jäljitettävyyttä koskeva EU:n asetus no. 178/2002 tulee voimaan 1.1.2005. Direktiivi asettaa olennaisia uusia vaatimuksia raaka-aineiden seurannalle läpi tuotantoketjun. Jokainen toimija arvoketjussa vastaa jäljitettävyydestä omalta osaltaan. Järjestelmä mahdollistaa jäljitettävyyden sarja-, eräja yksikkötasolla kytkien nämä toisiinsa läpi koko prosessirakenteen. Järjestelmä antaa myös tehokkaammat työkalut porautua jäljitettävyystietoihin. Yhdestä näkymästä on mahdollista avata koko jäljitettävyysketju mm. laatu- ja omavalvontatietoineen. Tuotantohallinnan tietojärjestelmä on tehokas työväline tuotteiden jäljitettävyyteen ja materiaalivirtojen hallintaan koko tuotantoprosessissa.toimitus sisältää myös sähköisen kaupan ratkaisun, jonka avulla mm. automaattiset raaka-ainetoimittaja- ja keskusliiketäydennykset ovat mahdollisia hyödyntäen EDI -ja XML -viestiliikennettä toimijoiden välillä. Järjestelmällä varmistetaan tuotteiden tasainen laatu, koska tuotantoketjussa kulkeva tieto on saatavilla yhdestä järjestelmästä reaaliaikaisesti.tuotteet pystytään jäljittämään takaisin toimittajien raaka-aine-eriin ja hallitsemaan tehokkaasti tuotteiden mahdollisia takaisinvetotilanteita.tiedonkeruu eri työpisteissä hoituu reaaliaikaliittymillä. Helppokäyttöinen käyttöliittymä nopeuttaa tietojen päivittämistä.vain oleelliset asiat ovat esillä yhdessä, integroidussa käyttöliittymässä. Järjestelmä integroituu taustajärjestelmiin, ja sillä hoidetaan myös materiaalija varastonhallinta sekä etiketit. Tulevaisuudessa järjestelmää voidaan käyttää esimerkiksi tuotantoketjun suunnitteluun ja ohjaukseen. Sitä on mahdollista hyödyntää mm. reseptien suunnittelutyökaluna hävikin seurannasta kerättyjä tietoja hyödyntäen. Järjestelmähanke tukee Marlin pitkäntähtäimen liiketoiminnallisia tavoitteita ja mahdollistaa järjestelmän laajentamisen ja syventämisen yhtiön kasvavien tarpeiden mukaan.vuonna 2005 voimaan astuva EU:n direktiivi* asettaa säännökset tuotteiden jäljitettävyydelle. Oman toiminnan tehostamiseksi ja EU:n asettamien vaatimusten vuoksi ryhdyimme etsimään ratkaisua, joka täyttäisi direktiivin vaatimukset, toisi läpinäkyvyyttä tuotantoketjuun ja olisi helppokäyttöinen, tuotantoprosesseja tukeva,joustava ratkaisu, Marlin osto- ja logistiikkapäällikkö Heikki Hirvonen kertoo. Yhdellä ratkaisulla pystytään hoitamaan tuotannon jäljitettävyys, ohjaus, suunnittelu ja laadunhallinta. Modulaarinen rakenne joustaa Järjestelmän modulaarinen rakenne mahdollistaa vaiheittaisen käyttöönoton ja laajennettavuuden yrityksen muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Ratkaisu on avoin kaikille eri taustajärjestelmille, kuten toiminnanohjausjärjestelmille. Käyttöönottoprojektit ovat sovitettavissa yrityksen tuotannonmukaisesti. Marlilla käytettäviä järjestelmän moduuleja ovat: Materiaalivirtaohjaus ja varastohallinta Vastaanotot Käyttökirjaukset Valmistuskirjaukset Tuotevaihdot Varastosiirrot Keräilyt Inventointi Lähetykset Jäljitettävyys kaikkien prosessien läpi Omavalvontatietojen keruu Varasto ja varastopaikkahallinta Keräilyn ohjaus ja optimointi Sähköisen kaupan VMI -ratkaisut Useissa moduuleissa käyttöliittymänä käytetään sekä radiopäätettä että webselainta.tuotannon etiketöinti prosessien eri vaiheissa on yksi osa toteutusta. Jäljitettävyys tuotantoprosessien läpi Tähän saakka tuotteiden jäljitettävyyteen liittyvä tieto on kirjattu Marlilla paperilomakkeisiin ja niistä moneen eri järjestelmään. Tieto on ollut hajallaan. Esimerkiksi takaisinvetotilanteessa täs - mällisen tiedon saantiin olisi huvennut kallista aikaa, ja takaisinvedettävät eräkoot olisivat olleet kohtuuttoman suuria. Nyt kaikki tuotantoketjuun liittyvä reaaliaikainen tieto löytyy yhdestä järjestelmästä.tuotantoketjuun liittyvä tieto tallennetaan käyttöliittymän kautta, mikä vähentää virheellisiä kirjauksia.tuotantoketjun läpinäkyvyys on parantunut; raakaaineet ovat jäljitettävissä toimittajan eräkoodin tarkkuudella lopputuotelavaan saakka. Mikko Korpela johtaja, elintarviketoimiala Sentera Oyj mikko.korpela@sentera.fi www.sentera.fi Valion tuotantoon tarkkuutta ja jäljitettävyyttä Myös Valion Haapaveden yksikössä on siirrytty täysautomaattiseen pakkaus- ja määräpainolinjojen ohjausjärjestelmään. Se jäljittää tuotantoeriä, yksiköitä, laatikoita ja lavoja, ohjaa kustannustehokkaasti määräpainopunnituksia ja linjastoja, joihin liittyy mm. määräpainokontrollointi, etiketöinnit ja viivakooditarkistukset. Järjestelmä huolehtii, että jäljitettävyysketju säilyy nopeatoimisessa (100 180 kpl/min yksikkövauhti) linjastossa jokaiseen yksittäiseen juustoon asti. Jokainen juusto saa prosessin aikana yksilöllisen eränumeron, jonka avulla juuston raaka-aineerät pystytään jäljittämään. 24 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

Halvan makeistehtaalle uudet toimitilat Oy HalvaAb:n makeistehdas laajensi toimintaansa alkuvuodesta Helsingin Pitäjänmäeltä Vantaalle.Tuotanto jatkuu edelleen Pitäjänmäellä, mutta varastot, pakkaamo, hallinto ja markkinointi muuttivat uusiin tiloihin Vantaan Pakkalaan. Halvan liikevaihto on kasvanut 1990-luvun puolivälin jälkeen tasaisesti, niinpä Pitäjänmäen tehtaat tulivatliian pieniksi.vuonna 2003 liikevaihto oli 11,2 miljoonaa euroa jahenkilökuntaa vajaa 100 henkeä. Neljännes tuotannosta meni vientiin. Päävientituotteita ovat tavallinen lakritsi ja luomulakritsi.vientimaita ovat erityisesti Pohjoismaat, mutta myös muu Eurooppa ja Pohjois-Amerikka. Erityisesti makeisveron poistumisen jälkeen makeisten kulutus on kasvanut merkittävästi alentuneen hinnan tähden. Suomalaisetsyövät vuodessa liki 13 kiloa makeisia (sokerimakeiset ja suklaa yhteensä) henkilöä kohden ja lakritsia reilun kilon.makeisten kulutuksessa suomalaiset ovat Euroopassa aivan eturintamassa. Vanhoista lajikkeista potkua mallasohran jalostukseen MTT:n tutkijan Maria Erkkilän väitöskirjatutkimuksessa villi- ja maatiaisohralajikkeista on löytynyt ominaisuuksia, joita voidaan hyödyntää uusien mallasohralajikkeiden jalostuksessa. Näissä lajikkeissa onbeeta-amylaasigeeni, joka parantaa mallastuvuutta oluen valmistuksessa. Beeta-amylaasi on entsyymi, joka pilkkoo tärkkelystä sokeriksi. Oluen panemisessa osa tästä sokerista käytetään hiivan käymisessä. Puhdistettua beeta-amylaasia voidaan hyödyntää mm. makeisteollisuudessa. Erkkilän väitöskirjatutkimuksessa kehitettiin myös menetelmä, jolla voidaan tunnistaa, onko geenillä korkea vai matala beeta-amylaasiaktiivisuustaso. Mallastuvuus voidaan tutkia kasvin lehdistä jo jalostuksen alkuvaiheessa. JotBar-ohjelmistot elintarvikkeiden merkinnän ja seurannan jäljitystarpeisiin JOTBAR-OHJELMISTOT SEKÄ INTERMEC-TUOTTEET ESILLÄ OSASTOLLAMME PacTec-ELKO MESSUILLA. OSASTO 6n24! INFORMA OY, Ruukintie 20 B, 02330 Espoo, puh. 0424 22001, www.informa.fi ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 25

Konenäkö elintarviketeollisuuden työkaluna Harri Pikkarainen Konenäköä käytetään elintarviketeollisuudessa monentyyppisissä kohteissa. Visuaaliset tarkastussovellukset ovat kohtuullisen yleisiä. Niissä tarkastellaan esimerkiksi tuotteen väriä, muotoa tai muuta visuaalisesti havaittavaa suuretta. teema Konenäön komponentit halpenevat koko ajan. Syynä on osittain konenäkökomponenteissa käytettävien teknologioiden (esim. CCD -kenno) käyttö kulutuselektroniikassa. Lisäksi PC -maailman uudet liityntätyypit (esim. FireWire) mahdollistavat kuvankaappauksen ilman perinteistä kuvankaappauskorttia. Komponenttien hinnan laskun myötä konenäköjärjestelmien hinnat halpenevat, mikä todennäköisesti lisää konenäköjärjestelmien käyttöä myös elintarviketeollisuudessa. Kunkonenäköjärjestelmä ohjaa robottia tai toimilaitetta, puhutaan visuaalisesta robotin ohjauksesta.tämä tarkoittaa silmien ja älyn tuomista perinteisesti sokeiden ja hieman yksinkertaisesti toimivien robottien käskyttämiseen.visuaalisen robotinohjauksen kautta saatava joustavuus ja robottien monipuolinen toimivuusovatavaamassa lukuisia, aivan uusiakin sovelluskohteita konenäön hyödyntämiselle. Äärimmillään robotin ja siihen liitetyn tekosilmän yhteistyö voi mahdollistaa haastavienkin manuaalisten työvaiheiden automatisoinnin. Esimerkiksi li- han leikkaaminen ruhoista on paljolti manuaalista työtä. Ruhon paikoittaminen ja muodon mittaus konenäköjärjestelmällä sekä esim. leikkaustyökalun voimatakaisinkytkentä saattaisi tuoda mahdollisuudet automaattiselle lihanleikkausrobotin toiminnalle tulevaisuudessa. 3D-mittaaminen sopii elintarvikkeisiin Elintarvikkeet ovat useasti epäsäännöllisen muotoisia, eikä niiden käsittely aina onnistu ilman riittävää anturointia. Näihin sovelluksiin voidaan soveltaa jo olemassa olevaa visuaalista robotin ohjausteknologiaa. Esimerkiksi perinteisissä robotisoiduissa pakkaussovelluksissa oletetaan tuotteen olevan samankokoinen ja samassa paikassa sitä poimittaessa. Tämä ehto ei aina voi täyttyä elintarvikkeiden kohdalla.tällöin konenäköjärjestelmä, joka ohjaa pakkausrobotin tai muun toimilaitteen toimintaa, voi tuoda automatisoinnille perusteita. Konenäköjärjestelmällä tuotteen muoto ja paikka voidaan mitata ja optimaalinen tuotteen käsittely toteuttaa sopivalla toimilaitteella. Samalla voidaan jopa tehdä laaduntarkastusta ja vaikkapa 3D -mittaustulos pienestä osaa omenan pohjasta. optimoida pakattujen tuotteiden samankaltaisuutta. Konenäköpohjainen 3D-mittaaminen voisi olla mielekästä ns. luonnollisen muotoisten tuotteidenpakkausvaiheessa.konenäöllä tehty 3D-mittaus ei edellytä tuotteen pysäyttämistä, vaan mittaus voidaan tehdä lennosta. Jos tuotteen 3D-muoto tunnetaan, saadaan tuotteelle määritettyä massa 3D-muodosta määritetyn tilavuuden ja ennalta tunnetun tiheyden avulla.tämän teknologian avulla voitaisiin tehdä tuotteen massaan ja muotoon perustuvaa pakkausta automaattisesti. Optisen mittaustekniikan laboratorio soveltajana Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tekniikan koulutusyksikössä on tehty tutkimus- ja kehitystyötä optisen mittaustekniikan ja erityisesti konenäön alueella vuodesta 1997 lähtien. Viimeisen vuoden aikana laboratorion kehitystyön erityisenä painopistealueena on ollut visu- aalinen robotinohjaus, eli robottien ja muiden vastaavien toimilaitteiden ohjaaminen konenäön avulla. Lisäksi laboratoriossa on perehdytty mm. kohteiden tarkkoihin 2D- ja 3D- koordinaattimittauksiin. Laboratorion henkilöstö on toteuttanut mm. lastauksen tunnistusjärjestelmän lasiteollisuuden yritykselle ja automaattisen muovikappaleiden laserleikkausjärjestelmän biotekniikan yritykseen.konenäölle näyttää olevan myös sovelluskohteita elintarviketeollisuudessa. Suuret tuotantovolyymit ja tiukat laatukriteerit tuovat mielekkyyden konenäön käyttöön tuotannon automatisoinnissa. Harri Pikkarainen Projektipäällikkö Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu Optisen mittaustekniikan laboratorio harri.pikkarainen@tokem.fi www.tokem.fi/teku/omlab/fin/ Konenäköohjattuja materiaalinkäsittely- ja pakkausjärjestelmiä - On-Line laadunvalvonta - Liikkeestä poiminta - Tuotantotietojen keräys ja raportointi Master Automation Group Oy Sinimäentie 10 B02630 Espoo p. 0201 553 535 www.masterautomationgroup.com Osallistumme ELKO 2004 messuille, tervetuloa osastollemme 3f12 26 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero sales@mag.fi

Mitä on konenäkö? K onenäöksi kutsutaan tietokoneella tai jollakin muulla digitaalisen laskennan järjestelmällä toteutettavaa kokonaisuutta, jossa yhdistyvät kuvan hankinta, käsittely, analysointi ja sen perusteella tehtävät päätökset. Konenäköjärjestelmä sisältää yhden tai useamman kameran, valaisujärjestelmän, laskentayksikön sekä ohjelmiston kuvan käsittelyä ja analysointia varten. Konenäön tarkoituksena on automatisoida ohjausta, valvoa prosessia tai laatua tai ohjata koneita ja robotteja. Konenäköjärjestelmällä hankitaan optisin keinoin tietoa näköjärjestelmän ympäristöstä.tämän tiedon perusteella tehdään päätelmiä joko tietystä kohteesta (mm. onko jokin kappale oikean kokoinen) tai ympäristön tilasta. Näiden päätelmien avulla voidaan edelleen tehdä päätöksiä toimenpiteistä, kuten varoituksesta tai hälytyksestä, tuotteen hylkäämisestä tai vaikkapa koko tuotantolinjan pysäyttämisestä. Konenäön käytölle monta syytä Konenäköteknologian hyväksikäytölle voi olla useita edellytyksiä. Kustannustehokkuus massatuotannossa on useimmissa tapauksissa suurin syy. Tämän lisäksi lopputuotteen laatua voidaan parantaa lisäämällä automaattista laaduntarkastusta tuotantoon tai ohjaamalla tuotantoprosessia konenäköjärjestelmällä. Syynä voi olla myös epämiellyttävän ja ihmissilmää rasittavan manuaalisen visuaalisen tarkastustyövaiheen automatisointi, jotta työolot paranisivat. Konenäön ihmissilmän korvaava luonne mahdollistaa konenäköteknologian soveltamisen teollisuuden sektorista riippumatta. Kameroiden tuottamaa kuvaa voidaan käsitellä automaattisesti riippumatta siitä, onko kohdekappale esimerkiksi terästä, muovia tai elintarvikkeita. Prosessiteollisuuden hygieeniset ja aseptiset koneet sekä laitteet - komponenteista tuotantolaitoksiin Uusia sovelluksia elintarviketeollisuudessa Konenäköä käytetään tällä hetkellä elintarviketeollisuudessa esimerkiksi raaka-aineiden tai lopputuotteiden visuaalisessa lajittelussa ja laaduntarkastuksessa. Perunoiden lajittelua voidaan tehdä automaattisesti konenäköjärjestelmän avulla määritetyn perunan muodon ja koon perusteella. Perunoiden mahdolliset pintaviat voidaan myös tarkastaa kameroista saadun kuvan perusteella. Konenäön tuottamaa informaatiota käytetään myös prosessin säätämiseen tai ohjaamiseen. Esimerkiksi makeisten sokeroinnissa on käytetty konenäköä sokerointiprosessin ohjauksessa ja säädössä. Elintarviketeollisuudessa voisi olla tulevaisuudessa enemmänkin käyttöä konenäölle, jossa ei käytetä näkyvää valon aallonpituutta. Röntgenvalolla toimivat läpivalaisulaitteet tuottavat kuvaa, jota kuvankäsittelyn keinoin voidaan todennäköisesti käyttää esimerkiksi automaattiseen luunsirujen erotteluun lihamassasta. Toinen sovellusalue voisi olla lämpökameroiden hyväksikäyttö elintarviketeollisuudelle tärkeässä lämpötilojen mittaamisessa ja hallinnassa. Tervetuloa! ELKO 2004 Osastomme 3a7 APV Finland Oy Sinikalliontie 18 A 02630 ESPOO Puh: (09) 8870 570, Fax (09) 8870 5710 e-mail: apv.finland@invensys.com www.scandictrans.fi SKANDINAVIAN KULJETUSTEN ASIANTUNTIJAT PALVELUKSESSASI VAASA 020 1202 500 020 1202 513 TURKU 020 1202 550 020 1202 555 HELSINKI 020 1202 582 ELKO -messunumero 020 1202 589 4 04 Kehittyvä Elintarvike 27

Laitevalmistaja luo perustan hygieeniselle elintarviketuotannolle Asko Laurila teema Elintarviketuotannon lähtökohtana on hygieeninen toimintaympäristö ja laitteet. Koneissa ja laitteissa on suuri määrä ongelmallisia kohtia, joihin paras lääke on säännöllinen ja tehokas pesu. Käytännössä pesu ei kuitenkaan aina ole niin helposti tehty kuin sanottu. Pian päättyvä Hygieeniset laitteet elintarviketeollisuudessa -hanke on tuonut osviittaa muun muassa siihen, miten laitevalmistajat voivat kehittää ratkaisuja ongelmakohtiin. Hygienia on tehdas- ja laitesuunnittelijoiden ja koko elintarviketeollisuuden yhteinen etu. Jos asioita ei ole ajateltu hygienian kannalta, muun muassa puhdistustoimet vaikeutuvat huomattavasti. Se näkyy alentuneessa hygieniatasossa ja korkeina tuotantokustannuksina. Vastuu hygieenisistä laitteista on yhteisesti elintarviketeollisuuden laitevalmistajilla, laitteiden ylläpitäjillä, siivous- ja kunnossapitohenkilökunnalla, pesuainetoimittajilla ja elintarvikevalmistajilla. Parhaaseen lopputulokseen pääsemiseksi vaaditaan yhteistyötä kaikkien osapuolten kesken niin suunnittelussa,käytössä kuin ylläpidossakin.vtt Biotek- niikan koordinoima HYGILA - projekti on edistänyt tätä yhteistyötä merkittävästi mm. tuottamalla tietoa siitä, miten hygieniatasoa voidaan parantaa elintarviketeollisuuden ongelmallisissa laitteissa. Projektiin osallistuivat VTT:n lisäksi Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Elintarvikkeiden tutkimussäätiö ja teollisuuspartnereina kaksi laitevalmistajaa, kaksi pesu- ja desinfiointiainevalmistajaa sekä kaksi siivous- ja kunnossapitoyritystä. Elintarviketeollisuus oli mukana projektiin osallistuvien yritysten asiakasyrityksinä, joissa tehtiin projektiin liittyviä tutkimuksia. Hankkeen rahoittajana olitekes,mutta myös osallistujat rahoittivat hanketta. Ideoita laitesuunnitteluun Tiedon kokoamiseksi 184 suomalaiseen elintarvikeyritykseen lähetettiin kysely laitehygieniasta.vastauksia saatiin noin neljännekseltä, ja suurin vastaajaryhmä oli yritysten laatupäälliköt/hygieniavastaavat. Ongelmallisimmiksi laitteiksi koettiin pakkauskoneet, kuljettimet, annostelukoneet, jäähdyttimet ja siivutuskoneet. Vastauksissa toivottiin muun muassa selkeyttä laitteiden rakenteisiin,mahdollisimman helppoa purettavuutta ja koottavuutta,kotelosuojien vaivatonta irrotettavuutta, laitteiden pesunkestävyyttä ja helppoa pestävyyttä. Yhteenvetona kyselystä jäi käteen muutamia hyviä ideoita laitesuunnittelun avuksi, laitevalmistajana projektiin osallistuneen Antti Lindfors Oy:n tekninen dokumentoija Jarkko Hautala kertoo. AnttiLindforsOyontuotekehityksessään aikaisemminkin kiinnittänyt huomiota helppoon pestävyyteen, koska laitteita valmistetaan jo lähtökohtaisesti asiakkaiden tarpeiden mukaan ja hygieenisyys on ollut vaatimuksena pitkään. Mutta hanke on entisestään tehostanut ja selkeyttänyt näitä pyrkimyksiä. Esimerkiksi kuljettimissa ei enää ole umpiseinämiä, rakenteisiin ontullut riittävästi pesuaukkoja, alapuolista pesua on rakenneratkaisuin helpotettu jne. Monissa toimituksissa laitteisiin on tehty jo valmiiksi pesusuuttimet, joihin käyttäjän tarvitsee vain liittää pesujärjestelmän letkuliittimet, Hautala sanoo. Laitehygienian suunnittelu alkaa jo laitteiden tuotekehityksestä jasuunnittelusta. Esimerkkinä Hautala esittelee juustojen esipuristusallasta, joka on yli kymmenen metriä pitkä. Laitteella tehdään juustoa puristamalla juustomaito suureksi laataksi, jonka leikkurit katkovat automaattisesti muottiin sopiviksi paloiksi. Laite on kokonaisuudessaan kiertopesuun kytkettävä ja puhdistuuautomaattisesti joka puolelta. Kaikissa pesua tarvitsevissa kohteissa on pesupallot. Hygienia valmistuksen lähtökohtana Kaikki Antti Lindfors Oy:n valmistamat laitteet ovat ruostumatonta terästä, ja joissakin apulaitteissa käytetään myös muovikomponentteja. Sellaisissa rakenteissa,missä esimerkiksi kaksi metallilevyä voisi koskettaa toisiaan, on pesuaineiden kululle sopiva väli. Myöskään vaakasuoria pintoja ei ole. Jäykisteitä leveämmät vaakasuorat pinnat on joko viistetty tai taivutettu tiettyyn kulmaan, jotta vesi ei jää pinnoille makaamaan. Laitteille on ominaista helppo pestävyys ja tuotantohygienian ylläpito. Suunnittelun ja valmistuksen periaate on, että kaikki linjat pitää voida puhdistaa ilman rakenteiden purkamista. Korkea hygieniataso taataan moduulikuljettimilla ja standardiosilla sekä niistä muodostettavilla kokonaisuuksilla. Rullakuljetin ilman läpiakselia on täysin tiivis, joten pesuvettä ei jää kuljettimen sisään.tuotantoteknisesti osat ovat nopeita valmistaa. Niistä saadaan taloudellisesti peruslayoutin mukaisia laitteita, joiden pohjalle on helppo rakentaa lisäjärjestelmiä. Asko Laurila Toimittaja asko.laurila@pp.inet.fi Monissa Antti Lindfors Oy:n toimituksissa laitteisiin tehdään valmiiksi pesusuuttimet, joihin käyttäjä liittää pesujärjestelmän letkuliittimet, Jarkko Hautala kertoo. 28 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

Juustojen esipuristusallas on hyvä esimerkki siitä, miten hygieniatekijät voidaan ottaa suunnittelussa huomioon kattavasti. Laite liitetään pesukeskukseen ja painetaan ohjelma päälle, jolloin laite puhdistaa itse itsensä. Oikein suunnitelluissa kuljettimissa ei ole onttoja rakenteita eikä umpiseinämiä, rakenteissa on riittävästi pesuaukkoja ja vaakasuorat pinnat on taivutettu tiettyyn kulmaan, jotta vesi ei jää pinnoille makaamaan. Valiolle Ouluun palautuvan materiaalin järjestelmä Valio on ottanut Oulun tuoretuotemeijerissään käyttöön palautuvan materiaalin järjestelmän. Vastaavaa järjestelmää hyödynnetään myös Valion Seinäjoen tehtaalla. Laajassa automaatiojärjestelmässä maitorullakot, maitolaatikot ja tuotteita sisältävät muovilaatikot kennoineen kulkevat pyörien päällä olevissa yksiköissä tuotantolaitoksen ja vähittäiskaupan välillä. Näitä yksiköitä voidaan liikutella helposti kaupassakin ilman apuvälineitä, ja käytetyn aaltopahvin määrä vähenee noin 70 %.Valiolla automatiikka hoitaa suuren osan työstä. Kunkaupassa totutaan käsittelemään uusia jakelualustoja, myös siellä työ vähenee merkittävästi. Kuljetusautot tuovat palautuvaa tavaraa Valion varastoon, ja kuljettajat työntävät rullakot pesulinjalle.maitolaatikot järjestelmä ottaa kuljettajien tekemistä pinoista purkajalla pesukoneeseen,josta ne menevät kuivurin ja pinoajan kautta joko suoraan tuotantoon tai laatikkovarastoon. Antti Lindfors Oy:n toimittamaan automaatiojärjestelmään kuuluu viisi ratapesukonetta, joissa pestään rullakot, rulla-alustat, maitotölkkilaatikot, tarjottimet ja kennot.kuljettimia järjestelmässä on kaikkiaan useita kilometrejä, ja mm. kahden tuotantorakennuksen välinen tunneli on noin sata metriä pitkä. Oy Kylmähuolto on yksi Suomen johtavista kylmälaitteiden toimittajista.voimme tarjota asiakkaalle kaikki kylmätekniikkaan liittyvät palvelut.toimitamme koko kylmäjärjestelmän avaimet käteen -periaatteella suunnittelusta, valmistuksesta ja asennuksesta aina huoltoon saakka. Meidän erikoisosaamiseen kuuluu ammoniakki laitoksien rakentaminen ja huolto: Kompressorit NH3-laitoksiin; GEA Grasso Laitoksen automatisointi; SIEMENS Simatic KOKKOLA PIETARSAARI Puh. (06) 823 2700 Puh. (06) 723 2700 SEINÄJOKI Puh. (06) 414 3953 ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 29

Langattomat lähiverkot Valion tuotantolaitoksiin Antero Karjalainen teema Valion tuotantolaitoksiin rakennetaan kattavat langattomat lähiverkkoratkaisut (WLAN) mobiililaitteineen. Ne mahdollistavat Valion toiminnanohjausjärjestelmän käytön trukki-pc:n mobiililaitteissa. Vuoden 2004 loppuun jatkuva toteutustyö kattaa noin kymmenen paikkakuntaa. Valmiina ovat Seinäjoen, Joensuun, Lapinlahden, Turengin, Haapaveden, Toholammin ja Vantaan tuotantolaitosten toteutukset. Valion tavoitteena on yhtenäistää ja standardoida tuotantolaitosten WLAN -ratkaisut koko maassa,valion tietohallintopäällikkö Peter Bretag kertoo. Valion WLAN -ratkaisun paikkakuntakohtainen laajuus vaihtelee muutamasta tukiasemasta kymmeniin tukiasemiin. Langattomia ratkaisuja voi jatkossa hyödyntää muun muassa eri tuotantotiloissa ja varastoissa sekä eräillä paikkakunnilla myös tuotantolaitosten piha-alueilla. Järjestelmän toimittajan, Hewlett-Packard Oy:n, vastuualueeseen kuuluu kokonaistoimittajana Valion WLAN -toteutuksessa muun muassa tukiasemien sijoittelun suunnittelu katvealueiden eliminoimiseksijariittävän kuuluvuusalueen takaamiseksi. Järjestelmä asennetaan myös pakastevarastoihin, joissa vaaditaan erityisratkaisuja. Valion ratkaisussa toiminnanohjausjärjestelmän (SAP) varastomoduulin näyttöruutujen tiedot siirretään keskitetyltä SAP - palvelimelta näyttöruutukuvina trukki-pc:n kosketusruudulle. Trukin kuljettaja lukee ja kuittaa saapuvat, siirrettävät tai toimitettavat erätiedot trukki-pc:lle asennettujen viivakoodilukijoiden avulla tuotantovarastossa lähetettäväksi takaisin palvelimelle päin.viivakooditulostimia käytetään lähetyserätarrojen tulostamiseen jakeluvarastoissa. Elintarvikealan laitteilla erityisvaatimuksia Teollisuuden tietotekniset toteutukset eroavat tavallisista toimistototeutuksista varsin paljon. Käytetyt laitteet ovat teollisuuskäyttöön tarkoitettuja ja kalliimpia.trukki-pc:n pitää kestää vuodesta toiseen jatkuvaa tärinää, mikä välittyy betoni- tai kaakelilattian pinnasta haarukkatrukin jousittamattomien umpiseospyörien kautta. PC:t asennetaan kiinteisiin telineisiin, joista PC-laite voidaan irrottaa suhteellisen helposti. PC:t saavat käyttövirtansa ajon aikana trukin akusta. Laitteeseen on yhdistetty joko langallinen viivakoodinlukija tai vastaava langaton lukija. Elintarviketeollisuudessa laitteilla on erityisvaatimuksia. Niiden pitää kestää pakastevarastojen noin -25 asteen lämpötiloja, kosteutta ja syövyttäviä aineita, kuten maitojauhepölyä. Radiosignaalien etenemiselle on myös omat erityisvaatimuksensa.kiinteä juusto, suklaamassa, korkeat maitojauhesäkkipinot ja pakkausmateriaalien alumiinifoliokerrokset heijastavat jaestävät tehokkaasti radioaaltojen etenemisen varastoissa ja tuotantotiloissa. Tukiasemat joudutaan sijoittamaan suojakaappeihin. Alle 10 asteen lämpötiloissa suojakaapit varustetaan pienellä lämmityselementillä,jotta alhaisissa lämpötiloissa muodostuva kondenssivesi ei turmele herkkää elektroniikkaa.erityistä hygieniaa vaativissa tiloissa suojakaappien tulee olla haponkestävää ruostumatonta terästä. Asennuksissa tiukat hygieniaohjeet Data- ja sähkökaapelien asennuksessa noudatetaan elintarviketeollisuuden hygieniaohjeita. Näihin kuuluvat myös käsienpesuohjeet ja ohjeet työkalujen desinfioimisesta. Asennuksissa on käytettävä käsivarret ja jalat peittäviä suojavaatteita, kokonaan hiukset peittäviä päähineitä sekä partasuojia. Asentajilla ei myöskään saa olla rannekelloja, korvakoruja, lävistyskoruja tai sormuksia.asennusfirmojen pitää pyydettäessä esittää voimassa oleva negatiivinen salmonellatodistus jokaisen työntekijänsä osalta. Antero Karjalainen Projektipäällikkö HP Services/ Hewlett-Packard Oy antero.karjalainen@hp.com Langaton lähiverkko mahdollistaa toiminnanohjausjärjestelmän käytön trukki-pc:n mobiililaitteissa. Tiedot siirtyvät näyttöruutukuvina trukki-pc:n kosketusruudulle. 30 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

PacTec-ELKO -messut Helsingin Messukeskuksessa 12. 15.10.2004 P akkaus ja materiaalinkäsittely :: Elintarviketeollisuuden tuotantotekniikka PacTec-Elko2004: 4elintärkeää päivää. ELINTARVIKEALAN AMMATTILAISILLE. ELKO 2004 -messut on elintarviketeollisuuden tuotantotekniikan kansainvälinen merkkitapahtuma. Rinnalla järjestettäviltä PacTec 2004 -messuilta löydät huippuosaamista koko pakkausketjun pituudelta. PacTec-ELKO-messuilta saat kahden näyttelyn hyödyt yhdellä kertaa. Pysyt ajan tasalla alasi asioista ja päivität tietosi uusista tuotteista ja trendeistä. InfoPlazalla kuulet huippuammattilaisten tietoiskuja uusista tuoteinnovaatioista. Messujen yhteydessä jaetaan PacTec-pakkauspalkinto. Pohjoismaiden tärkeimmillä alan messuilla sinua odottaa yli 250 näytteilleasettajaa valmiina esittelemään palveluitaan. Seuraa Internet-sivujamme, sieltä löydät aina päivitetyn ohjelman. Tervetuloa! Aukioloaika: 12. 15.10.2004, ti to klo 10 18 ja pe klo 10 16 Sisäänpääsy: Asiakaskutsukortilla tai ostamalla sisäänpääsylipun à 10 Järjestäjä: Suomen Messut, Messuaukio 1, Helsinki puh. (09) 150 91, info@finnexpo.fi www.pactec.fi :: www.finnexpo.fi/elko

Ympäristöjärjestelmä tarkensi Baco Oy:n työskentelytapoja teema ISO 14001 -ympäristöjärjestelmää varten Baco Oy:n piti muun muassa tarkentaa lajitteluohjeita, hankkia uusia säilytysastioita, merkitä jäteastioita uudelleen, järjestää ongelmajätteille ja kemikaaleille asianmukainen varasto, päivittää pelastussuunnitelma ja järjestää ympäristökoulutusta. Baco Oy on johtava fast food -leipomotuotteiden valmistaja. Primula-konserniin kuuluvabaco Oy on johtava fast food -leipomotuotteiden, kuten hampurilais- ja hot dog -sämpylöiden valmistaja. ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän hankkiminen oli Bacolle luontainen jatko vuonna 2000 saadulle ISO 9001 -laatujärjestelmälle. Ympäristöjärjestelmä tehtiin yhteistyössä Lassila & Tikanojan kanssa. ISO 14001 sopii yrityksemme arvomaailmaan, koska haluamme tehdä osamme ympäristön säästötalkoissa ja profiloitua toimialamme ykköseksi. Laatu- ja ympäristöstandardit ovat luonnollinen osa toimintajärjestelmäämme, laatujärjestelmäpäällikkö Katarina Harjunpää ja tekninen päällikkö Heikki Tikka Baco Oy:stä toteavat. Toiminnan standardointi ja sille saadut sertifikaatit ovat kuluttajille osoitus yrityksen sitoutumisesta kansainvälisiin tuotantotapoihin, mikä puolestaan takaa tuotteiden laadun ja turvallisuuden. Ympäristönhuoltosuunnitelma kattaa Bacon tuotanto-, toimisto- ja varastokiinteistöt. Suunnitelmassa on otettu huomioon jätelaki ja jätehuoltomääräykset sekä mahdollisimman suuri hyötykäyttöaste ja tulevat velvoitteet. Elintarviketeollisuuden tiukat hygieniavaatimukset aiheuttivat haasteita, joihin pystyimme myös vastaamaan, Lassila & Tikanojan ympäristönhuollon asiantuntija Johanna Krabbe sanoo. Yritys on erikoistunut kiinteistöjen ja laitosten ympäristönhuoltoon ja ylläpitoon.toimintaan kuuluu asiakkaiden konsultointi ja koulutus standardointija sertifiointihankkeissa. Sertifikaatista lisäarvoa ja kustannushyötyä Järjestelmästä on meille toiminnallista hyötyä, koska nyt meillä onselkeät ohjeet ja pelisäännöt. Markkinoinnissa ISO 14001:tä voi käyttää argumenttina.taloudellista hyötyä saamme energiansäästöstä.tehokas lajittelu vähentää jätteiden määrää ja sitä kautta kuljetuskustannuksia ja kaatopaikkamaksuja.voi sanoa,että ympäristöjärjestelmä auttaa koko tehtaan riskien hallinnassa, Heikki Tikka tiivistää ympäristöjärjestelmän hyödyt. Bacon henkilökunta on suhtautunut erittäin positiivisesti järjestelmän käyttöönottoon ja koulutukseen. Bacossa järjestettiin useita koulutustilaisuuksia, joissa huomasi, että työntekijät olivat innokkaita ja tiedonjanoisia, Krabbe kiittää. Yhteistyössä suunnitelmat, oppaat ja koulutus Ympäristöjärjestelmä valmistui runsaassa puolessa vuodessa Johanna Krabben, Heikki Tikan ja Katarina Harjunpään yhteistyönä. Elintarvikeyritysten jätehuollossa on omat erityispiirteensä. Esimerkiksi Bacon taikinajäte kuljetetaan Kirkkonummelle nautojen ruoaksi, leipäjäte menee sipoolaiseen sikalaan. Myös tämä on jätteiden hyötykäyttöä, muistuttaa Johanna Krabbe. L&T laati ympäristönhuoltosuunnitelman, ongelmajäteoppaan, lajitteluohjeet ja hankki järjestelmän edellyttämiä jäteastioita. Koulutusta järjestettiin henkilökunnalle muun muassa lajittelusta ja erikoistee- moista kuten ympäristöauditoinnista, Katarina Harjunpää kertoo. Koulutusta tarvitaan koko ajan lisää, koska lait ja määräykset muuttuvat. Nykyaikaisen, ympäristöä huomioivan toiminnan yhtenä kulmakivenä on seuranta. Sen avulla voidaan asioita parantaa ja kehittää edelleen, Krabbe toteaa. Lisätietoja: Katarina Harjunpää Laatujärjestelmäpäällikkö Baco Oy katarina.harjunpaa@baco.fi Heikki Tikka Tekninen päällikkö Baco Oy heikki.tikka@baco.fi Johanna Krabbe Ympäristöhuollon asiantuntija Lassila &Tikanoja johanna.krabbe@lassilatikanoja.fi Baco Oy:n ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän valmistuminen vaati monta yhteistä palaveria Heikki Tikan, Johanna Krabben ja Katarina Harjunpään kesken. Kuvat Johnny Korkman 32 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

BIOGON : tuoreutta suoraan pullosta... BIOGON on Linde AG:n rekisteröity tavaramerkki. Ratkaisu elintarvikkeiden pidempään säilyvyyteen ja parempaan tuottoon löytyy nyt pullotettuna kirkkaanvihreisiin kaasupulloihin. Uuden BIOGON tuoteohjelman pullot sisältävät elintarvikelaatuista suojakaasua eli muunneltua ilmakehää jonka avulla elintarvikkeet säilyvät tuoreina pidempään. BIOGON-ohjelmaan kuuluu kahdeksan suojakaasua. Niillä pakkaat kaikenlaisia elintarvikkeita, kuten lihaa ja kalaa, hedelmiä ja kasviksia, meijerija leipomotuotteita sekä valmisaterioita täysin luonnollisella tavalla, mitä asiakkaat nykyään yhä kasvavassa määrin vaativat. BIOGON-ohjelmassa on käytetty raaka-aineina vain samoja kolmea kaasua, jotka sisältyvät hengitysilmaamme eli happea, typpeä ja hiilidioksidia. BIOGON-kaasut auttavat yritystänne menestymään ja kasvamaan. Asiantuntijoiltamme saatte kaiken tarvittavan tiedon ja opastuksen, jotta tuotteenne saadaan säilymään entistä paremmin entistä pidempään. Treating Food Better Oy AGA Ab Puh. 010 2421 www.aga.fi

teema Pakkaus tärkeä media Seija Kurunmäki Pakkausta käytetään yhä enemmän mediana. Pakkaus kertoo paljon pelkällä ulkomuodollaan ja materiaalillaan. Kuvat ja värit profiloivat tuotetta brändinsä näköiseksi. Pakkaus eroaa muista medioista siinä, että sanomia on todella monta. Erottaako kuluttaja sieltä tärkeimmän sanoman? Yhä suurempi merkitys on myös sillä, mitä pakkaukseen on kirjoitettu. Onko tulevaisuuden trendinä erilaistaa tuote entistä tarkemmin mietityillä teksteillä ja vahvistaa tuotteen olemusta pakkauksessa olevilla tarinoilla? Pakkaussuunnittelu lähteeliikkeelle tuotteen ja brändin olemuksesta. Pakkaus on uuden elintarvikkeen kehitysprosessissa yhä tärkeämmässä osassa. Pakkaus on tuotteen suoja, EAN-koodeineen tärkeä logistiikan osa, mutta myös yhä tärkeämpi media, jossa koko pakkauksen pintaa käytetään hyväksi. Kaikki osat on tarkoin mietitty: värit, kuvat ja nimet on usein testattu. RavintoRaision markkinointipäällikkö Marjo Lehtinen on hoitanut Raision brändejä seitsemän vuotta. Eiole sattuma, että Torinopakkauksessa näkyvin elementti on sininen väri jatorino-nimi. Pakkaustekstien tärkein tehtävä on antaa informaatiota selkeästi. Tässä kunnioitetaan sekä kuluttajan toiveita että viranomaisten vaatimuksia. Jauhoissa ja myllytuotteissa se onkin suhteellisen helppoa, koska tuoteselosteen ainekset ovat kohtalaisen tuttuja kuluttajille ja aineksia on listassa melko vähän. Pakkausteksteillä on tärkeä rooli myös tuotteen ravitsemuksellisia erikoisominaisuuksia viestittäessä, Lehtinen sanoo. Suuri osa Torino-pakkauksen pinnasta peittyy resepteillä, joilla on erityisesti peruselintarvikkeiden pakkauksissa merkittävä rooli. Monen perheen tärkein keittokirja on pakkauksen makaronilaatikon ohje tai jauhopakkauksen kakkuohje. Pakkaukset ohjeineen ovat usein klassikoita, ja pakkauksen tai tutun ja turvallisen ohjeen vaihtumista ei peruselintarvikkeissa kaivata. Pakkausten reseptejä uusitaan silloin tällöin, mutta perusohjeet säilyvät pakkauksissa kuluttajien toivomuksesta pitkään, Lehtinen kertoo. Tärkeät asiat jäävät kuvien varjoon? Suomen Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntija Riitta Tainio kertoo, että kuluttajat lukevat useimmiten hinnan ja tuoreusmerkinnät. Kiinnostus pakkausteksteihin kasvaa koko ajan, mutta esteenä lukemiselle on pakkausten sekavuus sekä tärkeiden asioiden puuroutuminen kuvituksen sekaan.tainio korostaa sitä, että laadun säilymiseen liittyvät asiat tulee olla hyvin näkyvissä. Jos tuotteen käyttö- ja säilytysohjeet eivät näy kunnolla,voi ensimmäinen käyttökerta jäädä viimeiseksi, hän sanoo. Kuluttajaliitto on järjestänyt alueillaan tuoteselosteitten lukukinkereitä. Tainio haastaa elintarviketeollisuutta tekemään selkeämpiä selosteita. Selitykseksi ei riitä, ettei tekstiä mahdu, kun on monta kieltä. Jos tahtoa on, kyllä keinot löytyvät. Tutkija Anne Leppänen viestintätoimisto BNL EuroRSCG:stä on tutkinut vuosia elintarvikepakkauksia. Ovatko yritykset kiinnostuneita elintarvikepakkausten tuoteselosteen ymmärrettävyydestä? Yleensä tuotetta valmistava asiakasyritys haluaa tutkia, vastaako pakkaus brändille annettu- ja mielikuvia ja arvoja.tuoteseloste on mukana kokonaisuudessa. Iloisen perhetuotteen ja terveyselintarvikkeen pakkaukset näyttävät erilaisilta, samoin niiden tuoteselosteet, Leppänen kiteyttää. Tuoteselosteita ei aina ymmärretä Leppäsen kokemuksen mukaan tuoteselosteita luetaan vähän, eikä niitä aina ymmärretä. Mutta jos kuluttajalle tai hänen lähipiirilleen tuoteselosteella on merkitystä, on todella tärkeää, että se on selkeä ja luettava. Erikoisempien tuotteiden säilytysolosuhteet kiinnostavat. Perheen allergia on asia, joka saa kuluttajan entistä tarkemmaksi. Myös elämäntilanne vaikuttaa: Painonvartija etsii ravintosisällöstä rasvaprosentin, ja vauvaa odottava lukee mahdolliset allergeenit ja lisäaineet.monet kuluttajat tutkivat kevytjuustojen rasvapitoisuuksia prosentin tarkkuudella, ja leipien kuitupitoisuudet ovat saamassa saman aseman. Se, mistä mediassa on puhetta,alkaa kiinnostaa aikaansa seuraavia kuluttajia.tämä näkyy siinä, että pakkauksiin ilmestyy uusia merkintöjä.tässä tilanteessa elintarvikeyritys tekee valintoja siitä, mitkä asiat ovat niin merkittäviä, että ne kannattaa nostaa pakkauksen teksteihin. Ostotilanteessa kuluttaja kiinnittää huomiota pakkauksen tuoteselosteeseen, jos hänellä on erityinen syy saada tietoa tuotteesta, esimerkiksi keliakia. Kuva Leena Kokko 34 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

Pakkauksesta pitää erottua tuotteen nimi, koko ja laadun säilymiseen liittyvät asiat, samoin ravintoaineet. Myös tuotteen tarina näkyy yhä useimmissa pakkauksissa. Leipäpakkaukset ovat kehittyneet kovasti. Hyvänä esimerkkinä paperipussiin pakattu Vaasan Täyshyvät. Ontärkeää miettiä, mitkä ovat asioita, jotka kannattaa selittää pakkauksen sijaan vaikkapa nettisivuilla tai erillisillä lehtisillä. Kuluttajien turvallisuuden kannalta kaikkein tärkeimmät laatuun ja allergeeneihin liittyvät merkinnät eivät saisi koskaan hukkua liian tekstin ja kuvien sekamelskaan. Valinta tehdään muutamassa sekunnissa Kuluttaja kohtaa tuoteselosteen ainakin kaksi kertaa: ostaessaan ja käyttäessään tuotetta. Ostotilanteessa pakkauksen tuoteselosteeseen kiinnitetään huomiota, jos kuluttajalla on erityinen syy saada määrätty informaatio esim. allergioiden vuoksi. Jos ei mitään erityistä syytä ole, on ostotilanne hyvin nopea: valinta tehdään muutamassa sekunnissa. Suurin osa kuluttajista ei tutki pakkausta ostotilanteessa. Kuluttajat ostavattuotetta,johon ovat tottuneet. Uusi tuote ostetaan mainoksen, tarjouksen tai suosituksen perusteella. Käyttötilanteessa, jos aikaa ja kiinnostusta on, pysähdytään pakkauksen äärelle toistamiseen. Silloin haetaan vahvistusta valinnalle ja perehdytään käyttöohjeeseen tai erityisomaisuuksiin. Hyvässä pakkauksessa teksti yleiskielellä Hyvissä pakkauksissa tekstit ja sanat on käännetty yleiskielelle ja tarvittaessa selitetty.joidenkin tuotteiden pakkauksissa kerrotaan, paljonko ravintoaineen päivän tarpeesta ko.tuotteesta saa. Entistä useammin tuotteen pitoisuudet ilmoitetaan myös yhtä annosta kohti eikä vain 100 grammaa kohti. Grammamäärä ei ole konkreettinen, harvapa punnitsee esimerkiksi leipäpalansa. Pakkauksen on oltava tasapainossa tuotteen kanssa sekä henkisesti että fyysisesti, markkinointipäällikkö Leena Thorström Vaasan &Vaasan Oy:stä kertoo. Kun viestimme pakkauksella tuotteesta mahdollisimman hyvin, helpotamme kuluttajan ostopäätöstä, hän kertoo ja esittelee paperiin pakattua Vaasan Täyshyvät -leipää, jonka monipuolinen pakkausinformaatio on herättänyt mielenkiintoa. Pakkaus on valjastettu viestimään tuotteesta -leivoimme kaiken hyvän yhteen! AD ja luova johtaja JaaniVaahtera mainostoimisto Adsekista on suunnitellut elintarvikepakkauksia kymmenisen vuotta. Suurten suomalaisbrändien markkinointi-ihmiset ovat hyvin perillä, mitä he brändiltään haluavat, hän sanoo. Samassa pakkauksessa monta sanomaa Yleensä mainonnassa valitaan yksi selkeä sanoma, mutta pakkauksessa sanomia on monesti useita. Mainonnan ammattilainen pyrkii käyttämään tätä mediapintaa järkevällä tavalla, jotta kokonaisuus on selkeä ja toimiva. Pakkausten tuoteseloste ei kuitenkaan ole pakkausten tekijöille välttämätön paha,vaan erittäin tärkeä osa pakkausta,sillä se luo perustan pakkauksen luotettavuudelle. Missään tapauksessa kunnon ammattilainen ei vähättele tämän tärkeän informaation merkitystä, eikä jätä sitä koristelujen alle,vaahtera tähdentää. Valmistus- ja ravintoaineetkaan eivät ole luovuuden ensimmäinen kohde. Se osaaminen tulee asiakkaamme tuotekehityksestä ja markkinoinnista.laki määrää tekstien vähimmäistekstikoon (1 2 mm tekstikorkeus pienimmillekin pakkauksille), mutta harvoin niin pienellä tekstejä painetaan, pitäähän niitä pystyä lukemaan ilman suurennuslasia,vaahtera toteaa. Moniin pakkauksiin on löydetty tapoja korostaa tärkeitä asioita, mm. kertomalla tuotteessa valmistusaineista tarkemmin. Korostusta voi tehdä kirjasinkoolla, vahvistamalla tekstejä tai lisäämällä tyhjää tilaa tärkeitten asioitten ympärille. Vaahtera korostaa kokonaisuuden uskottavuuden tärkeyttä: tuotteen pitää olla sitä, mitä viestii. Jos värit ja kuvat korostavat luonnollisuutta ja helppokäyttöisyyttä,ontuotteen myös oltava sitä.teksteissä on informaatiota, joka kiinnostaa tuotepakkauksien teksteistä kiinnostuneita. Pakkaukset tehdään fiksuille, hän myöntää. Seija Kurunmäki Viestintäkonsultti, MMM BNL Euro RSCG seija.kurunmaki@bnl.fi jatkuu ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 35

Pakkaukset jo monikielisiä Kansainvälistyvät elintarvikemarkkinat ovat tuoneet pakkauksiin yhä enemmän kieliä. Suomi ja ruotsi ovat saaneet seurakseen viron, venäjän ja englannin.aamiaisella voimme lukea tutun tuoremehun ainekset viidellä kielellä.tuttu tuote vähine valmistusaineineen kestää sen. Monimutkaisemmalle tuotteelle se on jo haaste ja tekee pakkauksesta sekavan. Monien kielien esilläoloon voi liittyä arvolatauksia. Venäjän kielen ilmestyminen pakkauksiin oli osalle ihmisistä pelottava asia, tutkija Anne Leppänen BNLEuroRSCG: stä kertoo. Pakkaus viestijänä kohtaa samat haasteet kuin muukin viestintä. Kohderyhmät pirstaloituvat. Miten viestiä ikääntyneille ja maahanmuuttajille? Miten varmistaa, että kasvava joukko eettisiä arvoja kunnioittavia kuluttajia saa riittävästi tietoa? Miten varmistetaan harvinaista allergiaa sairastavien tiedonsaanti? Miten varmistaa, että tuotteiden laadun säilymisen kannalta tärkeimmät viestit saadaan näkyvästi esiin? Miten terveysvaikutukset kerrotaan ymmärrettävästi ja lain kirjaimen mukaan? Kuluttajat hakevat tietoja myös netistä Tuotevalinnat tehdään entistä nopeammin jopa näkemättä tuotetta. Myös ruuan ostaminen netissä lisääntyy.siksi ymmärrettävien tuotetietojen saaminen myös valmistajan nettisivuilta on tärkeää.tulevaisuudessa viestinnän pitää olla entistä tehokkaampaa, terävämpää ja erottuvampaa luotettavuudesta tinkimättä. Runsauden pulassa on yritysten hyvä kiteyttää mielessään, mikä pakkauksen viesteistä on kuluttajan kannalta kaikkein olennaisin.lain määräämät asiat pitää tietysti olla. Muussa informaatiossa pitää miettiä, mikä on oikea kanava eri asioiden esiintuomiseen.todella asioista kiinnostuneet kuluttajat ovat valmiita hakemaan lisätietoa nettiosoitteesta, kunhan se on selvästi kerrottu. On mahdoton antaa yleispätevää sääntöä siitä,miten pakkaustekstit ja tarinat pitää tehdä. Jokainen yritys tekee siitä oman kilpailukeinonsa. Se vaatii kuluttajan ajattelutavan ja oman brändin ymmärtämistä, innovointia, testausta ja tutkimista. Se mikä toimi 1990-luvulla, ei välttämättä toimi tällä vuosikymmenellä. Kuluttaja löytää tärkeitä reseptejä mm. pastapakkauksesta. Myös ravintoaineita on selitetty hyvin. Kauran betaglukaanista kerrotaan pakkauksessa. 36 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

Uudenlaisia liimoja tärkkelyksestä VTT on kehittänyt perunan ja viljan tärkkelyksestä uudenlaisia liimoja ja paperinpäällysteitä. Ne ovat edullisia, kestäviä ja kokonaan kierrätettäviä.tärkkelys pilkotaan eri tekniikoilla hyvin pieniksi osasiksi, joita jalostamalla saadaan aikaan uusia tärkkelystuotteita. Ne voidaan edelleen jalostaa kuumasula- ja vesidispersioliimoiksi, joiden kuiva-ainepitoisuus on yli 80 %. Kehitystyöhön ovat osallistuneet VTT, Tekes, Teknillinen korkeakoulu, Oulun yliopisto ja monet teollisuuslaitokset. Lisätietoja: Soili Peltonen,VTT Prosessit, soili.peltonen@vtt.fi Ekopulloyhdistys aloittanut Uudelleen kierrätettävien panimojuomapakkausten kierrätys on siirtynyt Ekopulloyhdistykselle, joka toimii tölkkikierrätystä hoitavan Suomen Palautuspakkaus Oy:n yhteydessä. Uudelleen täytettävien pullojen palautusaste oli 98,7% vuonna 2003. Sunin RFID-testikeskus Skotlantiin Sun Mikrosystems on avannut RFID-ratkaisujen (radio frequency identification) testikeskuksen Soklantiin. Siellä eurooppalaiset yritykset voivat testata FRID-ratkaisujaan ja varmistaa, että ne noudattavat säädöksiä, yksityisyyden suojasta annettuja asetuksia ja sopivat yhteen maailman suurimman kauppaketjun,wal-martin,järjestelmien kanssa. Lisätietoja: Ilkka Vanhanen, ilkka.vanhanen@sun.com Yhteistyötä älykorttimarkkinoilla Royal Philips Electronics ja IBM kehittävät yhdessä RFID- ja älykorttisovelluksia asiakkailleen.yhtiöt keskittyvät erityisesti toimitusketjun, vähittäiskaupan ja omaisuuden hallinnan RFID-ratkaisuihin sekä rahoitusalaan, sähköiseen hallintoon, kuljetusalaan ja erilaisiin tapahtumiin liittyviin älykorttiratkaisuihin. Lisätietoja http://www.ibm.com/fi Huhtamäelle pakkaustehdas Vietnamiin Huhtamäki on avannut joustopakkaustehtaan lähelle Ho Chi Minh Cityä.Tehdas tuottaa moderneja ja pitkälle kehittyjä kuiville ja nestemäisille tuotteille sopivia joustopakkauksia vietnamilaiselle elintarvike- ja kuluttajateollisuudelle. Huhtamäellä on joustopakkaustehdas myös mm.thaimaassa ja Intiassa. Diminicol -aineosan käyttöalue laajeni EU-maissa Paulig-konserniin kuuluvanteriakan kolesterolia alentavandiminocol -ainesosan käyttöalue laajeni EU-maissa maitoon ja soijajuomiin. Aikaisemmin sitä on voinut käyttää levitettävissä maitorasvoissa, juustoissa, maitopohjaisissa hedelmäjuomissa ja jogurteissa. Tuote on patentoitu sekäyhdysvalloissa että monissa muissa maissa. Talvella 2003 ainesosa sai Yhdysvalloissa GRAS-statuksen. ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 37

teema Kuluttajat toivovat yksinkertaisia ja toimivia pakkauksia Katja Järvelä Pakkauskehityksessä kuluttajia ei pidä aliarvioida. Hitaasti, vähin erin muuttuvat, perinteiset pakkaukset ovat varsinkin arkipäivässä kuluttajien mieleen. Tulevaisuudessa kysytyimpiä lienevät pakkaukset, jotka edustavat sopivasti perinteikkyyttä ja jatkuvuutta ollen samalla uudistuneita ja ajanhenkisiä. Hyvä pakkaus on monessa suhteessa hyvä, mutta perusedellytys on pakkauksen toimivuus käytössä. Kuluttajatutkimuskeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan hyvä pakkaus on tiivis ja kestävä, mutta samanaikaisesti helposti ja ohjeiden mukaan avautuva sekä mahdollisesti uudelleen suljettava. Lisäksi pakkauksen toivotaan olevanympäristömyötäinen, helposti kierrätettävä tai hävitettävä sekä pakkausmerkinnöiltään selkeä. Monikertaisesti erilaisiin materiaaleihin pakatut tuotteet ja ilman pakkaaminen eli pakkauksen vajaatäyttö ärsyttävät kuluttajia. Useimmin esimerkkeinä onnistuneista pakkauksista mainittiin maitotölkki ja kananmunakenno. Hyvä pakkaus edustaa usein jatkuvuutta. Perinteisten pakkausten kanssa osataan toimia vaivatta ja rutiinilla arjessa. Hyvässä pakkauksessa korostettiin yksinkertaisuutta ja selkeyttä niin pakkausten käytettävyydessä kuin niiden materiaaleissa, muotoilussa ja väreissä. Tavanomaisissa päivittäistavarapakkauksissa pramea ulkonäkö nähtiin pelkästään markkinointikeinona kuluttajan näkökulmasta turhana tuhlauksena. Uutuuksien lisähyöty vähäistä Valmisruokapakkauksissa turvallisuus ymmärrettiin pitkälti pakkauksen sisällön tuoreutena, jossain määrin myös terveellisyytenä. Pakkausmerkinnät ovat olennainen osa elintarviketurvallisuutta, ja ne mielletään myös pakkausturvallisuutena. Indikaattorien tuoma lisähyöty kuluttajalle on turvallisuus. Ne koettiin kuitenkin jokseenkin turhina nykytilanteessa, koska päiväysmerkintöjä pidetään pääsääntöisesti riittävän luotettavina. Näkemyksiin vaikutti toki sekin, etteivät kuluttajat olleet järin innokkaita maksamaan indikaattoreista koituvia kustannuksia. Poikkeuksen voisivat muodostaa erityisen pilaantumisherkät tuotteet, kuten vakuumipakatut kalat. Indikaattoreille nähtiin käyttöä myös tavanomaista heikommissa säilytys- ja käyttöolosuhteissa, esimerkiksi kesälämpimillä mökkeiltäessä. Itse lämpiävä pakkaus poikkesi selkeästi kahdesta muusta valmisruokapakkauksesta outona ja uudenlaisena pakkausratkaisuna. Pakkaukseen suhtauduttiin varsin epäilevästi, ja yksi olennaisimpia huolenaiheita oli pakkauksen turvallisuus. Kuluttajille kerrottiin itselämpiävyyden perustuvan kemialliseen reaktioon, mikä sai aikaan mielikuvia räjähdysherkästä pakkauksesta, jossa ruoan ja pakkauksen sisältämien kemiallisten aineiden pelättiin sekoittuvan keskenään. Turvallisuus ei saa heikentää käytettävyyttä Valmisaterioissa pakkaus suojaa sisältöään ympäristöltä,kun taas konetiskiainepakkauksissa tilanne on osittain päinvastainen.tämä näkyikin selvästi kuluttajien arvioinneissa huomion kiinnittyessä pakkauksen sisällön ohella useammin myös pakkaukseen. Keskusteluissa kuluttajat jäsensivät turvallisuutta lähinnä sillä, joudutaanko pesuaineen kanssa ihokosketukseen, houkutteleeko pakkaus lapsia, pölyääkö pesuaine tai onko pakkaus riittävän suojaava. Turvallisuus ei vaikuttanut kovin merkittävältä pakkausominaisuudelta. Nykypakkauksia pikemminkin kritisoitiin jopa liian turvallisiksi. Turvallisuus on tärkeää,mutta kuluttajien näkemyksissä keskeiset kehittämistarpeet näyttävät kohdistuvan ennen kaikkea pakkausten käytettävyyteen ja hävitettävyyteen. Turvallisuus ei saisi nakertaa pakkauksen käytettävyyttä, kuten turvakorkein varustetuissa pakkauksissa. Hyvä esimerkki onnistuneesta elintarvikepakkauksesta on kananmunakenno. Jos kuluttaja suunnittelisi pakkauksen Nykyinen pakkauskehitys näyttää kuluttajan silmin monella tavalla ei-toivottavalta. Pakkaukset kehittyvät nopeatempoiseen tahtiin. Nopeisiin muutoksiin on vaikea sopeutua, eikä niiden nähdä läheskään aina palvelevan kuluttajia. Hitaasti, vähin erin muuttuvat, tai jopa muuttumattomat pakkaukset ovat kuluttajille monessa mielessä helppoja pakkauksia. Ne erottautuvat ostotilanteessa laajasta tuotevalikoimasta tutuin signaalein säästäen kuluttajan aikaa ja vaivaa. Niiden kanssa osataan toimia kotona vanhasta tottumuksesta. Kuluttajat ovat panneet merkille, että yhä useammin mainostetaan pakkausta sen sisällön sijasta. Ilmiö huolestuttaa, koska monet pakkausuudistukset koetaan näennäisinä. Kuluttajat puhuvatkin pakkauskikkailusta tarkoittaen tällä liian helpoiksi suunniteltuja pakkauksia. Esimerkkeinä mainittiin uudelleensuljettavatleikkelepakkaukset, joissa avaamisen ongelman sijalle on tuotu uudelleen suljettavuuden ongelma, kun pakkaus ei pysykään suljettuna mainostetulla tavalla. Pakkaus koetaan turhana kikkailuna,jos se herättää tunteen kuluttajan osaamisen aliarvioimisesta. Toki on muistettava,että se mikä on yhdelle kuluttajalle hänen kykyjensä väheksymistä, voi toiselle olla aidosti helppoa ja mukavaa. Monia pakkausominaisuuksia voidaan ajatella eräänlaisina jatkumoina, joilta pitäisi löytää ominaisuuden optimaalinen ydin. Kenen ehdoilla pakkauksia kehitetään? Kuluttajat kysyvätkin, kenen ehdoilla pakkauksia kehitetään. Heidän mielestään pakkaussuunnittelun taustalla vaikuttaa käsitys, että suurin osa kuluttajista on nuoria, taidoiltaan avuttomia kuluttajia, jotka arvostavat mahdollisimman helppoa ja mukavaa elämää elämysten ja viihteen vauhdittamana. Keskusteluun osallistuneiden kuluttajien oli vaikea tunnistaa itseään tällaisesta kuluttajakuvasta.toinen toistaan säihkyvämmät Kuva Pirjo Huhtakangas 38 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

kuvat Erja Pylvänäinen Food Safety Solutions Tämä pakkaus osaa kertoa, onko tuote syömäkelpoinen. ja värikkäämmät pakkaukset ovat houkuttelevia, mutta sisältävät myös epäilyttäviä viestejä. Kaunis pakkaus muistuttaa kuluttajia pakkauksen tehtävästä markkinoida itsensä laajoilla tuotemarkkinoilla. Kunkysymys on pakkausestetiikasta, kuluttajien puheessa alkaa herkästi erottua perinteinen vastakkainasettelu kuluttajien ja markkinoijien välillä. Liian hienon pakkauksen kanssa pitää olla hieman varuillaan, ettei tule huijatuksi tai joudu maksamaan turhasta. Kuluttajia ihmetyttää sekin, että monissa yhteyksissä korostettu ympäristönäkökulma näyt- tää jäävän pakkausten myynnillisyyden jalkoihin.viime kädessä pakkaus on vain kuori tavanomaisissa päivittäistavarapakkauksissa.tästä näkökulmasta kuluttajan vaatimus yksinkertaisista ja toimivista pakkauksista on ymmärrettävää. Keskeiset pakkausten ongelmat löytyvät edelleen käytettävyydestä, pakkaustavasta ja pakkausmerkinnöistä. Katja Järvelä Tutkija Kuluttajatutkimuskeskus katja.jarvela@kuluttajatutkimuskeskus.fi www.kuluttajatutkimuskeskus.fi Ei enää ajanhukkaa tarrojen irroittamiseksi astioista. Tarrat liukenevat hetkessä veteen! Värikoodatut viikonpäivätarrat ja 7-päivän annospussit. Vesiliukoiset-, siirrettävätpakastetarrat ja Kuluttajalähtöiset pakkaukset -tutkimus Kuluttajalähtöiset pakkaukset -tutkimuksen toteutti Kuluttajatutkimuskeskus Pakkausteknologia PTR ry :n tilauksesta. Tutkimus liittyi Tekesin innovaatioalueeseen Pakkauksen tieto ja turva.tutkimusta rahoittivat Tekes, Elintarvikkeiden Tutkimussäätiö, PTR ry ja Kuluttajatutkimuskeskus. Tutkimus oli laadullinen, ja aineisto kerättiin kuluttajien ryhmäkeskustelujen avulla talvella 2003. Keskusteluryhmiä oli 9ja niihin osallistui yhteensä 59 kuluttajaa pääkaupunkiseudulta sekä Oulun,Tampereen ja Turun seuduilta. Keskusteluissa kuluttajat saivat omin sanoin kertoa kokemuksistaan ja näkemyksistään, joita heille on kertynyt erilaisista päivittäistavarapakkauksista. Ryhmissä keskusteltiin yleisesti pakkausten hyvistä ja huonoista ominaisuuksista. Ryhmäkeskustelujen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, mitä ihmiset ajattelevat tutkittavasta ilmiöstä, mutta myös siitä, miksi heillä on tietynlaisia näkemyksiä. Tutkimusaineisto ei ole tilastollisesti yleistettävissä koskemaan kaikkien suomalaiskuluttajien näkemyksiä. Sen sijaan se antaa entuudestaan tutuille pakkausominaisuuksille sellaistakin sisältöä, joita niillä ei ehkä ole ajateltu olevankaan. Lisäksi kuluttajien arvioitavina oli kolme erilaista valmisateriapakkausta (pakasteateriapakkaus, sisäisellä tuoreusindikaattorilla ja aika- ja lämpötilaindikaattorilla varustettu pakkaus sekä itse lämpiävä pakkaus) sekä kolme erilaista konetiskiainepakkausta. Lisätietoja: Järvelä, Katja (2004).Yksinkertaista ja toimivaa Kuluttajien näkemyksiä päivittäistavarapakkauksista. PTR:n raportti n:o 52/2004. Tulostimet, tarrat ja tarraohjelmat. Tervetuloa osastoillemme: 6e24 3e2 Käsimerkintälaitteet Hinnoitteluun, päiväyksiin ja koodaukseen. 1-, 2- tai 3-riviset mallit. Tele-Exxi Oy Ab Puh. (09) 3505 530 exxi@exxi.fi www.exxi.fi ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 39

Maailman ensimmäinen kierrätyskelpoinen pieni kartonkipullo Petri Silfverberg teema Valio toi viime keväänä markkinoille tehojuomien tuotesarjan pakattuna uudenlaisiin 100 millilitran kierrekorkillisiin annospulloihin. Koko pullo kierrekorkkeineen on kierrätyskelpoinen. Pullon huuhtelun ja litistämisen jälkeen se voidaan viedä saamaan keräyspisteeseen kuin muutkin nestepakkauskartongit. Kierrätyskelpoisuuden lisäksi kartonkipakkaus säästää valtavasti pakkausmateriaalin kuljetuksissa. Yhdestä kuljetuslavallisesta (FIN-lava) kartonkirullia voi tehdä noin 230 000 pulloa. Vastaavan muovipullomäärän kuljettamiseen tarvittaisiin monikertainen kuljetustarve. Kierrätettävän kartonkipullon kehittämiseen tarvittiin 2,5 vuotta kestänyt projekti. Sen tuloksena Valio lanseerasi uudet Evolus- ja Benecol-tehojuomat sekä uudistetun Gefilus-tehojuoman ainutlaatuisessa pienessä nestepakkauskartongissa. Valio on TetraPak Oy:n kehittämän pakkauskoneen ensimmäinen asiakas maailmassa. Uuteen pakkaukseen ja pakkauskoneeseen liittyvät monet testit ja koeajot tehtiin Valion ja Tetra Pakin kanssa tiiviinä yhteistyöprojektina. Uusi kierrekorkillinen 100 millilitran pakkaus on pääosin nestepakkauskartonkia. Pakkauksen materiaali toimitetaan Valion Seinäjoen meijerille kartonkirullana. Pullon polyeteenimuovinen kaulaosa muovataan muovirakeista pakkauskoneessa ja asetetaan korkki päälle. Pullon täyttö pohjan kautta Tuote täytetään pohjan kautta. Lopuksi neljä pulloa ympäröidään ohuella polyeteenimuovilla. Robotti valmistaa näistä monipakkauksista jakeluun menevän myyntierän kierrätettävälle ja kiertävälle muovitarjottimelle. Se palautuu kaupasta ja pestään meijerissä, minkä jälkeen se on taas valmiina käyttöön. Teknisesti pakkauskoneen suurin haaste oli se,miten saada pienikokoinen kartonkilevy muotoiltua sylinteriksi ja pieni (35 mm x35mm) pohja taitettua nopeassa ajotahdissa. Aiemmin samanlaisia pakkauksia on ollut vain suuremmalla pohjamitalla (45 mm x45mm) esimerkiksi Valion kermapakkauksissa ja vanukkaissa. Painatusjälki kartonkiin saadaan hyvälaatuiseksi, minkä ansiosta pakkausmerkinnät ovat hyvin luettavia. Samoin kuvat toistuvat pakkauksessa erinomaisesti, mikä tekee pakkauksesta visuaalisesti houkuttelevan. Projektin aikana kiinnitettiin tarkasti huomiota myös pullon käyttöominaisuuksiin. Muun muassa pullon kaulan muotoa ja repäisykannen avautuvuutta muutettiin kuluttajatestissä saatujen kommenttien perustella. Tehojuomilla erityisvaatimuksia Pienen pullollisen sisällöstä saa tehokkaasti kerralla päiväannoksen terveysvaikutteista ainesosaa. Toisaalta pakkauksen materiaalin on oltava sopiva varmistamaan tiiviissä muodossa olevien ainesosien säilyminen aktiivisena koko viiden viikon myyntiajan. Pakkauksen kehitysvaiheessa huomioitiin nämä erityistarpeet. Kartonkimateriaali valittiin valmisteisiin sopivaksi. Samoin projektin aikana tutkittiin suojakaasun käyttömahdollisuutta tuotteissa. Kaiken lopputuloksena syntyi pakkaus, jossa ainesosat säilyvät hyvin koko pitkän myyntiajan. Benecol-tehojuomassa on vaikuttavana ainesosana kolesterolia vähentävä stanoliesteri, Evolus-juomassa verenpainetta alentava bioaktiivinen peptidi sekä Gefilus-tehojuomassa probioottiset pelastajabakteerit. Myös Benecol- ja Evolus-tehojuomiin lisätyt sydänystävälliset vitamiinit, foolihappo, B6-, B12-vitamiinit edellyttivät omat säilyvyystestinsä pakkauksessa. Tehojuomien suosio kasvaa Tehojuomat ovat vastaus nykykuluttajan tarpeisiin. Päivittäin nautittavaan kerta-annokseen kierrätykseen soveltuva nestepakkauskartonkipullo soveltuu erittäin hyvin. Kuluttajapalaute tuotteista onkin ollut positiivista. Tehojuomat ovat Euroopassa nopeimmin kasvava terveysvaikutteisten tuotteiden ryhmä.valio vie niitä myös lähialueille: Ruotsiin, Baltian maihin sekä Luoteis-Venäjälle mukaan lukien Pietarin alueelle.valio rahtivalmistaa Gefilus-tehojuomaa myös Norjaan Tine Biola -tuotemerkillä. Norjassa ankaran muovipulloverotuksen takia pieni kartonkipullo on ainoa vaihtoehto tässä tuoteryhmässä. Petri Silfverberg Tuotekehityspäällikkö Valio Oy, T&K petri.silfverberg@valio.fi 40 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

Kun haluat viipaloida kuutioida suikaloida hienontaa on Urschelilla siihen tarvittava kone. Urschelilla on sarja suuritehoisia leikkureita kuutiointiin, viipalointiin ja suikalointiin. Kaikki Urschel koneet ovat helppokäyttöisiä ja rakennettu jatkuvatoimiseen tuotantoon. Urschel leikkurien hygieniataso on korkea joten koneet on helppo pitää puhtaana. Urschelilla saat korkeatasoisen leikuutuloksen ja terästöjä vaihtamalla voit samalla koneella leikata tuotteesi eri mittoihin. Soita niin lähetämme sinulle tuoteluettelon Ota meihin yhteyttä niin kerromme lisää Urschel koneista. Katso myöskin Urschel kotisivu: Suomessa www.urschel.com Nytorpsvägen 6 Box 3011 S-183 03 Täby Sweden Tel: 00468 544 719 90 Fax: 00468 544 719 99 www.tarber.se Tekno-Food Kim Söderholm Riitankuja 1-3 C 00840 HELSINKI Puh: 622 90 60 Fax: 622 90 620 kim.soderholm@teknofood.fi Messuosastomme 3 f 9

Monikerrospakkausten käyttö lisääntyy Monikerroskalvoja käytetään elintarviketeollisuudessa yhä enemmän, kun suojakaasu- ja vakuumipakkaaminen lisääntyvät. Samoin pakasteet pakataan tänä päivänä yhä suojaavampiin ja näyttävimpiin materiaaleihin. Vastatakseen näihin haasteisiin Salossa sijaitseva Kalvopakkaus Oy on laajentanut tuotevalikoimaansa myös laminaattikalvoihin. Kalvopakkaus Oy on suomalainen, pirteä, alaansa seuraava ja alan kehitystrendeissä hyvin mukana oleva 40 hengen yritys lähellä ykköstietä Salon keskustassa. Vuodesta 1966 yritys on valmistanut PE -kalvoa ja jatkojalostanut sitä painamalla ja saumaamalla pusseiksi mm. elintarviketeollisuuden käyttöön. Viime vuosikymmenellä yrityksen suurimmaksi yksittäiseksi tuoteryhmäksi nousivat painetut PE - ja PP -leipäpussit. Laminaateista vastaus haasteisiin Muutama vuosi sitten yritys päätti panostaa yhä voimakkaammin kalvojen jatkojalostukseen. Taloon hankittiin vuonna 2002 uusinta tekniikkaa olevaa8-värinen fleksopainokone sekä laminaattori. Tällä varustuksella pystymme tarjoamaan vaativillekin asiakkaillemme laajan pakkaus- ja materiaalivalikoiman leipomopusseista suojakaasu- ja vakuumipakkauksiin. Meillä on Suomessa jo laaja asiakaskunta, jota pyrimme vähitellen laajentamaan uusien tuotteidemme avulla, toimitusjohtaja Terjo Ek kertoo. Laminaattien käyttö elintarvikepakkauksissa lisääntyykin jatkuvasti. Pääajatus laminaattien käyttämisessä on pakkausmateriaalin optimoiminen.yhdistelmällä eri ominaisuuksia omaavia kalvoja päästään mahdollisimman ohueen pakkausmateriaaliin. Pakkauksissa voidaan tarvita kaasutiiviyttä esimerkiksi suojakaasupakkauksissa, vakuumipakkauksissa ja aromitiiviissä pakkauksissa. Suojakaasua käytetään mm. lihapullien ja esipaistettujen leipien pakkaamiseen. Makkaraa ja kalaa pakataan useimmiten vakuumipakkauksiin. Aromitiiviitä materiaaleja käytetään kahvin ja mausteiden pakkaamiseen. Pakkausmateriaalilta vaaditaan toimivuutta myös pakkauskoneella, jolloin saumattavuus ja kitka pitää ottaa huomioon. Jäykkyys on puolestaan ominaisuus, jota tarvitaan esimerkiksi makeisten pystypakkauksissa.tietyt tuotteet vaativat taas valosuojaa, esimerkiksi sipsit. Näissä laminaateissa käytetään metalloitua kalvoa yhtenä kerroksena. Monessa tuotteessa pakkauksen ulkonäköonratkaiseva tekijä, kun pakkausmateriaalin valinnassa päädytään laminaattiin. Kunlaminaatti välipainetaan, eli kiiltävä kalvo laminoidaan painatuksen päälle, saadaan tasaista kiiltoa painatukseen. Samalla suojataan painatusta, joka muuten helposti voi irrota esimerkiksi pakastealtaissa. Myös kuiville pastatuotteille käytetään laminaattia ulkonäkösyistä. Kalvo-osaamisen yhtymäkohta Kalvopakkaus Oy:ssä on kohta 40 vuoden kokemus teollisuuden tarvitsemista joustopakkauksista, niiden ajettavuudesta, ominaisuuksista ja asiakkaiden toiveista ja tarpeista. Kalvopakkaus Oy:ssä on käytössä kotimaisin voimin kehitetty yksinkertainen ja nopeakäyttöinen hapenläpäisevyyslaite, toimitusjohtaja Terjo Ek ja myyntipäällikkö Seppo Halonen esittelevät. Käytössä ovat myös rasiasaumauskone ja vetolujuusmittari. teema Käytämme tätä kokemusta hyväksemme, kun teemme yhteistyötä Euroopan isojen kalvotalojen kanssa.toimimme lenkkinä pakkaavan teollisuuden ja isojen kalvovalmistajien välissä. Osaamme vaatia ja kysellä asiakkaidemme tarvitsemia ominaisuuksia, myyntipäällikkö Seppo Halonen selvittää. Kalvopakkaus Oy onkin tavallaan muovikalvojen yhtymäkohta, jossa isojen talojen hyvät keksinnöt ja hyvä laatu kerääntyvät ja niitä jatkojalostetaan sopiviksi juuri asiakkaidemme tarpeisiin. Yhteistyössä asiakkaidemme kanssa mietimme sopivia pakkausratkaisuja heidän tuotteilleen. Elintarviketeollisuus tuntee loppukuluttajan vaatimukset ja me taas tiedämme, kuinka vaatimukset saavutetaan. Kalvopakkaus haluaakin kasvaa juuri joustopakkauskalvojen jatko-jalostajana, mikä tarkoittaa, että painamme, laminoimme sekä saumaamme pusseiksi erilaisia kalvoja, joita pakkaava teollisuus käyttää.liuotinvapaan laminoinnin avulla voimme rakentaamonentyyppisiä,erilaiset suojaominaisuudet tarjoavia rakenteita suojakaasuun tai vakuumiin pakattaville joko tuoreille tai pakastetuille niin puolivalmiille kuin valmiillekin ruoille, leikkeleille jaleivonnaisille, tuotepäällikkö Daphne Jensen hehkuttaa. Esimerkkeinä uusista tuotteista Halonen mainitsee leipäpusseihin soveltuvan, kirkkaan ja mekaanisesti lujan PE-kalvon, syvävedettävät barrierikalvot sekä piilautuvat rasiakansilaminaatit. Yritys toimittaakin materiaaleja tai pakkauksia niin syväveto-, flowpak- kuin pussituskoneisiinkin.tarvittaessa yritys pystyy palvelemaan varsin tehokkaasti suhteellisen pieniäkin yrityksiä. Kalvojen suoja ominaisuudet Kalvopakkaus Oy on satsannut myös tutkimus- ja kehitystyöhön. Yritys on yhdessä tutkijoiden kanssa kehittänyt kätevän kaasunläpäisevyysmittauslaitteen. Laitteella voidaan mitata mm. muovikalvojen hapenläpäisevyyttä.tällaisesta laitteesta tuli tarve,kun ruvettiinkehittämään aromi-jakaasutiiviitä laminaatteja elintarviketeollisuudelle. Raija Ahvenainen-Rantala 42 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

Elintarviketeollisuus Opinto-ohjaajille ja opettajille seminaari 15.10.2004 Tampere KOULUTETUSSA TYÖVOIMASSA ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TULEVAISUUS Hygieniataso Kalvopakkaus Oy:ssa on nostettu vastaamaan asiakkaiden vaatimuksia. Omavalvontaa toteutetaan HACCP periaatteiden mukaisesti. Yrityksellä on myös ISO 9001 ja ISO 14001 -sertifikaatit. Elintarviketeollisuusliitto järjestää opinto-ohjaajille ja opettajille maksuttoman seminaaripäivän 15.10.2004 Tampereella Saarioinen Oy:n pääkonttorissa, Järvensivuntie 1. Tilaisuudessa tutustutaan elintarviketeollisuuteen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ilmoittautumiset viimeistään 24.9. sähköpostilla tuulikki.raitanen@etl.fi tai puhelimitse (09) 1488 7212. Tilausbussi Helsingistä lähtee klo 8.00 Mikonkadun tilausajolaiturista Fenniaa vastapäätä, pysähtyy klo 9.20 Hämeenlinnassa Wettenhoffin tilausajopysäkillä ja on takaisin Helsingissä noin klo 22.15. Lisätiedot asiamies Petri Linkoneva puh. (09) 1488 7207 tai 0400 612 331 Ohjelma 10.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 10.30 Koulutetussa työvoimassa tulevaisuus Toimitusjohtaja Heikki Juutinen, Elintarviketeollisuusliitto ry 11.00 Liha- ja einesteollisuuden esittely Kehittämis- ja viestintäpäällikkö Leena-Maija Meller ja pääluottamusmies Veli-Matti Kuntonen, Saarioinen Oy 11.45 Milk Works Suunnittelija Tiina Karjalainen, Valio Oy 12.15 Leipomoteollisuuden esittely Toimitusjohtaja Jari Elonen, Jämsän Elonen Oy 12.45 Lounas 13.30 Bussikuljetus Valkeakoskelle, Saarioinen Oy:lle Uusi mielenkiintoinen ja ostovoimainen kohderyhmä on muodostumassa; vuonna 2010 joka kolmas suomalainen on yli 50-vuotias. Tuotepäällikkö Daphne Jensen toivoo, että siihen mennessä kaupassa alkaisi näkyä enemmän yli viisikymppisille räätälöityjä, terveellisiä ja maukkaita, ns. kypsien aikuisten tuotteita, jotka on pakattu 1 2 hengen pakkauksiin. 15.45 Bussikuljetus takaisin Tampereelle 16.30 Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus Yliopettaja Timo Nurmi, Turun AMK 17.00 Esimerkkitoisen asteen koulutuksesta Lehtori JukkaAaltonen, Hervannan AOL 17.30 Buffet 20.00 Bussi lähtee Helsinkiin ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 43

Pakkausinnovaatioiden avulla menestykseen RFID -teknologia kehittyy Etätunnistimilla eli RFID -tunnistimilla (radio frequency identification) on kehityspäällikkö Kristiina Metson (EAN Finland Oy) ja tuotepäällikkö Petteema Kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa pakkausala joutuu vastaamaan lukuisiin tiukkoihin haasteisiin. Muuttuvien ja entistä pirstaleisimpien markkinoiden vaatimukset on kyettävä kohtaamaan yhä nopeammin, joustavammin ja kannattavammin. Tätä taustaa vasten ruodittiin pakkausmerkintäasioita ja uusia innovaatioita kahdessa Suomen Pakkausyhdistyksen (SPY) järjestämässä tilaisuudessa keväällä 2004. nologiahyppäysten löytämiseksi pakkausalalla. Muun muassa RFID- ja älypakkausteknologia, eli erilaiset pakkauksen kunnosta ja tuotelaadusta kertovatindikaattorit tulee yhdistää samaan teknologiaan.tämä ei onnistune ilman uusia materiaaleja. Biomateriaalitkin kiinnostavat yrityksiä, mm. kartongin päällystyksessä, mutta toistaiseksi ne ovat liian kalliita. Niin sanotuissa syötävissä pakkauksissa ei ole myöskään tapahtunut läpimurtoa. Aihettahan on tutkittusuomessakin useammassa tutkimuslaitoksessa jo yli kymmenen vuotta. SPY:n tilaisuudessa keskusteltiin myös termistä syötävä pakkaus. Jos seonerillinen kääre tai pussi elintarvikkeen ympärillä, tarvitsee tuote vielä hygieenisen suojan.tällaisilla materiaaleilla ei liene olemassa kovin suurta kysyntää. Sen sijaan ns. päällystysteknologialla, jolloin syötävä kerros onosa tuotetta (esimerkkinä suklaakuorrutus jäätelöpuikon päällä), on huomattavasti suuremmat teknologiset mahdollisuudet. Uusimpia innovaatioita pakkausalalla ovat RFID - teknologia, älypakkaukset ja digipainatus. Myös materiaalipuolella, niin polymeereissä kuin kuitupohjaisissakin materiaaleissa, tapahtuu koko ajan kehitystä. Kuulijan paikalla istuvana vahvistuikin käsitys siitä, että uusien materiaalien kehitykseen liittyvää nano -tasolle menevää perustutkimusta todella tarvitaan uusien tekteri Strömbergin (UPM Rafsec) mukaan avautumassa suuret markkinat erityisesti sähköisessä tuotekoodauksessa (electronic product code, EPC), kunhan hinnat putoavat ja standardointi ja suorituskyky kehittyvät. EPC tulee vähittäiskaupassa ensin käyttöön jakelussa ja logistiikassa. Nähtäväksi jää, kuinka kauan menee, että EPC korvaa viivakoodietiketit kokonaan. Digipainatus edistää täsmäviestintää Tuotepakkaus on myös viestinnän käyttöliittymä, totesi toimitusjohtaja Mauri Reinilä Kotkan Kirjapainosta. Tällä hetkellä pakkaus viestinnän välineenä on vielä tietoteknisesti vähän kehittynyt ja hyödynnetty,mutta jatkossa pakkauksista tulee yksilöitä.tänä päivänä ollaan menossa yhä enemmän kappalemääristä koh- EU panostaa kuitupakkauksiin Eero Hurme Kuluvan vuoden kesäkuussa käynnistyi laaja eurooppalainen SUSTAINPACK -tutkimusprojekti, jossa kehitetään uudentyyppisiä, kestävän kehityksen periaatteilla toteutettavia kuitupohjaisia pakkausratkaisuja elintarvikekäyttöön. VTT osallistuu tähän EU:n 6:nnen puiteohjelman integroituun hankkeeseen, jonka nimi kokonaisuudessaan on Innovation And Sustainable Development In The Fibre Based Packaging Value Chain. Hanke kuuluu Nanoteknologia ja -tieteet, älykkäät multifunktionaaliset materiaalit, uudet tuotantoprosessit ja laitteet -tutkimusohjelmaan. Integroidut hankkeet ovat 6: nnen puiteohjelman suuria tutkimus- ja kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on lisätä Euroopan kilpailukykyä yhdistämällä hyvien tutkimusorganisaa- tioiden, yritysten ja tulosten hyödyntäjien taidot Euroopassa. Kyseessä on suurin EU:n koskaan rahoittama pakkausalan tutkimusprojekti.tämän neljä vuotta kestävän ja 30 miljoonan euron projektin koordinaattori on STFI-Packforsk Ruotsista, ja siihen osallistuu kaikkiaan 35 partneria 13 EU-maasta. Partnereissa on yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden lisäksi edustettuna metsäteollisuus, pakkauksia valmistava teollisuus, painatuslaitteita valmistava teollisuus sekä kauppa. Projektin taustalla on näkemys, että uusiutuvia luonnonvaroja hyväksikäyttävät kuitupohjaiset pakkaukset yleistyvät elintarvikesovelluksissa tulevina vuosina.tavoitteiltaan haasteellisen projektin aihepiiri onlaaja ja projekti vaatii runsaasti tutkimuspanostuksia. Hankkeella monipuoliset tavoitteet SUSTAINPACK -projektin päätavoitteena on kehittää uudentyyppisiä, kuitupohjaisia pakkausratkaisuja lähinnä elintarvikekäyttöön. Elintarvikepakkaukselle asetetut vaatimukset edellyttävät kehitettäviltä pakkauksilta mm. taloudellisuutta, tehokasta mekaanista suojaa, materiaalin hyvää muotoiltavuutta sekä materiaaliin sisällytettyjä suojakerroksia mm. kaasuja, rasvaa ja valoa vastaan. Lisäksi pakkauksissa tarvitaan menetelmiä pakkauksen sisältämän tuotteen tietojen hyödyntämiseen ja kykyä kommunikoida pakatun tuotteen laatuvaihteluista. Tutkimuksen suuntaamiseksi oikein projektissa selvitetään laajasti markkinoiden tarpeet ja odotukset kuitupakkauksilta. Kaupallistamisen edistämiseksi projektissa toteutetaan myös demonstraatioita kehitettävistä ja kehitetyistäpakkausratkaisuista. Projekti koostuu kuudesta toisiaan täydentävästä osaprojektista keskittyen: Teknologiakartoitukseen Kuitujen muokkaukseen mm. kartongin mekaanisten ominaisuuksien parantamiseksi Kuitupohjaisten komposiittirakenteiden kehittämiseen Kartongin pinnoitukseen mm.materiaalin kaasusuojausominaisuuksien parantamiseksi Kuitupohjaisen materiaalin muotoiltavuuden lisäämiseen 44 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

ti asiakkuuksia. Pakkauskotelo on saamassa aivan uuden merkityksen esimerkiksi tuotelanseerauksissa, messuilla ja näytöksissä, myynninedistämisessä ja koemarkkinoinnissa. Digipainatus mahdollistaa kaiken tämän. Digipainatuksella pakkaukseen sisällytettävä viesti saadaan mahdollisimman lähellä suoritusta, jolloin viestistä tulee tarkempi ja se uppoaa kohderyhmään paremmin. StoraEnso ja Kotkan Kirjapaino ovat tehneet yhteistyötä digipainatuksen tuomiseksi pakkausalalle. StoraEnso on tutkinut ja kehittänyt sitä, ja Kotkan Kirjapaino on ollut mukana käytännön toteutuksessa. Digipainatuksen kapasiteetti on lisääntynyt, ja se ei enää ole ongelma kuten aikaisemmin. Polymeeritekniikka tuo uusia mahdollisuuksia Professori Jukka Seppälä (Helsingin Teknillinen korkeakoulu) loi uutta uskoa siihen, että polymeeritekniikan puolella on mahdollisuus vielä löytää ja on jo löydettykin uusia materiaaleja,joita ei vielä ole käytössä elintarvikkeiden pakkausmateriaaleissa. Ne saattaisivat avata aivan uusia ulottuvuuksia, kun funktionaalisia ja älykkäitä materiaaleja kehitetään. Uusilla polymerointitekniikoilla, erityisesti elävällä polymeroinnilla voidaan tehdä uusia rakenteita jauusia ominaisuuksia vanhoista lähtöaineista. Elävien polymerointitekniikoiden soveltamisessa onkin maailmalla menossa tällä hetkellä boomi. Polyolefiineistakin on saatu kehitettyä aivan uusia laatuja. Niiden adheesiota, maalattavuutta ja läpäisevyysominaisuuksia on muutettu kytkemällä niihin funktionaalisia ryhmiä. Uusilla katalyysimenetelmillä yhdistettynä uuteen prosessointitekniikkaan saadaan aikaiseksi räätälöityjä materiaaleja. Seppälä korosti, että polymeroinnissa käytettävät katalyytit ovat nanotehtaita. Polymeereihin muodostettava adaptiivisuus ja älykkyys ovat paljolti sidoksissa nanotekniikoiden hallintaan. Raija Ahvenainen-Rantala Kommunikoivien, kuitumateriaaliin liitettävien pakkausratkaisujen kehittämiseen VTT osallistuu aktiivisesti osaprojekteihin 1ja6.Jälkimmäisessä VTT kehittää uusia, materiaaliin sisällytettyjä tai painettavia älypakkausratkaisuja mm. tuotteen kunnon, alkuperän tai aitouden havainnoimiseksi ja tiedon automaattiseksi välittämiseksi jakeluketjussa. Kotimainen tukiverkostoprojekti VTT on parhaillaan käynnistämässä kansallista tukiverkostoprojektia SUSTAINPACK -projektissa tuotettavan valtaisan tietomäärän mahdollisimman tehokkaan jakelun varmistamiseksi myös kotimaiselle teollisuudelle. Osallistuvat yritykset voivat olla aktiivisesti vaikuttamassa ja varmistamassa, että VTT:n työ projektissa on yritysten näkökulmasta oikeansuuntaista.yritykset saavat tietoa projektin kulusta ja tuloksista jatkuvasti sekä mahdollisuuden osaprojektissa 1rakennettavien demonstraattoreiden toteuttamiseen mielenkiintonsa puitteissa. Eero Hurme Ryhmäpäällikkö VTT Biotekniikka Lisätietoja: Hannu Linna, VTT Tietotekniikka, hannu.linna@vtt.fi, Eero Hurme, VTT Biotekniikka, eero.hurme@vtt.fi, www.sustainpack.com Vahvista asiantuntemustasi AEL on teollisuuden ja elinkeinoelämänhenkilöstön kouluttaja. Insko-seminaarit ovat asiantuntijoille suunnattuja ajankohtaisseminaareja, jotka tarjoavat uusimman tiedon ja osaamisen yritysten kehitystoiminnan tueksi. Teolliset kuivausprosessit 26.-27.10.04 AEL, Helsinki Uudistuva jätelainsäädäntö jajätteiden teollinen hyötykäyttö 27.-28.10.04 SokosHotelPasila, Helsinki Prosessihygienian päivät 2.-3.11.04 Hotelli Rivoli, Järvenpää Kalvoerotustekniikat 9.-10.11.04 AEL, Helsinki LISÄTIETOJA www.ael.fi/koulutus Aila Hankaniemi, puh. (09) 5307 232 aila.hankaniemi@ael.fi Kaarnatie 4, 00410 Helsinki Puh. (09) 5307 444, Faksi (09) 5663 278 asiakaspalvelu@ael.fi, www.ael.fi ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 45

Vastuut elintarvikekelpoisuuden toteutumisessa Pirkko Kostamo lainsäädäntö Kuva Pirjo Huhtakangas Elintarvikepakkauksen perustehtävä on säilyttää ruoan laatu hyvänä mahdollisimman pitkään sekä suojata sitä mikrobeilta ja muulta kontaminaatiolta. Elintarvikekelpoisuus on elintarvikepakkaukselle asetettujen monien vaatimusten joukossa ensisijalla. Elintarvikekelpoisuusvaatimukset koskevat varsinaisten pakkaustarvikkeiden lisäksi koneita, laitteita, astioita ja välineitä, jotka käyttötarkoituksessaan tulevat kosketukseen elintarvikkeiden kanssa. Lainsäädännön tarkoituksena on suojata ihmisen terveyttä materiaaleista tai tarvikkeista elintarvikkeeseen mahdollisesti siirtyviltä aineilta, jotka voivat olla terveydelle vaarallisia tai huonontaa elintarvikkeen aistinvaraisia ominaisuuksia. 46 Erittäin hyvä elintarvikekelpoisuusasioiden tietolähde on EY:n komission laaja Practical Guide Food Contact Materials -asiakirja (1). Tarvikevalmistajan ja -markkinoijan vastuu Elintarvikelain (361/1995) yleisten säädösten perusteella pakkausmateriaalin tai muun elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvan tarvikkeen valmistajalle ja markkinoijalle on asetettu tietoisuus-, huolellisuus- ja vastuuvelvoitteet. Elintarvikelain kahdeksas pykälä asettaa myös elintarvikekosketukseen tulevia tarvikkeita valmistaville yrityksille omavalvontavelvoitteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen on tiedettävä ja tunnistettava elintarvikekelpoisuuden kannalta kriittiset kohdat toiminnoissaan ja ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin näiden kohtien valvomiseksi.yrityksen pitää laatia kirjallinen omavalvontasuunnitelma, joka tulee antaa tiedoksi paikalliselle elintarvikevalvontaviranomaiselle. Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero Yrityksen on osoitettava valmistamiensa materiaalien tai tarvikkeiden elintarvikekelpoisuus esimerkiksi Elintarvikeviraston laatimalla elintarvikekelpoisuusselvityslomakkeella (2). Se on saatavilla viraston internetsivuilta myös ruotsin- ja englanninkielisenä (www.elintarvikevirasto.fi) Elintarvikevalmistajan ja -pakkaajan vastuu Päävastuu tarvikkeen soveltuvuudesta kulloiseenkin elintarvikekäyttöön on aina elintarvikkeenvalmistajalla ja pakkaajalla, joka voi olla esimerkiksi lihavalmistelaitos,vähittäismyymälä tai suurtalous. Elintarvikeyrityksen tulee omavalvonnassaan suunnitella ja hallita menettelyt niin, että valmistuslaitteet ja -välineet ovat elintarvikekosketukseen sopivia ja elintarvikkeet tulevat pakatuiksi aina kuhunkin tarkoitukseen soveltuvaan materiaaliin. Elintarvikelain tietoisuusvelvoitteen johdosta elintarvikeyrityksellä on oltava elintarvikekelpoisuutta koskeva todistus, selvitys tai muu tieto jokaisen käyttämänsä elintarvikkeen kanssa kosketukseen tulevan tarvikkeen ja pakkausmateriaalin osalta. Valvontaviranomaisten valtuudet ja velvollisuudet Elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia tarvikkeita valmistavat jamarkkinoivat yritykset kuuluvat paikallisten elintarvikevalvontaviranomaisten valvontakohteisiin. Elintarvikelaki antaa viranomaiselle Elintarvikekelpoisuusvaatimukset koskevat pakkaustarvikkeita sekä koneita, laitteita, astioita ja välineitä, jotka ovat kosketuksessa elintarvikkeiden kanssa. tavanomaiset toimivaltuudet ja velvollisuudet, joista tärkein on omavalvonnan valvonta. Elintarvikelaki antaa oikeudet näissä yrityksissä tehtäviin tarkastuksiin,näytteenottoon ja muihin toimenpiteisiin. Elintarvikealan yrityksissä viranomaiset valvovat, että myös laitteita ja tarvikkeita koskevat elintarvikekelpoisuusvaatimukset on otettu omavalvonnassa huomioon. Omavalvontasuunnitelmien vuositarkastusten yhteydessä tarkistetaan, että elintarvikekosketukseen joutuviintarvikkeisiin liittyvät asiat on päivitetty. Elintarvikevirasto ohjaa paikallisten elintarvikeviranomaisten toimintaa muun muassa julkaisemalla valvontaoppaita ja antamalla koulutusta.viraston julkaisusarjassa on juuriilmestynytelintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuvien tarvikkeiden lainsäädäntövaatimuksia ja valvontavelvoitteita käsittelevä julkaisu. Se on tilattavissa Elintarvikevirastosta (www.elintarvikevirasto.fi). Lainsäädäntöön tulossa muutoksia Elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia tarvikkeita koskeva lainsäädäntö kehittyy ja etenee huomattavasti lähitulevaisuudessa. Käsiteltävänä on Euroopan parlamentin ja neuvoston laaja asetusehdotus, joka toteutuessaan merkitsee kehysdirektiivin 89/109/ETY muuttamista. EU on myös kokoamassa muovisia aineksia koskevaa säädäntöä yhdeksi ns. superdirektiiviksi. Euroopan Neuvoston antama kuitumateriaaleja koskeva päätöslauselma (3) puolestaan merkitsee sitä, että vastaava suomalainen säädös on uusittava uusia ja EU:n olisi luotava asiasta oma lainsäädäntönsä.

Ns. superdirektiivistä ja laajasta asetusehdotuksesta on tässä lehdessä Anne Haikosen kirjoittama artikkeli sivuilla 48 49. Säädöksiä uusittaessa vastuuvelvoitteet elintarvikekelpoisuuden toteutumisesta säilyvät ennallaan tai vahvistuvat. Kukin elintarvikekosketukseen tulevia tarvikkeita valmistava yritys on osaltaan vastuussa elintarvikekelpoisuuden toteutumisesta ja tämän tiedon välittämisestä asiakkailleen. Päävastuu tarvikkeen soveltuvuudesta kulloiseenkin käyttötarkoitukseen on aina sillä elintarvikealan yrittäjällä, joka yhdistää tarvikkeen ja elintarvikkeen. Elintarvikevalvontaviranomaiset valvovat ensisijaisesti yritysten omavalvontasuunnitelmien kautta sitä, että tarvikkeiden valmistajat ja markkinoijat sekä tarvikkeiden käyttäjät noudattavat toiminnassaan elintarvikekelpoisuudelle asetettuja vaatimuksia. Pirkko Kostamo Ylitarkastaja Elintarvikevirasto pirkko.kostamo@ elintarvikevirasto.fi Lähteet: 1. European Commission, Health & Consumer Protection Directorate General, Practical Guide Food Contact Materials, 2003 http://europa.eu.int/comm/food/food/chemicalsafety/foodcontact/documents_en.htm 2. Elintarvikevirasto, 1998, Elintarvikepakkaukset ja omavalvonta, Helsinki, Elintarvikeviraston julkaisuja, valvonta 6/1998, 19 s. 3. Council of Europe, Public Health Committee, Policy statement concerning paper and board materials intended to come into contact with foodstuffs, 2002 http://www.coe.int/t/e/social_cohesion/soc-sp/public_health/ Cerestar Food & Pharma Specialties Europe...because our solutions are more than just ingredients There are ingredients. And there are ingredients that perform. There is application support. And there is application expertise. We offer innovative and cost effective starch based solutions to optimise the quality and processing of a wide range of food & pharmaceutical products. functional sweetness sugar-free sweetness texture & stability viscosity & thickening setting & gelling film forming & adhesion pharmaceutical excipients nutritional ingredients Cerestar Finland Oy, Piispansilta 9 B - 02230 Espoo - Finland - Tel: +358 (0)9 417 67 100, Fax: +358 (0)9 417 67 159 Headquarters: Cerestar Food & Pharma Specialties Europe, Bedrijvenlaan 9, 2800 Mechelen, Belgium - TTel: el: +32 15 400 532, FFax: ax: +32 15 400 591 - www ww.cerestarfoodandpharma.com ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 47

Pakkausmateriaaleja koskeva lainsäädäntö uudistuu Anne Haikonen Muovisille materiaaleille ja tarvikkeille on paljon yhteisölainsäädäntöä. Säännökset eivät kuitenkaan enää täysin vastaa nykyisiä vaatimuksia. Toisaalta osa alueista on ollut sääntelemättä, jolloin jäsenvaltiot ovat soveltaneet kansallisia säädöksiään. Direktiiviluonnoksella vahvistettaisiin muoveja koskevat vaatimukset, laajennettaisiin soveltamisalaa koskemaan uudenlaisia muovisia tarvikkeita sekä muita aineita muovisten tarvikkeiden jamateriaalien valmistuksessa. Soveltamisalaan kuuluisivat kaikki erilaisista materiaaleista valmistetut materiaalit ja tarvikkeet, jos elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuva pinta on muovia. Silikonit, ioninvaihtohartsit ja muut kuin lisäaineena käytettävät vahat jäisivät soveltamisalan ulkopuolelle, koska näistä voidaan kehysasetuksen nojalla antaa erityisiä säännöksiä. Direktiivissä säädettäisiin myös sallituista aineista ja niiden migraatiorajoista sekä asetettailainsäädäntö Komissio antoi loppuvuodesta 2003 ehdotuksen ns. superdirektiivistä sekä ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi elintarvikekäyttöön tarkoitetuista materiaaleista ja tarvikkeista. Superdirektiiviluonnoksen tarkoituksena on koota yhteen ja ajanmukaistaa säännökset, jotka koskevat elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia muovisia materiaaleja ja tarvikkeita. Asetuksella halutaan yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa nykyisin moniin säädöksiin sisältyviä vaatimuksia ja ottaa huomioon elintarvikepakkausalalla tapahtunut tekninen kehitys. siin tarvittaessa erityisiä rajoituksia. Lisäksi säädettäisiin reaktiotuotteista, epäpuhtauksista ja muista migraatioaineista, joiden voidaan katsoa aiheuttavan vaaraa ihmisen terveydelle. Nykyinen lista sallituista lisäaineista ei ole täydellinen. Lisäaineita koskevia kansallisia säännöksiä voitaisiin edelleen soveltaa, kunnes asiasta on säädetty yhteisötasolla. Jäsenvaltioiden tulisi erikseen asetettavaan määräaikaan mennessä toimittaa kansallisesti säänneltyjä lisäaineita koskevat turvallisuustiedot EFSAlle (Euroopan elintarvike- turvallisuusviranomainen).alus- tavan suunnitelman mukaan tämä määräaika olisi 31.12.2006. Tämän ns. superdirektiivin käsittely komission työryhmässä on vasta alkuvaiheessa. Asetusehdotuksen sisältö Ehdotuksessa neuvoston asetukseksi elintarvikekäyttöön tarkoitetuista materiaaleista ja tarvikkeista (KOM 2003, 689) yleiset vaatimukset säilyisivät ennallaan: aineiden siirtyminen pakkausmateriaaleista elintarvikkeisiin ei saa aiheuttaa vaaraa ihmisen terveydelle, muuttaa elintarvikkeen koostumusta eikä pilata sen aistinvaraisia ominaisuuksia. Komissiolla on edelleen mahdollisuus antaa tarkempia säännöksiä asetuksessa säädettyjen yleistenperiaatteiden, vahvistettujen kriteereiden ja menettelyiden mukaisesti. Asetuksessa vahvistetaan menettelyt elintarvikekäyttöön tarkoitettujen materiaalien valmistuksessa käytettävien aineiden turvallisuuden arviointia jahyväksymistä varten.toimija, joka haluaa saattaa markkinoille uuden aineen, tekee hakemuksen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, joka toimittaa hakemuksen EFSAlle lausuntoa varten. Päätös aineen hyväksymisestä tehdään keskitetysti yhteisötasolla sääntelykomiteamenettelyssä. Keskitetyllä menettelyllä halutaan varmistaa aineiden turvallisuuden arvioinnin ja päätöksenteon yhdenmukaisuus. Kaikki materiaalit ja tarvikkeet, jotka soveltuvat olemaan kosketuksessa elintarvikkeiden kanssa,on edelleen varustettava merkinnällä elintarvikekäyttöön tai käyttötarkoitukseen viittaavalla tunnuksella. Nykyisin direktiiviin 80/590/ETY sisältyvä tunnus esitetään otettavaksi asetusehdotuksen liitteeseen.asetusehdotukseen sisältyvien yleisten periaatteiden mukaisesti pakkausmateriaalien merkinnät, maininta ja esillepano eivät saa johtaa kuluttajaa harhaan. Myös jäljitettävyys huomioitu Ns. yleisen elintarvikeasetuksen (EY N:o 178/2002) artiklassa 18 annettujajäljitettävyysvaatimuksia ei sovelleta elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuviin materiaaleihin ja tarvikkeisiin. Nyt esillä olevassa asetuksessa Ns. superdirektiivin soveltamisalaan kuuluisivat kaikki materiaalit ja tarvikkeet, jos elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuva pinta on muovia. Kuva Pirjo Huhtakangas 48 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

säädetään yleisistä vaatimuksista, joilla pyritään varmistamaan elintarvikekäytössä olevien tai elintarvikekäyttöön tarkoitettujen materiaalien ja tarvikkeiden jäljitettävyys kaikissa tuotanto- ja jakeluvaiheissa. Kaikilla elintarvikkeiden pakkausmateriaali- ja -tarvikealalla toimivilla yrityksillä pitää olla käytössään järjestelmä, jonka avulla voidaan tunnistaa tavarantoimittajat ja tahot, joilta materiaaleja ja tarvikkeita on saatu ja joille niitä on toimitettu. Ketjusta on voitava tunnistaa ainakin yksi porras taaksepäin sekä eteenpäin, ellei erityissäännöksissä edellytetä tarkempaa jäljitettävyyttä. Jäljitettävyysvaatimus koskee myös maahantuojia. Aktiiviset ja älykkäät pakkaukset Elintarvikepakkausten tarkoituksena on ensisijaisesti suojata elintarvikkeita fysikaalisilta, biologisilta ja kemiallisilta riskeiltä. Elintarvikkeiden pakkausmateriaalit on perinteisesti kehitetty niin, että niiden komponenttien siirtyminen elintarvikkeisiin minimoitaisiin. Aktiiviset ja älykkäät pakkaukset ovat uusi ilmiö pakkausalalla. Ne on suunniteltu toimimaan vuorovaikutuksessa elintarvikkeiden kanssa ja säilyttämään tai parantamaan elintarvikkeen kuntoa varastoinnin aikana ja pidentämään sen myyntiaikaa. Esimerkkeinä ovat hapenpoistajat sekä etyleeniä tuoreista elintarvikkeista absorboivat aineet. Älykkäitä pakkauksia kehitetään, jotta saataisiin tietoa elintarvikkeen tosiasiallisesta kunnosta. Asetusehdotuksessa luodaan oikeudelliset puitteet ja asetetaan perusvaatimukset aktiivisille ja älykkäille pakkauksille.aktiiviset materiaalit ja tarvikkeet voivat käyttötarkoitetuksensa vuoksi muuttaa elintarvikkeen koostumusta tai aistinvaraisia ominaisuuksia. Nämä muutokset hyväksytään, jos ne ovat elintarvikkeisiin sovellettavan muun yhteisölainsäädännön mukaisia. Lisäksi aktiivisten materiaalien ja tarvikkeiden käyttäjiä tulee informoida merkinnöillä näiden pakkaustyyppien vuorovaikutuksesta elintarvikkeiden kanssa. Koska aktiivisetjaälykkäät pakkaukset voivat koostua eri materiaaleista, kuten muovista, paperista, metallista ja liima-aineista, niistä on tarpeen antaa yksityiskohtaisempia sääntöjä. Muita huomioita asetuksesta Asetusta ei sovelleta sellaisiin elintarvikkeen kuori- tai päällysmateriaaleihin, jotka muodostavat osan elintarviketta ja jotka voidaan syödä (mm. juuston, lihavalmisteiden tai hedelmien kuorimateriaalit). Asetuksen johdanto-osassa todetaan, että ympäristösyistä yhteisössä tulisi suosia kierrätysmateriaalien ja -tarvikkeiden käyttöä. Elintarvikkeiden turvallisuuden ja kuluttajan suojelun varmistamiseksi näille materiaaleille ja tarvikkeille tulee asettaa tiukat vaatimukset. Etusijalle olisi asetettava kierrätysmuovimateriaaleja ja -tarvikkeita koskevien säännösten yhdenmukaistaminen. Asetuksen liitteessä luetellaan materiaali- ja tarvikeryhmät,joille voidaan vahvistaa tarkempia määräyksiä. Osa näistä ryhmistä on sellaisia, joita koskevia erityissäännöksiä on jo nytolemassa.uusia ryhmiä ovat aktiivisten ja älykkäiden pakkausten lisäksi ioninvaihtohartsit, sideaineet ja painomusteet. Asetuksen käsittely onsujunut yhteistasolla ennätysvauhtia. Komissio antoi asetusehdotuksen marraskuussa 2003. Keväällä 2004 saavutettiin komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin välinen yhteisymmärrys asetuksen sisällöstä. Asetus täytyy vielä lopullisesti hyväksyä ministerineuvostossa, mutta keskustelua sisällöstä ei enää avata. Tarkoitus on, että jäljitettävyyttä koskevien vaatimusten soveltamiselle olisi ainakin kahden vuoden siirtymäaika. Erityisten vaatimusten vahvistaminen erimateriaali- jatarvikeryhmille tulee viemään vielä oman aikansa. Anne Haikonen Neuvotteleva virkamies Kauppa- ja teollisuusministeriö anne.haikonen@ktm.fi ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 49

Uusi pakkausjätedirektiivi nostaa kierrätystavoitteita Annukka Leppänen-Turkula lainsäädäntö EU:n pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin pitkään jatkunut muutosprosessi on lopulta saatu päätökseen ja julkaistuksi uutena direktiivinä. Sen tavoitteet pitää saavuttaa vuonna 2008. Direktiivinvanhaatekstiä ei korvattu kokonaan uudella, vaan voimassa on nyt kaksi erillistä pakkaus- ja pakkausjätedirektiiviä, joista jälkimmäinen korvaa osia edellisestä. Direktiivin tekstiä tarkastellessa pitää siis lukea sekä vanhaa direktiiviä 94/62/EY että uutta direktiiviä 2004/12/EY tietääkseen, mitkä ovat voimassa olevat määräykset. Direktiiviä uusittiin osittain. Siinä ei lähdetty avaamaan kaikkia peruskysymyksiä, vaan tyydyttiin lähinnä kierrätys- ja hyötykäyttötavoitteiden nostamiseen ja joihinkin muihin muutoksiin.yritysten kannalta tärkeimmät muutokset tulivat seuraaviin kohtiin: Pakkausmääritelmät Hyötykäyttö- ja kierrätystavoitteet Merkinnät Lisäksi direktiivissä 2004/12/EY tehdään pientä hiomista mm. eri artikloiden sanonnoissa, komiteamenettelyssä ja siirtämisessä kansallisen lainsäädäntöön ja velvoitetaan jäsenvaltioita lisäämään tiedottamista kuluttajille. Mikä on pakkaus? Onneksi suomalaisilla on varsin käytännöllinen tapa suhtautua asioihin, eikä pakkauksiakaan ole tarvinnut lähteä käräjille määrittelemään.aaltopahvilaatikko on pakkaus, samoin maitotölkki, säilykerasia ja limsapullo. Mutta asioista voidaan tehdä monimutkaisiakin. Euroopassa keskusteltiin pitkään siitä, onko kukkaruukku pakkaus vai ei. Asia piti lopulta lisätä pakkausten määritelmänä direktiivin uudistukseen. Uuden direktiivin liitteenä on joitakin kuvaavia esimerkkejä siitä, mitkä ovat pakkauksia, mitkä eivät. Pakkauksia ovat muun muassa seuraavat: Makeislaatikot CD-levyjen suojakelmut Paperi- ja muovikassit Kertakäyttölautaset ja -mukit Talouskelmu Voileipäpussit Alumiinifolio Tuotteeseen kiinnitetyt tai siitä roikkuvat etiketit Pakkauksia eivät sen sijaan ole muun muassa seuraavat: Kukkaruukut, jotka on tarkoitettu kasville koko sen elinajaksi Työkalulaatikot Teepussit Vahakerrokset juuston ympärillä Makkaran kuoret Kertakäyttöiset aterimet Naisia ihmetyttää logiikka, jonka mukaan ripsiväriharja, joka on osa hylsyä, katsotaan pakkaukseksi! Hyötykäyttö- ja kierrätys tavoitteet Pakkausjätteen hyötykäyttö- ja kierrätystavoitteita nostettiin melkoisesti (kts. taulukko). Uudessa direktiivissä on myös materiaalikohtaiset tavoitteet. Aikaisemmin oli vain todettu minimikierrätysvaatimukseksi 15 % kutakin materiaalia kohti. Materiaalikohtaiset tavoitteet tarkoittavat yleisesti koko pakkausjätevirtaa. Esimerkiksi muovipakkauksista tulee kierrättää yhteensä 22,5 %,mutta on aivan sama, kuinka paljon tästä määrästä tulee esim. lavahupuista ja kuinka paljon PET-pulloista, koreista tms. Kierrätystavoite ei tarkoita yksittäistä pakkausta, vaan materiaaliryhmää. Mukana ovat nyt myös puupakkaukset ja niiden kierrätys. Tämä aiheuttaa uusia toimenpiteitä Suomessa, koska meillä ei vielä ole ollut puupakkaustuottajayhteisöä. Tähän mennessä kerättyjen tietojen mukaan kotimaan puupakkausjätteestä käytetään energiaksi noin 90 %. Nähtäväksi jää, vaatiiko EUmeitä ottamaan toimivasta järjestelmästä puupakkausjätettä ja keksimään sille jonkin kierrätystavan prosenttien toteuttamiseksi. Mielenkiintoisia yksityiskohtia Kierrätys- ja hyötykäyttöartiklaan liittyy määräyksiä komission raportoinnista, Kreikan, Irlannin ja Portugalin erikoishelpotuksista ja mm. seuraavat toteamukset: Jäsenvaltioiden on tarvittaessa edistettävä jätteen hyödyntämistä energiatuotannossa silloin, kun se on ympäristö- ja kustannustehokkuussyistä materiaalien kierrättämistä parempi vaihtoehto. Ympäristöä koskevan pakkausindikaattorin mahdollinen kehittäminen pakkausjätteiden ehkäisemisen yksinkertaistamiseksi ja tehostamiseksi. Pyrkimykset vähentää entisestään ja tarvittaessa viime kädessä poistaa raskasmetallit ja muut vaaralliset aineet pakkauksista vuoteen 2010 mennessä. Merkintöjen käyttö vapaaehtoista Merkinnöistä uusi direktiivi toteaa, että niiden osalta tulee noudattaa Komission päätöstä nro 97/129/EY.Vaikka direktiivistä saattaa saada käsityksen, että merkinnät ovat pakollisia, näin ei kuitenkaan ole. Komissio sanoo selkeästi, että merkintöjen käyttö on vapaaehtoista, mutta Kuva jorma Talja Puupakkausten kierrätys aiheuttaa uusia toimenpiteitä Suomessa, koska meillä ei ole ollut puupakkaustuottajayhteisöä. Tähän mennessä kotimaan puupakkausjätteestä käytetään energiaksi noin 90 %. 50 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

jos joitakin merkintöjä halutaan käyttää, niiden tulee olla ko. päätöksen mukaisia. Päätöksessä esitetään numerointitavat jakirjainlyhenteet, joilla kerrotaan käytetyt pakkaustyypit.valitettavasti vieläkään ei ole olemassa kierrätyksestä, kompostoinnista tai energiahyödyntämisestä kertovia EU-symboleja. Lisää kuluttajille tiedottamista Vanhan direktiivin tiedottamista koskevaan artiklaan 13 lisätään lause: Jäsenvaltioiden on myös edistettävä kuluttajille suunnattuja tiedotuskampanjoita ja tietoisuutta lisääviä kampanjoita.. Aikaisemminhan on jo todettu, että kaikille pakkausten käyttäjille ja erityisesti kuluttajille on kerrottava mm. heidän käytössään olevista palautus-, keruu- ja hyödyntämisjärjestelmistä. Vaatimukset saavutettava Viimeistään 30.6.2001 Viimeistään 31.12.2008 Suomi: saavutettu vuonna 2002 Kierrätys 25-45% 55-80% 49 % Standardit auttavat yrityksiä Työkaluja yrityksille tarjoavat eurooppalaiset standardit. Vuonna 2000 hyväksytyt kuusi standardia EN 13427-13432 uusittiin. Kun uusitut standardit EN13427-13431/2004 julkaistaan virallisessa lehdessä, niiden avulla voidaan osoittaa direktiivin oleellisten vaatimusten toteuttaminen. Oleellisiin vaatimuksiin kuuluu mm. kysymys oikean pakkausmateriaalimäärän käyttämisestä, jotta pakkaus on valmistettu siten, että sen koko ja paino rajoitetaan mahdollisimman Materiaalikohtainen kierrätys Lasi, paperi ja kartonki, metallit, muovit: vähintään 15 % Lasi: 60 % Paperi ja kartonki: 60 % Metallit: 50 % Muovit: 22,5 % Puu: 15 % Lasi: 49 % Paperi, kartonki ja aaltopahvi: 61 % Metallit: 46 % Muovit: 15 % pieniksi, kuitenkin niin, että varmistetaan vaadittava turvallisuuden, hygienian ja hyväksyttävyyden taso sekä pakatun tuotteen että kuluttajan kannalta. Annukka Leppänen-Turkula Toiminnanjohtaja Pakkausteknologia -PTR ry ptr.ry@pakkausteknologia-ptr.fi www.pakkausteknologia-ptr.fi Hyötykäyttö (kierrätys + energiaksi käytetty) 50-65% Vähintään 60 % Yhteensä 61 % Paperi, kartonki ja aaltopahvi: 75 % Muovit: 38 % Ympäristöasiat ovat tärkeä osa yritysten yhteiskuntavastuuta. Siksi käytämme PYR-merkkiä kertomaan, että pakkaustemme hyötykäyttö on hoidossa. Seppo Korpela Toimitusjohtaja Lihajaloste Korpela Oy Lihajaloste Korpela Oy lähettää vahvan viestin asiakkailleen ja sidosryhmilleen käyttämällä PYR-merkkiä pakkauksissaan. Pakkausalan Ympäristörekisterin jäsenenä sinunkin yrityksesi on jo lunastanut oikeutensa käyttää merkkiä esimerkiksi pakkauksissa ja markkinoinnissa. Ota se hyötykäyttöön. www.pyr.fi ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 51

PacTec 2004 osasto 6c30! haarukassa TUOTE-, LAITE- JA KONEUUTUUKSIA Anaerobiset bakteerit syövät rasvan lattioista Yhdysvalloissa kehitetty lattianpuhdistusaine ZeP BioMop on tarkoitettu elintarvikerasvojen liukastuttamille lattioille. Biologinen moppi torjuu liukkautta ympäristöä haittaamatta ja hajuhaittoja tuottamatta: puhdistusaineen sisältämät anaerobiset bakteerit syövät rasvan lopulta pois. Liukkautta aiheuttaa myös eloperäisten epäpuhtauksien ja niihin imeytyneen veden kertyminen lattian huokosiin. Rasvaan sitoutunut orgaaninen aine pilaantuu ja aiheuttaa hajuhaitan. Hitech Chemicals Oy:n maahantuoman ZeP Bio Mopin mikrobit jatkavat puhdistavaa työtään niin kauan kuin viimeinenkin eloperäinen aines on poistunut lattiapinnan huokosista. Juokseva aine annostellaan veden sekaan ämpäriin. Sen jälkeen liuos valellaan lattialle, joka pestään samoin kuin muillakin pesuaineilla. Lopuksi liuos poistetaan lattialta lastalla. Näin aine Lattianpuhdistusaine annostellaan automaattisesti viiden litran keltaisesta astiasta veteen. jää vaikuttamaan ja työskentelee bakteereja tuhoavasti lattian bakteereja sisältävissä huokosissa 1 2 vuorokautta. Sekoitussuhde on kaksi prosenttia, ja se tehdään sekoittimessa automaattisesti. Suurimmat käyttäjäryhmät ovat elintarviketeollisuus, ravintolat ja suurkeittiöt sekä muut elintarvikerasvojen kanssa tekemisiin joutuvat työpaikat. TIIVIIT JA SELKEÄT KIRJASET HYGIENIAOSAAMISTESTIIN VALMISTAUTUJALLE Elintarvikehygienian perus steet (2003) Grundernana i livsmedelshygien (2003) Basic facts of food hygiene (2003) Shipin weisheng de jichu (2003) KOULUTTAJALLE PIIRTOKALVOSARJA Elintarvikehygienia (2001) KOULUTUKSET JA TESTIT ERI KIELILLÄ www.kolumbus.fi/sefo-konsultointiul Kysy lisää puh. (09) 726 0270, marja.laukkanen@sefo-konsultointi.fian Merkintäuutuuksia Meckelborgilta on tullut markkinoille useita uutuustuotteita, mm. Dominon uudet laserit ja ulkopakkausmerkintälaitteet, Easyprintin nopea kalvomerkintälaite ja Saton uudet etikettikirjoitinmallit. Myös suomalainen Ventus-etiketöintisarja laajenee uudella mallilla: Ventus610A+. Laitteen kiinnityspäällä voidaan kiinnittää etiketti jopa tuotteessa olevaan syvennykseen. Säätömekanismi mahdollistaa erikokoisten etikettien kiinnittämisen erikokoisiin tuotteisiin helposti ja nopeasti tehtävin säädöin. Myös Meckelborgin omasta merkintäpalvelusopimuksesta saa tuhdin tietopaketin PacTec-ELKO -messuilla 12. 15.10. Yhtiön päätoimialoja ovat merkintäpalveluiden kokonaisratkaisut, merkintälaitteet ja etiketit. Lisätietoja: www.meckelborg.fi WWW.JONIKO.COM Nopeat ja luotettavat Band all -vyötekoneet yhdessä kotimaisten vyötteiden kanssa vähentävät ylipakkaamista ja pakkausjätteen määrää. Tarjoamme myös huolto- ja varaosapalvelut.meiltä kaikki vyötekoneet pöytämalleista automaattilinjoihin asennettaviin. Vyötekoneita olemme toimittaneet vuodesta 1988. Painetut vyötteet ryhmä- ja yksittäispakkauksille, tuote-etiketeiksi, sineteiksi ja painamattomat tietenkin normaaliin pakkaamiseen... Kysy meiltä lisää! Joniko Oy, Kehänreuna 2, 02430 Masala, Puh.09-2959 260, Fax.09-2959 2626 52 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

Pullan letityskone kiinnostaa keskieurooppalaisia Lohjalaisen Oy Foodconsult Ab:n kehittämä ja patentoima letityskone pullalle ja leivälle on saanut hyvän vastaanoton Pohjoismaiden lisäksi Keski-Euroopassa. Yrityksen konevalikoimiin kuuluvat letityskoneen ohella mm. viineri-, karjalanpiirakka-, leipä- ja viipalointikoneet sekä annoslaitteet. Yritys valmistaa nykyaikaisia elintarvikekoneita ja -linjoja. Koneet ovat pienikokoisia. Ne vievät lattia pinta-alaa noin 2 3 neliömetriä, mutta niiden kapasiteetti on silti korkea. Esimerkiksi karjalanpiirakkalinjan tuotantovauhti Punnitus- ja pakkauslinjoja moneen käyttöön Letityskone kiinnostaa myös keskieurooppalaisia. voi olla jopa 20 000 kappaletta tunnissa. Lisätietoja: www.foodconsultmachine.fi Ishida Europe on maailman johtava punnitus- ja pakkauslinjaratkaisujen suunnittelija, valmistaja ja asentaja. Yritys tarjoaa edistyneitä, automatisoituja ratkaisuja sekä punnitukseen, suljentaan, etiketöintiin että pakkauksen käsittelyyn niin non-food - kuin elintarvikepuolellekin. Saksassa, Nürnbergissa pidettävässä Fachpack -näyttelyssä syys-lokakuun vaihteessa yritys esittelee täysin automatisoidun tuoretuotteiden punnitsemiseen ja pakkaamiseen tarkoitetun Retail Ready Line - linjan. Linjalla tuotteet pakataan rasioihin. Yritys on lanseerannut myös tarttuville tuotteille tarkoitetun punnitussysteemin. ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 53

MAUKASTA MATKAA! Asiantuntevaa ja innovatiivista palvelua elintarviketeollisuudelle. Kokoontaittuva kontti Nestemäiset elintarvikkeet ja kemikaalit voi pakata 1000 litran konttiin, jossa käytetään sisäpussia. Ruostumattomasta teräksestä valmistettu kontti suojaa pussia kauttaaltaan. Kontin kokoaminen, pussin asentaminen ja käytön jälkeinen kasaus on helppoa ja nopeaa. Niitä voi pinota täytenä kolme päällekkäin. Vakiomittaiseen kuormaautoon (eurotraileri) kontteja voi lastata kuusi päällekkäin, ja niitä voi käsitellä turvallisesti trukilla kaikilta sivuilta. Sisäpussi valitaan pakattavan aineen mukaan. Monikerrospusseja valmistetaan mm. elintarvikekelpoisesta LD-polyeteenistä. Pusseja on saatavilla myös aseptiseen pakkaamiseen. Lisätietoja: Finncont Oy, Timo Linjamaa, (03) 485 4213 Uusimpia Cryovac -pakkausratkaisuja Niemenkatu 18, PL22, 15141 LAHTI Puh 03 864 364, Fax 03 781 8918 biofincon@biofincon.fi www.biofincon.fi Tieteen ja taiteen tuntija palveluksessasi! Vammalan Kirjapaino Oy:llä on lähes 80 vuoden kokemus tiede-, taide- ja arkkitehtuurikustantajien luotettavana painotyökumppanina. Käytössämme on uusin tekniikka ja viimeisimmät ohjelmistoversiot, mutta käytämme niitä perinteitämme ja vankkaa ammattitaitoa kunnioittaen. Useat tuottamamme kirjatovat saavuttaneetoman alansa sisältö- ja ulkoasupalkintoja. Osaava ja ihmisläheinen asiakaspalvelumme palvelee Sinua Vammalan lisäksi myös Helsingin ydinkeskustassa. Vammalan Kirjapaino Osakeyhtiö Harjukatu 8,38200 Vammala, puh. (03) 5123456, fax (03) 512 3455 Kaisaniemenkatu 1C101, 00100 Helsinki puh. (09) 6216115, (09) 622 70157 fax (09) 622 00455 asiakaspalvelu@vkp.fi, aineisto@vkp.fi, www.vkp.fi Sealed Air on maailman johtavia pakkausalan asiantuntijoita. Yritys toimii 46 maassa tavoittaen noin 80 %maailman väestöstä. Cryovac, Sealed Airin elintarvikepakkausjaosto, on laajentunut ympäri maailmaa samalla nopeudella kuin merkittävät vähittäiskauppaketjut, mm. itäisen Euroopan maissa ja Venäjällä. Näissä maissa elintarvikkeiden vähittäiskauppa laajenee nopeasti. Cryovac tekee yhteistyötä kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden kanssa kehittääkseen pakkauksia kuluttajien muuttuvien vaatimusten mukaisiksi. Cryovacin myynnistä yli 70% on kuluttajapakkauksia. Yritys on tuonut markkinoille useita entistä paremmin toimivia, käyttömukavuutta lisääviä ja elintarvikkeiden turvallisuutta parantavia pakkausratkaisuja: Darfresh Microw-Vac on mikroaaltouunissa tapahtuvaa höyrykypsennystä varten kehitetty skin -vakuumipakkaus. Pakkaus on helppo avata ja siinä on helppokäyttöinen höyryä ulos päästävä venttiili. Cryovac Steam Cooking -pakkaus soveltuu suojakaasupakkaamiseen ja ruoan höyrykypsentämiseen mikroaaltouunissa. Pakkaus muodostuu PP -vuoasta ja kannesta ja pakkauksessa on erillinen tyyny, joka toimii kuumennuksen aikana höyryä kehittävänä vesivaraajana, jolloin ruoan kuivuminen estyy. Darfresh FTF on helposti avattava skin -vakuumipakkaus, johon voidaan räätälöidä erilaisia ominaisuuksia, kuten mikroaalto- ja sähköuunilämmitykseen soveltuvuus. Cryovac tarjoaa myös monenlaisia pakkausratkaisuja, kuten keittopusseja ja skin -vakuumipakkauksia Cook &Chill -teknologiaan. Cryovac Bake-Ready TM -konsepti soveltuu leipureille osapaistetun leivän pakkaamiseen. Pakkaus takaa hyvän säilyvyyden ilman pakastusta ja kylmäketjua. Vähittäiskaupassa leipä voidaan loppupaistaa pakkauksessaan. Cryovac BDF -barrieri kutistekalvo soveltuu tuoreiden pizzojen suojakaasupakkaamiseen. Pakkaus voidaan asettaa myyntitiskiin pystyasennossa. Cryovacilla on tarjolla myös laaja valikoima juustojen manuaaliseen ja puolimanuaaliseen pakkaamiseen soveltuvia pakkauslinjoja ja automatisoituja pussituskoneita ja kutistusyksikköjä lihavalmisteiden pakkaamiseen. Lisätietoja: www.sealedair-emea. com 54 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

Vesiliukoisia tarroja Tele-Exxi Oy Ab:n uutuutena ovat suurkeittiöille, hotelleille, ravintoloille ja cateringpalveluille tarkoitetut FreshMarx -merkillä markkinoitavat ruoan kierrätykseen ja hygieniahuoltoon liittyvät tuotteet (Food Safety Solutions). Niissä on elintarvikkeiden ja niiden valmistus/säilytysastioiden merkintään kehitetyt tarrat, mm. tavalliseen vesijohtoveteen liukeneva Dissolvx-tarra. Sitä ei tarvitse raaputtaa astioista irti ja eikä siitä jää liimajälkiä bakteerien kasvualustaksi. Suodattimia oluen stabilointiin Ateria kypsyy pakkauksessa Tuoteperheeseen kuuluvat myös mm. 7-päivän annospussit ja kansainvälisin värikoodein merkityt viikonpäivätarrat FIFO-kierron seuraamiseksi sekä EasyLoader -käsimerkintälaitteet päivämäärä-, valmistus- ja hinnoittelumerkintöihin. FreshMarx -tuotteet ovat esillä ELKO-messujen osastolla 3e2/ EXXI. PacTec -messun puolella Tele-Exxillä on osasto 6e24.Lisätiedot: www.exxi.fi/freshmarx. htm, www.exxi.fi ja www.exde.fi Milliporen Durapore -suodatinkalvolla (polyvinylidene floride, PVDF) ja polypropyleeni-tuella varustettu Brewpore 0.55 µm suodatinpatruuna soveltuu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden käyttöön, kun juomien bakteeritaso täytyy pitää stabiilina. Suodatin kestää korkeita lämpötiloja ja toistuvia kuumavesiemäspesuja. Saatavana on 10, 20, 30 ja 40 tuuman patruunoita. Lisätietoja: www.millipore.com Ruotsalainen Hotbox on kehittänyt valmisaterioiden sarjan, jossa pakkaus hoitaa kuumennuksen. Kun pakkauksen pohjassa olevaa nappia painetaan, mm. kaliumoksidi ja vesi yhdistyvät synnyttäen lämpöä. Ruoka on kuumaa 10 minuutissa ja säilyy lämpimänä 20 minuuttia. Lisätietoja: www.hotbox.se Tervetuloa PacTec 2004 -messuille, osasto 6 e 26 ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 55

Ammattimessut ja seminaarit Yli näyttelytilasta varattu! Elinterviketeollisuuden messut jälleen Tampereella Tampereella järjestetään jälleen koko elintarviketeollisuuden ammattimessut Elintarvike teollisuus messut kokoaa yhteen laaja alaisesti elintar viketeollisuuden toimialoja Messuosastoilla ja seminaareissa ovat esillä muun muassa liha meijeri vilja ja juomateolli suuden koneetja laitteet t pro sessit ja raaka aineet ka a Pyydä tarjous messuosastosta heti heti heti Tyytyväiset asiakkaat ovat messujen tärkein mittari mittari mittari Tervetuloa! Rami Itvola tel tel tel www tampereenmessut fi www tampereenmessut fi www tampereenmessut fi Messuilla mukana mm: 56 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

Lihanpakkausalustoille yhdenmukaiset mitat Huhtamäki on tuonut markkinoille sarjan vaahdotetusta polystyreenistä (EPS) valmistettuja monilokeroisia pakkausalustoja. Niitä tehdään 1-, 2-, 4- ja 6-lokeroisina, mutta kaikkien alustojen ulkomitat ovat samat. Top Tray 4 DV -pakkausalusta on suunniteltu tuoretuotteiden pakkaamiseen teollisille pakkaajille ja vähittäiskaupan tarpeisiin. JULKAISUJA Yleistajuinen oppikirja elintarvikeprosesseista Savonia-ammattikorkeakoulu on julkaissut yleistajuisen oppikirjan elintarviketeollisuuden prosesseista. Elintarvikkeet käsitellään kirjassa tuoteryhmittäin: liha, maito, kala, leipomotuotteet, einekset, kasvikset, rasvat, juomat ja makeiset. Lyhyesti esitellään myös fermentaatio- ja erotustekniikoita. Myös säilönnästä, pakkausteknologiasta, ruokatuotannosta sekä elintarviketeollisuu- Uusi esite lisäaineista Uutuuskalvoja Kalvopakkauksen uutuuksia ovat mm. ohennetut suojakaasulaminaatit, ohuet syvävetokalvot sekä leipäpussityyppisiin pakkauksiin soveltuva kirkas PE-kalvo hyvällä lujuusominaisuudella. Kehitteillä on myös peelautuvat kalvot sekä rasiakansilaminaatit, jotka saumautuvat sekä PP- että PETrasioihin. Kaikkiin pakkauksiin ja pakkausmateriaaleihin on mahdollista saada painatus jopa kahdeksalla värillä. den koneista ja laitteista on oma lukunsa. Kirja soveltuu ammattikorkeakouluille ja -opistoille sekä oheislukemistoksi elintarvikealan yliopisto-opintoihin. Elintarvikevirasto on julkaissut Elintarvikkeiden lisäaineet -kuluttajaesitteen. Lisäaineiden saanti ei ole kansanterveydellinen ongelma suomalaisille aikuisilla ja lapsilla (3 kk 6 v) saanti on keskimäärin kohtuullisella ja turvallisella tasolla. Syksyn aikana EVI julkaisee myös uuden lisäaineoppaan. Lisäaine-esitettä voi tilata osoitteesta www.elintarvikevirasto.fi/julkaisut.html, puh. (09) 393 1530 tai tilaukset@elintarvikevirasto.fi Elintarvikevalvonnassa yhä puutteita Elintarvikeviraston Kunnallisen elintarvikevalvonnan riittävyyden arviointi -julkaisun mukaan vuonna 2002 elintarvikevalvonnan työpanos oli 366 henkilötyövuotta ja vaje 97 henkilötyövuotta. Muistutus elintarvikevalvonnan voimavarojen riittämättömyydestä on lähetetty 35 kunnalle/kuntayhtymälle. CPC MUOVI JA MESSINKI PIKALIITTIMET Helppo kytkentä, ja irroitus nappia painamalla Vuotamattomasta liitoksesta kertova klik ääni takaa turvalliset liitokset Materiaalit ja koot tarpeitasi vastaavat Räätälöidyt ratkaisut erikoistarpeisiin Suomen Pikaliitin Oy Suomen Pikaliitin Oy - Puh. (09) 777 4500 - info@suomenpikaliitin.fi - www.suomenpikaliitin.fi ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 57

Etelä-Savon vahvuutena luomu ja yrtit Sari Mäkinen-Hankamäki maakuntaesittely Etelä-Savon elintarvike-osaamiskeskus Ekoneum ry on kolmen Mikkelin seudulla toimivan tutkimus- ja kehittämisorganisaation muodostama osaamiskeskus. Tavoitteena on elintarvikeyritysten toiminnan kehittäminen erityisesti uusimman tutkimustiedon avulla. Vahvuutena ovat luomu ja yrtit. Ekoneumin jäsenorganisaatiot ovat Helsingin yliopisto Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Mikkeli, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT, Ekologinen tuotanto sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-tutkimuskeskus.Yhteistyökumppanit sijaitsevat sekä Etelä-Savon alueella että koko valtakunnassa, ja yhteistyö ulottuu myös muualle Eurooppaan ja Venäjälle. Ekoneumin toimintaa johtaa säännöllisesti kokoontuva hallitus. Käytännön toimijana on työjaos.ekoneum -hankkeen hallinnoijana toimii Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Mikkeli. Hankkeen rahoitus koostuu ELOn osaamiskeskusohjelman lisäksi Etelä-Savon maakuntaliiton,mikkelin seudun liiton ja jäsenten panoksesta. Toiminta osana valtakunnallista Elintarvikealan Osaamiskeskus ELOa antaa käyttöön myös valtakunnan osaajien asiantuntemuksen ja kontaktit.toisaalta ELO- verkostossa luomuosaamisesta kantaa vastuun Ekoneum ELOn luomutyöryhmän kautta. Palveluja koko elintarvikeketjulle Ekoneum tarjoaa asiantuntemuksensa niin Etelä-Savon kuin valtakunnankin luomuelintarviketuotannon edistämiseen. Osaaminen on vahva myös mausteyrttituotannossa sekä vihannesten ja marjojen tuotantotekniikassa sekä tuotekehityksessä. Käytännön kehittämistyö tapahtuu hankkeiden kautta. Esimerkiksi lähiruokahankkeita on käynnissä tällä hetkellä neljä (suluissa rahoituslähde): Eteläsavolaisesta raaka-aineesta palvelutuotteeksi (EMOTR) Kunnallisten keittiöiden ja maaseutuyritysten hankintajärjestelmän kehittäminen (EMOTR) Culinary Heritage Europe (Interreg III C) BERAS Baltic Ecological Recycling Agriculture and Society (Interreg III B). Tarkemmat tiedot käynnissä olevista hankkeista on luettavissa osoitteesta www.ekoneum. com. Yrityksiä osallistui osaamiskeskushankkeisiinvuonna 2003 seuraavasti:1 2henkilön yrityksiä114 kpl,3 5 henkilön yrityksiä 16 kpl, 5 9 henkilön yrityksiä 13 kpl ja 10 49 henkilön yrityksiä 13kpl.Hankkeissa koulutettujen määrä oli 220 henkilöä. Hankkeissa oli mukana 64 tutkimus- ja koulutuslaitosta ja 310 muuta organisaatiota (lähde: Tekel). Alueen elintarvikehankkeiden esittelyjä ja ajankohtaispäiviä järjestetään säännönmukaisesti. Osaamiskeskus koordinoi messuosastoja ym. yhteisiä tapahtumia. Ekoneumin verkkosivuilta löytyvät mm. hanke- ja asiantuntijarekisterit. Etelä-Savo maaseutumaisin alue Etelä-Savo on bruttokansantuotteella mitaten Suomen maaseutuvaltaisin alue. Markkinatuotannon arvonlisäyksestä 20 %(koko Suomi 5%)onperäisin maa- ja metsätaloudesta eli 337 miljoonaa euroa (lähde: MTK Etelä-Savo vuosikertomus 2002). Alueen toimijoiden yhdessä laatima Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisohjelma ohjaa kehittämistyötä alueella. Ohjelma on laadittu vuonna 2001 ja päivitetty syksyllä. 2003.Ohjelman visiona on laadukasta ruokaa ekomaakunnasta huippuosaamisella. Muutamia kertoja vuodessa kokoontuvassa ELOn maakuntaryhmässä on tärkeimpienyritysten, kaupan, rahoittajien ja kehittäjäorganisaatioiden edustus. Merkittävin yritys alueella on Mikkelissä sijaitseva Järvi-Suomen Portti. Elintarvikealan kehittämistä tekevät maakunnassa myös ProAgria Etelä-Savon Maaseutukeskus sekä RaJuPuSu -yhtymä (Rantasalmi, Juva, Puumala, Sulkava,Joroinen -seutukunta). Alueen elintarvikeyritykset ovat pieniä.ruoka-suomen tilastoinnin mukaisia alle 20 hengen yrityksiä on 134. Eniten on leipomoita, joita seuraavat suuruusjärjestyksessä lihanjalostus, kalanjalostus sekä vihannesten sekä marjojen jatkojalostus.yli 20 hengen yrityksiä on neljä. Elintarviketeollisuusliiton viimeisimmän toimipaikkatilaston mukaan Etelä-Savossa on 87 elintarviketoimipaikkaa. Ekoneumin asiantuntemus: Luomu Tuotantotekniikka Tuotekehitys Elinkaarianalyysit Vihannekset, marjat, liha, maito Tuotatantotekniikka Tuotekehitys Lähiruoka Mausteyrtit Uusien kasvien tuotantotekniikka Laatu Pakkaaminen Pakkausmenetelmät Pakkausmerkinnät Logistiikka ja jäljitettävyys Koulutus Omavalvonta- ja laatujärjestelmä Hygienia Elintarviketeknologia Aistinvarainen arviointi Sari Mäkinen-Hankamäki Toiminnanjohtaja, MMM ELO-aluekoordinaattori Etelä-Savon elintarvikeosaamiskeskus/ekoneum sari.makinenhankamaki@ekoneum.com Kartta Työhuone/Tuula Virtanen 58 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

ELOn luomutyöryhmä tähtää yritysten kilpailukyvyn parantamiseen Sari Mäkinen-Hankamäki Päivittäistavarakaupan luomutuotteiden markkinaosuuksien kasvu on hidastunut Suomessa ja muissa EUmaissa, ja elintarviketeollisuus on karsinut nykyistäkin luomuvalikoimaa. Luomumyynnin kääntäminen uudelle kasvu-uralle ei tapahdu ilman huomattavia yhteisiä ponnisteluja. Tässä työssä on vahvasti mukana Elintarvikealan osaamiskeskus ELOn luomutyöryhmä. Luomutuotteen vahvuuksia ovat mm. jäljitettävyys, luotettavuus, ekologisuus ja eettisyys. Markkinointiviestinnässä on tuotava rohkeasti esiin, mitä kohderyhmän tarpeita se pyrkii tyydyttämään. Erityisenä ongelmana on luomutuotevalikoiman vähäisyys. ELOn luomutyöryhmä on määritellyt toimintansa keskeiset tavoitteet vuosille 2004 2006 seuraavasti: Luomuelintarvikeyritysten kilpailukyvyn parantaminen Tuotevalikoiman lisääminen ja luomutuotteidenkokonaislaadun edistäminen Luomuelintarviketiedon tuottaminen ja levittäminen Alan yritysten keskinäisen yhteistyön lisääminen Luomutietoa verkossa Luomutietoa löytyy nyt internetistä myös osoitteesta www. luomu.fi.verkkosivut palvelevat luomuketjun eritoimijoita (mm. jatkojalostajia, viljelijöitä, kauppaa ja kuluttajia) sekä sidosryhmiä (mm. koulutus, neuvonta, hallinto ja julkinen sana). Sivuston tarkoituksena on välittää erityisesti luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden tutkimustietoa helppokäyttöisessä muodossa tiedon tarvitsijoille. Sivustolle kootaan tutkimustietoa, uutisia ja tapahtumatietoja niin kotimaasta kuin ulkomailta.verkkosivuilta löytyy runsaasti luomulinkkejä, ja mukana on myös keskusteluosasto. Verkkosivut ovat syntyneet Luomunet -hankkeen tuloksena. Toiminnan kohderyhmänä ovat luomua tuottavat,jalostavat ja myyvät/markkinoivat kasvuhakuiset yritykset, elintarvikealan toimijat ja luomukoulutuksen tarjoajat. Valtakunnallisia luomuelintarvikeyrityksiä on Finfoodin aurinkomerkkirekisterin mukaan 524 ja tuotteita reilut 3000 (ulkomaiset luomutuotteet eivät sisälly lukuun). Toimintaan voidaan käyttää tällä hetkellä Etelä-Savon maakuntaliiton ja ELOn osaamiskeskusohjelman rahoittaman Ekoneum ELOssa VII -hankkeen rahoitusta. Lisäksi merkittävä osa aluekoordinaattorin työpanoksesta on sidottu tähän toimintaan. Tavoitteena on kehittää sähköistä tiedonvälitystä ja verkkopalveluja luomualalla luomuportaalin synnyttämiseksi. Hankkeen toteuttaa Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus,ja sitä rahoittavatetelä-savon maakuntaliitto ja EU:n sosiaalirahasto. Jos sinulla on kiinnostavia luomujuttuja, tervetuloa luomualan tiedontuottajaksi. Otathan yhteyttä allekirjoittaneeseen! Lisätietoja: Riitta Kaipainen Koulutussuunnittelija, YTM puh. (015) 202 3313 riitta.kaipainen@helsinki.fi Asiantuntijoiden osaaminen esiin ELOn luomutyöryhmä koostuu vahvoista luomuelintarvikealan asiantuntijoista; yrittäjien lisäksi jäseninä ovat edustajat Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimusja koulutuskeskuksesta,finfood- Luomusta, MTK:n luomuvaliokunnasta, Luomuliitosta, Kasvintuotannon tarkastuskeskuksesta, Maa- ja metsätalousministeriöstä, Elintarviketeollisuusliitosta, Ruokakeskosta ja Elintarvikealan osaamiskeskus ELOsta. Puheenjohtajana toimii kehittämisjohtaja, DI, Ritva Partanen RaJuPuSu -yhtymästä (Rantasalmi, Juva,Puumala, Sulkava, Joroinen -seutukunnalta) Juvalta ja sihteerinä koordinaattori, toiminnanjohtaja, Sari Mäkinen- Hankamäki Ekoneumista Mikkelistä. Luomupainoalaryhmä kokoontuu 3 4 kertaa vuodessa. Ryhmän toimintamuotoihin kuuluvat mm. lausunnot ja keskusteluttaminen. Luomun valvontabyrokratia pyritään tekemään pienen yrityksen kannalta hallittavammaksi työkalujen avulla esimerkiksi työstämällä internetiin tasekirjanpitolomake.viennin sertifikaattiongelmia olisi mahdollista poistaa yhteisen kehittämishankkeen avulla. Työkaluja luomuyrittäjille Luomutyöryhmän tavoitteena on kuluttajien ja luomun omista tarpeista lähtevän luomutuotekehityksen edistäminen mm. vielä täysin ideatasolla olevan tietopankin avulla.tietopankkiin kerättäisiin ulkomaisia tuoteideoita ja siirrettäisiin niitä yrityksille.tuotekehitystä edistävät myös Brain storming -ideaseminaarit, joista ensimmäinen järjestettiin elokuussa Development of Nordic-Baltic market for organic food -projektin kansallisen workshopin yhteydessä Helsingissä. Luomuryhmän toimintaa tukevat mm. Etelä-Savon elintarvikeosaamiskeskus Ekoneumin taustaorganisaatioissa toteutettavat luomuhankkeet. Ryhmä pyrkii edistämään valtakunnallisia/ kansainvälisiä tutkimushankkeita, jotka kohdistuvat luomun terveellisyyteen ja ympäristövaikutuksiin, luomutuotteen hinnanmuodostukseen, kuluttajatutkimuksiin sekä luomun vientiin. Ryhmä seuraa hankkeita, ja sen jäsenet ovat käytettävissä näiden hankkeiden ohjausryhmiin. Ekoneumin (www.ekoneum. com) sivuilta löytyy valtakunnallinen luomuhankerekisteri. Sinne kootaan myös valtakunnallinen luomuasiantuntijarekisteri. ELOn luomutyöryhmä on ollut mm. järjestämässä vuosittaisia valtakunnallisia luomuhanketapaamisia FinfoodLuomun ja Ruoka-Suomi -työryhmän kanssa. Luomuelintarvikkeiden jatkojalostusoppaasta (Leskinen-Pöytäniemi-Väisänen) ilmestyi päivitetty versio vuoden 2004 alussa. Sari Mäkinen-Hankamäki ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 59

Uuselintarvikehakemusten käsittelyaika vaihtelee Tiina Aaltio, Bettina Antas, Sanna Immonen, Katrina Nordström tiede & tutkimus On vaikea ennakoida, miten kauan uuselintarvikeasetuksen piiriin kuuluva tuote, ainesosa tai uusi prosessointitapa viipyy EU:n uuselintarvikkeiden hyväksyttämisprosessissa. Elintarvikealan tiedekomitean käsittely aiheutti 1997 2003 usein viiveitä, mutta mitään selvää yhtäläisyyttä ei hyväksyttämisprosessin pituudessa ole ollut. Uuselintarvikkeet ovat elintarvikkeita ja niiden ainesosia, joiden käyttö ihmisravintona on Euroopan yhteisössä ollut vähäistä ennen uuselintarvikeasetuksen voimaantuloa 15.5.1997 (taulukko 1). Jäsenmaiden toimivaltaiset viranomaiset tekevät ensiarvioinnin, jonka jälkeen jäsenmaat voivat esittää muistutuksia.vastauksena muistutuksiin hakija voi toimittaa lisätietoja tai asiaan voidaan pyytää EU:n elintarvikealan tiedekomitean arviointia. Lopullisen päätöksen tekee EU:n komissio. Vuoden 2003 loppuun mennessä 12 hakemusta 47 uuselintarvikehakemuksesta oli käynyt läpi hyväksyttämisprosessin. Näistä yhdeksän oli hyväksytty ja kolme hylätty (Stevia rebaudiana Bertoni: kasvit ja kuivatut lehdet, nangaipähkinät ja rikasjodiset kananmunat). Tiedelautakunnassa arvioidut tuotteet Hyväksytyistä yhdeksästä tuotteesta viisi kävi läpi tiedekomitean arvioinnin. Näistä kolmen hyväksyttäminen kesti noin kaksi vuotta. Hakemukset koskivat kanamunan keltuaisesta eristettyjä fosfolipidejä, terveysvaikutteista levitettä (Becel Pro-activ) ja Leuconostoc mesenteroides Uuselintarvikkeet ovat elintarvikkeita ja niiden ainesosia, joiden käyttö ihmisravintona on Euroopan yhteisössä ollut vähäistä ennen uuselintarvikeasetuksen voimaantuloa. -bakteerin tuottamaa dekstraania. Kananmunan keltuaisesta eristettyjen fosfolipidien kohdalla elintarvikealan tiedekomitea vaati tuotantoprosessin tarkentamistakäytettävän entsyymin ja mahdollisten sivutuotteiden suhteen. Pro-activ -levitteen turvallisuusarvioinnissa kiinnitettiin huomiota päivittäisiin saantimääriin sekä pakkausmerkintöihin. Lopullisessa päätöksessä määrättiin seurantaohjelmasta ja pakollisista pakkausmerkinnöistä. Bakteriaalisen dekstraanin turvallisuusarviointi kohdistui raskasmetallipitoisuuden määrityksiin, dekstraanin sulamiseen elimistössä, bakteerin karakterisointiin, mahdolliseen allergeenisyyteen ja toksisuuteen. Noni-mehun hyväksyttäminen vaati puolestaan noin kolme vuotta ja Salatrimien (lyhyt- ja pitkäketjuisia triasyyliglyseridejä) hyväksyttämisprosessi kesti 4,5 vuotta. Noni-mehu on Morinda citrifolia -kasvin mehua. Päivittäisen annostuksen määritteleminen ja perusteettomat terveysväittämät aiheuttivat ongelmia. Salatrimit on kehitetty käytettäväksielintarviketeollisuudessa vähäkalorisina rasvankorvikkeina. Hyväksyttämisen ongelmina olivat mahdolliset sivuvaikutukset ruoansulatuksessa ja saantimäärät. Hyväksynnät ilman tiedelautakunnan arviointia Vuoden 2003 loppuun mennessä neljä tuotetta oli hyväksytty ilman tiedekomitean käsittelyä. Suurpainepastöroinnin avulla valmistettujen hedelmäpohjaisten tuotteiden hyväksyttäminen kesti 2,5 vuotta. Huolenaiheina olivat mikrobiologiset näkökulmat ja mahdollinen allergeenisyys. Myös Schizochytrium sp. - mikrolevästä valmistettua runsaasti DHA:ta (dokosaheksaeenihappo) sisältävää öljyä koskevan hakemuksen hyväksyttämisprosessi kesti kokonaisuudessaan 2,5 vuotta.tuotteen ensiarviointi oli positiivinen, ja muistutuksiin hakija vastasi muuttamalla öljyn koostumuserittelyä ja käyttötarkoituksia. Entsymaattisesti tuotetun trehaloosin hyväksyttäminen kesti puolestaan vain noin vuoden. Päätöksessä määrättiin ainoastaan tietyt kriteerit pakkausmerkinnöille. Myös koaguloitujen perunaproteiinien ja niiden hydrolysaattien markkinoille saattaminen sallittiin 1,5 vuoden hyväksyttämisprosessin jälkeen.valmistusprosessi oli perunaproteiineille uusi, vaikka kasviproteiinien tuotannossa se on ollut aiemmin käytössä. Muistutukset koskivat lähinnä sulfiitin käyttöä lisäaineena sekä tiettyjen alkaloidien ominaisuuksia. Runsaasti DHA:ta sisältävän öljyn hyväksyttäminen kesti 2,5 3 vuotta.tämä on suunnilleen yhtä kauan kuin niillä tuotteilla, joista elintarvikealan tiedekomitea antoi lausunnon. Viranomaismenettelystä tarkempaa tietoa Viranomaiset tarkastelevat tuotteita tapauskohtaisesti, joten mitään ennakoitavissa olevaa polkua ei ole. Saantimäärät ja prosessin uutuus ovat olleet keskeisiä kysymyksiä, mutta hyvin monia tekijöitä on arvioitu. Nykytilanteessa julkisista lähteistä ei löydy tuotteen kehittäjälle tarpeeksi yksityiskohtaista ja perusteltua tietoa käsitellyistä hakemuksista, jotta viranomaismenettelyn mahdollisia ongelmia voisi ennakoida. Elintarvikekehitykselle asetetaan myös uusia vaatimuksia koskien tuotteiden jäljitettävyyttä ja tuotantoketjun läpinäky- 60 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

vyyttä. Näiden soveltaminen viranomaismenettelyyn voisi tukea innovatiivista tuotekehitystä. Uhkana nykytilanteessa on, että viranomaismenettelyn tulkinta muodostuu tuotteen kehittäjän merkittävimmäksi innovaatioksi. Lisätietoja: Katrina Nordström Professori Teknillinen korkeakoulu Biokemian ja mikrobiologian laboratorio katrina.nordstrom@hut.fi Tiina Aaltio ja Bettina Antas ovat tutkijoita Biokemian ja mikrobiologian laboratoriossa. Sanna Immonen on osallistunut työhön harjoitustyön puitteissa. Kirjoituksessa esitetyt tiedot ovat peräisin julkisista lähteistä http://www.europa.eu.int./ Keväällä 2004 EU:n elintarvikekomitea ei antanut Fazerille lupaa lisätä terveysvaikutteista kasvisterolia ruisleipään ja Poutulle lupaa lisätä ainesosaa kevytmakkaroihin, vaikka EU:n komissio oli ehdottanut lupien myöntämistä. Kuva 1. Hyväksyttyjen uuselintarvikkeiden hyväksyttämisprosessin kesto 1997 2003. Ensiarviointi (vihreä), Elintarvikealan tiedekomitean (SCF) arviointi (punainen), hakijan toimittama lisätieto (harmaa), komission päätös (sininen). Kuva 1a: hakemukset, joihin pyydettiin SCF:n arviointia. Kuva 1b: hakemukset, joihin hakija toimitti lisätietoja. Taulukko 1. Uuselintarvikeasetuksen (EC No. 258/97) mukaiset uuselintarvikeryhmät (a) Direktiivissä 90/220/ETY tarkoitettuja geneettisesti muunnettuja organismeja sisältävät tai tällaisista organismeista koostuvat elintarvikkeet ja niiden ainesosat. (b) Geneettisesti muunnetuista organismeista valmistetut, mutta niitä sisältämättömät elintarvikkeet ja elintarvikkeiden ainesosat. (c) Elintarvikkeet ja elintarvikkeiden ainesosat, joilla on uusi tai tarkoituksellisesti muunnettu perusmolekyylirakenne. (d) Mikro-organismeista, sienistä tai levistä koostuvat tai niistä peräisin olevat elintarvikkeet tai elintarvikkeiden ainesosat. (e) Elintarvikkeet tai elintarvikkeiden ainesosat, jotka koostuvat tai ovat peräisin kasveista ja elintarvikkeiden ainesosat, jotka ovat peräisin eläimistä, lukuun ottamatta elintarvikkeita ja ainesosia, jotka on saatu perinteisillä lisäämismenetelmillä ja joiden edeltäjät ovat olleet turvallisia käyttää elintarvikkeina. (f) Elintarvikkeet ja elintarvikkeiden ainesosat, joihin on sovellettu muuta kuin yleisesti käytettyä tuotantomenetelmää, kun tämä menetelmä aiheuttaa elintarvikkeiden tai elintarvikkeiden ainesosien koostumuksessa tai rakenteessa merkittäviä muutoksia niiden ravintoarvoon, aineenvaihduntaan tai ei-toivottujen aineiden pitoisuuksiin. 18.4.2004 poistuivat oman asetuksensa piiriin ne elintarvikkeet, joiden tuotannossa tai valmistuksessa on käytetty geenitekniikkaa. ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 61

Phytopharm 2004 pui rohdosalan tutkimustuloksia Marita Leskinen tiede & tutkimus Rohdosalan 8. kansainvälinen tieteellinen kongressi, Phytopharm 2004, järjestettiin kesäkuussa Mikkelissä. Kongressissa kuultiin mielenkiintoisia esitelmiä kasveista löydetyistä ja ihmisen elimistöön myönteisesti vaikuttavista aineista. Niitä käytetään pääasiassa rohdosvalmisteissa, kosmetiikassa, lääkkeissä ja funktionaalisissa elintarvikkeissa. Kongressi jakautui kuuteen pääteemaan. Niissä käsiteltiin mm. uusien rohdosvalmisteiden farmakologiaa ja kasvien biologisesti vaikuttavia aineita, rohdosvalmisteiden standardisointia ja uusia analyysimenetelmiä, rohdoskasvien viljelyä, ravintolisien roolia ihmisten ravitsemuksessa, funktionaalisia elintarvikkeita sekä rohdosvalmisteiden kehittämiseen liittyviä teknisiä kysymyksiä. Esitelmiä yli 50 rohdoskasvista Yksittäisiä esityksiä kuultiin yli 50 eri rohdoskasvista: mm. ruusujuuren, koivun kuoren ja vihreän teen vaikuttavista aineista, niiden analyysimenetelmistä sekä ihmiselle sopivan annostuksen määrittämisestä. Suomessakin viljeltävä ruusujuuri vahvistaa yleiskuntoa ja fyysistä kestävyyttä. Mikkelissä on tehty ruusujuuren viljelykokeita,ja yritysyhteistyön tuloksena on syntynyt kaupallinen tuote, Dynaforce. Ruusujuuren vaikuttavat aineet ovat sen juurakossa. Pitoisuuksiin vaikuttavat juurakon ikä, kasvupaikka ja kasvuolosuhteet. Koivun kuoresta saadaan mm. betuliinia,joka edistää maksan toimintaa,puhdistaa elimistöä ja antaa suojaa mm. gammasäteilylle.venäjällä valmistetaan erilaisia betuliinia sisältäviä kapseleita, joita myydään rohdosvalmisteina. Vihreä tee sisältää paljon elimistölle tärkeitä flavonoideja, joiden on havaittu suojaavan mm. syöpää vastaan. Suomessa flavonoidien saanti on alhaisempaa kuin mm. Kiinassa ja Japanissa. Flavonoideja on kaikissa kasvikunnan tuotteissa, mutta hyviä lähteitä ovat mm sipuli ja suomalaiset marjat.vihreästä teestä on venäläisten ja sveitsiläisten yhteistyönä tehty kaupallinen valmiste,teavico, jota voidaan käyttää mm. makeisissa, kekseissä ja rohdosvalmisteissa. Eristämismenetelmät ja standardointi Kasveista saatavien vaikuttavien aineiden eristämismenetelmät ja aineiden standardointi ovat tärkeimpiä kysymyksiä maailmanlaajuisesti.vaikuttavataineet pitäisi saada erotettua mahdollisimman tehokkaasti.toisaalta ne ovat herkästi hajoavia. Funktionaalisten elintarvikkeiden osalta saatiin uutta tietoa luonnon omista antioksidanteista, funktionaalisten elintarvikkeiden roolista ja mahdollisuuksista sekä mihin sairauteen bioaktiivinen yhdiste voi vaikuttaa ehkäisevästi. Lisäksi perehdyttiin probiootteihin. Kongressin retkikohteina olivat mm. Hankintatukku Oy Karkkilassa, Järvikylän Kartano Oy Joroisissa ja MTT Ekologinen tuotanto Mikkelissä. Phytopharm nyt Venäjän ulkopuolella Phytopharm 2004 pidettiin ensimmäistä kertaa muualla kuin Venäjällä. Mikkeliin kokoontui yli 140 osallistujaa 23 eri maasta: mm.venezuelasta, Meksikosta, Pakistanista, Hollannista, Ruotsista ja Venäjältä. Suomesta oli edustettuna Helsingin,Turun ja Joensuun yliopistot sekä MTT ja VTT. Kongressi järjestettiin suomalaisvenäläisenä yhteistyönä. Pääjärjestäjät olivat Interregional Center Adaptogen Pietarista, Maa- jaelintarviketalouden tutkimuskeskus ja Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Mikkelin toimintayksikkö. Kongressin järjestämistä tuki Maa- ja metsätalousministeriö. Kongressijulkaisu on yli 770- sivuinen. Siihen on koottu suulliset esitykset ja posterit. Julkaisu on pääosin venäjäksi,ja jokaisesta esityksestä on venäjän- tai englanninkielinen tiivistelmä. Kongressijulkaisu toimitetaan suomalaisten yliopistojen kirjastoihin syksyn aikana. Marita Leskinen Erikoistutkija, ETM Helsingin yliopisto Maaseudun tutkimusja koulutuskeskus marita.leskinen@helsinki.fi Phytopharm 2004:n osallistujat tutustuivat muun muassa MTT Ekologisen tuotannon yrttiviljelyksiin Mikkelissä. 62 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

Säilyvyyttä elintarvikkeisiin luonnonmenetelmällä? Jannie Vestergaard, Pekka Turkki Mielenkiinto luonnollisten säilöntäaineiden käyttöön liittyy varsinkin luomujatkojalostukseen, jossa kemiallisten lisäaineiden käyttö on hyvin rajoitettua. Myös ruokatrendit ovat lisänneet kuluttajien kiinnostusta vähentää lisäaineiden käyttöä. Yrttien eteeriset öljyt saattaisivat tarjota hyvän vaihtoehdon turvallisten ja säilyvien elintarvikkeiden tuottamisessa. Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimuskeskus YTIssä on tutkittu vuodesta 1999 lähtien ensisijaisesti kotimaisten yrttien antimikrobisia vaikutuksia. Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimuskeskus YTIssä on tutkittu vuodesta 1999 lähtien ensisijaisesti kotimaisten yrttien antimikrobisia vaikutuksia. Yhteistyössä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen kanssa selvitettiin esitutkimuksessa yrttinäytteiden (22 kpl) antimikrobisia estovaikutuksia eri patogeenejä ja pilaajabakteereja (12 kpl) vastaan laboratorio-olosuhteissa. Erityisesti timjami-, kynteli- ja oreganoöljy osoittivat hyvin voimakkaita antimikrobisia ominaisuuksia tutkittavia pilaajia ja patogeenejä kohtaan. Clostridium botulinum ja Clostridium perfringens reagoivat kaikkein herkimmin.yleisesti gram-positiiviset bakteerit reagoivat herkemmin kuin gram-negatiiviset bakteerit (Nevas etal., 2004). Yrtit marinoidussa lihassa Esitutkimuksen lupaavien tulosten pohjalta tutkittiin iisoppi-, kynteli-, oregano- ja timjamiöljyn sekä savuaromin ja valkosipuliöljyn vaikutusta Clostridium perfringens -, Clostridium botulinum -, Listeria monocytogenes -ja Yersenia enterocolitica -bakteerien kasvuun. Tutkimus suoritettiin säilyvyyskokeina suojakaasupakatussa marinoidussa sianlihassa. Marinoinnin yhteydessä lisättiin patogeenejä ja eteerisiä öljyjä eri pitoisuuksina. Tulokset osoittavat, että tutkitut yrtit eivät merkittävästi vaikuttaneet tutkittuihin patogeeneihin, mutta kynteli-, timjami- ja valkosipuliöljyllä oli hieman antimikrobisia vaikutuksia elintarvikesovelluksessa. Näillä öljyillä havaittiin C. perfringens -ja C. botulinum -bakteerien kasvun estyminen L. monocytogenes -ja Y. enterocolitica -bakteerienkas- vuun eteeriset öljyt eivät vaikuttaneet. Marinoidun sianlihan monimutkainen kasvuympäristö verrattuna esitutkimuksen laboratorio-olosuhteisiin vaikutti todennäköisesti tuloksiin. Lisätutkimuksia ja marinadin tuotekehitystä tarvitaan edelleen. Tutkimus toteutettiin Eureka -hankkeena, jonka rahoittivat Tekes,Maustepalvelu Oy ja yrttiosuuskunta OMN Savonlinnasta. Eureka-partnerit Hollannista ja Liettuasta päättävät tutkimuksiaan tämän vuoden aikana.tutkimustuloksia esiteltiin kansainvälisessä Phytopharm 2004 -konferenssissa Mikkelissä kesäkuussa (Korhonen et al., 2004). Jannie Vestergaard Projektipäällikkö YTI-tutkimuskeskus jannie.vestergaard@ mikkeliamk.fi Pekka Turkki Johtaja YTI-tutkimuskeskus pekka.turkki@mikkeliamk.fi Lähteet Korhonen, A.-R., Vestergaard, J., Venäläinen K. & Turkki, P. (2004). Application of essential oils as natural food preservatives in marinated meat. Proceedings of the 8th International Congress Actual problems of creation of new medicinal preparations of natural origin. PHYTOPHARM 2004, June 21-23 Mikkeli, Finland. Nevas, M., Korhonen A.-R., Lindström, M., Turkki, P. & Korkeala, H. (2004). Antibacterial Efficiency of Finnish Spice Essential Oils against Pathogenic and Spoilage Bacteria. Journal of Food Protection, 67 (1), 199-202. TASKU IMAGING OPTRONICS MECHANICS INTELLIGENT SOLUTIONS FOR INDUSTRIAL PROCESSES ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 63

tiede & tutkimus Ryhmäohjelmasta potkua painonpudotukseen Teija Kurvinen Ryhmässä tapahtuva ohjaus on erinomainen väline ravitsemuskasvatuksen toteuttamiseen. Ryhmässä on mahdollista käyttää useita ohjausmenetelmiä, se tarjoaa jäsenilleen tukea ja on taloudellisempaa kuin yksilöohjaus. Työikäisten henkilöiden työterveyshuolto on luonteva paikka painonhallintaohjauksen järjestämiselle. Siilijärven Kemiralla toteutetut painonhallintaryhmät näyttivät, millaisia tuloksia ryhmässä voi saavuttaa. Pienillä muutoksilla tuntuviin tuloksiin -ryhmäohjelman tavoitteena oli motivoida ryhmäläisiä huolehtimaan terveydestään ja tekemään ruokailutottumuksiinsa pysyviä muutoksia, joilla on painon lisäksi suotuisa vaikutus verensokeritasoon, verenrasvoihin, verenpaineeseen ja elämänlaatuun. Ohjelmalla pyrittiin lisäämään ryhmäläisten tietoja ravitsemuksestajalaihdutuksesta. Erityisesti korostettiin pienten, päivittäisten muutosten myönteistä vaikutusta terveyteen sekä elämänlaatuun. Pyrkimyksenä olivat pysyvät elämäntapamuutokset, joiden lähtökohtana oli oma ruokavalio. Ryhmäohjelma auttoi laihtumaan Ryhmäohjelmaan osallistuneet keski-ikäiset miehet laihtuivat tutkimuksen aikana keskimäärin 3,3 kg (taulukko).vertailuryhmän miehet laihtuivat keskimäärin 1kg.Tutkimushenkilöiden painonmuutokset on esitetty kuvassa. Laboratorioarvoissa tapahtui muutoksia siten,että HDL-kolesteroli nousi molempien tutkimusryhmien sisällä, mutta samoin kävi jostain syystä myös paastoverensokerille. Syynä paastoverensokerin nousulle voi olla se, että tutkimushenkilöt eivät ehkä olleet sisällyttäneet riittävästi pehmeitä rasvoja ruokavalioonsa. 64 Ruokatottumuksiaan ryhmäläiset muuttivat niin, että runsasja keskirasvaisten juustojen sekä meetvurstin käyttötiheys väheni merkitsevästi. Keittokinkun sekä kasvirasvajuustojen käyttötiheys puolestaan kasvoi tutkimuksen aikana.vertailuryhmäläisten ruokatottumuksissa ei tapahtunut muutoksia. Kokemukset ryhmästä myönteisiä Painonhallintaryhmän päätyttyä ryhmäläiset täyttivät palautelomakkeen. Kurssin sisältöä ja ilmapiiriä pidettiin onnistuneena. Erityisesti kauppaharjoitusja ruuanvalmistuskerratkoettiin opettavaisina ja muutoksiin kannustavina. Ryhmäläisistä kukaan ei keskeyttänyt kurssia, mikä on painonhallintaryhmissä harvinaista. Samassaryhmässä mukana olleiden työtovereiden paine on voinut vaikuttaa mukana pysymiseen sekä se, että vastaavanlaista kurssia ei ollut aiemmin kyseisellä työpaikalla toteutettu. Lisäksi osallistujat allekirjoittivat tutkimuksen alussa sitoutumislomakkeen. Palautteen perusteella ryhmäohjelmaan olisi hyvä sisällyttää vielä enemmän käytännön harjoituksia ja ryhmäkeskusteluja sekä mahdollisesti yhteinen liikuntakerta. Nämä olisivat mahdollisia, jos tapaamiskertoja (10 kertaa) olisirunsaammin. Palautteessa toivottiinkin puolesta vuodesta kahteen vuoteen kestäviä painonhallintaryhmiä. Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero Tulokset pysyivät puolen vuoden seurannassa Painonhallintaohjelman päättyessä sovittiin molempien ryhmien kanssa seurannan järjestämisestä. Molemmat ryhmät kokoontuivat seurantakäynnille marraskuussa 2002 eli noin puoli vuotta ryhmän päättymisen jälkeen. Seurantaan osallistuivat lähes kaikki ryhmissä mukana olleet. Ennen painonhallintaohjelman alkamista näiden miesten keskimääräinen paino oli ollut 98,8 kg ja painoindeksi 31,4 kg/ m 2.Ryhmän päättyessä vastaavat Taulukko henkilöiden lukumäärä 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 lukemat olivat olleet 95 kg ja 30,2 kg/m 2.Seurantakäynnillä näiden miesten keskimääräinen paino oli 94,1 kg ja painoindeksi 29,1 kg/m 2. Miesten laihtuminen ryhmäohjelman päättymisen jälkeen osoittaa, että ryhmäohjelman tavoitteissa onnistuttiin.tulosten pysyvyyden kannalta seurantakertojen säännöllinen järjestäminen olisi kuitenkin tärkeää. Teija Kurvinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti teija.kurvinen@pshp.fi Ryhmäläiset (n=26) Vertailuryhmä (n=15) keskiarvo +SD keskiarvo +SD p-arvo 1 Paino, kg -3.3 ± 2.3-1.0 ± 3.3 0.009 Painoindeksi, kg/m 2-1.1 ±0.7-0.3 ±1.1 0.01 Paastoglukoosi (plasma), mmol/l 3 0.32 ±0.89 0.42 ±0.52 ns 2 Kokonaiskolesteroli, mmol/l 3 0.02 ±0.71 0.36 ±1.04 ns 2 HDL-kolesteroli, mmol/l 3 0.09 ±0.19 0.12 ±0.15 ns 2 LDL-kolesteroli, mmol/l 3-0.06 ±0.70 0.24 ±0.69 ns 2 Triglyseridit, mmol/l 3-0.24 ±0.97 <0.01 ±0.92 ns 2 1 Ryhmien välisen eron testaamiseen käytettiin kaksisuuntaista t-testiä lukuun ottamatta triglyseridejä ja HDL-kolesterolia, jotka testattiin Mann-Whitneyn testillä. 2 p-arvo ei merkitsevä (non-significant) 3 Arvot määritetty seerumista Tutkimushenkilöiden painonmuutokset -5-10 kg -1-4,99 kg ± 0,99 kg +1-4,99 kg ryhmäläiset Tutkimushenkilöiden painonmuutokset tutkimuksen aikana vertailuryhmä

Painonhallintaryhmä työikäisille miehille Siilinjärven Kemiran miestyöntekijöille tarjottiin tammikuussa 2002 mahdollisuus osallistua painonhallintaryhmään omassa työyhteisössään.toteutettu painonhallintaohjelma oli osa Teija Kurvisen ravitsemustieteen pro gradu -työtä, jossa haluttiin selvittää painonhallintaohjelman vaikutusta mm. osallistujien painoon, veren rasvoihin sekä verensokeriin. Toisena tärkeänä tavoitteena oli kokeilla ravitsemusterapeutin ohjaaman ryhmäohjelman soveltuvuutta työterveyshuollossa, jossa oleellinen osa sekä lääkärin että terveydenhoitajan työtä on laihduttamiseen jaterveellisiin elämäntapoihin tähtäävä yksilöohjaus.työterveyshuollon aktiivinen yhteistyö työnantajan kanssa mahdollisti ryhmäohjelman toteuttamisen työpaikalla. Ryhmäohjelmaan osallistui yhteensä 26 keski-iältään 50- vuotiasta miestä, joiden keskimääräinen painoindeksi oli 31,8 kg/m 2.Tutkimuksessa oli mukana vertailuryhmä, johon kuului 15 keski-iältään 46-vuotiasta miestä.vertailuryhmä koostui Siilinjärven terveyskeskuksen työterveyshuollon asiakkaista. Ryhmäohjelmaan osallistuneet ja vertailuryhmään kuuluneet olivat vertailukelpoisia painoindeksiltään ja muilta muuttujiltaan ikää lukuun ottamatta. Yhteinen kaupassakäynti ja ruuanvalmistusilta Ryhmäohjelmaan osallistuneet jaettiin kahteen painonhallintaryhmään, jotka kokoontuivat 10 kertaa yhteensä 11 viikon aikana. Painonhallintaryhmät aloittivat toimintansa tammikuun lopussa, ja viimeinen ryhmätapaaminen oli huhtikuun lopussa pääsiäisen jälkeen. Ryhmäohjelmaan sisältyi ryhmänohjaajan alustuksia päivän aiheesta, ryhmäkeskusteluja, harjoitustöitä sekä kotitehtäviä. Käytännön harjoituksena oli mm. ryhmän yhteinen kaupassakäynti sekä ruuanvalmistusilta. Ryhmätapaamiset järjestettiin kauppa- ja ruuanvalmistusharjoitusta lukuun ottamatta pääosin työajalla.ryhmäohjelman alussa ja lopussa tapaamisessa oli mukana työterveyslääkäri ja-hoitaja.vertailuryhmään kuuluneet eivät saaneet tutkimuksen aikana ravitsemusohjausta lukuun ottamatta työterveyshuollossa normaalisti tapahtuvaa neuvontaa asiakkaan tilanteen niin vaatiessa. Ryhmäohjelmaan osallistuneiden paino punnittiin jokaisella tapaamisella, vertailuryhmäläisten paino tutkimuksen alussa sekä lopussa. Kaikki tutkimushenkilöt kävivät laboratoriokokeissajavastasivat ruuankäyttöä koskevaan kyselyyn sekä tutkimuksen alussa että lopussa. Naisten ja miesten terveysvalinnat muutoksessa Naisten ja miesten terveysvalintojen murros herätti vilkasta keskustelua Terveysvalinnat tarjottimella -seminaarissa toukokuussa. Ruokastrategiansa maailmanlaajuisesti keväällä 2004 uusinut ja ruokalistaansa monipuolistanut McDonald s -ketju kutsui naisten ja miesten valintoja tutkineet ruuan, terveysvalintojen ja sosiologian tutkijat keskustelemaan terveysvalinnoissa tapahtuneista muutoksista. UKK-instituutin johtaja, dosentti Mikael Fogelholm on käynyt läpi useita naisten ja miesten terveysvalintoja käsitteleviä tutkimuksia johtopäätöksenään se, että terveysvalinnat ovat sukupuoliriippuvaisia.terveyskäyttäytymisen ero näkyy siinä, että 2000-luvulta lähtien naiset ovat alkaneet liikkua selvästi miehiä enemmän. On huolestuttavaa,että miesten arkiliikunta on selvästi naisia heikompaa, Fogelholm totesi. Hän painotti niin miesten, naisten kuin lastenkin arkiliikunnan lisäämisen tarvetta. Miehistä Suomessa yli 70 % on ylipainoisia, naisista 50 %. Ero on jopa kasvamassa. Kansanterveyslaitoksen Finravinto 2002 - tutkimuksen mukaan miehet saavat ravinnostaan naisia enemmän rasvaa. Ruokavalinnoissa liha ja makkara ovat enemmän miesten kuin naisten suosikkeja. Naiset ovat selvästi kunnostautuneet vihannesten ja kasvisten syöjinä. Miehet puolestaan syövät naisia enemmän kalaa, mikä luultavasti johtuu harrastuskalastamisesta. Miehiset ja naiselliset valinnat Pitkään on tiedetty,että pelkkä tieto ei riitä ihmisiä muuttamaan käyttäytymistään.tämä pätee myös terveysvalinnoissa. Emotionaalisesti tulkitut uskomukset pitävät meitä kiinni totutuissa tavoissa. Naisille muutokset ovat perinteisesti helpompia. Miehet pitävät tiukemmin kiinni perinteisen miehen tavoista, joissa terveysasiat eivät ole kovin korkeassa prioriteetissa.tässä miehet vastaan naiset -asetelmassa on kuitenkin tapahtumassa selvä muutos,eikä sukupuolijaottelu tulevaisuudessa toimi kuten aiemmin. Yksilön kokemusten, ympäristön ja elämän tulkintojen vaikutus alkaa monissa asioissa olla sukupuolta määräävämpi tekijä, tutkija Arto Tiihonen Lahden ammattikorkeakoulusta seminaarissa pohti. Kotoa ravintolaan syömään Ulkona syömisen lisääntyminen on laajentanut ravintoloiden tarjontaa.monetravintolat ovat keventäneet ja monipuolistaneet valikoimiaan. Myös kotiruokailu elää murrosta. Tutkimuspäällikkö Johanna Mäkelä Kuluttajatutkimuskeskuksesta valotti seminaarissa naisten ja miesten eroavaisuuksia mm.ruoanvalmistukseen liittyvän työnjaon ja siinä tapahtuneiden muutoksien kautta. Pitkään naiset ovat valmistaneet kodin yksityisessä maailmassa ruokaa perheelleen ja miehet ovat olleet julkisuuden tunnettuja keittiömestareita.nykyisin ruoanvalmistus eri tilanteissa sopii luonnikkaasti sekä naiselle että miehelle. Suuri muutos tapahtui 1970-luvulla, kun pizzeriat saapuivat Suomeen ja 1980-luvulla, kun pikaruokaravintolat rantautuivat Suomeen ja ravintolassa syömisen kynnys madaltui, Mäkelä kertoi. Pikaruokaketjut ovat viime aikoina aikaisempaa enemmän ottaneet huomioon terveellisen syömisen vaatimukset tuomalla listoille salaatteja tai muita kevyempiä vaihtoehtoja. On kiinnostavaa seurata, miten kuluttajat ottavat uutuudet vastaan. Houkutteleekouusi linja uusia asiakkaita,vai ryhtyvätkö vanhat asiakkaat syömään terveellisemmin? Raija Ahvenainen-Rantala ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 65

Elinkeinoelämälle laaja keskusjärjestö Suomeen on syntymässä koko elinkeinoelämää edustava keskusjärjestö, Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), kun Palvelutyönantajien (PT) sekä Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliitot (TT) yhdistyvät. Uuden järjestön toiminta alkaa virallisesti 1.1.2005, mutta käytännössä jo kuluvana syksynä. Järjestöön kuuluu aluksi noin 15 000 yritystä, joista 12 500 on alle 50 työntekijän yrityksiä. Keskusliittoon kuuluvat toimialat edustavat yli 70 %Suomen bruttokansantuotteesta ja yli 95 %viennistä. Jäsenyritysten palveluksessa on noin 900 000 henkilöä. Maitohappobakteerille kaupunginosan nimi Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkijat ovat nimenneet löytämänsä uuden maitohappobakteerilajin Hermannin kaupunginosan mukaan. Enterococcus hermanniensis eristettiin suojakaasupakatuista, marinoiduista broilerin koipireisistä. Eläimistä saatavissa elintarvikkeissa vähän jäämiä Vuoden 2003 kansallisen vierasainevalvontaohjelman mukaan Suomessa tuotetuissa eläimistä saatavissa elintarvikkeissa esiintyy lääkejäämiä ja muita vieraita aineita vähän. Hormonien tai muiden kiellettyjen kasvua edistävien aineiden jäämiä ei havaittu lainkaan. Muutamassa näytteessä todettiintuotantoeläimille sallittujen lääkeaineiden jäämiä ja muutamassa kirjolohinäytteessä kielletyn malakiittivihreän aineenvaihduntatuotteita.tutkimuksia tehtiin kaikkiaan 12400 lihasta, maidosta, kalasta, kananmunista ja hunajasta. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainetutkimukset 2003 -julkaisu on luettavissa osoitteessa www.elintarvikevirasto.fi/julkaisut.html Maahantuonti-ilmoituksissa puutteita Helsingin kaupungin ympäristökeskus selvitti pienten, suuriin kauppaketjuihin kuulumattomien vähittäismyymälöiden eläinperäisten elintarvikkeiden maahantuontia. Joka viidennen myymälän elintarvikkeista puuttuivat pääsääntöisesti kaikki suomen- ja ruotsinkieliset pakkausmerkinnät. Tutkimuksen aikana tehtiin seitsemän elintarvikkeiden käyttö- ja luovutuskieltoa. Käyttökieltojen syinä olivat terveysmerkkien tai kaikkien pakkausmerkintöjen puuttuminen,tai ko.elintarvikkeiden tuonti Suomeen ei ollut lainkaan sallittua. Lähde:Airaksinen,T. &Paavola,T. Pienet vähittäismyymälät ensisaapumispaikkoina Helsingissä.Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 2/2004. Koulumaito-ohjelma tehoaa Kiinassa Kiinassa on muutama vuosi sitten aloitettu maidon tarjoaminen koululaisille useissa isoissa kaupungeissa. Kahden vuoden seurantatutkimuksen mukaan koululaisten luuntiheys ja luun mineraalipitoisuus ovat selvästi nousseet koulumaito-ohjelman myötä. Myös koululaisten pituus- ja painokehitys ovat parantuneet. Lähde: Du Xetal. (2004) Brit JNutr 92: 159-168 Laktoositonta maitoa maailmanmarkkinoille Valio on solminut yhteistyösopimuksen Tetra Pakin kanssa laktoosittoman maidon valmistustekniikan markkinoinnista maailmalla.valio lisensioi asiakkaille kalvotekniikkaan perustuvan valmistusprosessin, ja Tetra Pak vastaa laitetoimituksesta ja suunnittelusta. Kuljetusten ulkoistaminen tuo säästöjä Pk-elintarvikeyritysten tuotekuljetusten ulkoistaminen voi tuoda yrityksille säästöjä jopa 20 000 35 000 euroa vuodessa. Ulkoistaminen myös laajentaa yrityksen markkina-aluetta ja mahdollistaa tuotannon kasvattamisen. Etelä-Savossa kuljetusten ulkoistaminen toisi noin kahden miljoonan euron säästöt ja kasvattaisi pk-yritysten liikevaihtoa noin 3,2 miljoonaa euroa. Koko maassa säästö voisi olla 40 miljoonaa euroa ja liikevaihdon kasvu noin 60 miljoonaa euroa. Pk-yritysten logistiikan ulkoistamista on selvitetty Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimuskeskus YTIssä. Lisätietoja: Seppo Hytönen, seppo.hytonen@mikkeliamk.fi Kymmenesosa maahantuoduista elintarvikkeista määräysten vastaisia Tullilaboratorion kuluvan vuoden ensimmäisellä alkupuoliskolla tutkimista maahantuoduista elintarvike-eristä 9,6 %oli määräysten vastaisia.vuotta aikaisemmin hylättyjä eriä oli 8,5 %. Nyt hylätyistä eristä vajaa kolmannes oli vihanneksia tai hedelmiä tai niistä valmistettuja tuotteita. Suhteellisesti eniten määräysten vastaisia eriä löytyi tuoreista vihanneksista ja sienistä sekä vihannesvalmisteista. Elintarvikeviraston ja Tullilaboratorion yhteisessä elintarvikevalvonnan tutkimusohjelmassa löytyi viime vuonna eniten puutteita pakkausmerkinnöistä. Lisäksi tuoreen tonnikalan histaminipitoisuus ja elintarvikkeiden lisäainemäärät ylittivät usein sallitut rajat. 66 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

Hienostuneet Jozo-uutuussuolat Jozo Gourmetsuola Mariagerin suolalähteistä saatava luonnollinen suolaliuos haihdutetaan avoimissa pannuissa. Näin saadaan kauniita pyramidinmuotoisia suolahiutaleita. Parhaimmillaan sormisuolana. Lisäaineeton. Kartonkipakkaus 200 g. Osallistu Jozo-kilpailuun ostamalla 1 kg:n punaisen pakkauksen Jozo jodioitua suolaa tai netissä: jozo.fi Jozo Karkea Myllysuola Kovan huokoista, puhtaan valkoista, helposti jauhettavaa. 500 g pakkaus. Jozo Keskikarkea Merisuola Raikkaanmakuinen sormisuola. 500 g pakkaus. Jozo Hieno Merisuola Luonnollinen merisuola. 500 g pakkaus. Jozo-valikoimissa myös: Jodioitu suola 1 kg ja 750 g, erittäin hieno jodioitu pöytäsuola 125 g,jodioimaton suola 750 g ja mineraalisuola 500 g. Lius Suprasel elintarvikesuolat Suomen laajin valikoima: perussuolat, lisäaineita sisältävät suolat ja erikoissuolat. Useita säkkikokoja. Puhdasta, korkealaatuista suolaa (HACCP, ISO, Codex). Akzo Nobel Salt,Eka Chemicals Oy,Kaivokatu 10 A, 00100 Helsinki, puh. 020 7515 500, www.jozo.fi Tulevaisuutta jo tänään Suurlaatikot sopivat elintarviketeollisuuden käyttöön erityisen hyvin. Ne ovat hygieenisiä, helppoja puhdistaa ja ne suojaavat sisältöä hyvin. Big Box on suunniteltu erityisesti hedelmien, vihannesten ja muiden tuoretuotteiden käsittelyyn, Combo on uusi, innovatiivinen nesteen käsittelyjärjestelmä, Magnum säästää kokoontaitettavana merkittävästi kuluja yhdensuuntaisiin pakkauksiin verrattuna. Elintarviketeollisuudelle suunnitelluissa hygienialavoissa on myös alapuolella tasaiset, saumattomat pinnat, mikä varmistaa, ettei bakteereilla ole paikkaa mihin pesiytyä. Tulevaisuutta on ajateltu materiaalinvalinnassakin: kaikki käytetyt raaka-aineet ovat kierrätettäviä. Uuden yleisesitteemme saat soittamalla numeroon (03) 848 211. PL 1, Hevossaari, 18101 Heinola Puh. (03) 848 211, fax (03) 848 2350, www.arcasys.com ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 67

Nopeat menetelmät sopivat hygieniavalvontaan Tuomas Virtalaine tapahtumia Tuotantohygienian valvontaan kannattaa käyttää mahdollisimman nopeita menetelmä, jotta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää puhdistus- ja tuotantoprosessien ohjauksessa. Net-Foodlab Oy:n omavalvontaseminaari toi uutta tietoa tuotantohygienian valvontatyökaluista, teollisuuden ja suurkeittiöiden omavalvonnasta sekä hygieniavalvonnan tilasta Lounais-Suomessa. Nopeita hygieniavalvontamenetelmiä, kuten ATP-testausta voidaan käyttää sekä pintojen että prosessivesien nopeaan valvontaan. Pintanäytteiden tutkimisella varmistetaan, että elin- ATP-näytteenottoa tarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvat kuljettimet, säiliöt, työvälineet jne. ovat puhtaita ennen niiden käyttöönottoa ja pesu- ja puhdistusprosessit toimivat oikein. ATP-testauksella voidaan samalla selvittää pinnoilla mahdollisesti olevia pesu- ja desinfiointiainejäämiä. Nämä jäämät ovat merkki ongelmista pesuprosesseissa. Ne saattavat nopeuttaa biofilmien muodostusta sekä desinfiointiaineille vastustuskykyisten mikrobien kasvua pinnoille ja tuotantovälineisiin. Prosessien huuhteluvesien tutkiminen on käytännössä ainoa tapa varmistua putkistojen puhtaudesta ennen tuotannon aloittamista. Pintanäytteillä voidaan kunnolla tutkia vain venttiilien tai liittimien puhtautta, mutta ei itse putkiston puhtautta. ATP-testaus tarjoaa nopean tavan toteuttaa myös huuhteluvesien hygieniatestaus. Samaa menetelmää voidaan käyttää myös pesu- tai desinfiointiainejäämien etsimiseen huuhteluvesistä. Näin voidaan varmistua pesu- ja huuhteluprosessien toiminnasta ja osaltaan myös tuoteturvallisuudesta. Laadunvalvonnasta laadunhallintaan Laadunvarmistuspäällikkö Eija Isokangas Oy Marli Ab:stä kertoi, että Marlilla on siirrytty joustavampaan ja kaikki toiminnan osa-alueet sisältävään Euroopan laatupalkintokriteerien mukaiseen järjestelmään. Laadunvarmistuslaboratorion rooli on muuttunut laadunvalvonnan kehittymisen myötä. Osa laboratorion toiminnoista on siirretty tehtäväksi suoraan osana tuotantoa, jotta prosesseja voidaan ohjata mahdollisimman tarkasti. Laboratorion toimintaa pyritään jatkuvasti tehostamaan ja resursseja keskittämään ydintoimintoihin. Hyvin toimivayhteistyö ulkopuolisten palvelulaboratorioiden kanssa erikoisosaamista vaativien analyysien teettämisessä Kuva Tuomas Virtalaine sekä uusien menetelmien käyttöönotossa ja validoinneissa tarjoaa merkittävän edun laboratorion tehokkaalle toiminnalle. Laadukkaiden tuotteiden toimittaminen asiakkaalle lähtee jo tuotekehityksestä ja kulkee koko tuotantoketjun läpi aina pakkaamiseen ja jakeluun asti.tavoitteena on viimeiseen käyttöpäivään saakka kestävä, kuluttajan odotusten ja annettujen tuotelupausten mukainen tuote. Tämän tavoitteen saavuttamisessa yritysjohdon sitoutuminen laatuun on välttämätöntä. Laadun varmistaminen takaa oikean maun Projektiassistentti Pauliina Maunula kertoi omavalvonnan rakentumisesta Hesburger-ravintolaketjussa. Omavalvonta on osa laadunvarmistusta, jonka tavoitteena on tuoteturvallisuuden ja asiakasodotusten täyttämisen lisäksi varmistaa yhtenäisen yritys- ja tuotekuvan säilyminen kaikissa ketjun lähes 200 ravintolassa. Suuren ravintolaketjun omavalvonta koostuu monesta osasta. Hygieniatestausten ja kylmätilojen sekä kuljetusten lämpötilaseurantojen lisäksi mm. työntekijöiden koulutus, säännölliset sisäiset auditoinnit jne. varmistavat laatutavoitteiden toteutumisen. Ketjun hygieniatestauksen kohteet ja näytteenottotiheydet on suunniteltu yhteistyössä Net- Foodlab Oy:n kanssa. Kaikki kenttäpäälliköt ovat saaneet näytteenottokoulutuksen,millä pyritään osaltaan varmistamaan tulosten vertailukelpoisuus. Jos puhtaustasossa löytyy puutteita, on tärkeää, että kaikki työntekijät tuntevat netoimintatavat, joilla ongelmat saadaan korjattua. 68 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

Turun ympäristökunnissa hygieniavalvontahanke Terveystarkastaja Ulla-Maija Tulonen Maskun kunnasta esitteli kymmenenturunympäristökunnassa ja kuntayhtymässä viikolla 11 (8. 12.3.2004) toteutetun hygieniavalvontaprojektin tuloksia. Projektissa kartoitettiin pintahygienian tilaa suurkeittiöissä, sairaaloissa ja vanhainkodeissa. Kunkin kunnan ja kuntayhtymän terveystarkastajat ottivat oman alueensa kohteista kustakin viisi pintahygienianäytettä ja lähettivät ne analysoitaviksi. Näytteet tutkittiin ATP-testauksella, joka mahdollistaa samalla kertaa sekä hygieniatason määrittämisen että pesu- ja desinfiointiainejäämien toteamisen. Näytteitä otettiin yhteensä 305 kappaletta 61 eri kohteesta. Näytteenotto tehtiin yllätystarkastuksena. ATP-näytteenottoa pidettiin helppona ja tehtävään hyvin sopivana.tulokset saatiin erittäin nopeasti.testikohteista saadut asiakaspalautteet olivat positiivisia,mikä osoittaa,että suurkeittiöt ovat kiinnostuneita saamaan tietoa hygieniatilanteestaan. Tutkittavat kohteet jaettiin tulosten tarkastelua varten kolmeen ryhmään: Isairaalat, terveyskeskukset ja vanhainkodit; II oppilaitokset ja päiväkodit; III ravintolat ja työpaikkaruokalat. Näytekohteiksi valittiin leikkuulauta, leikkuuveitsi, kylmälaitteen ovenkahva/hylly, yleiskone ja ruokailuastia/väline. Näytekohteet valittiin siten, että tulosten perusteella voitaisiin selvittää sekä yleistä hygieniatasoa ja mahdollisen kontaminaation välittymisvaaraa, pesukoneen toimintaa että käsin suoritettavan pesun toimintaa. Kaikista kohteista tutkittiin hygieniatason lisäksi mahdolliset pesuainejäämät. Hygieniatilanne heikoin suurkeittiöissä Sairaaloiden ja terveyskeskusten pintahygieniatilanne oli tasaisen hyvä. Oppilaitosten ja päiväkotien tilanne oli pääosin hyvä, mutta joukossa oli I-ryhmää selvästi enemmän myös hygieniatasoltaan heikentyneitä kohteita. Ravintoloiden ja suurkeittiöiden hygieniatilanteessa näyttää olevan selvästi eniten parantamisen varaa. Kokonaisuudessaan tulokset olivat kuitenkin varsin hyviä, sillä kohteisiin sovellettiin elintarviketeollisuudessa käytettyjä hygieniarajoja. Eniten korjattavaa löytyi odotusten mukaisesti kylmälaitteiden kahvoista ja hyllyistä.työvälineistä eniten ongelmia oli leikkuulaudoissa ja -veitsissä. Näissä kohteissa löytyi myös runsaasti pesuainejäämiä, mikä kertoo puutteellisesta huuhtelusta tai ongelmista pesukoneiden pesuohjelmissa. Kaiken kaikkiaan pesuainejäämiä löytyi 16 %kohteista. Ryhmän Inäytteistä 22 %:ssa oli pesuainejäämiä, ryhmien II ja III näytteissä vain 13 %:ssa löytyi jäämiä.tämä viittaa eroihin pesuissa ja puhdistuksissa eri ryhmien välillä.ryhmän Ikohteissa pesuihin ja puhdistuksiin kiinnitetään enemmän huomiota kuin muissa ryhmissä, mutta samalla myös pesuainejäämien määrä on suurempi. Tuomas Virtalaine Toimitusjohtaja Net-Foodlab Oy tuomas.virtalaine@netfood.fi nno atii inen ja hy ieeninen automatisointi le ink toimittaa kustannustehokas ta automaatiota johta ille tuotantoy rityksille ympäri maailmaa arjoamme inno atii isia ratkaisuja laajan osaamisemme ja maailman laajuisen erkostomme kautta key en kappaleta aran tuotantoon ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 69

Luomumarkkinat kehittyvät EU:n eteläosassa Pohjoismaita vahvemmin tapahtumia Sari Mäkinen-Hankamäki Luomumarkkinat kehittyvät EU:n eteläosassa Pohjoismaita vahvemmin. Etelässä pystytään maksamaan tuottajille suurempaa hintalisää, ja kuluttajien maksama luomulisä on monissa tuoteryhmissä korkeampi. Parempien tuottajahintojen ansiosta tuotanto lisääntyy ja markkinat toimivat paremmin. Pohjoismaissa hyvä esimerkki tästä on Tanska. Luomumarkkinoiden tilannetta ja tuotteiden hintaa Pohjoismaissa selvitettiin Päivitä tietämyksesi luomusta -seminaarissa heinäkuussa Mikkelissä. Erikoistutkija, ETT Jouni Kujala Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta oli kerännyt koosteen EU:n viidennestä puiteohjelmasta rahoitetun OMIaRD -tutkimuksen pohjoismaisista tuloksista. Pohjoismaissa maksettiin keskimäärin heikompaa tuottajahintalisää kuin koko EU:ssa. VainTanska ylitti tuotantomäärillä painotetun EU:n keskihintapreemion useissa tuotteissa. Luomuaostavatkuluttajat maksavat EU:ssa keskimäärin 50 100 % enemmän luomuvalinnastaan. Kuluttajatutkimusten mukaan kuluttajat olisivat valmiita maksamaan luomusta 15 25 %lisähintaa. Useissa tuoteryhmissä tuotantomäärien vähäisyys on jatkojalostusmahdollisuuksia ja laajempaavähittäiskauppamarkkinointia haittaava tekijä. Pohjoismaiden luomusertifioitu pinta-ala on noin 12 %EU:n kokonaisluomualasta. Pohjoismaiden osuus suhteessa EU:n kokonaisluomutuotantoon on tarkasteluvuosina 2000 ja 2001 pienentynyt lähes kaikissa tuoteryhmissä. Suomessa luomupolitiikka on kytketty vahvasti kysynnän kehitykseen. Luomutuotteisiin kaivataan vaihtelua Toimitusjohtaja Lila Lindroos Juvan Luomu Oy:stä totesi, että luomuyrittäjän on tärkeää löy- Päivitä tietämyksesi luomusta -seminaarin osallistujat nauttivat luomu- ja lähiruokalounaan konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa Mikkelissä. tää oma osaamisalansa, ymmärtää kuluttajan arvomaailmaa ja tuntea koko laatuketju pellolta pöytään. Ostopäätös ensimmäiselle asiakkaalle, kaupalle, on tehtävä mahdollisimman helpoksi.tämä edellyttää kaupan tilaus- ja kuljetusjärjestelmien ymmärtämistä. Juvan Luomu Oyvalmistaa luomujogurttia. Lindroos tähdensi, että myös luomutuotteisiin kaivataan vaihtelua. Siksi uusien tuotteiden tuotekehitys on ensiarvoisen tärkeätä. Jatkuva ja järjestelmällinen kuluttajapalautteen seuranta on äärimmäisen tärkeää tuotekehitykselle ja markkinointiviestinnälle. Juvan Luomu Oykäy viikoittain lävitse kuluttajapalautteensa. Kaikkiin meijerille tulleisiin asiakaspalautteisiin vastataan henkilökohtaisesti. Jos palaute koskee tuotteen laatua, syy selvitetään ja tuotannossa ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. Kun kauppa on yrityksen välitön asiakas, on tärkeää pitää huolta sen asiakastyytyväisyydestä säännöllisellä yhteydenpidolla ja palautejärjestelmällä. Kaupassa pidettävillä tuote-esittelyillä saadaan tiedotettua uusista tuotteista kuluttajille. Samalla saadaan palautetta, jota voidaan hyödyntää tuotekehityksessä. Luomujogurtin kilpailijat löytyvät tavanomaisista ja laktoosittomista jogurteista. Jokainen uusi luomutuote on tervetullut lisä.luomumaitotuotteiden ensisijainen kohderyhmä ovat 30 55-vuotiaat naiset, joilla on keskimääräistä parempi koulutus ja ansiotaso. Kun perheeseen syntyy lapsia,heille halutaan tarjota usein lisäaineettomia ja mahdollisimman vähän käsiteltyjä tuotteita. Luomutuotteen haasteellisesta tuotekehityksestä huolimatta Etelä-Savossa toimivajuvan Luo- Luomuseminaari yhteistyön tulos Kuva: Sari Mäkinen-Hankamäki mu Oy uskoo mahdollisuuksiinsa kasvattaa luomujogurttien myyntiä merkittävästi. Sari Mäkinen-Hankamäki Päivitä tietosi luomusta -luomuseminaari järjestettiin heinäkuussa Mikkelissä.Tilaisuudessa esiintyi yhteensä noin 30 luennoijaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Italiasta. Luennoista kerättiin suomen- ja ruotsinkieliset tiivistelmäkansiot (luettavissa myös www.ekoneum.com). Seminaari jasen iltatilaisuus Kenkäverossa houkuttelivat hiukan yli 200 yrittäjää, kehittäjää, koulutuksen ja neuvonnan edustajaa tapahtumaan. Monipuolinen seminaari tarjosi jokaiselle jotakin: luomututkimuksen kärkituloksia, riippumatonta tietoa luomusta sekä luomuyritystoiminnan menestystarinoita.iltapäivän rinnakkaisohjelmista kuulija sai ammentaa tietoa kasvin-, kotieläinja puutarhatuotannosta.tutkimustietoa tarjoilivat Helsingin yliopiston ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkijat. Luomuvalvonnan ja päivänpolitiikan näkökulmat käsiteltiin, myös luomutilan tulevaisuutta visioitiin. Luomumarkkinoiden tilannetta käsiteltiin Pohjoismaiden ja Euroopan osalta. Aiheeseen johdatteli toimittaja Hannu Taanila. Seminaari oli laajan yhteistyön tulos. Sitä olivat järjestämässä kaikki valtakunnan merkittävät luomutahot, pääjärjestäjinä Elintarvikealan osaamiskeskus ELOn luomutyöryhmä ja ProAgria Etelä-Savon maaseutukeskus. Seminaarin koordinaattorina toimi Etelä-Savon elintarvikeosaamiskeskus, Ekoneum. Päärahoitus tuli Keskipohjola -komitealta, maa- ja metsätalousministeriön ympäristökoulutusrahasta sekä Luomu Itää -hankkeelta. 70 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

Onnistunut riskiviestintä korostuu elintarviketurvallisuudessa Anneli Tuomainen Valamossa pidetyssä symposiumissa ruodittiin elintarvikkeiden turvallisuutta ja riskejä. Symposiumin pääviestin mukaan onnistunut riskiviestintä korostuu tulevaisuudessa. Sillä ymmärretään riskiin liittyvien tietojen ja mielipiteiden vastavuoroista välittämistä riskinarvioinnista ja riskinhallinnasta vastaavien, kuluttajien ja muiden asiasta kiinnostuneiden tahojen kanssa. Norjalaisen viestintäjohtajan Helga Odden Reksnesin (National Veterinary Institute) mukaan viime vuosina maailmalla tapahtuneet ruokakohut ovat tuoneet elintarvikkeisiin mahdollisesti liittyvät riskit konkreettisesti kuluttajien tietoisuuteen. Elintarvikeviraston viestintäpäällikkö Marja Pohjanpalo muistutti, että eri kuluttajaryhmät ymmärtävät riskejä eri tavoin. Jokainen yksilö arvioi myös elintarvikeriskejä, keiden prosessoinnissa, GMO sekä virukset elintarvikkeissa. Vesiturvallisuutta käsitelleissä esityksissä selvitettiin mm. juomaveden mikrobiriskiä, vesiperäisiä epidemioita Suomessa, pintavesien enteropatogeenejä ja indikaattoriyhdisteitä sekä veden Legionellaa ja mykobakteereita. Elintarviketurvallisuussymposiumiin osallistui yli 70 alan asiantuntijaa. niiden suuruutta ja vaikutuksia omasta lähtökohdastaan. Viestintäjohtaja Odden Reksnes toi esille onnistuneen riskiviestinnän kolme periaatetta: totuudenmukaisuus, kunnioitus ja empatia. Hän korosti mm. elintarvikeviranomaisten jaelintarviketurvallisuuden asiantuntijoiden kouluttamista riskiviestinnän periaatteisiin ja viestintätilaisuuteen valmentautumiseen. Kuvat Ulla Karlström. Viestintäjohtaja Helga Odden Reksnes Norjasta tähdensi riskiviestinnän merkitystä. Anneli Tuomainen Kehityspäällikkö Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy Hyvinvointiosaamiskeskus/ Agrobiotekniikka anneli.tuomainen@teknia.fi Elintarviketurvallisuudessa monta näkökulmaa Symposiumissa käsiteltiin elintarvikkeiden turvallisuutta monesta näkökulmasta. Elintarvikkeisiin liittyvissä tutkimuksissa kemiallinen ja mikrobiologinen riskinarviointi ja -hallinta ovat jokapäiväisiä työmenetelmiä, joita kehitetään jatkuvasti. Symposiumissa kuultiin neljä kemiallisen turvallisuuden riskinarviointiin ja riskien hallintamenetelmiin liittyvää puheenvuoroa: mm. elintarvikeperäiset orgaaniset kontaminantit ihmisessä, kasvatetussa ja luonnonvaraisessa lohessa. Mikrobiologiseen turvallisuuteen liittyviä puheenvuoroja oli viisi: elintarvikeperäiset bakteeririskit, salmonellariski naudanja sianlihassa,listeria elintarvik- Elintarviketurvallisuuden symposium Valamossa Heinäveden Valamossa pidettiin 10. 12.5. elintarviketurvallisuussymposium: The Sixth Valamo Conference on Environmental Health and Risk Assessment Food Safety.Symposium jakautui neljään eri sessioon, joissa kahden päivän aikana käsiteltiin seuraavia aiheita: Sessio I: Risk Analysis NewApproaches (Riskianalyysi uudet tuulet) Sessio II: Risks and Risk Assessment of Microbes in Food (Elintarvikkeiden mikrobiologiset riskit ja niiden arviointi) Sessio III: Safe Drinking Water (Turvallinen juomavesi) Sessio IV:Risk Communication -Views from the Authorities and Industry and Commerce (Riskiviestintä). Symposiumiin osallistui kaikkiaan 75 osanottajaa. Jokaisessa sessiossa oli esiintyjänä yksi ulkomainen professoritasoinen asiantuntija ja useita kotimaisia asiantuntijoita.yhteensä 18 kutsutun esitelmän pitäjän lisäksi symposiumissa nähtiin 21 lähinnä nuorten tutkijoiden laatimaa posteria, joista myös kuultiin lyhyet yhteenvedot. Ulkomaiset esiintyjät olivat: sessiossa Iprofessori Gunilla Lindström (Örebron yliopisto), sessiossa II professori Ivar Vågsholm (Swedish Zoonooses Center,Uppsala), sessiossa III professori Thor-Axel Stenström (The Swedish Institute of Infectious Disease Control, Solna) ja sessiossa IV viestintäjohtaja Helga Odden Reksnes (National Veterinary Institute, Oslo). ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 71

Liha-alan IFFA-messuilla runsaasti uusia kävijöitä tapahtumia Markku Niemistö Liha-alan IFFA -messut kokosivat tänä vuonna uusia kävijöitä. Erityisen paljon vierailijoiden määrä kasvoi uusista EU-maista sekä muista Itä-Euroopan maista, varsinkin Venäjältä. Silmiinpistävää oli myös suomalaisten runsas osallistuminen messuille. Kuvat Messe Frankfurt/Petra Welzel IFFA -messut järjestetään joka kolmas vuosi. Ne ovat olleet yli 50 vuotta tärkein lihateollisuuden messutapahtuma Euroopassa. Tänä vuonna messut olivat Saksassa, Frankfurtissa toukokuussa. Näytteilleasettajia oli 852 ja vierailijoita 57 538, eli 7 % enemmän kuin edellisillä IFFA -messuilla. Saksan ulkopuolelta tulleiden vierailijoiden määrä oli kasvanut voimakkaasti edelliseen messutapahtumaan verrattuna, myös Suomesta. Messuilla olleiden suomalaisten kone- ja laitemyyjien mukaan useat liha-alanyritykset Suomessa ovatkin tekemässä investointeja lähitulevaisuudessa. nut messu, vaan messuilla oli esillä runsaasti mm. palveluntarjoajia ja muita liha-alan sidosryhmiä. Esimerkiksi IFFA-Delikat eli tuotteisiin erikoistunut messuosasto on kasvanut merkittäväksi osa-alueeksi IFFA -messuilla. IFFA -Delikat on kauppapaikka, jossa oli esillä noin 2500 tuotetta. Esillä sekä laitteita että tuotteita Trendeinä näyttivät olevan saantyyppiset asiat kuin jo parilla aikaisemmillakin IFFA -messuilla.automatiikka ja robotiikka koneissa ja laitteissa ovat lisääntyneet edelleen.tämä näkyy entistä enemmän teknisinä hienouksina ja monimutkaisina sovelluksina, joskin myös tuottavuusetuna silloin, kun tuotantomäärät ovat tarpeeksi suuria. Toinen trendi liittyi laatu- ja tuoteturvallisuusasioihin, kuten jäljitettävyyteen ja uusiin hygieniaratkaisuihin. IFFA eiole enää pelkästään koneisiin ja laitteisiin erikoistu- Uutuuksia kokonaisratkaisuista analysaattoreihin Suuret konevalmistajat pyrkivät tarjoamaan teollisuudelle kokonaisratkaisuja.tämä näkyi hyvin mm. Convenience Food Systemsin osastolla, joka oli yksi messujen suurimmista osastoista. Yritys on keskittynyt kuluttajapakattuihin tuotteisiin, siivutusjärjestelmiin, puolivalmisteisiin ja valmiisiin ruokiin. Pakkauskoneita valmistava Multivac ja pakkausmateriaaleja valmistava Krehalon esittelivät yhdessä uudenlaisen pakkaustavan. Siinä tuote pakattiin kutistekalvoon ratapakkauskoneella. valmisteiden prosessoinnissa, mutta teolliset sovellukset ovat olleet vähäisiä. Messuilla oli esillä suurpainetekniikkaan perustuva menetelmä, jossa pakattu lihavalmiste käsitellään useiden minuuttien ajan korkeassa paineessa. Tyypillinen lihavalmisteiden painekäsittely on5000 bar tai 6000 bar ja aika 10 12 minuuttia,joten tunnissa voidaan tehdä viisi prosessointia. Suurpainetekniikka soveltuu mm. valmiiksi pakatuille viipaloiduille kinkuil- le, kypsille palalihoille ja erilaisille valmisruoille. Suurpainekäsittelypidentää säilyvyysaikaa ja ylläpitää tuotteen tuoreuden pidempään. Markku Niemistö Ryhmäpäällikkö Lihateollisuuden tutkimuskeskus markku.niemisto@ltk.fi 72 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

Flavorikemian asiantuntijat vierailivat Turussa Mitä flavori oikeasti on, ja miten se syntyy? Miten ja miksi havaitsemme hajuja ja flavoreja? Miten haju- ja makukemia poikkeavat toisistaan? Mitä keinoja kemia tarjoaa flavorien tutkimiseen ja tuotekehitykseen teollisessa tarkoituksessa? Professori Thomas Hofmann ja tohtori Matthias Güntert luennoivat mm.näistä aiheista Turun yliopistossa ABS-tutkijakoulun kurssilla Fascinating world of flavour science. Professori Hofmann opiskeli perustutkintonsa elintarvikemiassa Saksassa (Universität Erlangen-Nürnberg) ja jatkoi väitöskirjatyötään Munchenin teknillisessä korkeakoulussa Professori Peter Schieberlen ohjauksessa. Nuori tohtori onpalkittu useammalla kansainvälisellä tunnustuksella 2000-luvun alussa, ja hänet on valittu elintarvikekemian professorin virkaan Münsterin yliopistoon 2002. Flavori- ja erityisesti makukemian maailmassa Hofmann on maailman arvostetuimpia tutkijoita ja selkeästi tulevaisuuden suunnannäyttäjä tällä tieteenalalla. Hänellä on käytössään huippuvarustettu laboratorio ja kansainvälinen tiimi. Useamman patentin ja pitkän julkaisuluettelon omaavan tutkijan tärkein mielenkiinnon kohde on parhaillaan elintarvikkeiden ei-haihtuvien yhdisteiden (mm. aminohapot ja flavonoidit) ja makuominaisuuksien välinen yhteys. Dr.Güntertaloitti tutkijana jo 1980-luvulla saksalaisessa aromikemian teollisuuteen erikoistuneessa yrityksessä (Haarmann & Reimer).Vuosien varrella yhtiö on käynyt läpi lukuisia organisaatiouudistuksia. Se fuusioitiin lähimmän kilpailijansa kanssa vuonna 2002. Nykyisin Symrise kuuluu suurimpiin kansainvälisiin yhtiöihin, ja se keskittyy tuoksuihin ja flavoreihin. Dr. Güntert johtaa Pohjois- Amerikassa yksikköä (Symrise s Flavor innovation center in North America), joka yhdistää perustutkimuksen ja asiakaslähtöisen yritystoiminnan. Suurimpia asiakkaita ovat elintarvike- ja kemianteollisuus. Mari Hakala, FT Biokemian ja elintarvikekemian laitos Turun yliopisto mari.hakala@utu.fi Thomas Hoffman Matthias Güntert Pohjoismaiden aistinvaraisen arvioinnin asiantuntijat Turussa Kesäkuussa Turun VPK:n talolle kokoontui lähes 90 aistinvaraisen arvioinnin asiantuntijaa Pohjoismaiden tutkimuslaitoksista ja elintarviketeollisuudesta.vtt organisoi yhdessä SIKin (Swedish Institute for Food and Biotechnology), MATFORSKin (Biotechnological Institute) ja IFL:n (Icelandic Fisheries Laboratories) kanssa kolmipäiväisen todettua Nordic Workshop in Sensory Science kokouksen. Se keskittyi aistinvaraisten menetelmien hyödyntämiseen elintarvikkeiden ominaisuuksien parantamisessa. Workshopissa pidettiin 22 asiantuntijaesitelmää, joissa huomioitiin kuluttajien ikääntyminen, laadunvalvonta, uusien tuotteiden kehittäminen ja erikoistuotteet.vaikka Pohjoismaiset kuluttajat ja ruokakulttuurit eroavat toisistaan, elintarvikkeiden tuotekehityksen haasteet ja menetelmiin liittyvät tarpeet ovat hyvin samanlaisia maasta riippumatta.kuluttajien asenteiden ja mieltymysten sekä elintarvikkeiden ominaisuuksien huomioiminen on välttämätöntä tuotteiden parantamisessa. Monipuolinen keskustelu läpi kokouksen nosti esille kysymyksiä esimerkiksi ihmisen ja tuotteen välisten riippuvuussuhteiden ymmärtämisestä. Kysymyksiin vastaaminen edellyttää edelleen panostusta tutkimustyöhön. Mari Hakala, FT mari.hakala@utu.fi Lisätietoja kokouksesta: http://www.vtt.fi/bel/new/ nw_sensory/programme.pdf Narsistiseen kulttuuriin kuuluu, että joidenkin ihmisten työpanosta pidetään suhteettomien, lähes astronomisten korvausten arvoisena. Meillä teollisuusjohtajan dementoitunutta äitiä tai isää sairaalassa kääntelevän perushoitajan koko elämänikäiset tulot ovat melkein puolet johtajan saamista vuotuisista optiotuotoista. Ylilääkäri Jari Sinkkonen, Hyvä Terveys 5/2004 Woody Allen -mallin perusidea on se, että tulevaisuudessa yhteiskunta on kaikilta osin aina auki, 24 tuntia vuorokaudessa, seitsemän päivää viikossa. Kaupat, pankit, elokuvateatterit, virastot, ravintolat ja kuntosalit. Tulevaisuudentutkimuksen dosentti Mika Mannermaa, Finnvera 2/2004. Tieteen ja teknologian kapeaalaiset huippuosaajat ovat merkittävässä asemassa. Heidän rinnalleen on kuitenkin nousemassa yhä tärkeämmäksi ryhmäksi ihmiset,joilla on kyky nähdä uuden teknologian mahdollisuudet ja soveltaa niitä innovatiivisesti omassa toiminnassaan. Johtaja Jari Romanainen, Tekniikan näköalat 2/2004. Kalan käytön rajoittaminen aiheuttaa ravitsemuksen kautta suuria vahinkoja. Sydänkuolemiin tuleva lisäys on satakertainen verrattuna epäpuhtauksien teoreettisesti aiheuttamiin syöpäkuolemiin. Professori Jouko Tuomisto, Kaari-lehti 3/2004. ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 73

Ruokaterrorismi ja tietoturva esillä Norjan elintarvikepäivillä Suvi Ryynänen tapahtumia Elintarviketieteiden Seuran norjalainen sisarseura Teknologisk Matforun (TeMa) järjesti vuosittaiset elintarvikepäivät maaliskuussa Stavangerin lähellä Solassa. Päivien aikana puhuttiin mm. ruokaterrorismin mahdollisuudesta, tietoturvasta, eläinten terveydestä sekä vedestä. Pohdittavana olivat myös erilaisille kuluttajaryhmille suunnattu tuotekehitys ja elintarviketuotannon reunaehdot. Varajohtaja Nils Ivar Larsen (Direktoratet for Samfunnssikkerhet og Beredskap) hahmotteli maailman tilannetta. Epävarmuus ja ennustamattomuus kasvavat jatkuvasti. Kansalliset rajat sekä sotien ja konfliktien rajat hämärtyvät. Perinteisen rikollisuuden ja terrorismin ympärillä on harmaita alueita. Turvallisuus on hyvin moniulotteinen käsite. Kuljemme kohti yhä suurempaa haavoittuvuutta globalisaation vuoksi: lisääntyneen liikkuvuuden mukana lisääntyy mm.kansainvälinen rikollisuus ja taudit. Norjan mahdollisuudet joutua terrorin kohteeksi on pieni, mutta ei olematon. Norja on kansainvälisesti sitoutunut, ja sillä on merkittävä asema öljyntuottajana ja -viejänä. Terrorismin väkivalta on lisääntynyt, ja se kohdistuu usein siviileihin. Joukkotuhoasetietoa on helposti saatavilla, ja internetin avulla on helppo verkostoitua.terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden välillä on sidoksia. Terrorismi hyödyntää haavoittuvaa infrastruktuuria.tietokonejärjestelmien murrot ja sabotaasit ovat lisääntyneet, ja monet kansat kehittävät sotilaallista kapasiteettia pystyäkseen hyökkäämään niihin. Myös pandemiat voivat levitä tahattomasti,tai niitä voidaan levittää tahallisesti. Luonnonkatastrofit uhkaavat Tämän hetken ehkä suurin uhka tulee kuitenkin luonnonkatastrofeista ja ilmastonmuutoksista.viimeisen kymmenen vuoden aikana muutokset ovat kasvaneet jopa 65 %.Tulevaisuus tuonee mukaan enemmän myrskyjä ja sadetta, mikä mm. kasvattaa maanvyöryjen riskiä. Tämä rasittaa myös infrastruktuuria (sähkön ja veden jakelu, kuljetukset), ja sillä voiolla huomattavia seurauksia elintarviketuotantoon ja -jakeluun. Norjan sähköntuotanto on hajautettu hyvin, eivätkä tuotannon katkokset aiheuta yhtä suuria riskejä kuin monissa muissa maissa. Sten WaløenTelenor Norgen Internetpalveluista kuvaili tietotekniikan käyttöä elintarvikealalla.tuotanto, logistiikka, varastojen optimointi, jäljitettävyys, analyysit ja valvonta ovat hyvin riippuvaisia informaatioteknologiasta. Myös eri toimijoiden välillä on paljon tiedonvaihtoa. Waløen painotti, että tietotekniikkaan liittyvä turvallisuus kuuluu yrityksen johdolle ja on välttämätöntä nimetä asiasta vastaava henkilö. Koska tietotekniikkaan liittyvissä systeemeissä ilmenee virheitä, kriittiset kohdat tulisi varmistaa, sillä vika niissä voi maksaa yrityksen olemassaolon. Myös tahalliset järjestelmämurrotja-sabotaasit ovat arkipäivää: Erään yrityksen tietoverkkoon kohdistuneita murto/häirintäyrityksiä oli vuonna 2002 alle 500 ja vuoden 2003 alussa jo yli 6000. Suurimpana uhkana ovat olleet tyytymättömät ja epärehelliset työntekijät ja entiset työntekijät. Muita mahdollisia ovat erilaiset painostajat, kilpailijat, teollisuusvakoojat, kyberterroristit, hakkerit ja krakkerit sekä nk. script-kiddies, jotka eivät tajua, mitä tekevät. Juomavesi politikoinnin välineenä Professori Torleiv Bilstad Stavangerin korkeakoulun matematiikan ja luonnontieteen laitoksesta puhui vedestä, joka on tärkein ja haavoittuvin resurssimme. Juomavedestä tulee yhä tärkeämpi poliittinen kohde. Juomakelpoinen vesi pitäisi käyttää ensisijaisesti ihmisille, eläimille ja kasveille. Siinäkin olisi parantamisen varaa, sillä mm. maatalous tuhlaa vettä suurelta osin samalla tavalla kuin 100 vuotta sitten. Osastopäällikkö Gudbrand Bakken Norjan maatalousministeriön elintarvikepolitiikkaosastolta kertoi, mitä valmiuksia ja keinoja heillä on eläinten terveyden valvonnassa ja raaka-ainevalvonnassa. Norja on aika pitkälle sopeuttanut toimensa EU:n määräysten mukaan. Mahdollisina uhkakuvina ovat terrorismi, joukkotuhoaseet, pandemiat, globalisoituminen, uudet kauppasopimukset yhdessä kriisien kanssa, uudet eläinsairaudet ja nälkäkatastrofit. Olemme myös uusien haasteiden edessä, kun puhutaan GMO:sta ja sen käytöstä perinteisen ja luomutuotannon kanssa. Ringnesin markkinointipäällikkö Kristin Merethe Trollerud kertoi esimerkin Imsdal-lähdevedestä. Syksyllä 2002 kahdesta lähdevesipullosta, pienehköstä liikkeestä löytyi lakkabensiiniä (white spirit). Panimo veti kaikki pullot pois myynnistä.aine on yleisesti käytetty liuotin eikä sen akuutti toksisuus ole suuri, mutta sisäisesti saatuna se ärsyttää ruoansulatuskanavaa. Tutkimukset osoittivat, ettei aine ollut peräisin teollisuusprosessista, vaan se oli lisätty jälkikäteen, mutta syyllistä ei ole löydetty.hieman myöhemmin löytyi muutama saastunut pullo lisää. Panimo otti käyttöön repäisymuovilla varustetun korkin Johtaja Helge Bergslien esitteli Norconservia. ja lanseerasi tuotteen uudelleen. Muutamassa kuukaudessa myynti palasi entiselle tasolle ja nousi jopa kohua edeltänyttä tasoa korkeammalle. Kulutustottumuksissa useita trendejä Johtaja Ida Berg Hauge (Opplysningskontoret for meieriprodukter,ofm) kertoi norjalaisista kulutustottumuksista. Spisefakta 2002 paljastaa,että norjalaiset käyttävät noin 11 %käytettävissä olevista tuloistaan ruokaan. Luku on kasvanut, mutta se on edelleen pienempi kuin monissa muissa teollistuneissa maissa. Myös norjalaisten keskipaino on kasvanut selvästi. Tutkimuksessa kuluttajat voitiin jakaa erilaisiin ryhmiin sen mukaan, miten perinteisiä tai idealistisia he olivat. Monet kulutustottumukset liittyvät näihin käsitteisiin. Norjassa hyvään elämään panostetaan enemmän, samoin terveellisiin ruokailutottumuksiin. Arkiruokailussa terveellisyyteen panostetaan enemmän, mutta viikonloppuisin hemmotellaan ruoalla. Norjalaisetkin kaipaavat nopeita vaihtoehtoja, eikä ruoan enää tarvitse olla ko- 74 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

Kuvat Suvi Ryynänen timaista. Ruokailuaika on siirtynyt myöhäisemmäksi etenkin viikonloppuisin. Yhä useammat syövät ulkona, mutta silti keskimäärin vain noin kerran kuussa.ateriarytmi on nopeutunut, take-out- ja homedelivery -trendit ovat vahvistuneet. Kuluttajat jakautuvat hyvin erityyppisiin ryhmiin, mikä pitää ottaa huomioon mm. pakkauskokojen suunnittelussa. Johtaja Helge Bergslien Norconservista pohti sitä, onko eri ikäryhmille syytä kehittää erilaisia tuotteita. Hän painotti sosiaalista näkökulmaa: ruokailu yhdessä muiden kanssa merkitsee myös makuelämyksiä.vanhenevien ruokailutavat muuttuvat koko ajan, eli 20 30 vuoden kuluttua eläkkeellä olevat ovat jo tottuneet erilaisiin ruokailutapoihin kuin heidän eläkkeellä olevat vanhempansa nyt. TeMan puheenjohtaja Tryggve Eklund ja opiskelijastipendin voittajat. Verohelpotuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen Strategianeuvoja Lars Sandstad (TINE BA)puhui investoinneista ja niihin liittyvistä epävarmuustekijöistä. Hän viittasi Norjan mahdolliseen liittymiseen EU:hun joko vuonna 2007 tai 2010. Osastonjohtaja Ragnhild Rønneberg (Norgesforskningsråd) totesi, että Norjan tutkimusja kehitysinvestoinnit ovat suhteellisen pieniä ja verrattuna moniin muihin OECD-maihin selvästi alle keskitason. Suomessa ja Ruotsissa elinkeinoelämäkin on panostanut paljon tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Norjan elintarviketeollisuus työllistää noin 1/6 kaikesta teollisuudesta, ja sillä on ollut tasainen, kasvavakehityssuunta. Kuitenkin t&k-toimintaan on panostettu hyvin vähän.tähän toivotaan muutosta. Yhtenä vaihtoehtona Rønneberg kertoi tutkimus- ja kehitystyöhön tarkoitetusta, syksystä 2002 käytössä olleesta rahoitusvaihtoehdosta, jonka nimeksi on annettu skattefunn. Uuteen tietoon tähtäävät, hyväksytyt projektit saavat verokevennystä 18 20%. Forskningsrådetilla on kunnianhimoinen tavoite: vuoteen 2010 mennessä Norjasta tulee innovaatioissa maailman johtava maa. Teknologianeuvoja Åge Jørgensen (Innovasjon Norge)kertoi Innovation Norgesta, joka käynnistyi tämän vuoden alusta. Tavoitteena on auttaa innovaatioprosessien alun verikylvyn ylitse, kunnes innovaatio on alkanut tuottaa. Yksi alue ovat elintarvikkeisiin ja ruokaan liittyvät innovaatiot. Vuoden 2004 panostusalueina ovat mm. tuotekehitys ja laadunvarmistus, markkinointikanavat, tavaramerkin rakentaminen sekä kompetenssi. Kohderyhminä ovat maanviljelijä, elintarvikeyritykset (etenkin pienet) ja matkailuyritykset.tuotteina ovat norjalainen ruokaperinne, paikalliset erikoisuudet sekä elintarvikkeet, joita tuotetaan erityislähtökohdista (mm. luomu, terveysyrtit, energiahunaja). Myös sähköistä kaupankäyntiä edistetään. Osoitteessa www. kaupa.no onkin tarjolla korkealaatuista ruokaa. Suvi Ryynänen Ylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Maatalousosasto Tutkimus- ja neuvontayksikkö suvi.ryynanen@mmm.fi FOOD SAFETY KOULUTUSTARJONTA Riskianalyysi Viikki, Helsinki 27.-28.10., 17.-18.11.2004, tammikuu 2005 2 pv Osana laatujärjestelmää toimiva riskianalyysi on kolmiosainen prosessi, joka käsittää riskinarvioinnin, riskinhallinnan ja riskiviestinnän. Hallitsemalla yrityksesi riskit voit parantaa kannattavuutta, imagoa ja asiakastyytyväisyyttä. Koulutuksessa on käytännönläheinen riskiviestinnän osuus. Laadunhallinta Viikki, Helsinki 6.-7.10., 3.-4.11. ja 1.-2.12.2004 Koulutuksessa saat kokonaiskuvan laadunhallinnasta sisältäen mm. ajankohtaisen jäljitettävyysosaamisen. Koulutuksen aikana on mahdollista tehdä työhösi laatujärjestelmä sekä saada asiantuntijaapua oman työn haasteisiin. Laajeneva toimintaympäristö Viikki, Helsinki 13.-14.10., 10.-11.11. ja 8.-9.12.2004 Koulutuksen aihealueita ovat mm. Suomen maa- ja elintarviketalouden asema ja kehitys sisämarkkinoilla EU:n laajentuessa, EU:n muuttuva lainsäädäntö ja valvontajärjestelmä, elintarvikemarkkinoiden muutokset sekä elintarvikkeiden valvonta ja tutkimus. Erityistilanteiden hallinta Viikki, Helsinki alkaen 16.2.2005 (4x2 pv) Työkaluja ja valmiuksia elintarviketurvallisuutta uhkaavissa erityistilanteissa toimimiseen. Tiedustelut em. koulutuksista Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Riitta Armfelt p. 050-308 5074 s-posti riitta.armfelt@helsinki.fi Elintarvikealan markkinointi ja kuluttajakäyttäytyminen Helsinki ja Seinäjoki alkaen 18.11.2004 (4x2 pv) Koulutus antaa sinulle valmiudet ja välineet elintarvikealan toimijoiden nykyaikaiseen markkinointiajatteluun ja kuluttajakäyttäytymisen ymmärtämiseen. Elintarvikeketjuja tarkastellaan teollisuuden, kaupan ja suurtalouskeittiön sekä kuluttajien välisten suhteiden kautta. Elintarvikeketjut ja johtaminen Seinäjoki ja Helsinki alkaen tammikuu 2005 (4x2 pv) Koulutus antaa valmiudet esimies- ja johtotehtäviin ja saat työkaluja työyhteisösi motivointiin sekä oman työsi johtamiseen. Tiedustelut em. koulutuksista Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Seinäjoki, Markku Kivioja p. 06-421 3329, 0400-566 178 s-posti markku.kivioja@helsinki.fi Vesihygienia Kuopio 13.-15.12.2004 ja 16.-17.2.2005 Saat kokonaisnäkemyksen elintarviketuotantoa koskevasta vesihuollosta. Teemoina raakavesi, talousveden käsittelyt, vesianalytiikka ja terveysvaikutukset, veden johtaminen ja siihen liittyvät ongelmat sekä talousveden laadunvalvonta ja riskinarviointi. Pääset tutustumaan myös vesilaitokselle ja laboratorioon. Elintarvikeketjun jätevirrat Kuopio 31.1.-1.2.2005 ja 14.-15.3.2005 Saat kattavan käsityksen elintarviketuotantoa koskevasta jätehuollon lainsäädännöstä, jätevirtojen ehkäisemisestä, biojätteistä, pakkausjätteistä, jätelogistiikasta ja ympäristölupa-asioista. Paljon käytännön esimerkkejä yritysten itsensä kertomana. Tiedustelut em. koulutuksista Kuopion yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus, Sonja Mäkkeli p. 050-492 2100 s-posti sonja. makkeli@uku.fi Lisätietoja ja tarkemmat ohjelmat: www.helsinki.fi/aikuiskoulutus/lum/ www.helsinki.fi/hymakes/koulutus/erikoistumisohjelmat.htm www.kkk.uku.fi/koulelint.php ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 75

Pakkaustutkijat koolla Tukholmassa Terhen Järvi-Kääriäinen tapahtumia IAPRIn (International Association of Packaging Research Institutes) 14. maailmankongressi pidettiin Tukholmassa kesäkuussa. Se oli kaikille avoin ja sisälsi useita hyviä esitelmiä ja postereita. Avainesitelmöitsijöitä oli kahdeksan, muita esitelmiä 66 ja postereita 30. Jaksojen aiheita olivat pakkaaminen ja ihmiskunta, pakkausmateriaalit, elintarvikkeet, pakkausjärjestelmät, logistiikka,kuluttajat, lainsäädäntö ja koulutus. STFI-Packforsk oli panostanut kongressin oheisohjelmaan paljon, juhlihan Packforsk samalla 50-vuotistaivaltaan. Epävirallinen tutustumisilta oli järjestetty Millesgårdenissa, 50 vuotis-juhlapäivällinen Vaasa-laivan vieressä ja illallinen Vaxholmin linnoituksessa, josta paluu tapahtui 100 vuotta vanhalla laivalla. Pakkausala tarvitsee imagon kohotusta Kongressin yksi pääpuhujista Steffan Erenmalm,President of ABB Manufacturing and Consumer Industries, ja moni muu toi esille sen, että pakkausalan tulee kohottaa imagoaan ja tunnettavuuttaan tavallisten ihmisten joukossa, jotta sen merkitys ymmärrettäisiin oikein. Tuotteen ja sen pakkausten ympäristövaikutusten optimoinnissasuurimmat vahingot ja haitat tulevat, jos tuotteet pilaantuvat eivätkä saavuta kuluttajaa. Pieni ylimääräinen varmuus pakkauksessa aiheuttaa ympäristöön vähemmän haittaa kuin alipakkaaminen, jonka vaikutus ympäristöön on huomattavasti suurempi kuin ylipakkaamisen. Pakkausalan koulutus eri maissa vaihtelee. Kiinassa on nykyisin 50 yliopistoa, jotka antavatpakkausalan opetusta. Niistä vanhin esitteli koulutustaan, jossa kolmas janeljäs vuosikurssi on omistettu erittäin yksityiskohtaiselle pakkausopetukselle. Valon vaikutus kiinnostaa Valon vaikutuksia käsiteltiin yllättävänkin laajasti.tutkimuksia olivat tehneet sekä tanskalaiset että brasilialaiset.varsinkin Dr. Grith Mortensen,Arla, on hyvin selkeä puhuja, joka tunteen asiansa hyvin.valon aiheuttamat virheet vähärasvaisissa juustoissa johtuvat proteiinien hajoamisesta, rasvaisissa juustoissa taas rasvojen härskiintymisestä. Tutkija Paul Schlemmer, DTI, on tutkinut kaupan valaistuksen vaikutusta tuotteisiin.varastossa olutkorien pinon ylimmät tuotteet olivat niin lähellä voimakasta loistevaloa, että olut Packaging, Amisused resource used by everybody and produced by an industry known to nobody Steffan Erenmalm,14 th IAPRI World Conference on Packing sai haitallisen valoannoksen jo muutamassa tunnissa. Hyllyissä juustot ja lihat saattavat olla asennettuina sellaisten valojen alle, joiden valospektrionhyvin epäedullinen kyseisen tuotteen säilymiselle. Brasilialaiset olivat tutkineet kosmetiikan ja shampoiden säilyvyyttä. Suomalaiset hyvin esillä Johtaja Sören R.Østergaard, DTI, esitteli yhteispohjoismaista Opti-Pack projektia, johon Suomesta osallistuu Pakkausteknologia -PTR. Konferenssissa suomalaisia esiintyjiä olivat erikoistutkija Eero Hurme, johtava tutkija Antti Permala ja erikoistutkija Maria Smolander,kaikki VTT:ltä. Lisäksi postereissa oli lyhyesti selostettu yhteispohjoismaista projektia Consupack, jonka suomalainen osapuoli on ollut Jaakko Pöyry Consulting. Markkinoilla, joilla odotetaan palveluiden ja tilanneohjautuvan kulutuksen lisääntyvän, tulevaisuuden pakkausvaihtoehdoissa tärkeintä on lisäarvon tuottaminen. Innovaatiot siirtyvät kalliista tuotteista massatuotteisiin niiden halventuessa teknologisen hyppäyksen jälkeen. Mielestäni yhteenvedossa tuijotetaan liikaa kuluttajaan, myös pakkaajan ja kaupan tarpeet toimivat vetävänä tekijänä pakkausalalla. Samoin englantilaiset Mielenkiintoinen tutkimusverkko on käynnissä Englannissa: Faraday Packaging Partnership, johon on saatu mukaan sekä yliopistoja että tutkimuslaitoksia (PIRA). Myös pakkausmuotoilu ja kuluttajakäyttäytyminen ovat esillä ryhmän tutkimuksissa. Esimerkiksi lapsiturvallisten pakkausten avausmekanismin suunnitteluperusteeksi kannattaa ottaa lasten sormien lyhyys verrattuna aikuisen sormiin. Piran johtaja Ann Stirling Roberts käsitteli puheessaan jakeluketjussa ajankohtaisia asioita, mm RFID:tä, digitaalista painatusta, aktiivisia ja älykkäitä pakkauksia, ketjun yhteistyötä jne. Piran tekemän kyselyn mukaan tärkeimmät asiat brandien omistajille ovat tuotteiden jäljitettävyys ja takaisinkutsuntamahdollisuus sekä ympäristölainsäädännön kehitys ja kuluttajan käyttömukavuus. STFI-Packforsk isännöi kongressia Kongressin järjestelyvastuussa oli STFI-Packforsk. Laitos on saanut vetääkseen suuria EUprojekteja: Sustainpack, Ecotarget japienemmät Nanoforest ja Eforwood. Johtaja Kennerth Johannsson esitteli Sustainpack-projektin rakennetta, ja kongressin jälkeenoli projektin ensimmäinen varsinainen kokous. STFI-Packforskin varapresidentti Anders Sörås luopui IAPRI:n hallituksen puheenjohtajuudesta.tilalle valittiin Dr. Kees Sonneveld Victoria Universitystä. Kongressin käytännön järjestelyistä opittua Kirjallisena aineistona saatiin esitelmien tiivistelmät ja CD -levyke. Nykyinen kongressitekniikka CD -levyineen säästää painavien mappien takaisin raahaamiselta, mutta järjestäjien tulisi ilmoittaa kongressin alussa, mitkä esitelmät ovat rompulla, mitkä eivät. Esimerkiksi yhdenkään avainpuhujan aineisto ei ollut CD:llä! Kirjallisen aineiston otsi kointia CD:llä kannattaa harkita. Packforsk oli käyttänyt otsikoissa vain päätekijän etunimeä ja sukunimeä, jotka aakkostuvat etunimen mukaan. Päätekijä voi olla monen tekijän joukossa kuka tahansa ja useat jaetut tiivistelmät ilmoittavatvain tekijöiden etunimistä alkukirjaimet.seurauksena on, ettei mahdollinen lisäaineisto löydy sujuvasti CD:ltä. Kongressi ei saavuttanut tarpeeksi alan teollisuuden huomiota. Osanottajat olivat pääosin IAPRI:n jäsenten edustajia. Edellinen kongressi kaksi vuotta sitten USA:ssa sai huomattavasti enemmän teollisuusedustajia liikkeelle hakemaan alan uusinta tutkimustietoa. Terhen Järvi-Kääriäinen Erikoistutkija Pakkausteknologia -PTR ry ptr.ry@pakkausteknologia-ptr.fi 76 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

Syvällistä tietoa ravintorasvoista Turun lipidikurssilla Turun ylipiston Biokemian ja elintarvikekemian laitoksen järjestämä erikoiskurssi Lipids III keskittyi rasvoihin monella eri tavalla. Erityisen mielenkiintoiseksi kurssin tekivät vierailevat luennoijat: professori Andrew Sinclair (RMIT University,Melbourne, Australia) ja professori Gudmundur Haraldsson (University of Iceland, Reykjavik, Islanti). Professori Sinclair johdatti kuulijat pohdiskelemaan rasvojen vaikutuksia ja kysymystä Does eating fatmake youfat?. Hän nosti esille varsin hyvin perustellun näkemyksen ravinnon rasvojen ja etenkin omega 3-rasvahappojen ravitsemuksellisista positiivista vaikutuksista. Etenkin DHA:lla (luonnollisesti kaloissa) on osoitettu yhteys aivotoimintaan, ja sitä on saatava ravinnosta. Hän puhui myös mm. konjugoitujen linolihappojen, keskipitkäketjuisten rasvahappojen ja diasyyliglyserolien ja tarkasti suunniteltujen monityydyttämättömien pitkäketjuisten rasvahappojen mahdollisuuksista ravitsemuksessa. Professori Haraldssonin kuvaukset puhtaiden strukturoitujen rasvojen valmistuksesta ja uusien tehokkaiden keinojen käytöstä niiden valmistuksessa olivat mielenkiintoisia. Kurssin antia täydensivät FT Olli Sjövallin (Åbo Akademi) luento rasvojen hapettumisesta ja hapettumisen vaikutuksista sekä FM Jukka-Pekka Suomelan luento modernin nestekromatografian ja massaspektrometrian käytöstärasvojen hapettumistuotteiden analysoinnissa. FM Kaisa Yli-Jokipii luennoi kurssilla rasvojen perusominaisuuksista,professori Heikki Kallio puhui ylikriittisten fluidien käytettävyydestä rasvan uutoissa ja analyyseissä ja professori Rainer Huopalahti nestekromatografisista sovelluksista rasva-analytiikassa. Lisätietoja http://www.sci.utu. fi/biokemia/etk_lipidi.html Mari Hakala, FT Vesa Puoskari (fil. yo) Biokemian ja elintarvikekemian laitos Turun yliopisto Kuopion yliopiston Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus ETTK ja Koulutus- ja kehittämiskeskus järjestävät yhteistyössä Juomat ja terveys -seminaarin Kuopiossa Aika ja paikka 1.11.2004 klo 9.15 16.30, Kuopion yliopisto Tavoite Tarkastella juomien merkitystä osana nykyaikaista ruokavaliota ja kehitysnäkymiä hyvinvointituotteiden markkinoilla. Seminaarimaksu 120 e/pvä, sisältäen kurssimateriaalin, lounaan ja kahvit. Itä-Suomen tavoite 1-alueen yrityksille hinta on 60 e/pvä. Ilmoittautuminen 18.10.2004 mennessä Kuopion yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus, Soile Virtanen, PL 1627, 70211KUOPIO, p. (017) 163 976, s-posti taydkoul@uku.fi tai http://www.kkk.uku.fi/koulelint.php Seminaaripäivän ohjelmaa: - Juomat osana tämän päivän ruokakulttuuria - Juomien merkitys kokonaisruokavaliossa - Juomien täydentäminen lainsäädäntö, hyödyt & riskit - Juomat ja painonhallinta - Juomat hyvinvointituotteiden markkinoilla (markkinaosuudet, trendit, uhkat ja mahdollisuudet) + caset - Terveysvaikutteiset komponentit Ohjelman lisätiedot www.uku.fi/ettk/news-set.html Seminaari on osa Itä-Suomen Lääninhallituksen rahoittamaa ESR-hanketta: ETTK ravitsemustietoa ja biotekniikkaa hyödyntävän elintarvikesektorin kehittäjänä. ETTK Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus EUROOPAN YHTEISÖ Rakennerahastot Elintarviketieteiden Seuran syyskokous 1.11. Kuopiossa Heti Juomat ja ter eys seminaarin jälkeen pide tään lintar iketieteiden euran ( ry) syysko kous Aika: Paikka: Ma 1.11.2004 klo 17 alkaen Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy, Micro Tower (Microkatu 1, Kuopio), SKY1 FM Kaisa Yli-Jokipii väitteli 18.6. triasyyliglyserolien rasvahappojen paikkajakauman vaikutuksesta aterianjälkeiseen rasva-aineenvaihduntaan. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Andrew Sinclair (vas.) ja kustoksena professori Heikki Kallio. Klo 17.00 Kuopion yliopiston näkymät huomiseen Hallintojohtaja Päivi Nerg, Kuopion yliopisto Klo 17.15 Teknologiakeskus Teknia Oy:n esittely Yleisesittely ja kansainväliset aktiviteetit, kehitysjohtaja Minna Hendolin Kuopion seudun hyvinvointiosaamiskeskus, kehityspäällikkö Anneli Tuomainen Klo 17.45 ETS:n syyskokous Syyskokousasiat Onko ETS:n ravitsemusjaoston perustamiselle tarvetta? 19.15 20.30 Savolainen iltapala & keskustelua lmoittautumiset 18 10 mennessä Pia al itielle sähköpostilla sihteeri@ets fi tai puhelimitse 040 725 8265 ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 77

tapahtumia PacTec-ELKO -messutapahtuma kokoaa elintarvike ammattilaiset Helsingin Messukeskuksessa 12. 15.10. pidettävät PacTec-ELKO -tuplamessut on mittava tapahtuma elintarviketeollisuuden ammattilaisille. Jo elokuun lopulla näytteilleasettajia oli yhteensä noin 260 ja messupintaalaa hieman yli 9 000 neliömetriä. Elintarvikeprosessien suunnittelun haasteet -seminaarissa pureudutaan elintarvikealan omiin ratkaisuihin mm. esimerkkien avulla. ELKO- ja PacTec -messut pidetään nyt ensimmäistä kertaa samanaikaisesti. PacTec sijoittuu Messukeskuksen alakerran halliin 6 ja ELKO sen viereen halliin 3. Jako onkuitenkin häilyvä: messujen synergian vuoksi iso osa mm. elintarvikepakkaamista markkinoivista yrityksistä on halunnut sijoittua tapahtumien välimaastoon, PacTecin puolelle halliin 6, tiedottaja Minna Korpimies kertoo. PacTec-ELKO esittelee tuotteita, laitteita ja palveluita aina elintarvike- ja juomateollisuuden koneista ja prosessilaitteista laaduntarkkailuun, pakkauksiin, pakkauskoneisiin, materiaalinkäsittelyyn, varastointiin ja kuljetuksiin. Tuplamessutapahtuma tavoittaa päättäjät Messujen järjestäminen samanaikaisesti on saanut näytteilleasettajilta myönteistä palautetta. Yhdistäminen on erittäin perusteltua, ovathan elintarvike- ja juomateollisuuden ammattilaiset PacTecin suurin yksittäinen kävijäryhmä ja elintarvikepakkaaminen muodostaa merkittävän osan pakkausteollisuudesta.yhdistämisen myötä mm. elintarvikepakkaamiseen erikoistuneet yritykset voivat keskittää messuosallistumisensa uuteen, joka kolmas vuosi järjestettävään suurtapahtumaan, Korpimies toteaa. Tuplamessutapahtuma esittelee alan uutuudet entistä monipuolisemmin, ja kävijät saavat kahden messutapahtuman hyödyt yhdellä kertaa. Näin saavutetaan laajempi kävijäpohja, ja alan päättäjät tavoitetaan kattavammin. PacTec- ELKO -messujen kävijöiksi odotetaan mm. pakkausteollisuuden, elintarvike- ja juomateollisuuden, kaupan, kuljetusten ja varastoinnin, mainos- ja markkinointialan ja kemianteollisuuden ammattilaisia. Elintarvikeprosessien toteuttajille seminaari Elintarviketieteiden Seuran Elintarvikehygienian jaosto (EHJ) ja Prosessitekninen jaosto (PTJ) järjestävät ELKO 2004 -messujen yhteydessä Elintarvikeprosessien suunnittelun haasteet -seminaarin. Se pidetään keskiviikkona 13.10. klo 12 17 Messukeskuksen Ballroom ykkösessä lähellä messualuetta. Seminaari onsuunnattu elintarviketeollisuuden asiantuntijoille, elintarvikeprosesseja suunnitteleville sekä kone- ja laitetoimittajille tai vastaaville. Seminaarin alussa selvitetään Euroopan elintarvikeviranomaisen (EFSA) riskinarviointia ja ajankohtaisia kuulumisia sekä sitä, miten European Hygienic Equipment Design Groupin 3 6.12 3.4 6 (EHEDG) yleisohjeet auttavat elintarvikeprosessien suunnittelussa. Kahvin jälkeen projekti-insinööri Risto Hokkanen (Rintekno Oy) kertoo elintarvikeprosessin ja -laitoksen suunnittelusta, projektipäällikkö Essi Hanhinen (JP-Suunnittelu Oy) Hartwall Lahden juomanvalmistusprosessin ja uuden tuotantolaitoksen suunnittelusta, toimitusjohtaja Mirja Rautakoski Saarioisten keskuslähettämön suunnittelusta ja tuotantopäällikkö Petri Uotila (Uotilan Leipomo Oy) leipomon puhdastilaprosessin suunnittelusta. Seminaarin tarkka ohjelma ilmoittautumisohjeineen löytyy ohesta. 6.6 78 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

Tietoiskuja puolen tunnin välein PacTec-ELKO -messujen Info- Plazalla on tietoiskuja puolen tunnin välein koko messujen ajan. Ohjelmassa on runsaasti mielenkiintoisia puheenvuoroja mm. biopolymeerien mahdollisuuksista elintarvikepakkaamisessa, mikrobiturvajärjestelmästä, teollisuuden jäljitettävyyden ratkaisuista ja älykkäistä elintarviketeollisuuden sovelluksista. InfoPlazalla pidettävät tietoiskut sisältävät paljon ammattiasiaa elintarvikealan ammattilaisille. Muun muassa Elintarviketieteiden Seuran puheenjohtaja, FT Mari Hakala pitää tietoiskun kaikkina neljänä messupäivänä aiheesta Pakkauksen vaikutus elintarvikkeen aistittavaan laatuun: Tiistai 12.10. klo 13.00 Keskiviikko13.10. klo 15.00 Torstai 14.10. klo 11.00 Perjantai 15.10. klo 11.00 Pakkauspalkinto julki avauspäivänä Messujen ensimmäisenä päivänä 12.10 julkistetaan PacTec -pakkauspalkinnon saaja. Palkinto voidaan antaa Suomessa valmistetulle tai suunnitellulle ja Suomessa markkinoilla olevalle pakkaukselle tai suomalaiselle pakkausteolle. Messusäätiön lahjoittama palkintosumma on nostettu tänä vuonna 10 000 euroon. Palkintosumman lisäksi voittaja saa Kultaisen Paketin,jonka on suunnitellut AD Juuso Harvala Evia Helsinki Oy:stä ja puhaltanut lasinpuhaltajamestari Jaakko Liikanen. Voittajapakkaus on esillä InfoPlazalla koko messujen ajan. Tulevaisuudessa palkinto jaetaan joka kolmas vuosi PacTec-ELKO -messujen yhteydessä. Pakkausyhdistys järjestää PAK 2004 -seminaarin tiistaina 12.10. otsikolla Globalisaatio ja Suomi pakkausalan sopeutumisstrategiat. Kuvat Suomen Messut ELKO 2003/Jukka Uotila lintar iketieteiden euran lintar ikehy ienian jaosto HJ ja Prosessitekninen jaosto P J järjestä ät messujen yhteydessä seminaarin L V K P L V K P L L Keskiviikkona 13.10.2004 klo 12.00-17.00 Helsingin Messukeskuksessa, Ballroom 1, Messuaukio 1, Itä-Pasila v EHJ:n puheenjohtaja, kehittämispäällikkö Eeva-Liisa Lehto, Foodwest Oy PTJ:n johtoryhmän jäsen, kehityspäällikkö Heikki Manner, Ehon Leipomo Oy p v v v v EFSA:n toiminta ja haasteet lähivuosille MMM Pirkko Raunemaa, EFSA:n johtokunnan jäsen p g q p g p ( ) p v p - Erikoistutkija Gun Wirtanen ja tutkija Kaarina Aarnisalo, VTT Biotekniikka v v p v - Projekti-insinööri Risto Hokkanen Rintekno Oy v p d : Projektipäällikkö Essi Hanhinen JP-Suunnittelu Oy ä ä ö Toimitusjohtaja Mirja Rautakoski Saarioisten Keskuslähettämö Oy 6 d p p Tuotantopäällikkö Petri Uotila Uotilan Leipomo Oy 6 pää ö Voit ilmoittautua seminaariin joko faksaamalla, sähköpostitse tai postittamalla tiedot Virpi Varjoselle. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoita oma nimesi, työpaikkasi, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä sähköpostiosoitteesi. Ilmoittautumiset: PTJ:n puheenjohtaja Virpi Varjonen, BioTRIM Agropolis Oy, 31600 Jokioinen, puh. (03) 4186 7312, faksi (03) 4186 7382, virpi.varjonen@biotrim.fi Seminaari maksaa 80 euroa/osallistuja, opiskelijat 30 euroa, sisältäen kahvitarjoilun. Vahvistettu ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla osallistumismaksu ETS:n tilille 800013-1553666 viimeistään 30.9.2004. Ilmoita maksun viestiosassa Oma Nimesi ja Prosessiseminaari. Lisätietoja: EHJ:n puheenjohtaja Eeva-Liisa Lehto puh. 040 825 5056, eeva-liisa.lehto@foodwest.fi ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 79

Lähiruoan eteen nähdään vaivaa Norjassa valtio tukee pienimuotoista elintarviketuotantoa. Siellä järjestetään myös paljon lähiruokatoimintaa tukevia ja lähiruokaa tunnetuksi tekeviä kilpailuja ja foorumeja.yhteistyö kukoistaa eri tahojen kanssa. Paikallisten tuotteiden markkinoinnissa hyödynnetään voimakkaasti yrittäjän persoonaa:kaupoissa on lähiruokahyllyissä (ns. Beine Veien -tuotteissa) valokuvat tuottajista lyhyen kuvauksen ja yhteystietojen kanssa. Lähiruokatoiminnassa raakaainetta kunnioitetaan isolla K:lla. Norjalaiset pienyrittäjät ovat tintapahtumia Makumatka Norjan ruokamaakuntaan Hämeen elintarvikeyrittäjyyden kehittämishanke teki maaliskuun lopulla 26 yrittäjän ja asiantuntijan voimin opintomatkan Lounais-Norjaan Rogalandin ruokamaakuntaan. Ryhmä tutustui paikallisiin elintarvikemarkkinoihin ja alan pienyrityksiin Stavangerin ympäristössä. Kuten aina, vieraissa on jotkut asiat paremmin ja jotkut huonommin kuin kotimaassa. Silmin havaittavaa oli norjalaisten yrittäjien suurempi toiminnan vapaus kuin EU-Suomessa ja elintarvikeketjun lyhyys monilla yrittäjillä. Raaka-ainetuotanto mm. kalayrittäjillä, kasvisten jalostajilla ja juuston valmistajilla on usein tuotantolaitoksen vieressä. Yrittäjyys on Norjassa kunniassa.toisaalta pienyrittäjien tuotteiden markkinointiin liittyy samojakin ongelmia kuin Suomessa, kuten logistiikan kangertelu, tuotteiden liian korkea hinta ja ylimääräisen työn pelko kaupoissa ja ravintoloissa. Kuva Juha Mäkelä Stavangerin laitamilla sijaitsee luomukauppa, jossa on 2000 erilaista tuotetta tarjolla pesuaineista lähtien. Liikkeellä on kotiinkuljetuspalvelu asiakkaille. Tavarat tilataan sähköpostilla. Turun elintarviketutkijain seura TETS järjestää seminaarin Ideasta menestystuotteeksi Aika: Torstai 14.10.2004 klo 14.00-18.00 Paikka: Turun yliopisto, biokemian ja elintarvikekemian laitos, Vatselankatu 2, Turku Klo 14.00 Seminaarin avaus TETSin puheenjohtaja Eija Isokangas Klo 14.15 Tuotepäällikön näkökulma menestystuotteeseen Markkinointipäällikkö Riitta Salenius-Mela Fazer Leipomot Oy Klo 15.00 Kuluttajatutkimusten rooli menestystuotteen kehittämisessä Tutkimusjohtaja Hilkka Hopearuoho Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Klo 15.45 Kahvi Klo 16.15 Menestystuotteen kehittäminen Tuotekehittäjä Leena Sihvonen Leaf Oy Klo 17.00 Tuotteen lanseeraus ja markkinointi Varatoimitusjohtaja Henrik Kylander mainostoimisto Hasan & Partners Klo 17.45 Loppukeskustelu Ilmoittautumiset 6.10. mennessä Jukka-Pekka Suomelalle, puh. (044) 517 1076 tai sähköpostilla jusuom@utu.fi kimättömiä ja työlleen antautuneita omaten terveen ammattiylpeyden ja tuntien hyvin raakaaineensa. Norjassa suositaan myös ns. slow foodia, hitaasti alhaisessa lämpötilassa kypsytettyä ruokaa, johon liittyy myös runsas ajan käyttö ruokailuun ja ruokaan kytketyt tarinat. Ravintoloissa hyviä ja huonoja esimerkkejä Matkalaiset kävivät lounastamassa mm. British Petroleumin henkilöstöravintolassa, jossa selvästi panostettiin työntekijöitten hyvinvointiin.tarjolla oli kaikille jotakin, jopa fitness food -tiski.aterioita oli mahdollisuus terästää kalanmaksaöljyllä javitamiinipillereillä. Toisaalta joissakin ravintoloissa ateriaa ei oltu selvästikään mietitty loppuun asti. Makkaraa oli yhdistetty kalliiseen liharuokaan, ateria oli sekava ja sotkuinen ja tarjoiltiinpa jopa eräässä vanhassa luostarissa nykyaikaista kananrintaa tomaattikastikkeessa. Ravintoloiden henkilökunta on Norjassa kuitenkin erittäin ammattitaitoista, ja keittiömestarit vannovat lähiruoan nimeen. Yksi matkan upein kokemus oli vierailu Norjan Gastronomisessa Instituutissa, jossa maailman parhaimpiin keittiömestareihin lukeutuva Sven Erik Renaa valmisti matkalaisille upeita kokonaisuuksia lähiruoasta. Raija Ahvenainen-Rantala Lisätietoja: Reijo Kuusinen, Agropolis Oy, reijo.kuusinen@agropolis.fi Juha Mäkelä, Jollas Instituutti, juha.makela@sok.fi 80 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

nimityksiä Ateriamestarit Oy:n toimitusjohtajaksi/myyntipäälliköksi on nimitetty Marjo Lehtinen ja avainasiakaspäälliköiksi Outi Lairila ja Jorma Kurila. Asiakaspalvelupäällikkönä toimii Liisa Hervonen ja markkinointipäällikkönä Matti Raikunen.Talouspäälliköksi on nimitetty Tiina Vanhalukkarla ja alue-edustajiksi Sari Liljeqvist (Uusimaa), Seija Tura (Uusimaa), Nils-Erik Ekholm (Kaakkois-Suomi),Päivi Tauriala- Ahlroos (Lounais-Suomi), Hannu Alanko (Länsi-Suomi), Päivi Porokuokka (Keski-Suomi), Kari Saastamoinen (Itä-Suomi)ja Risto Schönberg (Pohjois-Suomi). ETM Pekka Kaikkonen on nimitetty HK Ruokatalon lihavalmiste- ja valmisruokateollisuuden johtajaksi. Logistiikkatoimintojen ryhmän vetäjäksi siirtyy tuotantojohtaja Jari Leija. Järvi-Suomen Portin toimitusjohtajaksi on nimitetty ekonomi Veikko Hämäläinen ja henkilöstön kehittämispäälliköksi KM Harri Heikkilä. KTM Eero Wihervaara on nimitetty Atrian tuoteryhmähallintapäälliköksi. A-Rehu Oy:n toimitusjohtajana on aloittanut agrologi Jouko Lahtinen.Reijo Flink jatkaa Itikan ja Lihakunnan toimitusjohtajana. ETM Tarja Väänänen on nimitetty Oy Snellman Ab:n myyntipäälliköksi. Hän vastaa Snellmanin yhteistyöstä Suomen Spar Oyj:nja Wihurin osalta. ETM Annika Hurme on nimitetty Valio Oy:n markkinointijohtajaksi, MMM Veijo Meriläinen vientijohtajaksi, MMM Arto Tikkanen tuotantojohtajaksi ja agronomi LasseLintilä henkilöstöjohtajaksi. ETM Mikko Sinisalo on nimitetty Novartis Pharma GmbH:n syöpälääkkeiden osaston markkinointijohtajaksi Saksan Nürnbergiin. MMM Jukka Malm on nimitetty Suomen ympäristökeskuksen palvelujohtajaksi asiantuntijapalveluosastolle ja FK Risto Timonen Lounais-Suomen ympäristökeskuksen johtajaksi 1.9. alkaen. Jaakko Kurvinen on nimitetty Meiran markkinointipäälliköksi. Vaasan &Vaasan -konsernin kotimaan markkinoinnista vastaava johtaja Kari Lampinen siirtyy Baltian projektien johtajaksi vastuualueenaan Baltian yksiköiden myynti- ja markkinointitoiminnan kehittäminen. Johtaja Kari Oksasen vastuualueeseen kuuluvat kotimaan myynti ja markkinointi. Johtaja Kirsti Kehusmaa vastaa konserniviestinnän lisäksi konsernitason henkilöstöasioista. Maustetalo Condite Oy:n ostopäälliköksi on nimitetty 1.8. alkaen tradenomi Kati Mansikkaviita vastuualueenaan yhtiön ostotoiminta ja logistiikka. Laatupäälliköksi on nimitetty elintarviketeknikko, leipuri-kondiittori Simo Timonen vastuualueenaan yhtiön laadunvalvonta ja ISO-laatusertifikaattien valmistelu, käyttöönotto ja ylläpito.toimistopäällikkönä jatkaa KTM Kirsi Nuorikkala, myyntipäällikkönä Anders Borg ja toimitusjohtajana Jarmo Välimäki. Valtioneuvosto on asettanut uuden elintarvikeneuvottelukunnan 1.6.2004 alkaen. Puheenjohtaja on hallitusneuvos Kristian Tammivuori (KTM). Hänen lisäkseen neuvottelukunnassa on 12 jäsentä: kaupallinen neuvos Leena Mannonen (KTM), ulkoasiainsihteeri Helena Silvonen (UM), ylitarkastaja Sebastian Hielm (STM), apulaisosastopäällikkö Veli-Mikko Niemi (MMM), ylijohtaja Jorma Hirn (EVI), laboratorion johtaja Heikki Pyysalo (Tullilaboratorio), terveysvalvonnan johtaja Tiina Tiainen (Eläinlääkärihygieenikot ry), MMM Riitta Tainio (Suomen kuluttajaliitto), asiamies Ilkka Nieminen (PTY),johtaja Seppo Heiskanen (ETL), kotieläinasiamies Vuokko Puurula (MTK) ja tiedotussihteeri Raija Marttila (SEL). Kullakin jäsenelle on henkilökohtainen varajäsen. ETM Inari Kettula on nimitetty Suomen Sokerin kuluttaja- ja suurtaloustuotteiden markkinoinnin suunnittelupäälliköksi ja MMM Jouko Heikura sokerirehujen myyntipäälliköksi. FT,professori Sami Kurki on valittu Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Seinäjoen yksikön johtajaksi. FT Marjaana Lahti-Koski on aloittanut Sydänliiton kehittämispäällikkönä. MMT Mervi Sibakov on siirtynyttekesistä Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön asiamiehen tehtävään 2.8. alkaen. ETM, KtaO Riitta Stirkkinen on valittu Finfood Lihatiedotuksen tiedotuspäälliköksi. Hän aloittaa tehtävässä 25.10. Vuoden 2004 Maitotyttö on luokanopettajaksi valmistunut Piritta Myllys Rantasalmelta. Pauligin uusi Paula on turkulaissyntyinen Emmi Salonen,joka on opiskellut uskonto- ja kasvatustieteitä. Red Bull GmgH:n Suomen tytäryhtiön, Red Bull Oy:n toimitusjohtajaksi on kutsuttu KTM Kaj Takolander. HoReCa -myyntijohtajaksionnimitetty Heikki Matero. Ulkomaankaupan Agenttiliiton viinijaoston puheenjohtaja on Petri Viglione,Winital Oy S.P.A. Anna-Maria Mäki-Kuutti on nimitetty MTT:n tiedottajaksi ajalle 1.6.2004 30.6.2005 vastuualueena verkkotiedotus. Tarja Julmala on nimitetty Elintarviketeollisuusliiton toimistopäälliköksija Olli Anttonen ITvastaavaksi. Huhtamäki Oy on nimittänyt DI Heikki Takasen yhtiön toimitusjohtajaksi 1.9. alkaen.takanen on Ruotsin kansalainen ja työskennellytab Electroluxilla kansainvälisissä tehtävissä 20 vuotta. Trade Oy:n ja Ketjuetu Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty KTM Markku Uitto.MBA Kari Luoto on nimitetty prosessijohtajaksi vastuualueenaan asiakasprosessi,ktm Jussi Tolvanen prosessijohtajaksi (tuoteprosessi),ktm Jaana Lehto osaamisjohtajaksi (keskitetyt resurssit) ja KTM Veijo Heinonen asiakaspalvelujohtajaksi. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) hallitus on nimittänyt keskusliiton toimistoon seuraavat sektorijohtajat: Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala (infrastruktuuri), Jukka Ahtela (toimintaympäristö), Jussi Mustonen (talouspolitiikka), Seppo Riski (työmarkkinat), Pekka Pokela (yrittäjyys ja osaaminen) ja Arto Ojala (viestintä ja sidosryhmäsuhteet).apulaisjohtajaksi on nimitetty Eeva-Liisa Inkeroinen (työmarkkinat), hallintopäälliköksi Markku Järvenpää,suunnittelupäälliköksi Annaleena Mäkilä, tietohallintopäälliköksi Heikki Sinervo,Brysselin toimiston päälliköksi Ulla Sirkeinen, koulutusjohtajaksi Markku Koponen ja lakiasiainjohtajaksi Lasse Laatunen.EK:n vaalivaliokunta esitti 24.8., että ministeri Christoffer Taxell valittaisiin EK:n hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2005. Teknologiateollisuus ry:n yksiköiden johtajiksi on nimitetty Juha Ylä-Jääski (kilpailukyky), Risto Alanko (työmarkkinat),markku Alhonen (viestintä) ja Esko Keskinen (jäsenyys ja hallinto). Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut MTT:n johtokunnan ajalle 1.7.2004 30.6.2007. Puheenjohtaja on johtaja Esko Lindstedt (Danisco Finland Oy) ja varapuheenjohtaja maatalousneuvos Taina Vesanto (MMM). Muut jäsenet ovat osastopäällikkö Harriet Hermans (PohjanmaanTEkeskus), toimitusjohtaja Olavi Kuusela (RavintoRaisio Oy), toiminnanjohtaja Paavo Mäkinen (MTK), kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kuopiosta, maanviljelijä Veli-Pekka Suni Köyliöstä, ylijohtaja Erkki Kemppainen (MTT) ja pääluottamusmies Pirkko Kallenaukio (MTT). Kansainvälinen kaurakomitea IOC (The International Oat Committee) on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen Pirjo Peltonen-Sainion.Hän on Helsingin yliopiston kasvinviljelytieteen dosentti ja työskentelee kasvintuotannon tutkimuksen professorina MTT:ssä. International Committee foranimal Recording (ICAR) on valinnut uudeksi presidentikseen MMT Jarmo Jugan. Meira Nova Oy:n markkinointijohtaja Eero Raappana on nimitetty johtajaksi vastuualueenaan yhtiön hankinnat ja asiakaspalvelu. MMM Johan Åberg on nimitetty tutkimuspäälliköksi ja MMM, agronomi Riikka Knaapi tutkijaksi MTK:n talouspoliittiseen ryhmään. Tilasiemen Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty MMM Maria Valtonen. MBA Pasi Nurminen on nimitetty Suomen Palautuspakkaus Oy:n toimitusjohtajaksi ja Ekopulloyhdistyksen toimitusjohtajaksi. Insinööri Tapani Sievänen on nimitetty Palpan kehitysjohtajaksi. Finfood Luomun johtajaksi on nimitetty ETM Minna Kantén ja markkinoinnin koordinaattoriksi MMM Aino Viertola. Halikon kunnan ruokahuollon kehittämisprojektin päälliköksi on valittu ETM Paula Juvonen. Viivakoodi Optiscanin asiakassuhdepäälliköksi on nimitetty Mika Kolehmainen. Petri Blad on nimitetty myyntipäälliköksi materiaaliosastolle ja johtoryhmän jäseneksi Cortex Oy:ssä. Kemira Oyj:n henkilöstöjohtajaksi onnimitetty MMM Helena Tammi-Saarinen. DI, kauppat. kand. Jarkko Ahlstén on nimitetty Metos-ryhmän ja Hackman Metos Oy Ab:n toimitusjohtajaksi. jatkuu ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 81

ETM Päivi Levänti on nimitetty Lejos Oy:n tuotepäälliköksi vastuualueenaan ulkomaisten elintarvikkeiden myynti ja markkinointi. TtM Tanja Stepanow on nimitetty Pohjois-Karjalan kansanterveys ry:n projektikoordinaattoriksi. MMM, agronomi Tor Lundström on nimitetty Scanagri Finland Oy:n toimitusjohtajaksi. ETM Helen Paavola-Koskinen on nimitettytietopalvelukeskuksen suunnittelijaksi. DI Anne Mykkänen on nimitetty Fazer-konserniin ostojohtajaksi, KM Pekka Heinänen henkilöstöjohtajaksi, Petteri Aaltonen IT-tuotantopäälliköksi ja Annika Vainio CandykingFinlandin myyntijohtajaksi. Anna-Mari Korhonen on nimitetty Hartwallin Lapin Kulta - oluen tuotepäälliköksi. Anna Nordenswan vastaa vesien markkinoinnista.niklas Koiso-Kanttila on nimitetty PepsiCo:n tuotteiden tuotepäälliköksi ja Riku Kuusisto kotimaisten virvoitusjuomien tuotepäälliköksi.janne Kuusela vastaa erikoisjuomien markkinoinnista. Sanna Asikainen on nimitetty Sinebrychoffilla siiderien tuotepäälliköksi ja Jori Manninen markkinointipäälliköksi. Tom Jansson on siirtynyt Carlsberg Breweriesin pääkonttoriin Innovation Manageriksi. tunnustuksia 82 Katja Ruhanen on nimitetty Olvi-laitehankintapäälliköksi. Jari Hiekka on nimitetty Altian myyntiedustajaksi vastuualueenaan vähittäis- ja anniskelumyynti Pohjois-Suomessa. Pentti Karppanen on nimitetty VIP-Juicemakerin tuotantopäälliköksi ja Jukka Väisänen avainasiakaspäälliköksi. Jouni Koskinen on nimitetty PackSystemsin myyntipäälliköksi. Oscar Lindqvist on nimitetty LU Suomen Supply Chain Manageriksi ja Jenny Krook Caterogy Development Manageriksi. MMM Tuulikki Markkula on nimitetty K-Plusan konsepti- ja asiakkuuspalvelu -yksikön vastaavaksi asiakkuusjohtajaksi. Marlin myyntijohtajaksi on nimitetty Tom Fagerlund,myyntipäälliköksi Petri Tähtinen ja Timo Laukkonen ja tuotepäälliköksi Juha Wathén ja Ville Suojoki. Antti-Jussi Kivi on nimitetty tuoteryhmähallintapäälliköksi Saarioisten vähittäiskauppamarkkinointiin. Kondiittorimestari Michael Eklund on nimitetty Ehon leipomon konditoriaosaston vastaavaksi. FT Katriina Sulonen on valittu Kotitalousopettajien liiton toiminnanjohtajaksi. Ravintorasion talousjohtaja Jyrki Paappa on nimitettykonsernin talousjohtajaksi 1.9. alkaen. Painovartijat myönsi valtakunnallisen Vuoden Kunniakirjan Ruokakesko Oy:n Pirkka Naposteluporkkanalle; se on uudenlainen, terveellinenvaihtoehto suolaisille ja rasvaisille snack-tuotteille. Lihakeskusliitto palkitsi toimitusjohtaja Gerhard Snellmanin Vuoden Lihamies -tittelillä liiton vuosikokouksessa Pietarsaaressa elokuussa. Hän on työskennellyt Snellman-konsernin toimitusjohtajana vuodesta 1998 lähtien. Suomen Yrittäjät on palkinnut Nuori Yrittäjä -palkinnolla mm. K-kauppias Mirja Sjöblomin Rautjärveltä. Sinebrychoffin oluet ovat voittaneet kolme MM-mitalia The Brewing Industry International Awards 2004 -kilpailussa: Karhu III voitti kultaa pullo- ja tölkkilagereiden luokassa, Koff IV kiri samassa sarjassa pronssille, ja Koff III hanaolut voittikultaahanalagereiden luokassa. Mikkelin kaupungin ruokapalvelut sai Finfood Suomen Ruokatieto ry:n Hyvää Suomesta -ravintolatunnuksen käyttöoikeuden ensimmäisenä kunnallisena ruokapalveluna heinäkuussa. Helsinkiläinen Ravintola Zetor sai tunnuksen huhtikuussa, porvoolainen lounasruokapaikka Hanna Maria, Anttolanhovi ja Sokos Hotel Koli kesäkuussa, maatilaravintola Hollolan Hirvi ja lemiläinen Kytölän Kestikievari heinäkuussa, merimaskulainen Taattisten tila elokuussa sekä Finlaysonin Palatsi ja lapinlahtelainen lähiravintola Maansuola syyskuussa. Laatuvarma on sertifioinut ensimmäisen maatilan ympäristöjärjestelmän. Sertifikaatti luovutettiin elokuussa Kylä-Isotalon Maria ja Mika Äijälälle. StoraEnson Inkeroisten kartonkitehdas sai Suomen laatupalkinnon vuonna 2003 suurten yritysten yksiköiden sarjassa. Ruokatoimittaja,kotitalousopettaja Inga Aaltonen on saanut valtion journalistipalkinnon tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta lehtimiehenä. Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero Marina Heinonen EFSAn lisäainelautakuntaan Professori Marina Heinonen on valittu Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn (European Food Safety Auhority) lisäaineita käsittelevän tieteellisen lautakunnan asiantuntijajäseneksi. Hän työskentelee Helsingin yliopiston soveltavan kemian ja mikrobiologian laitoksella Viikissä. Heinonen osallistui ensimmäisen kerranafc:n (Panel on food additives, flavourings, processing aids and materials on contact with food) kokoukseen syyskuun puolivälissä Brysselissä. Vastaisuudessa lautakunta kokoontunee Italian Parmassa, johon EU:n elintarvikevirasto on sijoittumassa. Muut EU:n eri tiedelautakuntien uudet asiantuntijajäsenet tulevat Ruotsista (2 kpl), Espanjasta (1 kpl),englannista (2 kpl), Italiasta (1 kpl), Ranskasta (1 kpl), Norjasta (1 kpl), Irlannista (1 kpl), Hollannista (1 kpl), Portugalista (1 kpl) ja Saksasta (1 kpl). Lisätietoja EFSAn kotisivuilta osoitteesta www.efsa.eu.int -lehden 15-vuotis juhlanumero ilmestyy 9.11.! Varaa ilmoitustilasi 4.10. mennessä: Infoteam Oy puh. (09) 44 1133, infoteam@infoteam.fi Keittiömestari Tapio Laine on valittu kokkien maailmanliiton WACSin tuomaristoon. Suomen Sahtiseuran Haarikanhaltija-tunnustuspalkinnon on saanut Helsingissä toimiva ravintola Zetor. Maakuntien Parhaat -laatumerkin käyttöoikeuden sai Farmarimaatalousnäyttelyn yhteydessä mm. Kala-KutvonenTmi Punkaharjulta. Merkkejä on myönnetty vuodesta 1993 lähtien 355 yritykselle. Lepaan vuoden tilaviini -kilpailussa kultamitalin saivat Rönnvikin Viinitilan Rönnvik-marjaviini ja Peltohermannin Viinitilan Hermannin Kuohuviini. Lisäksi kilpailussa myönnettiin 10 hopea- ja 55 pronssimitalia sekä 12 diplomia. Tammelan valtakunnallisen makkaramestaruuskilpailujen grillimakkarasarjan voitti Lihajaloste Hakalan A-luokan grillimakkara ja erikoismakkarasarjan Kivikylän kotipalvaamon Palvarin ryynimakkara. Samanaikaisesti pidetyn valtakunnallisen sinappimestaruuskilpailun voitti Ruoveden Herkku konjakkisinapillaan. Kotimaiset Kasvikset ry on myöntänyt kuopiolaiselle Tuoreverkko Oy:lle kasvisten markkinoinnin ja pakkausten kehittämisen kunniamaininnan. Confrérie de la Chaîne des Rôtisseurs-järjestön Helsingin voutikunta on luovuttanut järjestön kilvet Lihatukku Veijo Votkin Oy:n myymälälle Helsingin tukkutorilla. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton kisan kesän suurimmasta mansikasta voitti toistamiseen Kiviharjun marjatila Suonenjoelta. Voittomansikka painoi 130 grammaa. Vuoden 2004 gluteenittomaksi yritykseksi onvalittu McDonalds -ravintolaketju.härmän Kuntokeskus sai kunniamaininnan.

Hankintaopas AAKKOSOSA ADWATEC OY Polunmäenkatu 39 H9 33720 TAMPERE Puh. (03) 389 0860 Fax (03) 389 0861 email: adwatec@adwatec.com www.adwatec.com Oy AGA Ab Karapellontie 2 02610 ESPOO Puh. 010 2421 Fax 010 242 0514 www.aga.fi ALGOL CHEMICALS OY PL 13 (Karapellontie 6) 02611 ESPOO Puh. (09) 50 991 Fax (09) 5099 250 email: info.chemicals.fi@algol.fi www.algol.fi ALGOL TECHNICS OY PL 13 (Karapellontie 6) 02611 ESPOO Puh. (09) 50 991 Fax (09) 5099 252 email: info.technics.fi@algol.fi www.algol.fi ANTICIMEX OY Moukarinkuja 2 04300 TUUSULA Puh. 0201 605 605 Fax 0201 605 600 www.anticimex.fi ANTTI LINDFORS OY Keskustie 23 61850 KAUHAJOKI Puh (06) 234 5200 Fax (06) 234 5250 email: etunimi.sukunimi@anttilindfors.fi www.anttilindfors.fi OY ATLAS COPCO KOMPRESSORIT AB Tuupakankuja 1 01740 VANTAA Puh. (09) 296 441 Fax (09) 296 4251 AURAPRINT OY PL 131 20101 TURKU Puh. (02) 271 400 tai (09) 8539 0100 Fax (02) 271 4260 email: info@auraprint.fi www.auraprint.fi BAKEMARK OY PL 49 (Liikkalankuja 6) 00931 HELSINKI Puh. 010 391 0200 Fax 010 391 0213 Leipo Palvelu puh. 010 391 0210 e-mail: etunimi.sukunimi@bakemark.fi www.bakemark.fi BANG & BONSOMER OY PL 93 (Itälahdenkatu 18 A) 00210 HELSINKI Puh. (09) 681 081 Fax (09) 692 4174 www.bangbonsomer.com BEMIS VALKEAKOSKI OY PL 70 37601 VALKEAKOSKI Puh. (03) 571 21 Fax (03) 571 3309 email: bemis.valkeakoski@bemis.com www.bemisvalkeakoski.com BERNER OY Agentuuriosasto PL 15 (Eteläranta 4 B) 00131 HELSINKI Puh. (09) 1345 11 Fax (09) 1345 1380 BERNER OY Laboratoriomyynti PL 15 (Eteläranta 4) 00131 HELSINKI Puh. (09) 1345 1276 Fax (09) 1345 1241 OY BIOCID LTD PL 35 (Teknobulevardi 3 5) 01531 VANTAA Puh. (09) 2517 8240 Fax (09) 2517 8101 email: info@biocid.com www.biocid.com OY BIOFINCON AB PL 22 15141 LAHTI Puh. (03) 864 364 Fax (03) 781 8918 email: biofincon@biofincon.fi www.biofincon.fi BIOHIT OYJ Laippatie 1 00880 HELSINKI Puh. (09) 773 861 Fax (09) 7738 6204 email: myynti@biohit.com www.biohit.com BRENNTAG NORDIC OY Teollisuustie 9 B 02700 KAUNIAINEN Puh. (09) 5495 640 Fax (09) 5495 6411 email: main@brenntagnordic.com www.brenntagnordic.com BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinipellonpolku 3 01300 VANTAA Puh. (09) 774 6060 Fax (09) 774 60 666 email: info@busch.fi www.busch.fi CCL LABEL OY Veistämönaukio 1 3 20100 TURKU Puh. (02) 214 3890 Fax (02) 214 3899 email: timo.piivek@iwaco.com www.iwaco.com OY CELEGO AB PL 78 (Juvan teollisuuskatu 11) 02921 ESPOO Puh. (09) 348 6900 Fax (09) 853 2100 email: info@celego.fi www.celego.fi CFS NORDIC Myllynummentie 5 04250 KERAVA Puh. (09) 4764 9200 Fax (09) 4764 9250 email: etunimi.sukunimi@cfs.com CHRISTIAN BERNER OY PL 12 (Ylästöntie 121) 01741 VANTAA Puh. (09) 276 6830 Fax (09) 890 920 email: sales@cboy.com www.cboy.com Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvikealan laite-, palvelu- ja raaka-ainetoimittajista. Kysy lisää lehtemme ilmoitusmyynnistä Infoteam Oy:stä, puh. (09) 441 133, faksi (09) 447 427, infoteam@infoteam.fi, Nervanderinkatu 5 D41, 00100 Helsinki. MAUSTETALO CONDITE OY PL 51 (Putkikatu 37) 21101 Naantali Puh. (02) 436 5900 Fax (02) 435 6950 email: info@condite.fi DANISCO SWEETENERS OY Sokeritehtaantie 20 02460 KANTVIK Puh. (09) 1344 1267 (09) 1344 1685 Fax (09) 1344 1422 OY DAT-SCHAUB FINLAND AB Mahlamäentie 44 04310 TUUSULA Puh. (09) 8624 4611 Fax (09) 8624 4635 email: myynti@dat-schaub.fi DOMETIC OY Dometic Medical Systems Pakkalankuja 7 A 13 01510 VANTAA Puh. (09) 6866 110 Fax (09) 6866 1122 www.dometic.fi DSM NUTRITIONAL PRODUCTS c/o Roche Oy PL 12 (Sinimäentie 10 B) 02631 ESPOO Puh. (09) 525 33318 Fax (09) 525 33373 OY ECOLAB AB Mäkelänkatu 54 A 00510 HELSINKI Puh. (09) 396 551 Fax (09) 3965 5305 Myyntipalvelu 0800-1-39600 Tilaukset: helena.vermila@ecolab.com www.ecolab.com OY ERGOLIFT AB PL 90 02701 KAUNIAINEN Puh. (09) 505 5633 Fax (09) 505 5644 email: ergolift@ergolift.fi www.ergolift.fi FARMOS PL 157 20101 TURKU Puh. 0204 87 7110 Fax 0204 87 7770 www.farmos.com FIMATECOY Asentajankatu 4 15520 LAHTI Puh. (03) 873 8400 Fax (03) 873 8440 email: info@fimatec.fi www.fimatec.fi OY FOODFILES LTD Neulaniementie 2 L 6 70210 KUOPIO Puh. (017) 288 1270 Fax (017) 288 1269 email: foodfiles@foodfiles.com www.foodfiles.com OY GERPAK INTERNATIONAL LTD Fonseenintie 1 C 00370 HELSINKI Puh. (09) 454 2766 Fax (09) 454 27650 email: jrg@gerpak.fi www.gerpak.fi GIVAUDAN FINLAND Kauppakartanonkatu 7 A 44 00930 HELSINKI Puh. (09) 3434 860 Fax (09) 3434 8650 email: hans.helminen@givaudan.com www.givaudan.com GREEN CAN OY Pinotie 10 33470 YLÖJÄRVI Puh. 0424 9541 Fax (03) 212 1782 email: greencan@greencan.net www.greencan.net HAGSON-PROVITEK OY PL 74 02631 ESPOO Puh. (09) 439 3070 Fax (09) 439 30720 email: sales@provitek.fi www.provitek.fi OY M. HALOILA AB 21250 MASKU Puh. (02) 437 6111 Fax (02) 437 6211 email: haloila@mimaitw.com www.mimaitw.com www.haloila.com www.octopuscompact.com HUHTAMÄKI OYJ Polarpakintie 13300 HÄMEENLINNA Puh. (03) 65821 Fax (03) 619 6232 www.huhtamaki.com HUNAJAINEN SAM OY Massbyntie 101 01150 SÖDERKULLA Puh. (09) 877 0330 Fax (09) 8770 3311 email: kari.koivulehto@hunajainensam.fi www.hunajainensam.fi HURME YHTIÖT OY Vienolantie 10 B 9 20210 TURKU Puh. (02) 251 5500 Fax (02) 251 9945 email: postmaster@hurmecompanies.fi www.hurmecompanies.fi JOHNSONDIVERSEY 11 (Kaurakatu 48 B) 20101 TURKU Puh. 020 7474200 Fax 020 7474202 email: myynti@johnsondiversey.com www.johnsondiversey.fi JONIKO OY Kehänreuna 2 02430 MASALA Puh. (09) 295 9260 Fax (09) 295 92626 email: myynti.sales@eltex-joniko.fi www.eltex-joniko.fi KULJETUS REEN OY Työpajankatu 2 1 C 00580 HELSINKI Puh. (09) 710 085 0400 458 585 Fax (09) 710 095 email: marko@reen.net www.reen.fi Hankintaopas ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 83

Hankintaopas LAIHIAN MALLAS OY Länsitie 372 66400 LAIHIA Puh. (06) 475 2111 Fax (06) 476 2555 email: mallas@laihianmallas.fi www.laihianmallas.fi LAITOSJALKINE OY 35320 HIRSILÄ Puh. (03) 336 3111 Fax (03) 336 3300 email: etunimi.sukunimi@laja.com www.laja.com LIHEL OY Mänkimiehentie 8 02780 ESPOO Puh. (09) 819 0110 Fax (09) 8190 1199 email: etunimi.sukunimi@lihel.fi www.lihel.fi LIIMALAITE OY Länsisalmentie 13 01100 ITÄSALMI Puh. (09) 877 7771 Fax (09) 877 7773 email: liimalaite@liimalaite.com www.liimalaite.fi LT-KONE OY Kutojantie 4 02630 ESPOO Puh. (09) 52 170 Fax (09) 521 2126 MIELE OY Porttikaari 6 01200 VANTAA Puh. (09) 875 970 Fax (09) 875 97299 www.miele.fi MILDOLA OY PL 21 02401 KIRKKONUMMI Puh. (09) 29 73 71 Fax (09) 29 73 73 73 email: oil.mill@mildola.fi www.mildola.fi MP-MAUSTEPALVELU OY PL 56 (Luukkaankatu 6) 13101 HÄMEENLINNA Asiakaspalvelu/Tilaukset: Puh. (03) 570 5200 Fax (03) 570 5209 Tuotekehitys/Markkinointi: Puh. (03) 570 5210 Fax (03) 570 5219 Vaihde: (03) 570 511 NORFOODS OY Raumantie 1, 2.krs 00350 HELSINKI Puh. (09) 4159 2255 Fax (09) 561 2925 email: etunimi.sukunimi@norfoods.fi www.norfoods.fi NOVIANT OY PL 500 44101 ÄÄNEKOSKI Puh. (014) 518 3000 Fax (014) 518 3003 www.noviantgroup.com ORAT OY Pikkupurontie 4 6 00880 HELSINKI Puh. (09) 755 6577 Fax (09) 788 800 email: etunimi.sukunimi@orat.fi ORFER OY AUTOMATION Vaakatie 9 16300 ORIMATTILA Puh. (03) 88411 Fax (03) 8841 201 email: automation@orfer.fi www.orfer.fi ORIOLA OY PROLAB PL 8 02101 ESPOO Puh. 010 429 99 Fax 010 429 2080 email: etunimi.sukunimi@oriola.com prolab@oriola.com www.oriolanet.com www.prolab.fi 84 ORION DIAGNOSTICA OY PL 83 02101 ESPOO Puh. 010 42 995 Fax 010 429 2794 email: sanna.teirmaa@oriondiagnostica.fi PA-HU OY Teollistuustie 2 02880 VEIKKOLA puh. (09) 8190430 fax (09) 81904340 email: myynti@pa-hu.fi www.pa-hu.fi PAKKAUS ÖHMAN Teerikukontie 10 12 00700 HELSINKI puh. (09) 351 790 fax (09) 345 2339 email pakkausohman@pakkausohman.com www.pakkausohman.com PPT PÖLYNPOISTOTEKNIIKKA OY Hakamäentie 7 48400 KOTKA Puh. (05) 225 1800 Fax (05) 225 1899 email: ppt@ppt-filter.com www.ppt-filter.com RAKE TRADING OY Bulevardi 2 4 A 00120 HELSINKI Puh. (09) 476 44400 Fax (09) 476 44410 email: rake.trading@rake.fi RUOKA & LAATU Jouttisalontie 11 60510 HYLLYKALLIO Puh. (06) 412 8620 Fax (06) 412 8621 GSM 0400 564 461 email: anneli.koskenkorva@nic.fi SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Risto Rytin katu 70 32700 HUITTINEN Puh. (02) 620 6319 Fax (02) 620 6335 email: etuimi.sukunimi@bh.spt.fi www.satafood.net SCA PACKAGING FINLAND OY Tampereen tehdas PL 425 33101 TAMPERE Puh. 0102452111 Fax 0102452156 Tampereen solumuovitehdas PL 425 33101 TAMPERE Puh. 0102452111 Fax 0102452305 Nummelan tehdas PL 66 03101 NUMMELA Puh. 0102452111 Fax 0102452698 www.scapackaging.fi SCANEGG SUOMI OY PL 6 (Piispanristintie 8) 20761 PIISPANRISTI Puh. (02) 214 431 Fax (02) 214 4333 SEALED AIR OY Työpajankatu 6 A 00580 HELSINKI Puh. (09) 7257 4411 Fax (09) 7257 4430 www.sealedair-emea.com SEFO-KONSULTOINTI Toinen linja 13 00530 HELSINKI Puh. (09) 726 0270 Fax (09) 726 0272 email: marja.laukkanen@sefo-konsultointi.fi www.kolumbus.fi/sefo-konsultointi OSAKEYHTIÖ SIX PL 227 (Tulppatie 20) 00811 HELSINKI Puh. (09) 755 2520 Fax (09) 755 5545 email: six@six.fi S.O.STRÖMBERG KY Vernissakatu 8 B 01300 VANTAA Puh. (09) 838 6020 Fax (09) 838 60222 email: sos@sostromberg.fi www.sostromberg.fi Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero SOFTWARE POINT OY Valkjärventie 1 02130 ESPOO Puh. (09) 4391 320 fax (09) 4391 3211 email: sales@softwarepoint.fi www.softwarepoint.fi SUOMEN COBRA SYSTEMS OY Asesepänkuja 3 00620 HELSINKI Puh. (09) 7288 340 Fax (09) 7288 3434 email: suomen@cobrasys.fi www.cobrasys.fi SUUNNITTELUTOIMISTO TIMO RAHTOLA Välitie 3 15540 Villähde Puh. 0208 355753 Fax (03) 758 9844 email: timo.rahtola@suto.inet.fi SENTERA OYJ Valimopolku 4 A 00380 HELSINKI Puh. (09) 0207 540 000 Fax (09) 0207 540 100 email: etunimi.sukunimi@sentera.fi www.sentera.fi TAMRO MEDLAB OY PL 11 (Rajatorpantie 41 B) 01641 VANTAA Puh. 020 445 3802/3882 Fax 020 445 4717/4770 email: medlab.asiakaspalvelu@tamro.com www.tamromedlab.com TANKKI OY Oikotie 2 63700 ÄHTÄRI Puh. (06) 510 1111 Fax (06) 510 1200 www.tankki.fi TARRATUOTE OY PL 6 (Vesimyllynkatu 4) 33331 TAMPERE Puh. (03) 2547800 Fax (03) 2547811 www.tarratuote.fi TEKNO-FOOD KY KB Riitankuja 1 3 C 00840 HELSINKI Puh. (09) 622 9060 Fax (09) 622 90620 email: kim.soderholm@teknofood.fi TELE-EXXI OY AB Olarinluoma 16 02200 ESPOO Puh. (09) 350 5530 Fax (09) 3505 5333 email: exxi@exxi.fi www.exxi.fi TELKO OY PL 126 Hitsaajankatu 9 A 00811 HELSINKI Puh. (09) 615 500 Fax (09) 780 064 www.telko.fi OY TEO-PAL AB Luoteisrinne 4 02270 ESPOO Puh. (09) 819 0560 Fax (09) 8190 5642 email: teopal.oy@teopal.fi www.teopal.fi THERMO ELECTRON OY PL 100 01621 VANTAA Puh. (09) 3291 0200 Fax (09)3291 0301 email: etunimi.sukunimi@thermo.com www.thermo.com TPLUS OY Messeniuksenkatu 7 A 00250 HELSINKI Puh. (09) 4777 130 Fax (09) 4777 1313 www.tplus.fi TT-TÄRYLAITE OY Linnanpajantie 7 00950 HELSINKI Puh. (09) 755 2730 Fax (09) 755 4505 email: info@tarylaite.fi www.tarylaite.fi UNIFERM OY Välikatu 18 37100 NOKIA Puh. (03) 342 3917 Fax (03) 342 3922 email: timo.solin@uniferm.fi www.uniferm.fi VAAKAKOSKINEN OY Vaakatie 37 15560 NASTOLA Puh. (03) 871 540 Fax (03) 871 5410 email: info@vaakakoskinen.fi www.vaakakoskinen.fi VALIO OY Teollisuusmyynti PL 10 00039 VALIO Puh. 010 381 2457 Fax 010 381 2631 email: jari.leppänen@valio.fi VESANTTI OY Tulppatie 26 00880 HELSINKI Puh. (09) 5491 6000 Fax (09) 5491 6050 email: etunimi.sukunimi@vesantti.fi www.vesantti.fi VILLCIP OY Välitie 3 15540 Villähde Puh. 0208 355753 Fax (03) 758 9844 email: sale@villcip.fi VWR INTERNATIONAL OY Pihatörmä 1 C 1 02240 ESPOO Puh. (09) 804 551 Fax (09) 8045 5200 email: info@fi.vwr.com www.vwr.com WM-DATA NOVO PL 38 (Karvaamokuja 2) 00381 HELSINKI Puh. 010 3020 10 Fax 010 3020 11 infomaster@wmdata.fi www.wmdata.fi YA-KEMIA OY / SIGMA-ALDRICH FINLAND PL 155 00701 HELSINKI Puh. (09) 350 9250 Fax (09) 3509 2555 email: info@ya-kemia.fi ZYMOTEC OY Kankurinkatu 4 6 05800 HYVINKÄÄ Puh. 019 419 428 Fax 019 431 341 email: info@zymotec.fi www.zymotec.fi R. ÖSTERLUND KY KB PL 69 (Vanha talvitie 19 A) 00581 HELSINKI Puh. (09) 586 8170 Fax (09) 736 452 email: contact@osterlund.com www.osterlund.com

TUOTERYHMÄOSA ATK-LAITTEET JA -JÄRJESTELMÄT Software Point Oy LimsBOSS ja LabVantageBOSS laboratorion tiedonhallintaan TasteBOSS aistinvaraiseen arviointiin omavalvontajärjestelmät koesuunnittelu- ja monimuuttujaanalyysiohjelmistot Suomen Cobra Systems Oy elintarviketeollisuuden ja -tukkujen logistiset kokonaisratkaisut Sentera Oyj Sysforte PIMS elintarviketeollisuuden tuotannon kokonaistietojärjestelmät elintarviketalouden asiantuntija- ja konsultointipalvelut WM-data Novo AROMI ruokapalveluiden kokonaisratkaisu omavalvontajärjestelmä KEMIKAALIT JA KEMIALLISET TUOTTEET Oy AGA Ab elintarvikekaasut Oy Ecolab Ab elintarviketeollisuuden pesu- ja desinfiointiaineet pesu- ja annostelujärjestelmät hygieniakonsultointi ja -koulutus sekä neuvonta Farmos elintarviketeollisuuden pesu- ja desinfiointiaineet pesu- ja annostelujärjestelmät hygieniavalmennukset ja -kartoitukset JohnsonDiversey pesu- ja desinfektioaineet kaikkiin elintarviketeollisuuden tarpeisiin pesukemikaalien annostelulaitteet prosessien hygieniakartoitukset KONEET,LAITTEET, MUU VARUSTUS Adwatec Oy massapumput pesujärjestelmät kostutusjärjestelmät öljyttömät sekoitinkäytöt vesihydrauliikka Oy AGA Ab pakastus- ja jäähdytysjärjestelmät Algol Technics Oy jauhemaisten aineiden käsittelylaitteistot Antti Lindfors Oy lihanleikkaamolaitteet ruokatehdas- ja pakkaamolaitteet laatikonkäsittelyjärjestelmät ruostumattomat kuljettimet allasvaununostimet UDA-pakkauskoneet, rasian syöttö- ja täyttölaitteet Oy Atlas Copco Kompressorit Ab paineilmakompressorit ja jälkikäsittelylaitteet Busch Vakuumteknik Oy tyhjiöpumput Christian Berner Oy pakkauskoneita merkkauslaitteita pumppuja prosessilaitteita tyhjiötekniikka (imukuppeja) tekniset muovit CFS Nordic elintarviketeollisuuden koneet ja laitteet pakkauskoneet ja lisälaitteet Oy DAT-SCHAUB Finland Ab liha- ja makkarateollisuuden koneet ja laitteet nosto- ja kaatolaitteet, allasvaunut Oy Ergolift Ab saksinostopöydät haarukkanostovaunut nostolaitteet myös ruostumattomasta teräksestä Fimatec Oy säiliöt, koneet ja sekoittajat Gerpak International Ltd Steritech sterilointi- ja pastörointilaitteet sekä autoklaavit Hagson-Provitek Oy elintarviketeollisuuden koneet ja laitteet valvontajärjestelmät An ITW Company Oy M. Haloila Ab lavankäärintäkoneet Joniko Oy vanne/vyötekoneet pakkaus- ja tuotantokoneiden terät staattisen sähkön poisto rainanpuhdistuslaitteita LT-Kone Oy leipomo- ja pakkauskoneita prosessilaitteet Miele Oy laboratoriolasitavaran pesukoneet lämpödesinfektorit astianpesukoneet pesulakoneet jää- ja pakastinkaapit Orat Oy lihateollisuuden koneet ja laitteet elintarviketeoll. pakkauskoneet Orfer Automation pakkaus- ja lavausjärjestelmät materiaalinkäsittelyn erikoislaitteet Kawasaki-teollisuusrobottijärjestelmät Tankki Oy säiliöt, sekoittimet, hoitotasot Tekno-Food Ky Kb URSCHEL leikkurit LIMITECH prosessilaitteet PRIMODAN pakkauskoneet WCB jäätelökoneet BMA peruna- ja vihanneskoneet Telko Oy lavakäärintäkoneet vannetusautomaatit vaakakäärintäkoneet TT-Tärylaite Oy kaikki tärykomponentit annostelu-, syöttö-, seulontalaitteet tärytekniset erikoislaitteet Vesantti Oy lihavalmisteteollisuuden koneet Villcip Oy automaattiset puhdistusjärjestelmät tuotevaihto-, putkipossujärjestelmät juomateollisuuden prosessilaitteita KULJETUS- JA LOGISTIIKKA- PALVELUT Kuljetus Reen Oy kylmä- ja pakastekuljetukset jakelukuljetukset LABORATORIO-TUOTTEET Berner Oy Laboratoriomyynti Oxoid mikrobiologiset elatusaineet, diag.testit Idexx Colilert ja Enterolert vesitutkimuksiin MLTEC elatusainekeitin MLTEC maljanvalulaite Salvis viljelykaapit RUMED jäähtyvät viljelykaapit Infors ravistelijat Heidolph ravistelijat ja sekoittajat Biohit Oyj laboratoriopipetit ja kertakäyttötuotteet EIA-lukulaitteet ja -pesurit Dometic Oy Dometic Medical Systems laboratoriojääkaapit ja pakastimet syväpakastimet Oriola Oy Prolab mikrobiologiset valmismaljat ja reagenssit elintarvikkeiden testikitit laboratoriolaitteet ja -tarvikkeet Orion Diagnostica Oy Hygicult-testijärjestelmä mikrobiologisen puhtauden seurantaan DryCult-testi vesipohjaisten nesteiden mikrobiologisen puhtauden seurantaan Tamro MedLab Oy laboratoriotarvikkeita, -kemikaaleja pesuaineita ja mikrobiologisia elatusaineita laboratoriolaitteita näytteen käsittelyyn ja säilytykseen sekä elintarvikeanalytiikkaan Oy Teo-Pal Ab elektroforeesilaitteet kosteusanalysaattorit analyysivaa at laboratoriovaa at lämpö- ja viljelykaapit ph/johtokyky/lämpömittarit ja -elektrodit sentrifugit ultraäänipesulaitteet ravistelijat ja sekoittajat polarimetrit ja refraktometrit vedenpuhdistuslaitteet (laboratorio) vesi- ja kuivahauteet viskosimetrit Thermo Electron Oy mikrobiologiset pikamenetelmät (3M Petrifilm) laboratoriotarvikkeet, Finnpipetit ja kärjet mikrolevylukijat kylmäkuivurit haihduttimet sentrifugit VWR International Oy mikrobiologiset elatusaineet mikrobiologiset ja ATP-perusteiset järjestelmät hygienian seurantaan laboratoriokemikaalit, -tarvikkeet ja -laitteet Ya-Kemia Oy / Sigma-aldrich Finland laboratoriokemikaalit ja -tarvikkeet sekä pienlaitteet LIIMALAITTEET Oy Gerpak International LTD ITW DYNATEC kuuma- ja kylmäliimalaitteet edullinen ITW CHALLENGERmonimerkki varaosa- ja huoltopalvelu Liimalaite Oy MELTON ja NORDSON liimalaitteet, varaosat ja huollot MAUSTEET, AROMIT, MUUT LISÄAINEET Algol Chemicals Oy aromit ja entsyymit hapettumisen esto- ja ph:n säätöaineet hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet sitruunahappo ja sitraatit makeuttamisaineet kaakaot ja suklaat vanilja ja vanilliini mononatriumglutamaatti juustonsulatesuolat luonnonvärit lesitiinit kuidut Bang & Bonsomer Oy tärkkelykset ja niiden johdannaiset sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet hiivauutteet ja aromit säilöntäaineet muut elintarvikelisäaineet Berner Oy elintarvikeraaka-aineet ja -lisäaineet aromit ja aromivahventeet luontaiset elintarvikevärit, kasviuutteet meri-, vuori-, vakuumi- ja erikoissuolat Oy Biofincon Ab aromiaineet emulgointi- ja stabilointiaineet entsyymit laktaasit funktionaaliset raaka-aineet mm. proteiinit ja lipidit hiiva-autolysaatit ja -uutteet antioksidantit analyyttiset kitit ja reagenssit suodatuksen apuaineet muut lisä- ja apuaineet Brenntag Nordic Oy fosfaatit kapseloidut tuotteet hiivat ja entsyymit kuidut, maissi- ja riisituotteet sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet kuivatut sipulit aktiivihiili muut elintarvikeraaka- ja lisäaineet Oy Celego Ab aromit värjäävät elintarvikkeet, luonnon väriaineet ja synteettiset värit muut lisäaineet Oy DAT-SCHAUB Finland Ab savunesteet savuaromit grilliaromit DSM Nutritional Products vitamiinit ja vitamiiniseokset karotenoidit PUFA sitruunahappo ja sitraatit Givaudan Finland aromit Hagson-Provitek Oy savu- ja maustekalvot Hankintaopas ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 85

Hankintaopas Hunajainen SAM Oy hunajaa elintarviketeollisuudelle Hurme Yhtiöt Oy laaja valikoima funktionaalisia lisäaineita MP-Maustepalvelu Oy mausteet ja mausteuutteet aromit ja arominvahventeet fosfaatit sakeuttamisaineet muut elintarvikelisäaineet ja seokset Norfoods Oy hyytelöimis- ja sakeuttamisaineet stabilointiaineet sokerikulöörit lesitiinit maito- ja heraproteiinit proteiinihydrolysaatit ja -peptidit pintakiillokkeet hedelmä- ja vihannespureet muut elintarvikelisäaineet Noviant Oy CEKOL CMC paksuntamiseen sakeuttamiseen stabilointiin Orat Oy RAPS-mausteet lihaproteiinit Rake Trading Oy aromit elintarvikevärit happamuudensäätöaineet kuidut makeutusaineet maunvahventeet sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet säilöntäaineet tärkkelykset Tekno-Food Ky Kb Danisco emulgointiaineet sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet aromit ja entsyymit Wisby hapatteet Telko Oy aromit aspartaami sakeutus- ja hyytelöimisaineet hedelmäsoseet ja -tiivisteet kuivatut hedelmät, vihannekset, sienet ja yrtit kuivatut munavalmisteet kuidut lesitiini Tplus Oy tärkkelykset ja tärkkelysjohdannaiset perunakuitu sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet aromiaineet happamuudensäätöaineet funktionaaliset maitoproteiinit mauste- ja marinaadiseokset mineraali- ja vitamiiniseokset hera-, kerma- ja jogurttijauheet Uniferm Oy säilöntäaineet antioksidantit sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet makeutusaineet aromit ja värit kuidut, ravinteet ja vitamiinit Vesantti Oy Wiberg-mausteseokset R. Österlund Ky Kb aromit ja konsentraatit elintarvikevärit emulgointi- ja sakeuttamisaineet kaakaotuotteet hedelmäjauheet ja -palat vihannestuotteet juomapohjat MIKROBITURVA- LAITTEET JA -JÄRJESTELMÄT Oy Biocid Ltd mikrobihallintajärjestelmät 86 PAKKAAMINEN Auraprint Oy tarrat, tuote-etiketit painetut pienkartonkikotelot tuote-esitteet ja muut painotuotteet BEMIS vakuumi- ja suojakaasupakkauslaminaatit elintarviketeollisuudelle CCL LABEL OY monikerrosetiketit promootioetiketit kutiste-etiketit (sleeverit) CFS Nordic pakkauskoneet ja lisälaitteet pakkausmateriaalit Oy DAT-SCHAUB Finland Ab luonnonsuolet keinosuolet vakumi- ja kutistepussit muovirasiat ja -vuoat HD-pussit ja -kalvot Green Can Oy hylsypakkaukset kartonkiastiat elintarviketeollisuudelle Hagson-Provitek Oy keino-, mauste- ja luonnonsuolet sekä vakuumipakkaukset Huhtamäki Oyj PP, CPET, APET, PS rasiat ja kannet PET pääll kartonkivuoat ja kannet EPS-alustat, kalvot ja pussit kuitupakkaukset ja munakennot Orat Oy makkarankuoret juusto- ja lihapussit Pa-Hu Oy myynti- ja kuljetuspakkaukset kartongista ja aaltopahvista pakkaustarvikkeet myyntipistemateriaalit Pakkaus Öhman pakkausmateriaalit ja tarvikkeet pakkausjätteen käsittelylaitteet jätesäiliöt ja säkit SCA Packaging Finland Oy aaltopahvipakkaukset kuitupehmusteet ja -tyynyt Sealed Air Oy Cryovac -kutistepussit Cryovac -pakkauskalvot Cryovac -vakuumipakkauslaitteet Tarratuote Oy vaakatarrat tuotetarrat lavatarrat ATK-tarrat Tele-Exxi Oy Ab elintarviketarrat teollisuustarrat tulostimet ja ohjelmat tiedonkeruulaitteet Telko Oy erikoisteipit painetut teipit kiriste- ja käsikalvot teräs- ja muovivanteet kulmasuojat Zymotec Oy muoviset ja hygieeniset kuormalavat muovirasiat, -laatikot ja -pakkaukset Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero RAAKA-AINEET BakeMark Oy margariinit ja rasvat leivonnanparannusaineet ja leivontaseokset aromit marmeladit, hillot, marja- ja hedelmätäytteet Maustetalo Condite Oy Leipomo ja elintarviketeollisuuden raaka-aineet aromit ja mausteet mantelit ja pähkinät siemenet ja hiutaleet rusinat ja hedelmät suklaa- ja rasvakuorrutteet hedelmä- ja marjatäytteet margariinit kananmunatuotteet säilykkeet ym. ym. Danisco Sweeteners Oy Erikoismakeuttajat ja rakenneraakaaineet elintarvike- ja lääketeollisuudelle fruktoosi ksylitoli laktitoli Litesse-polydekstroosi Oy DAT-SCHAUB Finland Ab soijaisolantit soijakonsentraatit tärkkelykset muut valmistus- ja lisäaineet Laihian Mallas Oy erikoismaltaat tummat ja vaaleat mallasuutteet pakkauspalvelu LIHEL Oy mausteet ja mausteseokset valmistus- ja lisäaineet Míldola Oy kasviöljyt: teollisuus, suurkeittiöt MP-Maustepalvelu Oy valmistus- ja lisäaineet liha- ja ruokateollisuudelle asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset Scanegg Suomi Oy kananmunajalosteet Osakeyhtiö SIX suolaiset ja makeat maustamisseokset aromit marinadit valmisruokaseokset rakenne- ja sidontaseokset funktionaaliset komponentit puolivalmisteita jäätelöihin leivonnaisiin ja makeisiin S.O.Strömberg Ky aromit ja tiivisteet pakastekuivatut marjat karamellisoidut tuotteet jogurttijauheet premixit entsyymit Valio Oy Teollisuusmyynti maidot, kermat ja muut maitotuotteet juustot maito- ja herajauheet marmeladit ja hillot voi ja voiöljy SUUNNITTELU, KEHITYS, KONSULTOINTI Oy Foodfiles Ltd kliininen tutkimus elintarvikkeiden rekisteröinti ravitsemusalan konsultointi Ruoka & Laatu räätälintyönä funktionaaliset elintarvikkeet ja laatujärjestelmät Satafood Kehittämisyhdistys ry elintarvikealan kehityspalvelut laaja-alaiset ympäristöteknologian palvelut SEFO-konsultointi hygieniakoulutus ja -osaamistestaus (myös arabia, englanti, kiina, ranska) toimintajärjestelmät: koulutus ja - ohjaus kalvosarjat: Elintarvikehygienia, Omavalvonta ja HACCP kirjaset: Elintarvikehygienian perusteet, myös ruotsiksi, englanniksi ja kiinaksi Suunnittelutoimisto Timo Rahtola prosessilaitteiden suunnittelu ja tekninen kehitys konsultointi hygienisyyden parantamiseksi TUHOELÄINTORJUNNAT Anticimex Oy AHA Hygieniaohjelma hygieniakoulutus tuhoeläintorjunnat kosteuden hallinta TYÖHYGIENIA JA TURVALLISUUS Laitosjalkine Oy jalkineet elintarviketeollisuuteen ja laboratorioihin PPT Pölynpoistotekniikka Oy pölynpoistolaitteita keskussiivousjärjestelmiä VAA AT Vaakakoskinen Oy punnitus- ja annostelujärjestelmät säiliövaa at lattiavaa at pöytävaa at

TAPAHTUMIA SUOMESSA Maailman kasvisruokapäivä 1.10. Ravitsemus ja terveys: Kotitalousopettajien liiton syyskoulutuspäivä ja liittokokous 2.10. Helsingissä, www.kotitalous.org Luomumessut 2. 3.10. Helsingissä, helena.juutinen@sci.fi Silakkamarkkinat 3. 9.10. Helsingissä Valtakunnallinen korvapuustipäivä 4.10. Porkkanaviikko 4. 10.10. Pakkauksen tieto ja turva SIP -vuosiseminaari 6.10. Vantaalla, ptr.ry@pakkausteknologia-ptr.fi Elintarvikealan tiedonlähteet Dialogissa 7.10. Espoossa, helena.salo@merilkon.fi Ajankohtaista elintarvikelaboratoriorintamalla 7.10. Helsingissä, harriet.wallin@elintarvikevirasto.fi Kansainvälinen Kananmunan Päivä 8.10. ELKO 2004 ja PacTec 2004 12. 15.10. Helsingissä, www.finnexpo.fi/elko, www.pactec.fi PAK 2004 -seminaari 12.10. Helsingissä, www.pakkaus.com Elintarvikeprosessien suunnittelun haasteet -seminaari 13.10. Helsingissä, eeva-liisa. lehto@foodwest.fi, virpi.varjonen@biotrim.fi Suomalaisen Oluen Päivä 13.10. Elintarviketeollisuusliiton opinto-ohjaajapäivä 15.10. Tampereella, petri.linkoneva@etl.fi Maailman ravintopäivä 16.10. XII Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät: Lapsi ja ruoka 18. 19.10. Helsingissä, www.ravitsemusterapeuttienyhdistys.fi Kaupan Maailma 2004 19. 20.10. Helsingissä, www.finnexpo.fi Eläinlääkäripäivät 2004 20. 22.10. Helsingissä, Suomen Eläinlääkäriliitto puh. (09) 7745 4810 Silakkamarkkinat 21. 24.10. Turussa Terveys &Kauneus 2004 22. 24.10. Helsingissä, www.finnexpo.fi Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 26. 27.10. Lahdessa, arja.meriluoto@utu.fi Tuloksellinen asiakassuhdemarkkinointi 27. 28.10. Helsingissä, www.iir.fi Prosessihygienian päivät 2. 3.11. Järvenpäässä, www.ael.fi Katse tulevaisuuteen -seminaari 3. 4.11. Seinäjoella, hanna.olkkonen@foodwest.fi Pakkausalan ympäristökonferenssi 9.11. Helsingissä, www.pakkaus.com Aistinvaraisen arvioinnin menetelmät 9. 10.11. Helsingissä, maija-liisa.kuusela@ael.fi Ikääntyneen ravitsemushoito -seminaari 12.11. Helsingissä, kirsten.sundelin@vanhustyonkeskusliitto.fi Pakkausalan peruskurssi 64. Ijakso 15. 19.11. Forssassa, www.pakkaus.com Ruoka 2004 26. 28.11. Helsingissä, www.finnexpo.fi Suomen Paras Juusto 2004 -kilpailun palkintojenjako ja juustonäyttely Ruoka 2004 -messujen yhteydessä 26.11. Helsingissä, tapani.kivela@valio.fi Minimarket 2005 17. 18.3.2005 Helsingissä, www.finnexpo.fi Kemian Päivät, BioFinland -kongressi ja ChemBio Finland 05 26. 28.4.2005, helena.visti@kemianseura.fi; www.biofinland.fi, www.chembiofinland.fi Elintarvikepäivä 2005 10.5.2005 Helsingissä, www.etl.fi Elintarviketeollisuus 2005 11. 13.5.2005 Tampereella, www.tampereenmessut.fi Kansainvälinen baarimestarikongressi ja MM-kisat 19. 23.9.2005 Helsingissä, Mika Eskola p. 040 543 3898 TAPAHTUMIA ULKOMAILLA FOOD FUTURES -kongressi 30.9. 1.10. Brysselissä, http://www.ciaacongress.be ADA 2004 Food &Nutrition Conference 2. 5.10. Anaheimissa, www.eatright.org Modern Bakery 4. 7.10. Moskovassa, www.owp-tradefairs.com Macropak 4. 8.10. Hollannissa, www.macropak.nl Agroprodmash 4. 8.10. Moskovassa, paula.karppinen@finpro.fi Process Teknik 2004 5. 8.10. Ruotsissa, www.processteknik.info Dansk Emballage Messe 5. 7.10. Odensessa, www-danskemballagemesse.dk Toyko Pack 2004 5. 9.10. Tokiossa, www.jpi.or.jp/t-pack Fresh Food Packaging 6.10. Saksassa, www.cofrescoinstitute.com 7 th European Health Forum 6. 9.10. Itävallassa, www.ehfg.org NKVet symposium: Emerging Zoonoses New Challenges 7. 8.10. Uppsalassa, www.sva.se/nkvet2004 1 st International Conference of CIGR Section VI on Bioproducts Processing and Food Safety 11. 14.10. http://www.2004cigr.org/en/processing BIO 2004 13. 15.10. San Franciscossa, www.bio.org SIAL 2004 17. 21.10. Pariisissa, www.sial.fi K 2004 20. 27.10. Düsseldorfissa, www.k-online.de Interfood 26. 28.10. Göteborgissa, www.swefair.se Pack Expo 7. 11.11. Chicagossa, www.packexpo.com Risk Analysis in Microbiology Task Force 12.11., http://europe.ilsi.org Health Ingredients Europe, Food Safety & Hygiene 2004 16. 18.11. Amsterdamissa, www.fi-events.com/ ILSI Europe Third International Symposium on Food Packaging Ensuring the Safety, Quality and Traceability of Foods 17. 19.11. Barselonassa, www:http://europe.ilsi.org Emballage 2004 22. 26.11. Pariisissa, www.emballage2004.com IPA The World Food Processing Exhibition 22. 26.11., www.ipa-web.com Foodapest 23. 26.11. Budapestissa, lisa.kivikoski@finpromarketing.fi Acrylamide Task Force 25.11., http://europe.ilsi.org Nutritional Needs of Children Task Force 29.11., http://europe.ilsi.org IFE Hungary 2005 22. 24.2.2005 Budapestissä, www.ifehungary.com Fi Asia China 2005 1..3.2005 Shanghaissa, http://asiachina2005.fi-events.com Food Quality 2. 4.3.2005 Göteborgissa, www.eaae.org ProPak China Beijing 15. 17.3.2005, www.propakbeijing,com in-food 2005, The first Ever Exhibition of B2B Solutions for the Food Industry 23. 24.3.2005 Pariisissa, www.in-food.fr SIAL Montreal The International Food, Beverages, Wines & Spirits Show 13. 15.4.2005 Montrealissa, www.sialmontreal.com Europain The International Bakery, Pâtisserie and Catering Show 16. 20.4.2005 Pariisissa, www.europain.com Metpack 2005 19. 23.4.2005 Essenissä, www.metpack.de Interpack 2005 21. 27.4.2005 Düsseldorfissa, www.messeduesseldorf.de SIAL China, China`s leading exhibition for Food, Beverages, Wines and Spirits, 18. 20.5.2005 Shangaissa, www.sialchina.com Pacex International 24. 26.5.2005 Torontossa, www.pacexinternational.com 6 th EFAD Forum 2. 5.6.2005 Genevessä, www.efad.org Anuga 2005 8. 12.10., www.anuga.com Fi Europe 2005, Food Safety & Hygiene 2005 29.11. 1.12.2005 Pariisissa, www.fi-events.com Anuga FoodTec 4. 7.4.2006, www.anugafoodtec.de IUFoST 13 th World Congress of Food Science and Technology 17. 21.9.2006 Ranskassa, iufost@nantes.inra.fr Scanpack 24. 27.10.2006, www.swefair.se ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 87

Virpi Varjonen BioTRIM, Agropolis Oy jäsenet esittelyssä Jäsenet esittelyssä -palstalla esittelemme Elintarviketieteiden Seuran jäseniä. Tällä kertaa esittelyvuorossa on Prosessiteknisen jaoston puheenjohtaja, biotekniikan insinööri (AMK), prosessipäällikkö Virpi Varjonen. 1) Mikä on nykyinen työpaikkasi, ja mikä on sen henkilöstömäärä? Työpaikkani on Jokioisilla palveluyksikkö BioTRIMissä, joka tuottaa pilottimittakaavan erotusteknologioihin liittyviä palveluita yrityksille ja tutkimuslaitoksille. BioTRIM kuuluu Agropolis Oy:hyn, joka on maatalouden ja elintarviketeknologian kehitysyhtiö.biotrimin peruspalveluja ovat mm. scale up -testaukset ja koeerien tuotanto. Pääteknologiat ovat tällä hetkellä kromatografia, suodatus ja ylikriittiset tekniikat. Bio TRIMissä työskentelee päätoimisesti kolme henkeä,mutta esim.asiantuntijatyötä hankitaan mm. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta.agropolis Oy:ssä työskentelee 30 henkilöä. 2) Mitä nykyinen työtehtäväsi sisältää? Toimin prosessipäällikkönä.tehtäviini on aluksi kuulunut BioTRI- Min rakentaminen eli laitteistojen suunnittelu ja hankinta sekä käyttöönotto. Nyt kun toiminta on virallisesti käynnistynyt, tehtäviini kuuluvat mm. toimeksiantojen suunnittelu, toteutus ja organisointi. Käytännössä teen kaikkea mahdollista! 3) Missä tehtävissä olet työskennellyt aikaisemmin? Aiemmin olen ollut mm. tuotantoinsinöörinä Novatreat Oy:ssä,joka on immuuniternimaidosta lääkkeitä kehittävä ja tuottava yritys. Sitä ennen olen ollut erilaisissa tutkimus- ja kehitystehtävissä. 4) Miten jouduit elintarvikealalle? Alunperinhän olen biotekniikan insinööri,mutta työtehtävät alkoivat pikku hiljaa kallistua elintarvikkeiden puolelle.viimeinen niitti oli Novatreatiin siirtyminen. 5) Millä tavalla olet mukana Elintarviketieteiden Seuran toiminnassa ja miksi? Olen ollut seuran jäsen vuodesta 2001 alkaen ja prosessiteknisen jaoston johtoryhmässä vuodesta 2002 lähtien. Keväästä lähtien olen toiminut PTJ:n puheenjohtajana. Liityin seuraan, koska elintarvikkeisiin liittyvät asiat alkoivat täyttää työpäivääni. Lopullinen syy oli PTJ:n järjestämä mielenkiintoinen seminaari Prosessit hallintaan. Kuulun myös TETSiin, sillä olen Turusta. Myös verkostoituminen alan ihmisten kanssa sekä tiedon saaminen kuuluivat liittymiseni motiiveihin. 6) Mitä muita luottamustoimia ja harrastuksia sinulla on? Harrastuksiani ovat PTJ:n ohella tuotantotalouden opiskelu työn ohessa TKK:lla sekä kaikenlainen urheilu: lenkkeily, pyöräily, kuntosali, bodypump, suunnistus jne. Nämä harrastukset vievät kaiken vapaaajan. 7) Hyödyttääkö ETS:n toiminta työtäsi ja sinua henkilökohtaisesti? ETS on toiminut hyvänä yhteisönä kontaktien hankkimiseen sekä tiedonvaihtoon eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Seminaareista sekä keskusteluista eri henkilöiden kanssa olen saanut paljon sellaistatietoa, mitä kirjoistaeivoi lukea. Näistä tiedoista on saanut myös suoraan sovelluksia omaan työhön. Esimerkkinä minulle hyödyllisestä seminaarista voisi mainita PTJ:n viime syksynä järjestämän Kromatografia elintarviketeollisuudessa -seminaarin. 8) Millä tavalla ETS:n toimintaa voisi parantaa? ETS:n eri jaostojen välillä voisi pyrkiä tekemään enemmän yhteistyötä sekä tiivistää yhteistyötä myös hallituksen suuntaan. Näistä asioista varmasti kaikki ovat samaa mieltä. Nyt pitäisikin ryhtyä sanoista tekoihin.tässä tosin haastetta riittää, sillä töitäkin pitäisitehdä ja aika on rajallista.yhdessä järjestetyt tilaisuudet sekä parempi tiedottaminen jaostojen välillä voisivat olla näitä ensi askeleita yhteistyön tiivistämisessä. EHJ ja PTJ järjestävät ELKO 2004 - messujen yhteydessä seminaarin Elintarvikeprosessien suunnittelun haasteet. Tällaista yhteistyötä olisi hyvä tehdä jatkossakin. Kuvassa Virpi Varjonen pakkaa pilottimittakaavan HPLC-laitteiston kolonnia käänteisfaasikromatografiasovellusta varten. 9) Mitä pullonkauloja Suomen elintarviketeollisuudessa on, ja miten ne voisi ratkaista? Elintarviketeollisuus elää voimakasta muutoksen aikaa kilpailun tiukentuessa ja kasvaessa. Haasteita löytyy niin EU:n itälaajentumisesta kuin kuluttajien kehittyvistä vaatimuksista. Suomalainen elintarviketeollisuus ei pystyne kilpailemaan hinnalla, vaan sen tulee kehittää uusia teknologisesti tai terveydellisesti parempia tuotteita.yksi pullonkauloista voi olla tutkimuksen ja tuotekehityksen hitaus saattaa markkinoille näitä uusia tuotteita. Kilpailukyvyn säilyttämiseksi kotimaassa ja kansainvälisestikin tarvitaan tuotekehityksessä joustavuutta ja nopeaa reagointikykyä sekä ennakkoluulotonta asennetta uusia raaka-ainevaihtoehtoja, tuotantotekniikoita sekä pakkauksia ja pakkausteknologioita kohtaan.tuotekehityksen nopeuttamiseksi teollisuuden kannattaisi laajentaa kehitystyötä eri yritysten, tutkimuslaitosten sekä palvelutarjoajien kanssa. 10) Onko näköpiirissä uusia teknologioita elintarviketeollisuuden tehostamiseen? Kokonaistehokkuuden kannalta logistiikan tehostaminen tulee varmasti jatkumaan. Prosessiteknisessä mielessä kiinnostavia ovat erilaiset erotusteknologiat, joita voidaan tarvita mm. funktionaalisten elintarvikkeiden jamuiden uudentyyppisten tuotteiden valmistamiseen. Erotusteknologien avulla on mahdollista tulevaisuudessa hyödyntää jo käytettäviä raaka-aineita tehokkaammin ja jopa uudenlaisiin tuotteisiin. Lisäksi sivuvirtojen hyötykäytössä ne tarjoavat mahdollisuuksia komponenttien erottamiseen alhaisistakin pitoisuuksista.vanhoista sovelluksista hyvänä esimerkkinä on suodatustekniikoiden käyttäminen esim. heran käsittelyssä.tulevaisuuden mahdollisuuksista listaa voisi jatkaa loputtomiin! 88 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarviketieteiden Seuran kannattajajäsenistä esittelyvuorossa on Elintarviketeollisuusliitto ry (ETL). Hyvän yhteistyökumppanin esittelee toimitusjohtaja Heikki Juutinen. kannattajajäsenet esittelyssä 1) Mitkä ovat Elintarviketeollisuusliiton tärkeimmät tehtävät? ETL kehittää ja ajaa elintarviketeollisuuden etuja työmarkkina- ja elinkeinopolitiikassa niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Tavoitteenamme on parantaa jäsenyritystemme toimintaedellytyksiä ja kohottaa elintarviketeollisuuden arvostusta. 2) Paljonko liitossa on työntekijöitä ja missä tehtävissä? Tällä hetkellä meillä on 34 työntekijää. Organisaatiomme on jaettu prosesseihin, jotka jakavat vastuut keskeisistätoiminta-alueista (elintarvikelainsäädäntö, työmarkkinapolitiikka, kaupalliset asiat, kauppapolitiikka, tutkimus ja kehitys,maatalous, viestintä, logistiikka, ympäristöasiat, Elintarvikepooli, koulutus ja tilastointi) sekä vastaavat myös toimikuntien (9), työryhmien (5) ja toimialayhdistysten (28) asioiden hoitamisesta. Asiantuntijammeovatmukana myös lukuisissa liittomme ulkopuolisissa työryhmissä ja toimikunnissa kotimaassa ja eurooppalaisissa organisaatioissa.toimimme myös aktiivisesti TT:n eli tulevan Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) eri toimielimissä. 3) Ketkä ovat ETL:n jäseniä, ja kuinka suuren osan elintarviketeollisuuden liikevaihdosta ne kattavat? ETL:njäseninä on 300 suomalaista elintarvikeyritystä sekä kaksi yhteisöjäsentä:suomen Leipuriliitto ry ja Lihakeskusliitto ry.näiden kautta arviolta 95 prosenttia suomalaisen elintarviketeollisuuden liikevaihdosta on edunvalvontamme piirissä. Meillä on myös ns.liitännäisjäseninä muutamia ulkomaisia yrityksiä, jolla on markkinointiorganisaatio, mutta ei tuotannollista toimintaa Suomessa. lituksessa.eri sektoreiden erityiskysymyksiä käsitellään toimialayhdistyksissä, joissa ovat mukana kunkin toimialan parhaat asiantuntijat. Sihteerinä toimialayhdistyksessä on joku asiamiehistämme, joka vastaa asioiden valmistelusta ja päätösten toteuttamisesta. Useat toimialayhdistykset ovat jäseninä vastaavissa eurooppalaisissa toimialayhdistyksissä, jota kautta olemme mukana EU-tason vaikuttamisessa. ETL on puolestaan jäsenenä Euroopan elintarvikeja juomateollisuuden kattojärjestössä (CIAA). Eritoimialojen ja ETL:n horisontaalisia strategioita linjaamme yhteen kerran vuodessa. 5) Millaista yhteistyötä ETL:llä on muihin vastaaviin liittoihin maailmalla? Puheenjohtajamme ja allekirjoittanut onciaan hallinnossa, ja ETL:lla on myös edustus CIAAn tärkeimissä toimikunnissa. Niissä yhteyksissä tapaamme muiden maiden liittojen kollegoja. CIAAssa on myös omat kokoukset eri jäsenmaiden liittojen toimitusjohtajille.pienten maiden toimitusjohtajilla on myös tapana tavata ennen isoja kokouksia. Lisäksi tapaamme pohjoismaisella tasolla säännöllisesti. ETL on avustanut merkittävästi myös Viron elintarviketeollisuusliiton toiminnan käynnistämistä.yhteistyö Baltiaan korostuu tulevaisuudessa, koska meillä on useita samoja jäsenyrityksiä. 6) Kuinka suuri menetys EU:n elintarvikeviraston EFSAn sijoittaminen Parmaan on Suomelle? EFSA on EU:n komission rinnalla tärkeimpiä sidosryhmiä elintarviketeollisuudelle ja varsinkin CIAAlle. EFSA olisi sopinut hyvin Viikin kehittyvään elintarvikealan yhteisöön ja tuonut myös ulkomaisia alan asiantuntijoita tänne. Kemikaalivirasto tulee todennäköisesti olemaan henkilömäärältään EFSAa suurempi. 7) Millä elintarviketeollisuuden osa-alueilla on mahdollisuuksia saavuttaa parempia tuloksia ja millaisia? Elintarvikeketjua on kehitettävä sen kaikissa vaiheissa, ei pelkästään jotain sen osa-aluetta.tuotanto- ja pakkausteknologia kehittyvät hyvää vauhtia ja tarjoavat uusia mahdolli- 4) Miten elintarvikealan eri sektoreita hoidetaan ETL:ssä? ETL:ssa yhdistetään mielestäni onnistuneesti elintarviketeollisuuden yhteisten, horisontaalisten asioiden edunvalvonta eri sektoreiden edunvalvontaan. Horisontaalisia asioita valmistellaan eri prosesseissa ja toimikunnissa ja tärkeimmät päätökset tehdään työvaliokunnassa ja halsuuksia. Sähköinen kaupankäynti kehittyy myös nopeasti.varsinkin tietojen siirtoa kehittämällä kaupan, teollisuuden ja raaka-ainetuotannon välillä on saavutettavissa nopeitakin tuloksia, joilla voidaan tehostaa prosessien ohjaamista ja tavaroiden toimituksia.kauppa korostaa meille uusien, innovatiivisten tuotteiden ja toimitusvarmuuden merkitystä. 8) Mitkä ovat Suomen elintarvikealan nykypäivän vahvuudet, ja missä on eniten parantamisen varaa? Vahvuuksiamme ovat mm. hyvä asiakastuntemus, pitkäaikainen yhteistyö kaupan ketjujen kanssa, kuluttajien ja kaupan luottamus tuotteisiimme ja toimintaamme, tuotteiden korkea laatutaso, terveelliset, puhtaat ja hinnaltaan kilpailukykyiset elintarvikkeet. Nämä vahvuudet on saavutettu hyvän osaamisen ja korkean ammattitaidon avulla.työntekijöiden lisäksi meillä on myös osaavia yritysjohtajia ja omistajia yrityksissämme. Koveneva kilpailu edellyttää elintarviketeollisuudelta vahvaa tuotekehitystä ja teknologista osaamista. Suomalaisen, resursseiltaan suhteellisen pienen elintarviketeollisuuden kilpailukyvyn mahdollistavat erikoistuminen ja innovatiivisuus, vahva verkostunut liiketoiminta sekä tuotteiden ja toiminnan korkea laatu. 9) Millä tavalla EU:n laajentuminen muuttaa Suomen elintarvikealaa? Lähialueet Baltiassa ja Puolassa tarjoavat monille yrityksille hyvän kasvun mahdollisuuden. Useat yritykset ovatkin viime vuosina investoineet näille alueille. Uudet jäsenmaat tarjoavat myös pk-yrityksille vientimahdollisuuksia. EU:n laajentuminen lisää kuitenkin tuontipaineita ja kiristää kilpailua entisestään. 10) Miksi ETL on Elintarviketieteiden Seuran kannattajajäsen? Mielestäni Elintarviketieteiden Seura omalla toiminnallaan edistää elintarvikealan kehittämistä, kokoaa yhteen alan asiantuntijoita, edistää elintarviketieteiden kehittämistä, lisää alan toimijoiden tiedontasoa ja ammattiylpeyttä sekä julkaisee korkeatasoista Kehittyvä Elintarvike - lehteä. Eli emme kyseenalaista kannattajajäsenyyttämme, jos seuran toiminta jatkuu yhtä vireänä kuin tähänkin saakka. 11) Oletko mukana ETS:n toiminnassa myös henkilökohtaisesti? Ennen ETL:oon tuloa tiesin ETS:n lähinnä vain nimeltä, enkä ole edes pohtinut jäsenyyttä, koska toimin aina varsin ei-tieteellisissä tehtävissä. Tällä hetkellä parasta yhteistoiminnassamme on hyvät sparraushetket Pirjon ja Raijan kanssa. ETS:n kannattajajäsenet Atria Oyj Oy BIOCID Ltd Oy Biofincon Ab Chemec Oy Elintarviketeollisuusliitto ry Fazer Leipomot Oy,Oululainen Felix Abba Oy Ab Givaudan Finland HK Ruokatalo Oy If Vahinkovakuutus Oy Kauppamyllyjen yhdistys RuokaKesko Oy Lännen Tehtaat Oyj Apetit Maustaja Oy Norfood Oy Ordior Oy Polttimo Yhtiöt Oy Ravintoraisio Oy Roche Oy Ky R. Österlund Kb Sinebrychoff OyAb Osakeyhtiö Six Tplus Oy Vaasan &Vaasan Oy Valio Oy Tervetuloa seuraan uusi kannattajajäsen Norfood Oy! ELKO -messunumero 4 04 Kehittyvä Elintarvike 89

Soili Lampolahti uusi taloudenhoitaja Elintarviketieteiden Seuran taloudenhoitajana peräti viisi ja puoli vuotta puurtanut ETM Satu Pekkarinen jätti tämän tehtävän syyskuun lopussa. Uutena taloudenhoitajana on aloittanut FM Soili Lampolahti, joka työskentelee tutkijana Valiolla Helsingin Pitäjänmäessä tuotekehitys ja tutkimus -yksikön aistittavan laadun ryhmässä. Hänen työtehtäviinsä Valiolla kuuluvat mm. laboratorioraatien koulutus ja seuranta T&K:ssa, kuluttajatestien organisointi sekä koulutustilaisuuksien järjestäminen aistinvaraista arviointia meijereissä ja juustoloissa tekeville. Taloudenhoitajan työn otan vastaan uteliaana ja innostuneena. Seuraan liityin jo opiskeluaikana Turussa, jossa opiskelin elintarvikekemiaa.nisiini-lisäainetta käsittelevä graduni liittyi mikrobiologiaan.valmistuin Turusta keväällä 1998. Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston (ATJ) johtoryhmässä olin mukana vuosina 2000 2002, Soili kertoo. Elintarvikekemisti ja yo-merkonomi Soili Lampolahti taitaa hyvin myös taloudenhoitajan tehtävät, sillä ennen elintarvikekemian opintoja hän opiskeli Hämeenlinnan liiketalouden ja tietotekniikan instituutissa laskentatoimea ja valmistui sieltä vuonna 1992 yo-merkonomiksi. Laskentatoimeen liittyviä töitä olen tehnyt opiskeluaikana ollessani kesätöissätielaitoksella Pohjois-Karjalan tiepiirin kalusto- ja hankintaryhmän sihteerinä ja laskujen käsittelijänä. Heti Turusta valmistumisen jälkeen aloitin työt MTT:llä Jokioisissa. Siellä ehdin työskennellä yhdeksän kuukautta ennen Helsinkiin muuttoa ja siirtymistä EELAan, jossa toimin projektitutkijana kolmen vuoden ajan juustoihin, -palsta 4/2004 Pia Talvitie kalaan ja lihaan liittyvissä projekteissa aistinvaraisen arvioinnin ryhmässä, Soili sanoo. Hän harrastaa mm. pyöräilyä, melontaa, lenkkeilyä, jumppaa ja lumilautailua. Syksyllä aikaa kuluu myös sienimetsässä. Liikunnallisten harrastusten vastapainona kotona ruuanlaitto ja puutarhassa hääräily tai mökkeily kotiseudulla Pohjois-Karjalassa rentouttavat, ystäviä unohtamatta. Perheeseeni kuuluu itseni lisäksi aviomies. Satu seuraa asioita nyt jäsenenä Satu Pekkarinen lähettää lämpimät kiitokset antoisasta ajasta ETS:n jäsenille ja Kehittyvä Elintarvike -lehden lukijoille. Kivaahan taloudenhoitajan työ on ollut, Satu vakuuttaa. Satu lupaa, ettei jätä seuraa, sillä onhan hän sekä Elintarvikehygienian että Prosessiteknisen jaoston jäsen. Seura sekä erityisesti lehti ovat kehittyneet viime vuosina valtavasti.tulevaisuudessa on kiva seurata, mihin kaikkeen ETS vielä pystyykään. Uudella taloudenhoitajalla on varmasti paljon annettavaa sekä uusia ajatuksia ja toimintatapoja talousasioiden hoitamiseen ja kehittämiseen. Eihän tässä nyt niin kamalasti mennyt aikaa, että vapaa-aika valtavasti lisääntyisi, mutta ehkä vapautuvan ajan voisi käyttää vaikka lisäopintojen parissa, Satu paljastaa. Hän työskentelee ylitarkastajana Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksessa alkoholijuomien tuotevalvonta-asioiden parissa. Lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset Kehittyvä Elintarvike -lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset voi ilmoittaa ETS:n sihteerille Pia Talvitielle osoitteeseen sihteeri@ets.fi tai toimitukseen toimitus@ke-lehti.ets.fi Sihteerin nimi vaihtui Sihteerin sukunimi vaihtui loppukesällä: Pia Kontulasta tuli Pia Talvitie.Sihteerille voi lähettää sähköpostia nyt osoitteeseen sihteeri@ets.fi. Uusi sähköpostiosoite (sihteeri@ets.fi) toimii 1. lokakuusta alkaen. Maa- ja metsätalousministeriön asioissa toimii sähköpostiosoite pia. talvitie@mmm.fi ETS:n uudet jäsenet ETS:n hallitus on hyväksynyt uusiksi jäseniksi seuraavat henkilöt (hyväksytty 8.6. ja 30.8.): Mari Jääskeläinen, nuorijäsen Jenni Kallio, nuorijäsen Leena Kataja Tanja Kolari Marjukka Kolehmainen Annukka Kytö, nuorijäsen Marjut Lyytinen, nuorijäsen Anna Malm Anne-Mari Ottelin Tapio Partanen, nuorijäsen Sanna Willman, nuorijäsen Markku Patajoki Vesa Puoskari, nuorijäsen ETS:n hallitus FT Mari Hakala, puheenjohtaja TY/Biokemian ja elintarvikekemian laitos 20014 TURUN YLIOPISTO Puh. (02) 333 6874 0400 742 408 Faksi (02) 333 6860 mari.hakala@utu.fi Toimihenkilöt ETT Pia Talvitie, sihteeri Maa- ja metsätalousministeriö Maatalousosasto, Interventioyksikkö PL 30 (Malminkatu 16), 00023 VALTIONEUVOSTO Puh. 040 725 8265 (09) 160 54223 Faksi (09) 160 52202 sihteeri@ets.fi FM Soili Lampolahti Taloudenhoitaja Valio T&K, Aistittava laatu PL 30, 00039 VALIO Meijeritie 4, 00370 Helsinki Puh. 010 381 2058, 050 384 2587 Faksi 010 381 3049 soili.lampolahti@valio.fi Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston (ATJ) johtoryhmä PsM Mika Vanne, puheenjohtaja Winesense Oy Korpikallio 15a, 02300 ESPOO Puh. (09) 256 0190 050 542 0316 mika@winesense.fi Jaostoilla aktiivinen syksy Jaostoilla on tiedossa aktiivinen syksy.elintarvikehygienian jaosto EHJ ja Prosessitekninen jaosto PTJ järjestävät 13.10. ELKO -messujen yhteydessä seminaarin Elintarvikeprosessien suunnittelun haasteet. Turun elintarviketutkijain seuratets järjestää seminaarin Ideasta menestystuotteeksi 14.10.Turussa (kts. erilliset ilmoitukset). Kehittyvä Elintarvike -lehdellä on oma osasto (G2) ELKO-Pac- Tec-messuilla 12. 15.10. Helsingin Messukeskuksessa. Kutsukortti tuplamessuille oli kesäkuussa ilmestyneessä numerossa 3/2004. Elintarvikehygienian jaoston (EHJ) johtoryhmä MMM Eeva-Liisa Lehto, puheenjohtaja Foodwest Oy Tampereen toimisto Hallilantie 24, 33820 TAMPERE Puh. (03) 3399 2550 040 825 5056 Faksi (03) 3399 2510 eeva-liisa.lehto@foodwest.fi Prosessiteknisen jaoston (PTJ) johtoryhmä Ins. (AMK) Virpi Varjonen, puheenjohtaja BIOTRIM/Agropolis oy 31600 JOKIOINEN Puh. (03) 4186 7312 0400 601152 Faksi (03) 4186 7382 virpi.varjonen@biotrim.fi Turun elintarviketutkijain seuran (TETS) hallitus LuK Eija Isokangas, puheenjohtaja Oy Marli Ab PL 411, 20101 TURKU Puh. (02) 332 6777 040 738 6777 Faksi (02) 332 6322 eija.isokangas@marli.fi Hallituksen, jaostojen ja TETSin johtoryhmien kaikkien jäsenten yhteystiedot löytyvät Kehittyvä Elintarvike -lehden numerosta 2/2004 sivulta 67. 90 Kehittyvä Elintarvike 4 04 ELKO -messunumero

:: Tervetuloa pakkaus- ja elintarviketeollisuuden kansainväliseen ammattitapahtumaan! :: Welcome to an international event for the packaging, materials handling and food processing industry! Kansainväliset osaajat kokoontuvat Helsingin Messukeskukseen 12. 15.10.2004 synergisen PacTec-ELKO -suurtapahtuman merkeissä. Pakkaus- ja materiaalinkäsittelyalan PacTec-messut järjestetään nyt ensimmäistä kertaa samanaikaisesti elintarvikkeiden tuotantotekniikan ELKO-messujen kanssa. Molemmat tapahtumat ovat olleet pitkään alojensa johtavia tapahtumia Pohjoismaissa, ja yhdessä ne ovat vielä enemmän. Mukana on noin 300 näytteilleasettajaa. Voit tutustua yhdellä kertaa sekä elintarvike- että pakkausteollisuuden viimeisimpiin tuotteisiin, palveluihin, teknologiaan, koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Toivotan sekä kävijöille että näytteilleasettajille antoisia messupäiviä! Ritva Becker Näyttelypäällikkö Suomen Messut Professionals will assemble at the Helsinki Fair Centre on 12 15 October 2004 for the PacTec-ELKO event. The PacTec packaging and materials handling fair is now being arranged together with the ELKO food processing technology fair for the first time. Both of these fairs have long been leading Nordic events and together they will be even more so. Around 300 exhibitors will be on hand. You can find out about the latest products, services, technology, education, research and development in the packaging and materials handling and food processing industry in one place. I wish visitors and exhibitors a rewarding fair! Ritva Becker Exhibition Manager The Finnish Fair Corporation Näiltä sivuilta löydät Elkon näytteilleasettajaluettelon sekä listan PacTecin näytteilleasettajista. PacTecin messuopas julkaistaan kokonaisuudessaan Pakkaus-lehdessä 9/04. Messuoppaan tiedot perustuvat näytteilleasettajien 9.8.2004 mennessä antamiin tietoihin. Luettelotoimitus ei vastaa mahdollisista asiatietojen virheellisyyksistä luettelossa. Suomen Messut Luettelotoimittaja: Kati Rikkilä, puh. (09) 150 9297 Taitto: Tuija Airikka, puh. (09) 150 9258 All information in this guide is supplied by the exhibitors by 9.8.2004. The catalogue editors disclaim any liability for any inaccuracies that may appear. The Finnish Fair Corporation Catalogue edited by: Ms. Kati Rikkilä, tel. +358 9 150 9297 Layout: Ms. Tuija Airikka, tel. +358 9 150 9258 2 Messuopas

Yleistietoja Allmän information General Information Aika ja paikka Helsingin Messukeskus 12. 15.10.2004 Aukioloajat ja sisäänpääsy ti-to 12. 14.10.2004 klo 10 18 pe 15.10.2004 10 16 Sisäänpääsy kutsukortilla tai sisäänpääsylipulla á 10. Sisäänkäynnit Pääsisäänkäynti ja pohjoinen sisäänkäynti Liikenneyhteydet Helsingin Messukeskus sijaitsee Itä- Pasilassa, katuosoite Messuaukio 1. Messukeskukseen pääsee raitiovaunuilla 7A ja 7B, bussilla numero 17 tai junalla. Kaikki junat pysähtyvät Pasilan asemalla, josta on noin 300 metrin kävelymatka Messukeskukseen. Pysäköinti Parkkiliput 5 kassoilta tai neuvonnasta, 7 parkkialueelta ostettaessa. Hotelli Messukeskuksen yhteydessä palvelee Holiday Inn Helsinki -hotelli, puh. (09) 150 900. Muut hotellit: Hotellikeskus, puh. (09) 2288 1400. Ravintolat ja kahviot Amica Ravintolat Oy, puh. (09) 1509 501 Pankki Pankkiautomaatit sijaitsevat pääsisäänkäynnin aulassa ja Ala-Galleriassa Ensiapu Ensiapuhuone Ala-Galleriassa, puh. (09) 1509 228 Lehdistökeskus Käynti pääsisäänkäynnistä, 2. krs., puh. (09) 1509 261. Avoinna lehdistölle messujen aukioloaikoina. Järjestäjä Suomen Messut PL 21 (Messuaukio 1) 00521 HELSINKI Puh.: (09) 150 91 Faksi: (09) 142 358 www.finnexpo.fi Lisätietoja Näyttelypäällikkö Ritva Becker puh. (09) 1509 211 Tiedottaja Minna Korpimies puh (09) 1509 249 Näyttelykoordinaattori Leena Aarniala puh. (09) 1509 219 Sähköposti: etunimi.sukunimi@finnexpo.fi Tid och plats Helsingfors Mässcentrum 12 15.10.2004 Öppettider och inträde tis tors kl 10 18 fre kl 10 16 Inträde med inbjudningskort eller med inträdesbiljett (á 10 ). Ingångar Huvudingången och norra ingången. Trafikförbindelser Alla lokaltåg stannar på Böle station som ligger 300 m från Helsingfors Mässcentrum. Från Helsingfors centrum går spårvagnar 7A och 7B, samt HST:s buss 17 till Mässcentrum. Parkering Intill Mässcentrum finns det gott om parkerinsplatser. På Mässcentrums eget P-område kostar pakeringen 5 om P-avgiften betalas i kassan, och 7, om betalningen sker kontant vid utkörningen. Hotell Vid Mässcentrum ligger Holiday Inn Helsinki, tfn +358 9 150 900. Övriga hotell: Hotellikeskus/Hotel Booking Centre tfn +358 9 2288 1400. Restauranger och cafeterier Amica Restauranger, tfn +358 9 150 9501 Bank Bankautomat finns i aulan mittemot huvudingången samt i nedre Galleriet Första hjälp Första hjälp finns i nedre Galleriet, tfn +358 9 150 9228 Press Pressrummet ligger vid huvudingånget, andra våningen. Det är öppet på mässans öppettider. Arrangör Finlands Mässa Helsingfors Mässcentrum Mässplatsen 1, PB 21 00521 HELSINGFORS Tfn +358 9 150 91 Telefax +358 9 142 358 E-post info@finnexpo.fi Internet: www.finnexpo.fi Närmare upplysningar Utställningschef Ritva Becker tfn +358 9 150 9211 Informatör Minna Korpimes tfn +358 9 150 9249 Utställningskoordinator Leena Aarniala tfn +358 9 150 9219 förnamn.släktnamn@finnexpo.fi Date and Venue Helsinki Fair Centre, October 12 15, 2004 Opening hours and admission Tue Thu 10 am 6 pm, Fri 10 am 4 pm Admission by an invitation card or by purchasing a ticket of 10. Entrances Main entrance and northern entrance. Traffic connections The Fair Centre is located about 3 km from the city center. It can be reached by the trams 7A and 7B, the bus 17 and by all the local trains (Pasila Station). Parking Parking tickets are sold at the cashier s ( 5) or in the parking area ( 7). Hotels Holiday Inn Helsinki next to the Helsinki Fair Centre: tel. +358 9 150 900. Other hotels: Hotel Booking Centre, tel. +358 9 2288 1400. Restaurants and cafeterias Amica Restaurants in the Helsinki Fair Centre, tel. +358 9 150 9501 Cash dispensers Cash dispensers are situated in the Main Entrance and the lower Gallery. First aid First aid is located in the lower Gallery, tel. +358 9 150 9228 Press Pressroom is situated in the second floor, Main Entrance. The pressroom is open for the press on the opening hours of the show. Organiser The Finnish Fair Corporation Helsinki Fair Centre Messuaukio 1, P.O.Box21 FIN-00521 HELSINKI Tel. +358 9 150 91 Fax +358 9 142 358 Internet: www.finnexpo.fi Contact Exhibition Manager Ms. Ritva Becker tel. +358 9 150 9211 Communications Officer Ms. Minna Korpimies, tel. +358 9 150 9249 Exhibition Coordinator Ms. Leena Aarniala tel. +358 9 150 9219 firstname.lastname@finnexpo.fi www.finnexpo.fi/elko :: www.pactec.fi Messuopas 3

Osasto 3c7 Halli 3 klo ti 12.10. ke 13.10. Muutokset mahdollisia. Ohjelmaa päivitetään Internet-sivuilla osoitteessa www.pactec.fi 10.30 11.00 11.30 12.00 12.30 13.00 13.30 14.00 14.30 Mikrobiturvajärjestelmästä pidempiä myyntiaikoja Elintarviketeknologi Risto Oksala, Biocid LTD RFID: sovellukset ja vaatimukset pakkaavalle teollisuudelle Mikko Mertjärvi, Viivakoodi Optiscan Oy Lavakaulusuutuus, puun ja vanerin korvaava, kevyt ja ympäristöystävällinen pakkausratkaisu Erik Boucht, T:mi Erik Boucht Kostutukset ja vesihydrauliikka elintarviketeollisuudessa Arto Verronen, Adwatec Oy WisaLining barriäärimateriaalit aalto- ja voimapahveille / WisaLining barrier materials for corrugated and solid board Jan-Anders Fagerhed, Walki Wisa Pakkauksen vaikutus elintarvikkeen aistittavaan laatuun Elintarviketieteiden Seuran hallituksen puheenjohtaja Mari Hakala RF-ID logistiikan työvälineenä Markku Suokas, Finn-ID Oy Biopolymeerien mahdollisuudet elintarvikepakkaamisessa Ph.D. Harry Helén, Helsingin yliopisto, Elintarviketeknologian laitos Teollisuuden jäljitettävyyden ratkaisut liikkeenjohdon tarpeista lattiatason ohjaukseen * Jäljitettävyyden kokonaisratkaisu, Case Marli *Oltermannin yksikkötason jäljitettävyyden seuranta, Case Valio Mikko Korpela, Sentera Elintarvikehygienian ei-kemialliset menetelmät professori Ari Lehto, Oy UVCare Ltd Valtakunnallisen kuormalavakeskuksen palvelut Pekka Hellström, Paperinkeräys Oy Lavakaulusuutuus, puun ja vanerin korvaava, kevyt ja ympäristöystävällinen pakkausratkaisu Erik Boucht, T:mi Erik Boucht Kostutukset ja vesihydrauliikka elintarviketeollisuudessa Arto Verronen, Adwatec Oy WisaLining barriäärimateriaalit aalto- ja voimapahveille / WisaLining barrier materials for corrugated and solid board Jan-Anders Fagerhed, Walki Wisa Tuntuvaa tehoa tuotantoon automaattisella tuotantolinjojen seurannalla Harri Jernberg, ARROW Engineering RF-ID logistiikan työvälineenä Markku Suokas, Finn-ID Oy Biopolymeerien mahdollisuudet elintarvikepakkaamisessa Ph.D. Harry Helén, Helsingin yliopisto, Elintarviketeknologian laitos Teollisuuden jäljitettävyyden ratkaisut liikkeenjohdon tarpeista lattiatason ohjaukseen *Jäljitettävyyden kokonaisratkaisu, Case Marli *Oltermannin yksikkötason jäljitettävyyden seuranta, Case Valio Petri Viro, Sentera 15.00 Älykkäät elintarviketeollisuuden sovellukset Mika Laitinen, Master Automation Group Oy Pakkauksen vaikutus elintarvikkeen aistittavaan laatuun Elintarviketieteiden Seuran hallituksen puheenjohtaja Mari Hakala 15.30 Älykkäät elintarviketeollisuuden sovellukset Mika Laitinen, Master Automation Group Oy 4 Messuopas

to 14.10. pe 15.10. Tulevaisuuden korkean hygienian tuotantolaitos Tuotantopäällikkö Petri Uotila, Uotilan Leipomo Oy Pakkauksen vaikutus elintarvikkeen aistittavaan laatuun Elintarviketieteiden Seuran hallituksen puheenjohtaja Mari Hakala Lavakaulusuutuus, puun ja vanerin korvaava, kevyt ja ympäristöystävällinen pakkausratkaisu Erik Boucht, T:mi Erik Boucht Kostutukset ja vesihydrauliikka elintarviketeollisuudessa Arto Verronen, Adwatec Oy WisaLining barriäärimateriaalit aalto- ja voimapahveille / WisaLining barrier materials for corrugated and solid board Jan-Anders Fagerhed, Walki Wisa Pakkausalan tulevaisuuden näkymät Annukka Leppänen-Turkula, Pakkausteknologia - PTR ry Pakkauksen vaikutus elintarvikkeen aistittavaan laatuun Elintarviketieteiden Seuran hallituksen puheenjohtaja Mari Hakala Lavakaulusuutuus, puun ja vanerin korvaava, kevyt ja ympäristöystävällinen pakkausratkaisu Erik Boucht, T:mi Erik Boucht Kostutukset ja vesihydrauliikka elintarviketeollisuudessa Arto Verronen, Adwatec Oy WisaLining barriäärimateriaalit aalto- ja voimapahveille / WisaLining barrier materials for corrugated and solid board Jan-Anders Fagerhed, Walki Wisa Pakkausalan tulevaisuuden näkymät Annukka Leppänen-Turkula, Pakkausteknologia - PTR ry Suomen Pakkausyhdistys ry:n seminaari Globalisaatio ja Suomi pakkausalan sopeutumisstrategiat ti 12.10. klo 14 17, Ballroom 1 Lisätiedot: Kaisu Vähämäki, puh. (09) 6840 3426, kaisu.vahamaki@pakkaus.com Elintarviketieteiden Seuran (ETS) seminaari Elintarvikeprosessien suunnittelun haasteet ke 13.10. klo 12 17, Ballroom 1 Ilmoittautumiset: Virpi Varjonen, puh. (03) 4186 7312, virpi.varjonen@biotrim.fi. Lisätietoja: Eeva-Liisa Lehto, puh. 040 825 5056, eeva-liisa.lehto@foodwest.fi RF-ID logistiikan työvälineenä Markku Suokas, Finn-ID Oy Keräyskartongin keräys pääkaupunkiseudulla Merja Salo, Paperinkeräys Oy Teollisuuden jäljitettävyyden ratkaisut liikkeenjohdon tarpeista lattiatason ohjaukseen *Jäljitettävyyden kokonaisratkaisu, Case Marli *Oltermannin yksikkötason jäljitettävyyden seuranta, Case Valio Mikko Korpela, Sentera RFID: sovellukset ja vaatimukset pakkaavalle teollisuudelle Mikko Mertjärvi, Viivakoodi Optiscan Oy RF-ID logistiikan työvälineenä Markku Suokas, Finn-ID Oy Älykkäät elintarviketeollisuuden sovellukset Mika Laitinen, Master Automation Group Oy Teollisuuden jäljitettävyyden ratkaisut liikkeenjohdon tarpeista lattiatason ohjaukseen *Jäljitettävyyden kokonaisratkaisu, Case Marli *Oltermannin yksikkötason jäljitettävyyden seuranta, Case Valio Petri Viro, Sentera Messujen ensimmäisenä päivänä 12.10. julkistetaan PacTec-pakkauspalkinnon saaja. Voittajapakkaus esillä Info Plazalla koko messujen ajan. Älykkäät elintarviketeollisuuden sovellukset Mika Laitinen, Master Automation Group Oy Messuopas 5

Helsingin Messukeskus Helsingfors Mässcentrum Helsinki Fair Centre Monta ruuhkatonta tapaa tulla messuille Kaikki junat pysähtyvät Pasilan asemalla viiden minuutin matkan päässä Helsingin keskustasta ja 300 metrin kävelymatkan päässä Helsingin Messukeskuksesta. Helsingin Messukeskukseen kulkevat keskustasta raitiovaunut 7A ja 7B sekä bussi 17. Helsinki-Vantaan lentoasemalle on noin 15 minuutin ajomatka. 6 Messuopas

Näytteilleasettajat Utställare Exhibitors Näiltä sivuilta löydät Elkon näytteilleasettajaluettelon sekä listan PacTecin näytteilleasettajista. PacTecin messuopas julkaistaan kokonaisuudessaan Pakkaus-lehdessä 9/04. Adwatec Oy Oy AGA Ab Agropolis Oy Amitec Oy Anticimex Oy APV Finland Oy Oy BIOCID Ltd Oy Colly Company Ab Drink Consult Finland Oy Elecster Oyj Elintarvikealan osaamiskeskus ELO Euroflow Oy Exhibition Centre Herning 3d2 3b8 3g13 3b7 3e11 3a7 3a9 3e7 3b2 3a12 3g13 3f1 3a4 GEA ProcessEngineeringOy 3d12 GEA Liquid Processing Scandinavia A/S 3d12 Oy Gerpak International Ltd 3d1 Gitter Oy 3f8 Hakaniemen Metalli Oy 3a10 Humitec Oy 3g8 Kalvopakkaus Oy 3g12 Kehittyvä Elintarvike / Elintarviketieteiden seura G2 Keyforce Engineering Oy 3e12 Oy Kylmähuolto Kylservice Ab 3b11 LIAG 3a3 LihaLehti / LKL-Kustannus Oy 3g11 Master Automation Group Oy 3f12 Ab Mesmec Oy 3b11 Messer Suomi Oy 3b10 Munters Oy 3c12 Net-Foodlab Oy 3f11 Niro Finland Oy 3d12 Ordior Oy 3b1 Oriola Oy Prolab 3c1 Pro Ruchti TECGmbH 3c11 Publico Oy 3e9 Raute Precision Oy 3g15 Osakeyhtiö Six Oy Sonesta Ab Suomen Pikaliitin Oy Oy Teknocalor Ab Tekno-Food Ky Kb Tele-Exxi Oy Teo-Pal Oy Ab Tetra Pak Oy Thinkflow Oy TransLoge Oy Vesantti Oy 3f7 3a1 3g10 3a2 3f9 3e2 3a11 3c9 3d11 3g7 3d7 Messuopas 7

Näytteilleasettajat tuoteryhmittäin Utställare enligt produktgrupperna Exhibitors by Product Groups Elintarvike- ja juomateollisuuden koneet ja prosessilaitteet Machines and Process Equipment for the Food and Beverage Industry Amitec Oy APV Finland Oy GEA ProcessEngineeringOy GEA Liquid Processing Scandinavia A/S Hakaniemen Metalli Oy Keyforce Engineering Oy LIAG Munters Oy Pro Ruchti TEC GmbH Tekno-Food Ky Kb Thinkflow Oy Vesantti Oy Lihanjalostusteollisuus Meat Processing Industry Amitec Oy Master Automation Group Oy Vesantti Oy Siipikarjateollisuus Poultry Industry Amitec Oy Vesantti Oy Kalateollisuus Fish Industry Amitec Oy Vesantti Oy Meijeriteollisuus Dairy Industry Amitec Oy Oy Colly Company Ab Euroflow Oy GEA ProcessEngineeringOy GEA Liquid Processing Scandinavia A/S Tetra Pak Oy Leipomoteollisuus Bakery Industry Adwatec Oy Amitec Oy Euroflow Oy Master Automation Group Oy Juomateollisuus Beverage Industry Amitec Oy Oy Colly Company Ab Drink Consult Finland Oy Euroflow Oy GEA ProcessEngineeringOy GEA Liquid Processing Scandinavia A/S Tetra Pak Oy 3b7 3a7 3d12 3d12 3a10 3e12 3a3 3c12 3b11 3f9 3d11 3d7 3b7 3f12 3d7 3b7 3d7 3b7 3d7 3b7 3e7 3f1 3d12 3d12 3c9 3d2 3b7 3f1 3f12 3b7 3e7 3b2 3f1 3d12 3d12 3c9 Muu elintarvike-teollisuus Other Food Industry Adwatec Oy Amitec Oy Oy Colly Company Ab Drink Consult Finland Oy Euroflow Oy GEA ProcessEngineering Oy GEA Liquid Processing Scandinavia A/S Vesantti Oy 3d2 3b7 3e7 3b2 3f1 3d12 3d12 3d7 Neste- ja virtaus-teknologia Fluid and Flow Technology Oy Colly Company Ab Euroflow Oy GEA Liquid Processing Scandinavia A/S Tetra Pak Oy Jäähdytysteknologia Refrigeration Technology GEA ProcessEngineering Oy TransLoge Oy Alihankkijat Subcontractors Amitec Oy 3e7 3f1 3d12 3c9 3d12 3g7 3b7 Elintarviketeollisuuden pakkaukset ja pakkauskoneet Packages and Packaging Machines for the Food and Beverage Industry Pro Ruchti TECGmbH 3c11 TransLoge Oy 3g7 Vesantti Oy 3d7 Pakkaukset Packages Drink Consult Finland Oy Kalvopakkaus Oy TransLoge Oy Vesantti Oy 3b2 3g12 3g7 3d7 Pakkaus- ja täyttökoneet Packaging and Filling Machines Amitec Oy 3b7 Drink Consult Finland Oy 3b2 Elecster Oyj 3a12 Euroflow Oy 3f1 Oy Gerpak International Ltd 3d1 Tekno-Food Ky Kb 3f9 Vesantti Oy 3d7 Etiketöinti ja koodaus Labelling and Coding Drink Consult Finland Oy Oy Gerpak International Ltd Tele-Exxi Oy Vesantti Oy 3b2 3d1 3e2 3d7 Pakkausten valmistuskoneet Machinery for Package Manufacturing Oy Gerpak International Ltd Raaka-aineet Raw Materials Osakeyhtiö Six Lisä- ja apuaineet Additives and Auxiliary Substances Drink Consult Finland Oy Osakeyhtiö Six Tekno-Food Ky Kb Vesantti Oy 3d1 3f7 3b2 3f7 3f9 3d7 Laaduntarkkailu / Analyysija laboratorio-laitteet Traceability / Analysis and Laboratory Equipment Humitec Oy 3g8 Messer Suomi Oy 3b10 Net-Foodlab Oy 3f11 Ordior Oy 3b1 Oriola Oy Prolab 3c1 Oy Teknocalor Ab 3a2 Analyysilaitteet Analysis Equipment Drink Consult Finland Oy Ordior Oy Oriola Oy Prolab Teo-Pal Oy Ab Laboratoriolaitteet Laboratory Equipment Drink Consult Finland Oy Euroflow Oy Ordior Oy Oriola Oy Prolab Oy Teknocalor Ab Teo-Pal Oy Ab Elintarvikehygienia Food Hygiene Anticimex Oy Oy BIOCID Ltd Net-Foodlab Oy Ordior Oy Oriola Oy Prolab Oy Teknocalor Ab Tele-Exxi Oy Varastointi ja kuljetus Storage and Transport Munters Oy 3b2 3b1 3c1 3a11 3b2 3f1 3b1 3c1 3a2 3a11 3e11 3a9 3f11 3b1 3c1 3a2 3e2 3c12 Siirto- ja nostolaitteet, kalusteet Transfer and Lifting Equipment, Furnishings Euroflow Oy 3f1 TransLoge Oy 3g7 Alan järjestöt, koulutus ja julkaisut Organisations, Education and Publications in the Field Anticimex Oy 3e11 Kehittyvä Elintarvike / Elintarviketieteiden seura G2 Publico Oy 3e9 Tutkimuslaitokset, tuotekehitysyritykset Research Establishments, Product Development Net-Foodlab Oy ATK Information Technology Tele-Exxi Oy 3f11 3e2 Alan julkaisut ja järjestöt Publications and Organisations in the Field Exhibition Centre Herning 3a4 Kehittyvä Elintarvike / Elintarviketieteiden seura G2 LihaLehti / LKL-Kustannus Oy 3g11 Publico Oy 3e9 Muut elintarviketeollisuudelle tarkoitetut tuotteet ja palvelut Other Products and Services for the Food Industry Adwatec Oy 3d2 Oy AGA Ab 3b8 Agropolis Oy 3g13 Elecster Oyj 3a12 Elintarvikealan osaamiskeskus ELO 3g13 Euroflow Oy 3f1 GEA Liquid Processing Scandinavia A/S 3d12 Gitter Oy 3f8 Humitec Oy 3g8 Master Automation Group Oy 3f12 Messer Suomi Oy 3b10 Net-Foodlab Oy 3f11 Raute Precision Oy 3g15 Oy Teknocalor Ab 3a2 TransLoge Oy 3g7 8 Messuopas

Näytteilleasettajat Utställare Exhibitors A Adwatec Oy 3d2 Polunmäenkatu 39 H 9 33720 TAMPERE Puh./Tel. (03) 389 0860 Telefax (03) 389 0861 www.adwatec.com arto.verronen@adwatec.com Adwatec Oy kehittää ja valmistaa erityisesti elintarviketeollisuuden tarpeisiin järjestelmää, johon voidaan kytkeä useita toimintoja, kuten pumppaus, annostelu, kostutukset ja pesut. Järjestelmän etuina ovat hygieenisyys, käytön helppous sekä kokonaistaloudellisuus. Uutuutena on annosteleva pumppu tarkkojen annosten käsittelemiseksi. Oy AGA Ab Karapellontie 2, PL 11 02611 ESPOO Puh./Tel. 010 242 1 Telefax 010 242 0311 www.aga.fi etunimi.sukunimi@aga.fi 3b8 Amitec Oy 3b7 Kaivolantie 8 23800 LAITILA Puh./Tel. 040 300 2200 Telefax (02) 856 132 www.amitec.fi etunimi.sukunimi@amitec.fi Tänä vuonna 20-vuotisjuhliaan viettävä Amitec Oy on elintarvike- ja prosessiteollisuuteen erikoistunut yritys. Laitilan tehtaalla valmistamme materiaalinkäsittelyjärjestelmät, kuljettimet sekä pesukoneet, pinoojat ja täyttölaitteet. Helsingin tehtaamme on erikoistunut koneistukseen sekä kone- ja laitevalmistukseen. Anticimex Oy 3e11 Hermannin rantatie 12 B 403 00580 HELSINKI Puh./Tel. 0201 605 605 Telefax 0210 605 600 www.anticimex.fi asiakaspalvelu@anticimex.fi Elintarvikehygienian palvelut: hygieniatarkastukset, hygieniakoulutus, omavalvonnan opastus, sisäilman näytteenotto, hajunpoisto, desinfiointi, riskianalyysit, tuhoeläintorjunta, lämpökäsittelyt, kaasutukset. Food safety management, pest control, odour control, desinfection. apv.finland@invensys.com Keskipako-, itseimevät ja lohkoroottoripumput. Läppä-, pystykara-, vuodonilmaiseva ja erikoisventtiilit. Korkeapainehomogenisaattorit Rannie ja Gaulin. Levy-, pintakaapija- ja putkilämmönsiirtimet. Suoravakiointi- ja UHT-yksiköt. Juustolan kattilat, puristimet, suolausjärjestelmät ja muotit. Kalvosuodatuslaitteet ja - laitokset. B Oy BIOCID Ltd 3a9 Teknobulevardi 3-5, PL 35 01531 VANTAA Puh./Tel. (09) 2517 8240 Telefax (09) 2517 8101 www.biocid.com info@biocid.com Oy BIOCID Ltd on kehittänyt aivan uuden tavan ratkaista elintarviketeollisuuden mikrobiturvariskit kehittämällä Mikrobiturvajärjstelmän. Se on uusi innovatiivinen tapa tunnistaa ja hallita haitallisia mikrobeja elintarviketuotannossa.toimitus sisältää riskikartoituksen, tieteiden välisen analyysin kohteesta ja hygienia- ja ratkaisusuunnitelman. C D Drink Consult Finland Oy 3b2 Juvantie 66 51900 JUVA Puh./Tel. (015) 452 911 Telefax (015) 452 911 peter.strebel@dcf-ch.inet.fi Drink Consult Finland Oy on erikoistunut nestemäisten aineiden käsittelyyn. Tuotevalikoimaamme kuuluvat koneet sekä laitteet, suodatuslevyt, hiivat, kirkastus- ja säilöntäaineet, laboratoriolaitteet, lasipullot sekä purkit, erilaiset korkit ja kutistekapsyylit. Uutena hillonvalmistukseen tarvittavatlaitteet. E Elecster Oyj Sontulantie 382, PL 39 37801 TOIJALA Puh./Tel. 0201 541 211 Telefax 0201 541 400 www.elecster.fi sales@elecster.fi 3a12 Jäljitettävät elintarviketeollisuuden käyttöön tarkoitetut kaasut, CRYOLI- NE-pakastus/jäähdytys, MAPAXsuojakaasupakkaaminen, inertointi. Agropolis Oy 31600 JOKIOINEN Puh./Tel. (03) 418 61 Telefax (03) 4186 7382 www.agropolis.fi 3g13 APV Finland Oy Sinikalliontie 18 A, PL135 02631 ESPOO Puh./Tel. (09) 887 0570 Telefax (09) 8870 5710 www.apv.invensys.com 3a7 Oy Colly Company Ab 3e7 Hankasuontie 3 A, PL 103 00391 HELSINKI Puh./Tel. (09) 476 2511 Telefax (09) 4762 5301 www.colly.fi sales@colly.fi PALL-suodattimet ja suodatusjärjestelmät elintarviketeollisuuden nesteiden ja kaasujen suodatukseen. Tyypillisiä käyttökohteita ovat oluen, viinin, veden, entsyymien, höyryn, paineilman, säiliöiden korvausilman, typen ja muiden aineiden suodatus panos-, levy-, piimaa-, cross-flow-, ultra- tai mikrosuodattimilla. Myös SAINT-GOBAIN letkut kaikkiin elintarviketeollisuuden kohteisiin. Elintarvikealan osaamiskeskus ELO 31600 JOKIOINEN Puh./Tel. (03) 4186 7491 Telefax (03) 4186 7382 www.eloverkko.net 3g13 Euroflow Oy 3f1 Nydalintie 18 02570 SIUNTIO Puh./Tel. (09) 256 7445 Telefax (09) 8129 6990 www.euroflow.fi esteves.juan@euroflow.inet.fi Maidon, juuston ja juomien palveluksessa. Euroflow työskentelee Euroopan tunnetuimpien valmistajien kanssa. Laadukkaimpia komponentteja lääke- ja elintarviketeollisuudelle. Täydellinen prosessivalikoima: aseptisia venttiilejä, pumppuja, kattiloita, säiliöitä, reaktoreita, käymisastioita, joustavia PTFE- ja silikoniletkuja hygienisiä liittimiä. Tuotteilla EHEDG ja 3A tunnustukset. Messuopas 9

Exhibition Centre Herning 3a4 Vardevej 1 DK-7400 HERNING, Denmark Puh./Tel. +45 9926 9926 Telefax +45 9926 9900 www.messecenter.dk ke@messecenter.dk FoodTech Scandinavia 2005 is the largest food technology trade fair in Northern Europe including Scandinavian Dairy Contest. Key figures from last show: 320 exhibitors, 29,000 m² and 11.000 visitors 10% from abroard. Products: Machinery and process equipment Packaging and packaging equipment Ingredients Traceability NEW: PharmaTech. G GEA Process Engineering Oy Koivuhaankuja 2, PL 33 01511 VANTAA Puh./Tel. (09) 8700 310 Telefax (09) 8700 3122 www.niro.fi 3d12 niro@niro.fi Agglomerators, fluid bed dryers & coolers, granulators, spray dryers, crystallization plants, falling film & forced circulation evaporators, jet pumps, vacuum systems, condensation plants, distillation, absorbion & stripping systems, homogenizers, sanitary valves, plate heat exchangers. Process engineering. Complete milk, whey & coffee powder plants. GEA Liquid Processing Scandinavia A/S 3d12 Noerskovvej 1 b DK-8660 SKANDERBORG, Denmark Puh./Tel. +45 7015 2200 Telefax +45 7015 2244 www.gea-liquid.dk post@gea-liquid.dk Leading process technology engineering, process lines, units, systems and process automation for the brewing, dairy, food, pharmaceutical and biotech industries. Oy Gerpak International Ltd 3d1 Fonseenintie 1 C 00370 HELSINKI Puh./Tel. (09) 4542 766 Telefax (09) 4542 7650 www.gerpak.fi np@gerpak.fi Oy Gerpak International Ltd on v. 1993 perustettu, päätoimialanaan liimauslaitteiden myynti teollisuudelle. Suomen lisäksi toimimme Baltiassa, Venäjän lähialueilla ja Ruotsissa sekä Norjassa. Toimitusjohtajana ja yrityksen omistajana toimii Jan R. Gerkman. Tuoteinfo: ITW Dynatec, kylmä- ja kuumaliimalaitteet, PLATECO, kaksikomponenttiliimalaitteet, ITW Challenger - Nordson, yhteensopivat varaosat, letkut jne. Toimitamme myös Preo, Raripack varaosat. Gitter Oy 3f8 Eurantie 8-10 00550 HELSINKI Puh./Tel. (09) 7269 3880 Telefax (09) 7269 3881 msimola@nettilinja.fi Elintarviketeollisuuden kuljetinverkot. H Hakaniemen Metalli Oy 3a10 Linjatie 3 01260 VANTAA Puh./Tel. (09) 278 6040 Telefax (09) 876 5524 www.hakmet.fi etunimi.sukunimi@hakmet.fi Humitec Oy 3g8 Korppaanmäentie 19 00300 HELSINKI Puh./Tel. (09) 530 8400 Telefax (09) 5308 4099 www.humitec.fi info@humitec.fi Humitec Oy edustaa maailman johtavia mittauslaite- ja analysaattorivalmistajia. Valikoimiimme kuuluvat mm. omavalvontamittarit, jäännöshappianalysaattorit, kaasumikserit pakkauskoneille ja vuototesterit pakkauksille. Kalibroimme laitteita tarvittaessa paikan päällä. K Kalvopakkaus Oy 3g12 Kiertokatu 1-3 24280 SALO Puh./Tel. (02) 777 380 Telefax (02) 777 3820 www.kalvopakkaus.fi kalvopakkaus@kalvopakkaus.fi Kehittyvä Elintarvike / Elintarviketieteiden seura G2 Pasilankatu 2, PL 115 00241 HELSINKI Puh./Tel. (09) 547 4700 Telefax (09) 547 4700 www.ets.fi toimitus@ke-lehti.ets.fi Lehti on koko elintarvikealan kattava ammattilehti. Keyforce Engineering Oy Prästängsgatan 5AA10 10600 EKENÄS Puh./Tel. (019) 241 2415 3e12 Oy Kylmähuolto Kylservice Ab 3b11 Höyläämönkatu 2 67100 KOKKOLA Puh./Tel. (06) 832 6800 Telefax (06) 832 6811 www.kylmahuolto.com jonny.asplund@kylmahuolto.com L LIAG 3a3 Finkenweg 2 DE-88709 MEERSBURG, Germany Puh./Tel. (03) 253 3520 Telefax (03) 253 3523 www.laeufer-ag.de levent@yritys.soon.fi LihaLehti / LKL-Kustannus Oy 3g11 Vuorikatu 8 A 19 00100 HELSINKI Puh./Tel. (09) 4155 0440 Telefax (09) 4155 0430 www.lihalehti.fi etunimi.sukunimi@lkl.inet.fi M Kalvopakkaus Oy on vuodesta 1966 toimittanut elintarviketeollisuudelle painettuja joustopakkauksia. Laajaan tuotevalikoimaamme kuuluvat muovipussit, ratakalvot sekä laminaatit joihin on mahdollista saada painatusta jopa kahdeksalla värillä. Tuotteitamme käytetään mm. leipäja vihannespakkauksiin sekä pakaste- vakuumi- ja suojakaasupakkauksiin. Master Automation Group Oy 3f12 Sinimäentie 10 B 02630 ESPOO Puh./Tel. 0201 553 535 Telefax 0201 553 536 www.masterautomationgroup.com sales@mag.fi Master Automation Group Oy kehit- 10 Messuopas

tää ja valmistaa älykkäitä, robottipohjaisia automaatiolaitteita sekä niihin liittyviä näkö- ja ohjausjärjestelmiä. Tuotteistetut robottisolut PixCell 340 PixCell 140 PixCell 2400 PC-pohjainen soluohjain Konenäköohjaus Liikkeestä poiminta On-line laadunvalvonta Tuotannon seuranta ja raportointi. Ab Mesmec Oy 3b11 Måttisenkatu 3 67700 KOKKOLA Puh./Tel. (06) 832 6800 Telefax (06) 832 6811 www.mesmec.fi mats.strandvall@mesmec.fi Messer Suomi Oy 3b10 Äyritie 12 C 01510 VANTAA Puh./Tel. 010 218 2800 Telefax 010 218 2850 www.messersuomi.fi etunimi.sukunimi@messersuomi.fi Jotta tuote pysyy tuoreena pitkällä aikajänteellä, on välttämätöntä toteuttaa valmistelu-, pakkaus ja varastointimenetelmät oikeassa suhteessa. Messer on kehittänyt yhdessä asiakkaiden ja asiantuntijoiden kanssa monia sovelluksia, esim. Siber-System -menetelmät. Sen avulla saadaan elintarvikkeiden kuljetus- ja varastointiaikaa pidennettyä tuotteiden laatua pilaamatta. Munters Oy 3c12 Kynttiläkuja 5, PL 36 00741 HELSINKI Puh./Tel. (09) 838 6030 Telefax (09) 8386 0336 www.munters.fi info@munters.fi Munters on kokonaisvaltaisen kosteudenhallinnan asiantuntija. Esittelemme ilmankuivaajia optimaalisten tuotanto-olosuhteiden luomiseksi ja tuotantokapasiteetin lisäämiseksi. Niillä saadaan aikaan myös jäähdytettyjen- ja pakastustilojen energiakulujen optimointi ja hygeniavaatimusten varmistaminen. N Net-Foodlab Oy 3f11 Voimakatu 19 20520 TURKU Puh./Tel. (02) 273 0888 Telefax (02) 273 0880 www.netfood.fi nfl@netfood.fi Net-Foodlab Oy tuottaa laadun- ja hygienianhallinnan ratkaisuja elintarviketeollisuudelle ja suurkeittiöille: *laboratoriopalvelut *elintarvikediagnostiikka *koulutus- ja kehittämispalvelut *auditointi- ja ulkoistamisratkaisut. Net-Foodlab Ltd is specialised in diagnostics, quality control and consulting services for food industry and HORECA. Niro Finland Oy 3d12 Ks./See GEA Process Engineering Oy O Ordior Oy 3b1 Louhelantie 10, PL 86 01601 VANTAA Puh./Tel. (09) 530 8000 Telefax (09) 5308 0010 www.ordior.fi myynti@ordior.fi Ordior Oy esittelee elintarviketeollisuuden laaduntarkkailuun soveltuvia laitteita; valmistajana tanskalainen Foss. FoodScan soveltuu sekä maito- että lihatuotteiden kemiallisiin määrityksiin (rasva, proteiini, kosteus, kollageeni, suola). Micro- Foss soveltuu elintarvikkeiden mikrobiologisiin määrityksiin (mm. kokonaisbakteerit, colit, hiivat). Oriola Oy Prolab 3c1 Orionintie 5, PL 8 02101 ESPOO Puh./Tel. 010 429 99 Telefax 010 429 2080 www.prolab.fi prolab@oriola.com Oriola Prolab tarjoaa kattavan tuotevalikoiman elintarviketeollisuuden laboratorioille. Esillä: hygieniatestejä, kasvatusalustoja, elatusaineita, laimennusjärjestelmä, mikroskooppeja, vesilaite, titraattori, viljelykaappi, ph- ja johtokykymittareita ja runsaasti laboratoriotarvikkeita ym. Tervetuloa tapaamaan asiantuntijoitamme osastollemme 3c1. P Pro Ruchti TEC GmbH 3c11 Auweg 40 CH-3628 UTTIGEN, Switzerland Puh./Tel. +41 79 310 2214 www.proruchti.ch info@proruchti.ch Publico Oy 3e9 Pälkäneenkatu 19 A 00510 HELSINKI Puh./Tel. (09) 686 6250 Telefax (09) 685 2940 www.publico.com info@publico.com PubliCo is one of Finland s leading business-to-business information producers both nationally and internationally. Our information is also available in electronic format. Please visit www.publico.com for a closer look on our different product groups. R Raute Precision Oy 3g15 Ahjokatu 4 A, PL 22 15801 LAHTI Puh./Tel. (03) 829 21 Telefax (03) 829 4102 www.rauteprecision.fi scales@rauteprecision.fi Punnitusanturit, vaakapäätteet, annostusohjaimet, autovaa at, teollisuusvaa at, laboratoriovaa at, punnitus- ja annostusjärjestelmät, punnukset, kalibrointipalvelut. Load cells, weighing indicators, batch controllers, vehicle scales, industrial scales, laboratory balances, weighing and dosing systems, weights, calibration services. S Osakeyhtiö Six 3f7 Tulppatie 20, PL 227 00811 HELSINKI Puh./Tel. (09) 755 2520 Telefax (09) 755 5545 www.six.fi six@six.fi Yksilöllisesti elintarviketeollisuuden tarpeisiin räätälöityjä maustamis-, valmistus ja lisäaineratkaisuja. Mausteet, aromit, yrtit, fosfaatit, tärkkelykset, proteiinit, kuidut, mausteuutteet. Mausteseokset, fosfaatti- ja sidontaseokset, marinadit ja kastikkeet. Oy Sonesta Ab 3a1 Salmitie 3 02430 MASALA Puh./Tel. (09) 825 6160 Telefax (09) 878 7699 www.sonesta.fi jorma.tulonen@sonesta.fi Insectaflash hyönteistuhoajat, Exocutor hyönteistuhoajat, Excalibur hyönteistuhoajat, Euromate ilmanpuhdistimet, Sonesta tupakointitilat. Suomen Pikaliitin Oy Läkkisepäntie 21 00620 HELSINKI Puh./Tel. (09) 777 4500 Telefax (09) 777 4522 www.suomenpikaliitin.fi info@suomen.pikaliitin.fi 3g10 Messuopas 11

T Oy Teknocalor Ab Sinikellonkuja 4 01300 VANTAA Puh./Tel. (09) 825 4600 Telefax (09) 826 151 www.teknocalor.fi teknocalor@teknocalor.fi 3a2 Mittauslaitteet tuotannon, varastoinnin ja kuljetusten seurantaan sekä laboratoriokäyttöön ja kunnossapitoon. Valikoimassa mm. lämpötilan, kosteuden, sisäilman laadun, melun, erilaisten kaasujen, paineen ja ilmastoinnin käsimittarit, dataloggerit ja mittausjärjestelmät. Tekno-Food Ky Kb 3f9 Riitankuja 1-3 C 00840 HELSINKI Puh./Tel. (09) 622 9060 Telefax (09) 6229 0620 etunimi.sukunimi@teknofood.fi Gerstenberg Schröder Consistator pintakaavinlämmönsiirrin. Limitech pilot-prosessisäiliö. Urschel DC2100 ja CC vihannes- ja juuresleikkurit. Danisco elintarvikelisäaineet ja hapatteet. Tele-Exxi Oy Olarinluoma 16 02200 ESPOO Puh./Tel. (09) 350 5530 Telefax (09) 3505 5333 www.exxi.fi exxi@exxi.fi 3e2 Tele-Exxi on Suomen suurin tulostettavien merkintätarvikkeiden toimittaja elektroniikka- ja sähköteollisuuteen. Katamme myös mm. ravintoloiden-, keittiöiden ja cateringpalvelujen ruoka- ja hygieniamerkinnät sekä kaupan-, teollisuuden- ja logistiikan sovellukset. Valikoimissamme lisäksi atk-oheislaitteet; leasing- tai vuokrausmahdollisuus. Teo-Pal Oy Ab Luoteisrinne 4 02270 ESPOO Puh./Tel. (09) 819 0560 Telefax (09) 8190 5642 www.teopal.fi asiakaspalvelu@teopal.fi 3a11 Laboratoriolaitteiden ja vaakojen maahantuoja. Akkreditoitu kalibrointilaboratorio K037 (vaakojen kenttäkalibrointi 0-60 kg). Tetra Pak Oy Ruukintie 2 02330 ESPOO Puh./Tel. (09) 802 741 Telefax (09) 802 5161 www.tetrapak.com info@tetrapak.com 3c9 Nestemäisten elintarvikkeiden prosessi- ja pakkausjärjestelmät. Thinkflow Oy Kivipyykintie 6 01260 VANTAA Puh./Tel. (09) 720 6310 Telefax (09) 7206 3150 3d11 TransLoge Oy Kustaa Tiitun tie 6 62100 LAPUA Puh./Tel. (06) 435 1000 Telefax (06) 435 1020 www.transloge.fi translog@par.as 3g7 Thermokaapit, -kontit, -huput, laatikot, omavalvontajärjestelmät, hygienialavat elintarvike-, lääke- ja kemianteollisuudelle. ESD tuotteet. Kuljetusalustat, nostimet, rullakot. Suurkeittiötarvikkeet. Hygieniapaperit, ympäristönsuojelutuotteet. Thermocontainers, temperatureloggers, hygienpallets, boxes, lifters. V Vesantti Oy 3d7 Tulppatie 26 00880 HELSINKI Puh./Tel. (09) 5491 6000 Telefax (09) 5491 6050 www.vesantti.fi leena.laukkanen@vesantti.fi Inject Star -maseeraus- ja suolauslaitteet, Maja-jäähile, -kamaran- ja kalvonpoistokoneet, Stephan-microkutterit, Rühle kuutioimis, -suolaus, -sekoitus, -rasiapakkaus/hinnoittelutuotteet. Seydelmann-kutterit, lihamyllyt, Tipper Tie Technopack -sulkijalaitteet, Wiberg mausteet, Casetech keinosuolet, Doleschal savustuslaitteet, Handtmann -täyttö-, annostelu-, kiertolaitteet. 12 Messuopas

Päämiehet Huvudmän Principals Aflex 3f1 Iso-Britannia/United Kingdom Ks./See Euroflow Oy Airflow Developments Ltd 3a2 Iso-Britannia/United Kingdom Ks./See Oy Teknocalor Ab Allibert Arabiemiraattien liitto/ United Arab Emirates Ks./See TransLoge Oy 3g7 Askey Dataloggers B.V. 3a2 Alankomaat/The Netherlands Ks./See Oy Teknocalor Ab Atago Japani/Japan Ks./See Teo-Pal Oy Ab Bacharach Inc. Yhdysvallat/USA Ks./See Oy Teknocalor Ab Bandelin GmbH Saksa/Germany Ks./See Teo-Pal Oy Ab 3a11 3a2 3a11 BKM 3b2 Saksa/Germany Ks./See Drink Consult Finland Oy Boyer Ranska/France Ks./See Euroflow Oy Brady Ab Ruotsi/Sweden Ks./See Tele-Exxi Oy Carl Zeiss Saksa/Germany Ks./See Oriola Oy Prolab Casetech Saksa/Germany Ks./See Vesantti Oy 3f1 3e2 3c1 3d7 Cesva Instruments, s.i. 3a2 Espanja/Spain Ks./See Oy Teknocalor Ab Christian Carl GmbH 3b2 Saksa/Germany Ks./See Drink Consult Finland Oy Consort nv Belgia/Belgium Ks./See Teo-Pal Oy Ab 3a11 CSF Inox Italia/Italy Ks./See Euroflow Oy Custom Engineering SPA Italia/Italy Ks./See Tele-Exxi Oy Danisco Tanska/Denmark Ks./See Tekno-Food Ky Kb Dansensor Tanska/Denmark Ks./See Humitec Oy Definox Ranska/France Ks./See Euroflow Oy Delta Ohm Italia/Italy Ks./See Teo-Pal Oy Ab Dickson Yhdysvallat/USA Ks./See Humitec Oy Digital Identification Solutions Saksa/Germany Ks./See Tele-Exxi Oy 3f1 3e2 3f9 3g8 3f1 3a11 3g8 3e2 Dogliotti 3b2 Italia/Italy Ks./See Drink Consult Finland Oy Doleschal Itävalta/Austria Ks./See Vesantti Oy Dr Kernchen Saksa/Germany Ks./See Teo-Pal Oy Ab 3d7 3a11 E. Begbau GmbH 3b2 Saksa/Germany Ks./See Drink Consult Finland Oy Ebro Electronics GmbH 3a2 Saksa/Germany Ks./See Oy Teknocalor Ab Egemin Belgia/Belgium Ks./See Euroflow Oy 3f1 ESFO transportbanden b.v. 3f8 Alankomaat/The Netherlands Ks./See Gitter Oy Euroflon Ruotsi/Sweden Ks./See Euroflow Oy 3f1 Euromate Bv 3a1 Alankomaat/The Netherlands Ks./See Oy Sonesta Ab Firlabo Ranska/France Ks./See Teo-Pal Oy Ab Foss Tanska/Denmark Ks./See Ordior Oy 3a11 3b1 GEA Ecoflex GmbH 3d12 Saksa/Germany Ks./See GEA Process Engineering Oy Georg Sorensen 3a4 Tanska/Denmark Ks./See Exhibition Centre Herning Gerstenberg Schröder Tanska/Denmark Ks./See Tekno-Food Ky Kb GSA AG Saksa/Germany Ks./See Tele-Exxi Oy 3f9 3e2 Halstrup-Walcher GmbH3a2 Saksa/Germany Ks./See Oy Teknocalor Ab Handtmann Saksa/Germany Ks./See Vesantti Oy IKA WELLOWline Saksa/Germany Ks./See Oriola Oy Prolab IMT IMedia Technologies Ranska/France Ks./See Tele-Exxi Oy Inject Star Itävalta/Austria Ks./See Vesantti Oy Inoxpa Tanska/Denmark Ks./See Euroflow Oy Interscience Ranska/France Ks./See Ordior Oy 3d7 3c1 3e2 3d7 3f1 3b1 ITW Dynatec GmbH Saksa/Germany Ks./See Oy Gerpak International Ltd Jorgensen Engineering Tanska/Denmark Ks./See Tekno-Food Ky Kb 3d1 3f9 Kefla-Glas 3b2 Saksa/Germany Ks./See Drink Consult Finland Oy KHS 3b2 Tanska/Denmark Ks./See Drink Consult Finland Oy Kibron Ks./See Teo-Pal Oy Ab Kiga Arabiemiraattien liitto/ United Arab Emirates Ks./See TransLoge Oy 3a11 3g7 Komen+Kuin 3f9 Alankomaat/The Netherlands Ks./See Tekno-Food Ky Kb KTM Troxles GmbH 3b2 Saksa/Germany Ks./See Drink Consult Finland Oy Kyosha Industries Ranska/France Ks./See Tele-Exxi Oy LabRobot Ruotsi/Sweden Ks./See Oriola Oy Prolab Limitech Tanska/Denmark Ks./See Tekno-Food Ky Kb LP-Italia Italia/Italy Ks./See Oriola Oy Prolab Maja Saksa/Germany Ks./See Vesantti Oy 3e2 3c1 3f9 3c1 3d7 MAST Group 3c1 Iso-Britannia/United Kingdom Ks./See Oriola Oy Prolab Max Doser GmbH Saksa/Germany Ks./See Oy Teknocalor Ab 3a2 Messuopas 13

Mitec Instruments Ruotsi/Sweden Ks./See Oy Teknocalor Ab 3a2 Polimoon As Viro/Estonia Ks./See TransLoge Oy 3g7 Servi Ranska/France Ks./See Euroflow Oy 3f1 Theo Schneider 3b2 Saksa/Germany Ks./See Drink Consult Finland Oy Munters AB Ruotsi/Sweden Ks./See Munters Oy 3c12 Precisa Instruments AG3a11 Sveitsi/Switzerland Ks./See Teo-Pal Oy Ab Servinox Ranska/France Ks./See Euroflow Oy 3f1 Tipper Tie Technopack Yhdysvallat/USA Ks./See Vesantti Oy 3d7 Nalge Yhdysvallat/USA Ks./See Oriola Oy Prolab 3c1 Preuffer GmbH Saksa/Germany Ks./See Teo-Pal Oy Ab 3a11 Seydelmann Saksa/Germany Ks./See Vesantti Oy 3d7 ToFo Trading Indonesia/Indonesia Ks./See TransLoge Oy 3g7 Ney Yhdysvallat/USA Ks./See Teo-Pal Oy Ab 3a11 Primodan Tanska/Denmark Ks./See Tekno-Food Ky Kb 3f9 SG Saksa/Germany Ks./See Oriola Oy Prolab 3c1 Toscana Enologica Mori 3b2 Italia/Italy Ks./See Drink Consult Finland Oy Niro A/S 3d12 Tanska/Denmark Ks./See GEA Process Engineering Oy Quest Technologies Inc. 3a2 Yhdysvallat/USA Ks./See Oy Teknocalor Ab Speidel GmbH 3b2 Saksa/Germany Ks./See Drink Consult Finland Oy TrePak Ruotsi/Sweden Ks./See Amitec Oy 3b7 Niro Soavi S.p.A. 3d12 Italia/Italy Ks./See GEA Process Engineering Oy Radiometer Analytical Ranska/France Ks./See Oriola Oy Prolab 3c1 Statens Serum Institut Tanska/Denmark Ks./See Oriola Oy Prolab 3c1 TSI Inc. Yhdysvallat/USA Ks./See Oy Teknocalor Ab 3a2 Nordcontenitori Italia/Italy Ks./See TransLoge Oy 3g7 R-Biopharm Saksa/Germany Ks./See Oriola Oy Prolab 3c1 Stephan Saksa/Germany Ks./See Vesantti Oy 3d7 Tuchenhagen GmbH 3d12 Saksa/Germany Ks./See GEA Process Engineering Oy Overath GmbH Saksa/Germany Ks./See TransLoge Oy 3g7 Ringo Plast GmbH Saksa/Germany Ks./See TransLoge Oy 3g7 Swecoin Ab Ruotsi/Sweden Ks./See Tele-Exxi Oy 3e2 Urschel Yhdysvallat/USA Ks./See Tekno-Food Ky Kb 3f9 P&L Systems 3a1 Iso-Britannia/United Kingdom Ks./See Oy Sonesta Ab Rühle Saksa/Germany Ks./See Vesantti Oy 3d7 TEAC Europe GmbH Saksa/Germany Ks./See Tele-Exxi Oy 3e2 WCB Ice Cream Tanska/Denmark Ks./See Tekno-Food Ky Kb 3f9 Paxar UK ltd 3e2 Iso-Britannia/United Kingdom Ks./See Tele-Exxi Oy San Sac Ab Ruotsi/Sweden Ks./See TransLoge Oy 3g7 Tecmon 3b2 Italia/Italy Ks./See Drink Consult Finland Oy Venair Ranska/France Ks./See Euroflow Oy 3f1 Perten Ruotsi/Sweden Ks./See Humitec Oy Pierre Guerin Ranska/France Ks./See Euroflow Oy 3g8 3f1 Seiko Precision (Europe) GmbH 3e2 Saksa/Germany Ks./See Tele-Exxi Oy Sentek 3a11 Iso-Britannia/United Kingdom Ks./See Teo-Pal Oy Ab Termaks Norja/Norway Ks./See Oriola Oy Prolab Testo Saksa/Germany Ks./See Humitec Oy 3c1 3g8 Wiberg Itävalta/Austria Ks./See Vesantti Oy 3d7 Voran Maschinen 3b2 Itävalta/Austria Ks./See Drink Consult Finland Oy 14 Messuopas

Näytteilleasettajat Utställare Exhibitors Messuopas 15

ABC-Kärry Oy 6n39 Advanced Packaging Nordeuropa AB 6m36 Oy Ahola Transport Ab 6m17 Ainesmestarit Oy 6b2 Oy Alfa-Bag Ab 6h1 Algol Technics Oy 6g35 Oy Allstrap Ab 6f1 Alpikone Oy 6k30 Ammattiviestit Oy 6k42 Ammeraal Beltech Oy 6f34 ANI Printing Inks Oy 6g4 APEX Europe 6e31 Arca Systems Oy 6h27 ARROW Engineering Oy 6m28 Artekno-Eps Oy 6d14 Atlas Copco Kompressorit Ab 6m24 Atlas Pack Oy 6e10 Auraprint Oy 6e3 AVS-Yhtiöt Oy 6m18 Bamach Oy 6g19 Beijer Electronics Oy 6c40 BEMIS EUROPE Flexible Packaging 6k28 Christian Berner Oy 6d29 Berner Oy /Trukkiosasto 6k18 BF Conveyor Oy 6h35 Toiminimi Erik Boucht 6f8 Busch Vakuumteknik Oy 6b38 Cabassi Oy 6c2 CadWorks Oy 6h29 Cimcorp Oy 6k20 CLO Pakkaukset Oy 6c16 Constructor Finland Oy 6n20 COPE 6b20 Cortex Oy 6f18 Crown Pakkaus Oy 6d21 Oy Cyklop Ab 6c21 DFDS Transport Solutions 6m2 Doveko Oy 6c26 Duni Oy / Dunifood solution 6a13 Eagle Techniques Oy 6e13 Ecopulp Oy Ltd 6b15 Efigen Oy 6g24 Ekolitt Finland Oy 6m34 Oy Ekström Ab 6h21 Eltaka JSC 6c14 Eltete TPM Oy 6f4 Emballage Technologies Tallinn 6b6 Emballator Finland Oy Ab 6b1 Epsira Oy 6f9 Ergolift Oy 6m35 Erkomat Oy 6c35 ER-Pakkaus Oy 6d9 Euracon Oy 6e13b Fagerdala Tuotanto Oy 6f15 Festo Oy U1 Finncont Oy 6d15 Finn-ID Oy 6k24 Finnlift Materiaalinkäsittely Oy 6m10 Finnohm Oy 6g41 Oy Finnstaples Ab 6h36 Finnvacum Oy Ab 6g19 FlexLink Systems 6h35 Foilpak Oy 6d26 Oy Forsby Forming Ab 6g31 Frantschach Coating Sweden AB 6d5 Fromm Pakkaus Oy 6f20 Graficenter Oy 6d27 Green Can Oy 6b8 GSW Finncont Oy 6d15 HAB NIKOLAI JOHANNSEN 6n16 Halepak Oy 6f3 Oy M. Haloila Ab 6e26 Hand Held Systems Oy 6k27 Hartek Oy Tekninen toimisto 6h40 Heku - Marvaco (Marvaco Oy Ltd) 6c13 Hilpac Oy 6c29 Hostmann-Steinberg Suomi Oy 6h3 HTT Merkintähuolto Oy 6n27 TKK Paperitekniikan Laboratorio / HUT Laboratory ofpaper Technology 6g15 Imaje Nordic AB 6f31 Informa Oy 6n24 Inlab Systems 6n21 Innobit Oy 6d8 Insinööritoimisto ENMAC OY 6g11 Ishida Europe A.B. 6f27 item oy/ab 6n14 Jaakkoo-Taara Oy 6e3 Jilotek Ky 6b35 JMN-Myynti Ky 6n31 Jomet Oy 6f30 Joniko Elektrostatik Oy, Joniko Oy 6c30 Jouco Oy Packagent 6c6 Hj. Jousi Oy 6a3 Jujoma Oy 6c28 Kappa Packaging Finland Oy 6a15 Kiertopaine Oy 6b27 Oy Josef Kihlberg Ab 6f24 Ki-Sal Oy 6d8 KM-Yhtymä Oy 6d3b KM-Yhtymä Oy / KM-Pakkaus 6d3b KM-Yhtymä Oy/ Suomen Painotuote 6d3b Knorring Oy Ab 6n7 Konaflex Oy 6m15 Korsnäs Finland Oy 6e16 Kotelovalmiste Oy Cerbo 6d2 Kuljetus ja Logistiikka / Castlepak Oy 6h29b Lassila & Tikanoja Oyj 6h18 Liimalaite Oy Kurt Öster 6b28 Lindqvist Oy Lintec 6k1 Linton Oy Ab 6d3 Lloyds Register Quality Assurance 6m30 LT-Kone Oy 6k21 Lönnberg Painot Oy / Mainos ja Etiketti 6b17 MAK-Konsultointi Oy 6k35 MAK-Tekniikka Oy 6n18 Mark It AB 6d30 Matronic Oy 6d18a Mechaul Vaakalaitteet Oy 6k17 Meckelborg Oy 6d35 Mercamer Oy 6f19 Metal Work Finland Oy 6n11 Metalpak Oy 6a5 Mikko-System Oy 6m41 Morrison Enterprises Corp. 6c1 Motoman Robotics Finland Oy 6f36 Movetec Oy 6h24 M-real Takon KotelotehdasOy 6c19 Multipak Finland Oy 6g14 Lahden Ammattikorkeakoulu / Muotoiluinstituutti 6h16 Muovi-Heljanko Oy 6m29 Muovijaloste Oy 6e9 Oy Nefab Ab 6e2 Nekomat-Belos Oy 6h19 Nelostuote Oy 6g17 S.G. Nieminen Oy / SGN-Tekniikka 6e21 Nordson Finland Oy 6f26 Orfer Oy 6k19 Oriplan Oy / Auran Metalli Oy 6h41 Ourex Oy 6c27 Packlink Oy 6e17 Pa-Hu Oy 6d18 Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy 6b25 Pakkauslaite Teollisuus Oy 6d40 Pakkaus-lehti 6b21 Pakkausteknologia - PTR ry 6b23 PakkausÖhman 6g9 Paperinkeräys-yhtiöt (Encore Ympäristöpalvelu Oy) 6b29 Peltolan Pussi Oy 6e11b Pentre Finland Oy 6b4 Perel Oy 6f14 Peterson Packaging Oy 6e19 Pinteco Oy 6k41 PlaNet Logistics Oy 6g27 Oy Plastex Ab 6d6 Plastiroll Oy 6d16 Ab Plasto Oy Ltd 6b13 PM Digi Oy 6n36 Pohjoismainen Solumuovi Oy 6d4 PPT Pölynpoistotekniikka Oy 6k12 Oy Prevex Ab 6e14 Oy Progensia Ab 6m13 PS Print Oy 6f10 Pyroll Group 6e20 Ab Rani Plast Oy 6b16 Robomec Oy 6c36 Rocla Oyj 6m21 Rosenlew RKW Finland Oy 6c17 Rotator Oy 6g21 Olavi Räsänen Oy 6c3 Saaleri Oy 6g29 Savopak Oy 6c3 SCA Packaging Finland Oy 6a19 Schenker Express Oy 6m4 Schütz Nordic AS 6b5 Sealed Air Oy 6g10 Oy Sendai Finland Ltd 6n31 Sensorola Oy 6c34 Sentera 6k29 Sia Tipo Print 6f13 Sicpa Oy 6e15 SK-Trade Oy 6k42 SMC Pneumatics Finland Oy 6k14 Solotop Oy 6e36 Stenqvist Suomi Oy 6f16 Stora Enso Packaging Oy 6d19 Oy Suomen HPK Ab 6k36 Suomen Imurikeskus Oy 6n9 Suomen Logistep Oy 6n20 Suomen Palautuspakkaus Oy6b29 Suomen Teollisuusmerkintä Oy 6e27 Oy Suomen Union- Verpackungs Ab 6g19 Suominen Joustopakkaukset Oy 6c15 Supermedia ADV Oy 6m8 Synthetic Polybulk 6e15a Tamtron Oy 6e1 Tarratuote Oy 6c4 Tarrax Oy 6c12 Teknoma Oy 6c18 Tele-Exxi Oy 6e24 Telko Oy 6e35 Tesa Oy 6c7 ToimistoRobotti Oy 6n29 ToP Tunniste Oy 6c22 Toyota Industrial Equipment Finland Oy 6f21 Transpoint Oy Ab 6k16 TS Products Oy 6g16 TT-Tärylaite Oy 6k3 TWZ-Finland Oy 6d13 UPM-Kymmene Oyj 6b19 Uudenmaan Kotelo Oy 6e6 Vaakakoskinen Oy 6m19 Vaakatalo Oy 6e25b Walki Wisa Oy 6b19 Wam Finland Oy 6n19 Wihuri Oy Autola 6h15 Viivakoodi Optiscan Oy 6d31 Vimelco Pakkaus Oy 6a1 Vulganus Oy 6e25 Zymotec Oy 6h9 Å & R Carton Oy 6c20 16 Messuopas