SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 1 2. KUNTASTRATEGIA... 2 3. YLEISPERUSTELUT... 3 3.1. Valtion toimenpiteet ja kuntatalous valtion talousarvioesityksen mukaan... 3 3.1.1. Yleinen taloudellinen tilanne... 3 3.1.2. Kuntien menot ja verotulot vuosina 2013-2014... 4 3.2. Kunnan talousarvion lähtökohdat... 6 3.2.1. Väestömuutokset... 6 3.2.2 Työpaikat ja työllisyys... 7 3.2.3 Talousarvio ja talousarvion tasapaino... 9 3.2.4 Henkilöstö... 10 4. TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN RAKENNE JA SITOVUUS SEKÄ TILIVELVOLLISET... 12 5. TULOSLASKELMA... 15 5.1. Toimintatulot ja menot sekä toimintakate... 17 5.2. Verotulot ja valtionosuudet... 18 5.2.1. Verotulot... 18 5.2.2. Valtionosuudet... 18 6. RAHOITUSOSA... 20 7. KÄYTTÖTALOUSOSA... 23 8. INVESTOINTIOSA... 93 9. TÄYTÄNTÖÖNPANO JA SEURANTA... 96 10. KONSERNIYHTEISÖILLE ASETETUT TAVOITTEET... 97 LIITTEET 1 Tuloslaskelma 2014 päätililuokittain 2 Tuloslaskelma kunta yhteensä 2014-2016
1 1. JOHDANTO Kuntalain 65 :ssä on säädökset talousarviosta ja -suunnitelmasta: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Taloussuunnitelma on tehty kolmeksi vuodeksi. Talousarvioon ja -suunnitelmaan kaikki määrärahat ja tuloarviot on otettu bruttomääräisinä. Nettobudjetointiin ei ole toistaiseksi siirrytty millään tulosalueella. Talousarvio ja -suunnitelmaa on käsitelty toimielimissä kevään ja syksyn kuluessa. Lisäksi kunnanhallitus ja - valtuusto ovat käsitelleet talousarvioon sisällytettäviä toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteitaan seminaarityyppisissä kokoontumisissaan touko-kesäkussa ja loka-marraskuussa. Talousarvion linjauksia on ollut viranhaltijaorganisaation lisäksi valmistelemassa kunnanhallituksen asettama taloustyöryhmä. Talousarvion tasapainotusvaiheessa on ollut tiedossa valtion tulo- ja menoarvoesityksen pääpiirteittäinen vaikutus kunnallistalouteen valtioneuvoston eduskunnalle antaman esityksen pohjalta. Myös vuotta 2014 koskevat tuloratkaisut ovat olleet tiedossa ja ne on huomioitu talousarvioesityksessä.
2 2. KUNTASTRATEGIA Kunnanvaltuusto hyväksyi kuntastrategian 1.10.2013. Strategia kulminoituu visioon Halu elää Hausjärvellä. Tämä merkitsee sitä, että vision mukaan asukkailla, yrityksillä ja yhteisöillä on aito halu asua ja toimia Hausjärvellä. KUVA. Hausjärven kunnan strategia: visio, päämäärät, toiminta-ajatus, toiminta-ajatuksen toteuttamiskeinot ja arvot. Strategiaa ja talousarviota on kuluvana vuonna tehty ajallisesti limittäin. Talousarvion sisältö ja erityisesti toiminnalliset tavoitteet on laadittu yhteensopiviksi strategian kanssa. Strategiaa tullaan konkretisoimaan vuoden 2014 aikana: vuoden aikana päivitetään niin sanottuja strategisia aliohjelmia, kuten henkilöstöstrategia ja elinkeino-ohjelma.
3 3. YLEISPERUSTELUT 3.1. Valtion toimenpiteet ja kuntatalous valtion talousarvioesityksen mukaan 3.1.1. Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous mateli viime vuonna taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksenkin kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolella. Talouskasvu oli odotettua heikompaa pääasiassa vaimean vientikysynnän vuoksi. Yksi odotettu syy heikkoon kehitykseen oli Euroopan velkakriisin jatkuminen ja sen seurausvaikutusten heijastuminen Suomen talouteen. Toinen heikkoon kehitykseen vaikuttanut tekijä tuli ehkä hieman yllättäen rajojemme sisältä, sillä investointitavaroihin ja elektroniikkaan painottunut teollisuustuotantomme joutui ennennäkemättömään kriisiin. Teollisuuden arvonlisäys väheni viime vuonna huomattavasti erityisesti elektroniikkateollisuudessa. Toisaalta arvonlisäys kasvoi useimmilla palvelualoilla, muun muassa liikeelämän palveluissa, rahoitustoiminnassa ja liikenteessä. Tuotannon kehitys oli siten viime vuonna hyvin kaksijakoista. Myös alkuvuonna tuotannon kasvu on ollut odotettua heikompaa, ja tutkimuslaitokset ovat joutuneet laskemaan ennusteita alaspäin. Tällä erää epävarmuus ja heikko kysyntä ovat levinneet myös palvelusektorille, kun vähittäiskaupan myynti on joutunut vaikeuksiin. Kuluvan vuoden kesän jälkeen kaupan myynti oli yhä pakkasella vuodentakaiseen ajankohtaan verrattuna. Myös vientisektorin ongelmat ovat jatkuneet. Lähes kaikki tutkimuslaitokset ennakoivat kokonaistuotannon laskevan kuluvana vuonna hieman. Muun muassa valtiovarainministeriö arvio, että kokonaistuotanto laskee 0,5 prosenttiyksikköä. Kansainvälisestä taloudesta erityisesti euroalueella on nähty kuitenkin kesän aikana pieniä positiivisia merkkejä. Useimmat ennusteet sisältävätkin oletuksen, että talous pääsee hitaalle kasvu-uralle vuoden lopulla. Ensi vuodelle tutkimuslaitokset povaavat yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Näkemys on varsin yksituumainen, sillä lähes kaikki BKT-ennusteet pyörivät yhden ja kahden prosentin tuntumassa. Kasvu pohjautuu pitkälti kotimaisen kulutuksen ja vientikysynnän piristymiseen. Myös työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2013 todennäköisesti saavuttama neuvottelutulos palkkaratkaisusta ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat kasvuedellytyksiin myönteisesti. Edessä on kuitenkin mitä todennäköisimmin pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kilpailtaessa kansainvälisillä markkinoilla tavaroiden ja palvelujen laadun ohella korostuu kustannustekijöiden merkitys, mikä edellyttää kustannustekijöiden hallintaa vielä usean vuoden ajan. Toisaalta hitaan kehitysvaiheen jälkeen uusi kasvupyräys voi piristää kasvuprosentteja nopeastikin. Kuluttajahintojen nousu tulee hidastumaan kuluvana vuonna. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut hintatasoon, ja hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäiseksi. Valtiovarainministeriö arvioi, että kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna vuositasolla keskimäärin noin 1,6 prosenttia ja ensi vuonna noin 2,1 prosenttia. Välillisten verojen kiristysten arvioidaan nostavan inflaatiota molempina vuosina noin 0,6 prosenttiyksikköä. Inflaatio-odotukset ovat maltilliset Suomen ohella myös muissa parhaan luottoluokituksen maissa. Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiota-soindeksin kohoavan tänä vuonna 2,1 %. Ansioiden nousu hidastuu viime vuodesta, sillä työmarkkinajärjestöjen marraskuussa 2011 neuvotteleman raamisopimuksen toinen korotus on ensimmäistä korotusta pienempi. Mikäli työmarkkina-
4 järjestöjen neuvottelema palkkaratkaisu sopeutuu vuosien 2014 2015 osalta, ansioiden nousu hidastuu yhä ensi vuonna ja jää 1,5 prosentin tuntumaan. Vaikeasta suhdannetilanteesta ja eurokriisistä huolimatta työllisyystilanne pysyi Suomessa pitkään varsin vakaana. Viime vuoden loppupuolella työllisyys alkoi kuitenkin heikentyä. Myös työttömyyden kasvu on kiihtynyt kuluvana vuonna, ja työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,3 prosenttiin. Työllisyyslukujen ennakoidaan vielä heikentyvän jonkin aikaa, mutta vähitellen käynnistyvän talouskasvun odotetaan tasaavan tilanteen. Työllisten määrän odotetaan kuitenkin jäävän aikaisempaa matalammalle tasolle. Työllisyyden kasvunäkymät lähivuosille ovat vaimeat. Taulukko: Yleinen taloudellinen tilanne (VM julkistaa tarkistetut ennusteet : esimerkiksi ennuste vuoden 2014 ansiotasoindeksiksi laskee tasolle 1,5). Muuttuja\Vuosi 2011* 2012* 2013** 2014** 2015** (%-muutos) Tuotanto (määrä) 2,7-0,8-0,5 1,2 1,9 Palkkasumma 4,7 3,2 1,4 2,4 3,0 Ansiotaso 2,7 3,2 2,1 2,1 2,1 Työlliset (määrä) 1,1 0,4-0,7 0,1 0,6 Inflaatio 3,4 2,8 1,6 2,1 2,0 (%-yksikköä) Työttömyysaste 7,8 7,7 8,3 8,2 7,9 Verot/BKT 43,6 44,0 44,9 44,9 44,8 Julkiset menot/bkt 55,2 56,6 58,1 58,1 57,5 Rahoitusjäämä/BKT -1,0-2,2-2,6-2,3-1,9 Julkinen velka/bkt 49,2 53,6 58,3 60,7 62,0 Vaihtotase/BKT -1,5-1,8-1,6-1,3-0,8 Euribor 3 kk, % 1,4 0,6 0,2 0,3 0,9 10 vuoden korko, % 3,0 1,9 1,8 2,3 2,9 Lähde: Tilastokeskus, VM Taloudellinen katsaus, 16.9.2013 3.1.2. Kuntien menot ja verotulot vuosina 2013-2014 Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa 28.2.2014 saakka. Tänä vuonna kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 1,8 %. Arvio sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman tätä enemmän. Vuoden 2014 osalta peruspalvelubudjetissa arvioidaan teknisesti, että kunta-alan ansiotasoindeksi nousee 2,1 prosenttia. Peruspalvelubudjetin arviossa ei oltu otettu huomioon sitä, että työmarkkinajärjestöt pääsivät 30.8.2013 neuvottelutulokseen työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Edellisen vuoden palkkaperintö ja työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset korotukset nostavat kuntien ansiotasoindeksiä vain noin prosentin verran eli ansioiden kasvu kunnissa hidastuu aikaisemmista vuosista selvästi. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2014 jäänee ansiotason muutoksen tasolle. Ennakkotietojen mukaan työmarkkinajärjestöjen aikaansaama neuvottelutulos tulee aiheuttamaan sen, että ansiotasoindeksin ensi vuodelle arvioitu 2,1 %:n kasvu laskee tasolle 1,5 %. Valtiovarainministeriö julkistaa päivitetyt ennusteet. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2013 vahvistettiin viime vuoden lopulla. Valtiontalouden kehyspäätös vuosille 2014 2017 olettaa, etteivät maksujen tasot juurikaan muuttuisi tar-
5 kasteluajanjaksona. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 30 prosentissa. Vaatimaton talouskasvu vaikuttaa väistämättä veropohjien kehitykseen ja kuntatalouden verotulojen kertymiin. Ansiot kasvavat tänä vuonna arviolta noin kaksi prosenttia, mutta koko talouden palkkasumman kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Myös yritysten tuloskehityksen odotetaan jäävän heikoksi. Kuntien verotulot kasvavat kuluvana vuonna kuitenkin yli 5 prosentilla, mikä johtuu poikkeuksellisista yhteensä noin 400 milj. euron tälle vuodelle ajoittuvista kertaluonteisista tilitysjärjestelmän muutoksista. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi kuluvana vuonna 0,14 prosenttiyksikköä 19,38 prosenttiin. Tilityksiä pienentävät jonkin verran myös kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset. Lähinnä perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutosten johdosta tuloista tehtävät kunnallisveron vähennykset kasvavat tänä vuonna yhden prosentin. Valtion vuoden 2013 talousarvion mukaan kuntien tuloverotuksen veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 29 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 5,6 %. Mikäli maltillinen työmarkkinaratkaisu tulee voimaan vuonna 2014, ansiotulojen kasvuvauhti hidastuu nykyisestä ja jää useimpien tutkimuslaitosten arvioiden mukaan 1,5 prosentin tuntumaan. Osana hallituksen sopeutustoimia luovuttiin vuosien 2013 2014 ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Hallitus kuitenkin sitoutui ehdollisesti kuluvan vuoden työmarkkinaneuvotteluissa tekemään ensi vuoden tuloveroperusteisiin 1,5 prosentin mukaisen asteikkotarkistuksen, kuitenkin niin että tarkistusta ei tehdä ylimpään 100 000 euron tuloluokkaan. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän vuonna 2014 hieman kuluvaa vuotta nopeammin eli noin 1,6 prosenttia. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 18,0 miljardia euroa. Kuluvalle vuodelle ajoittuvien kertaluonteisten erien vuoksi tilitykset kasvavat ensi vuonna vain noin prosentin. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi 2009 2011. Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan 2012 2013 viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Myös vuosien 2014 2015 jako-osuutta korotetaan yhä 5 prosenttiyksiköllä. Yhteisöverokanta laski vuonna 2012 puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Tuoreimmassa kehysriihessä hallitus päätti yhteisöveron laskusta edelleen 20 prosenttiin vuoden 2014 alusta. Kevennykset on kompensoitu kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Heikko taloustilanne on kääntänyt yhteisöveron kuluvana vuonna hienoiseen laskuun. Vuonna 2013 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 29,49 %. Ensi vuonna sovellettava jako-osuus noussee tämän vuoden luvusta, mutta täsmällinen jako-osuus on vielä päättämättä. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta ensi vuonna on 35,17. Veroennustekehikossa kuntien jako-osuutena vuodelle 2014 on käytetty prosenttilukua 35,35. Luku täsmentyy, kun jako-osuuteen vaikuttavista toimista on päätetty. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa, mikä merkitsee noin 8 % kasvua vuoden 2012 kuntien tilityksiin. Vuonna 2014 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat arviolta vajaat 5 prosenttia nousten 1,45 miljardin euron tuntumaan. Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2014 tilitysten arvioidaan kasvavan peräti 9 prosentilla.
6 Taulukko: Keskeisiä indeksilukuja ja niiden ennusteita 18.9.2013 (VM julkistaa tarkistetut ennusteet : esimerkiksi ennuste vuoden 2014 ansiotasoindeksiksi laskee tasolle 1,5). Vuosi Kuluttajahinta- Rakennus- Tukkuhinta- Palkansaajien ansiotasoindeksi, Peruspalvelujen indeksi, kustannusindeksi, indeksi 2), 2000=100 hintaindeksi, 2000=100 2000=100 2000=100 Kaikki palkansaajat Kuntasektori 2000=100 piste- vuosi- piste- vuosi- piste- vuosi- piste- vuosi- piste- vuosi- piste- vuosiluku muutos luku muutos luku muutos luku muutos luku muutos luku muutos % % % % % % 2000 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 2001 102,6 2,6 102,5 2,5 99,1-0,9 104,5 4,5 103,5 3,5 103,5 3,5 2002 104,2 1,6 103,3 0,8 97,7-1,5 108,2 3,5 106,8 3,2 106,5 2,9 2003 105,1 0,9 105,2 1,8 97,4-0,3 112,6 4,0 110,7 3,7 109,8 3,1 2004 105,3 0,2 107,8 2,5 98,3 0,9 116,8 3,8 115,1 4,0 113,5 3,4 2005 106,2 0,9 111,7 3,6 101,6 3,3 121,4 3,9 119,9 4,2 117,5 3,5 2006 107,9 1,6 115,9 3,8 107,6 5,9 124,9 2,9 123,5 3,0 121,4 3,3 2007 110,6 2,5 122,8 5,9 111,4 3,5 129,2 3,4 128,1 3,7 125,6 3,5 2008 115,1 4,1 127,6 3,9 116,5 4,6 136,3 5,5 135,1 5,5 132,3 5,2 2009 115,1 0,0 126,2-1,1 108,8-6,6 141,8 4,0 139,8 3,5 135,0 2,0 2010 116,5 1,2 127,6 1,1 115,0 5,7 145,5 2,6 144,5 3,4 138,5 2,6 2011 120,4 3,4 131,8 3,3 124,7 8,5 149,4 2,7 148,9 3,0 143,1 3,3 2012 123,8 2,8 135,0 2,4 128,5 3,0 154,2 3,2 154,2 3,6 148,0 3,4 2013** 125,8 1,6 136,8 1,3 129,4 0,7 157,4 2,1 157,0 1,8 150,8 1,9 2014** 128,4 2,1 139,4 1,9 130,8 1,1 160,7 2,1 160,3 2,1 153,9 2,1 2015** 131,0 2,0 142,4 2,2 133,2 1,8 164,1 2,1 163,7 2,1 156,9 1,9 2016** 133,6 2,0 146,0 2,5 135,8 2,0 168,2 2,5 167,7 2,5 160,5 2,3 2017** 136,3 2,0 149,6 2,5 138,5 2,0 172,4 2,5 171,9 2,5 164,2 2,3 1) Tässä taulukossa on vertailun helpottamiseksi käytetty muunnettuja indeksejä, joiden perusvuodeksi on merkitty 2000=100 2) Tukkuhintaindeksin ennusteissa on käytetty kotimarkkinoiden perushintaindeksiä Lähde: Tilastokeskus, ennusteet VM/Kuntaliitto 19.6.2013 3.2. Kunnan talousarvion lähtökohdat 3.2.1. Väestömuutokset Tilastokeskuksen vuonna 2012 päivittämän väestöennusteen mukaan Hausjärven väkiluku kasvaa kolmea poikkeusvuotta lukuun ottamatta joka vuosi aina vuoteen 2040 asti. Ennustekauden alkuvuosina väkiluvun on ennustettu kasvavan 0,5 % vuosittain.
7 Taulukko. Tilastokeskuksen ennuste Hausjärven asukasluvusta, vuodet 2020, 2025 ja 2030, asukasluku ikäryhmittäin. Vuosi- Ikäryhmä 0-6 yht 7-12 yht 13-15 yht 16-64 yht 65-74 yht 75-84 yht yli 84 yht Kaikki yhteensä Indeksi muutos- % 2011 776 697 351 5 502 799 502 180 8 807 100 2020 742 740 358 5 319 1 192 570 232 9 153 103,9 0,5 % 2025 738 730 363 5 297 1 223 784 246 9 381 106,5 0,9 % 2030 724 732 356 5 255 1 231 958 313 9 569 108,7 1,1 % Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 3.12.2013]. Saantitapa: http://stat.fi/til/vaenn/ Taulukko. Tilastokeskuksen ennuste Hausjärven asukasluvusta, vuodet 2020, 2025 ja 2030, indeksi (ikäryhmäkohtainen perusvuosi 2011). Kaikki Ikäryhmä 0-6 yht 7-12 yht 13-15 yht 16-64 yht 65-74 yht 75-84 yht yli 84 yht yhteensä 2011 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 2020 95,6 106,2 102,0 96,7 149,2 113,5 128,9 103,9 2025 95,1 104,7 103,4 96,3 153,1 156,2 136,7 106,5 2030 93,3 105,0 101,4 95,5 154,1 190,8 173,9 108,7 2035 92,0 103,7 101,7 95,4 155,7 199,6 246,1 110,5 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 3.12.2013]. Saantitapa: http://stat.fi/til/vaenn/ 3.2.2 Työpaikat ja työllisyys Hausjärven työllisyystilanne on ollut ja on edelleenkin suhteellisen hyvä, vaikka työttömyys onkin hieman kasvanut kuluvana vuonna. Hausjärven ja Lopen työttömyysaste 6,8 % lokakuun lopussa on pienempi kuin millään muulla maakunnan kunnalla. Työttömyysaste on myös pienempi kuin maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. Lukumääräisesti työttömiä työnhakijoita oli lokakuussa 2013 yhteensä 292, joista alle 25- vuotiaita oli 29 ja yli vuoden työttömänä olleita 69. Vuotta aikaisemmin vastaavat luvut olivat 273, 24 ja 60. Hausjärven työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2011 60,3 %, kun se vuonna 2001 oli 59,2 %. Työpaikkaomavaraisuus on siis hieman parantunut kymmenessä vuodessa. Vuonna 2011 työpaikkojen määrä kunnassa oli 2.416 ja työllisten määrä 4.004.
8 Taulukko. Työpaikkojen määrä toimialoittain vuonna 2011. lkm % Yhteensä 2416 100,0 % A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 234 9,7 % B Kaivostoiminta ja louhinta 12 0,5 % C Teollisuus 392 16,2 % D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 1 0,0 % E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 7 0,3 % F Rakentaminen 344 14,2 % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 204 8,4 % H Kuljetus ja varastointi 103 4,3 % I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 52 2,2 % J Informaatio ja viestintä 25 1,0 % K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 8 0,3 % L Kiinteistöalan toiminta 1 0,0 % M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 82 3,4 % N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 104 4,3 % O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 20 0,8 % P Koulutus 208 8,6 % Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 382 15,8 % R Taiteet, viihde ja virkistys 18 0,7 % S Muu palvelutoiminta 170 7,0 % X Toimiala tuntematon 49 2,0 % Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5528. Helsinki: ilastokeskus [viitattu: 3.12.2013].Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyokay/tau.html Hausjärven työllisyystilanne on ollut ja on edelleenkin suhteellisen hyvä, vaikka työttömyys onkin hieman kasvanut kuluvana vuonna. Hausjärven ja Lopen työttömyysaste 6,8 % lokakuun lopussa on pienempi kuin millään muulla maakunnan kunnalla. Työttömyysaste on myös pienempi kuin maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. Lukumääräisesti työttömiä työnhakijoita oli lokakuussa 2013 yhteensä 292, joista alle 25- vuotiaita oli 29 ja yli vuoden työttömänä olleita 69. Vuotta aikaisemmin vastaavat luvut olivat 273, 24 ja 60. Taulukko: Työttömien osuus työvoimasta 2006-2013 Vuosi Hausjärvi, % Loppi, % Riihimäen seutu, % Koko maa, % 2006 7,0 % 7,4 % 9,1 % 9,7 % 2007 5,6 % 5,7 % 7,5 % 8,5 % 2008 5,1 % 5,6 % 7,1 % 7,9 % 2009 7,1 % 7,4 % 9,0 % 10,2 % 2010 7,6 % 6,9 % 9,2 % 10,1 % 2011 6,6 % 6,0 % 8,3 % 9,4 % 2012 6,7 % 6,0 % 8,3 % 9,8 % 1-10/2013 7,0 % 6,7 % 9,4 % 11,1 % Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Toimiala Online
9 3.2.3 Talousarvio ja talousarvion tasapaino Talousarvion laadinnan lähtökohtana on ollut, että huolimatta tiukasta kuntataloudesta palvelutarjonnalla ja -tasolla pystytään vastaamaan kunnalle asetettuihin vaatimuksiin. Palvelutarjontaa ei ole olennaisesti leikattu. Kunnan taseessa oli vuoden 2013 alkaessa ylijäämää aikaisemmilta tilikausilta 4,2 milj. euroa. Vuoden 2013 tulos näyttäisi tämän hetken arvioiden mukaan toteutuvan noin 0,9 milj. euroa alijäämäisenä, joten taloussuunnitelmaa lähdetään tekemään arviolta 3,3 milj. euron taseylijäämällä. Kaikki taloussuunnitelmavuodet ovat alijäämäisiä, mutta taseeseen kertyneen ylimäämän arvioidaan riittävän suunnitelmakaudella syntyvien alijäämien kattamiseen. Talousarvion keskeiset tasapainotukseen liittyvät tuloperusteet ovat seuraavat: tuloveroprosentti vuodelle 2014 on 21,00 % kiinteistöveroprosentit on vahvistettu seuraaviksi: - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,10 % (vuonna 2013 1,00 %) - vakituiset asuinrakennukset 0,43 % - vapaa-ajan rakennukset 1,00 % - voimalaitokset 1,10 % - yleishyödylliset yhteisöt 0,30 % - rakentamattomille rakennuspaikoille 3,00 % koiraveroa ei kanneta verojen tilityserien arvioinnissa on käytetty Kuntaliiton veroennustekehikkoa valtionosuudet on arvioitu Kuntaliiton julkaiseman valtionosuuslaskurin avulla maksuja ja taksoja on tarkistettu hallintokunnissa vastaamaan kustannustason nousua, poislukien vesihuoltolaitos, jonka maksuja on korotettu enemmän taseyksikön lakisääteisen omakustannusvelvoitteen vuoksi Toimintamenojen kasvu on ollut tulojen kehitykseen nähden suurta. Näin ollen talousarvion laadinnassa on korostunut menokasvun hallinta. Vuoden 2013 talousarviopäätöksessään kunnanvaltuusto päätti, että menokasvun hallintaa varten kunnanhallitus asettaa vuoden 2013 aikana taloustyöryhmän. Kunnanhallituksen asettama taloustyöryhmä on käsitellyt vuoden aikana toimenpiteitä menokasvun hillitsemiseksi ja esityksiä on käsitelty kunnanhallituksen ja -valtuuston seminaarityyppisissä käsittelyissä. Talousarviossa on huomioitu sosiaali- ja terveyspalveluiden voimakas määrärahakasvun tarve. Tarve on osin toteutunutta ja osin talousarviovuonna ja suunnitelmakaudella toteutuvaa. Menokasvun hillinnän kannalta tämä on tarkoittanut kriittistä tarkastelua kunnan kaikissa toiminnoissa. Kunnanhallitukselle esitettyyn talousarvioesitykseen sisältyvistä toimenpiteistä rahallisesti merkittävin on 200.000 euron säästötavoite vuosien 2014-2015 henkilöstömenoissa. Tavoitteesta vähintään 100.000 euroa kohdistuu vuodelle 2014. Kunnanhallitus on päättänyt yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta säästösumman aikaan saamiseksi ja neuvottelut on aloitettu. Lisäksi talousarvioesitys pitää sisällään muun muassa seuraavat toimet: Ryttylän kirjaston lakkauttaminen vuoden 2014 alussa ja asiointilinjan lakkauttaminen 12.8.2014 lukien. Esityksessä on myös huomioitu luottamushenkilöiden luopuminen yhden kokouksen kokouspalkkiostaan.
10 3.2.4 Henkilöstö Vuoden 2014 talousarvioon sisältyvät seuraavat henkilöstöresurssilisäykset: Koivumäen hoivaosaston (toiminnan siirto Riihimäen seudun terveyskeskus kuntayhtymältä) henkilöstö 1.1.2014 alkaen - 1 x vastaava sairaanhoitaja - 7 x perus-/lähihoitaja Edellisistä 6 henkilöä siirtyy kuntayhtymän palveluksesta kunnalle ja 2 henkilöä varten siirtyy määrärahavaraus. Vuoden 2013 aikana on täytetty toimia, jotka olivat kustannuksissa vuonna 2013 vain osan vuotta mutta vuonna 2014 tulevat olemaan täysimääräisinä seuraavasti: Kirkonkylän päiväkoti neliosastoiseksi - lastenhoitaja 1.2.2013 lukien - lastenhoitaja 1.8.2013 lukien Vanhustenhuolto - hoitaja 1.3.2013 lukien - hoitaja 1.12.2013 lukien KT:n valtuuskunta hyväksyi 25. lokakuuta työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista 2014 2016. Kunta-alan uusien sopimusten sopimuskausi alkaa 1. maaliskuuta 2014. Sopimukset ovat voimassa 31. tammikuuta 2017 saakka. Sopimuskausi 2014 2016 muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on 1.3.2014 31.12.2015 ja toinen jakso on 1.1.2016 31.1.2017. Ensimmäisellä jaksolla 1.3.2014 31.12.2015 kunta-alan palkkoja korotetaan 1.7.2014 sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin ja teknisten sopimuksen (TS) piiriin kuuluvilla tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 20 euroa 1.7.2014 lukien. Tuntipalkkaisilla (TTES) yleiskorotus toteutetaan tarkistamalla perustuntipalkkoja 12 13 senttiä tunnilta. Lääkärisopimuksessa (LS) korotusvaroja kohdennetaan sekä päivystysjärjestelmän uudistamiseen että lääkäreille, hammaslääkäreille ja eläinlääkäreille maksettavaan yleiskorotukseen. Muutokset toteutetaan pääsääntöisesti 1.1.2015. Opetushenkilöstön sopimuksessa (OVTES) korotusvarat käytetään yleiskorotukseen, kiertävien opettajien matkakustannuskorvausten tarkistuksiin, vuosisidonnaisten lisien painoarvon pienentämiseen sekä 1. ja 2. kalleusluokan lähentämiseen. Ensimmäisen jakson toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 %:n sopimuskorotus toteutetaan kunta-alan sopimuksissa lukuun ottamatta lääkärisopimusta 1.7.2015 lukien. Kunta-alan sopimuksissa korotuksen toteuttamisessa otetaan huomioon vuosilomalain muutoksesta aiheutuvat kustannukset. Jäljelle jäävän korotuksen käytöstä neuvotellaan toukokuun 2014 loppuun mennessä. Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat sopimusjakson 1.1.2016 31.1.2017 palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta kesäkuussa 2015. Kunta-alan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat toisen jakson sopimuskorotuksesta ja sen kohdentamisesta 30.6.2015 mennessä. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset 2012 2013 ovat voimassa 28. helmikuuta 2014 saakka. Kunta-alan sopimuksissa 2014 2016 on otettu huomioon vuosilomalain muutokset, jotka koskevat vuosiloman siirtoa
11 työkyvyttömyyden vuoksi sekä vuosilomapalkan määräytymistä eräissä tilanteissa. Uudet vuosilomamääräykset tulevat voimaan 1. maaliskuuta 2014. Henkilöstömenot Vakituisen henkilöstön palkat on laskettu käytössä olevan Budnetti3-ohjelman palkkasuunnittelu-osion kautta henkilöittäin. Pohjana ovat toukokuun 2013 palkat, joihin on laskettu työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset vuodelle 2014. Henkilösivukulujen laskennassa on käytetty seuraavia sivukuluprosentteja, jotka perustuvat osin arvioon: KuEL -maksu 16,75 %, VaEL 22,51 %, sairausvakuutusmaksu 2,14 %, tapaturmavakuutusmaksu 0,5 %, työttömyysvakuutusmaksu 2,84 %. Tämän lisäksi talousarvioon on varattu eläkemenoperusteisiin KuELmaksuihin n. 816.300 euroa (kuluvana vuonna 873.400 euroa) ja varhe-maksuihin 127.600 euroa (kuluvana vuonna 117.000 euroa). Suurin osa (90.000 euroa) varhe-maksuvarauksesta koskee yhteisvastuullista varhe-maksua, mutta kunnan oman varhe-maksun varaus on kasvanut yli kolmanneksen. Palkka- ja palkkiomenot kasvavat 0,8 % verrattuna vuoden 2013 talousarvioon. Henkilöstömenojen kasvu vuoden 2013 talousarvioon nähden on 102.200 euroa eli 0,6 %. Vuoden 2013 henkilöstömenojen ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.
12 4. TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN RAKENNE JA SITOVUUS SEKÄ TILIVELVOLLISET Kuntalain 65 :n mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Valtuusto päättää talousarvion tuloarvioiden ja määrärahojen euromääräisestä tasosta. Kunnan toiminta perustuu toimialoihin ja palvelukeskuksiin, jotka ovat valtuustoon nähden sitovia tasoja. Toinen palvelukeskuksista sisältää myös ympäristölautakunnan. Käyttötalousosan sitovat toiminnalliset tavoitteet on esitetty taulukossa kunkin toimielimen yleisen osan yhteydessä. Aiempaan tapaan valtuustotason sitovien tavoitteiden lisäksi on asetettu myös lautakuntiin nähden sitovia tavoitteita. Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet on esitetty valtuustoa koskevassa talousarvion osassa. Konserniyhteisöjä koskevat toiminnalliset tavoitteet on esitetty erikseen talousarviokirjan lopussa. Sitova tavoite sitoo kunnanhallitusta, lautakuntia, palvelukeskuksia ja viranhaltijoita samalla tavoin kuin määräraha. Sitovat tavoitteet ovat tavalla tai toisella mitattavissa. Yhden määrärahan puitteissa voi olla yksi tai useampia sitovia toiminnallisia tavoitteita, mutta kahdella tai useammalla määrärahalla ei voi olla yhteisiä sitovia toiminnallisia tavoitteita. Tilinpäätökseen liittyvässä toimintakertomuksessa verrataan toteutunutta toimintaa valtuuston hyväksymiin sitoviin tavoitteisiin. Tulos- ja vastuualueita koskevissa osissa on esitetty erilaisia tavoitteita, painopisteitä ja tunnuslukuja. Ne ovat luonteeltaan operatiivisia, eikä niillä ole sitovuutta toimielimiin nähden. Käyttötalousosan ja investointiosan sitovuus on seuraava: 1. Käyttötalousosan määrärahojen käytöstä ja tuloarvioiden toteutumisesta päättää toimielintasolla valtuusto. Missään toiminnossa ei ole käytetty nettositovuutta. Kunnanhallitus voi päättää talousarvion muuttamisesta vain tapauksessa, jossa kunnanhallitukselle budjetoitu 100.000 euron henkilöstömenosäästötavoite kohdennetaan toimintavuoden aikana. Määrärahojen käytöstä ja tuloarvioiden toteutumisesta tulosaluetasolla päättää asianomainen toimielin ottaen huomioon valtuuston talousarvion hyväksymät mahdolliset sitovat meno- tai tuloperusteet, joilla poiketaan sitovuuden yleissäännöstä. 2. Valtuusto päättää investointien määrärahojen käytöstä ja tuloarvioiden toteutumisesta hankeryhmittäin. Valtuuston hankeryhmittäin päättämistä osista hanketasolla päättää tekninen lautakunta. Valmistuneista talonrakennushankkeista raportoidaan erikseen sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti. 3. Valtuusto hyväksyy sitovasti myös seuraavat tuloslaskelmaosan määrärahat: rahoitustuotot ja - kulut ja satunnaiset kulut sekä rahoitusosasta antolainojen lisäykset, pitkäaikaisten lainojen vähennykset ja lyhytaikaisten lainojen vähennykset. Valtuusto hyväksyy sitovasti seuraavat tuloslaskelmaosan tuloarviot: verotulot, valtionosuudet ja satunnaiset tulot sekä rahoitusosasta antolainojen vähennykset, pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja lyhytaikaisten lainojen lisäykset. Valtuusto hyväksyy talousarviossa sitovasti rahoitusosasta myös satunnaiset erät ja toimintapääoman muutoksen. 4. Investointiosan irtaimen määrärahan siirrosta käyttötalousosaan päättää kunnanhallitus. 5. Toimielimet eivät saa päättää käyttösuunnitelmissaan sisäisten erien käytöstä. 6. Kunnanhallitus voi tarvittaessa täsmentää näitä määräyksiä talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa.
13 Tilivelvolliset vuonna 2014 Hausjärven kunnan voimassa olevan hallintosäännön 30 :ssä todetaan tilivelvollisuudesta seuraavaa: Kunnanvaltuusto määrittää luottamustoimielimet, joiden jäsenet ovat tilivelvollisia ja tilivelvolliset viranhaltijat virkanimikkeen tarkkuudella voimassaolevien sääntöjen ja talousarviorakenteen perusteella. Tilivelvolliset päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä tai tehtävien tai virkanimikkeiden muuttuessa. Kuntalain tulkintateoksen (Harjula-Prättälä 2007 s. 566) mukaan tilivelvollisten luettelon hyväksyminen kuuluu valtuustolle. Tilivelvollisten määritteleminen liittyy sisäisen valvonnan ketjun varmistamiseen. Tilivelvolliset on määriteltävä mm. siksi, että valtuuston vastuuvapauslausunto tilinpäätöksestä kohdistuu tilivelvollisiin. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että tilivelvollisen toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi. Näin ollen tilivelvolliseen voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja tilivelvolliselle voidaan myöntää vastuuvapaus. Kuntalain 75 :n mukaisesti tilivelvollinen on kunnan toimielimen jäsen ja kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnan johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavissa vastuullisessa tehtävässä, kuten kunnanjohtaja ja tulosalueen vastaavat viranhaltijat. Viranhaltijoista tilivelvollisina voidaan pitää toimielimen esittelijöitä ja toimielimen tehtäväalueella itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita ainakin silloin, kun he ovat suoraan toimielimen alaisia. Tilivelvollisuus ei tuo esimerkiksi viranhaltijalle mitään sellaista vastuuta, joka ei kuuluisi hänelle hänen asemansa perusteella muutoinkin - esimiehenä, laskujen hyväksyjänä tai määrärahojen käytöstä päättävänä viranhaltijana. Vaikka päätöksentekovaltaa delegoidaan organisaation alemmille tasoille, tilivelvolliset viranhaltijat eivät vapaudu alaistensa toimintaa koskevasta valvontavastuusta. Valvontavastuu koskee sekä toimintaa että taloutta. Tilivelvolliset vuonna 2014 ovat seuraavat: Toimielin Tulosalue Keskusvaalilautakunnan toiminnot Tarkastuslautakunnan toiminnot Kunnanhallituksen alaiset toiminnot: Hallinto ja sisäiset palvelut -palvelukeskus Elinkeinot ja kehittäminen -palvelukeskus Ympäristölautakunnan alaiset toiminnot Perusturvalautakunnan alaiset toiminnot Sivistyslautakunnan alaiset toiminnot Tekninen lautakunnan alaiset toiminnot (ml Vesilaitos) Tilivelvollinen Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Talousjohtaja Kaavoituspäällikkö Perusturvajohtaja Sivistystoimenjohtaja Tekninen johtaja Investointiosa Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Rahoitusosa Kunnanjohtaja Perusturvajohtaja Sivistystoimenjohtaja Tekninen johtaja Kunnanjohtaja Kunnan toimielinten jäsenet ovat kuntalain mukaisesti tilivelvollisia.
14 YLEISPERUSTELUT KÄYTTÖTALOUSOSA INVESTOINTIOSA TOIMIELIN A TOIMIELIN C TOIMIELIN B TOIMIELIN A TOIMIELIN C TOIMIELIN B Tehtävä 2 Tehtävä 1 Tavoitteet Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Hanke 2 Hanke 1 Menot Tulot Netto TULOSLASKELMAOSA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet ALV:n takaisinperintä Rahoitustulot ja menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä RAHOITUSOSA Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Tulorahoitus ja investoinnit netto Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen LIITTEET Kuva 1: Talousarvion rakenne Harjula, Prättälä: Kuntalaki
15 5. TULOSLASKELMA Suomen Kuntaliitto on uudistanut kunnan ja kuntayhtymän talousarviota ja suunnitelmaa koskevan suosituksensa keväällä 2011. Suositusta ei ole noudatettu sellaisenaan: niin sanottuja kohderahoitteisia talousarviosidonnisia tuottajia ei ole eritelty suosituksen mukaisesti. Tällaiseksi luokitellaan erityisesti vesihuoltolaitos. Vuoden 2014 talousarvio on siis laadittu aiemman Kuntaliiton suosituksen mukaisesti. Kunnan kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelmaosassa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat verotulot, valtionosuudet ja varsinaisen toiminnan menot ja tulot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Vakaan talouden lähtökohta on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitelmavuosina. Tuloslaskelmaosasta suoraan saatavat tunnusluvut ovat toimintakate/toimintajäämä, tilikauden tulos ja tilikauden yli- tai alijäämä. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen ei kuntalaki edellytä vuositasolla, vaan tuloslaskelmaosan rivi Tilikauden ylijäämä (alijäämä) voi talousarviossa tai yksittäisenä suunnitelmavuonna olla yli- tai alijäämäinen. Tilikauden tuloksen arvioinnissa on taloussuunnitelmalla keskeinen merkitys. Kunnanhallituksen tulee tehdä toimintakertomuksessaan tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Lisäksi talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Tuloslaskelma osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelman tuloslaskelma. Historiatietona siinä on esitetty vuoden 2012 tilinpäätöstä ja vuoden 2013 alkuperäistä talousarviota koskevat luvut. Sarake LTK2014 on hallintokuntien esitykset vuoden 2014 talousarvioksi. Sarake TA2014 on kunnanvaltuuston päätös vuoden 2014 talousarvioksi ja seuraavat sarakkeet ovat suunnitelmakauden kaksi viimeistä vuotta. Tuloslaskelman toimintatuloissa ja -menoissa on eritelty ulkoiset ja sisäiset erät. Tuloslaskelmataulukon jälkeen on esitetty tuloslaskelman kaavan mukaisessa järjestyksessä talousarvioon ja -suunnitelmaan sisältyvien erien perustelut.
16 TULOSLASKELMA JA TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TULOSLASKELMA (luvut 1.000 ) TP 2012 TA 2013 LTK 2014 TA 2014 TS2015 TS2016 Toimintatuotot 10 185,5 10 355,9 10 753,6 11 037,5 11 064,2 11 193,4 Ulkoiset tuotot 5 935,2 6 033,5 6 143,9 6 433,4 6 460,1 6 589,3 Sisäiset tuotot 4 250,3 4 322,4 4 609,7 4 604,1 4 604,1 4 604,1 Valmistus omaan käyttöön 37,1 17,3 10,0 10,0 17,7 17,7 Toimintakulut -50 578,1-51 962,3-53 226,8-53 093,0-54 366,8-55 818,1 Ulkoiset kulut -46 327,7-47 639,9-48 617,0-48 488,8-49 762,6-51 213,9 Sisäiset kulut -4 250,3-4 322,4-4 609,8-4 604,2-4 604,2-4 604,2 Toimintakate -40 355,5-41 589,1-42 463,2-42 045,5-43 284,9-44 607,0 Verotulot 28 007,7 30 305,1 31 119,0 30 658,2 32 716,9 34 310,5 Valtionosuudet 13 563,3 13 302,2 12 973,9 13 000,3 13 227,6 13 675,9 Rahoitustuotot ja -kulut -526,6-560,0-630,0-630,0-730,0-800,0 Korkotuotot 14,3 50,0 15,0 15,0 50,0 50,0 Muut rahoitustuotot 34,8 10,0 35,0 35,0 0,0 0,0 Korkokulut -564,7-610,0-680,0-680,0-770,0-840,0 Muut rahoituskulut -11,1-10,0 0,0 0,0-10,0-10,0 Vuosikate 688,9 1 458,2 999,7 983,0 1 929,6 2 579,4 Poistot ja arvonalentumiset -1 924,3-2 047,1-2 299,8-2 312,0-2 558,0-2 702,0 Suunnitelman muk. poistot -1 921,3-2 047,1-2 299,8-2 312,0-2 558,0-2 702,0 Arvonalentumiset -3,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Satunnaiset kulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos -1 235,4-588,9-1 300,1-1 329,0-628,4-122,6 Poistoeron muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Varausten muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahastojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden yli- alijäämä -1 235,4-588,9-1 300,1-1 329,0-628,4-122,6 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP 2012 TA 2013 LTK 2014 TA 2014 TS2015 TS2016 Toimintatuotot/ 20,1 % 19,9 % 20,2 % 20,8 % 20,4 % 20,1 % toimintakulut Vuosikate % 1,3 % 2,7 % 1,8 % 1,8 % 3,4 % 4,4 % Vuosikate/poistot, % 35,8 % 71,2 % 43,5 % 42,5 % 75,4 % 95,5 % Vuosikate /as 78 164 112 110 215 286 Asukasmäärä 31.12. 8 866 8 882 8 926 8 926 8 971 9 016 Liitteenä 1 on tuloslaskelma, jossa on esitetty myös vuoden 2013 vuoden ennuste ja taseeseen kertyvän yli-/alijäämän kehitys.
17 Suunnitelmakauden talous on alijäämäinen, vaikka tilikauden tulos lähestyy tasapainotilaa suunnitelmakauden lopussa. Vuosikatteella mitaten talousarviovuosi 2014 on parempi kuin vuoden 2012 tilinpäätös, mutta ei kuitenkaan riitä kattamaan poistoja. Vaikka vuosikate kasvaakin suunnitelmakauden kahtena jälkimmäisenä vuonna, investointien myötä kasvavat poistot aiheuttavat sen, että tuloslaskelma pysyy alijäämäisenä. 5.1. Toimintatulot ja menot sekä toimintakate Toimintatulot vastaavat entistä käyttötulojen käsitettä. Sisäiset ja ulkoiset erät on budjetoitu erikseen. Toimintakate muodostuu varsinaisen toiminnan toimintatulojen ja toimintamenojen erotuksesta. Luku osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista jää katettavaksi veroilla ja valtionosuuksilla. Toimintamenot vastaavat entistä käyttömenojen käsitettä. Kokonaisuutena toimintamenot ovat 848.900 euroa (1,8 %) vuoden 2013 talousarviota suuremmat. Eri menolajien merkittävimmät perustelut ovat seuraavat: Maksuosuudet kuntayhtymille Kuntayhtymien osuudet sisältyvät asiakaspalveluiden ostoihin. Näihin on varattu määrärahat kuntayhtymistä saatujen ilmoitusten perusteella tai toimielinten/viranhaltijoiden arvioihin perustuen. Terveyskeskuksen kuntayhtymälle on varattu 5.349.700 euroa (kuluvana vuonna 5.654.000 euroa, lisäksi kuntayhtymä lisälaskuttaa kuntaa 71.000 eurolla. Määrärahan pieneneminen 304.300 eurolla johtuu toiminnallisesta muutoksesta: hoivaosaston toiminta siirtyy kunnan toiminnaksi. Hoivaosastoa varten on budjetoitu tuloja 155.000 euroa ja kuluja 677.200, joten toiminnon nettokustannukset kunnalle ovat 522.200 euroa. Mikäli hoivaosaston toimintaan varattu määräraha sisältyisi kuntamaksuosuuteen, olisi vuoden 2014 määrärahavaraus 217.900 euroa (3,9 %) vuoden 2013 määrärahaa suurempi. Erikoissairaanhoidon maksuihin varaus on 9.638.000 (vuonna 2013 9.185.400 euroa). Kasvu vuoden 2013 talousarvioon on 453.000 euroa (4,9 %) ja vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna 802.000 euroa (9,1 %). Edellisten summien lisäksi kunta on varautunut sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon osalta eläkemenoperusteisten maksujen vastuisiin yhteensä 201.800 eurolla eli vuoden 2013 tasoisesti. Lisäksi erikoissairaanhoidon vastuualueella on vuoden 2013 tapaan varauduttu 30.000 eurolla palvelujen ostoon Koivikkokodilta. Terveydenhoitomenojen kokonaiskasvu vuoden 2013 talousarvioon nähden on kaikkiaan 148.000 euroa (1,0 %). Vastaava kasvu vuoden 2012 tilinpäätökseen nähden on 736.800 euroa (5,1 %). Jos hoivaosasto sisältyisi edelleen terveydenhuollon menoihin, kokonaiskasvu olisi 670.200 euroa eli 4,4 %. Vastaava kasvu vuoden 2012 tilinpäätökseen nähden on 1.259.000 euroa (8,7 %). Kuntakonsernin talouden kannalta on huolestuttavaa, jos terveydenhuollon kuntayhtymien talousarviot toteutuvat arvioitua huonompina. Kunnan osuus kuntayhtymien alijäämästä on jo nyt kehittynyt merkittäväksi. Sisäiset erät Sisäisissä erissä ovat tilapalvelun, ruokahuollon ja siivoushuollon sekä hallinnon sisäiset laskutukset muilta hallintokunnilta. Toimintatuloissa ja -menoissa on sisäisiä eriä n. 4.602.200 euroa. Kasvua vuoden 2013 talousarvioon on lähes 300.000 euroa. Kasvua on erityisesti sisäisissä vuokrissa, jotka korottuvat uusien talonrakennusinvestointien myötä.
18 Suunnitelmavuosille 2014-2015 on varattu ulkoisiin toimintamenoihin kasvua 2,9 % vuodessa. Kasvu koostuu pääosin terveydenhuollon kustannusten kasvusta. Muilta osin kasvuvaraa on niukasti ja edellyttää erittäin tiukkaa menolisäysten harkintaa. 5.2. Verotulot ja valtionosuudet 5.2.1. Verotulot Kunnallisverotulo on arvioitu Kuntaliiton veroennustekehikkotyökalua hyväksi käyttäen. Veroennusteessa on huomioitu suunnitteluhetkellä tiedossa olleet hallituksen päätökset. Yleisistä verotukseen liittyvistä muutoksista on kerrottu tarkemmin edellä yleisperusteluissa. Kunnan talousarvioesityksessä verotulojen määräksi on arvioitu 30.658.200 euroa, mikä on 1,2 % korkeampi kuin vuoden 2013 talousarvion mukaiset verotulot. Kunnallisveron ennakoitu kasvu perustuu erityisesti korkeampaan tuloveroprosenttiin. Talouden hidas kasvu ja maltilliset palkankorotukset aiheuttavat sen, että verotuloissa ei ole muuta kasvupotentiaalia. Hausjärven kunnan veroprosentteihin on tehty muutoksia vuodelle 2014. Tuloveroprosentti on valtuuston päätöksellä vahvistettu 21,00 %:ksi, kun vuonna 2013 prosentti oli 20,50. Kiinteistöveroprosentit ovat seuraavan suuruiset: - vakituinen asuinrakennus 0,43 % - yleinen kiinteistöveroprosentti ja kesäasunnot 1,10 (vuonna 2013 1,00 %) -voimalaitokset 1,10 % - yleishyödylliset yhteisöt 0,30 % - rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % Verotulojen tilitykset vuosina 2009-2012 ja arviot vuosille 2013-2016 ovat kunnan kirjanpidon ja verohallinnon laatiman veroennustekehikon mukaan seuraavat: Taulukko: Verotulojen tilitykset 2009-2012 ja arviot vuosille 2013-2016 (luvut 1 000 euroa) tulovero-% kunn.vero mu-% yht.vero mu-% kiint.vero mu-% yhteensä mu-% 2009 19,50 24 499 6,4 966-27,2 945 5,1 26 410 4,6 2010 20,00 24 284-0,9 1 134 17,4 1 155 22,2 26 573 0,6 2011 20,00 25 269 4,1 1 363 20,2 1 157 0,2 27 789 4,6 2012 20,00 25 812 2,1 1 028-24,6 1 168 1,0 28 008 0,8 2013* 20,50 28 374 9,9 1 162 13,1 1 312 12,3 30 848 10,1 2014* 21,00 27 978-1,4 1 154-0,7 1 527 16,3 30 658-0,6 2015* 21,50 29 985 7,2 1 205 4,4 1 527 0,0 32 717 6,7 2016* 22,00 31 781 6,0 1 003-16,8 1 527 0,0 34 311 *arvio 4,9 Lähde: Kunnan omat arviot ja Verohallinnon veroennustekehikko-työkalu 5.2.2. Valtionosuudet Valtionosuudet vuodelle 2013 on laskettu käytössä olleiden laskentaohjeiden ja arviotietojen perusteella. Valtionosuuksien määräksi vuodelle 2014 on arvioitu 13.300.200 euroa, 13.227.600 euroa vuodelle 2015 ja 13.675.900 euroa vuodelle 2016. Valtionosuudet on laskettu Kuntaliiton tämänhetkisten ohjeiden mukaisesti, mutta valtionosuuksien lopullinen määrää tarkentuu vasta joulukuussa. Valtionosuudet siis vähenevät absoluuttisesti.
19 Valtion talousarvioesityksen (16.9.2013) mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee 30,96 prosentista 29,53 prosenttiin vuonna 2014. Muutos johtuu pääosaltaan jo päätetyistä valtionosuusleikkauksista: - 631 M vuonna 2012 (118 /as), - lisäleikkaus vuonna 2013 (23 /as), - lisäleikkaus 125 M vuonna 2014 + lisäleikkaus 237 M vuonna 2014 (yhteensä 67 /as). Lisäksi - vuoden 2013 tapaan - opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta vuonna 2014. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä myöskään kustannustason muutoksesta aiheutuvia tarkistuksia, mikä vähentää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia lisäksi 36 milj. eurolla. Taulukko: Hausjärven kunnan valtionosuudet 2009-2012 ja valtionosuusarviot 2013-2016 sos.ja 1 000 yleinen terv.- huolto op. ja kulttuuri YHT Mu-% 2009 243,7 9 710,4 1 937,7 11 891,8 peruspalvelut verotulotasaus op. ja kulttuuri järj. muutoksen tasaus YHT Järjestelmämuutos 2010 2010 13 355,7 1 316,0-1 913,7 26,316 12 784,3 7,5 2011 13 421,8 1 684,7-1 935,0 26,3 13 163,1 3,0 2012 13 852,0 1 733,8-2 048,8 26,3 13 563,3 3,0 2013* 14 058,4 1 249,4-2 005,6 26,3 13 328,5-1,7 2014* 14 122,2 881,8-2 030,0 26,3 13 000,3-2,5 2015* 13 866,1 1 365,2-2 030,0 26,3 13 227,6 1,7 2016* 14 178,0 1 501,7-2 030,0 26,3 13 675,9 3,4 Lähde: Kunnan kirjanpito ja kunnan arvio, jonka muodostamisessa käytetty apuna Kuntaliiton valtionosuuslaskuria ja laskelmia
20 6. RAHOITUSOSA Kunnan toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. RAHOITUSLASKELMA /ulkoiset (luvut 1.000 ) TA 2012 TP 2012 TA 2013 ENN2013 TA2014 TS2015 TS2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 854 689 1 141 1 141 983 1 930 2 579 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 0-219 0 0-277 - 250-250 Investointien rahavirta Investointimenot - 4 730-5 368-4 146-4 317-4 320-954 -6 883 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 100 91 0 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 380 497 90 50 319 270 270 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA - 2 496-4 401-2 814-3 035-3 295 996-2 976 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0 45 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten lisäykset 0 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 45 0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset 965 692 2 730 2 749 3 735-975 3 115 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 000 3 500 6 600 6 600 10 300 5 300 9 700 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 4 035-3 808-3 870-4 351-5 065-6 275-6 585 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 1 000 0 500-1 500 0 0 Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 0 682 0 0 0 0 0 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0-28 0 0 0 0 0 Vaihto-omaisuuden muutos 0 12 0 0 0 0 0 Saamisten muutos 0 384 0 0 0 0 0 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos 0 314 0 0 0 0 0 Rahoituksen rahavirta 965 1 420 2 730 2 749 3 735-975 3 115 RAHAVAROJEN MUUTOS - 1 531-2 981-84 - 286 440 21 140 Kassavarat 31.12 2 083 2 145 1 971 1 860 2 300 2 321 2 461 Kassavarat 1.1 3 614 5 127 1 248 2 145 1 860 2 300 2 321 Rahavarojen muutos - 1 531-2 981 723-286 440 21 140
21 Rahoituslaskelman tunnusluvut (luvut 1.000 ) TA 2012 TP 2012 TA 2013 ENN2013 TA2014 TS2015 TS2016 Investointien tulorahoitus-% 39,2 12,8 28,2 27,0 22,8 202,3 37,5 (100*vuosikate/(investointimenot-rahoitusosuudet) Pääomamenojen tulorahoitus-% 21,2 7,5 14,4 13,3 10,5 26,7 19,2 (100 x vuosikate) (Investointimenot-rahoitusosuudet+antolainojen nettomuutos+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate 0,5 0,3 0,4 0,3 0,3 0,4 0,4 (Vuosikate + korkokulut) (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys pv 14 14 13 12 14 15 14 365 x kassavarat 31.12/kassasta maksut tilikaudella Kunta velkaantuu voimakkaasti talousarviokaudella. Erityisesti vaatimaton tulokehitys ja tuloihin nähden suuret investoinnit aiheuttavat sen, että kunta joutuu rahoittamaan toimintansa pääasiassa velanotolla. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä on merkittävästi negatiivinen. Jotta talous kehittyisi tasapainoisesti, tulisi kertymän olla pitkällä aikavälillä nolla. Voimakas velkaantuminen merkitsee rahoituksellisten riskien kasvamista. Kunnan lainanhoitokyky on heikko ja heikkenee talousarviokaudella edelleen. Näin on siitä huolimatta, että korkotaso on matala ja sen ennustetaan pysyvän matalana koko suunnitelmakauden. Kassan riittävyys on mitoitettu suositusten alarajalle. Investointimenot Investointiosan kokonaisuus on talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosina seuraavankaltainen. Taulukossa on esitetty investointisuunnitelma talousarviovuodelle ja taloussuunnitelmavuosille. Lisäksi on esitetty alustava luonnos vuosien 2017-2018 investointitarpeista. Taulukko: Investoinnit 2014-2018 (luvut 1.000 ) TA2014 TS2015 TS2016 LUONNOS 2017 LUONNOS 2018 Menot -4 320,0-954,0-6 883,0-7 720,0-3 140,0 Rahoitusosuudet 0,0 0,0 0,0 620,0 0,0 Tulot 319,0 270,0 270,0 270,0 270,0 Netto -4 001,0-684,0-6 613,0-6 830,0-2 870,0 Talousarviovuonna merkittävimmät investoinnit ovat kunnan rahoitusosuus Riihimäen jätedenpuhdistamon laajennukseen ja saneeraukseen sekä Ryttylän koulukeskuksen toisen vaiheen työt. Tarkemmin investointeja on käsitelty talousarviokirjan investointiosassa.