en lautakunta 21.11.2013 LIITE 1 Porvoon sairaanhoitoalue PORVOON SAIRAANHOITOALUE 1 SAIRAANHOITOALUEEN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2012 TAE 2014 Jäsenkuntien maksuosuus 55,2 57,5 56,0 58,9 2,4 % 5,2 % Ulkoinen myynti 8,0 8,2 7,6 7,9-4,1 % 2,9 % Toimintatuotot 63,2 65,7 63,6 66,8 1,6 % 4,9 % Toimintakulut 64,5 65,5 64,5 66,3 1,1 % 2,8 % Tilikauden tulos -1,8-0,3-1,3 0,0 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET Porvoon sairaanhoitoalue, väestö ja palveluiden tarve Väestö 31.12.2012 2013 ENN 2014 ENN Muutos 2013 enn/ 2014 enn Muutos -% VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS HYKS-sairaanhoitoalue 1 147 072 1 157 980 1 170 978 12 998 1,1 % Länsi-uudenmaan sairaanhoitoalue 43 634 44 032 44 102 70 0,2 % Lohjan sairaanhoitoalue 91 479 93 002 93 886 884 1,0 % Hyvinkään sairaanhoitoalue 184 371 185 886 187 488 1 602 0,9 % Porvoon sairaanhoitoalue 96 240 97 034 97 655 621 0,6 % HUS yhteensä 1 562 796 1 577 934 1 594 109 16 175 1,0 % PORVOON SAIRAANHOITOALUE VÄESTÖMUUTOS Väestö 31.12.2012 2013 ENN 2014 ENN Muutos 2013 enn/ 2014 enn Muutos -% 0-14 vuotiaat 17 677 17 866 17 908 42 0,2 % 15-44 vuotiaat 33 355 33 285 33 250-35 -0,1 % 45-64 vuotiaat 28 179 28 048 27 956-92 -0,3 % 65-74 vuotiaat 9 929 10 498 10 966 468 4,5 % 75+ vuotiaat 7 100 7 337 7 575 238 3,2 % Yhteensä 96 240 97 034 97 655 621 0,6 % 2.1 Sairaanhoitoalueen oman toiminnan keskeiset muutokset Porvoon sairaanhoitoalueen väestönkasvu on Tilastokeskuksen vuoden 2014 ennusteen mukaan 1,5 % v. 2012 verrattuna. Kuntien väestön ikärakennetta tarkastellessa voidaan perustellusti ennakoida sen muutoksen lisäävän palvelujen kysyntää: 65-75 -vuotiaiden osuus kasvaa 10 % ja 75+ -vuotiaiden 7 % v. 2014 väestöennusteeseen peilaten. Ikäihmisten palveluiden kehittäminen onkin kirjattu yhtenä tärkeänä kehittämisalueena alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan toteutettavaksi yhdessä sairaanhoitoalueen jäsenkuntien kanssa.
Alle 1- vuotiaiden ikäryhmässä on jäsenkunnista eniten kasvua Sipoolla (+ 26 %) ja Porvoolla (+ 6 %) verrattuna v. 2014 ennusteeseen. Ruotsinkielisiä on Porvoon sairaanhoitoalueen väestöstä 31 % ja vieraskielisiä 3,4 % (Tilastokeskus 2011). Meneillään olevan kuntarakenteen muutos ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus luovat kuntasektorilla epävarmuutta niin toiminnan suunnitteluun kuin päätöksentekoonkin. Suomen hallitus on jo aloittanut sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelun ja sen on tarkoitus tulla voimaan v. 2015 alussa. Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusta tullaan viemään eteenpäin yhdessä kuntauudistuksen kanssa. Vuonna 2014 kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti tullee olemaan 1,4 % pienempi kuin tänä vuonna kuntien omarahoitusosuuden (euroa per asukas) noustessa 5 % tähän vuoteen verrattuna. Valtionosuuteen tehtävän leikkauksen suuruus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri (Valtioneuvoston tiedote 135/2013). Työttömyysprosentin on ennakoitu Suomessa nousevan ensi vuonna yli 8 %. Nämä tosiasiat tulevat ohjaamaan ja muokkaamaan osaltaan myös erikoissairaanhoidon toimintatapoja sekä palveluvalikkoa. Potilaiden valinnan vapauden laajeneminen ensi vuoden alusta perustuu EUpotilasdirektiiviin, joka tuli voimaan 2011. Sen lähtökohtana on, että potilas saa hakea vapaasti terveyspalveluja toisesta EU- tai Eta- valtiosta ja Sveitsistä. Hoitoa tulee saada samoin perustein ja samassa ajassa kuin vastaavaa hoitoa kotimaassa. Potilas maksaa itse hoitokustannukset hoidon antajalle ja hakee jälkikäteen korvauksen kotimaassaan. Direktiivin toimeenpanoa on valmistellut oma ohjausryhmä ja moni asia siihen liittyen on vielä tätä kirjoitettaessa kesken. Tarkkoja vaikutuksia mm. suoritteisiin ja euroihin on vaikea tässä vaiheessa arvioida. Porvoon sairaanhoitoalueen sisäisistä muutoksista työnjaon ja toiminnan kannalta voisi mainita endoskopiayksikön ja siihen liittyvän poliklinikkavastaanoton toiminnallinen ja hallinnollinen yhdistäminen sisätautien ja kirurgian erikoisalan kesken. Tämän tarkoitus on selkeyttää toimintaa. Dialyysiyksikön kohdalla paine saada toiminta kahteen vuoroon on suuri potilasmäärien kasvusta johtuen. Potilaita olisi tulossa myös muista kuin Porvoon sairaanhoitoalueen jäsenkunnista. Sairaanhoitoalueen ja jäsenkuntien välisiä työnjaollisia muutoksia myös ensi vuoden aikana ovat diabeetikkojen ohjaus sisätautien poliklinikalta terveyskeskusseurantaan sekä uniapnea- potilaiden hoidon uudelleenjärjestäminen. Uuteen käytäntöön siirtyminen on jo aloitettu molempien potilasryhmien osalta v. 2013. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisten palveluketjujen laadinta alkaa 2014. Nimettyjä, laadittavia kokonaisuuksia ovat: sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, nivelrikko, lonkkamurtuma, nivelreuma. Samoin alueen jäsenkuntien kanssa jatketaan jo alkanutta lähetteet konsultaatioiksi- toimintaa, jossa tarkoituksena on, että terveyskeskuslääkäri laittaa erikoissairaanhoitoon lähetteen, joka sitten käsitellään aina mahdollisuuksien mukaan asiantuntijakonsultaationa. Näin saadaan eri toimijoiden välille jatkuva oppimisen malli. Jäsenkuntien kanssa on myös suunnitteilla rintasyöpäpotilaan palveluketjun muokkaaminen siten, että potilaan hoidon ja tutkimusten odotusaika minimoidaan. Porvoon sairaanhoitoalueella on pyrkimys korvata osin nykyinen ostopalvelu omalla toiminnalla. Rekrytoinnille haasteen muodostavat erityisesti reumatologian, kardiologian, ortopedian, aikuispsykiatrian ja lastenpsykiatrian erikoisalat. Hoitotyön toimenpideohjelman myötä Porvoon sairaanhoitoalueella osallistutaan v. 2014 HUS- laajuisiin hankkeisiin, kuten painehaavojen ja kaatumisten ehkäisyyn, potilaan ravitsemushoidon kehittämiseen, potilaiden kivun hoitoon sekä lääkehoidon turvalliseen toteuttamiseen. Hoitotyön tavoite- ja toimenpideohjelman myötä painottuu myös näyttöön perustuvien toimintatapojen jalkauttaminen käytännön työn perustaksi. 2
2.2 Keskeiset budjettioletukset Vuosibudjetti mitoitetaan tuottavuuden parantamista sekä kustannusten hallintaa ja johtamista tukevaksi. Tuottavuustavoitteeksi on asetettu 1,5 % (paitsi Länsi-Uudellemaalle 0,6 %). Hyvän tuottavuuskehityksen jatkamisella sekä kustannusten hallinnan mahdollistetaan kilpailukykyinen ja kustannukset kattava hinnoittelu. Tuotehintojen keskimääräinen nousu on kustannusten nousua pienempi. Talousarvion laadinnan lähtökohtia: Henkilöstökustannusten nousu +1,36 % o Palkkojen kustannusvaikutus 1,25 % o Palkkojen sopimuskorotusten arvioitu kustannusvaikutus + 0,72 % (TESkorotus), 1,1 % 1.7.2014 o Palkkaliukuma 0,13 % o HUS:n omat palkitsemiselementit 0,4 % o Henkilösivukulu-% (sis. Varhemaksun) 24,37 % Peruspääomalle maksettava korko esitetään pidettäväksi ennallaan eli 3 %:na Taloussuunnittelukaudella 2014-2016 uusien pitkäaikaisten lainojen korkojen laskennassa käytetään 1,5 % vuosikorkoa Toimintakulujen tarkastelussa on käytetty painotettua kululajikohtaista kustannustason muutosta, jossa on huomioitu esim. lääke- ja tarvikekilpailutukset. Vuoden 2014 toiminta- ja taloussuunnitelman sisältöä ohjaavat HUS: hallituksen määrittelemä tulo- ja kustannusraami sekä tuottavuustavoite. Työnjaon arvioidaan noudattelevan aiemmin sovittua tulevalla suunnittelukaudella. 3 PALVELUTAVOITTEET Uranus- päivitys 8/ 2014 (Kanta-hankkeen takia): vaatii koulutuksen koko henkilökunnalle. Tämä vaikuttaa vähentävästi suoritetuotantoon. Peruskorjaus on alkanut vuonna 2013, eikä väistöistä muodostu kustannuksia vuodelle 2014, mutta vähentää suoritteita. Vuoden 2014 alusta alkavana potilaiden valinnan vapauden laajenemisen vaikusta on vaikea arvioida. 3
3.1 Jäsenkuntien maksuosuus Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2012 TAE 2014 Tuotteistetut hoitopäivät 7 336 7 465 7 274 6 309-15,5 % -13,3 % NordDRG-tuotteet 25 938 26 613 26 376 27 004 1,5 % 2,4 % Avohoitokäynnit 87 699 88 272 85 975 86 792-1,7 % 1,0 % Siirtoviivehoitopäivät 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -0,4 % 1,1 % Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2012 TAE 2014 Oma palvelutuotanto Tuotteistetut hoitopäivät 3 234 3 173 3 113 3 214 1,3 % 3,2 % NordDRG-tuotteet 32 617 35 612 35 355 37 165 4,4 % 5,1 % Avohoitokäynnit 17 314 16 818 16 506 17 622 4,8 % 6,8 % Siirtoviivehoitopäivät 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto Ostopalvelut 1 911 1 854 910 839-54,7 % -7,8 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 134 46 108 48 4,3 % -55,6 % Ostopalvelu siirtoviivehoitopäivät 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 55 210 57 503 55 992 58 888 2,4 % 5,2 % *) Terveyskeskuspäivystys ja siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluna hankitut siirtoviivehoitopäivät) 4
3.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille Muiden kuin HUS:n jäsenkuntien osuus maksuista ovat perinteisesti olleet Porvoon sairaanhoitoalueella hyvin pieni. Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2012 TAE 2014 Tuotteistetut hoitopäivät 7 345 7 482 7 280 6 347-15,2 % -12,8 % NordDRG-tuotteet 26 538 27 103 26 794 27 378 1,0 % 2,2 % Avohoitokäynnit 89 148 89 668 87 330 87 882-2,0 % 0,6 % Siirtoviivehoitopäivät 1 164 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -0,8 % 0,9 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2012 TAE 2014 Oma palvelutuotanto Tuotteistetut hoitopäivät 3 238 3 181 3 116 3 236 1,7 % 3,9 % NordDRG-tuotteet 33 161 36 185 35 993 37 842 4,6 % 5,1 % Avohoitokäynnit 17 700 17 140 16 766 17 879 4,3 % 6,6 % Siirtoviivehoitopäivät 541 0 12 0,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto Ostopalvelut 1 819 1 871 979 852-54,5 % -13,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 134 46 108 48 4,6 % -55,5 % Ostopalvelu siirtoviivehoitopäivät 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 4 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 56 597 58 423 56 974 59 858 2,5 % 5,1 % Josta: Muu myynti jäsenkunnille **) 0 0,0 % 0,0 % Myynti muille maksajille 970 0,0 % 0,0 % Erityisvastuualue 25 0,0 % 0,0 % * ) Sisältää projektituotteet **) Terveyskeskuspäivystys ja siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluna hankitut siirtoviivehoitopäivät) 5
3.3 Ensihoito Ensihoito hoidetaan yhdessä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Yhteistoimintasopimus on ollut voimassa 1.1.2012 alkaen. Porvoon sairaanhoitoalueen ensihoitopalvelua johtaa ja valvoo ensihoidon vastuulääkäri. Tämän lisäksi on kuusi vastaavaa ensihoitajaa sekä kenttäjohtaja. Arvioidut toimintakulut vuodelle 2014 ovat yhteensä 3 780 000, josta Porvoon sairaalan ensihoitoyksikön kulut ovat 655 500. Kustannukset on sovittu jaettavaksi kapitaatioperusteisesti, täten ensihoidon kulu on 39 /asukas. Koska kustannukset jaetaan kapitaatioperusteisesti, ei kustannusten jaon suhteen ole merkitystä eri kuntien välisillä hälytyskeskuksen tehtävien lukumäärillä. Porvoo Sipoo Loviisa Pornainen Lapinjärvi Askola Yhteensä Väkiluku 1.1.2013 49 028 18 739 15 519 5 137 2 829 4 988 96 240 51 % 19 % 16 % 5 % 3 % 5 % 100 % Ensihoidon kustannukset yht. / kunta 1 925 663 736 008 609 537 201 765 111 114 195 913 3 780 000 Ensihoidon kulut euroa / asukas 39,3 39,3 39,3 39,3 39,3 39,3 39,3 4 TALOUS 2013 toteutetut väistöt eivät enää vaikuta vuonna 2014 kustannuksiin. Vuokratyövoima pyritään korvaamaan mahdollisuuksien mukaan omalla toiminnalla, mikä on hallituksen linjan mukaista. Uusina kumppaneina aloittaa vuoden alusta syöpätautien osaamiskeskus, Syöpäkeskus ja 1.4.2014 Apuvälinekeskus, joka jatkossa hoitaa keskitetysti apuvälinehankinnat ym. Dialyysi-yksikkö alkaa toimia kahdessa vuorossa kotiuttaen HYKS:ssä nyt hoidettavat porvoolaiset potilaat Porvoon sairaanhoitoalueelle. 4.1 Tuloslaskelma PORVOON SAIRAANHOITOALUE TAE2014/ TA2013 Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP2012 TA2013 ENN2013 TAE2014 TS2015 TS2016 Toimintatuotot 63 157 65 701 63 635 66 750 0 0 1,6 % 4,9 % josta palvelutulot jäsenkunnilta 55 195 57 503 55 993 58 888 0 0 2,4 % 5,2 % Toimintakulut 64 500 65 526 64 477 66 253 0 0 1,1 % 2,8 % Toimintakate -1 343 175-842 498 0 0 184,3 % -159,1 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Vuosikate -1 343 175-842 498 0 0 184,3 % -159,1 % Poistot ja arvonalentumiset 491 458 464 498 0 0 8,6 % 7,3 % Tilikauden tulos -1 834-283 -1 306 0 0 0-100,0 % -100,0 % 6
PORVOON SAIRAANHOITOALUE Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2012 TAE 2014 Toiminnan kulut 64 991 65 984 64 941 66 750 1,2 % 2,8 % Muut myyntituotot 33 10 45 64 573,7 % 41,3 % Maksutuotot 2 591 2 675 2 523 2 624-1,9 % 4,0 % Tuet ja avustukset yhteensä 14 15 15 13-13,3 % -13,3 % Muut toimintatuotot 353 407 390 387-4,8 % -0,7 % Toiminnan nettokulut 62 000 62 878 61 968 63 662 1,2 % 2,7 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta 4 972 5 091 4 670 4 774-6,2 % 2,2 % Sitovat nettokulut 57 028 57 786 57 299 58 888 1,9 % 2,8 % Tulosalueen/ yksikön strategisista tavoitteista johdetut toimenpiteet PORVOON SAIRAANHOITOALUE Tavoite Hoito laadukasta ja 1 turvallista Toimenpide Mittari/ Tavoite-arvo Tavoiteltu hyöty ( ) Henkilöstövaikutus (htv) Aika-taulu Vastuuhenkilö Hoitotyön tmp-ohjelma käytössä, henk.kunta Hoitotyön tmp-ohjelman toteuttaminen:kaatumisten ehkäisy,kivun hoito, painehaavan ehkäisy,ravitsemuksen turvaaminen käynyt koulutuksen, seurantatieto säännöllisesti 50 000 2014 ORP:t Potilasrannekkeiden käyttöönotto, lääkkeenjakajalla huomioliivi käytössä, isbar- raportointimalli käytössä koko srlassa, potilassiirtojen tarkistuslista käyttössä HaiPro- ilmoitusten "tapahtui potilaalle"- osuus vuodeosastoilla, leikkaussalin tarkistuslista käytössä 100 mahdollisimman pieni Potilasturv. %, lääkkeenjaossa tuplatarkistus (max 50%). 80 000 2014 vastaava Hoitoon ja tutkimukseen Hoito saatavissa oikea-aikaisesti ja 2 yhtäläisin perustein Odottajaseurannan jatkaminen 2 krt kk:ssa, lähetekäsittelyyn varataan aikaa työohjelmaan odottavien potilaiden odotusaika (mediaani)/ odotusaika 42 päivää 50 000 2014 Ty johtajat Pth & esh- yhteistyö saumatonta ja 3 toimivaa Määritellään 3 kpl:tta palveluketjua pth:n kanssa Palveluketjujen toteuma= 3. 10 000 Johtava 2014 lääkäri Lähetteet konsultaatioiksi- toimintamallin juurruttaminen:yhteistyökokoukset pth:n kanssa, sisäinen koulutus lääkäreille (pth &esh), työpohjien muokkaaminen, tilastoseuranta Elekt.lähetteiden lkm lisääntyy max 2 %, asiantuntijakonsultaatioide n osuuden seuranta. Johtava 2014 lääkäri Tuottavuus paranee 4 vuosittain Paperiton toiminta Servisin ostot 80 000 Sha 2014 johtaja Toiminta on 5 tehokasta Hlöstön määrä, rakenne ja osaaminen mahdollistaa kustannustehokkaan 6 toiminnan Henkilöstökulujen pienentäminen-->1)palkattomat työ- ja virkavapaat. 2)Hallinnon työtehtävien uudelleenjärjestely,3) sijaismäärärahojen, 4) ilta-aikaisen päiv.leikk.toiminnan vähentyminen pienentäminen Henkilöstökulut 250 000 2014 Psyk.avohoidon kehittäminen, vos- hoidon käytön vähentäminen, kuntoutusosaston siirto T&k- hankkeen psyk.päärakennukseen. toteuttaminen 20 000 2014!)Työssäolo%/79%, 2)osaamisen kehittämissuunnitelman toteutuminen/ 5/5:stä Osaamisen kehittämissuunnitelman toteuttaminen, optimaalinen resursointi hoitoprosessien kehittämisellä toteutunut 2014 TUOTTAVUUSTAVOITTEESEEN SISÄLTYVÄT 540 000 0 Ty johtajat, sha johtaja Psyk.ty. Johtaja Hlöstöpääll., ty joht. Pth & esh- yhteistyö saumatonta ja 7 toimivaa Mikrosysteemi- työkentelyn jatkaminen pth:n kanssa erillisen ohjelman kautta. Toimenpideohjelman toteutuminen. Kehittämis 2014 pääll. Hoito laadukasta ja 8 turvallista Laatuasiakirjan laadinta mittareineen ja seurantaaikataluineen Erikseen nimetyt mittarit. Kehittämis 2014 pääll. MUUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 0 0 7
5 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ 5.1 Henkilöstösuunnitelma 5.1.1. Henkilöstöjohtamisen painopisteet Porvoon sairaanhoitoalueen henkilöstöjohtamisen painopisteenä tulee edelleen olemaan esimiesindeksin nostaminen. Tavoitteena on saavuttaa HUS:n keskiarvo. Syksyllä 2014 vahvistetaan henkilöstöjohtamisen resursseja perustamalla kokopäiväinen henkilöstöpäällikön virka. 5.1.2. Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi Suunnitellaan esimiehille paikallisesti järjestettävät koulutukset henkilöstöhallinnollisista asioista. Laaditaan aikataulu ja koulutusten sisältösuunnitelma tammikuussa ja esimiehet osallistuvat myös HUS-tasoisiin esimiesvalmennuksiin ja koulutuksiin. Vuonna 2010 käyttöön otetusta työaika-autonomiajärjestelmästä (TAA) tehdään tutkimus keväällä 2014 oppilaitosyhteistyönä ammattikorkeakoulu Laurean opinnäytetyömuodossa, joka siirtyi vuoden 2013 keväästä oppilaitoksen aikataulujen takia. Tutkimuksella selvitetään järjestelmän vaikutusta henkilökunnan hyvinvointiin ja koettuun kokemukseen yhteen sovittaa työ- ja yksityiselämää TAA:n myötä paremmin. Tarkastelun kohteena on myös sovitut pelisäännöt yksiköittäin. 5.2. Henkilöstöjohtamisen tavoitekortti 5.2.1. Henkilöstön riittävyys ja jaksaminen Henkilöstön riittävyys ja jaksaminen on sairaalan kannalta kriittinen tekijä. Tulevina vuosina terveydenhuoltoalan koulutetun ammattihenkilöstön saatavuus vaikeutuu entisestään. Toiminnan laajentamista ei voida rakentaa sen varaan, että henkilöstöä aina onnistutaan rekrytoimaan tarvittava määrä. Vuonna 2012 alkanut negatiivinen taloudellinen kehitys on tuonut mukanaan selvästi suuremmat haasteet ja paineet henkilökunnan jaksamiseen kuin aiemmin. Jokaiselta taholta edellytetyt taloudelliset säästöt tulee toteuttaa järkevästi siten, että ydintoiminnan keskeiset toiminnot eivät vaarannu. Tämä koskee sekä henkilöstökuluja että muita käyttötalousmenoja. Sairaalassa kehitetään edelleen palveluprosesseja, ammattiryhmien työnjakoa ja yhteistyötä peruskuntien kanssa niin, että henkilökunnan määrä ja koostumus suhteessa potilasmääriin on mahdollisimman tarkoituksenmukainen. Käytetään käytettävissä olevia HUS- tason kannustavia palkkauselementtejä. Yksiköissä olevissa perehdytyskansioissa olevien tarkistuslistojen avulla uuden henkilökunnan ja sijaisten perehdyttäminen tehtäviinsä on systemaattista jokaisessa työyksikössä. Lisäksi järjestetään kerran vuodessa, kesän alussa, yhteinen kaikkia uusia työntekijöitä koskeva perehdyttämistilaisuus. HUS:n perehdytyskyselyn tulosten perusteella terävöitetään työyksikkökohtainen perehdytystoiminta. Opiskelijavastaavana toimivat hoitotyöntekijät osallistuvat aktiivisesti opiskelijoiden ohjaajakoulutukseen. 8
5.2.2. Vuorovaikutteinen johtaminen Vuoden aikana panostetaan erityisesti siihen, että jokainen esimies kävisi alaistensa kanssa kehityskeskustelut ainakin kerran vuodessa, tai suurimmissa yksiköissä kerran joka toinen vuosi. Tavoitteeksi on asetettu 80 %:n toteutumisaste. Sama tavoite on asetettu kehityskeskustelujen hyödyllisyyden kokemiseen. 5.2.3. Henkilöstön osaaminen Henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan alansa jatkokoulutukseen. Tavoitteeksi on asetettu, että hoitohenkilöstö on vähintään kolme päivää vuodessa ja lääkärikunta ja erityistyöntekijät mahdollisuuksien mukaan vähintään viisi päivää vuodessa jatkokoulutuksessa. Lisäksi eri yksiköt pitävät vuosittain omia teemakoulutuksiaan, joihin yhdistetään mahdollisuuksien mukaan myös sopiva ja tärkeä virkistysosio. Tärkeänä pidetään myös keski- ja lähijohdon osallistuminen HUS:n järjestämään johtamiskoulutukseen. 5.2.4. Työhyvinvointi ja työsuojelu Strategisena tavoitteena on terveellisen ja turvallisen työympäristön luominen ja ylläpitäminen. Sen saavuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä toiminnallisen johdon, työterveyshuollon ja työsuojelun välillä. Työsuojeluparit ja työsuojeluvaltuutettu jatkavat työturvallisuuskierroksia. Niiden perusteella laaditaan tarvittavat toimenpidesuositukset. Työsuojelujaosto jatkaa lakisääteisiä työpaikkaselvityksiä. Erityistä huomiota on pakko kiinnittää yhä laajempiin sisäilmaongelmiin. Niiden suhteen työsuojelutoimihenkilöt ja työterveyshuolto toimivat yhteistyössä sisäilmatyöryhmän kanssa. Vuoden alusta työsuojelupäällikön tehtävät hoidetaan yhteistyössä HUS-Servisin kanssa. Henkilökunnan työssä jaksamista tuetaan monin eri tavoin. Sairaala tukee liikunnallisia harrastuksia mm. subventoimalla uimahallin ja kuntosalien käyttöä, osoittamalla varoja kulttuuriharrastuksiin kuten teatteriretkiin, elokuviin ja henkilökunnan joulujuhlaan. Myös eri yksiköiden omaehtoista virkistystä tuetaan määrärahojen puitteissa. 5.2.5. Henkilömäärä-, ja työvuodet, vuokratyövoima Vakanssien määrä kasvaa vuonna 2014 seitsemällä vakanssilla. Toiminnallisen muutoksen hankkeeksi on hyväksytty tehostetun valvontayksikön yhden potilaspaikan lisäys, johon tarvitaan neljä sairaanhoitajan vakanssia. Kustannusvaikutus on 230 000 euroa. Nefrologian yksikköön lisätään kaksi sairaanhoitajaa, jotta kaikki HYKSissä hoidetut Porvoon sairaanhoitoalueella asuvat potilaat pystytään hoitamaan Porvoon sairaalassa. Muutos on jäsenkuntien kannalta kustannusneutraali. Lisäksi uusiin vakansseihin sisältyy yhden kirurgian erikoislääkärin virka (ortopedia), jolla korvataan ostopalveluita ja lisä-ves:llä tehtyjä toimenpiteitä. Tämä virka on kustannusneutraali. Sairaanhoitoalue pyrkii entistä aktiivisemmin eroon vuokralääkärijärjestelmästä. Talousarvioon on esimerkiksi varattu määrärahat vain virkalääkäreitä varten psykiatrian tulosyksikössä, jossa aiemmin on käytetty vuokralääkäripalveluita kahdeksan avoimen lääkäriviran sijaan. Syksyn 2013 aikana selvitetään entistä aktiivisemmin rekrytointimahdollisuuksia. 5.3 Osaamisen kehittämissuunnitelma Suunnitelmaa työstetään osana tulosyksiköiden henkilöstön kehittämissuunnitelmaa. Kehittämissuunnitelmaan tulee kaksi kolme sairaanhoitoaluetasoista hanketta. 5.4 Henkilöstörakennesuunnitelma 9
Henkilöstö rakenteen muutostarve Hallinnon yksikön muuttunut työnkuva Osasto 23 ja akuuttipsykiatrian pkl, ei tarvetta muutoksille Osasto 22 ja kuntoutuspoliklinikka Ajanvarauspoliklinikat Toimenpiteet 2014, 2015 ja 2016 Vastuuhenkilöt Kustannusvaikutukset Työn uudelleenjärjestäminen Mahdollisimman nykyisillä resursseilla Sune Lang kustannusneutraali Henkilöstömäärä säilyy. Mikäli HUS:n hallituksen päätös osastopaikkojen supistamisesta toteutuu, henkilöstöresurssien siirtymistä avohoitoon saattaa tapahtua tulevina vuosina, ei vielä 2014 Kuten yllä. Lisäksi, jos AVI:n tarkistuskäynti edellyttää että os:lla 22 täytyy olla aina 2 työntekijää työvuorossa, tarvitaan 3 uutta sairaanhoitajavakanssia Mikäli HUS:n hallituksen päätös osastopaikkojen supistamisesta toteutuu, avohoitoon saattaa siirtyä henkilöstöä osastoilta. 2014 muutokset eivät vielä toteudu. Ylil Ritva Helin, Oh Marita Komppa Valkama Ayl Martina Nordström, Oh Marko Rantanen Ayl Minna Sadeniemi, Oh Marita Komppa Valkama Kustannusneutraali 3 sh vakanssia 110000 /vuosi Kustannusneutraali Nuorisopsykiatrian poliklinikka 2014 2016 toimintaterapeutin vakanssin perustaminen. Mikäli Loviisan lastenpsyk pkl ottaa omaan käyttöönsä nyt nuorisopsyk pkl:lle 1/3 psykologi ja 1/3 sos.työntekijän työpanokset, nuorisopsyk pkl:lle Loviisaan esitetään 1 Ylil Seppo Mäkinen, Oh psl vakanssia Marita komppa Valkama Toimintaterapeutin vakanssi n. 37000 /v 5.5 Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima Henkilöstömäärässä on otettu mukaan kahdeksan psykiatrian avoimen lääkäriviran kustannusten siirto vuokratyövoimasta henkilöstömenoihin sekä kuusi uutta sairaanhoitajaa ja yksi erikoislääkäri. Henkilömäärä TP 2012 TAE 2014 Hoitohenkilökunta 404 388 388 392 1,0 % 1,0 % Lääkärit 79 71 75 80 12,7 % 6,7 % Muu henkilökunta 69 72 68 70-2,8 % 2,9 % Erityistyöntekijät 36 36 36 35-2,8 % -2,8 % YHTEENSÄ 588 567 567 577 1,8 % 1,8 % Lääkäreiden henkilötyövuosiin on arvioitu 6,4 henkilötyövuotta mukaan vuokratyövoimasta siirrettyjen psykiatrian lääkärivirkojen kustannusten siirron perusteella. Uusi erikoislääkärin virka ei vaikuta henkilötyövuosiin, koska tehtävät on tehty aikaisemmin lisä- ja ylitöinä. 10
Hoitohenkilökunnan neljän sairaanhoitajan toimen lisäys ei myöskään muodosta vuoden 2013 ennusteeseen verrattuna suurta lisäystä, koska on huomioitu, ettei tehostetussa valvonnassa tarvita enää määräaikaista lisätyövoimaa sekä lisä- että ylitöiden on arvioitu vähenevän osastolla. Lisäksi on lisätty lokakuussa hyväksytystä toiminnallisesta muutoksesta kahden sairaanhoitajan henkilötyövuosivaikutus. Henkilötyövuodet TP 2012 TAE 2014 Hoitohenkilökunta 308 301 307 310 3,0 % 1,0 % Lääkärit 71 67 67 73,4 9,6 % 9,6 % Muu henkilökunta 74 64 60 61-4,7 % 1,7 % Erityistyöntekijät 27 29 27 28-3,4 % 3,7 % YHTEENSÄ 480 461 461 472,4 2,5 % 2,5 % Vuokratyövoiman määrärahojen siirto henkilöstökustannuksiin on laskettu vaikuttavan 5,4 henkilötyövuoden verran pois vuokratyövoimasta. Talousarviossa 2014 oli ensi varattu 900 000 euroa vuokratyövoimaan, mutta tästä siirrettiin henkilöstömenoihin 753 500 euroa. Tällä keinolla pyritään tehostamaan rekrytointia. Jos vuokratyövoimaa käytetään, niin vastaavan kustannuksen on tarkoitus näkyä säästönä lääkäreiden henkilöstömenoissa. (euroa) (HTV) Vuokratyövoima euroina ja henkilötyövuosina ENN 20123 (HTV) (euroa) TAE 2014 (HTV) TAE 2014 (euroa) Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 6,4 1169100 1 146500-87,5 % -84,4 % Muu henkilökunta 0,0 % 0,0 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 6,4 1169100 1 146500-87,5 % -84,4 % 11