Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 55 Kokoustiedot Aika 30.08.2012 torstai klo 17:30-19:48 tauko 19.13-19.20 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5, Kokoomuksen ryhmähuone Saapuvilla olleet jäsenet Pirkko Kuusela, puheenjohtaja Marjo Berglund Eeva Haeggström Asso Erävuoma Veikko Granqvist Riina Kosonen Raili Karatmaa Markus Peura Jarkko Rahkonen Mia Saarelma, poissa esteellisenä klo 18.23-19.30 65 käsittelyn aikana Seppo Salo Hilkka Vahervuori Ville Uusivuori Matti Lehtonen Muut saapuvilla olleet Jarmo Jääskeläinen Tuula Hämäläinen-Tyynilä Kari Kavasto Kalevi Hiironniemi Sari Soini Olli-Pekka Paasivirta Leena Renko-Julin Erja Tiihonen kaupunginhallituksen edustaja, saapui klo 17.46 63 käsittelyn aikana, poistui klo 19.35 65 käsittelyn aikana ympäristönsuojelupäällikkö valvontapäällikkö johtava ympäristötarkastaja, saapui klo 17.58 63 käsittelyn aikana kehittämispäällikkö, poistui klo 18.00 63 käsittelyn jälkeen nuorisovaltuuston edustaja toimistosihteeri sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 2 / 55 Allekirjoitukset Pirkko Kuusela puheenjohtaja Erja Tiihonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 31.8.2012 31.8.2012 Eeva Haeggström Markus Peura Pöytäkirjan nähtävänäolo 30.12.2011 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä ympäristökeskuksessa 10.9.2012 osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 3 / 55 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 61 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 62 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 6 64 Lausunto Liikenteen turvallisuusvirastolle (TraFi) Finavia 10 Oyj:n hakemuksesta koskien meluun liittyviä toimintarajoituksia Helsinki-Vantaan lentoasemalla 65 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 18 hakemuksesta, joka koskee Espoon Ampumaratayhdistys ry:n Lahnuksen ampumaradan ympäristölupaa (ESAVI/206/04.08/2011) 66 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös, 30 nestemäisten vaarallisten jätteiden sekä hiekka- ja rasvalietteiden vastaanotto- ja käsittelylaitos, RMS- Ympäristöpalvelut Oy, Juvanmalmintie 18 (dnro ESAVI/8/04.08/2012) 67 Ympäristölautakunnan lausunto Blominmäen 38 osayleiskaavasta 68 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2011 43 69 Espoon maantäyttöalueiden toiminta 2011 48 70 Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä 51
Espoon kaupunki Pöytäkirja 61 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 4 / 55 61 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Ympäristölautakunta oli kutsuttu koolle ympäristölautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 22.8.2012 päivätyllä ympäristölautakunnan jäsenille sekä kaupunginhallituksen ja nuorisovaltuuston edustajille toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 62 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 5 / 55 62 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Eeva Haeggström ja Markus Peura.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 6 / 55 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen tulostavoitteiden toteutumisen tilanteessa 31.7.2012, käyttötalouden toteutumisen seurantaraportin I/2012 ja ennusteen 31.12.2012. Päätös Oheismateriaali Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Ympäristökeskus tuloskortti 2012 seuranta I - Ympäristölautakunnan mittarit seuranta I 2012 - Ympäristölautakunnan käyttötalouden seurantaraportti I 2012 ja ennuste 31.12.2012 - Päätös Ympäristölautakunta 14.6.2012, arviointikertomus 2011 Hyväksyessään vuoden 2012 talousarvion ja taloussuunnitelman 2.12.2011 valtuusto edellytti, että kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tuodaan seurantaraportti Espoo-strategian sitovien tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta tilanteessa 31.7.2012 ja 31.10.2012. Heinäkuun seurantaraportti sisältää analyysin tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. Heinäkuun raporttiin sisällytetään tilinpäätösennuste sekä muut erikseen sovitut selvitykset. Ympäristölautakunnan käyttötalousosan sitovuustaso on 44 Ympäristölautakunta. Kaupunginhallitus käsittelee seurantaraporttia 27.8.2012 ja valtuusto 10.9.2012. Talousarvion sitovuus ja seuranta Espoo-strategian tavoitteisiin perustuvat vuoden 2012 tulostavoitteet sekä talousarviokirjaan sisältyvät määrärahat, tuloarviot ja eritysperustelut ovat sitovia.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 7 / 55 Seurantaraportti I/2012 tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta on laadittu heinäkuun lopun tilanteesta. Raporttiin on sisällytetty koko vuotta koskeva tilinpäätösennuste. Ympäristölautakunnan vuoden 2012 tulostavoitteiden toteutuminen Ympäristökeskus osallistuu kaupungin tuottavuusohjelman toteuttamiseen ja on laatinut toimialan tulostavoitteista johdetut tuloskortit Targetor - järjestelmään. Ympäristökeskuksen Espoo-strategiaan liittyvät toiminnan painopistealueet ovat ilmastostrategian toteuttamisen edistäminen ja ympäristöjohtamisen kehittäminen. Toiminnan painopistealueista on kerrottu tarkemmin toimintasuunnitelmassa. Sitovien tulostavoitteiden toteutuminen tilanteessa 31.7.2012 Valtuustokauden tavoite: Kestävä kehitys ja ympäristökriteerit on otettu huomioon palveluja tuotettaessa ja hankittaessa (3.12.). Tavoitteena on kaupungin ympäristöjohtamisen kehittäminen. Mittareina käytetään ekotukihenkilöiden määrää, ekotukikoulutusten määrää ja Vihreä Lippu -koulutuksiin osallistuneiden määrää/koulutuksien määrää. Sitova tulostavoite vuodelle 2012: Ekotukitoiminta kehittyy suunnitelman mukaisesti, hankintapalveluja tuetaan ympäristöasioissa, Vihreä lippu -kurssien määrä pysyy ennallaan, osallistutaan RCE (Regional centre of expertise in sustainable education) työhön. Toteutuminen 31.7.2012: Ekotukikoulutuksia on järjestetty yksi. Syksyn ja kevään 2013 koulutuksia on suunniteltu. Ekotukihenkilöitä on 325 kpl. Muut tukimuodot: ekotukiinfoja on lähetetty 4, seudullisia jatkokoulutuksia on järjestetty 3, Essin ympäristösivuja on uudistettu, hankintakonsultaatioita on tehty 2. Vihreä lippu -kurssit ja RCE ovat toteutuneet suunnitellusti. Luontokoulupäiviä oli 57 (ml. kurssit). Valtuustokauden tavoite: Kasvihuonepäästöt vähenevät vuosittain ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti (5.10.) Tavoitteena on ilmastostrategian toteuttaminen. Mittareina käytetään toimenpiteiden määrää, CO 2 - päästöjen kehitystä. Sitova tulostavoite vuodelle 2012: Päivitettyä ilmastostrategian Espoon toimenpideohjelmaa toteutetaan ja tähän liittyvä viestintäsuunnitelma valmistuu, kasvihuonekaasupäästöt vähenevät vuosittain ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 8 / 55 Toteutuminen 31.7.2012 Espoo-strategian ilmasto- ja energiatoimenpiteet on hyväksytty ympäristölautakunnassa 12.4.2012. Asia odottaa kaupunginhallituksen käsittelyä (hyväksytty kaupunginhallituksessa 13.8.2012). Viestintäsuunnitelman laadinta on aloitettu. Vuoden 2011 CO 2 - päästöjen ennakkotieto: päästöt kasvoivat 4 % verrattuna vuoteen 2010. Riskit Tärkeimmät tavoitteita uhkaavat riskit liittyvät henkilöstöön ja äkillisiin pitkäaikaisiin sairastumisiin sekä niihin varautumiseen sijaisuusjärjestelyin. Toimintaan liittyvä riski liittyy ilmastotoimenpiteiden toteutumiseen: Ilmastotoimenpiteiden määrä/tahti ei ole riittävä ja päästövähennystavoitetta ei saavuteta. Tehdyt toimenpiteet: Toimenpideohjelma on päivitetty ja hyväksytty, ilmastoviestinnän tehostaminen on aloitettu, kaupunkitasoinen koordinaatioryhmä on perustettu, ympäristökeskuksessa on uusi vakanssi ilmastotyöhön ja ekotukitoimintaan, ympäristökeskus vaikuttaa omalta osaltaan ilmastoasioiden toimeenpanoon ja edistymiseen. Yhteenveto ympäristökeskuksen tulostavoitteiden toteutumisesta tilanteessa 31.7.2012 on oheismateriaalina. Suoritteet Ympäristölautakunnan tunnuslukujen toteutuminen 30.6.2012 on oheismateriaalina. Ympäristölautakunnan käyttötalouden tulojen ja menojen toteutuminen Toimintatulojen ja toimintamenojen toteutumista on arvioitu kirjanpidon tilanteesta 31.7.2012. Ennuste menojen ja tulojen toteumasta on laadittu vuoden lopun tilanteeseen. Toimintatulot Tuloja on budjetoitu 94 000 euroa. Tulojen toteuma on 35 680 euroa, 38,0 %. Tulojen arvioidaan toteutuvan lähes budjetoidusti. Tulot kertyvät Villa Elfvikin käyttökorvauksista, ympäristö- ym. luvista sekä EU:n takaisin maksamista projektiosuuksista. Ympäristönsuojelutehtävistä on budjetoitu tuloja 73 500 euroa. Toteuma on 19 093 euroa, 26 %. EU-tukia on budjetoitu 25 000 euroa. Juliahankkeesta tulee kertymään tuloja 18 493,80 euroa. Villa Elfvikin osalta tuloja on budjetoitu 20 500 euroa. Toteuma 16 586 euroa, 80,9 %. Tukia ja avustuksia on kertynyt 10 752,60 euroa. Villa Elfvikissä oli kävijöitä heinäkuun loppuun mennessä 18 892 henkeä, lisäystä 748 edelliseen vuoteen verrattuna.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 9 / 55 Toimintamenot Käyttötalouden menoihin on vuonna 2012 budjetoitu 2,248 milj. euroa. Menojen toteuma on 1,116 milj. euroa, 49,7 %. Menojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Henkilöstömenoihin on varattu 1,422 milj. euroa. Toteuma 0,846 milj. euroa, 59,5 %. Kasvua on 0,4 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vakinaisen henkilöstön lukumäärä on heinäkuun lopussa 25. Lisäystä on yksi edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ympäristötarkastajan vakanssi täytettiin vuoden 2012 alusta lukien. Asiantuntijapalveluihin on talousarviossa varattu 0,349 milj. euroa. Määrärahaa on käytetty 63 366 euroa, 18,2 %. Ympäristönsuojelutehtäviin on varattu 1,470 milj. euroa. Toteuma 0,772 milj. euroa, 52,5 %. Villa Elfvikin menoihin on varattu 0,480 milj. euroa. Toteuma 0,264 milj. euroa, 55,0 %. Projektihankkeisiin on budjetoitu 0,167 milj. euroa. Menojen toteuma on 45 750 euroa, 27,4 %. Vesiensuojelutehtäviin on budjetoitu 0,131 milj. euroa. Menojen toteuma on 34 422 euroa, 26,3 %. Talousarviossa ei ole määrärahavarausta investointiosan omaisuuslajille 91 Aineettomat hyödykkeet. Ympäristölautakunnan käyttötalouden seurantaraportti I/2012 ja ennuste 31.12.2012 on oheismateriaalina. Muut seurattavat asiat Ympäristölautakunnan selvitys tarkastuslautakunnan vuoden 2011 arviointikertomuksessa esitetyistä huomioista on käsitelty ympäristölautakunnassa 14.6.2012. Tiedoksi - Olavi Louko, Tekninen ja ympäristötoimi - Tanja Paananen, Talousyksikkö - Pekka Heikkinen, Taloussuunnitteluryhmä - Jukka Kupiainen, Taloussuunnitteluryhmä - Maria Jyrkkä, Konserniohjausryhmä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 10 / 55 3215/11.01.04/2012 64 Lausunto Liikenteen turvallisuusvirastolle (TraFi) Finavia Oyj:n hakemuksesta koskien meluun liittyviä toimintarajoituksia Helsinki-Vantaan lentoasemalla Valmistelijat / lisätiedot: Kavasto Kari, puh. (09) 816 24843 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Trafin lausuntopyyntö dnro TRAFI/8440/05.00.11.01/2012 Espoon ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon Liikenteen turvallisuusvirastolle Finavia Oyj:n hakemuksesta koskien meluun liittyviä toimintarajoituksia Helsinki-Vantaan lentoasemalla: Ympäristölautakunta katsoo Finavian pyrkivän maltillisesti, Suomen lentoliikennestrategiaa unohtamatta, vähentämään lentoliikenteen aiheuttamaa meluhäiriötä Helsinki-Vantaan lentoaseman vaikutusalueella. Muun muassa lentoturvallisuuden kannalta on ymmärrettävää, että toimenpiteisiin 1 ja 2, jotka kieltävät meluisten suihkukoneiden operaatiot (lentoonlähdöt ja laskeutumiset) yöllä, on liitetty varaus kuitenkin, joka mahdollistaa operaatiot poikkeustilanteissa. Tärkeää olisi saada yöllisten poikkeustapahtumien tilastointi ja välitön raportointi osaksi valvontakäytäntöä. Vaikka meluisten koneiden operaatioiden määrällinen väheneminen yöllä ei hakemuksen mukaan ole suuri, parantavat toimintarajoitukset nykyisillä liikennemäärillä jonkin verran yöaikaista melutilannetta myös Espoossa. Toimenpide 3 lisää suihkukoneiden (alle 89 EPNdB) yöaikaisten laskeutumisten määrää. Sen mukaan suihkukoneiden yöaikaisten laskeutumisten määrä ei saisi oleellisesti lisääntyä v. 2007-2009 keskiarvosta. Finavia pitää oleellisena lisäyksenä 50 %:a, mikä saattaa tarkoittaa noin 5 operaation lisäystä yötä kohden. Lautakunta katsoo, että yöaikaisten laskeutumisten määrän ja samalla yöaikaisen meluhäiriön lisääntyminen ei ole hyväksyttävää eikä vastaa Finavian ympäristöpoliittisia tavoitteita. Mikäli yöaikaisten laskeutumisten kasvu liikennestrategisista syistä on välttämätöntä, tulee välillä 00.30 05.30 laskeutuville koneille harkita toimenpiteen 2 yhteydessä esitettyä (89 EPNdB) tiukempaa melutason kynnystä. Toimenpide 4,operaatioiden kieltäminen yksinomaan rahtia kuljettavilla suihkukoneilla yöaikaan, vaikuttaa prosentuaalisesti merkittävästi näiden operaatioiden määrään, mutta määrällisesti vaikutus on pienempi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 11 / 55 rahtioperaatioiden määrä laskee nykyisestä 1,8:sta 0,5 operaatioon aikavälillä 00.30 05.30. Lautakunta pitää toimenpidettä ympäristön kannalta hyvänä. Kaiken kaikkiaan esitetyt rajoitukset vähentävät yöaikaisia nousuja ja laskeutumisia 2,6 operaatiota / rajoitusaika. Lautakunta katsoo, että erityisesti laajarunkokoneiden operaatioiden loppumisella yöaikaan olisi myönteinen vaikutus meluhäiriön pienentymiseen nousu- ja laskeutumislinjoilla. Melutason kynnykseksi ajateltu 89 EPNdB on ollut Finavian käytössä vuodesta 2002 ja tällä perusteella se on nyt otettu kuvaamaan sitä melutasoa, jonka ylittävät suihkukoneet eivät voi operoida yöllä klo 00.30 05.30 välisenä aikana kuin poikkeustapauksissa. Lautakunta esittää, että turvallisuusvirasto selvittää onko ko. melurajan muuttaminen esimerkiksi tasolle 87 EPNdB mahdollista riittävän, konekaluston kehittymiseen ja uusimiseen kuluvan ajan huomioon ottavan, siirtymäajan kuluessa. Käsittely Päätös Selostus Esittelijän kokouksessa tekemät tarkennukset on huomioitu pöytäkirjassa. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liikenteen turvallisuusvirasto on kirjeellään, Dno TRAFI/8440/05.00.11.01/2012, pyytänyt Espoon kaupungin lausuntoa Finavia Oyj:n hakemista, meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki- Vantaan lentoasemalla. Turvallisuusvirasto voi päätöksellään asettaa toimintarajoituksia lentoasemalle, jolla kolmen perättäisen viimeksi kuluneen kalenterivuoden aikana suihkukoneiden lentoonlähtöjen ja laskujen yhteismäärä on keskimäärin enemmän kuin 50 000 vuodessa. Lausuntoa on pyydetty viimeistään 28.9.2012. Finavia Oyj:n hakemus liitteineen on nähtävissä turvallisuusviraston kotisivuilla, www.trafi.fi. Aluehallintovirasto on Finavialle myöntämänsä ympäristöluvan määräyksellä 3.5 velvoittanut Finavian laatimaan selvityksen toimista yöaikaisen lentomelun rajoittamiseksi. Esitetyistä toimintarajoituksista tekee päätöksen Liikenteen turvallisuusvirasto. Esitetyt toimenpiteet on toteutettava vuoden sisällä päätöksen antamisesta. Ilmailulain 14 luvun 138 :n mukaan toimenpiderajoituksista on kuultava niitä, joiden etua, oikeutta tai velvollisuutta asia koskee. Yleisessä käytössä olevan lentoaseman käyttämisen on oltava ilmailulain 88 :n mukaan sallittua samoin ehdoin kaikille. Keskeinen kansainvälinen periaate on syrjimättömyys ja valtioilla/lentoyhtiöillä on näkemyseroja mm. lentoasemien aukiolo- ja laskeutumisajoista. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 5 :n mukaan ympäristölautakunta antaa kaupunginhallituksen puolesta kaupungin lausunnon lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 12 / 55 Finavia Oyj:n hakemus Finavia Oyj hakee Liikenteen turvallisuusvirastolta Ilmailulain 14 luvun mukaista päätöstä, jolla rajoitetaan meluun liittyen suihkukoneiden pääsyä Helsinki-Vantaan lentoasemalle yöaikana. Hakemus liittyy Etelä-Suomen aluehallintoviraston 4.8.2011 antamaan ympäristölupapäätökseen. Hakemukseen liittyvässä selvityksessä Finavia viittaa Valtioneuvoston liikennepoliittiseen selontekoon eduskunnalle (13.4.2012), jossa todetaan mm. seuraavasti: Lentoliikenteellä on suuri merkitys Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle ja toimivalle liikennejärjestelmälle. Lentoliikenne on pitkillä välimatkoilla nopea ja tehokas liikennemuoto ihmisten ja tavaroiden kuljetukseen globaalissa maailmassa. Toimivat lentoyhteydet edistävät alueiden vetovoimaa. Lentoliikenne on noussut logistisesti Suomen kannalta yhä merkittävämpään asemaan. Vaikka lentorahdin määrällinen osuus on vielä suhteellisen pieni, sen osuus kuljetusten arvosta on merkittävästi suurempi. Lentoliikenteen oleellinen merkitys ei ole kuitenkaan itse tavaran liikkumisessa, vaan toiminnoissa, jotka mahdollistavat suomalaisen tuotannon ja tarjoamiemme palveluiden kysynnän: markkinoinnissa, myynnissä ja kaikessa muussa yhteydenpidossa, jonka tarve on entisestään kasvanut. Tässä roolissa lentoliikenteelle ei ole vaihtoehtoa. Lentoliikennestrategian mukaisesti Finavian tehtävänä on turvata Suomen talouselämän tarvitsemat lentoliikenneyhteydet. Näiden yhteyksien keskeinen elementti ovat vaihtoyhteydet maakuntalentoasemilta Eurooppaan varhain aamuisin Helsinki-Vantaan kautta ja paluun mahdollistavat vaihtoyhteydet myöhään illalla. Finavia haluaa turvata tämän liikenteen toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa hakemalla ympäristöluvan määräysten mukaisia toimintarajoituksia muulle melua aiheuttavalle liikenteelle keskiyöllä. Finavian tällä hetkellä toteuttamia melunhallintatoimia ovat mm. - ensisijainen kiitoteiden käyttöjärjestys - kiitoteiden käyttökiellot - lentoonlähtöreittien suunnittelu - melurajoitukset eräillä lentoonlähtöreiteillä - koulutuslentojen rajoittaminen - jatkuvan korkeudenvähentämisen toimintatekniikan mahdollistaminen ilma-aluksille - melumaksu suihkukoneille klo 23.00 06.00 välisenä aikana Finavian esittämät lisätoimenpiteet Tutkittavina melunhallinnan lisätoimenpiteinä Finavia esittää turvallisuusvirastolle neljää toimenpideryhmää:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 13 / 55 Toimenpide 1. Lentoonlähdöt klo 00:30 05:30 välisenä aikana on kielletty suihkumoottoreilla varustetuilla ilmaaluksilla, joiden sertifioitu, ICAO Annex 16 Volume I Aircraft Noise Appendix 2 mukaisesti hyväksytty lentoonlähtömelutaso ylittää 89 EPNdB. Lentoonlähdöt on kuitenkin sallittu ilma-aluksilla, joiden aikataulun mukainen lentoonlähtö on ollut ennen klo 00:30, mutta jotka ovat viivästyneet teknisten syiden, sääolosuhteiden tai muiden pakottavien syiden vuoksi. (EPN = effective perceived noise level) Toimenpide 2. Laskeutumiset klo 00:30 05:30 välisenä aikana on kielletty suihkumoottoreilla varustetuilla ilma-aluksilla, joiden sertifioitu, ICAO Annex 16 Volume I Aircraft Noise Appendix 2 mukaisesti hyväksytty lentoonlähtömelutaso ylittää 89 EPNdB. Laskeutumiset on kuitenkin sallittu ilma-aluksilla, joiden aikataulun mukainen laskeutuminen on ennen klo 00:30, mutta jotka ovat viivästyneet teknisten syiden, sääolosuhteiden tai muiden pakottavien syiden vuoksi. Ympäristölupamääräyksen 3.2 mukaan meluisia koneita koskeva toimintarajoitus koskee sekä suihkukoneita että potkurikoneita. Ilmailulain 14 luvun mukainen menettely melun vuoksi annettavia toimintarajoituksia asetettaessa koskee kuitenkin vain suihkumoottorilla varustettuja lentokoneita. Meluisten potkurikoneiden määrä on käytännössä hyvin vähäinen, ja Finavia pyrkii rajoittamaan näiden toiminnan klo 00:30 05:30 välisenä aikana muilla menettelyillä. Toimenpide 3. Laskeutumisten määrä klo 00:30 05:30 välisenä aikana suihkukoneilla rajoitetaan siten, että niiden määrä ei olennaisesti lisäänny vuosien 2007 2009 keskiarvosta. Finavian käsityksen mukaan olennaisena lisäyksenä tulisi pitää operaatioiden määrän kasvua viidelläkymmenellä prosentilla. Toimenpide 4. Lentoonlähdöt ja laskeutumiset klo 00:30 05:30 välisenä aikana yksinomaan rahtia kuljettavilla suihkukoneilla on kielletty. Hakemuksessa esitetty lisätoimenpiteiden arviointi Finavia katsoo, että toimenpiteet 1 ja 2 koskevat suurimpia ja/tai meluisimpia koneita ja rajoittavat niiden toimintaa tiettynä aikana. Nämä toimenpiteet vaikuttavat eniten laajarunkokoneilla operoiviin lentoyhtiöihin ja rajoittavat myös Finnair Oyj:n kaukoliikenteen kehittämistä rajoitusjakson aikana. Matkaketjujen osana ei voi olla välillä 00.30 05.30 operoiva mannerten välinen lento. Suomea palvelevaa matkustajalentoliikennettä nämä rajoitukset eivät estä. Toimenpiteet 1 ja 2 pienentävät asukkaiden kokemia suurimpia yksittäisiä melutasoja sekä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 14 / 55 lentoonlähdöissä että laskeutumisissa rajoitusaikana. On ilmeistä, että meluisimpien koneiden rajoittaminen vähentää yksittäisten hyvin meluisten lentojen aiheuttamaa kiusallisuutta ja vaikuttaa myönteisesti lentoaseman ympäristökapasiteettiin. Toimenpide 3 rajoittaa suihkukoneilla tehtävien yöaikaisten laskeutumisten määrän kasvua. Finavian mukaan laskeutumisten määrä voi lisääntyä, mutta jää kuitenkin alle 50 %. Nykytilanteeseen verrattuna laskeutumisten määrä yöaikaan voi lisääntyä korkeintaan noin viidellä. Toimenpiteellä 3 on merkitystä erityisesti yhtiöille, joiden liiketoiminta perustuu lomalentoihin, joiden paluu tapahtuu aamuyön kuluessa. Tämän tyyppisen liiketoiminnan kehittäminen estyy. Laskeutumisten määrän rajoittamisella voi olla vaikutuksia kilpailuun sitä kautta, että käytettävissä olevien slottien määrä voi estää uuden tarjonnan luomisen markkinoille. Laskeutumisten määrään liittyvät rajoitukset koskisivat pääosin matkustajatilausliikennettä eli vapaaajan matkustusta. Näiden lentojen määrän kasvun rajoittaminen ei merkittävästi heikennä Helsingin tai Suomen saavutettavuutta ja siten yhteiskunnan ja talouselämän kannalta elintärkeää globaalia saavutettavuutta. Toimenpide 3 vähentää yöaikaisten, pääasiassa eiaikataulunmukaisten laskeutumisten melun aiheuttaman kiusallisuuden lisääntymistä. Toimenpide 4 koskee yksinomaan rahtia kuljettavia suihkukoneita, joiksi tässä arviossa on laskettu suihkukoneet, joiden lennontyyppi liikennetietokannassa on ollut R2 (aikataulun mukainen rahti/postiliikenne) tai C2 (tilauslento/rahtia/postia). Toimenpiteen vaikutuksesta rahtia kuljettavien suihkukoneiden operaatiot vähenisivät rajoitusaikana noin 1,3 operaatiolla/yö, jolloin nykyisen noin 1,8 operaation sijasta yöllisiä nousuja ja/tai laskuja tulisi olemaan keskimäärin 0,5. Esitetyt lentorahtitoiminnan yörajoitukset estäisivät käytännössä sellaisen pikalentorahtitoiminnan Helsinki-Vantaata kotipaikkana pitäville lentorahtiyrityksille, joiden liiketoiminta perustuisi pääasiassa klo 00:30 05:30 yöajan saapuviin ja lähteviin lentoihin suihkukoneilla. Vuoden 2012 kolmen ensimmäisen kuukauden kuluessa tehtiin noin 50 lähtevää postilentoa Helsingistä Ouluun klo 00:45 02:00 välisenä aikana. Lennot operoi Finnair Oyj Itella Oyj:n toimeksiannosta ja ne lennetään A320- sarjan koneilla. Lennot ovat ratkaisevan tärkeitä Itellalle, jotta se voi toteuttaa postilain vaatimukset I-luokan kirjepostin toimitusnopeudesta kaikkialla Suomessa. Finavian käsityksen mukaan nämä postilennot ovat Suomen kannalta tärkeitä, ja toiminnanharjoittajien on joko voitava aikatauluttaa ne lähtemään aiemmin tai Liikenteen turvallisuusviraston on toimenpidettä 4 harkitessaan erikseen arvioitava, miten kotimaan nopean postin kuljettaminen varmistetaan. Toimenpide 4 koskee yksinomaan rahtia kuljettavia suihkukoneita. Näiden lentojen määrä ei nykyisin ole suuri. Toimenpiteet 1 ja 2 vaikuttaisivat siten, että absoluuttisesti meluisimmat koneet, myös rahtilennot, olisivat rajoitettuja. Jäljelle jäävässä suihkukonein lennettävässä rahtitoiminnassa yhtiöt käyttävät alkuvuoden 2012 perusteella kohtuullisen vähämeluista kalustoa. Toimenpide vähentäisi melun aiheuttamaan kiusallisuuden kokemista näistä lennoista. Toimenpiteiden 1 ja 2 vaikutuksen jälkeen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 15 / 55 rahtitoiminnan vähäisyydestä johtuen toimenpiteen 4 vaikutukset ympäristökapasiteetin turvaamiseen ovat selvästi vähäisemmät kuin muiden ehdotettujen toimenpiteiden. Tasapainoinen lähestymistapa ja toimintarajoitukset Ilmailulain 137 mukaan toimintarajoitusten tarpeellisuutta ja laajuutta harkittaessa on noudatettava tasapainoista lähestymistapaa. Sen mukaisesti on tarkasteltava mahdollisuuksia eri meluntorjuntatoimiin ja meluntorjuntatoimien vaikutuksia, kuten ilma-alusten melupäästöjen vähentämisen, maankäytön suunnittelun ja sen toteuttamisen, melun leviämistä vähentävien lentomenetelmien sekä toimintarajoitusten vaikutuksia Lain kohdan mukaan toimintarajoituksia asetettaessa on otettava huomioon rajoituksista aiheutuvat kustannukset, rajoitusten välttämättömyys melun torjumiseksi, lentoaseman erityispiirteet sekä se, ettei rajoituksin aseteta lentoliikenteen harjoittajia tai ilma-alusten valmistajia eri asemaan niiden kotivaltion tai muun seikan perusteella. Ilma-alusten tekninen kehittyminen jatkuu, mutta merkittävät melupäästöjen vähentymiset liittyvät suurimpien lentoasemalla toimivien operaattoreiden kaluston uusimisaikatauluihin. Laajarunkokalustossa on odotettavissa muutoksia noin vuonna 2015 ja kapearunkokalustossa noin vuonna 2020. Maankäytön suunnittelu kuuluu kuntien toimivaltaan. Asutus Helsinki- Vantaan ympärillä tiivistyy huolimatta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden määräyksestä turvata alueiden käytössä valtakunnallisesti tärkeiden lentoasemien toimintaedellytykset. Tämä vähentää lentoaseman ympäristökapasiteettia, joka on tarpeen lentoaseman kehittämisen kannalta. Finavia on optimoinut nykyiset lentomenetelmät ja liikenteen ohjaamisen vakiintuneen maankäytön kannalta. Ympäristölupaviranomainen on pitänyt asettamiaan toimintarajoituksia tarpeellisena, jotta voidaan rajoittaa lentotoimintaa siten, ettei liikennemäärä lisäänny yöllä ja siten voidaan välttää terveyshaitan aiheutuminen. Finavia katsoo, että tasapainoisen lähestymistavan kannalta maankäytön suunnittelussa ja sen toteuttamisessa kaikkia käytettävissä olevia mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty. Toisaalta ympäristölupapäätöksen määräykset pyrkivät vähentämään melua jo asutuilla alueilla, joita
Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 16 / 55 koskevat rakentamispäätökset on pääosin tehty aiempien vuosikymmenten aikana. Toimenpiteitä 1 ja 2 voidaan pitää tasapainoisen lähestymistavan mukaisia, sillä Finavian käsityksen mukaan ne eivät aseta lentoliikenteen harjoittajia tai ilma-alusten valmistajia eri asemaan niiden kotivaltion tai muun seikan perusteella. Toimenpiteet vähentävät suurimpia melutapahtumia yöaikana ja tämä tukee Finavian tavoitetta turvata lentoaseman ympäristökapasiteetti ja kehittämismahdollisuudet erityisesti Suomea palvelevien matkaketjujen kannalta. Toimenpidettä 3 voidaan pitää tasapainoisen lähestymistavan mukaisena, sillä Finavian käsityksen mukaan se lain tarkoittamalla tavalla on tasapuolinen eri lentoliikenteen harjoittajille ja lentokonevalmistajille. Toimenpiteen soveltamisessa ongelmalliseksi voi muodostua se, miten tasapuolisella tavalla rajoitettu laskeutumisslottien määrä voidaan eri operaattoreille osoittaa. Toimenpide rajoittaa yöaikaisten lähestymismelutapahtuminen määrän mahdollista kasvua. Tieto kasvun rajoittamisesta vähentää huolta liikenteen hallitsemattomasta kehittymisestä ja vähentää siten melun aiheuttamaa kiusallisuutta. Tämä tukee Finavian tavoitetta turvata lentoaseman ympäristökapasiteetti. Toimenpiteen 4 asettamisen taustalla voidaan olettaa olevan se yleinen käsitys, että rahtiliikenne vastaa valtaosasta yöaikana esiintyvästä lentokoneiden melusta. Tämän mielipide on tullut esille ympäristölupahakemuksesta annetuissa muistutuksissa sekä toistuu Finavian vastaanottamissa ympäristöpalautteissa. Toimenpiteet 1 ja 2 joka tapauksessa rajoittavat suurimpien melutapahtumien esiintymisen riippumatta lennontarkoituksesta. Toimenpide 3 rajoittaa osaltaan suihkukoneiden laskeutumisten määrän kasvua. Vähämeluisilla suihkukoneilla lennettävä rahtiliikenne on määrältään pienempää kuin yleisesti oletetaan. Toimenpiteen 4 tehokkuus melun vähentämisen kannalta on tästä syystä pienempi kuin muiden toimenpiteiden. Toimenpide on tasapuolinen eri rahtioperaattoreiden kesken. Toisaalta melua kokevalle asukkaalle ei tietyn melutapahtuman aiheuttavan lentokoneen lennontarkoituksella ole merkitystä. Finavian johtopäätökset Operatiivisista keinoista vain yöajan lähestymis- ja laskeutumismenetelmien suunnittelulla ja käytöllä voidaan saavuttaa melun vähentymistä. Keskiyön meluisimpien lento-operaatioiden täydellä rajoittamisella (toimenpiteet 1 ja 2), keskiyön suihkukoneiden laskeutumisten määrän olennaisen kasvun rajoittamisella (toimenpide 3) ja pelkästään rahtia kuljettavien suihkukoneiden täydellä rajoittamisella (toimenpide 4) voitaneen riittävästi vaikuttaa asukkaiden kiusallisuuden kokemukseen siten, että Suomea palvelevan matkustajaliikenteen toiminta ja kehittyminen myöhään illalla ja varhain aamulla voidaan ympäristökapasiteetin kannalta turvata.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 17 / 55 Finavia esittää hakemuksessaan 9.5.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille, että rajoitukset tulisivat voimaan aikaisintaan kesäaikataulukauden 2013 alusta lukien. Hakemuksen käsittelyaikataulusta riippuu se, tulisiko rajoitusten astua voimaan myöhemmin, jotta lento-operaattorit voivat ottaa ne riittävän hyvin huomioon liikennettä ja kaluston käyttöä koskevissa suunnitelmissaan. Tämä asia tullee esille operaattoreiden kuulemisen yhteydessä. Suihkukoneiden toimintarajoitukset julkaistaisiin Suomen ilmailukäsikirjassa (AIP), mikäli Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi katsoo päätöksessään nämä rajoitukset mahdollisiksi Ilmailulain 14 luvun mukaisesti. Tiedoksi - Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi, kirje
Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 18 / 55 4308/11.01.00/2011 65 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksesta, joka koskee Espoon Ampumaratayhdistys ry:n Lahnuksen ampumaradan ympäristölupaa (ESAVI/206/04.08/2011) Valmistelijat / lisätiedot: Anttila Harri, puh. (09) 816 24831 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon, joka koskee Espoon Ampumaratayhdistys ry:n hakemusta Lahnuksen ampumaradan ympäristöluvan muutoksesta. Ratayhdistys hakee huomattavaa laajennusta ampumaradan toimintaan. Tehtyjen melumittausten mukaan melun ohjearvot ylittyisivät tällä hetkellä joillakin radoilla. Parannustoimet melusuojausten kohdalla on jo aloitettu. Uusi melulaskelma on tehty olettaen, että kaikki suunnitellut meluntorjuntatoimet eli uudet meluvallit, vanhojen parantaminen ja meluloukkujen rakentaminen, ovat valmistuneet. Hakemuksessa on ilmoitettu vuoden 2011 laukaisumääräksi 79 000 laukausta. Haettujen laajennusten ja kasvatettujen ammunta-aikojen tuloksena laukausten määräksi haetaan 560 000 laukausta vuodessa eli 7 kertaista laukaisumäärää. Melulaskelmalla hakija on osoittanut, että melun ohjearvot alittuisivat lähimpien asuinrakennusten luona ja läheisen Ketunkorven Natura alueen rajalla. Melun ohjearvojen lisäksi tulee sovellettavaksi naapuruussuhdelaki, sillä ammuntamelu tavanomaisesta taustamelusta poikkeavana erottuu merkittävästi muusta melusta Lahnuksen alueella, jossa ei muuta meluavaa toimintaa ole. Toiminta-ammunta Rata sijoittuu ampumarata-alueen pohjoisosaan. Radalla ammuttaisiin ympäri vuoden arkisin klo 10 20 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 10 18. Melulaskelmassa melukäyrät on esitetty kartalla, joka on valitettavan epäselvä ja mittakaava on liian iso. Lähin asuinrakennus sijaitsee radasta 400 m pohjoiseen. Melulaskelman mukaan 65 db maksimimelu näyttäisi ulottuvan hyvin lähelle tonttia. Ympärivuotinen ja viikonvaihteessakin tehtävä ammunta saattaa muodostaa kohtuuttoman rasituksen. Toimintaaikaa tulisi rajoittaa viikonvaihteissa ja loma-aikana. Hakijan tulisi itse tehdä täsmällisempi ehdotus, jossa tämä otetaan huomioon. Kesäsunnuntaisin tehtävään ammuntaan tulee suhtautua erityisen kriittisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 19 / 55 Hirvirata 75 m (vanha) ja kiväärirata 100 m (uusi) Vanhaan hirvirataan nähden lähin asuinrakennus on 400 500 m etäisyydellä pohjoiseen. Työterveyslaitos on mitannut radan aiheuttamaa melua lähimmän asuinrakennuksen luona 7.5.2007, jolloin enimmäistasoksi L AImax saatiin 63 db. Uusi mittaus tehtiin 13.5.2009, jolloin ääniloukun rakentamisen jälkeen enimmäistasoksi saatiin 43 db. Mittausraportin mukaan radalta tehtiin hyvin heikko kuulohavainto. 4.5.2012 tehdyn mittauksen tulos oli 53 dbl AImax. Toiminta-ajaksi haetaan nykyisen touko syyskuun sijasta huhti lokakuuta pois lukien heinäkuu ja arkipyhät. Lisäksi ammunta-aikaa halutaan pidentää niin, että se olisi arkisin klo 10 20 ja lauantaisin klo 10 16. Uudelle kivääriradalle haetaan samoja toiminta-aikoja kuin hirviradalle. Radan sivustoille rakennetaan meluvallit ja ampumakoppiin suupamausta vaimentava ääniloukku. Melulaskelman mukaan molempien kivääriratojen enimmäismelutaso näyttäisi jäävän alle 55 db:n lähimpien asuinrakennuksen luona. Ammunnan äänet todennäköisesti kuuluvat lähimmälle asuinrakennukselle, mutta suojausten seurauksena melua saadaan vaimennettua merkittävästi. Toiminta-ajan voisi hyväksyä hakemuksen mukaisesti. Haulikkoradat (vanha ja uusi) Vanhalle haulikkoradalle ei haeta muutosta, sen lupa ja toiminta-aika on vahvistettu KHO:n päätöksellä 13.6.2008. Työterveyslaitos mittasi melua mm. pohjoispuolella sijaitsevan lähimmän asuinrakennuksen luona. Tulos oli 62 dbl AImax ennen nyt suunnitellun 10 12 m korkean meluvallin rakentamista. Uuden haulikkoradan melulaskelman mukaan melu näyttäisi jäävä alle 60 db lähimmän asuinrakennuksen luona ja alle 55 db:n Natura alueella. Toiminta-ajat säilyisivät samoina kuin voimassa olevassa vanhan radan luvassa. Savikiekkoja ammutaan touko syyskuun välisenä aikana pois lukien heinäkuu ja arkipyhät. Päivittäinen ammunta-aika on arkisin klo 14 20. Elo syyskuun lauantaipäivinä kummallakin radalla voidaan pitää haulikkokilpailuja klo 10 14. Melumittauksen mukaan jo ennen rakennettavia meluvalleja melu jäi selvästi alle ohjearvon ja melulaskelma vahvistaa tämän. Lupa voitaneen hyväksyä hakemuksen mukaisesti. Ampumahiihtorata (pienkaliiperisten aseiden rata) Toiminta-ajaksi haetaan ympärivuotista käyttöä pois lukien arkipyhät. Nykyinen lupa on touko syyskuulle, pois lukien heinäkuu, joten toimintaaikaa kasvatetaan kahdeksalla kuukaudella.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 20 / 55 Päivittäiseksi ammunta-ajaksi haetaan ma pe klo 7 22, la klo 10 20 ja su klo 10-18. Nykyisen luvan mukainen ammunta-aika on ma pe klo 14 20. Päivittäistä ammunta-aikaa halutaan lisätä 9 tunnilla ja ampua myös lauantaisin ja sunnuntaisin. Työterveyslaitoksen tekemässä melumittauksessa 10.8.2006 mittaaja ei saanut ammunnasta kuulohavaintoa silloin mitatuissa 7 mittauspisteessä. Ramboll Oy:n melumittauksessa 4.5.2012 melun enimmäistason korkein arvo 53 dbl AImax saatiin Natura alueen rajalla olevalla mittauspisteellä, muissa pisteissä maksimimelu jäi pienemmäksi. Hakemuksen mukaan radan meluvallia luoteen ja koillisen suuntaan aiotaan vielä korottaa, korkeudeksi tulee 2,5 3,5 metriä. Lännen suuntaan meluesteenä toimii tasolle +70 m kohoava kallioselänne, joka muodostaa noin 8 metriä korkean meluesteen. Espoon kaupungin ympäristölautakunnan salli 18.3.2012 (palautetussa) ympäristöluvassa ympärivuotisen toiminta-ajan. Lautakunta katsoo, että toiminta-aika voisi olla ympärivuotinen jatkossakin. Vaasan hallintooikeuden päätöksellä 6.7.2006 sallittiin ampumatoiminta arkisin klo 20 saakka. Lauantain ja sunnuntain ampuma-aikoja klo 20 ja klo 18 saakka tulisi arvioida uudelleen melumittauksella, kun toiminta on käynnistynyt. Etukäteen on vaikea arvioida, missä määrin radan äänet kuuluvat lähistön asuinkiinteistöille. Melumittaus on muutoinkin tarpeen tehdä uudelleen, kun ratojen melusuojaukset ovat valmistuneet. Tarkkailusta Alueelta lähtee vain yksi laskuoja, johon rakennetaan laskeutusallas ja sijoitetaan kaksi pintaveden näytteenottopistettä. Pohjaveden laatua tarkkaillaan haulikkoradalle ja uudelle toimintoradalle sijoitetuista pohjavesiputkista. Vesistä määritetään ampumaradoille tyypilliset metallit lyijy, kupari, sinkki, arseeni ja antimoni ja kolmen vuoden välein PAH yhdisteet. Lisäksi laskeutusaltaan pohjasedimentistä tehdään kolmen vuoden välein samat määritykset. Tarkkailua voidaan pitää riittävänä. Yhteenveto Espoon kaupungin ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. Toiminnan huomattavasta laajentamisesta koituu esitetystä melulaskelman tuloksesta huolimatta lisääntyvää haittaa lähialueen asukkaille, vaikkakin toiminta pysyy annettujen melun ohjearvojen puitteissa. Vaasan hallinto-oikeus salli ammunnan klo 20 saakka arki-iltoina haulikkoradalla ja pienkaliiperisten aseiden radalla ja klo 18:aan hirviradalla. Ilta- ja viikonloppuammuntoja on syytä rajoittaa etenkin kesäaikana. Viikonloppuina ei aiemmin ole ammuttu lukuun ottamatta haulikkokilpailuja ja ammuntakokeita kahden kuukauden aikana loppukesällä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 21 / 55 Toiminnan harjoittajan tulisi itse tehdä ehdotus, miten toimintaradan viikonlopun ammuntoja voisi rajoittaa. Myös pienkaliiperisten aseiden radan kohdalla on tarpeen arvioida viikonvaihteen toimintaa. Arvioinnin pohjaksi on tehtävä uusi melumittaus. Tulosten perusteella voidaan paremmin arvioida toiminnan laajuutta myös muiden ratojen kohdalla, kun suunnitellut meluvallien rakentamis- ja parannustoimet kaikilla radoilla on saatu tehdyksi. Käsittely Mia Saarelma ilmoitti olevansa asiassa esteellinen (asiaan liittyvän kaavan valmistelu) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi klo 18.23-19.30. Jarkko Rahkonen teki seuraavan ehdotuksen: Lahnuksen ampumaradan ympäristöluvan lausunnon lisäselvitykset Lahnuksen uusi ampumarata Espoon Ampumaratayhdistys ry hakee ympäristölupaa kolmelle uudelle ampumaradalle sekä kahden nykyisen kolmen ampumaradan laajentamista ja toiminnan muuttamista. Nykyisen ampumaradan laukaisumäärä oli vuonna 2011 79 000 laukausta. Hakemuksen mukaisen uuden Lahnuksen ampumaradan laukausten kokonaismääräksi on ilmoitettu vuodessa 560 000 laukausta ei yli seitsemän kertaa suuremmaksi kuin nykyinen Lahnuksen ampumaradan laukaisumäärä. Todettakoon, että uuden haulikkoradan laukausten määrä on 80 000 vuodessa. Haulikon patruunan paino on keskimäärin 24 g josta 97% lyijyä (lisäksi antimonia ja arseenia) ja patruunoissa yhteensä noin 1860kg lyijyä vuodessa. Lisäksi muilla radoilla ammutaan 480 000 patruunaa vuodessa. YVA Kyseessä on niin suuri hanke, että Lahnuksen uudesta ampumaradasta on tehtävä YVA (ympäristövaikutusten arviointi). Tässä selvityksessä ja ilmankin sitä on selvitettävä alla luetellut asiat ja niiden vaikutukset ympäristön lisäksi lähialueiden asukkaisiin, asumiseen, kiinteistöjen arvoihin sekä alueiden virkistyskäyttöön, liikkumiseen, marjastukseen ym. Meluselvitykset Meluselvitykset ovat monella tapaa puutteelliset. Ensinnäkin testilaukauksia on tehty liian vähän ja liian harvojen testipisteiden määrittelemättömällä valinnalla. Uudet melumittaukset on tehtävä objektiivisesti ja valvotusti ja satunnaisuuspoikkeamat halliten. Tulos on luotettava vain jos saatuun tulokseen voidaan päätyä uudella testillä. Puutteellisista meluselvityksistä huolimatta ammunta-ajat tulisivat hakemuksen mukaan moninkertaistumaan ammuntatunteina. Lisäksi esitetään ammuntapäiviä lisää myös viikonloppuina ja pidennetään vuorokauden ammunta-aikoja. Ammunta-aikoja päätettäessä tulee ottaa huomioon nykyaikaisen melututkimuksen vaikutusarviot ihmisiin vuorokaudenajat huomioon ottaen. Meluvalleja voidaan käyttää jos samalla selvitetään niiden vähentävän melua riittävästi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 22 / 55 Vesienhallinta Hakemuksessa esitetään ampumaradalla sijaitsevan lammen täyttäminen maalla sen sijaan että lampi kunnostettaisiin. Tulee selvittää millä oikeudella lampi voidaan täyttää. Ampumaradalta alkava oja laskee Lepsämäjokeen. Pintavesien ja pohjavesien arseenin, kromin, kuparin, lyijyn, antimonin ja polyaromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia tulee mitata objektiivisesti ja niin, että ympäristöviranomainen voi mittaukset hyväksyä ja valvoa tilannetta myöhemminkin. Maaperän suojaus Maaperän suojaus on esitetty erittäin puutteellisesti. Ympäristölautakunnalle on esitetty Geologian tutkimuskeskuksen vuonna 2008 laatiman riskiarvion tulkinta. Kyseessä olevan uuden ampumaradan erittäin suuret ampumamäärät vaativat uuden perusteellisen selvityksen raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden maaperän kuormittamisesta. Uuden selvityksen vaatimusten perusteella tulee käytettävissä olevan tiedon mukaisesti koota käytetyt ammukset niin, että ne eivät pääse maastoon. Edellä esitettyjen selvitysten ja niiden mukaisen täydennetyn hakemuksen perusteella ympäristölautakunta voi harkita lausuntoaan uudelleen. Hankkeen vaikutuspiirissä olevat asukkaat ovat huolissaan asiasta ja ovat ilmoittaneet valittavansa luvasta. Tämäkin vaatii lupalausunnon tarkkaan lakeihin perustuvaa valmistelua. Markus Peura teki Seppo Salon, Ville Uusivuoren, Pirkko Kuuselan ja Eeva Haeggströmin kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: Espoon kaupungin ympäristölautakunta ei puolla nykyisen ympäristöluvan laajentamista. Toiminnan oleellisesta kasvamisesta johtuen asia tulisi käsitellä uutena lupahakemuksena YVA-käsittelyineen. Toiminta pysyy annettujen melun ohjearvojen puitteissa, mutta toiminnan huomattavasta laajentamisesta koituu esitetyistä mittauksista ja mallinnuksista huolimatta kestämätöntä haittaa lähialueen asukkaille ja luonnolle. Asso Erävuoma, Hilkka Vahervuori ja Matti Lehtonen ilmoittivat vastustavansa Peuran ehdotusta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Rahkosen ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Koska Peuran ehdotusta oli vastustettu, puheenjohtaja totesi, että ehdotuksesta oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Peuran ehdotusta, äänestävät ei. Kädennostoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänesti viisi jäsentä, Peuran ehdotuksen puolesta kuusi jäsentä ja kaksi jäsentä oli poissa. Puheenjohtaja totesi ympäristölautakunnan kuudella äänellä viittä ääntä vastaan hyväksyneen Peuran ehdotuksen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 23 / 55 Päätös Ympäristölautakunta: Espoon kaupungin ympäristölautakunta ei puolla nykyisen ympäristöluvan laajentamista. Toiminnan oleellisesta kasvamisesta johtuen asia tulisi käsitellä uutena lupahakemuksena YVA-käsittelyineen. Toiminta pysyy annettujen melun ohjearvojen puitteissa, mutta toiminnan huomattavasta laajentamisesta koituu esitetyistä mittauksista ja mallinnuksista huolimatta kestämätöntä haittaa lähialueen asukkaille ja luonnolle. Oheismateriaali - Radat ja tarkkailupisteet Selostus Taustaa Lahnuksen ampumaradan toiminta on alkanut 1960 luvun lopulla. Uudenmaan lääninhallitus on antanut 27.3.1968 Lahnuksen Riistaveljet ry:lle luvan hirviampumaradan perustamiselle. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut 27.12.2004 ympäristöluvan Lahnuksen ampumaradan toiminnalle. Lupamääräyksen mukaan toiminnan harjoittajan tuli esittää 31.12.2012 mennessä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Lupapäätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka muutti päätöksellään 6.7.2006 mm. lupamääräysten tarkistamista koskevaa määräaikaa, uudeksi määräajaksi annettiin 31.12.2008. Päätöksestä valitettiin edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka päätöksellään 13.6.2008 hylkäsi valitukset. Ratayhdistys on esittänyt määräajassa 30.12.2008 Uudenmaan ympäristökeskukselle lupamääräysten tarkistamista ja samalla toiminnan osittaista muuttamista koskevan hakemuksen. Pääsääntöisesti ulkona sijaitsevan ampuradan ympäristöluvan antaa kunnan ympäristölupaviranomainen. Hakemus on ollut alueellisen ympäristökeskuksen päätettävänä ympäristönsuojelulain 31 perusteella, jossa todetaan mm., että alueellinen ympäristökeskus ratkaisee lupahakemuksen, jos toiminnan ympäristövaikutukset kohdistuvat huomattavassa määrin toiminnan sijaintikuntaa laajemmalle alueelle. Uudenmaan ympäristökeskus tulkitsi lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen kohdalla lainkohtaa siten, että huomattavia vaikutuksia sijaintikuntaa laajemmalla alueella ei ollut ja siirsi hakemuksen 6.10.2009 Espoon ympäristölautakunnan ratkaistavaksi. Ympäristölautakunta myönsi ympäristöluvan 18.3.2010. Lupapäätöksestä valitettiin jälleen Vaasan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus katsoi päätöksessään 8.7.2011, että toiminnalla on edelleen melun aiheuttamia haitallisia vaikutuksia sijaintikuntaa laajemmalla alueella. Hallinto-oikeus kumosi ympäristölautakunnan päätöksen ja palautti asian Etelä-Suomen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 24 / 55 aluehallintoviraston päätettäväksi, josta on tullut alueellinen lupaviranomainen 1.1.2010 alkaen. Ympäristölupahakemuksesta Tällä hetkellä rata-alueella on kolme ampumarataa, hirvirata, haulikkorata (savikiekko) ja pienkaliiperisten aseiden rata (.22 aseet). Uudessa lupahakemuksessa ratayhdistys hakee lupaa kolmelle uudelle radalle sekä laajennettua ampuma-aikaa hirviradalle ja pienkaliiperisten aseiden radalle: - uusi rata-alue reserviläisten ns. toiminta-ammuntaa varten alueen pohjoisosaan - uusi 100 m kiväärirata nykyisen kivääriradan (hirviradan) eteläpuolelle - uusi haulikkorata nykyisen haulikkoradan eteläpuolelle - hirviradalle toiminta-aikaa myös huhtikuulle ja lokakuulle sekä 6 tunnilla pidennettyä ammunta-aikaa arkisin ja ammuntalupaa myös lauantaille - pienkaliiperisten aseiden radalle myös ampumahiihtolupaa sekä toiminta-aikaa ympäri vuoden. Ammunta-aikaa arkisin halutaan lisätä 9 tunnilla ja ampua myös lauantaisin ja sunnuntaisin. Hakemusta varten Ramboll Oy on laatinut melulaskelman ampumaradan meluvaikutuksista. Radalla tehtiin 4.5.2012 myös uusi melumittaus. Mittauspisteet sijaitsivat neljällä rataa lähinnä sijaitsevalla asuinkiinteistöllä: Lahnuksentie 46, Lepsämänjoentie 27, Lepsämänjoentie 39, joka on samalla Natura-alueen raja ja Hirvikalliontie 80. Melumittausta varten ammuttiin toiminta-, hirvi- ja haulikkoradoilla 5 10 laukausta kullakin ja L AImax äänitasot mitattiin. Ammunta ja mittaus tehtiin ympäristöministeriön vuonna 1999 antaman ohjeen mukaan. Eri ratojen toiminnalle haetaan ympäristölupaa seuraavasti (ks. sijainnit oheismateriaalin kartoilla): Toiminta-ammunta (uusi) Toiminta ammunnassa voi olla useita erilaisia suorituspaikkoja, joissa kilpailija joutuu vaihtelevien ammuntatehtävien eteen. Toiminta ampumaradoille ei ole yhtä määrättyä ratkaisua, vaan ammuntaa voidaan harjoittaa useilla erilaisilla ampumaratakokonaisuuksilla. Rata sijoitetaan alueen pohjoisosaan paikalle, jossa on sorakuoppa. Kuopassa oleva pohjavesilampi täytetään puhtailla maa-aineksilla. Rataalueen pinta-ala on noin 5 500 m 2, jonka täyttöön ja tasoittamiseen tarvitaan noin 1 000 m 3 maa-aineksia. Alueella on entuudestaan meluvalli, jota parannetaan. Tähän tarvitaan lisäksi 5 000 10 000 m 3 maa-aineksia. Radalla voidaan ampua 9 mm sotilaspistoolilla sekä 7.62 kivääreillä ja.223 kivääreillä. Käytössä voi olla myös muita kaliipereita.45 tuumaan saakka. Luodit kerätään luotiloukkuihin, eikä raskasmetalleja pääse maaperään. Radalle haetaan ympärivuotista toiminta-aikaa pois lukien arkipyhät. Päivittäinen ampuma-aika on ma pe klo 10 20, la - su klo 10 18.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 25 / 55 Lupaa haetaan 160 000 laukaukselle vuodessa enimmillään 2 000 laukaukselle päivässä. Radan melutilanne Melumittauksessa radalla ammuttiin 9 mm sotilaspistoolilla, 7.62x39 kiväärillä sekä.223 kiväärillä. Maksimiäänitaso L AImax alitti ohjearvon asuinkiinteistöillä lukuun ottamatta Lepsämänjoentie 39 Natura-alueen (Ketunkorpi) mittauspistettä, jossa kaikkien em. asetyyppien melu ylitti luonnonsuojelualueille annetun ohjearvon 60 db. Mittaustulos vaihteli eri aseilla välillä 62 66 db. Melulaskelma on tehty lähtien siitä, että radalle suunniteltu meluvallin parantaminen on toteutettu eli valli rakennettu 7 m korkuiseksi. Siinä tilanteessa L AImax meluvyöhykkeelle ei jää yhtään asuinrakennusta. Myös Ketunkorven Natura alueen rajalla melu jää alle ohjearvon 60 dbl AImax. Hirvirata 75 m Hirviampumarata on saanut sijoituspaikkaluvan 24.1.1974 (Espoon terveyslautakunnan valvontajaosto) ja ympäristöluvan 27.12.2004 (Uudenmaan ympäristökeskus). Radalla ammutaan sivusuunnassa liikkuvaa suomenhirven kuviota. Radalla voi suorittaa myös metsästyslain 21 mukaisen ammuntakokeen. Luodit kertyvät radan päässä olevan kalliojyrkänteen juurella sijaitsevaan maavalliin. Vallin maa-ainekset vaihdetaan, kun siihen on ammuttu noin 100 000 laukausta. Ammunta tehdään katoksesta, johon on rakennettu vuosina 2007 2008 ääniloukku, joka vaimentaa suupamauksen ääntä. Radan pohjoispuolelle lähimmän asutuksen suuntaan on vuonna 2009 valmistunut meluvalli, jonka korkeus on noin 5 m. Vallia parannetaan, tarvittavien maamassojen määräksi arvioidaan alle 1 000 m 3. Toiminta-ajaksi haetaan huhti lokakuuta pois lukien heinäkuu ja arkipyhät. Nykyinen lupa on touko syyskuulle, pois lukien heinäkuu, joten toiminta-aikaa kasvatetaan kahdella kuukaudella. Päivittäiseksi ammunta-ajaksi haetaan ma pe klo 10 20 ja la klo 10 16. Nykyisen luvan mukainen ammunta-aika on ma pe klo 14 18. Lauantaisin saa ampua vain elo syyskuussa klo 10-14, jolloin voidaan järjestää metsästyslain tarkoittamia ammuntakokeita, ei muuta ammuntaa. Lisäksi talviaikaan 1.10. 30.4. on saanut tehdä kohdistusammuntaa keskiviikkoisin ja torstaisin klo 14-17. Arkipäivien ammunta-aikaa halutaan pidentää 6 tunnilla (aamupäivällä 4 tuntia ja illalla 2 tuntia). Lauantain ampumarajoitukset, jotka sallivat ainoastaan metsästyskokeet tiettyinä aikoina, halutaan poistaa. Kohdistusammunnat siirretään uudelle kivääriradalle (ks. alla). Laukausmäärä on ollut noin 11 000 laukausta vuodessa, mutta se kasvaisi noin 40 000 laukaukseen. Päivittäinen määrä voi olla noin 500 laukausta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 26 / 55 Radan melutilanne Melumittauksessa radalla ammuttiin.308 kiväärillä sekä 9.3x66 kiväärillä. Maksimiäänitaso L AImax alitti ohjearvon kaikilla asuinkiinteistöillä sekä Natura alueen rajalla. Suurin mitattu arvo, 57 db, saatiin Nurmijärven puolella sijaitsevan lähimmän asuinrakennuksen luona. Melulaskelman mukaan L AImax 65 db ylittävälle meluvyöhykkeelle ei jää yhtään asuinrakennusta. Kiväärirata 100 m (uusi) Nykyisten hirviradan ja savikiekkoradan väliin rakennetaan toinen kiväärirata, ampumamatka 100 m. Radan kummallekin sivustalle rakennetaan 2 3 m korkeat meluvallit. Pohjoispuoliseen valliin arvioidaan tarvittavan maamassoja noin 5 500 m 3 ja eteläpuoliseen valliin noin 3 000 m 3. Ammunta tehdään katoksesta, jossa on ääniloukku suupamauksen vaimentamiseksi. Radalla ammutaan kiinteään maaliin ja luodit saadaan talteen luotiloukulla. Radalle haetaan samoja toiminta-aikoja kuin hirviradalle. Lisäksi kohdistusammuntoja tehtäisiin, kuten hirviradan luvassa on sallittu, talviaikaan keskiviikkoisin ja torstaisin klo 14 17. Laukausten määräksi haetaan 40 000 laukausta vuodessa ja noin 500 laukausta päivässä. Radan melutilanne Melumittausta ei tehty, koska rata ei ollut valmis. Melulaskelma on tehty olettaen, että suunnitellut meluvallit ovat valmiit ja suupamausta vaimentava ääniloukku rakennettu. Siinä tilanteessa L AImax 65 db ylittävälle meluvyöhykkeelle ei jää yhtään asuinrakennusta. Myös Natura alueella melu jää selvästi alle ohjearvon. Haulikkorata (savikiekko) Radalla on sijoituspaikkaluvat 5.4.1977 ja 29.8.1989 (Espoon terveyslautakunnan valvontajaosto, jälkimmäinen lupa ampumasuunnan vaihtoon) ja ympäristölupa 27.12.2004 (Uudenmaan ympäristökeskus). Radalla harjoitetaan skeet- ja trap ammuntaa. Skeetissä ampumarata on puoliympyrän muotoinen, jossa on kahdeksan ampumapaikkaa. Puoliympyrän kaaren molemmissa päissä on heitintornit: oikeassa päässä matala ja vasemmassa päässä korkea. Trap-lajeissa ammutaan viideltä paikalta ampujasta poispäin lentäviä kiekkoja. Rata ympäröidään meluvallilla, jonka rakentaminen on jo aloitettu. Pohjoispuolinen valli sijoittuu lyijyhauleista pilaantuneelle alueelle. Lyijyiset pintamaat on poistettu vallin kohdalta ja läjitetty kasaan vallin pohjoisen haaran päätyyn. Vallin korkeus tulee olemaan noin 10 m, mihin tarvitaan 25 000 30 000 m 3 maa-aineksia.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 27 / 55 Radan toiminta-aikoihin ei haeta muutosta. Radalla ammutaan touko syyskuun välisenä aikana pois lukien heinäkuu ja arkipyhät. Päivittäinen ammunta-aika on ma pe klo 14 20. Elo syyskuun lauantaipäivinä klo 10 14 järjestetään haulikkokilpailuja, muuta ammuntaa ei ole. Laukausten määräksi arvioidaan noin 80 000 laukausta vuodessa, mikä merkitsee enimmillään noin 1 000 laukausta päivässä. Radan melutilanne Melumittausta ja melulaskelmaa ei tehty tälle radalle, koska sille ei haettu muutosta. Työterveyslaitos on mitannut radan melua elokuussa 2006. Silloin suurin mitattu arvo, 62 dbl AImax, saatiin Nurmijärven puolella sijaitsevan lähimmän asuinrakennuksen luona. Natura alueen rajalla melu jäi alle 55 db:n. Haulikkorata (uusi) Uusi haulikkorata sijoittuu nykyisen radan eteläpuolelle. Toiminta on samanlaista kuin nykyisellä haulikkoradalla. Radan ympärille rakennetaan meluvalli, jonka korkeus on noin 12 m. Tähän arvioidaan tarvittavan maamassoja 130 000 160 000 m 3. Vallin eteläreuna ulotetaan noin 120 m radan etumaastossa olevalle rinteelle. Tällä ehkäistään melua eteläisen asutuksen suuntaan. Ampuma-ajoiksi haetaan samoja toiminta-aikoja kilpailuineen kuin vanhalla haulikkoradalla. Laukausten määrä on noin 80 000 laukausta vuodessa ja noin 1 000 laukausta päivässä. Radan melutilanne Melumittauksessa radalla ammuttiin haulikolla. Maksimiäänitaso L AImax alitti ohjearvon Natura alueella ja asuinkiinteistöillä lukuun ottamatta Hirvikalliontie 80 mittauspistettä, jossa melu ylitti ohjearvon 65 db. Mitattu melu oli 66 db. Suunniteltuja meluvalleja ei ollut vielä rakennettu. Melulaskelma on tehty lähtien siitä, että radalle suunniteltu meluvalli on toteutettu eli valli rakennettu 12 m korkuiseksi. Siinä tilanteessa L AImax meluvyöhykkeelle ei jää yhtään asuinrakennusta. Myös Ketunkorven Natura alueen rajalla melu jää alle ohjearvon. Pienkaliiperisten aseiden rata (.22 rata, ampumahiihto) Rata on valmistunut vuonna 2003. Sillä on Uudenmaan ympäristökeskuksen antama ympäristölupa 27.12.2004. Radalla on ammuttu.22 kaliiperisilla pistooleilla ja pienoiskivääreillä. Lupahakemuksen mukaan radasta tehdään ampumahiihtorata, minkä vuoksi ammuntasuuntaa muutetaan 90 o luoteissuunnasta koillissuuntaiseksi Radalla on valmis meluvalli, mutta ampumasuunnan muutoksen vuoksi turvallisuussyistä meluvallia korotetaan kolmen metrin korkuiseksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 28 / 55 Toiminta-ajaksi haetaan ympärivuotista käyttöä pois lukien arkipyhät. Nykyinen lupa on touko syyskuulle, pois lukien heinäkuu, joten toimintaaikaa kasvatetaan kahdeksalla kuukaudella. Päivittäiseksi ammunta-ajaksi haetaan ma pe klo 7 22, la klo 10 20 ja su klo 10-18. Nykyisen luvan mukainen ammunta-aika on ma pe klo 14 20. Päivittäistä ammunta-aikaa halutaan lisätä 9 tunnilla ja ampua myös lauantaisin ja sunnuntaisin. Laukausten määräksi haetaan 160 000 laukausta vuodessa ja noin 2 000 laukausta päivässä. Radan melutilanne Melumittausta varten radalla ammuttiin.22 kaliiperisella pistoolilla ja.22 kaliiperisella kiväärillä. Maksimiäänitaso L AImax alitti ohjearvon asuinkiinteistöillä, suurin mitattu arvo, 53 db, oli Natura alueen rajalla. Myöskään melulaskelman mukaan L AImax 65 db ylittävälle meluvyöhykkeelle ei jää yhtään asuinrakennusta. Natura alueella melu jää selvästi alle ohjearvon. Maaperän suojaus Maaperän pilaantumista tapahtuu raskasmetallipitoisten haulien aiheuttamasta kuormituksesta. Haulikon patruunan kokonaispaino on keskimäärin 24 g, josta 97 % on lyijyä, 1-3 % antimonia ja 0,1 0,5 % arseenia. Savikiekot sisältävät sideaineena kivihiilitervaa. Tervan ainesosana on PAH yhdisteitä, jotka voivat liueta. Yleisesti käytössä olevien savikiekkojen massasta noin 0,2 % on PAH yhdisteitä. Pistoolien ja kiväärien luodit toiminta-, kivääri- ja ampumahiihtoradoilla kerätään talteen luotiloukkuihin ja hirviradalla maavalliin. Haulikkoradoilla haulit laskeutuvat maahan pääasiassa ratojen päädystä nousevan kallion rinteeseen. Geologian tutkimuskeskuksen vuonna 2008 laatiman riskiarvion mukaan maaperän pilaantumista ei tapahdu ja vaikutus pohjavesiin on hyvin vähäinen. Tarkkailutulosten mukaan alueen vesien ph on niin lähellä neutraalia, että lyijyä ei käytännössä liukene veteen. Maastossa voi todeta, että lyijyhauleilla ei ole ollut näkyvää vaikusta kasvillisuuteen savikiekkoradalla. Hakemuksessa esitetään, että savikiekkorataa ei päällystetä. Päällystäminen edellyttäisi vastapäisen kallion melko laajamittaista louhintaa. Kalliorinteen päällä on ohut maakerros, joten pilaantuvien maamassojen määrä ei ole suuri. Ympäristöministeriön julkaiseman Ampumaratojen ympäristölupa oppaan, Suomen ympäristö 23/2012, mukaan rata-alueen pintamaa, johon ammunnasta syntyvät jätteet kertyvät, on ratarakennetta. Vanhoilla rata-alueilla ratarakenteiden alla olevan maaperän puhdistamistarve tulee selvittää.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 29 / 55 Vesien hallinta Ampurata-alueelta saa alkunsa oja, joka laskee Lepsämänjokeen. Ojan virtaama on hyvin vähäinen, käytännössä virtaamaa on vain lumien sulaessa tai runsaampien sateiden jälkeen. Haulikkoradalla sijaitsevasta pintaveden tarkkailupisteestä on seurattu arseenin, kromin, kuparin, lyijyn, antimonin ja polyaromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia. Pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan, ainoastaan kuparin kohdalla on havaittu 3 µg/l ja lyijyn kohdalla 4,7 µg/l pitoisuus. Pohjaveden tarkkailupiste sijaitsee myös haulikkoradalla. Pohjavedestä on tarkkailtu samoja metalleja kuin pintavesistä. Pohjavedessä on havaittu kuparin 1 7 µg/l ja lyijyn 1 µg/l pitoisuus. Talousveden laatuvaatimus kuparille on 2 000 µg/l ja lyijylle 10 µg/l. Rata-alueen pohjoisosassa sijaitsevan lammen alueella on tiettävästi radan alkuaikoina toiminut haulikkorata. Lammen vedestä ja alueen pohjavedestä on myös otettu vesinäytteitä. Pintavedessä havaittiin kuparin kohdalla 7 µg/l ja pohjavedessä 6 µg/l pitoisuus. Lyijyn ja muiden tarkasteltujen aineiden pitoisuus jäi alle määritysrajan. Ojaan haulikkoratojen alapuolelle tullaan tekemään laskeutusallas, johon pintavalunnan mukana tuleva mahdollinen raskasmetallipitoinen kiintoaines laskeutuu. Jatkossa pintaveden laatua tarkkaillaan laskeutusaltaasta sekä uudesta näytepisteestä, joka sijoitetaan entiseltä haulikkoradalta tulevan ojaliittymän alapuolelle (ks. oheismateriaalin kartta). Haulikkoradan ojan pohjasedimentistä on määritetty samat haitta-aineet kuin vesistä. Sedimentissä on havaittu PAH pitoisuus 17-25 mg/kg, arseenia 8-9 mg/kg, kromia 43 73 mg/kg, kuparia 24 31 mg/kg, lyijyä 78 323 mg/kg sekä antimonia 6 mg/kg. Verrattaessa pitoisuuksia maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen ohjearvoihin, ylemmän ohjearvon ylityksiä ei ole. Ylempää ohjearvoa puhdistustarvetta arvioitaessa sovelletaan teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella. Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Ympäristölupavastuualue, kirje
Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 30 / 55 708/11.01.00/2012 Ympäristölautakunta 24 14.3.2012 66 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös, nestemäisten vaarallisten jätteiden sekä hiekka- ja rasvalietteiden vastaanotto- ja käsittelylaitos, RMS-Ympäristöpalvelut Oy, Juvanmalmintie 18 (dnro ESAVI/8/04.08/2012) Valmistelijat / lisätiedot: Paavilainen Tommi, puh. (09) 816 24841 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Espoon ympäristölautakunta merkitsee tiedoksi RMS-Ympäristöpalvelut Oy:lle 10.8.2012 myönnetyn ympäristöluvan nro 124/2012/1, dnro ESAVI/8/04.08/2012. Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 10.8.2012 päätöksellään myöntänyt RMS-Ympäristöpalvelut Oy:lle ympäristöluvan nro 124/2012/1, dnro ESAVI/8/04.08/2012. Lupa koskee nestemäisten vaarallisten jätteiden sekä hiekka- ja rasvalietteiden vastaanotto- ja käsittelylaitoksen toimintaa kiinteistöllä 49-85-130-6 osoitteessa Juvanmalmintie 18 (kuva 1). Kyseessä on Espoossa uusi toiminta. Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on asetettava 90 000 euron suuruinen vakuus. Luvan saajan on toimitettava lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 30.6.2021 mennessä. Päätös ei mahdollista toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta. Valitusaika päättyy 10.9.2012. Ympäristölupa on nähtävillä Etelä-Suomen aluehallintoviraston Internet-sivuilla: www.avi.fi > Virastot > Etelä-Suomen AVI > Ympäristö- ja vesitalousluvat >Ymparistöluvat >Ympäristölupapäätökset. Lausunnot ja muistutukset Espoon ympäristölautakunta on 14.3.2012 24 antanut lupahakemuksesta lausunnon. Lausunto sisälsi Espoon ympäristökeskuksen pyytämät lausunnot asemakaavayksiköltä ja Länsi- Uudenmaan pelastuslaitokselta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 31 / 55 Kuva 1. RMS-Ympäristöpalvelut Oy:n laitoksen sijoituspaikka Uudenmaan ELY-keskus ei antanut aluehallintovirastolle lausuntoa hakemuksen puutteellisuuden vuoksi, mutta ilmoitti havaitsemiansa puutteita. Tästä syystä RMS-Ympäristöpalvelut Oy on 16.3.2012 täydentänyt hakemustaan. Ympäristöluvan mukaan hakemusta on täydennetty myös 9.3.2012, mutta kyseisestä täydennyksestä ei ole saapunut tietoa Espoon ympäristökeskukseen. Lausunnon ovat lisäksi antaneet Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY Vesi), Vantaan ympäristölautakunta ja Vantaan kaupunginhallitus. Vanhankartanon omakotiyhdistys vastusti muistutuksessaan laitoksen perustamista. Espoon ympäristölautakunnan lausunnon huomioon ottaminen Espoon ympäristölautakunta toi esille hakemuksen puutteita ja esitti, että hakemusta täydennetään. Lautakunta esitti asianmukaisten rakenteiden ja toimintatapojen vaatimista. 16.3.2012 annettu täydennys korjasi hakemuksen puutteita ja annetuilla lupamääräyksillä on varmistettu, että ympäristöriskit minimoidaan. Uudenmaan ELY-keskukselle on päätöksessä annettu mahdollisuus antaa tarkentavia määräyksiä. Päätöksen mukaan ELY-keskukselta ja Espoon ympäristönsuojeluviranomaiselta on pyydettävä tarkastusta ennen toiminnan aloittamista. Laitoksessa mahdollisesti havaittavia puutteita voidaan siten tarkastuksen johdosta korjata ennen toiminnan aloittamista.