Euran keskustan osayleiskaava. Tavoiteasettelu. Tavoiteasettelu 1 (5) Kaavatoimikunta 18.2.2013. Närhi Johanna 20.2.2013



Samankaltaiset tiedostot
Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella

KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Valmistelija: Antti Hirvikallio puh mail:

Täydennysrakentaminen onnistuu

Kirkonkylän osayleiskaava

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

Millainen on laillinen (kunta)kaava

Kaupunkien kehittäminen

NUMMINEN-ONKIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS / ANDERSBERGIN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Oulun Palvelumalli Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki

OHKOLAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Valmistelija: Antti Hirvikallio puh mail:

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

1/30/17. Maankäytön suunnittelun perusteet. - Yleispiirteinen suunnittelu. Hanna Mattila & Raine Mäntysalo

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus Liisa Bergius

Biolan alue tulee mukaan osayleiskaavaan

Iisveden ja Miekkaveden rantaosayleiskaava

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto, Snellmaninkatu 10 asemakaavan muutos, valmisteluvaihe

Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina. Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK

Pyöräilyn edistäminen kunnan kanssa. Samuli Rinne Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SEPÄNKATU 7. Asemakaavan muutos on käynnistynyt ja kaava tullut vireille Asukasilta Kaavaluonnos nähtävillä

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat

KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄT KOMMENTTIPUHEENVUORO KAUPUNKISUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ ASEMAKAAVOITUS. Kaavoitusarkkitehti Tapani Tommila 17.2.

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

Lausunto, Poikkeamislupa, 409, Hanhikempin kylä, tila Sumunen 2:42, , Lappeenranta

Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Lausunto asemakaavan muutoksesta, Metodistikirkon tontti, valmisteluvaihe

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Kaava V 41 Kouvoinmäen - Pappilanpellon asemakaavamuutos

Kaava N 175 Ridalinkallion asemakaava

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi

Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Miksi tiivistää kyliä? Miksi ei? Kehittyvät kylät seminaari Gustav Tallqvist, YSI Valtuustoryhmän puheenvuoro

Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava

N 178 Hakalanrinteen asemakaava

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Kymijoen - Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos ja täydennys. Valituksessa esitetyt vaatimukset hallinto-oikeudessa:

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto, Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan muutos 2030, Rakuunamäen osa-alue

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (7) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut KAPULI IIe-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA-ALUE

Y-TONTTI, Räiskylänkatu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kunnanvaltuusto Vasemmiston valtuustoryhmä jätti seuraavanlaisen valtuustoaloitteen valtuuston kokouksessa :

Herajoen keskusta Asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

Liikenne Pohjois-Savon maakuntakaavassa

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa

Ruokolahden rantayleiskaavan, Alue I: Saimaa ympäristöineen muutos - Valkinhovin alue

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava Kuulojan itäinen teollisuusalue, kortteli , tarkistukset

RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN

N 172 Asemakaavamuutos korttelin 23 rakennuspaikoilla 7 ja 8

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Maakuntakaavoitus ase- ja ampumaharrastuksen kannalta

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

MUSTASAAREN KUNTA HEMLANDSSKATANIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIA 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

MUSTASAAREN KUNTA GRISSELSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kaava Ot 20 Otalammen korttelin 14 asemakaavan muutos. Tavoitteet

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö. Seutukaavasta maakuntakaavaksi

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

Liikunta osaksi elinympäristön suunnittelua

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

Suunnittelualue. Suunnittelun lähtökohdat. Suunnittelutilanne. SÄKYLÄN KUNTA , tark Sivu 1 / 6

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: Tampere

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

Mäntsälän maankäytön visio Rakennemallien kuvaukset

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

SÄKYLÄN KUNTA PYHÄJOEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Hätilän koulukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Kaavanumero: Diaari-nro: HML/3844/ /2018 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KAAVOITUS

Kt 43 liittymätarkastelu

Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen

PORIN VETURITALLIT IVA asemakaavoituksen tukena STES verkostopäivät Kaavoitusarkkitehti Mikko Nurminen, Porin kaupunkisuunnittelu

Liitteet 6-8 Mika Nikulainen hakee poikkeamislupaa kalastustukikohdan rakentamiseksi Inarijärven Pikku-Pääsaareen. Kartta liitteenä 6.

Transkriptio:

Tavoiteasettelu 1 (5) 18.2.2013 Närhi Johanna 20.2.2013 Euran keskustan osayleiskaava Tavoiteasettelu Hyviä puolia, ongelmia, kehittämisehdotuksia - Millainen kunta Eura haluaa olla? Yleiskaavan sisältövaatimukset MRL 39 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet MRL 5 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tavoiteasettelu 2 (5) Asuminen Euraan muuttaa noin 400 henkilöä vuodessa ja Eurasta pois suunnilleen sama määrä, kunnan sisäinen muuttoliike on noin 1200 asukasta vuodessa (osa tästä on kuitenkin kunnan omistamien vuokraasuntojen sisäisiä muuttoja). Kauttuanmetsä on luonnollinen laajenemissuunta lähellä keskustaa, siellä on kunnan maanomistusta. Taajamarakenteen asumisen laajentamissuunta on etelään Kiperin suuntaan ja mielellään myös kantatien 43 länsipuolelle (Kiperiin on jo toteutettu kunnallistekniikka, kevyen liikenteen väylät ja valaistut tiet, maaperältään suotuisaa rakentamisaluetta, ominaispiirteiltään vetovoimaista järven läheisyydessä). Euran taajaman palvelurakenne mahdollistaa nykyistä laajemman väestöpohjan taajama-alueelle. Taajamarakenne levinnyt laajalle. Kantatie, valtatie ja Eurajoki muodostavat estevaikutusta asukkaiden liikkumiselle. Olemassa oleva asuntokanta ei aina vapaudu markkinoille, vaan jää osin Eurasta pois muuttavien vapaa-ajan asunnoiksi. Kunnan omistamilla alueilla on noin 30 omakotitonttia myynnissä tällä hetkellä, joista 20 on rakentamiskelpoisia. Lisäksi on huomioitava Ahlströmin huomattava maanomistus ja selvitettävä Ahlströmin suunnitelmat alueidensa käytölle. Maanomistusolot vaikeat, yksityistä maanomistusta aivan Euran keskustassa, mikä vaikeuttaa yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Peltotonttien rakennettavuus on maaperäolosuhteiden takia paikoin ongelmallinen. Keskustan rakennetta on tiivistettävä, taajamarakenne levinnyt laajalle jo aikaisempina vuosina. Ikärakenteen muutokseen on varauduttava, vanhusväestö siirtymässä keskustaan palvelutaloihin. Kunnan taajama-aste on kasvussa, keskustaan tavoitellaan hienoista kasvua. Asuntotuotannossa on huomioitava maahanmuutto ja sitä kautta vuokraasuntojen tarve. Tavoitteena on ohjata hajarakentamista tietyille alueille tiestön varteen, rakennuslupa olisi myönnettävissä yleiskaavan perusteella. 20130218 Tavoiteasettelutaulukko_Eura OYK.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tavoiteasettelu 3 (5) Liikenne Liikenneverkko ja erityisesti myös kevyen liikenteen verkko kattava. Myös Kiperin suuntaan kantatien varressa kevyen liikenteen väylä koko matkalla. Työpaikka-alueet ovat sijoittuneet pääreittien varrelle. Joki, valtatie ja kantatie aiheuttavat estevaikutuksia liikkumiselle etenkin kevyen liikenteen näkökulmasta. Koululaisbussivuorot ajavat Kiperin ohi kouluaikaan, kesällä ei joukkoliikennettä. Maakuntakaavan mukaisia eritasoliittymiä ei pidetä tarpeellisena vaan haluttaisiin muita liittymäratkaisuja kuten kiertoliittymiä tai liittymien kanavointeja. Erityisesti Rakentajantien liittymän kehittäminen koetaan tärkeäksi. Arvioitava, tarvitaanko Eurajoen yli kolmas ylityspaikka keskustan tuntumaan ja voidaanko sen toteuttamiseen liittyen tehostaa myös maankäyttöä alueella. Arvioitava tarvitaanko uusia tieyhteyksiä Pysäkkitieltä Fankkeen alueelle ja toisaalta Yhdystieltä Ohikulkutielle (mt 204). Pistoraiteen säilyttämisen tarve selvitettävä. 20130218 Tavoiteasettelutaulukko_Eura OYK.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tavoiteasettelu 4 (5) Palvelut ja elinkeinot Eura tulee nähdä Pyhäjärviseudun keskuksena (kuntanimet voidaan poistaa) ja Rauman seudun itäisenä palvelukeskuksena, jossa palvellaan tulevaisuudessa seudun 20 000-25 000 asukasta. Julkinen ja yksityinen palveluvaranto mahdollistaa väestönkasvun. Kaavoitettavalla alueella ei ole uhanalaisia julkisia palveluita. Satakunnankadun täydennysrakentamisen mahdollisuudet selvitettävä, vain yksi liiketontti tarjolla torin ympäristössä. Kauttuan liikekeskusta ei vastaa nykypäivän vaatimustasoa. Teollisuustontteja on vähän jäljellä. Palveluiden sijoittamismahdollisuudet vt 12 ja kt 43 liittymään tutkittava. Alue on potentiaalinen läpikulkuliikenteen pysähdyspaikka. Uutta asumista Kauttualle liikekeskustan elävöittämiseksi. Matkailun tarpeet sijoittuvat Eurajoen varteen, Pyhäjärven ympäristöön ja Kauttuan Ruukin alueelle. Pienteollisuudelle on tarjolla tontteja. Kunnan työpaikkaomavaraisuusaste on 105 %, kuntaan pendelöi päivittäin noin 1000 henkilöä. 20130218 Tavoiteasettelutaulukko_Eura OYK.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tavoiteasettelu 5 (5) Virkistys ja vapaa-aika Monipuolisia vapaa-ajan mahdollisuuksia. Jalkapallokentät ja urheilukenttä Eurajokivarressa, urheilutalo monipuolisine palveluineen hieman erillään näistä. Pyhäjärvi ja sen ympäristö. Virkistyskäytön mahdollisuuksia hyvä tuoda esille laajemmin muualla Euran kunnan alueella; mm. Natura 2000-alue, Koskeljärvi ja Turajärvi. Ei virallisen statuksen omaavaa ulkoilureitistöä. Ulkoilualueita sijoittuu kantatien länsipuolelle (Korkiatkalliot). Mm. Kirkonkylän koululta ei ole luontevia yhteyksiä ulkoilualueille, joutuvat käyttämään bussikuljetuksia. Reitistöt sattumanvaraisia, niitä on kehitettävä. Koulujen lähiliikunta-alueet kaipaavat kehittämistä. Ulkoilualueiden sijoittamisen mahdollisuuksia mm. lentokentän ympäristössä, ampumaradan lähistöllä kantatien 43 länsipuolella eteläosassa. Muuta (mm. yhdyskuntatekniikka, tuulivoima) Vesilaitoksen uusi toiminta-alue päätetään kunnanhallituksessa helmikuussa 2013. Tavoitteena on maltillisesti laajentaa toiminta-aluetta, tiedossa on verkoston peruskorjaustarpeita. Ei tuulivoima-alueiden merkintöjä Euraan Satakunnan vaihemaakuntakaavassa. Kaava-alue rajautuu 400 kv:n voimalinjaan pohjoisessa, Olkiluodon uusi voimalinjayhteystarve huomioitava. Jätevedenpuhdistamon purkuputki olisi saatava siirretyksi Eurajoesta joko mereen tai Kokemäenjokeen. Selvitystyö on käynnissä, aineisto valmistuu kevään aikana 2013. Ahlström on merkittävä toimija alueella. Myös heidän maankäyttötarpeensa on selvitettävä. Paikallisilla ja valtakunnallisilla sähköyhtiöillä voi olla uusien sähköasema ja -muuntamotarpeita kaava-alueella. Maakaasujohtojen tilavaraukset on selvitettävä yleiskaavaan. Kaukolämpöyhtiön (Fortum) toimintaalueen laajuus ja kehittämistarpeet selvitettävä yhtiöltä. Yhtiöltä selvitetään myös millä polttoaineella kaukolämpö tuotetaan. 20130218 Tavoiteasettelutaulukko_Eura OYK.docx