Kouvolan kaupungin Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016 2018

Kouvolan kaupungin Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016 2018 30 % 50 % 20 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus 20.10.2015

Kouvolan kaupunki Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016 2018 Sisällysluettelo 1 Yleisosa... 1 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 1 1.2 Kouvolan toimintaympäristö... 3 1.3 Taloudelliset lähtökohdat... 5 1.4 Talousarvion rakenne ja sitovuus... 13 1.5 Henkilöstötarkastelu... 18 1.6 Strategiatarkastelu... 21 1.7 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä... 25 2 Käyttötalousosa... 26 2.1 Budjettirahoitteiset tehtävät toimialoittain... 26 2.1.1 Konsernipalvelut... 26 2.1.2 Tekniikka- ja ympäristöpalvelut... 31 2.1.3 Hyvinvointipalvelut... 42 2.2 Kohderahoitteiset tehtävät... 60 2.2.1 Taseyksikkö Kouvolan seudun ammattiopisto... 60 3 Tuloslaskelmaosa... 65 4 Investointiosa... 69 5 Rahoitusosa... 80 6 Liikelaitokset... 83 6.1 Tilaliikelaitos... 84 6.2 Teknisen tuotannon liikelaitos... 87 7 Konserniyhteisöt... 91 8 Liitteet... 94 Koonti Konsernipalvelut, talous ja omistajaohjaus

Yleisosa 1 Yleisosa 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Taloutta tasapainotetaan Vaikea taloustilanne ja negatiivinen väestönkehitys edellyttävät jatkuvaa sopeuttamista kaupungin palvelurakenteissa, henkilöstömitoituksessa sekä tulorahoituksessa. Vuoden 2016 talousarvion mukaan kaupungin palveluihin, investointeihin ja kehittämiseen käytetään rahaa 639 miljoonaa euroa. Toiminnan nettomenot kasvavat kuluvan vuoden talousarvioon nähden 0,2 prosenttia. Talousarvio on 2,3 milj. euroa ylijäämäinen, mutta kaupungin suunnitteluvuosille taseeseen jää katettavaksi vielä 2,5 miljoonaa euroa. Talouden tasapainottamiseksi on tehty useita eri toimenpiteitä viime vuosien aikana, mutta vallitseva heikko taloustilanne edellyttää lisäsopeutusta kaupungin palveluissa ja veronkorotuksia vuodelle 2016. Kunnallisveroon esitetään 0,25 prosenttiyksikön korotusta ja lisäksi kiinteistöveroihin esitetään tehtäväksi eräitä korotuksia. Kaupungin julkinen rahoitus eli verotulot ja valtionosuudet kasvavat yhteensä 2,6 % vuonna 2016. Kaupungin tulorahoitus ei kata toiminnan ja investointien menoja, minkä johdosta kaupungin nettovelka kasvaa 41 milj. euroa. Kaupungin velkamäärä pysyy kuitenkin kohtuullisena. Talousarvioehdotuksessa kaupungin investointimenot ovat 67,9 milj. euroa. Vuoden 2015 tilinpäätösennuste on 8,2 miljoonaa euroa alijäämäinen, joten kuromista riittää tuleville vuosille. Talouden tasapainottamista hankaloittaa erityisesti heikko suhdannetilanne, joka näkyy mm. kasvaneina työttömyyden hoitokustannuksina sekä heikkona verotulokehityksenä. Samanaikaisesti kaupungin väkimäärä vähenee. Henkilöstö Henkilöstömenojen hallinta on keskeisiä keinoja talouden tasapainottamisessa, mikä edellyttää tiukkaa henkilöstösuunnittelua. Kaupungin henkilöstömäärä on vähentynyt huomattavasti viime vuosien aikana. Henkilöstön eläköityminen jatkuu suurena, joten eläkepoistumaa tulee hyödyntää tehokkaasti myös jatkossa. Henkilöstösuunnittelun tavoitteena ovat optimaaliset henkilöstörakenteet ja -mitoitukset. Kaupungin palveluja ja palveluverkkoa koskevilla ratkaisuilla on huomattava vaikutus tulevien vuosien henkilöstötarpeeseen. Kouvolan kaupungilla on ollut korkeat työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset. Yhtenä keskeisenä henkilöstömenojen hallinnan keinona on sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen. Vuoden 2015 aikana kehitys on saatu käännettyä myönteiseen suuntaan, mutta määrätietoista työtä on jatkettava edelleen. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen ja työkykyprosessien kehittäminen onkin vuoden 2016 henkilöstöjohtamisen painopisteitä. Myös johtamista ja esimiestyötä kehitetään suunnitelmallisesti jatkamalla esimiesten 360- arviointeja. Kaupunki varautuu myös tulevaan ja satsaa kehittämiseen Kaupungin palveluita pyritään järjestelmään uudelleen tulevaisuuden vaatimustasoa vastaavaksi. Tähän työhön on valjastettu palvelumallityöryhmä, joka huomioi mm. digitalisaation tuomat mahdollisuudet kuntalaispalvelujen tuottamisessa. Kaupunki investoi myös tulevina vuosina elinvoimaa vahvistaviin strategisiin kärkihankkeisiin. Sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen yhdistämistä toteuttavan Ratamo-keskuksen rakentaminen käynnistyy ensi vuonna. Kullasvaaran logistiikka-alueeella sijaitsevaa Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalia kehitetään vuorovaikutuksessa logistiikka-alan toimijoiden kanssa. Vuonna 2016 jatketaan rautatie- ja maantieterminaalialueen maanhankintatoimenpiteitä, laaditaan koko suunnittelualueen kaavarunko sekä käynnistetään alueen asemakaavan ja yleissuunnitelman laatiminen. Kouvola RRT alueen kehittämiseen haetaan Euroopan Unionin rahoitustukea. Asuntomessut Kouvolassa 2019 suunnittelua jatketaan. Tavoitteena on kirkastaa kuvaa Kouvolasta edullisena ja viihtyisänä asuinpaikkana hyvien liikenneyhteyksien varrella palvelujen ja luonnon läheisyydessä. 1

Yleisosa Kouvolan elinvoimaisuutta pyritään lisäämään myös Kouvolan ydinkeskustan kehittämistoimenpiteillä. Kouvolaan saapumista ja keskusta-alueen ominaispiirteitä korostetaan tarinallisesti markkinoinnissa sekä sisääntuloväylien rakenteissa Ydinkeskustan kehittämisalueita ovat mm. kaavoitus, infrastruktuurin suunnittelu ja toteutus sekä alueen toimintojen ja palvelujen toiminnallinen kehittäminen. Kävelykatu Manski uudistetaan suurimmalta osin vuoden 2016 aikana. Lisäksi laaditaan keskustan osayleiskaavaehdotus sekä edistetään Matkakeskuksen, Lasipalatsin, Brankkarin ja Keskustakortteleiden asemakaavoituksen valmistelua ja rakentamista yhteistyössä alueen kiinteistönomistajien kanssa. Samalla varaudutaan osallistumaan yleisten alueiden kehittämiseen yksityisten kiinteistöjen rakennushankkeiden yhteydessä. Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja 2

Yleisosa 1.2 Kouvolan toimintaympäristö Väestö Kouvolan väestömäärän kehitys vuosina 2009-2014 ja ennuste 2015 2040 Lähde: Tilastokeskus Tulevaisuuden palvelutarpeita arvioidaan pääasiassa väestömäärän kehityksen ja väestörakenteen muutosten perusteella. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kokonaisväestömäärä Kouvolassa laskee noin 2,2 prosentilla vuodesta 2014 vuoteen 2020. Ennuste perustuu toteutuneeseen kehitykseen ja siitä johdettuun todennäköiseen tulevaan kehitykseen. Väestörakennetta koskevan ennusteen mukaan vuodesta 2016 vuoteen 2040 mennessä 0-14 -vuotiaiden määrä laskee noin 12 prosenttia ja työikäisen väestön 15-65 -vuotiaiden määrä vähenee noin 16 prosenttia. Sitä vastoin 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa noin 18 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Kaupungin palveluiden järjestämisen näkökulmasta väestörakenteessa tapahtuva muutos on merkityksellinen, sillä väestörakenteen muutos heijastuu suoraan palveluiden tarpeeseen ja järjestämiseen. Negatiivinen väestömuutos vaikuttaa myös kaupungin tuloperusteisiin heikentävästi. Väestörakenteen ennakoidaan Kouvolassa muuttuvan samansuuntaisesti riippumatta siitä, väheneekö vai kasvaako väestömäärä lievästi. Väestörakenteen muutosennuste 2016 2040 60000 50000 40000 30000 20000-14 15-64 65-10000 0 2016 2020 2024 2028 2032 2036 2040 Lähde: Tilastokeskus 3

Yleisosa Työ Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen elokuun työllisyyskatsauksen mukaan työttömyyden kasvu jäi Kaakkois-Suomen seutukunnissa vähäisemmäksi kuin koko maassa. Kouvolassa oli työttömänä 5 549 työtöntä työnhakijaa, 2,8 % enemmän kuin viime vuoden elokuussa. Seutukunnallisesti kasvu oli Kouvolassa maltillisinta. Työttömien osuus työvoimasta Kouvolassa oli 13,9 %, kun se koko maassa oli 13,2 %. Seutukunnallisesti nuorten työttömyys kasvoi hieman, kun taas pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on kiihtynyt. Nuoria alle 25-vuotiaita oli Kouvolassa työttömänä 826 henkilöä eli 3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yli vuoden työttömänä olleita Kouvolassa oli 1 865 henkilöä. Uusia avoinna olevia työpaikkoja oli Kouvolassa 65,2 % enemmän kuin viime vuonna. (Kaakkois-Suomen ELYkeskus, Elokuun työllisyyskatsaus, 22.9.2015.) Kouvolan työttömyystilanne elokuussa 2009-2015 Lähde: Tilastokeskus Asuminen Kouvolassa on yhteensä 51 371 asuntoa. Asunnot jakautuvat siten, että omakoti- ja paritaloissa asuntoja on 24 789, rivitaloissa 6 671, kerrostaloissa 18 069 asuntoa ja muissa rakennuksissa sijaitsee yhteensä 1 829 asuntoa. Kouvolan kaupungissa ei ole käytössä asuntopoliittista ohjelmaa, jossa olisi asetettu pitkän ajan asuntotuotontavoitteita. Nykyisen Kouvolan alueella on rakennettu asuntoja myönnettyjen rakennuslupien mukaisesti seuraavasti vuodesta 2009 lähtien: Lähde: Kouvolan kaupunki 4

Yleisosa Kouvolan asuntotuotanto on hiipunut pientalorakentamisen osalta, johtuen kaupungin asukasmäärän vuosittaisesta vähenemisestä koko uuden Kouvolan ajanjaksolla. Työpaikkojen väheneminen Kouvolan alueella on aiheuttanut nuoremman väestön osalla muuttotarpeen muualle Suomeen työpaikkojen ohjaamana, joten tarve pientalorakentamiseen on vähentynyt lähes puoleen vuoden 2011 tasolta. Rakentamisen volyymi keskittyy tulevina vuosina uudisrakentamisen sijaan korjaus- ja laajennusrakentamiseen. Energiatehokkuuden parantaminen lisää myös korjausrakentamisen tarvetta. Vanhemman väestön muuttaessa kylätaajamista palvelujen läheisyyteen kuntakeskukseen on edesauttanut kerrostalojen ja rivitalojen rakentamisen jatkumista normaalilla tasolla. Samalla pientalorakennuksien käyttötarkoitus haja-asutusalueella on muuttunut osittain vapaa-ajan toimintoja palvelevaksi rakennuskannaksi. Vapaaajanrakennusten rakentaminen on vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta säilynyt ennallaan. Lisäksi olemassa olevaan suureen määrään vapaa-ajanrakennuksia haetaan paljon laajentamiseen, lisärakentamiseen ja korjaamiseen liittyviä rakennus- ja toimenpidelupia. 1.3 Taloudelliset lähtökohdat Yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriön syyskuussa julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan Suomen taloudellinen tilanne ei ole paranemassa. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan vuonna 2015 ainoastaan 0,2 %, työttömyyden ennustetaan lisääntyvän sekä työttömyysjaksojen muodostuvan aiempaa pidemmiksi. Vaikka Kiinan taloudellisen tilanteen näkymä ei näytä parantuvan ja Venäjän talous jatkuu supistumista, niin kuitenkin monien Suomelle tärkeiden kauppakumppanien taloudet ovat kehittyneet positiivisesti. Julkisen talouden arvioidaan pysyvän alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun asti julkisen velan ylittäessä vuonna 2015 60 prosentin rajan. (Lähde: Valtiovarainministeriö, Taloudellinen katsaus syksy 2015). Pitkittynyt heikko suhdannetilanne sekä pidempiaikaiset rakennemuutokset ovat muuttaneet Suomen Julkisen talouden pysyvästi alijäämäiseksi. Talouden kasvumahdollisuuksia on heikentänyt teollisuuden rakennemuutos sekä tulevina vuosina lisäksi työikäisen väestön määrän väheneminen. Etenkin julkista taloutta koskeva väestön ikääntyminen aiheuttaa lisäpaineita talouden hoitamiseen. Tästä johtuen julkisen talouden rahoitusasema tulee heikkenemään, jolloin nykyisellä veroasteella tulot eivät riitä kattamaan menoja ja julkinen velka aiheuttaa kestävyysvajeen. Suomen nykyinen hallitus tavoittelee rakenteellisilla uudistuksilla Suomen taloudelle kestävää kasvua ja paranevaa työllisyyttä sekä julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoituksen turvaamista. (Lähde: Valtiovarainministeriö, Budjettikatsaus 2016, 9/2015.) Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalousohjelma Julkisen talouden kokonaisohjausta on vahvistettu vuoden 2015 alusta. Nykyinen hallitus laati julkisen talouden suunnitelman, jossa on asetettu julkiselle taloudelle ja sen alasektoreille rahoitusasemaa koskevat tavoitteet. Rahoitusaseman tavoitteet asetetaan erikseen kullekin osa-alueelle. Osana julkisen talouden suunnitelmaa on laadittu kuntatalousohjelma, jolla pyritään vahvistamaan kuntatalouden ohjausta. Rahoitusasematavoitteen lisäksi on asetettu menorajoite, jolla rajoitetaan valtion toimenpiteistä kunnille aiheutuvia toimintamenojen muutoksia. Myös uusi kuntalaki pyrkii ohjaamaan kuntia ja kuntayhtymiä kohti ennakoivampaa ja kokonaisvaltaisempaa taloudenhoitoa. Kunnan talouden tarkastelu tullaan ulottamaan vuodesta 2017 lähtien koko kuntakonserniin ja alijäämien kattamisvelvollisuus kiristyy sekä laajentuu. (Lähde: Valtiovarainministeriö, Kuntatalousohjelma 2016-2019.) Kuntien valtionavut Kuntien valtionavut muodostuvat yleiskatteellisista valtionosuuksista sekä valtion avustuksista erilaisiin tehtäviin. Valtionosuusjärjestelmä muodostuu peruspalvelujen valtionosuudesta sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta. Kuntien saamat valtionosuudet kasvavat vuonna 2016, suurimpina muutoksena ovat kustannustenja- 5

Yleisosa on tarkistus, joka tehdään 4 vuoden välein sekä hallituksen veroperustemuutoksista johtuvat veromenetyksien kompensaatiot. Valtionosuuksia lisäävät tekijät vuonna 2016: Valtionosuuksiin tehty kustannustenjaon tarkistus, yhteensä 300 milj. euroa Veromenetyksien kompensaatiot, 262 milj. euroa Lapsiperheiden kotiavun ja lastensuojelun lisäys, 10 milj. euroa Valtionosuuksia 2016 vähentävät hallitusohjelmassa asetetut toimet kuntien kustannuksien alentamiseksi: Subjektiivisen päivähoito-oikeuden kaventaminen Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muuttaminen Alueellisen erikoissairaanhoidon tehostaminen Valtionosuuksien indeksikorotuksien jäädyttäminen Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämisen avustuksien lopettaminen Yleissivistävän koulutuksen laadun parantamisen avustuksien osittainen lopettaminen Kuntataloutta pyritään vahvistamaan myös asiakasmaksuihin ehdotettavilla muutoksilla. Päivähoitomaksuja sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja korotetaan 1.8.2016 alkaen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuja ensi vuoden alusta lukien. Kuntien rahoitusaseman arvioidaan vahvistuvan vuoteen 2015 nähden vajaalla 290 milj. eurolla edellä mainittujen toimenpiteiden johdosta. (Lähde: Valtiovarainministeriö, Budjettikatsaus 2016.) Kuntatalouden tilannekuva Kunnat ovat sopeuttaneet toimintaansa viime vuosina pitkittyneen heikon taloustilanteen vuoksi. Säästöjen ja toiminnan tehostamisen ohella kunnat ovat joutuneet kiristämään kuntaverotustaan. Suhdannetilanne, verotulojen heikko kehitys sekä valtiontalouden toimenpiteet ovat kiristäneet kuntien taloutta entisestään. Näiden lisäksi kiristystä käyttötalouteen ovat aiheuttaneet tehtävien ja velvoitteiden lisäys, muuttoliike sekä ikääntymiskustannusten kasvu. Kuntatalouden investoinnit ovat jatkaneet kasvuaan heikosta taloustilanteesta huolimatta. Kuntien tulorahoitus ei kuitenkaan riitä rahoittamaan investointeja, joten tämä on johtanut velkaantumisen kasvuun sekä verotuksen kiristämiseen. Tässä yhteydessä on syytä tarkastella myös kuntien velanmaksukykyyn liittyviä riskejä, joita kuvaavat suhteellisen velkaantuneisuuden kasvaminen sekä omavaraisuusasteen laskeminen. Alla oleva kuvasta näkee näiden tunnuslukujen kehittymisen vuosina 2003-2013. Manner-Suomen kuntien suhteellisen velkaantuneisuuden ja omavaraisuusasteen muutos v. 2003-2013 Lähde: VM/Tilastokeskus Kuntien talouden näkymät lähivuosille ovat edelleen vaikeat, erityisesti ikäsidonnaisten menojen kasvupaine sosiaali- ja terveyspalveluissa aiheuttaa kunnille haasteita. Ratkaisevaan merkitykseen tuleekin nousemaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen toteuttaminen. Kuntien verotulojen kasvun arvioidaan edelleen olevan hidasta, ennusteiden mukaan näköpiirissä ei ole lähivuosina parannusta talouden kasvuun. Kuntiin on muodostunut rakenteellinen epätasapaino kasvaneiden kustannuspaineiden sekä hitaan talouskehityksen johdosta, näistä syistä kuntatalouden tasapainoon pääseminen on erityisen haastavaa. (Lähde: Valtiovarainministeriö, Kuntatalousohjelma 2016-2019.) 6

Yleisosa Kouvolan kaupungin kärkihankkeet Kullasvaaran logistiikka-alueeella sijaitsevan Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalin (Kouvola RRT) kaavoitus ja tekninen suunnittelu mahdollistavat alueen tarkoituksenmukaisen kehittämisen vahvistaen samalla logistiikkatoimialan asemaa kaupungissa. Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalin suunnittelua ja toteutusta edistetään vuorovaikutuksessa logistiikka-alan toimijoiden kanssa luoden toimintaedellytyksiä nykyisten ja uusien käyttäjien tarpeisiin perustuvalle alueen kehittämiselle. Vuonna 2016 jatketaan kehitettävän Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalialueen maanhankintatoimenpiteitä, laaditaan koko suunnittelualueen kaavarunko sekä käynnistetään alueen asemakaavan ja yleissuunnitelman laatiminen. Lisäksi laaditaan kuvaus Kouvola RRT-alueen toiminta- ja hallintomallista. Kouvola RRT-alueen kehittämiseen haetaan tukea Euroopan komission tulevassa verkkojen Eurooppa rahoitushaussa. Tekniikka- ja ympäristöpalvelut varaa rahoituksen hankkeen yleissuunnittelulle. Konsernipalvelut varaa rahoituksen terminaalialueen toiminta- ja hallintomallin kehitystyölle. Muusta rahoituksesta päätetään erikseen. Asuntomessut Kouvolassa 2019 kirkastaa kuvaa Kouvolasta edullisena ja viihtyisänä asuinpaikkana hyvien liikenneyhteyksien varrella palvelujen ja luonnon läheisyydessä. Hyvään asumiseen yhdistyvät mahdollisuudet yrittää ja tehdä työtä Kouvolassa elinvoimaisessa ja luonnollisessa kasvukeskuksessa. Asuntomessujen mahdollistamiseksi laaditaan asuntomessualueen asemakaava, saatetaan se lainvoimaiseksi sekä aloitetaan asuntomessualueen tonttien markkinointi. Alueen yhdyskuntatekniikan suunnittelulla mahdollistetaan alueen infrastruktuurin rakentaminen ennen talonrakennustöiden aloittamista messualueella. Vuonna 2016 laaditaan Kouvolan asuntomessut 2019 projektisuunnitelma sekä projektin markkinointi- ja viestintäsuunnitelma, joka tukee kaupungin elinvoiman kehittämistä erityisesti kaupungin vetovoiman parantamisessa ja kaupunkimarkkinoinnissa. Yhdessä Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa nimetään kaupungin osallistujat asuntomessutoimikuntaan sekä asuntomessujen työryhmiin. Lisäksi suunnitellaan ja toteutetaan asuntomessualueen reuna-alueiden viherrakentamistyöt. Tekniikka- ja ympäristöpalvelut varaa rahoituksen hankkeelle. Kaupungin ydinkeskustan kehittämisessä kehittämisalueita ovat mm. kaavoitus, infrastruktuurin suunnittelu ja toteutus sekä alueen toimintojen ja palvelujen toiminnallinen kehittäminen. Kouvolan ydinkeskustaan saapumista ja keskusta-alueen ominaispiirteitä korostetaan tarinallisesti markkinoinnissa sekä sisääntuloväylien rakenteissa. Ydinkeskustaan on hyvät liikenneyhteydet ja se tarjoaa hyvät mahdollisuudet asua ja harrastaa sekä yrittää ja tehdä työtä. Ydinkeskustan elinvoimaisuutta ja toiminnallisuutta kehitetään koordinoidusti eri toimijoiden yhteistyönä. Ydinkeskustaan liittyvää kehittämistoimintaa jatketaan koordinoidun toimenpideohjelman alla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Ydinkeskustan toiminnan ja rakenteiden kehittämiselle laaditaan projektisuunnitelma tähdäten asuntomessuvuoteen 2019. Kävelykatu Manski uudistetaan suurimmalta osin vuoden 2016 aikana. Lisäksi laaditaan keskustan osayleiskaavaehdotus sekä edistetään Matkakeskuksen, Lasipalatsin, Brankkarin ja Keskustakortteleiden asemakaavoituksen valmistelua ja rakentamista yhteistyössä alueen kiinteistönomistajien kanssa. Samalla varaudutaan osallistumaan yleisten alueiden kehittämiseen yksityisten kiinteistöjen rakennushankkeiden yhteydessä. Kouvolan kaupungin edunvalvontahankkeet Vanhojen teollisuusalueiden osalta teollisuusaluekäytöstä poistuneiden tai vajaakäyttöisten teollisuustonttien ja - kiinteistöjen uusiokäyttöä lisätään yhteistyössä alueiden omistajien kanssa. Vuonna 2016 sovitaan asianosaisten kesken kehittämistavoitteista ja -toimenpiteistä, joilla edistetään uusien työpaikkojen ja yritysten syntymistä. Kimolan kanavan vesiväylähanketta edistetään hankkeeseen sitoutuneiden osapuolten kanssa. Vesiväylähankkeelle pyritään saamaan sen toteuttamisen mahdollistamiseksi kuntien ulkopuolista rahoitusta. Vuonna 2016 odotetaan väyläpäätöksen saavan lainvoiman sekä uudistetaan hankkeeseen sitoutuneiden kuntien rahoituspäätökset. Kymi Ring hankkeen toteuttaminen on siirtymässä toteuttajayhtiön vastuulle. Kouvolan kaupunki tukee hanketta omalta osaltaan jatkossa sovittavalla tavalla. 7

Yleisosa Kouvolan kaupungin taloudellinen kehitys Kaupungin toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, mm. väestön ikääntyminen ja yleisen taloustilanteen vaikutukset, aiheuttavat hyvinvointipalveluiden tuottamissa palveluissa kasvutarpeita. Palvelutarpeiden lisääntyminen sekä työllisyyden heikkeneminen sekä muutokset muun muassa työmarkkinatuen uudistuksesta ja varhaiskasvatuslaissa luovat kasvupaineita menojen näkökulmasta. Tulevina vuosina keskeistä on kaupungin tulorahoituksen turvaaminen sekä menojen hallinta, jotta pystytään turvaamaan palvelujen riittävyys ja saatavuus. Kaupungin talouteen on syntynyt kunnille tyypillinen rakenteellinen menojen ja tulojen epätasapaino. Vuoden 2014 tilinpäätös muodostui 8,3 milj. euroa ylijäämäiseksi ainoastaan kertaluonteisten satunnaisten tuottojen vuoksi. Taseeseen kertynyt ylijäämä tullaan käyttämään jo vuoden 2015 aikana. Vuoden 2015 alijäämäksi arvioidaan 8,2 milj. euroa, jolloin taseeseen muodostuu kertynyttä alijäämää 4,8 milj. euroa. Näin ollen talouden tasapainottamista tulee edelleen jatkaa. Kouvolan talouden sopeuttamistarve on edelleen noin 10 miljoonan euron luokkaa vuositasolla. Verotulojen kehitys on Kouvolan osalta erityisen heikkoa, johtuen pitkälti ansiotulojen heikosta kasvusta. Ansiotulojen arvioitu kasvu vuodelle 2015 on ainoastaan 1,1 prosenttia ja verotettavien tulojen kasvu 1 %. Kunnallisverotilityksien kasvu vuodelle 2015 on ainoastaan 3,9 % ja 1,6 % vuodelle 2016 näille vuosille kohdistetuista veronkorotuksista huolimatta. Kunnallisveroa nostettiin vuoden 2015 alusta 0,5 prosenttiyksikköä ja vuoden 2016 talousarvio sisältää 0,25 prosenttiyksikön korotuksen sekä kiinteistöverojen korottamisen. Suunnitelmavuosina 2017-2018 ansiotulojen sekä verotulojen kasvujen arvioidaan olevan edelleen heikkoa. Yhteisöveron määräaikaisen korotuksen päättyminen pienentää yhteisöveron tuottoa arviolta noin 3,0 milj. euroa vuoden 2015 tasoon nähden vuodesta 2016 lähtien. Vaikea taloudellinen tilanne edellyttää toimenpiteiden suunnittelemista tasapainoisen talouden saavuttamiseksi. Kouvolan kaupunki on omaehtoisesti sopeuttanut talouttaan viime vuosina. Kouvolan kaupunginhallitus asetti keväällä 2013 tavoitteeksi kaupungin henkilöstöresurssin vähentämisen 600 henkilötyövuodella sekä menojen karsimisen 20 miljoonalla eurolla vuoden 2013 lähtötilanteesta. Vuoden 2015 elokuun loppuun mennessä henkilöstömäärä on vähentynyt noin 590 henkilöllä v. 2013 alun tilanteeseen nähden. Henkilöstömäärässä tullaan vuonna 2015 pääsemään alle 6000 henkilöön. Eläköitymisien osalta tulee pyrkiä 30 % tavoitteeseen vapautuvien paikkojen täyttämättä jättämisessä. Kaupunginhallituksen asettamista henkilöstön vähennystavoitteista pidetään kiinni, mutta vähennykset kytketään palveluiden rakenteellisiin ja toiminnallisiin uudistuksiin sekä näiden edellyttämiin yhteistoimintamenettelyihin. Taloussuunnitelmakaudelle on suunniteltu merkittäviä palveluverkkomuutoksia, joista päätetään ensi vuoden aikana. 8

Yleisosa Sijoitustoiminta Kaupungin sijoitussalkun varojen perustana on energiayhtiöjärjestelyistä saatu 17,5 miljoonan euron kertasuoritus sekä Valkealan kunnan entinen noin 1,6 milj. euron sijoitussalkku. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sijoitustoiminnan perusteet ja kaupunginhallitus vahvisti sijoitustoiminnan käytännön toteutuksen periaatteet 2010. Kaupungin varainhoitosalkun perusallokaatiota tarkistettiin kaupunginhallituksen päätöksellä 16.2.2015 paremmin nykyistä markkinatilannetta vastaavaksi. Kaupunki on kilpailuttanut varainhoitonsa ja pitkän sijoitussalkun hoito on ulkoistettu täyden valtakirjan periaatteella kahdelle omaisuudenhoitajalle. Kaupungin nykyisellä sijoitusstrategialla salkun perusallokaatio on 55 % korot, 35 % osakkeet, 10 % muut sijoitukset (lähinnä kiinteistörahastot). Maksimipaino osakkeiden osalta on 50 %. Pitkän aikavälin tuottotavoite perusallokaatiolla on n. 5 % ja volatiliteetti, joka kuvaa tuottojen vaihtelua odotetun tuoton ympärillä on noin 7,5 %. Tarkasteluhetkellä (30.9.2015) kaupungin sijoitussalkun kirjanpidollinen arvo on noin 24,5 milj. euroa ja markkinaarvo noin 24,6 milj. euroa. Koroissa on sijoituksista n. 54,6 %, osakerahastoissa n. 36,8 % ja muissa sijoituksissa n. 8,6 %. Vuoden 2015 alusta tarkasteluhetkeen salkun tuotto markkina-arvolla mitattuna on n. -1 % p.a. Myyntivoittoja on vuoden aikana kotiutettu n. 1,9 milj. euroa. Varojen sijoittaminen on lähtökohtaisesti pitkäjänteistä toimintaa. Absoluuttinen tuotto salkun alusta lähtien on n. 28 %. Vuoden 2016 osalta tuotto-odotus on syytä pitää erittäin maltillisena ja heilunta markkinoilla tulee todennäköisesti olemaan edelleen voimakasta. Korkosijoitusten tuotot tulevat olemaan nykyisessä markkinatilanteessa erittäin alhaiset ja mahdollisia lisätuottoja on haettava osakepuolelta sekä muista sijoituksista. Vuoden 2016 talousarvion laadinnan kehys Kaupunginhallituksen 18.5.2015 hyväksymään kehykseen nähden talousarvioehdotuksen toimintakate on 2,8 milj. euroa suurempi. Kehyksen toimintakatteen kasvuksi määriteltiin -0,4 % vuoden 2015 alkuperäiseen talousarvioon nähden. Verotulojen ja valtionosuuksien summat ovat muuttuneet kehystilanteesta johtuen heikentyneistä verotuloennusteista sekä hallitusohjelman mukaisista veroperustemuutoksista, jotka kompensoidaan kunnille valtionosuuksien lisänä. Kaupunki sis. liikelaitokset Tuloslaskelma 1000 e Kehys 2016 TAE 2016 Ero kehykseen TS 2017 TS 2018 Toimintakate -493 200-496 005-2 805-493 497-498 746 Verotulot 345 500 338 500-7 000 341 500 350 500 Valtionosuudet 165 000 173 000 8 000 167 000 169 000 Rahoitustulot ja -menot 7 040 7 325 285 6 540 5 780 Vuosikate 24 340 22 820-1 520 21 543 26 534 Poistot ja arvonalentumiset -20 500-20 515-15 -20 500-21 000 Tilikauden yli/alijäämä 3 840 2 305-1 535 1 043 5 534 Kertynyt yli-/alijäämä -4 672-2 467 2 205-1 424 4 110 9

Yleisosa Vuoden 2016 talousarvio on laadittu edelleen kireiden taloudellisten olojen aikana. Toimintakatteen kasvu on 0,2 prosenttia vuoden 2015 tilinpäätösarvioon verrattuna. Vuosikatteella pystytään kuitenkin kattamaan poistot ja päästään positiiviseen tilikauden tulokseen. Kertyneitä alijäämiä ei saada katettua vuoden 2016 aikana. Vuoden 2017 ja 2018 toimintakatteissa ja valtionosuuksissa on huomioitu vähentävänä tekijänä perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle. Talousarvio sisältää myös rahoituslaskelman mukaisesti huomattavasti lisää lainanottoa ja kaupunki velkaantuu edelleen. Nettoinvestointimäärä vuodelle 2016 on 59,8 milj. euroa ja uutta lainaa joudutaan nostamaan 41 milj. euroa. Kaupungin lainakanta tulee olemaan noin 2 950 euroa asukasta kohden vuoden 2016 lopussa. Kaupungin investointien kokonaismäärä on edelleen koko suunnittelukauden liian korkealla tasolla tuloihin nähden. Kouvola sai vanhoilta kunnilta perinnöksi kulkuväyliin, rakennuksiin ja verkostoihin kohdistuvaa saneerausvelkaa, jonka johdosta investointien määrä on pysynyt korkealla tasolla. Investointien vaikutus lainamäärään euroa/asukas Lainat 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 euroa/asukas 1 326 1 399 1 505 1 825 2 141 2 069 2 462 2 950 3 793 4 400 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Kaupungin toteutunut taloudellinen tilanne vuodesta 2009 lähtien ilmenee alla olevasta taulukosta. Luvut sisältävät koko kaupungin mukaan lukien liikelaitokset. Eri vuosien vertailukelpoisuuteen vaikuttaa tehdyt organisaatiojärjestelyt. Taloussuunnitelmavuosien 2017 ja 2018 osalta toimintakatteen kasvun lähtökohtana käytettiin kehyksen laadinnan yhteydessä 1 prosentin kasvua. Perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle vaikuttaa vuoden 2017 ja 2018 toimintatuloihin, -menoihin ja katteeseen. Myös valtionosuudet muuttuvat samasta syystä vuosina 2017 ja 2018. Tällä talousarviolla ja suunnitelmalla saadaan aiemmat kertyneet alijäämät katettua eikä uutta alijäämä synny. Kunnallisveroprosenttia nostetaan 0,25 prosenttiyksikköä vuonna 2016 sekä tehdään kiinteistöveroihin korotuksia. Veronkorotukset eivät ole yksistään riittäviä, lisäksi talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella edellyttää muutoksia palveluverkossa sekä henkilöstömäärän vähentämistä eläköitymisiä hyödyntämällä. Kaupunki sis. liikelaitokset Tuloslaskelma 1000 e TP 2014 Muutettu TA 2015 Arvio TP 2015 Kehys 2016 KJ TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot 90 030 74 220 75 600 74 685 73 699 70 832 71 000 Valmistus omaan käyttöön 3 281 2 793 3 000 2 000 1 555 2 000 2 000 Toimintamenot -580 691-571 548-573 700-569 885-571 259-566 329-571 746 Toimintakate -487 379-494 536-495 100-493 200-496 005-493 497-498 746 Verotulot 322 188 333 220 333 220 345 500 338 500 341 500 350 500 Valtionosuudet 163 961 163 000 165 500 165 000 173 000 167 000 169 000 Rahoitustulot ja -menot 6 746 7 100 8 000 7 040 7 325 6 540 5 780 Vuosikate 5 515 8 784 11 620 24 340 22 820 21 543 26 534 Poistot ja arvonalentumiset -23 019-20 104-22 000-20 500-20 515-20 500-21 000 Satunnaiset erät 25 728 700 2 100 Tilikauden tulos 8 224-10 620-8 280 3 840 2 305 1 043 5 534 Tilinpäätöserät 102 100 Tilikauden yli/alijäämä 8 327-10 620-8 180 3 840 2 305 1 043 5 534 Kertynyt yli-/alijäämä 3 408-7 212-4 772-3 372-2 467-1 424 4 110 Kunnallisveroprosentti 20,00 20,50 20,50 21,00 20,75 20,75 20,75 Toimintakatteen muutos % 3,1 1,5 1,6-0,3 0,2-0,5 1,1 Toimintamenojen muutos % 2,4-1,6-1,2-0,3-0,4-0,9 1,0 Toimintatulot/Toimintamenot, % 15,6 13,0 13,2 13,2 12,9 12,6 12,5 Vuosikate, % poistoista 24,0 43,7 52,8 118,7 111,2 105,1 126,4 Vuosikate, euroa/asukas 64 102 135 284 266 252 312 Asukasmäärä vuoden lopussa 86 477 86 034 86 034 85 698 85 698 85 380 85 081 10

Yleisosa Tuloslaskelman tuloarvioiden ja määrärahojen jakautuminen Alla olevissa kuvissa on esitetty tuloslaskelman tuloarvioiden sekä määrärahojen ja poistojen jakautuminen tiliryhmittäin talousarviossa 2016 sisältäen kaupungin ja liikelaitokset. Rahoitustulot 11 012 2 % Valtionosuudet 173 000 29 % Tuloslaskelman tuloarviot, TA 2016 1000 eur kaupunki ja liikelaitokset Toimintatulot 73 699 12 % Verotulot 338 500 57 % Julkisen rahoituksen, verotulojen ja valtionosuuksien osuus on yhteensä 86 prosenttia tuloslaskelman tuloista. Edelliseen talousarvioon verrattuna toimintatulojen prosenttiosuus on laskenut hieman. Valtionosuuksien osuus on kasvanut 1 prosenttiyksikön ja rahoitus- ja verotulojen osuudet pysyneet ennallaan. Verotulojen suhteellinen osuus ei kasva veronkorotuksista huolimatta. Valtionosuuksia kasvattaa kustannusten jaon tarkistus sekä verotulomenetysten kompensaatiot. Prosenttiosuudet ovat kaikkien tiliryhmien kohdalla samat kuin edellisessä talousarviossa vaikka henkilöstömenojen yhteissumma on laskenut ja palvelujen ostojen ja avustuksien summat ovat kasvaneet. 11

Yleisosa Veroperustemuutokset 2016 Valtiovarainministeriön budjettiesityksen, hallitusohjelman ja lainvalmisteluaineiston perusteella vuodelle 2016 esitetyt veroperustemuutokset vähentävät kuntien verotuloja. Nämä vaikutukset kunnallisveron tuottoon tulevat vähentämään kuntien verotuloja noin 262 milj. euroa. Yhteisöverotuksen määräaikaisen korotuksen päättyminen vuonna 2016 aiheuttaa noin 260 milj. euron laskun kuntien verotuloihin. Kiinteistöveroihin esitetyt muutokset edellyttävät kuntien omia päätöksiä. Kunnallisveroon on esitetty vuodelle 2016 pääasiassa verotusta keventäviä muutoksia. Nämä veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavaksi kunnille valtionosuuksien lisänä. Suurin muutos on työtulovähennyksen korotus, joka vähentää kuntien verotuloja yli 200 milj. eurolla. Muita kuntien verotuloja vähentäviä muutoksia ovat ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistus ja yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten vähennyskelpoisuus. Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen, joka perustuu osittain edellisen hallituksen ja osittain nykyisen hallituksen päätöksiin, lisää kuntien verotuloja. Kiinteistöverojen osalta vuodelle 2016 on esitetty muutoksia veroprosenttien vaihteluvälien ylärajojen osalta. Nämä muutokset koskevat muiden kuin vakituisten asuinrakennusten, voimalaitosrakennusten ja -rakennelmien sekä rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentteja. Kunnille on arvioitu kertyvän kiinteistöverotuloja lisää noin 28 milj. euroa, mutta veroprosenttien muuttamiset edellyttävät kuntien omia päätöksiä. Myös vuodelle 2017 on esitetty muutoksia yleisen kiinteistöverotuksen ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälien ala- ja ylärajoihin. Kuntien tulee viimeistään vuotta 2017 koskevassa verotuksessa nostaa veroprosenttinsa vähintään uusille alarajoille. Vuosille 2018 sekä 2019 on myös suunniteltu korotuksia kiinteistöverotukseen. Oheisessa taulukossa on esitetty maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin erilaisten vähennysten jälkeen eli kunnan tuloveroprosentin ja efektiivisen veroasteen suhde. Vähennysten määrä on riippuvainen veronmaksajan tulotasosta vähennyksien painottuessa alemmille tulotasoille. Tuloveroprosentti ja efektiivinen kunnallisveroaste 1 000 Kouvola Verovuosi 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014* 2015** 2016** 2017** 2018** Ansiotulot 1 587 454 1 665 696 1 684 901 1 723 742 1 783 109 1 838 090 1 858 512 1 886 333 1 907 233 1 929 306 1 948 102 1 979 631 Maksettava vero 239 354 250 226 247 506 248 975 269 976 275 057 279 460 282 300 291 413 294 655 298 240 305 622 Tuloveroprosentti 19,00 % 19,00 % 19,00 % 19,00 % 20,00 % 20,00 % 20,00 % 20,00 % 20,50 % 20,75 % 20,75 % 20,75 % Kunnallisveroaste 15,08 % 15,02 % 14,69 % 14,44 % 15,14 % 14,96 % 15,04 % 14,97 % 15,28 % 15,27 % 15,31 % 15,44 % 22,00 % 20,00 % 18,00 % 16,00 % 14,00 % 12,00 % 10,00 % Tuloveroprosentti Kunnallisveroaste Lähde: Suomen Kuntaliitto, 9/2015 12

Yleisosa 1.4 Talousarvion rakenne ja sitovuus Talousarviorakenteessa noudatetaan Kuntaliiton talousarviosuositusta, jolloin talousarviossa on yleisosa-, käyttötalous-, investointi- sekä rahoitusosa. Palvelutuotanto jaetaan rahoitustavan perusteella budjetti- ja kohderahoitteisiin tehtäviin. Kohderahoitteiset tehtävät kattavan rahoituksen pääosin omalla tulorahoituksella. Kouvolassa kohderahoitteisia tehtäviä ovat taseyksiköt ja liikelaitokset. Muut yksiköt ovat budjettirahoitteisia. Kouvolan palveluorganisaatio Kaupungin toiminnan ja talouden ohjaaminen perustuu sopimusohjausjärjestelmään. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä strategisessa palvelusopimuksessa määritellään toimialan strategiset vaikuttavuustavoitteet sekä käytettävissä olevat resurssit. Tämä ohjaus tapahtuu talousarviossa. Lautakuntien hyväksymissä strategisissa tuotantosopimuksissa määritellään palvelun (tuotteiden) saatavuus, määrä, sisältö, hinta ja laatu yleisellä tavoitetasolla. Tämä ohjaus tapahtuu käyttösuunnitelmassa. (Palvelusopimuksilla määritellään järjestettävien, tuotettavien tai ostettavien palvelujen laatu, määrä ja hinta.) Hyvinvointipalvelujen organisaatio perustuu prosessilähtöiseen toimintamalliin. Sen lähtökohtana on kuntalaisten palvelutarpeen tarkastelu perinteisen sektoriajattelun sijaan ja sillä vahvistetaan kuntalais- ja asiakaslähtöisyyttä ja lisätään toiminnan tuloksellisuutta. Prosessien hierarkia on: Palveluketju, palvelu ja palveluyksikkö. Lähin toimielin määrää palveluketjun ja toimialajohtaja palvelun omistajan. Talousarvion sitovuus Käyttötalousosassa määrärahojen ja tuloarvioiden sitovuustaso kaupunginvaltuustoon nähden on toimialan toimintakate sekä toimialan toiminnalliset tavoitteet (strateginen palvelusopimus). Toimialan tavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta vastaa toimialajohtaja. Toimialan talousarvio- ja määrärahamuutoksista päättää kaupunginvaltuusto. 13

Yleisosa Toimialaan sisältyvien palveluketjujen tavoitteet sekä määrärahat ja tuloarviot esitetään talousarviokirjassa kaupunginvaltuustolle tiedoksi. Lisäksi esitetään tiedoksi lautakuntien ja jaostojen hyväksymät tavoitteet sekä määrärahat ja tuloarviot niiden toimialojen kohdalta, joissa asiakokonaisuus jakautuu useamman lautakunnan tai jaoston vastuulle. Tavoitteiden ja määrärahojen käyttötarkoitusmuutokset palveluketjujen välillä esittää toimialajohtaja kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Investointiosan sitovuustaso on oheisen taulukon mukainen, investointien hankekohtainen erittelyissä on ilmoitettu lisäksi investoinnin kokonaiskustannusarvio ja sen jaksotus suunnitelmavuosille. Kokonaiskustannusarviot tarkistetaan ja hyväksytään vuosittain talousarvion yhteydessä, muutoksista on esitettävä perustelut. Poistosuunnitelmasta poikkeavista investoinneista tehdään niiden valmistuttua kaupunginhallitukselle loppuselvitys, jossa esitetään perustelut poistoajoille. Investoinniksi katsotaan yli 30 000 euron hankinnat, joita käytetään palvelutuotannossa useana tilikautena ja jotka kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi, poikkeuksena pysyvien vastaavien sijoitukset sekä maa- ja vesialueet, joista ei kirjata poistoja. 1000 euroa Sitovuus Määrärahat Tuloarviot KÄYTTÖTALOUSOSA Konsernipalvelut N 37 009 8 308 Hyvinvointipalvelut N 561 665 82 280 Tekniikka- ja ympäristöpalvelut N 21 671 8 965 PERUSKUNTA KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ 620 345 99 554 TULOSLASKELMAOSA Verotulot B 338 500 Valtionosuudet B 173 000 Korkotulot B 2 320 Muut rahoitustulot B 14 772 Korkomenot B 3 545 Muut rahoitusmenot B 27 Satunnaiset erät B Tulorahoituksen korjauserät B 700 PERUSKUNTA TULOSLASKELMA YHTEENSÄ 4 272 528 592 INVESTOINTIOSA Kaupunginhallitus Osakkeet ja osuudet B 200 Konsernipalvelut/Aineettomat hyödykkeet B 2 002 Hyvinvointipalvelut Koneet ja kalusto B 406 Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Maa- ja vesialueet B 1 000 1 100 Kiinteät rakenteet ja laitteet/uusinvestoinnit B 2 890 Kiinteät rakenteet ja laitteet/korvausinvestoinnit B 6 610 Pioneeripuisto/Asuntomessut B 1 250 Ratamon liikennejärjestelyt B 3 670 RR-terminaalin suunnittelu B 400 Keskustan kehittäminen/kävelykatu Manski B 3 000 PERUSKUNTA INVESTOINNIT YHTEENSÄ 21 428 1 100 RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset B 26 100 Antolainasaamisten vähennykset 4 155 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B 64 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 22 400 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääomanmuutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 3 000 Vaikutus maksuvalmiuteen 144 PERUSKAUPUNKI YHTEENSÄ 697 545 697 545 14

Yleisosa Liikelaitokset Liikelaitosten osalta noudatetaan Kuntalain 87 a :n määräyksiä, joiden mukaan liikelaitoksia sitoo valtuustoon nähden korvaus peruspääomasta sekä valtuuston liikelaitoksille asettamat tavoitteet. Liikelaitoksen johtokunta asettaa sitovat tavoitteet kuntalain 13.2 :n mukaisesti. Hallintosäännön mukaisesti valtuusto päättää talousarvion yhteydessä liikelaitosten investointibudjetin sisällön johtokuntien sijaan. Liikelaitosten investointien sitovuustaso on investointihankkeen nettokustannus. Tilaliikelaitoksen pieninvestointien sisällöstä päättää Liikelaitosten johtokunta. Konserniyhteisöt Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja tavoitteiden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Valtuusto asettaa strategiset tavoitteet kuntakonsernissa samaan tapaan kuin kunnassa. Kouvolan konserniyhteisöille asetetut tavoitteet esitetään luvussa 8. Konsernijohdolle asetetut tavoitteet esitetään luvussa 2.6. Tilivelvolliset Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä ja valvonnan jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Tilivelvollisuus kattaa johtamis-, ohjaus- ja seurantavastuun lisäksi tulosvastuun ja oikeudellisen vastuun. Kuntalain 75 :n mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet valtuustoa lukuun ottamatta sekä asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisia viranhaltijoita ovat muun muassa kaupunginjohtaja, toimialojen johtajat, palveluketjujen johtajat, palvelujen johtajat sekä liikelaitosten johtajat. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa muistutus ja häneltä voidaan evätä vastuuvapaus sekä omasta että alaistensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Täytäntöönpano-ohjeet Kaupunginhallitus antaa talousarviosta erilliset täytäntöönpano-ohjeet sen jälkeen kun valtuusto on hyväksynyt talousarvion. 15

Yleisosa 1.5 Kaupunkiorganisaation riskianalyysi Kaupungin riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja talousarvion toteutuminen oikealla ennakoinnilla. Riskit voidaan luokitella strategisiin, toiminnallisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin. Yllä olevassa riskikartassa on esitetty yleisiä kaupungin toimintaa liittyviä ja vaikuttavia riskejä. Riskit on myös merkitty strategiapäämäärän väreillä. Tasapainoinen talous oranssi, elinvoimainen kaupunki sininen, asiakas lähtöinen toiminta lila ja laadukas ympäristö vihreä. Taloudelliset riskit Kaupungin taloudelliset riskit koostuvat rahoitus- ja sopimusriskeistä, hallitsemattomasta kustannuskehityksestä sekä puutteellisesta menojen hallinnasta. Uhkana on myös tulorahoituksen riittämättömyys ja velkaantuminen. Valtionosuuksien leikkaukset sekä ansiotulojen heikko kehitys aiheuttavat verorahoituksen vähenemistä. Rahoituksen riittävyys voi edellyttää veroprosentin nostamista. Velkaantumisen hallinta edellyttää pitkän aikavälin investointisuunnitelmaa. Kaupungin elinvoiman kehittämiseksi rahoitusta on hankittava priorisoiden myös kumppanuuksia hyväksikäyttäen. Korkojen nousuun varaudutaan nostamalla lainasalkun suojausastetta n. 40 %:sta n. 60 %:iin. Sijoitussalkun hintariskiä pienennetään hajauttamalla varat, jonka vuoksi kaupungin sijoitukset on toteutettu rahastojen kautta. Sopimusriskit edellyttävät kaupungilta tehokasta sopimushallintaa, sopimusehtojen tarkentamista, vakuuttamista sekä selkeää takauspolitiikkaa ja sopimusosaamisen lisäämistä. Esimerkiksi urakoitsijoiden viivästyksiin voidaan varautua ennakoivalla hankintamenettelyllä ja sopimustekniikalla. Luottoluokituksen merkitys korostuu sopimusvastapuolta valittaessa. Menojen hallinta edellyttää palvelutuotannon uudistamista asiakastarvetta vastaavaksi kehittämällä palveluverkkoa ja uudenlaisia palvelujen tuottamistapoja, sekä vahvistamalla peruspalvelujen ja ennaltaehkäisevien palvelujen osuutta. Kustannuskehitystä arvioidaan taloussuunnittelun ja-seurannan kautta. Kustannuskehitys paranee palveluprosessien tehostuessa ja hukan poistuessa. Strategiset riskit Ulkoiset strategiset riskit ovat toimintaympäristön taantuma, sote-uudistuksen lainsäädäntö ja rahoitus sekä asiakaskäyttäytymisen kehitys. Toimintaympäristön taantumaan varaudutaan kohdentamalla tavoitteita ja kehittämisrahoitusta, tukemalla monipuolista elinkeinorakennetta, sekä ennakoivalla yhteistyöllä yritysten kanssa. On 16

Yleisosa valmentauduttava rakennemuutosmallien soveltamiseen tai luomiseen esim. suurten tuotantolaitosten sulkeutuessa. Sote-uudistus edellyttää kaupungilta vahvaa edunvalvontaa ja verkostoitumista, jotta valtakunnan tasoisiin säädöksiin ja rahoitusmalliin saadaan selkeyttä ja toimivuutta. Ratamo-hankkeen avulla tuotetaan kustannustehokkaat ja asiakaslähtöiset palvelut. Asiakaskäyttäytymisen muutoksen johtaminen toivottuun suuntaan edellyttää kaupungilta kuntalaisia osallistavan tulevaisuuden palvelumallien laadinnan. Tulevaisuuden mallissa mahdollistetaan ja tuetaan asiakkaiden osallistumista itseään koskevaan palvelutoteutukseen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen, sekä tuetaan kuntalaisten omatoimisuutta ja omaa vastuuta ja lisätään asiakasohjausta ja asiakasvastuullista toimintaa. Sisäisiä riskejä ovat strategisen johtamisen puute ja kyvyttömyys tehdä päätöksiä. Strategisen johtamisen osalta selkeän tahtotilan puuttuminen estää organisaation tavoitteellisen toiminnan resurssien hajautuessa. Keinoja tilanteen parantamiseen ovat strategian toteuttamisohjelmien valmistelun ja toteutuksen koordinointi, ohjelmaja projektihallinta sekä strategisen johtamisen osaamisen lisääminen johtoon ja päätöksentekoon. Päätöksentekokulttuurin muutos osallistavaan ja sitouttavaan suuntaan varmistaa pitkäjänteisen muutoksen. Keinoja ovat vuorovaikutuksen lisääminen foorumein sekä vaikutusarvioinnein. Toiminnalliset riskit Ulkoiset toiminnalliset riskit liittyvät yhtiöittämisiin, tulevaisuuden palvelumallin toteutumiseen sekä kaupungin maineeseen ja imagoon. Yhtiöittämisten tuomaa lisäarvoa tulisi arvioida ennakoiden ja sitouttaen yhtiöt kaupungin strategiaan. Yhtiöille on asetettava selkeät tavoitteet ja tehtävät kaupungin ja tulevan yhtiön välillä. Yhtiöiden on toimittava kaupungin tavoitteiden mukaan. Keinoja ovat parempi vuorovaikutus yhtiöiden kanssa sekä konserniohjeen osallistava laadinta ja jalkautus. Tulevaisuuden palvelumalli tarkoittaa aiemmin mainittua palveluverkon ja palvelujen tuotantotapojen uudistamista. Toteutumatta jäädessään menokehitys jää hallitsematta. Kaupungin mainetta ja imagoa parannetaan tehostamalla markkinointia. Mainetta yrittäjien keskuudessa parannetaan täsmentämällä tavoitteita yrittäjien ja sidosryhmien kanssa elinkeino-ohjelmassa ja palvelusopimuksissa. Työnantajamaineesta huolehditaan henkilöstön osaamisen sekä johdonmukaisen päätöksenteon ja viestinnän kautta. Sisäiset toimintariskit liittyvät avainhenkilöiden menettämiseen, prosessien ja IT-järjestelmien toimivuuteen sekä työhyvinvointiin ja resurssien hallintaan. Avainhenkilöriskeihin on varauduttava jatkuvasti sijais- ja varahenkilöjärjestelyin. Avainjohtajien osalta organisaation johdettavuutta kasvatetaan lisäämällä dialogisuutta johtavien päättäjien, virkamiesjohdon, henkilöstön ja kuntalaisten kesken. Avainhenkilöriskiä pienentävät hyvä työnantajamaine, osaamisen johtaminen, kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä sekä selkeät prosessi- ja tehtäväkuvaukset. Asiakasprosessien toimivuus ja uusiutuminen tulee varmistaa. Toimintojen ylläpitäminen ja tehostaminen edellyttävät selkeitä tehtäviä ja vastuita sekä prosessien kehittämistä. Henkilöstösuunnittelu on tehty nykyisten resurssien mukaan, jolloin henkilöstön työhyvinvointiin kohdistuu kasvava riski. Varautumisessa tärkeintä on henkilöstöjohtamisen tavoitteiden selkiyttäminen henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelmassa, johtamisen ja esimiestyön kehittäminen sekä työn vaarojen selvitys ja arviointi. Tarkoituksenmukaiset ja kokonaisarkkitehtuuriin sopivat järjestelmät ovat tärkeä keino. Vahinkoriskit Vahinkoriskit liittyvät yhdyskuntateknisten rakenteiden kuntoon, ympäristövahinkoihin, luonnonilmiöistä johtuviin ongelmiin, kuten esimerkiksi pohjaveden laadun heikkenemiseen. Vahinkoriskejä ovat myös työtapaturmat sekä tietoturva- ja tuotantoympäristön riskit. Yhdyskuntatekniset rakenteiden osalta on huolehdittava korvausinvestoinneista ja katujen kunnossapidosta. Valitusten, virheiden ja korvausvaatimusten käsittely on hoidettava asianmukaisin resurssein. Ympäristövahingot ehkäistään riskikartoituksilla, valmiussuunnitelmilla ja -harjoituksilla, vakuutuksin tai vahinkorahastojen avulla. Työtapaturmia ehkäistään työpaikkakartoituksin ja huolehtimalla työturvallisuudesta. Kaupungin toiminnot ovat kriittisesti riippuvaisia tietoturva- ja tuotantoympäristön toimintavarmuudesta. Kaupungilla on hyväksytty tietoturvapolitiikka ja tietoturvallisuuden hallintajärjestelmää kehitetään suunnitelmallisesti perustuen soveltuvin osin ISO 27001 standardiin. Sopimusriskeihin varaudutaan muun muassa tietoturvapolitiikan edellyttämillä turvallisuussopimuksilla. Keskeistä IT-järjestelmien turvaamisessa on keskittyminen toimintaa tukeviin järjestelmiin ja ICT-hyökkäyksiin varautuminen. 17

Yleisosa 1.6 Henkilöstötarkastelu Henkilöstöohjelmalla tuetaan kaupunkistrategian toteutumista. Kaupunginhallitus hyväksyi 26.1.2015 Kouvolan kaupungin henkilöstöohjelman vuosille 2015 2017. Siinä linjataan kaupunkistrategiassa määriteltyjen tavoitteiden pohjalta tarkempia johtamiseen ja esimiestyöhön, osaamisen kehittämiseen sekä henkilöstön ja työyhteisöjen hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä tavoitteita ja kehittämistoimenpiteitä. Henkilöstöohjelma ohjaa Kouvolan kaupungin henkilöstöjohtamista, henkilöstöpolitiikkaa ja henkilöstötyötä. Henkilöstöjohtamiselle on asetettu vuosille 2015 2017 kolme painopistealuetta, jotka ovat ennakoiva henkilöstösuunnittelu ja osaamisen johtaminen, työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen sekä johtamisen ja yhteistyön kehittäminen. Painopistealueille on määritelty strategiset tavoitteet, mittarit ja keskeiset kehittämiskohteet tavoitteen saavuttamiseksi. Henkilöstöohjelman visio, painopisteet ja tavoitteet on esitetty alla olevassa kuvassa. Yksityiskohtaiset toimenpiteet määritellään vuosittain talousarvion laatimisen yhteydessä. Henkilöstöohjelman 2015 2017 visio, painopisteet ja tavoitteet Kaupungin strategiaa toteutetaan myös keväällä hyväksytyn työhyvinvointiohjelman avulla, joka on samalla myös Kouvolan kaupungin työturvallisuuslain (738/2002) 9 :n mukainen työsuojelun toimintaohjelma. Henkilöstömäärä Kouvolan kaupungin palveluksessa oli elokuun 2015 lopussa yhteensä 6 012 viranhaltijaa/työntekijää, joista vakinaisia oli 4 819, määräaikaisia 1 099 (sis. yhteensä 8 oppisopimussuhteista) ja tukitoimenpitein työllistettyjä 94. Palveluksessa olevaa henkilöstöä on yhteensä 144 (2,3 %) vähemmän kuin vuosi sitten. Uusi palveluorganisaatio astui voimaan 1.1.2015 alkaen, mistä on aiheutunut muutoksia eri toimialojen henkilöstömääriin verrattuna viime vuoteen. Henkilöstö jakautui toimialoittain seuraavasti: Toimiala Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Henkilöstö Henkilöstö Muutos Muutos-% 31.8.2015 31.8.2014 lkm Konsernipalvelut* 212 18 1 231 76 155 203,9 Hyvinvointipalvelut 3 889 944 59 4 892 4 982-90 -1,8 Tekn.- ja ymp.palvelut** 109 13 1 123 265-142 -53,6 Tilaliikelaitos 15 0 0 15 17-2 -11,8 Tekninen tuotanto*** 594 124 33 751 755-4 -0,5 Yhteensä**** 4 819 1 099 94 6 012 6 156-144 -2,3 Henkilöstö 31.8.2014 4 893 1 155 108 6 156 Henkilöstö 31.8.2013 4 998 1 284 89 6 371 Henkilöstö 31.8.2012 5 060 1 405 188 6 653 Vakinainen henkilöstö on tilastoitu sille toimialalle, jolla hän työskentelee tilastointipäivänä riippumatta sen hetkisen palvelussuhteen luonteesta. Tilasto sisältää myös virka-/työvapaalla olevat henkilöt. Sivutoimiset työntekijät eivät sisälly lukuihin. *) Konsernipalveluihin siirtyi 1.9.2014 alkaen hyvinvointipalveluista ja kaupunkikehityksestä 14 henkilöä tukipalvelujen keskittämisen johdosta sekä 1.1.2015 alkaen kaupunkikehityksestä elinvoima-asiat (ml. lomituspalvelut). Henkilöstöön kuuluu 110 vakinaista ja 12 määräaikaista maatalouslomittajaa. **) Tekniikka- ja ympäristöpalvelut perustettiin kaupunkikehityksen tilalle 1.1.2015 alkaen 18

Yleisosa ***) Uimahallipalvelut on siirtynyt hyvinvointipalveluista tekniseen tuotantoon 1.1.2015 alkaen. ****) Vuoden 2014 yhteensä -summiin sisältyvät myös 1.9.2014 yhtiöitetyn liikelaitos Kouvolan Veden henkilöstömäärä. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on varmistaa, että kaupungin palveluja tuottaa riittävä määrä osaavaa henkilöstöä. Henkilöstösuunnitelmassa määritellään strategian ja toiminnan vaatima määrällinen ja laadullinen henkilöstötarve. Henkilöstösuunnitelman lähtökohtana tulee olla kaupungin strategia ja palvelustrategiset linjaukset, joissa otetaan kantaa siihen, mitä palveluita tuotetaan ja miten niitä tuotetaan. Henkilöstösuunnittelun avulla huolehditaan palvelutuotannon edellyttämän henkilöstön määrästä ja rakenteesta, turvataan riittävä osaaminen kaupungin tavoitteiden saavuttamiseksi, ennakoidaan henkilöstökustannuksia sekä määritellään keinoja, joilla henkilöstövoimavaroja muodostetaan, vaalitaan ja johdetaan. Kevan ennusteiden mukaan kaupungin henkilöstöä siirtyy vanhuuseläkkeelle toimialoittain seuraavasti: Toimiala -2016 2017 2018 Yhteensä Konsernipalvelut 17 7 12 36 Hyvinvointipalvelut 217 121 107 445 Tekniikka- ja ympäristöpalvelut 12 0 2 14 Tilaliikelaitos 3 2 2 7 Tekninen tuotanto 37 10 13 60 Yhteensä 286 140 136 562 Vuoden 2016 sarake sisältää myös ne henkilöt, joiden henkilökohtainen eläkeikä on täyttynyt jo aiemmin. Henkilö voi jäädä vanhuuseläkkeelle milloin tahansa 63 68 vuoden iässä, joten henkilökohtaisen eläkeiän täyttymispäivä ei tarkoita samaa kuin eläkkeelle siirtymispäivä. Vanhuuseläkkeiden lisäksi työkyvyttömyyseläkkeelle arvioidaan siirtyvän vuosittain noin 30 viranhaltijaa/työntekijää. Henkilöstösuunnittelussa on haasteellista se, että eläkepoistuma on runsasta erityisesti niissä ammattiryhmissä, joissa poistuva osaaminen on korvattava tai palvelutarpeen kasvu edellyttää henkilöstön lisäämistä. Vuosille 2016 2018 on laadittu erillinen henkilöstösuunnitelma, jota tarkistetaan vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. Alla olevassa taulukossa esitetään kooste toimialojen esityksistä määrälliseksi henkilöstösuunnitelmaksi vuosille 2016 2018. Toimiala 2015 htv (brutto) 2016 htv (brutto) 2017 htv (brutto) 2018 htv (brutto) Muutos-% 15-18 Konsernipalvelut Vakinaiset 179,45 178,30 175,65 169,70-5 % Määräaikaiset 23,60 19,57 17,17 14,80-37 % Työllistetyt 0,50 0,00 0,00 0,00 0 % Yhteensä 203,55 197,87 192,82 184,50-9 % Hyvinvointipalvelut Vakinaiset 3 868,47 3 937,47 3 930,57 3 927,57 2 % Määräaikaiset 592,47 511,77 491,47 485,37-18 % Työllistetyt 140,20 140,80 149,80 150,80 8 % Yhteensä 4 601,14 4 590,04 4 571,84 4 563,74-1 % Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Vakinaiset 109,04 106,54 106,54 104,54-4 % Määräaikaiset 8,00 9,00 5,00 1,00-88 % Työllistetyt 1,00 0,00 0,00 0,00 0 % Yhteensä 118,04 115,54 111,54 105,54-11 % Tilaliikelaitos Vakinaiset 16,00 16,00 16,00 16,00 0 % Määräaikaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0 % Työllistetyt 0,00 0,00 0,00 0,00 0 % Yhteensä 16,00 16,00 16,00 16,00 0 % Tekninen tuotanto Vakinaiset 589,63 597,84 594,54 589,54 0 % Määräaikaiset 89,00 74,00 68,00 67,00-25 % Työllistetyt 26,00 29,00 29,00 29,00 12 % Yhteensä 704,63 700,84 691,54 685,54-3 % Kouvolan kaupunki Vakinaiset 4 762,59 4 836,15 4 823,30 4 807,35 1 % Määräaikaiset 713,07 614,34 581,64 568,17-20 % Työllistetyt 167,70 169,80 178,80 179,80 7 % Yhteensä 5 643,36 5 620,29 5 583,74 5 555,32-2 % 19

Yleisosa Henkilötyövuosilaskennassa koko vuoden kokoaikatyössä oleva henkilö on yksi henkilötyövuosi (1 htv). Osa-aikaisesti työskentelevän työpanos lasketaan tehdyn työajan suhteessa. Henkilöstösuunnitelmassa ei ole otettu huomioon hallitusohjelman perusteella mahdollisesti tehtäviä lakimuutoksia, jotka mahdollistavat palvelujen tuottamisen uusilla tavoilla sekä pienemmillä henkilöstömitoituksilla. Kaupunginhallitus päätti 28.9.2015, että kaupungin talouden sopeuttamista jatketaan valmistelemalla esityksiä erikseen määritellyistä asioista 31.3.2016 mennessä. Toimialojen laatima henkilöstön eläkepoistuman hyödyntämissuunnitelma palautettiin myös uudelleen valmisteltavaksi siten, että hyödyntämisprosentti (nykyinen 14 %) saadaan nostettua valtuustoryhmien sopimalle tasolle (30 %). Määrälliseen henkilöstösuunnitelmaan tulee vielä tältä osin muutoksia. Kaupungin henkilöstömenot on saatava suunnittelukaudella kestävälle perustalle. Henkilöstösuunnittelun tulee olla strategiasidonnaista siten, että kaupungilla on optimaaliset henkilöstörakenteet ja -mitoitukset. Kaupungin palvelumallin määrittelyn yhteydessä selvitetään asiakastarpeisiin perustuva palveluverkko ja uudet toimintamallit. Näillä ratkaisuilla on huomattava vaikutus henkilöstön määrään tulevina vuosina. Myös työtehtävien sekä työaikajärjestelmien ja työaikojen hyvällä suunnittelulla pyritään palvelujen tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen. Tavoitteena on strateginen osaamisen ennakointi ja osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen ja työkykyprosessien kehittäminen on yksi henkilöstöjohtamisen vuoden 2016 painopisteistä. Johtamista ja esimiestyötä kehitetään suunnitelmallisesti jatkamalla esimiesten 360-arviointeja. Henkilöstömenot Talousarvion palkkausmäärärahoihin on hyväksytty 1,0 prosentin korotus kesäkuun 2015 palkkatasoon nähden. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista 2014 2016 hyväksyttiin lokakuussa 2013. Uusi sopimuskausi alkoi 1.3.2014. Sopimukset ovat voimassa 31.1.2017 saakka ja sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on 1.3.2014 31.12.2015 ja toinen 1.1.2016 31.1.2017. Palkkoja korotettiin 1.7.2015 alkaen sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus oli keskimäärin 0,4 %. Toisen jakson palkantarkistukset toteutetaan 1.1.2016 alkaen ja niiden kustannusvaikutus on kunta-alalla keskimäärin 0,49 0,72 prosenttia palkkasummasta sopimusalasta riippuen. Työnantajakohtaisesti kustannusvaikutus voi kuitenkin poiketa keskimääräisestä riippuen muun muassa henkilöstörakenteesta. 20

Yleisosa 1.7 Strategiatarkastelu Tässä esitetään kaupunkistrategia sekä sen toimeenpano talousarvioon ja -suunnitelmaan 2016-2018. Kaupunkistrategia hyväksyttiin valtuustossa 14.10.2013. Kaupunkistrategia Kaupunkistrategia koostuu seuraavista käsitteistä. Arvot ovat kaupungin toimintaa pitkällä aikavälillä ohjaavia periaatteita. Toiminta-ajatus on yhteinen näkemys kaupungin perustehtävästä. Visio on kuva siitä, mitä haluamme tulevaisuudessa olla, miten haluamme erottua ja mitä kohti kehittyä. Nykyinen visio on asetettu vuoteen 2020. Strategiset päämäärät ovat kaupunkialueen, -yhteisön ja -organisaation pitkän aikavälin tärkeimpiä päämääriä. Strategiatavoitteet ilmaisevat yhdessä tunnistetut tulevaisuuden menestystekijät. Strategian mukaan Kouvola on vuonna 2020 luonnollisten vahvuuksiensa perustalle rakentunut kasvukeskus. Vahvuuksia ovat kaupungin hyvä sijainti ja elinvoimainen maaseutu. Kaupungilla on mahdollisuus kehittyä vahvaksi peruskunnaksi. Kasvukeskus toteutuu neljän päämäärän kautta: 1. Tasapainoinen talous 2. Elinvoimainen kaupunki 3. Asiakaslähtöinen toiminta 4. Laadukas ympäristö Keskeisin päämäärä on tasapainoinen talous. Elinvoimainen kaupunki korostaa asennetta ja tekoja yrittäjyyden edistämiseksi, sekä linjaa kehittämis- ja vahvuusalueet. Asiakaslähtöisellä toiminnalla tavoitellaan kuntalaisen hyvinvointia ja laajoja hyötyvaikutuksia yhteisölle. Laadukas ympäristö linjaa kaupunkiympäristöä koskevat kehittämiskohteet ja - periaatteet. Strategian mukaan päätöksentekokulttuuria tulee uudistaa siten, että päätöksentekijät arvioivat jo ennen päätöstä erilaisia vaihtoehtoja sekä niiden hyöty-kustannus suhdetta ja vaikutuksia kuntalaisiin ja yrityksiin. Päämäärät avautuvat strategiatavoitteiksi seuraavasti: Tasapainoinen talous merkitsee strategiaa toteuttavaa johdonmukaista päätöksentekoa vastuullista ja osallistavaa johtamista osaavaa ja hyvinvoivaa henkilöstöä vaikuttavaa omistajaohjausta optimaalista palvelutarjontaa ja -verkkoa Elinvoimainen kaupunki merkitsee yrittäjyyden edistämistä päätöksenteossa ja johtamisessa yhteistyökumppaneiden kanssa valtakunnallisesti merkittävää toimijaa osaamis- ja innovaatiopääoman kehittämistä alueen saavutettavuuden kehittämistä ja hyödyntämistä Asiakaslähtöinen toiminta merkitsee asiakkaan kuulemista: kuntalainen asukas vierailija mökkiläinen yrittäjä yrityksen edustaja ennaltaehkäisyyn panostamista yhteisöllisyyden kehittämistä Laadukas ympäristö merkitsee viihtyisää ja toimivaa kaupunkiympäristöä eheää kaupunkirakennetta ympäristöystävällistä kaupunkia vetovoimaisia luontokohteita joukkoliikennettä osana palvelujärjestelmää energiatehokasta ja uusiutuviin energialähteisiin tukeutuvaa 21

Yleisosa Kaupunkistrategian arvot esitetään viereisessä kuvassa. kaupunkia 1. kaupunkilaisen paras 2. vastuullinen yhteistyö 3. tavoitteellisuus ja tehokkuus 4. rohkea uudistuminen 5. luotettavuus ja turvallisuus Arvot on koottu laajasta joukosta henkilöstön ja luottamushenkilöiden tunnistamia, tulevaisuudelta toivottuja arvoja. Sekä henkilöstö, kuntalaiset, että yrittäjät kokivat arvot todella tärkeiksi kyselytutkimuksessa 2015. Kyselyn perusteella vastaajat kokivat, että arvot toteutuvat hieman paremmin kuin vuonna 2010. Arvojen tärkeyden ja niiden toteutumisen välinen ero on edelleen suuri. Kaupunkistrategian toimeenpano talousarvioon ja -suunnitelmaan 2016-2018 Kaupunkistrategia ohjaa koko kaupunkikonsernia. Strategian toteuttamisohjelmat tarkentavat strategiaa. Valtuusto ohjaa kaupunkikonsernia kaupunkistrategian ja strategian toteuttamisohjelmien avulla. Viranhaltijajohto kirjaa strategiaa toteuttavat tavoitteet ja toimenpiteet talousarvioon ja -suunnitelmaan sekä tarkemmalla tasolla käyttösuunnitelmiin. Toimenpiteet aikataulutetaan ja niitä seurataan ja arvioidaan kaikilla päätöksentekotasoilla. Tavoitteiden tulosten ja vaikutusten arviointiin kehitetään mittaristoa. Strategiatyön kehittämistarpeet Kaupunkistrategia ja sen toteuttamisohjelmat tarkistetaan valtuustokausittain tai tarvittaessa useammin. Strategia on voimassa, kunnes valtuusto sen päivittää. Kaupungille merkittävät strategiset projektit määritellään erikseen. Kaupunkiorganisaatiossa on jatkuvasti käynnissä poikkihallinnollista strategiatyötä koko kaupunkia koskevalla tasolla. Nämä strategian toteuttamisohjelmat tarkentavat ja täydentävät kaupunkistrategiaa. Valmistelu on tällä hetkellä jakautunut usealle taholle. Prioriteettien ja synergiaedun löytäminen edellyttävät strategian toteuttamisohjelmien harmonisointia. Harmonisointityötä on ohjeistettu ja organisoitu. Nykytilakuvaus jatkuu edelleen. Strategia ja sen toteuttamisohjelmat jalkautetaan jatkossa sekä suunnittelukauden tavoitteiksi että vuositavoitteiksi talousarviossa ja käyttösuunnitelmissa. Alla olevassa taulukossa esitetään toimialojen vuosi-/suunnitelmakauden tavoitteet päämäärittäin ja strategiatavoitteittain. Tavoitteita seurataan mittareiden avulla. Mittareille on annettu nykyarvo (tilinpäätöksestä 2014) ja tavoitearvo vuoden 2016 lopussa. Vuositavoitteet ovat usein samoja kuin suunnitelmakauden tavoitteet, jolloin tavoitteelle annetaan myös vuoden 2018 mittariarvo. Valtuutetuille ja virkamiehille lähetettiin kysely, jossa he saivat valita toimialojen asettamista tavoitteista ensi vuodelle mielestään tärkeimmät (TOP10) tavoitetta. Kyselyyn tuli 45 vastausta ja valituiksi tulivat seuraavat tavoitteet: Tulevaisuuden palvelumalli, työllistymisen edistäminen, ennaltaehkäisyyn panostaminen, sairauspoissaolojen alentaminen, sote-edunvalvonta, palvelukustannusten seuranta, katujen ja kevyen liikenteen väylien kunnossapito, asiakkaan palvelukokemuksen parantaminen, henkilöstöjohtamisen kehittäminen sekä vaikutusten arviointi. 22

Yleisosa Tasapainoinen talous Strategiatavoite vuoteen 2020 Vastuullinen ja osallistava johtaminen Vaikuttava omistajaohjaus Strategiaa toteuttava johdonmukainen päätöksenteko Optimaalinen palvelutarjonta/ -verkko Vuositavoite (K)=Kopa (H)=Hypa (T)=Teky Riittävä tulorahoitus, vuosikate kattaa poistot (K) Optimaalinen, monipuolinen, laadukas ja kustannustehokkaasti tuotettu palvelutarjonta (T) Hyvä esimiestyö ja laadukas työelämä (K) Hyvinvoiva henkilöstö ja terveet työyhteisöt (K) Sote-toimintamallien uudistaminen (K) Merkittäviä päätöksiä ja tavoitteita on arvioitu ennakkoon (K) Toiminnan, tiedon, tietojärjestelmien ja teknologian yhteensovittaminen (K) Elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä edistävä tulevaisuuden palvelumalli on määritelty ja täytäntöönpano aloitettu (K) Mittari Toimintakatteen muutos % Nettoinvestointitaso M Ruokapalvelut /ateria Puhtauspalvelut (e/m2) Kiinteistönhoito (e/m2/kk) Sosiaalinen pääoma Kehityskeskustelujen käyminen (%) Sairauspoissaolot (kpv/htv) Mittarin nykyarvo (TP2014) 3,10 42,3 2,87 23,85 1,20 3,70 0,65 Mittarin tavoitearvo vuonna 2016 0,2 62,1 2,90 25,82 1,20 3,72 0,90 Mittarin tavoitearvo vuonna 2018 0 25 2,88 23,90 1,00 3,77 0,95 20,90 20,00 18,00 Virallisten yhteydenpitojen määrä sotevalmistelijoiden kanssa (kpl/v) 5 20 EVAusten määrä evauskriteerien täyttävissä päätöksentekoasioissa (%) Kypsyystaso (tasot 1-5) 2 (= osittainen) Käytettävissä olevat 511 435 450 000 tilat (k-m2) Palvelumallikuvauksen 20 valmiusaste (%) 1,00 20,00 100,00 4 - (=johdettu) 70 100 Asiakaslähtöinen toiminta Strategiatavoite vuoteen 2020 Vuositavoite (K)=Kopa (H)=Hypa (T)=Teky Mittari Mittarin nykyarvo (TP2014) Mittarin tavoitearvo vuonna 2016 Mittarin tavoitearvo vuonna 2018 Asiakkaan kuuleminen Asiakkaan palvelukokemusta parannetaan (T) Syvennetään asiakasymmärrystä ja parannetaan kuntalaisten ja järjestöjen osallisuutta hyvinvoinnin vahvistamiseksi (H) Puhtauspalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1-4 Teknisten asiakastyytyväisyys Ruokapalvelujen asiakastyytyväisyys Asiakas- ja asukasraadit Palautteet Asiakastyytyväisyys 3,34 2,88 2,88 6 3,45 3,00 3,00 3,50 3,00 3,6 10 Ennaltaehkäisyyn panostaminen Perus- ja varhaisen tuen palvelujen resursseja lisätään, jotta erityisen tuen palvelujen käyttö vähenee (H) Peruspalvelujen osuus (%) 65,00 66,00 23

Yleisosa Elinvoimainen kaupunki Strategiatavoite vuoteen 2020 Vuositavoite (K)=Kopa (H)=Hypa (T)=Teky Mittari Mittarin nykyarvo (TP2014) Mittarin tavoitearvo vuonna 2016 Mittarin tavoitearvo vuonna 2018 Alueen saavutettavuus Yrittäjyyden edistäminen päätöksenteossa ja johtamisessa Elinvoiman edistäminen kärkihankkeiden avulla (K) Vetovoimainen kaupunkikeskusta ja toimiva taajamarakenne (T) Monituottajamallin vahvistaminen (H) Työllistämisen edistävien palvelujen ja toimenpiteiden tehostaminen (K) Toteutuminen (%) 20,00 50,00 80,00 Tilojen käyttöaste (%) 85,00 90,00 95,00 Palvelusetelin ja ostopalvelujen osuus (, % palvelutuotannosta) Yritysten nettolisäys (kpl) 173 180 200 Laadukas ympäristö Strategiatavoite vuoteen 2020 Vuositavoite (K)=Kopa (H)=Hypa (T)=Teky Mittari Mittarin nykyarvo (TP2014) Mittarin tavoitearvo vuonna 2016 Mittarin tavoitearvo vuonna 2018 Energiatehokas ja uusiutuviin energialähteisiin tukeutuva kaupunki Vähintään 50 %:ssa keskitetyissä hankinnoissa käytetään ympäristökriteerejä ja huomioidaan kokonaistaloudellisuus (K) Keskitetyt hankinnat, joissa on käytetty ympäristökriteerejä ( %) 50,00 50,00 50,00 Ympäristöystävällinen kaupunki Energiatehokkuuden lisääminen ja jätemäärän vähentäminen (H) Edistetään arvokkaiden luontokohteiden ja rakennetun kulttuuriperinnön säilymistä (T) Energiankulutus GWh Jätemäärä (kg/tn) Uusi inventointitieto on paikkatietomuodossa (%) 168 079 2950691 145057 2870700 127522/ 2020 2790700 (2701363/ 2020) 80,00 100,00 100,00 Joukkoliikenne osana palvelujärjestelmää Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen Kadut ja kevyen liikenteen väylät pidetään liikennettätyydyttävässä kunnossa (T) Joukkoliikenteen käyttäjät (kpl/v) Parannettu/uusi kevyen liikenteen väylästö (km/v) 2,88 2 3,05 3 5 Eheä kaupunkirakenne Kaavoituksella täydennetään nykyistä kaupunkirakennetta erityisesti kaupunkikeskustassa ja rakennemallin ydinalueella. Väh. 70 % hyväksytyistä asemakaavoista ja 90 % maanhankinnasta kohdistuu keskeiselle kaupunkialueelle. (T) Keskeisten alueiden kaavojen %-osuus kaikista kaavoista Keskeisten alueiden maanhankintakauppojen %-osuus kaikista kaupoista Keskeisten alueiden tonttituotannon %-osuus koko tonttituotannosta 75 61 86 70 90 90 70 90 90 24

Yleisosa 1.8 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konsernijohdon periaatteista (KuntaL 13 ). Valtuusto asettaa strategiset tavoitteet samaan tapaan kuin se määrittelee ne kunnassa. Tavoitteilla ohjataan konsernijohtoa, kuntaa eri yhteisöissä edustavia henkilöitä sekä tytäryhteisöjä. Valtuuston tulee ohjata asettamillaan tavoitteilla myös tytäryhteisöjä niiden omassa tavoitteenasettelussa, nämä tavoitteet esitetään kohdassa 8 Konserniyhteisöt. Konsernijohdolle ja tytäryhtiöiden puheenjohtajille asetetut tavoitteet TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Konsernijohdolle asetetut tavoitteet Konsernijohdon raportoitava valtuustolle, krt/v 3 3 3 3 3 Konsernin toimintatulot toimintamenoista, % 39,7 34,1 36,0 38,0 38,0 Konsernin vuosikate poistoista, % 97,4 87,5 99,7 104,8 113,1 Tytäryhteisöjen puheenjohtajille asetetut tavoitteet Puheenjohtajien raportoitava tytäryhteisöstä konsernijaostolle/elinkeinojaostolle toiminnanohjauksen ohjeistuksen mukaisesti, krt/v - 1-2 1-2 1-2 1-2 25

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät 2 Käyttötalousosa 2.1 Budjettirahoitteiset tehtävät toimialoittain 2.1.1 Konsernipalvelut Vastuuhenkilö Sitovuustaso Talous- ja rahoitusjohtaja Tuukka Forsell Valtuusto, strateginen palvelusopimus Konsernipalvelujen toiminnanohjaukseen kuuluu demokratiakustannukset, hallinto- ja viestintä, talous ja omistajuus, henkilöstöpalvelut, tietohallinto, strategia ja kehittäminen sekä elinvoima, joka sisältää elinkeinopalvelut, maaseudun kehittämisen, viljelijätuki- ja sekä lomituspalvelut. Hallinnon osalta tehtäviin kuuluu valtuuston, hallituksen ja kaupunginjohtajan esikuntatehtävät, kaupungin keskushallinnon ja eräiden tukipalvelujen hoitaminen, toimialojen hallinnon ja viestinnän ohjaus ja koordinointi sekä konserniviestintä. Talous ja omistajuuspalvelujen tehtäviin kuuluu talousarvion ja tilinpäätöksen laadintavastuu, toimialojen ohjeistus ja tukeminen em. prosesseissa sekä yleinen taloudellinen ja rahoituksellinen ohjaus koko kaupungin osalta, vero-tulokehityksen ennakoiminen, talousraportointi, taloussuunnittelun, sijoitus- ja rahoitustoiminnan ja laskentatoimen sekä niihin liittyvän raportoinnin kehittäminen sekä kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden omistajaohjauksesta vastaaminen. Henkilöstöpalvelujen tehtävänä on ohjata, kehittää, seurata ja arvioida henkilöstövoimavaroja ja -johtamista strategisten tavoitteiden mukaisesti sekä kehittää työnantajakuvaa yhteistyössä toimialojen kanssa, vastata työnantajatoiminnasta, koordinoida työsuojelu- ja yhteistoimintaa sekä työhyvinvointipalveluja sekä tuottaa henkilöstöpalveluihin liittyviä tukipalveluja. Tietohallinnolla tarkoitetaan Kouvolan kaupungin ohjaustoimintoja, joiden tarkoituksena on kehittää, ylläpitää ja varmistaa tietojen käsittelyä, tietovarantojen ja tietojärjestelmien yhteen toimivuutta, toteuttaa tietotekniikan ja tietotekniikka-palveluiden hankintaa ja tarjontaa sekä varmistaa tietotoimintojen turvallisuus ja taloudellisuus. Strategia ja kehittäminen -palvelun tehtävä on kaupunkistrategian ja toimintaa ohjaavien linjausten laadinta sekä ennakoinnin, suunnittelun, raportoinnin, arvioinnin ja strategisen tiedontuotannon ja näihin liittyvien toimintamallien kehittäminen sekä ohjeistaminen. Strategia ja kehittäminen -palvelu vastaa palvelu- ja hankintapoliittisten linjausten, strategisen ohjausjärjestelmän sekä riskien- ja jatkuvuudenhallinnan kehittämisestä. Tehtäväalueisiin kuuluu myös sisäinen tarkastus ja operatiivisesta hankintatoimesta vastaaminen. Elinkeinopalvelut vastaa kaupungin elinvoiman kehittämiseen liittyvästä suunnittelu- ja ohjelmatyöstä, näiden toimeenpanoon liittyvästä ohjauksesta, elinkeinojen kehittämispalvelujen tilaajatoiminnasta sekä tähän liittyvän verkostoyhteistyön koordinoinnista, resurssien hankinnasta ja toteuttamisyhteistyöstä kaupunkikonsernissa sekä ulkoisten kumppaneiden kanssa. Lisäksi elinkeinopalvelut osaltaan tukee kaupunkikonsernin strategiatyötä ja elinvoima-asioihin liittyvää sisäistä yhteistyötä sekä edistää kaupungin näkyvyyttä ja asemaa kansallisissa ja kansainvälisissä toimintaverkostoissa. Elinkeinopalvelujen toimintaa ohjaa hallintosäännön mukaisesti kaupunginhallituksen elinkeinojaosto. Maaseutupalvelujen tehtävänä on maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen ja kehittäminen hoitamalla sille laissa säädetyt maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävät, maaseudun ja kylien kansalaisosallistumiseen sekä infrastruktuuriin (tie- ja vesihuollon sekä valokuituavustukset) ja kehittämiseen liittyvät tehtävät ja tuottaa ME- LA:lle maatalousyrittäjien lomituspalvelut. 26

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella 2016 2018 Strategiayksikössä panostetaan vaikutusten ennakkoarvioinnin kehittämiseen ja tuottavuuden edistämiseen kaupungin eri palvelujen osalta. Vuoden 2016 aikana on tarkoitus rakentaa kauas tulevaisuuteen luotaava palvelumalli, jolla tuotetaan kuntalaispalvelut uusilla kustannustehokkailla tavoilla. Työssä kartoitetaan erityisesti digitalisaation hyödyntämismahdollisuuksia ja tiedon avaamisen edistämistä. Vuoden 2016 aikana on tarkoitus ottaa käyttöön projektisalkun hallintajärjestelmä sekä uusia/päivittää talouden ohjausjärjestelmät, tämä projekti tulee vaatimaan resursseja taloushenkilöstön osalta. Osaamisen johtamisen, työhyvinvoinnin sekä johtamisen ja yhteistyön kehittäminen ovat keskeisiä henkilöstöjohtamisen painopisteitä suunnittelukaudella. Henkilöstötyötä tehostetaan kehittämällä ja tuottamalla tehokkaita HR-prosesseja ja -mittareita johtamisen tueksi. Käyttöön otetaan henkilöstöhallinnon prosesseja tukeva HRjärjestelmä sekä pilotoidaan terveysjohtamisen järjestelmää vuonna 2016. Lisäksi mahdollinen sote-uudistus sekä siihen liittyvät muutokset vaikuttavat myös henkilöstöpalvelujen kehittämiskohteisiin ja tehtäviin suunnittelukaudella. Tulevat muutokset sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinto- ja rahoitusjärjestelmässä sekä aluehallinnon toimi- ja vastuualueissa muuttavat kaupungin roolia ja vastuuta alueensa elinvoiman ylläpidossa ja kehittämisessä. Aiemman elinkeino-ohjelman korvaavan elinvoimaohjelman laatimisprosessi on yksi väline, jonka avulla voidaan arvioida muutoksen vaikutuksia ja linjata tarvittavia toimenpiteitä. Viljelijätukien hakijat ohjataan käyttämään sähköistä asiointia. Uuden viljelijätukijärjestelmän toimeenpano ja uusi tukisovellus tuovat haasteita henkilöstön osaamiselle. Maaseutuviraston ja Kouvolan kaupungin välinen maksajavirastosopimus määrittelee lakisääteisten maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävien hoitamiseen tarvittavat henkilöstöresurssit sekä muut tehtävien hoidon sisäiselle organisoinnille kunnassa asetettavat vaatimukset. Vuonna 2014 ilmeni, että EU vaatii lomitusjärjestelmän sopeuttamista EU:n valtiontukea koskevien säädösten kanssa. Suomen hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen 2016 liittyvän esityksen maatalousyrittäjien lomituspalveluista annetun lain muuttamiseksi. Lomituspalvelujen kustannuksia tulisi vähentää 20 milj. euroa vuonna 2016. Lomitushallinnon osuus on 3 milj. euroa. Lomitushallinnon määrärahasta ei ole vielä tarkkaa tietoa vuodelle 2016. Tuetun vesihuoltorakentamisen määrä on vähentynyt ja hankkeet loppuvat kokonaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Vuodelle 2016 avustusrahaa on varattu 0,4 milj. euroa ja saman verran on varattava vuodelle 2017, sillä suunnittelukaudella on varauduttava vielä yhden suunnitteluvaiheessa olevan hankkeen rahoitukseen. Yksityisteille myönnettävät avustusrahat säilytetään edellisvuoden tasossa, 0,5 milj. euroa. EU-ohjelmakauden 2014 2020 toimintaryhmärahoitukseen (Pohjois-Kymen Kasvu ry) on varattu 123 288 euroa vuodelle 2016 toimintaryhmän esittämän hyväksytyn myöntövaltuuden ja valtuuston 9.12.2013 hyväksymän sitoumuksen mukaisesti. Laajakaistahanke on edennyt suunniteltua hitaammin, jolloin avustusrahan, johon valtuusto on sitoutunut, maksaminen on siirtynyt. Vuoden 2016 talousarvioon on varattu 960 000 euroa hankkeen avustamiseen. Riskianalyysi Konsernipalveluiden riskit ovat yhteneviä kaupungin yhteisten riskien kanssa. Taloudellisten riskien hallinta, rahoituksen riittävyyden varmistaminen, korkosuojaukset, sopimushallinta ja vastapuolten luottoluokitusten tarkistaminen sekä sijoitussalkku ovat konsernipalveluiden vastuulla. Pyrkimyksenä on taloudellisen tuloksen heilahtelujen vähentäminen ja samalla rahoituksellisen tuloksen optimointi pitkällä aikavälillä. Lisäksi varaudutaan sopimusvastapuoliriskeihin sopimushallintaa parantamalla ja sopimusohjausta lisäämällä. Toiminnalliset ja vahinkoriskit liittyvät yhtiöittämisiin, henkilöstöön, hankintaosaamiseen sekä toiminnan ja ITjärjestelmien jatkuvuuteen. Yhtiöittämiset ovat jatkuvasti konsernipalveluiden tarkasteltavana ja toteutettavana. Hyötyjen varmistamiseksi yhtiöittämisen tuomaa lisäarvoa tulisi arvioida ennakoiden, ja sitouttaen yhtiöt kaupungin strategiaan ja tavoitteisiin. Yhtiöittämistä ei voi toteuttaa ilman selkeää näkemystä tavoitteista ja tehtävistä kaupungin ja tulevan yhtiön välillä. Tiedon ja prosessien hallinta, tiedon luotettavuus sekä eri järjestelmien 27

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät yhteentoimivuus ovat toiminnan ohjaukselle tärkeitä. Digitalisaation myötä toiminnan ohjaus suuntautuu hallinnon ohjauksesta yhä enemmän myös palveluiden ohjaukseen. Hankintaosaaminen on tärkeää. Jos hankintalakia ja -ohjeita ei noudateta, syntyy merkittäviä toiminnallisia riskejä. Yhteistoimintaneuvottelut ja jatkuvat organisaatiomuutokset ovat lisänneet epävarmuutta ja organisaatiosta saattaa lähteä osaajia, jolloin palvelutuotanto ja palvelujen laatu kärsii. Avainhenkilöriskit lisääntyvät henkilöstöresurssien vähentyessä. Merkittävimmät tietoturvariskit liittyvät järjestelmien, tietoverkkojen ja tiedonkäsittelyn luotettavuuteen sekä työntekijöiden tietoturvalliseen toimintaan. Konsernihallinnon tietojärjestelmissä on paljon puutteita, joihin kokonaisvaltainen henkilöstöjohtamisen ja johdon työpöydän ratkaisu sekä taloushallinto-ohjelman uusiminen ovat ajankohtaisia varautumiskeinoja. Kaupungin toiminnot ovat kriittisesti riippuvaisia ICT -infrastruktuurin ja tietojärjestelmien toimintavarmuudesta sekä tietoturvasta. Kaupungilla on hyväksytty tietoturvapolitiikka ja tietoturvallisuuden hallintajärjestelmää kehitetään perustuen soveltuvin osin ISO 27001 standardiin. Valtuuston hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2016 Alueen saavutettavuuden kehittäminen Strategiapäämäärä Elinvoimainen kaupunki Strategiatavoite ja hyödyntäminen Keskustan vetovoimaisuuden vahvistaminen Investoinnit eivät toteudu suunnitellulla tavalla. Tilojen käyttöaste % nykyarvo 85,00 tavoitearvo 90,00 Strategiapäämäärä Elinvoimainen kaupunki Strategiatavoite Yrittäjyyden edistäminen päätöksenteossa, johtamisessa ja elinkeinotoimen organisoinnissa Työllistymistä edistävien palvelujen ja toimenpiteiden tehostaminen. Toimintaympäristön taantuma. Yritysten nettolisäys (kpl) nykyarvo 173 tavoitearvo 180 Energiatehokas ja uusiutuviin energialähteisiin tukeutuva kaupunki Strategiapäämäärä Laadukas ympäristö Strategiatavoite Hankintojen ympäristövaikutusten pienentäminen. Hankintoja tehtäessä ei oteta ympäristövaikutuksia huomioon riittävästi. Keskitetyt hankinnat, joissa on käytetty ympäristökriteerejä (%) nykyarvo 50,00 tavoitearvo 50,00 Strategiapäämäärä Tasapainoinen talous Strategiatavoite Optimaalinen palvelutarjonta ja -verkko Tulevaisuuden palvelumallin luominen Kustannukset kasvavat, palvelut eivät kehity. Käytettävissä olevat (k-m2) nykyarvo 511 435 tavoitearvo 450 000 Palvelumallikuvauksen valmiusaste (%) nykyarvo 20,00 tavoitearvo 70,00 28

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Strategiapäämäärä Tasapainoinen talous Strategiatavoite Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Työhyvinvoinnin edistäminen ja työkykyprosessien toimivuuden kehittäminen Johto ja esimiehet eivät sitoudu. Muut kaupungin toimenpiteet ja päätökset eivät tue hyvinvoinnin edistämistä ja asetettuja tavoitteita. Työkyvyttömyyden kustannukset kasvavat. Sairauspoissaolot (kpv/htv) nykyarvo 20,90 tavoitearvo 20,00 Strategiaa toteuttava, johdonmukainen Strategiapäämäärä Tasapainoinen talous Strategiatavoite päätöksenteko Vaikutusten ennakkoarviointi osana päätöksentekoa. Esimiehet eivät sitoudu vaikutusten ennakkoarvioinnin toteutukseen EVAusten määrä evauskriteerien täyttävissä päätöksentekoasioissa (%) nykyarvo 1,00 tavoitearvo 20,00 Strategiapäämäärä Tasapainoinen talous Strategiatavoite Vastuullinen ja osallistava johtaminen Toimintakatteen kasvu saadaan pysäytettyä Palvelumallityö epäonnistuu. Toimintakatteen muutosprosentti nykyarvo 3,1 tavoitearvo 0,2 Nettoinvestointitaso nykyarvo 42,3 tavoitearvo 59,8 Henkilöstöjohtamisen ja esimiestyön kehittäminen suunnitelmallisesti Esimiesten ja henkilöstön riittämätön sitoutuminen sekä muutosvastarinta. Toteutetut arvioinnit (%-osuus esimiehistä) nykyarvo 0,00 tavoitearvo 100,00 Maaseutulautakunta Lautakunnan hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2016 Strategiapäämäärä Laadukas ympäristö Strategiatavoite Eheä kaupunkirakenne Maaseutualueiden infrastruktuurin kehittäminen Liittyjien sitoutuminen, rahoitus Toteutumisaste (pros) nykyarvo 0,00 tavoitearvo 100,00 29

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Talous Konsernipalvelut MUUTETTU Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2014 TA 2015 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot 9 558 8 550 8 550 8 308 8 308 8 308 Myyntitulot 6 095 5 907 5 907 5 791 5 791 5 791 Maksutulot 678 401 401 401 401 401 Tuet ja avustukset 1 926 1 572 1 572 1 426 1 426 1 426 Muut toimintatulot 858 670 670 690 690 690 Toimintamenot 38 100 37 319 36 719 37 009 37 009 35 649 Henkilöstömenot 12 716 12 076 12 076 11 926 11 926 11 926 Palvelujen ostot 20 050 19 184 19 184 19 115 19 115 19 115 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 259 247 247 242 242 242 Avustukset 3 723 4 664 4 064 4 513 4 513 3 153 Muut toimintamenot 1 353 1 148 1 148 1 212 1 212 1 212 Toimintakate -28 542-28 769-28 169-28 700-28 700-27 340 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset 376 497 497 512 512 512 Henkilömäärä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Henkilötyövuosina 75,62 203,55 197,87 192,82 184,50 Toiminnan volyymi TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Lomituspäiviä/v 26 239 21 000 21 000 20 000 19 000 Lomitettavia yrittäjiä kpl 614 580 540 510 490 Välitetty EU-viljelijätuki M 29,6 28 28 28 28 Tiloja tukihaun piirissä 1 071 1 050 1000 980 960 Saapuneet hakemukset kpl 5 009 5 500 4 900 4 800 4 700 (viljelijätukipalvelut) Vesihuollon avustukset 700 000 400 000 400 000 400 000 Yksityistieavustukset 837 876 500 000 500 000 500 000 500 000 Kansallinen laajakaista 2015- hanke *) 0 345 000 960 000 995 000 *) 2015 muutetun talousarvion mukainen luku 30

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät 2.1.2 Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Vastuuhenkilö Sitovuustaso Tekninen johtaja Hannu Luotonen Valtuusto, strateginen palvelusopimus Toiminnan kuvaus Tekniikka ja ympäristöpalvelut -toimialan keskeisin tehtävä on kaupunkistrategian mukaan vastata laadukkaan kaupunkiympäristön suunnittelemisesta, rakentamisesta ja hoidosta. Toimiala vastaa omalta osaltaan elinvoimaisen kaupungin kehittämisestä. Toimiala muodostuu kahdesta palveluketjusta, elinympäristön kehittäminen ja teknisen tuotannon liikelaitos. Elinympäristön kehittäminen -palveluketju toteuttaa yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja ylläpitoa laatimalla yleis- ja asemakaavoja, katu- ja yleisten alueiden suunnitelmia, toteuttamalla ympäristön valvontaa, hankkimalla ja luovuttamalla maata sekä tilaamalla katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentamista ja ylläpitoa sopimusten perusteella teknisen tuotannon liikelaitokselta ja yksityisiltä toimijoilta. Teknisen tuotannon liikelaitoksen palveluketjun tehtävänä on tuottaa kiinteistö- ja aluepalveluja liiketaloudellisten periaatteiden mukaan. Kiinteistöpalveluja ovat rakennus-, liikuntapaikka-, ruoka- sekä puhtauspalvelut. Aluepalveluja ovat maastotieto- ja kunnallistekniikkapalvelut, katujen- ja viheralueiden kunnossapitopalvelut sekä logistiikkapalvelut. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella 2016 2018 Teknisissä palveluissa panostetaan elinvoimaa vahvistavaan maankäyttöpolitiikkaan. Kaupungin strategisten kärkihankkeiden edistäminen jatkuu. Keskustan kehittäminen jatkuu osayleiskaavan tarkistamisella ja matkakeskusalueen kehittämissuunnitelman laatimisella. Rr-terminaalialueen yleissuunnittelu aloitetaan ja asuntomessualueen asemakaava laaditaan. Hyväksytyn keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan perusteella aloitetaan kaupungin maapoliittisen ohjelman uudistaminen. Kaupungin kymmenen vuoden maankäyttöohjelmaa täydennetään yritysalueilla ja teollisuus- ja varastoalueilla. Tavoitteena on kaupunkikeskustan elinvoimaisuus ja eheä kaupunkirakenne. Tätä tavoitetta varten painotetaan mm. maanhankinnan, kaavoituksen ja tonttituotannon osuutta keskeisillä kaupunkialueilla. Katujen ja vesihuollon saneerausohjelmien laatimista jatketaan yhdessä vesilaitosten kanssa. Tavoitteena on, että yhdyskuntatekniset palvelut ja vesilaitokset korjaavat vesihuoltoa ja katua yhtäaikaisesti. Yhdyskuntateknisten rakenteiden korjausvelkaa vähennetään. Korjausvelan kasvua tulee estää suunnitelmakaudella varaamalla riittävät määrärahat korjausrakentamiseen. Katuvalosaneeraushankkeen toteuttaminen jatkuu v. 2016. Jätehuollon palvelutaso on määritetty vuonna 2015. Palvelutason määrittämisen avulla taataan kuntalaisten yhdenvertainen kohtelu. Jätepoliittisen ohjelman valmistelu aloitetaan 2016. Uusiutuvan energian osuutta rakentamisen energiankäytössä kasvatetaan tehokkaalla energianeuvonnalla ja ohjauksella rakennuslupaprosessin yhteydessä sekä toteuttamalla uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tuloksena saatuja toimenpiteitä. Arvokkaiden luontokohteiden ja rakennetun kulttuuriperinnön säilymistä edistetään. Luontotieto ja kulttuurikohdetieto viedään sähköisenä tietokantaan ja paikkatietomuotoista inventointitietoa käytetään suunnittelun pohjana. Ympäristöohjelma päivitetään ja hyväksytään talousarviovuoden 2016 aikana. Asiakkaan kuulemista ja asiakaspalvelun laatua parannetaan entisestään koko toimialalla asiakastyytyväisyyskyselyillä ja asiakasraadeilla. Ns. yhden luukun periaate otetaan käyttöön koko organisaatiossa. 31

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Valtuuston hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2016 Strategiapäämäärä Laadukas ympäristö Strategiatavoite Eheä kaupunkirakenne Kaavoituksella täydennetään nykyistä kaupunkirakennetta erityisesti kaupunkikeskustassa ja rakennemallin ydinalueella. Vähintään 70 % hyväksytyistä asemakaavoista sijaitsee em. alueilla. 90 % maanhankinnasta sijoittuu keskeiselle kaupunkialueelle. Keskeisten alueiden kaavojen %-osuus kaikista kaavoista Keskeisten alueiden maanhankintakauppojen %- osuus kaikista kaupoista Keskeisten alueiden tonttituotannon %-osuus koko tonttituotannosta Kävelykatu Manskin uudistaminen. Kaupat eivät onnistu. Yhdyskuntatalouden kustannukset eivät vähene. nykyarvo 75,00 tavoitearvo 70,00 nykyarvo 61,00 tavoitearvo 90,00 nykyarvo 86,00 tavoitearvo 90,00 Muutoksenhausta aiheutuvat viivästymiset. Mikäli hanke ei toteudu, keskustan vetovoima ei kasva. Toteutumisaste (pros) nykyarvo 0,00 tavoitearvo 50,00 Joukkoliikenne osana palvelujärjestelmää Strategiapäämäärä Laadukas ympäristö Strategiatavoite Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä on edistetty. Rahoituksen väheneminen johtaa vain välttämättömien korjausten tekemiseen. Parannettu/uusi kevyenliikenteen väylästö (km/v) nykyarvo 2,00 tavoitearvo 3,00 Strategiapäämäärä Laadukas ympäristö Strategiatavoite Viihtyisä ja toimiva kaupunkiympäristö Asuntomessualueen asemakaava on hyväksytty. Muutoksenhaku viivästyttää kaavan lainvoimaisuutta ja infran rakentamista. Toteutumisaste (%) nykyarvo 0,00 tavoitearvo 100,00 Nykyiset kadut (asuinkadut, keskustaan johtavat pääkadut, jalankulku- ja pyörätiet) pysyvät liikennettä tyydyttävässä kunnossa. Asukastyytyväisyys vähintään verrokkikuntien tasolla (mittarina FCG tutkimus) Rahoituksen väheneminen näkyy tason laskuna, kunnon heikkenemisenä ja korjausvelan kasvuna. Riittävän työvoiman saaminen tekemään ja valvomaan töitä. nykyarvo 2,88 tavoitearvo 3,05 32

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Strategiapäämäärä Laadukas ympäristö Strategiatavoite Ympäristöystävällinen kaupunki Luontokohteiden ja rakennetun ympäristön suojelutavoitteet huomioidaan suunnittelussa. Ajantasainen luontokohteiden ja rakennetun kulttuuriympäristön inventointitieto on paikkatietomuodossa. Tietoa ei huomioida suunnittelussa, mikäli tavoite ei toteudu. Tiedon vienti paikkatietomuotoon vaarantuu riittämättömien resurssien vuoksi. Toteutuminen (%) nykyarvo 80,00 tavoitearvo 100,00 Riskianalyysi Merkittävimmät ulkoiset riskit ovat ohjelmistoriskit, oikeudelliset riskit, luonnonilmiöt (myrskyt, tulvat) ja urakoitsijoiden talousvaikeudet. Riskeihin varaudutaan mm. pitkillä ohjelmistosopimuksilla, oman ICT, hankinta- ja sopimusosaamisen ylläpidolla, lakimiesresurssin rekrytoinnilla, pitämällä omat prosessit ja osaaminen ajan tasalla sekä huolehtimalla riittävästä taloudellisista ja henkilöstöresursseista. Toimialan lisäksi tarvitaan koko kaupungin viranhaltija- ja luottamushenkilöjohdon sitoutuminen asiaan. Sisäisiä riskejä ovat yhdyskuntatekniikan rakenteiden korjausvelan kasvu sekä katujen ja liikennealueiden puutteellinen hoito, joista aiheutuu vahingonkorvausvastuu. Ympäristöriskit, kuten pohjaveden laadun heikkeneminen, voivat aiheutua suunnittelun ja rakentamisen puutteista. Avainhenkilöriski ilmenee kun erityisosaaminen on vain yhdellä henkilöllä ja tietoturvariskit koskevat koko henkilöstöä. Näihin riskeihin varaudutaan huolehtimalla riittävistä taloudellisista ja henkilöstöresursseista sekä resurssien oikeasta kohdentamisesta. Tietoturvariskejä ehkäistään noudattamalla annettuja tietoturvaohjeita. Talous, sitovuustaso valtuusto, toimintakate Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2014 TA 2015 MUUTETTU TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot 8 805 8 032 8 032 7 810 7 810 7 810 Myyntitulot 2 807 2 307 2 307 2 225 2 225 2 225 Maksutulot 1 214 1 160 1 160 1 208 1 208 1 208 Tuet ja avustukset 162 0 0 Muut toimintatulot 4 622 4 565 4 565 4 378 4 378 4 378 Valmistus omaan käyttöön 2 082 2 293 2 293 1 155 1 155 1 155 Toimintamenot 20 583 22 565 22 565 21 671 21 671 21 671 Henkilöstömenot 6 976 7 429 7 429 7 784 7 784 7 784 Palvelujen ostot 11 298 13 373 13 373 12 247 12 247 12 247 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 566 1 006 1 006 915 915 915 Avustukset 0 0 0 Muut toimintamenot 742 756 756 725 725 725 Toimintakate -9 696-12 239-12 239-12 706-12 706-12 706 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset 9 370 7 070 7 070 7 257 7 257 7 257 Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Henkilötyövuosina 113,05 118,04 115,54 111,54 105,54 33

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Toiminnan volyymit TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Hyväksytyt kaavat kpl/v 12 12 12 12 12 Maan osto ha 152 80 80 80 80 Luovutettu AO-tontteja kpl 28 70 30 30 30 Metsää ha 3825 3860 3860 3860 3860 Peltoa ha 680 680 670 570 570 Kadut ja kevyen liikenteen väylät km 974 974 974 975 975 Rakennetut puistot ha 263 245 240 245 245 Leikkipaikat kpl 134 130 140 130 120 Ympäristönsuojelun luvat ja tarkastukset kpl 444 450 455 444 444 Terveysvalvonnan tar-kastukset ja toimenpiteet kpl Eläinlääkintahuollon potilaskäynnit kpl 2923 3100 3100 3100 3100 13676 16000 16000 16000 16000 Rakennusvalvonnan -luvat -katselmukset 1046 2853 1220 3000 1220 3000 1220 3000 1220 3000 Asuntotoimen hakemuskäsittelyt ja valvontatoimenpiteet 263 1275 1275 1275 1275 Tekniikka- ja ympäristöpalvelujen yhteiset hallinto- ja tukipalvelut Tekniikka- ja ympäristöpalvelujen hallintoon sisältyvät toimialan johto ja tukipalvelut. Tukipalvelut tuottavat talous- ja hallintopalveluja toimialan palveluyksiköille ja teknisen tuotannon liikelaitokselle. Tukipalveluhenkilöstön määrä on talousarviovuoden alussa kahdeksan (8). Toimialalle on esitetty perustettavaksi lakimiehen virka, jonka sijoituspaikka olisi tukipalveluyksikkö. Tähän kohtaan on kirjattu Kouvolan vesi Oy:n eläkemenoperusteiset eläkemaksut, jotka ovat jääneet Kouvolan kaupungin maksettaviksi. Teky yhteiset hallintopalvelut Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2014 TA 2015 MUUTETTU TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot 958 570 570 600 600 600 Myyntitulot 953 570 570 600 600 600 Tuet ja avustukset 4 0 0 Toimintamenot 987 1 030 1 030 971 971 971 Henkilöstömenot 739 715 715 764 764 764 Palvelujen ostot 101 170 170 105 105 105 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 19 16 16 17 17 17 Muut toimintamenot 129 130 130 85 85 85 Toimintakate -29-460 -460-371 -371-371 Laskennalliset kustannukset Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Henkilötyövuosina 17,34 10 8 8 7 *) Hallinto- ja tukipalvelujen henkilöstö sisältyy tekniikka- ja ympäristöpalvelut -toimialan henkilöstösuunnitelmaan 34

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Tekninen lautakunta Vastuuhenkilö Sitovuustaso Tekninen johtaja Hannu Luotonen Tekninen lautakunta Toiminnan kuvaus Yhdyskuntatekniset palvelut vastaavat rakennettujen katujen, puistojen ja yleisten alueiden hallinnasta ja näitä alueita koskevasta suunnittelusta, suunnitelmien teettämisestä, rakennuttamisesta ja ylläpidon tilaajatehtävistä.. Tekniset palvelut mahdollistavat osaltaan elinkeinohankkeiden toteuttamisen. Maankäytön suunnitteluun kuuluvat asemakaavat ja asemakaavanmuutokset, yleiskaavoitus ja muu yleispiirteinen maankäytön suunnittelu, asemakaavasta poikkeamiset ja suunnittelutarveratkaisut sekä kaupunkikuvaan ja rakennussuojeluun liittyvät asiat. Maaomaisuuden hallintaan kuuluvat maan hankintaa, hallintaan ja luovutukseen liittyvät tehtävät, kiinteistönmuodostukseen ja kiinteistörekisterin pitoon liittyvät tehtävät sekä paikkatietopalvelut. Teknisen lautakunnan alaista toimintaa ovat myös toimialan yhteiset tuki- ja hallintopalvelut. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella 2016 2018 Yhdyskuntatekniset palvelut Yhdyskuntatekniikan perimiä katualueiden vuokria tarkistetaan. Tavoitteena on, että vesiyhtiöt ja yhdyskuntatekniset palvelut korjaavat vesihuoltoa ja katuja yhtäaikaisesti osassa vesihuollon kohteita jatkossakin. Tämän lisäksi katu- ja viheralueiden saneerauksen rahoitusosuutta tulisi lisätä korjausvelan pienentämiseksi ja kunnan lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi. Kevyen liikenteen väyliä parannetaan pyöräilyn ja kävelyn edistämiseksi ja joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi. Tiekartassa on asetettu toimenpiteeksi uusien ja olemassa olevien viheralueiden toteuttaminen ja muuttaminen vähemmän hoitoa vaativiksi. Tämä on välttämätöntä määrärahojen pienentyessä. Nykyiset kadut pidetään liikennettä tyydyttävässä kunnossa. Ratamon liikennejärjestelyjen suunnittelu ja toteuttaminen käynnistyy. RRThankkeen suunnittelua viedään eteenpäin ja kävelykatu Manskin korjaus alkaa. Kaupunkisuunnittelu/ Maankäytön suunnittelu/maaomaisuuden hallinta Maanhankinnassa ja kaavoituksessa panostetaan elinvoimaa vahvistavaan maankäyttöpolitiikkaan. Asemakaavoitusohjelmalla varmistetaan riittävä tonttivaranto eri käyttötarkoituksiin. Keskustan osayleiskaava pyritään valmistelemaan hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2016 aikana. Kymijoen rantojen osayleiskaavatyö käynnistetään Korian ja Myllykosken välillä. Niskala - Tervaskangas osayleiskaavatyö jatkuu. Keskustan kehittäminen jatkuu tontti- ja korttelikohtaisilla kehittämishankkeilla ja asemakaavojen muutoksilla. Kullasvaaran logistiikka-alueen yleissuunnittelu käynnistetään ja alueelta pyritään hankkimaan lisää maata kaupungin omistukseen. Tavoitteena on hyödyntää kaupungin maanhankinnat alueella ja alueella varaudutaan asemakaavojen valmisteluun. Vuoden 2016 tärkeimpiä asemakaavakohteita ovat Matkakeskuksen ja Korian Pioneeripuiston asuntomessualueen asemakaavat. Asuntorakentamisen odotetaan elpyvän suunnittelukauden loppuun mennessä, jolloin tonttikysyntä noussee lähemmäksi aikaisempien vuosien tasoa. Kaavahankkeet painottuvat edellisten vuosien tapaan pääosin keskeiselle kaupunkialueelle. Liike- ja teollisuustonttien markkinointia toteutetaan yhteistyössä elinkeinoyhtiö Kinnon kanssa. Maankäytön toteutusohjelmaa laajennetaan vuoden 2016 aikana koskemaan myös teollisuus- ja toimitilatontteja, jonka avulla tonttitarjontaa pyritään monipuolistamaan ja tehostamaan. Maaomaisuuden hallinnassa jatketaan kaupungin maapoliittisen ohjelman uudistamisen valmistelua maankäytön 10 vuoden toteuttamisohjelman ja keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaavatyön edistymisen myötä. 35

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Teknisen lautakunnan hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2016 Strategiapäämäärä Laadukas ympäristö Strategiatavoite Eheä kaupunkirakenne Kaavoituksella täydennetään nykyistä kaupunkirakennetta erityisesti kaupunkikeskustassa ja rakennemallin ydinalueella. Väh. 70% hyväksytyistä asemakaavoista sijaitsee em. alueilla. 90% maanhankinnasta sijoittuu keskeiselle kaupunkialueelle. Keskeisten alueiden kaavojen %-osuus kaikista kaavoista Keskeisten alueiden tonttituotannon %-osuus koko tonttituotannosta Keskeisten alueiden maanhankintakauppojen %-osuus kaikista kaupoista Kaupat eivät onnistu. Yhdyskuntatalouden kustannukset eivät vähene. nykyarvo 75,00 tavoitearvo 70,00 nykyarvo 86,00 tavoitearvo 90,00 nykyarvo 61,00 tavoitearvo 90,00 Joukkoliikenne osana palvelujärjestelmää Strategiapäämäärä Laadukas ympäristö Strategiatavoite Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä on edistetty. Rahoituksen väheneminen johtaa vain välttämättömien korjausten tekemiseen. Parannettu/uusi kevyenliikenteen väylästö (km/v) nykyarvo 2,00 tavoitearvo 3,00 Strategiapäämäärä Laadukas ympäristö Strategiatavoite Viihtyisä ja toimiva kaupunkiympäristö Nykyiset kadut (asuinkadut, keskustaan johtavat pääkadut, jalankulku- ja pyörätiet) pysyvät liikennettä tyydyttävässä kunnossa. Asukastyytyväisyys vähintään verrokkikuntien tasolla (mittarina FCG tutkimus) Rahoituksen väheneminen näkyy tason laskuna, kunnon heikkenemisenä ja korjausvelan kasvuna. Riittävän työvoiman saaminen tekemään ja valvomaan töitä. nykyarvo 2,88 tavoitearvo 3,05 Strategiapäämäärä Laadukas ympäristö Strategiatavoite Ympäristöystävällinen kaupunki Luontokohteiden ja rakennetun ympäristön suojelutavoitteet huomioidaan suunnittelussa. Ajantasainen luontokohteiden ja rakennetun kulttuuriympäristön inventointitieto on paikkatietomuodossa. Tietoa ei huomioida suunnittelussa mikäli tavoite ei toteudu. Tiedon vienti paikkatietomuotoon vaarantuu riittämättömien resurssien vuoksi. Toteutuminen (%) nykyarvo 80,00 tavoitearvo 100,00 36

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia lisätään toteuttamalla Kuusankoski-Kouvola-Koria- reitti. V. 2016 kaupunki hankkii hallintaansa tarvittavat lisämaa-alueet. (Kymijoen Korian eteläpuolinen osuus). Reitti ei toteudu mikäli maa ei ole kaupungin hallinnassa. Toteutumisaste (%) nykyarvo 0,00 tavoitearvo 100,00 Talous Tekniset palvelut Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2014 TA 2015 MUUTETTU TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot 6 505 6 156 6 156 5 796 5 796 5 796 Myyntitulot 1 380 1 285 1 285 1 098 1 098 1 098 Maksutulot 372 318 318 333 333 333 Tuet ja avustukset 150 0 0 Muut toimintatulot 4 603 4 552 4 552 4 365 4 365 4 365 Valmistus omaan käyttöön 2 082 2 293 2 293 1 155 1 155 1 155 Toimintamenot 15 720 17 362 17 362 16 305 16 305 16 305 Henkilöstömenot 3 261 3 503 3 503 3 666 3 666 3 666 Palvelujen ostot 10 560 12 594 12 594 11 463 11 463 11 463 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 520 938 938 844 844 844 Muut toimintamenot 380 326 326 333 333 333 Toimintakate -7 133-8 913-8 913-9 355-9 355-9 355 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset 9 364 7 063 7 063 7 253 7 253 7 253 Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Henkilötyövuosina 52 50 48,5 47,5 Toiminnan volyymi TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Asemakaavoitettu alue, ha 9594 9565 9570 9575 9580 Hyväksytyt kaavat kpl/v 12 12 12 12 12 Maan osto ha 152 80 80 80 80 Luovutettu AO-tontteja kpl 28 70 70 70 70 Metsää ha 3825 3860 3860 3860 3860 Peltoa ha 680 680 670 570 570 Kadut ja kevyen liikenteen väylät km 974 974 974 975 975 Rakennetut puistot ha 263 245 240 245 245 Leikkipaikat kpl 134 130 140 130 120 Sillat ja tunnelit kpl 98 98 98 98 98 Ulkovalaisimet kpl 23000 23000 23500 23500 23500 37

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Kymen jätelautakunta Vastuuhenkilö Sitovuustaso Jätehuoltopäällikkö Leena Rautiainen Kymen jätelautakunta Toiminnan kuvaus Kymen jätelautakunnan toiminta-alueella on yhdeksän kuntaa. Kouvolan kaupunki toimii Kymen jätelautakunnan isäntäkuntana. Lautakunta huolehtii kunnalle jätelain mukaan kuuluvista jätehuollon järjestämiseen, suunnitteluun ja seurantaan liittyvistä viranomaistehtävistä kuten jätehuoltomääräysten ja jätetaksojen hyväksyminen, jätemaksuihin liittyvä päätöksenteko sekä mahdolliset jätteenkuljetusjärjestelmäpäätökset. Toiminnassa varmistetaan asioiden käsittelyn asiantuntemus ja pyritään asiakaslähtöisyyteen. Jätelautakunta toimii yhteistyössä alueen kuntien ympäristösuojeluviranomaisten ja jäteyhtiön kanssa. Jätelautakunnan päätöksenteolla asetetaan raamit toimivalle ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavalle jätehuollolle. Seurannalla varmistetaan, että asuinkiinteistöt ja julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöt ovat kattavasti mukana järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä. Olennaiset muutokset ja kehittämiskohteet suunnitelmakaudella 2016-2018 Aloitetaan valmistelevat toimenpiteet jätepoliittisen ohjelman laatimiseksi tekemällä työsuunnitelma toimenpiteistä. Suomen Kuntaliitto suosittelee, että kunnissa laaditaan jätepoliittinen ohjelma, jossa määritellään kunnan jäteyhtiön osakaskuntien jätepoliittiset linjaukset. Laadittava ohjelma on toiminta-alueen ensimmäinen. Jätepoliittiseen ohjelmaan kirjataan kuntien yhteinen näkemys jätehuollon kehittämistavoitteista sekä periaatteista ja tarvittavista toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Jätepoliittinen ohjelma valmistellaan yhteistyössä toimialueen kuntien, jäteyhtiön ja jätelautakunnan kanssa. Kymen jätelautakunta toimii koordinoijana jätepoliittisen ohjelman valmistelussa. Jätepoliittisella ohjelmalla on myös tärkeä osa kuntien omistajaohjausroolissa jätehuollon järjestämisessä. Parannetaan jätelautakunnan toiminnan tunnettavuutta ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Jätelautakunnan toiminnan tunnettavuuden ja sidosryhmäyhteistyön parantaminen toteutetaan päivittämällä jätelautakunnan internet- sivut sekä laatimalla ajankohtaisia lehdistötiedotteita jätelautakunnan toiminnasta. Järjestetään yhteistyöpalavereita eri sidosryhmien kanssa sekä tehdään kuntavierailuita toiminta-alueen kuntiin. Yhteistyöllä informoimaan sidosryhmiä uudesta jätehuollon viranomaisesta tämän toiminnasta sekä roolista ja tehtävien jaosta eri toimijoiden välillä lisäksi sovitaan yhteisistä toimintatavoista. Yhteistyöllä luodaan mm. säännösten tulkintaan ja palvelujentuottamiseen yhtenäisyyttä ja tehokkuutta, jotta asiakkaita voidaan palvella mahdollisimman hyvin ja tasavertaisesti koko toiminta-alueella. Yhteistyössä huomioidaan erityisesti sopijakunnat, kuntien päättäjät - ja viranhaltijat sekä ympäristönsuojeluviranomaiset sekä jäteyhtiö. Talous Alueellinen jätehuolto MUUTETTU Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2014 TA 2015 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot 165 217 217 217 217 217 Myyntitulot 164 217 217 217 217 217 Maksutulot 1 Toimintamenot 165 216 216 217 210 210 Henkilöstömenot 134 157 157 156 156 156 Palvelujen ostot 26 54 54 53 51 51 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 1 1 4 4 4 Muut toimintamenot 4 4 4 4 1 1 Toimintakate 0 0 0 0 6 6 Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 henkilötyövuosina 3 3 3 3 3 38

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Rakennus- ja ympäristölautakunta Vastuuhenkilö Sitovuustaso Ympäristöjohtaja Tapani Ryynänen Rakennus- ja ympäristölautakunta Toiminnan kuvaus Rakennus- ja ympäristölautakunta järjestää ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon, rakennusvalvonnan ja asuntotoimen palvelut ja huolehtii lainsäädännön mukaisista Kouvolan kaupungille kuuluvista lupa-, valvonta- ja muista viranomaistehtävistä. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella 2016 2018 Rakennusvalvontapalvelut Rakennusvalvonnassa on käynnissä hanke sähköisen arkiston muodostamiseksi. Arkistoon tallennettu materiaali järjestetään, lajitellaan sekä skannataan tarvittavilta osiltaan sähköiseen muotoon. Tavoitteena on saada materiaali paremmin sisäistä käyttöä ja asiakkaita palvelevaan muotoon. Sitä voidaan tämän työn jälkeen tarjota asiakkaille (suunnittelijat, kiinteistönvälittäjät ym.) sähköisessä kauppapaikassa. Rakennusvalvonnassa otetaan käyttöön sähköinen lupapalvelu yhtenä osana yhteiskunnan sähköisten palveluiden lisääntymistä. Kymenlaakson kattava energianeuvontahanke jatkuu vuoden 2017 loppuun saakka uuden EAKR-rahastolta, yhteistyökumppaneilta ja Kymenlaakson kunnilta saadun rahoituksen turvin. Uusiutuvan energian osuutta rakentamisen energiankäytössä kasvatetaan tehokkaalla energianeuvonnalla ja ohjauksella rakennuslupaprosessin yhteydessä sekä toteuttamalla uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tuloksena saatuja toimenpiteitä. Ympäristöpalvelut Ympäristönsuojelussa pohjaveteen kohdistuvia riskejä pienennetään monivuotisella riskitoimintojen kartoitus- ja valvontahankkeella. Arvokkaiden luontokohteiden ja monimuotoisen luonnon säilymistä turvataan luontotiedon paikkatietojärjestelmän kehittämisellä, vieraslajien torjunnalla ja monimuotoisuuden huomioimisella maisematyölupaprosessissa. Luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia parannetaan selvittämällä polkuverkoston kunnostustarve. Ympäristötietoisuutta parannetaan kehittämällä ympäristöohjelman raportointia ja ympäristötilinpidon tietojen keruuta edelleen. Ympäristöohjelma päivitetään ja sen tavoitteet kohdennetaan täsmällisemmin kolmelle vuodelle 2017-2019. Meluselvityksen valmistuessa tunnistetaan pahimmat asukkaisiin kohdentuvat melualueet ja meluntorjuntasuunnitelmalla voidaan kohdentaa meluhaitan vähentämisen toimenpiteet. Ympäristönsuojelun suunnitelmalliset valvontakäynnit muuttuvat maksullisiksi uuden ympäristönsuojelulain perusteella, mikä asettaa entistä suuremmat vaatimukset valvonnan suunnittelulle ja laadulle. Lain vaatimukset täyttävä valvontasuunnitelma otetaan käyttöön vuoden kuluessa. Terveysvalvonnassa elintarvikkeiden vähittäismyyntiin ja tarjoiluun liittyvä valtakunnallinen OIVAtarkastusjärjestelmä koskee kaikkia elintarvikevalvonnan alaisia toimijoita. Asiakaspalvelun laatua parannetaan entisestään asiakastyytyväisyyskyselyillä. Eläinlääkintähuollossa valvontaeläinlääkäri pystyy aloittamaan suunnitelmallisen valvonnan ilmoituksiin perustuvan valvonnan lisäksi. Eläinlääkintähuollon yhteisvastaanottotilat ovat käytössä ja toiminnasta kerätään kokemuksia. Rakennus- ja ympäristölautakunnan hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2016 Strategiapäämäärä Laadukas ympäristö Strategiatavoite Vetovoimaiset luontokohteet Tunnistetaan kiireellisimmät luontopolkujen korjaustarpeet ja saadaan vaaralliset rakenteet uusittua. Luontopolkujen käyttäjien loukkaantumisriski.polkujen käyttöaste heikkenee.ei osoiteta varoja korjausten tekemiseen. Määrä (Kpl) nykyarvo 20,00 tavoitearvo 0,00 39

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Strategiapäämäärä Laadukas ympäristö Strategiatavoite Ympäristöystävällinen kaupunki Tiedossa olevien haitallisten vieraslajien torjunta kaupungin maalta. Jättiputken ja jättipalsaminen esiintymät laajenevat. Luontainen kasvilajisto taantuu. Vaara jättiputken aiheuttamista haitoista asukkaille kasvaa. Ei osoiteta varoja torjuntaan. Hävinneiden esiintymien osuus torjunnan piirissä olevista Torjunnan piirissä olevat kaupungin maalla tiedossa olevista Luontotiedon syöttäminen paikkatietomuotoon jatkuu suunnitellusti. Uusi inventointitieto on tallennettu. nykyarvo 25,00 tavoitearvo 30,00 nykyarvo 54,00 tavoitearvo 100,00 Tiedot eivät ole käyttökelpoisessa muodossa päätöksenteon tukena. Uhanalaislajien esiintymiä hävitetään vahingossa. Henkilöresurssi ei riitä tietojen tallentamiseen. Toteutumisaste (%) nykyarvo 80,00 tavoitearvo 100,00 Pohjavedelle riskejä aiheuttavien toimintojen kartoitus ja valvonta Laaditaan tarkastussuunnitelma. Pohjaveden pilaantumisriski. Pohjaveden käyttökelpoisuus talousvedeksi heikkenee. Kaupungille koituu merkittäviä kustannuksia kunnostustoimista. Harjoittelija palkkaamiseen ei saada varoja. Toteutumisaste (%) nykyarvo 0,00 tavoitearvo 100,00 Meluntorjuntasuunnitelman laadinta. Meluselvityksestä saatujen tietojen käyttöaste heikkenee. Meluntorjuntatoimet eivät kohdennu parhaalla kustannushyötysuhteella. Toteutumisaste (%) nykyarvo 0,00 tavoitearvo 100,00 Ympäristöohjelma päivitetään. Ohjelmatavoitteet eivät ole oikealla tasolla. Ohjelmatyöhön ei sitouduta. Toteutumisaste (%) nykyarvo 0,00 tavoitearvo 100,00 40

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Talous Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2014 TA 2015 MUUTETTU TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot 1 177 1 090 1 090 1 198 1 198 1 198 Myyntitulot 309 235 235 310 310 310 Maksutulot 842 842 842 875 875 875 Tuet ja avustukset 8 0 0 Muut toimintatulot 18 13 13 13 13 13 Toimintamenot 3 711 3 956 3 956 4 179 4 179 4 179 Henkilöstömenot 2 843 3 055 3 055 3 198 3 198 3 198 Palvelujen ostot 611 554 554 627 627 627 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 27 51 51 50 50 50 Avustukset 0 0 0 Muut toimintamenot 230 297 297 304 304 304 Toimintakate -2 533-2 866-2 866-2 981-2 981-2 981 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset 6 7 7 4 4 4 Toiminnan volyymi TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Rakennusvalvonta Rakentamisen luvat Maa-ainesluvat Katselmukset 1030 16 2853 1100 20 3100 1000 5 3000 1000 5 3000 1000 5 3000 Asuntotoimi ARA:n tukihakemukset ASO-asunnot Aravalaskutus Asukasvalinnan valvonta Omakustannusvuokrien valvonta Erityisryhmien investointiavustukset 35 46 19 162-1 50 50 20 165 50 50 20 165 50 50 20 165 50 50 20 165 Ympäristönsuojelu Ympäristöluvitetut laitokset yhteensä, kpl (kunta+avi) Ympäristölupapäätökset ja annetut lausunnot luvista/vuosi, kpl Luvitettujen laitosten tarkastukset/vuosi, kpl (kunta+avi) 254 260 260 260 260 23 30 25 25 25 38 60 80 55 40 Rekisteröinti-ilmoitukset/vuosi, kpl 13 15 Muut (ei-ympäristölupa) ilmoitukset ja annetut lausunnot Terveysvalvonta Terveysvalvonnan tarkastukset ja toimenpiteet, kpl Eläinlääkintähuolto Eläinlääkintähuollon potilaskäynnit, kpl 106 100 100 100 100 2923 3000 2900 2900 2900 13676 15000 15000 15000 15000 41

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät 2.1.3 Hyvinvointipalvelut Vastuuhenkilö Ikääntyneiden palvelujen johtaja Arja Kumpu Sitovuustaso Valtuusto, strateginen palvelusopimus Toiminnan kuvaus Hyvinvointipalvelut edistävät kouvolalaisten elämänhallintaa, oppimista, osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia. Toimiala jakaantuu lasten ja nuorten, aikuisväestön ja ikääntyneiden palveluketjuihin, jotka vastaavat oman asiakasryhmänsä palveluista. Kullakin palveluketjulla on yksi vastuullinen lautakunta, joka huolehtii oman palveluketjunsa resurssien kohdentamisesta asiakastarpeen mukaan ja palvelutuotannon ohjauksesta. Lautakunnat työskentelevät yhdessä toimialan tavoitteiden asettamisessa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja yhteisöllisyyden rakentamiseksi. Toimialalla tuotetaan varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen, nuorisotyön, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kulttuurin, liikunnan ja muut vapaa-ajanpalvelut. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella 2016 2018 Hyvinvointipalvelujen kehittämisen keskeisimmät kaupunkistrategiaa toteuttavat tavoitteet kaikkien palveluketjujen osalta ovat varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevien palvelujen käytön lisäämiseen. Tavoitteena on asiakasymmärryksen syventäminen ja kuntalaisten ja järjestöjen osallisuuden vahvistaminen hyvinvoinnin tukemisessa. Ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistamisessa on tavoitteena palveluiden toteutus oikea-aikaisena ja palvelutarvetta vastaavina sekä varhaisten- ja peruspalveluiden resurssien lisääminen ja vastaavasti erityisen tuen palveluiden käytön vähentäminen. Kouvolan hyvinvointipalveluissa jatkuu ASKEL projekti vuoden 2016 aikana (kehittämishanke on saanut Tekesin innovaatiorahoitusta vuosille 2015-2016). ASKEL-projektissa keskitytään vuoden 2016 aikana asiakassegmenttien muodostamiseen sekä palveluiden kohdentamiseen asiakasryhmittäin. Palveluprosessit kehitetään asiakkaan näkökulmasta sujuviksi ja asiakkaiden ja asukkaiden osallisuutta vahvistetaan palveluiden arvioinnissa ja toteutuksessa. Dialogisen verkostojohtamisen toimintamallin juurruttamista koko hyvinvointipalveluiden johtamiseen jatketaan. Osana koko kaupungin palvelumallin määrittelyä hyvinvointipalveluissa selvitetään asiakastarpeisiin perustuva palveluverkko ja uudet toimintamallit, joissa hyödynnetään yhteistyö eri palvelutuottajien kanssa. mm. palvelusetelit ja ostopalvelut sekä sähköisten palvelujen ja itsepalvelujen käytön lisääminen. Tavoitteena on turvata palvelujen saatavuus ja saavutettavuus kustannustehokkaasti ja asiakastarvetta vastaavasti. Hyvinvointipalveluiden toiminnan arvioinnissa ja toimintamallien muutosten toteuttamisessa huomioidaan Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen liittyvä selvitystyöryhmän raportti (STM 2015:36) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen ja itsehallintoalueiden perustaminen sekä aluehallintoalueiden valmistelu. Keskeisenä hyvinvointipalveluiden hankkeena on Ratamo projektin eteneminen. Ratamo projektissa uudistetaan palveluprosesseja yhdessä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa sekä suunnitellaan uuden Ratamo -keskuksen rakentamista, joka valmistuu vuonna 2018. Ratamo-projektissa kehitetään myös digitalisoituja palveluja sekä asiakkuudenhallintaan ja toiminnanohjaukseen liittyviä IT ratkaisuja. Hallitusohjelmaan Ratkaisujen Suomi (hallituksen julkaisusarja 10/2015) on kirjattu julkisen sektorin henkilöstörakenteeseen ja -tarpeeseen kohdentuvia tavoitteita, joilla voidaan vaikuttaa kuntien kustannuskehitykseen. Hallitusohjelman vaikutukset henkilöstötarpeeseen ja -rakenteeseen sekä palveluiden toteutukseen arvioidaan suunnittelukaudella. Sosiaalihuoltolaki on tullut voimaan 1.4.2015. Keskeinen lain viesti kunnille on varhaisten ja matalan kynnyksen palveluiden järjestäminen asiakkaille ja asiakkaiden arjen selviytymisen tukeminen. Sosiaalihuoltolain velvoitteet kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille on huomioitu osin vuoden 2015 aikana. Vuoden 2016 osalta ao. lain velvoitteet on huomioitu hyvinvointipalveluiden palveluketjuissa ja palveluissa. Valmisteilla olevien valtakunnallisten laki- ja ym. muutosten vaikutuksiin valmistaudutaan suunnittelukaudella. 42

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Hyvinvointipalvelut ovat osallisena valtiovarainministeriön käynnistämässä kuntakokeilussa vuosina 2015 2016. Kouvola osallistuu kolmeen kokeiluohjelmaan: hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, asumispalvelujen ja nuorisotakuun toimintamalli. Keskeisenä tavoitteena on löytää sellaisia toimintamuotoja, joilla helpotetaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua asiakastyössä ja näin parantaa asiakaspalvelua. Kuntakokeilun liittyvien toimintamallien uudistaminen jatkuu vuoden 2016 aikana suunnitelmien mukaisesti. Riskianalyysi Hyvinvointipalveluiden riskit on arvioitu suhteessa talousarvioon ja toiminnallisiin tavoitteisiin. Keskeisiin riskeihin sisältyy toiminnallisiin tavoitteisiin liittyvät toimintamallien muutokset sekä itse talousarvion toteutuminen suunnitellun mukaisena. Hyvinvointipalveluiden talousarvion laadintaan sisältyy säästötavoitteita, joiden toteutuminen suunnitelman mukaisena edellyttää kaikkien sitoutumista toimintamallien arviointiin, ajantasaista toteutumien seurantaa ja tarvittavien muutosten tai tarkennusten toteuttamista. Kaupunkitason asiakaslähtöiseen strategiseen tavoitteeseen pyritään hyvinvointipalveluissa asiakasymmärryksen syventämisellä sekä kuntalaisten ja järjestöjen osallisuuden parantamisella niin, että vahvistetaan hyvinvointia. Riskinä on, että toimintamallia ei saada vahvistettua tai osallisuutta ja asiakasymmärrystä tukevaa toimintaa ei muodostu. Riskinä on myös, että saatua palautetta ja näkemyksiä ei osata huomioida toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Hyvinvointipalveluiden toiminnallisena tavoitteena on asiakkaiden palvelun toteuttaminen oikea-aikaisena ja palvelun tarvetta vastaavana. Toiminnan riskinä on, että palvelutarpeen arviointi ei ole ajantasaista tai, että asiakkaan kokonaisvaltaista palvelun tarvetta ei tunnisteta. Toiminnan tavoitteena on myös, että varhaisen tuen ja peruspalveluiden resurssia lisätään ja vastaavasti erityisen tuen palveluiden käyttö vähenee. Riskinä on, että asiakkaiden ennakoiva palvelun tarpeen arviointi ei toteudu tai palveluiden toteutus ei tue asiakkaan tarvetta, resurssisiirtymä varhaisiin ja peruspalveluihin ei toteudu tai, että asiakkaiden ongelmat ovat monitahoisia ja erityisen tuen palveluita vaativia. Haasteena on myös, että asiakkaiden omavastuu omasta hyvinvoinnistaan ei toteudu. Optimaalisen palvelun tarjonnan ja -verkon toteutumisen yhtenä edellytyksenä on asiakastarpeen tunnistaminen ja asiakkaiden segmentointi asiakasryhmiin sekä palveluiden kohdentaminen oikea-aikaisina. Haasteena on, että keskeisiä asiakasryhmiä ei tunnisteta, palveluiden toimintamallien muutokset eivät toteudu tai niihin ei sitouduta. Palvelujen virtauksen parantaminen ei onnistu, mikäli hoitoprosessin jokainen toimija ei sitoudu siihen Tasapainoisen ja kustannustehokkaan talouden toteuttaminen edellyttää esimiesten johtamisen vahvistamista kaikilla johtamisen tasoilla, dialogisen toimintamallin vahvistamista sekä henkilöstön mukaanottoa arviointiin ja tarvittavien toimintamallien suunnitteluun ja toteutukseen. Em. toiminnallinen tavoite tukee henkilöstön ja esimiesten sitoutumista tavoitteisiin sekä edelleen työhyvinvoinnin paranemista. Riskinä on, että johtamisen dialogisuus ei jalkaudu palveluihin, muutokseen ei sitouduta tai riittämätön resurssi ei tue muutosta sekä dialogisen toimintatavan hyötyjä ei nähdä merkityksellisinä. Työhyvinvoinnin keskeinen mittari on henkilöstön sairauspoissaolojen määrään vaikuttaminen. Riskinä, että sairauspoissaolot eivät vähene tavoitteen mukaisesti, ennakointi tai uudelleen sijoittaminen ei toteudu. Hyvinvointipalveluissa on toiminnallisen tavoitteena monituottajamallin vahvistaminen, joka tukee kaupunkitason strategista tavoitetta elinvoimainen kaupunki. Riskinä on, että palvelusetelin valmistelu, käyttöönotto tai laajentaminen palveluiden järjestämisen vaihtoehtona ei toteudu suunnitelman mukaisesti. Monituottajamallin vahvistamiseen liittyy keskeisesti potentiaalisten palveluntuottajien rekrytointi. Riskinä on, että vahvaa palveluntuottajapohjaa ei ole saatavilla. Monituottajamallin vahvistaminen edellyttää myös osaavaa asiakasohjausta, jotta asiakas voi valita vaihtoehtoisten palvelujen järjestämisen kesken. Em. edellyttää osaavaa ja riittävää resurssia asiakasohjaukseen. Kaupunkitason strategiseen tavoitteeseen laadukas ympäristö liittyy hyvinvointipalveluiden energiatehokkuuden lisääminen ja jätemäärän vähentäminen. Riskinä on, että energiatehokasta toimintatapaa ei koeta merkitykselliseksi omassa työssä tai kaupungin omistamien kiinteistöjen kunto tai toteutettavat peruskorjaukset eivät tue tavoitetta. 43

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Valtuuston hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2016 Asiakaslähtöinen toiminta Strategiapäämäärä Strategiatavoite Asiakkaan kuuleminen Syvennetään asiakasymmärrystä ja parannetaan kuntalaisten ja järjestöjen osallisuutta hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Asiakas- ja asukasraatien toiminta ja osallisuus jää toteutumatta. Toimintamallia ei saada vahvistettua. Saatu tieto ei jalkaudu toimintaan, monialaiseen osallisuutta tukevaan toimintaa ei löydy resurssia. Dialogisuus jää toteutumatta. Asiakastyytyväisyys nykyarvo tavoitearvo Asiakasraatien kokoontumismäärät (kpl) nykyarvo tavoitearvo Strategiapäämäärä Asiakaslähtöinen toiminta Asiakkaat saavat palvelun oikea-aikaisena palvelutarvetta vastaavasti. Strategiatavoite Ennaltaehkäisyyn panostaminen Palvelutarpeen arviointi ei toteudu ajantasaisena, todellista palvelutarvetta ei tunnisteta. Hoito- ja palvelutakuiden toteutuminen nykyarvo tavoitearvo Peruspalvelujen ja varhaisen tuen palvelujen resurssit lisääntyvät ja erityisen tuen palvelujen käyttö vähenee. Asiakkaiden ennakoiva palvelun tarpeen arviointi ei toteudu, resurssisiirtymä varhaisiin ja peruspalveluihin ei toteudu, asiakkaiden moniongelmaisuus lisääntyy. Prosenttia nykyarvo tavoitearvo Strategiapäämäärä Elinvoimainen kaupunki Strategiatavoite Yrittäjyyden edistäminen päätöksenteossa, johtamisessa ja elinkeinotoimen organisoinnissa Monituottajamallin vahvistaminen. Palvelusetelin valmistelu, käyttöönotto ja toteuttaminen ei toteudu suunnitelman mukaisesti, asiakasohjaukseen ei riittävästi työaikaa, palveluntuottajia ei saatavilla. Ostopalveluiden osuus kasvaa (rekrytointi ei toteudu suunnitelman mukaisesti). Palvelusetelin ja ostopalveluiden osuus palveluista nykyarvo tavoitearvo Energiatehokas ja uusiutuviin energialähteisiin tukeutuva kaupunki Strategiapäämäärä Laadukas ympäristö Strategiatavoite Energiatehokkuuden lisääminen ja jätemäärän vähentäminen. Energiatehokasta toimintatapaa ei koeta merkitykselliseksi omassa työssä, kaupungin omistaminen kiinteistöjen kunto tai toteutettavat peruskorjaukset eivät tue tavoitetta. Jätemäärä nykyarvo tavoitearvo Energiakulutus nykyarvo tavoitearvo 44

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Strategiapäämäärä Tasapainoinen talous Strategiatavoite Optimaalinen palvelutarjonta ja -verkko Palvelujen saatavuuden ja saavuttavuuden perustana on asiakastarve. Asiakassegmentoinnissa ei nähdä keskeisiä asiakasryhmiä, palveluiden toimintamallin muutokset eivät toteudu tai niihin ei sitouduta. - Tyhjä mittari nykyarvo tavoitearvo Strategiapäämäärä Tasapainoinen talous Strategiatavoite Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Henkilöstön hyvinvointi ja esimiesten johtaminen paranee kaikissa työyhteisöissä. Johtamisen dialogisuus ei jakaudu palveluihin, toimintamallien arviointiin ja tarvittaviin muutoksiin ei sitouduta, työaika ei rajallinen/resurssi riittämätön (ei tue muutosta), dialogisen toimintatavan hyötyjä ei huomioida. Työilmapiirimittaus nykyarvo tavoitearvo Sairauspoissaolot vähenevät. Henkilöstön sairauspoissaolot eivät vähene, ennakointi ja uudelleen sijoittaminen ei toteudu tavoitteellisesti. Sairauspoissaolot (kpv/htv) nykyarvo tavoitearvo Talous Hyvinvointipalvelut Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2014 TA 2015 MUUTETTU TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot 89 221 81 600 81 600 82 280 83 103 83 934 Myyntitulot 45 853 39 708 39 708 38 254 38 637 39 023 Maksutulot 26 497 25 373 25 373 27 130 27 401 27 675 Tuet ja avustukset 11 463 12 201 12 201 11 403 11 517 11 632 Muut toimintatulot 5 407 4 319 4 319 5 493 5 548 5 603 Toimintamenot 569 354 562 731 562 731 561 665 567 059 572 738 Henkilöstömenot 223 909 231 677 231 979 230 498 232 803 235 131 Palvelujen ostot 230 248 213 710 213 576 213 329 215 334 217 486 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 16 787 16 854 16 874 15 269 15 521 15 676 Avustukset 37 439 40 350 40 350 43 418 43 658 44 104 Muut toimintamenot 60 970 60 140 59 952 59 152 59 743 60 341 Toimintakate -480 133-481 131-481 131-479 385-483 956-488 804 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset 1 598 1 612 1 612 1 821 1 821 1 821 Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Henkilötyövuosina 4 526,47 4601,14 4590,04 4571,84 4563,74 45

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Hypa yhteiset hallintopalvelut Arja Kumpu Lasten ja nuorten lautakunta Toiminnan kuvaus Hypa johto varmistaa strategian toteutumisen ja organisaation yhdenmukaisen toiminnan. Hallintopalvelut, talouspalvelut ja tietopalvelut tuottavat, kehittävät ja koordinoivat Hypan hallinto-, talous- ja tietopalveluja sekä toimivat esimiesten ja johdon tukena. Ratamo-hankkeen projektihallinta. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella 2016 2018 Mahdolliset muutokset ja kehittämiskohteet tulevat aiheutumaan pääosin sote-uudistuksesta. Talous Hypa yhteiset hallintopalvelut Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2014 TA 2015 MUUTETTU TA 2016 TS 2017 TS 2018 TA 2015 Toimintatulot 6 175 6 727 6 727 6 409 6 473 6 538 Myyntitulot 5 091 6 283 6 283 5 914 5 973 6 033 Maksutulot 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 1 084 443 443 495 500 505 Muut toimintatulot 0 1 1 0 0 Toimintamenot 6 177 6 228 6 228 6 409 6 473 6 538 Henkilöstömenot 3 675 3 169 3 169 3 444 3 479 3 513 Palvelujen ostot 2 156 2 701 2 701 2 632 2 658 2 685 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 86 91 91 65 66 66 Avustukset 9 9 9 9 Muut toimintamenot 251 268 268 259 261 264 Toimintakate -1 499 499 0 0 0 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset 142 100 100 152 152 152 Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Henkilötyövuosina 71,53 40,5 54,6 54,9 54,8 46

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelujen johtaja Ismo Korhonen Lasten ja nuorten lautakunta, strateginen palvelutuotantosopimus Toiminnan kuvaus Lasten ja nuorten palvelujen toiminta perustuu elämänkaariajatteluun jossa korostuu asiakasvastuu. Asiakasryhminä ovat alle kouluikäiset ja perheet, oppivelvollisuutta suorittavat lapset sekä nuoret ja nuoret aikuiset aina 29 ikävuoteen asti. Asiakaslähtöisyys ilmenee tavoitteiden asettamisessa ja toteutumisen mittaamisessa sekä palveluiden resurssiohjauksessa, jossa huomioidaan asiakastarpeiden ja toimintaympäristön muutokset. Palvelut on ryhmitelty tukemaan toiminnan edellyttämien resurssien kohdentamista peruspalveluihin, varhaisen tuen palvelujen tarjoamista oikea-aikaisesti ja oikean laatuisina, jotta korjaavien palveluiden käyttö olisi mahdollisimman vähäistä. Lasten ja nuorten palveluihin sisältyy varhaiskasvatus, perusopetus, 2. asteen koulutus, lastensuojelu sekä kasvun tuen palvelut. Lasten ja nuorten osalta on kaupungin hyvinvointikertomuksessa asetettu tavoite: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin perustana on välittävä koti, jossa kaikilla perheenjäsenillä on hyvä olla. Kodin kasvatuksellisia voimavaroja tuetaan tarpeen mukaisilla palveluilla. Perheen ja muiden toimijoiden yhteistyönä turvataan lapsen eheä kehityspolku ja yksilöä kokonaisvaltaisesti huomioiva kasvu- ja oppimisympäristö. Koulutus edistää jokaisen nuoren osaamista ja parantaa valmiuksia jatko-opiskeluun sekä valmistaa ammattiin antaen selkeän suunnan elämälle. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella 2016 2018 Toiminnan asiakaslähtöisyyttä edistetään asiakasraatityöllä ja palvelukohtaisilla kuulemis- ja osallistamiskeinoilla. Askel-hankkeessa kokeiltuja välittömän asiakaspalautteen hyödyntämisen tapoja otetaan käyttöön. Resursseja kohdistetaan asiakastarpeen mukaisesti lasten ja perheiden varhaisempaan tukeen. Lasten, nuorten ja perheiden yhteisöllisyyttä tuetaan palvelujen ja lähiverkostojen yhteistyöllä ja perhekeskustoiminnalla. Askel-hanke tuottaa mm. asiakas- ja sidosryhmäanalyysin, jonka pohjalta laaditaan suunnitelma asiakkuuksien ja palveluiden strategiseen ohjaukseen Varhaiskasvatuksen lainsäädäntöä uudistetaan edelleen. Hallitusohjelman sisältö tulee muuttamaan varhaiskasvatuspalvelujen järjestämistä päivähoito-oikeuden rajaamista ja henkilöstömitoitusta koskien. Varhaiskasvatuksen sisällöllinen kehittäminen kytkeytyy opetussuunnitelmatyö uudistukseen ja sähköinen asiointi lisääntyy. Päiväkotihoidon palvelusetelin käyttö on vakiintunut ja riittävä paikkamäärä saavutettaneen 2016-2017 aikana. Kotihoidon tuen kuntalisää (Kouvola-lisä) tulee arvioida suunnittelukaudella. Vuodelle 2016 on talousarvion laadinnassa huomioitu lisään 10 % leikkaus (80 >72 ), jota kompensoidaan avoimen varhaiskasvatuksen kehittämisellä. Tavoitteena on luoda päiväkoteihin kerhotoimintaa, jonka malli on kuvattu ja markkinoitu uuden toimintavuoden alkaessa. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys sisältää kotihoidon tuen kuntalisän (Kouvola-lisä) poiston vuoden 2016 aikana. Kaupungilla on voimassaoleva sopimus tuen maksatuksesta KELA:n kanssa ja sopimuksen irtisanomisaika on kaksi kuukautta. Tuki päättyy maaliskuun alusta. (Lanulan 23.9.2015 talousarviokäsittelyn jälkeen muutettu esitys). Perusopetuksessa valtuuston 17.11.2014 tekemä palveluverkkopäätös on pantu täytäntöön ja kolme koulua lopetettiin 1.8.2015. Lukuvuoden 2015 2016 opetuksen resurssia on jaettu alueellisesti huomioiden oppilasmäärien kehitys. Nyt ohjatun resurssin perusteella palvelua toteutetaan 31.7.2016 asti. Suunnittelukaudella jatketaan perusopetuksen kustannustehokkuuden parantamista oppilasmäärän kehitystä vastaavaksi suunnittelemalla alueittaisia koulujen hallinnollisia ja toiminnallisia yhdistämisiä. Uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan 1.8.2016 alkaen. Keskeiset tavoitteet uudistukselle ovat kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen, opetuksen vahvuuksien kehittäminen suhteessa toimintaympäristön muutosten asettamiin vaatimuksiin sekä tulevaisuudessa tarvittavan sivistys ja laaja-alaisen osaamisen taitojen korostaminen oppiaineiden välistä yhteistyötä vahvistaen. Uudistus asettaa erityisiä vaatimuksia mm. yhteisölliselle toimintakulttuurille ja laaja-alaiselle osaamiselle. 47

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Uusi sosiaalihuoltolaki ja siihen liittyvät muutokset muuhun lainsäädäntöön ovat tulleet voimaan ja sovellettaviksi 1.4.2015. Kotipalvelua koskevaa säännöstä on tullut soveltaa jo 1.1.2015 lukien. Lainsäädännön toimeenpanon helpottamiseksi osa säännöksistä tulee sovellettaviksi vasta 1.1.2016 lukien. Uuden sosiaalihuoltolain tavoitteena on edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta, siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen, vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta asiakkaan tarpeisiin vastaamiseksi sekä turvata tuen saantia asiakkaan omissa arkiympyröissä. Laki lisää yhteistyötä sosiaalihuollon ja eri toimijoiden välillä asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Uudistunut sosiaalihuoltolaki lisää kunnan velvoitteita ja sen valmistelussa kustannusvaikutuksiksi kunnille arvioitiin n. 32 milj. euroa. Lasten ja nuorten palveluissa pystytään kustannusten kasvua hallitsemaan pääosin suuntaamalla nykyisiä resursseja uudelleen. Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyi lastensuojelun palvelun muuttamisen lapsiperheiden sosiaalipalveluksi 1.1.2016 alkaen. Näin pystytään tuottamaan enemmän ja keskitetysti uuden sosiaalihuoltolain mukaista lapsiperheiden sosiaalityötä ja varhaisia tukipalveluja ennen lastensuojelua. Alkuvaiheessa muutos vaatii 9,5 htv:n lisäyksen, josta puolet saadaan katettua sisäisesti. Suunnittelukauden lopussa uusien palveluiden odotetaan lain tavoitteen mukaisesti vähentävän mm. lastensuojelun tarvetta ja vapauttavan sieltä resurssia. Laajavaikutteisia lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita koskevia toiminnallisia muutoksia ovat perhekeskus- ja ohjaamotoiminta. Molemmat ovat ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea korostavia toimintamalleja, jotka tuotetaan monitoimijaisesti verkostoyhteistyönä. Molemmat toiminnot edellyttävät uudenlaisen toiminta- ja johtamistavan kehittämistä. Ammatilliseen koulutuksen kohdistuu vuosina 2014 2018 valtakunnallisesti yli 440 miljoonan euron leikkaukset, mitkä tarkoittavat 22 prosentin vähennystä rahoitukseen. Suurin yksittäinen 190 miljoonan euron suuruinen leikkaus on tulossa vuodelle 2017. Opiskelijoista maksettavien yksikköhintaleikkausten kustannusvaikutus KSAO:lle yhdessä opiskelijamäärän laskun kanssa on ollut n. 2,5 milj. euroa vuodesta 2013. KSAO:n toiminnan ollessa alijäämäistä jo kolmena vuonna peräkkäin, jatketaan aiemmin käynnistettyjä rakenteellisia muutoksia talouden turvaamiseksi. Valtuuston vuonna 2010 hyväksymä Kampus-suunnitelma saatetaan loppuun suunnittelukauden aikana. Tavoitteena on vähentää käytössä olevia tiloja n. 40 % sekä mitoittaa koulutus-, hallinto- ja tukipalvelut n. 3000 vuotuiselle opiskelijalle kaikki koulutusmuodot huomioiden. Muutoksessa huomioidaan uuden tutkinnon uudistuksen vaatimukset ammatillisen koulutuksen entistä voimakkaammalle osaamisperusteisuudelle, työelämälähtöisyydelle ja moniosaamiselle. Opiskelijoilla on opetushallituksen määräyksen mukaan tarjottava aikaisempaa enemmän valinnaisuutta. KSAO:n johtamisen osalta johtamisjärjestelmän uudistus toteutetaan vuonna 2016. Lukiokoulutuksessa on palveluverkkoa uudistettu 2014 ja 2015 syksyllä lakkauttamalla Yhteiskoulun ja Anjalankosken lukio. Uusi Kouvolan Yhteislyseo toimii toistaiseksi kahdessa toimipisteessä, mutta kiinteistön laajennuksen valmistuttua opiskelu keskittyy Tietotie 3-5 toimipisteeseen. Suunnittelukaudella 2016 2018 olisi nykyisillä lukiokoulutukseen hakeutuvien osuudella (n. 46 % perusopetuksen päättävien ikäluokasta) lukioissa n. 1200 opiskelijaa, joka edellyttäisi n. 12-13 aloittavaa ryhmää. Hallitusohjelmassa ei ole erityisiä lukiokoulutukseen painottuvia toimenpiteitä esitetty, mutta edelleen on huomioitava, että laskennallinen valtionosuus ei kata Kouvolassa lukiokoulutuksesta aiheutuvia kustannuksia, vaikka kustannuskehitys on lukioverkon muutoksien myötä parantunut. Lukiokoulutuksen opetussuunnitelma uudistus on käynnissä ja uudet OPS:t tulevat käyttöön 1.8.2016 alkaen. Lukiokoulutuksen kehittämissuunnitelmaa viedään eteenpäin. Lasten ja nuorten lautakunnan hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2016 Asiakaslähtöinen toiminta Strategiapäämäärä Strategiatavoite Asiakkaan kuuleminen Asiakas- tai asukasraadit ovat toiminnassa Toimintamalli jää luomatta, se ei vastaa tarkoitusta tai sitä ei toteuteta Asiakasraatien kokoontumismäärät (kpl) nykyarvo tavoitearvo 48

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Palvelut tukevat yhteisöllisyyttä. Asiakastyytyväisyys TP-2014; 79 % Lähiverkostoja ei huomioida tai ne eivät avaudu yhteistyöhön. Asiakastyytyväisyys % nykyarvo 79,00 tavoitearvo 80,00 Palveluita tuotetaan paikallisesti lähiverkostojen avulla mm. kerhomuotoiset toiminnot. Toimintamallit eivät tue palveluiden yhteisöllistä järjestämistä. Osallistujat (kpl) nykyarvo tavoitearvo Palveluiden alueellinen kattavuus nykyarvo tavoitearvo Yhteistyökumppaneiden lukumäärä nykyarvo tavoitearvo Jokaisella palvelulla on käytössä asiakkaan osallistamisen ja kuulemisen toimintamalli Toimintamalli jää luomatta, se ei vastaa tarkoitusta tai sitä ei toteuteta Toteutuminen (%) nykyarvo tavoitearvo Strategiapäämäärä Asiakaslähtöinen toiminta Toimivat peruspalvelut, asiakastyytyväisyys Tp- 2014 79 %. Strategiatavoite Ennaltaehkäisyyn panostaminen Peruspalvelut (varhaiskasvatus, ennaltaehkäisevät terveyspalvelut, opetus ja koulutus) eivät edistä riittävästi hyvinvointia. Asiakastyytyväisyys (1-5) nykyarvo 3,80 tavoitearvo 4,00 Lapsilla, nuorilla ja perheillä on mahdollisuus saada helposti tukea arkeen mm. tukipalveluita, neuvontaa ja ohjausta sekä uusia sähköisiä palvelumuotoja on käytössä enemmän kuin v. 2014: Lsilm. TP 2014 1411 kpl.sijoitettuja lapsia TP 2014 204 kpl. Lapsiperheiden sosiaalityön ja kotiinvietävien palveluiden asiakkuudet (uusi palvelu, ei vertailutietoa TP-2014. Palvelutakuun toteutuminen. Koulutustakuun toteutuminen. Alle 25-vuotiainen työttömien määrä Tp-2014 1073 henkilöä. Ennaltaehkäisevät palvelut eivät tavoita tarvitsijoita. Tarjonta ei vastaa määrällisesti tai laadullisesti tarvetta. Sosiaalipalveluiden asiakkuuksien painopiste ei siirry lastensuojelusta varhaisen tuen palveluihin 49

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Lastensuojeluilmoitusten lkm nykyarvo 1 411 tavoitearvo 1 400 Alle 25 v. työttömien määrä (hlö) nykyarvo 1 073 tavoitearvo 1 000 Koulutustakuun toteutuminen nykyarvo tavoitearvo Palvelutakuun toteutuminen nykyarvo tavoitearvo Erityisten/vaativien palveluiden kustannus nykyarvo tavoitearvo Varhaisten tuen palveluiden kustannus nykyarvo tavoitearvo Peruspalveluiden kustannus nykyarvo tavoitearvo Asiakkaat (kpl) nykyarvo tavoitearvo Sijoitetut lapset nykyarvo 204 tavoitearvo 200 Osaamis- ja innovaatiopääoman kehittäminen Strategiapäämäärä Elinvoimainen kaupunki Strategiatavoite Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Yrittäjyyskasvatus ei laajene Toteutuminen (%) nykyarvo tavoitearvo Strategiapäämäärä Elinvoimainen kaupunki Strategiatavoite Yrittäjyyden edistäminen päätöksenteossa, johtamisessa ja elinkeinotoimen organisoinnissa Edistetään palvelusetelimallin/ulkoisten palveluntuottajien käyttöä Palvelutuotannossa ei hyödynnetä yritysten ja 3. sektorin palvelutarjontaa tai ulkoiset markkinat eivät ole kehittyneet. Ulkoinen palvelutarjonta on kalliimpaa kuin sama palvelu tuotettuna itse Uudet tutkinnot (kpl) nykyarvo tavoitearvo Suoritetut tutkinnot (kpl) nykyarvo tavoitearvo Palvelusetelin ja ostopalveluiden osuus palveluista nykyarvo tavoitearvo Energiatehokas ja uusiutuviin energialähteisiin tukeutuva kaupunki Strategiapäämäärä Laadukas ympäristö Strategiatavoite Energiatehokkuus paranee ja jätemäärä vähenee kaikissa palveluissa Ympäristökasvatus ei huomioidu toiminnassa. Käytössä olevien tilojen määrä kasvaa. Arjen toiminnoissa ei huomioida energian säästöä. Ei noudateta tilaliikelaitoksen ohjeistuksia 50

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Jätemäärä nykyarvo tavoitearvo Energiakulutus nykyarvo tavoitearvo Strategiapäämäärä Laadukas ympäristö Strategiatavoite Ympäristöystävällinen kaupunki Ympäristökasvatusta toteutetaan kaikissa kasvatus ja koulutuspalveluissa Ympäristökasvatus ei huomioidu toiminnassa. Osallistujat (kpl) nykyarvo tavoitearvo Optimaalinen palvelutarjonta ja - Strategiapäämäärä Tasapainoinen talous Strategiatavoite verkko Palvelut ja tilat reagoivat asiakasmäärien ja -tarpeiden sekä toimintaympäristön muutoksiin. Tilat TP 2014 269.318 m2. Määritelty asiakasryhmittäin peruspalvelut, varhaisen tuen palvelut, erityiset/vaativat palvelut. Kustannustehokkuutta seurataan tietokantojen tunnusluvuilla ja niistä raportoidaan sekä valmistellaan toimenpiteitä kustannustehokkuuden parantamiseksi (vertailukaupungit) Muutoksia ei havaita tai niihin ei kyetä reagoimaan valmistelussa tai päätöksenteossa Käytössä olevat tilat nykyarvo 269 318,00 tavoitearvo 255 000,00 Strategiapäämäärä Tasapainoinen talous Strategiatavoite Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Henkilöstön työhyvinvointi ja työkyky paranee kaikissa työyhteisöissä, dialogisen menetelmän käyttö laajenee. Tyytyväisyys omaan työhön TP- 2014 79,4 % Johtaminen ei tue henkilöstön osaamista. Henkilöstön uupuminen Työtyytyväisyys nykyarvo 79,40 tavoitearvo 80,00 Työilmapiirimittaus (1-5) nykyarvo tavoitearvo Sairauspoissaolot vähenevät, TP 2014 15,8 kalpv/htv Henkilöstön uupuminen Sairauspoissaolot (kpv/htv) nykyarvo 15,80 tavoitearvo 15,00 51

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Talous Lasten ja nuorten palvelut Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2014 TA 2015 MUUTETTU TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot 44 758 37 101 37 101 35 157 35 509 35 864 Myyntitulot 35 171 27 711 27 711 26 545 26 811 27 079 Maksutulot 4 773 4 600 4 600 4 451 4 495 4 540 Tuet ja avustukset 4 598 4 589 4 589 3 904 3 943 3 982 Muut toimintatulot 216 202 202 257 260 262 Toimintamenot 224 193 221 345 221 330 218 086 220 081 222 097 Henkilöstömenot 108 827 113 610 113 596 114 016 115 156 116 308 Palvelujen ostot 67 935 61 169 61 169 59 083 59 673 60 270 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 290 4 005 4 005 3 388 3 422 3 457 Avustukset 8 943 9 297 9 297 9 254 9 161 9 068 Muut toimintamenot 34 198 33 263 33 263 32 345 32 668 32 995 Toimintakate -179 435-184 244-184 229-182 928-184 573-186 234 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset 276 251 251 207 207 207 Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Henkilötyövuosina 2 306,54 2 276,54 2 259,54 2 246,54 Toiminnan volyymi TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Tehdyt palvelutarpeen arvioinnit 318 320 400 450 450 Lapsiperheiden sosiaalityön asiakkaat 150 200 250 Perheiden määrä lapsiperhetyössä 238 180 250 300 300 Perheiden määrä lastensuojelun perhetyössä 141 111 150 160 160 Lastensuojeluilmoitusten määrä 1 411 1 400 1 350 1 300 1 250 Lastensuojelun avopalveluiden piirissä lapsia 1 359 950 850 800 750 Huostaan otettujen lasten määrä 204 200 200 195 190 Jälkihuollossa asiakkaat 132 120 120 120 115 Perhetukikeskuksen käyttöaste 59 80 80 80 80 Kasvun tuki Perheneuvolan asiakkuuksien määrä 891 1 200 1 200 1 200 1 200 Kehitysneuvolaan ohjattujen määrä 75 80 80 80 80 Nuorisopalvelujen toimintaan osall. määrä 62 426 80 000 80 000 80 000 80 000 Ohjaamon asiakkuuksien määrä 150 150 150 150 Varhaiskasvatus Lasten päivähoito kk/yht, oma toiminta 27 500 26 400 26 400 26 400 Lasten päivähoito kk/yht, palveluseteli 3 166 4 150 5 260 5 260 5 260 Lapsia kotihoidontuen piirissä 1 270 1 270 1 270 1 270 Perusopetus Oppilasmäärä 7 942 7 563 7 800 7 750 7 700 Erityisen tuen oppilasmäärä 842 850 850 840 840 Aamu- ja iltapäivätoimintaan osall. oppilaat 486 500 480 480 470 Kuljetusoppilaat 1 538 1 600 1 750 1 750 1 730 Lukiokoulutus Päivälukiot/kurssit 2 039 2 030 1 980 1 980 1 980 Iltalukio/kurssit 319 280 280 280 280 Lukioiden opiskelijamäärä 1 224 1 250 1 280 1 280 1 280 52

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Aikuisväestön palvelut Aikuisväestön palvelujen johtaja Vesa Toikka Aikuisväestön lautakunta, strateginen palvelutuotantosopimus Toiminnan kuvaus Aikuispalvelut tuottavat palveluita koko hyvinvointipalveluiden kentässä. Palvelut jakautuvat hyvinvointia edistäviin peruspalveluihin, varhaiseen tukeen sekä raskaampiin korjaaviin palveluihin. Palvelut on järjestetty asiakaslähtöisyys huomioiden niin, että ne vastaavat tarpeeseen mahdollisimman laaja-alaisesti. Asioita koordinoidaan yhteisessä johtoryhmässä kulttuurin, vapaa-ajan, aikuissosiaalipalvelujen, terveydenhuollon päälliköiden kesken. Tällä saavutetaan tehokkaampaa resurssin käyttöä. Asiakassegmentoinnilla pyritään kohdistamaan oikea-aikaiset sekä -laatuiset palvelut kuntalaisille. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella 2016 2018 Toimintatapojen kehittämisen painopiste on uusissa palvelukonsepteissa, jotka vastaavat paremmin kasvavaan asiakastarpeeseen. Digitalisoimisen myötä HTV tulee vähenemään. Tavoitteeksi on myös asetettu monituottajamallin vahvistaminen palvelusetelijärjestelmän kautta. Henkilöstön osallisuutta parannetaan suunnittelussa sekä toiminnan arvioinnissa. Oman toiminnan ja ostopalvelun suhdetta pyritään rakentamaan optimaaliseksi. Asiakastarpeen selvittämiseksi aloitamme palvelujen yhteissuunnittelun yhdessä kuntalaisten kanssa Aikuisväestön lautakunnan hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2016 Strategiapäämäärä Asiakaslähtöinen toiminta Strategiatavoite Asiakkaan kuuleminen Kuntalaisten palvelutarjonnan parantaminen yhdessä yhteisöjen kanssa Järjestöissä ei löydy toimijoita tai toiminta ei tavoita kuntalaisia. Aktiivisuuden lisäämisen määrä nykyarvo tavoitearvo Asiakasraatien kokoontumismäärät (kpl) nykyarvo tavoitearvo Strategiapäämäärä Asiakaslähtöinen toiminta Strategiatavoite Ennaltaehkäisyyn panostaminen Asiakasohjauksen parantaminen, asiakas saa oikea-aikaisen ja laatuisen palvelun. Resurssien tarkoituksenmukainen käyttö. Segmentointi ei tuota tarvittavaa lisäarvoa. Avo- ja peruspalvelujen käyttö lisääntyy/ nykyarvo tavoitearvo Strategiapäämäärä Elinvoimainen kaupunki Palvelusetelitoiminnan edistäminen Yrittäjyyden edistäminen päätöksenteossa, johtamisessa ja elinkeinotoimen Strategiatavoite organisoinnissa Alussa kustannukset lisääntyvät HTV vähenemä nykyarvo tavoitearvo -10,00 Palvelusetelin ja ostopalveluiden osuus palveluista nykyarvo tavoitearvo 53

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Strategiapäämäärä Laadukas ympäristö Tilojen vähentäminen ja uusiminen Energiatehokas ja uusiutuviin energialähteisiin tukeutuva kaupunki Strategiatavoite Tiloja ei saada vähennettyä Energiakulutus vähenee, % nykyarvo tavoitearvo -0,05 Strategiapäämäärä Tasapainoinen talous Strategiatavoite Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Henkilöstön työhyvinvointia parannetaan lisäämällä työyhteisön osallisuutta toiminnan arviointiin ja suunnitteluun Henkilöstö ja esimiehet eivät sitoudu TYHY-kysely: vrt v. 2014 nykyarvo tavoitearvo Kehityskeskustelujen kattavuus (%) nykyarvo tavoitearvo 100,00 Sairauspoissaolot (kpv/hlö) nykyarvo tavoitearvo Talous Aikuisväestön palvelut Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2014 TA 2015 MUUTETTU TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot 21 700 21 600 21 600 23 118 23 349 23 583 Myyntitulot 5 010 5 038 5 038 4 649 4 695 4 742 Maksutulot 7 830 7 515 7 515 8 405 8 489 8 574 Tuet ja avustukset 5 755 6 828 6 828 6 872 6 941 7 010 Muut toimintatulot 3 104 2 219 2 219 3 191 3 223 3 255 Toimintamenot 249 864 243 751 243 751 244 924 247 373 249 847 Henkilöstömenot 63 449 66 872 66 872 64 102 64 743 65 390 Palvelujen ostot 132 180 120 975 120 841 123 778 124 895 126 144 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 10 665 10 839 10 859 10 115 10 314 10 417 Avustukset 23 472 24 854 24 854 26 451 26 738 27 005 Muut toimintamenot 20 098 20 211 20 325 20 478 20 683 20 890 Toimintakate -228 165-222 151-222 151-221 806-224 024-226 264 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset 960 970 970 1 225 1 225 1 225 Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Henkilötyövuosina 1146,83 1165,5 1159,7 1137,1 1132,1 Suunnitelman ja toteuman ero! Suunnitelmaan on arvioitu myös henkilöstöostona tapahtuva avointen vakanssien htv, mutta toteumana sitä ei voida kuitenkaan seurata. 54

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Toiminnan volyymi Aikuisten elämänhallinnan tukeminen TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuoden aikana 3 937 3 600 3 700 3 700 3 700 Erityisryhmien palveluasumisen asiakkaat 31.12. 436 379 430 430 430 Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat vuoden aikana 362 390 500 500 500 Kaupungin työmarkkinatuen maksuosuuden määrittävien työttömien määrä 31.12. 1 450 1 350 1 350 1 350 Terveyden, yhteisöllisyyden ja kulttuurisen hyvinvoinnin edistäminen Terveyden, yhteisöllisyyden ja kulttuurisen hyvinvoinnin kävijämäärä yhteensä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 1 237 821 1 263 680 1 273 600 1 273 600 1273 600 Tapahtumien määrä yhteensä 1 208 1 000 1 000 1 000 1 000 Kehittämistyötä ko. palvelujen kanssa tekevien yhteisöjen määrä 58 40 40 40 40 RATAMO-palvelut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Päivystys, käynnit ja puhelut (lääkäri ja hoitaja) 53 719 49 000 53 000 53 000 53 000 Sosiaali- ja kriisipäivystys, asiakastapaukset 2 668 2 000 3 000 3 000 3 000 Terveydenhuollon vastaanotto, käynnit yhteensä - avopsykiatria - suun terveydenhuolto - perusterveydenhuolto - poliklinikat, esh 277 491 27 267 78 211 122 027 49 986 281 000 30 000 80 000 120 000 51 000 283 000 28 000 80 000 125 000 50 000 283 000 28 000 80 000 125 000 50 000 283 000 28 000 80 000 125 000 50 000 Sairaalahoitopäivät ja hoitojaksot, oma - terveyskeskussairaala - erikoissairaanhoito 68 039 29 455 38 584 60 000 26 000 34 000 60 000 26 000 34 000 60 000 26 000 34 000 60 000 26 000 34 000 55

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Ikääntyneiden palvelut Ikääntyneiden palvelujen johtaja Arja Kumpu Ikääntyneiden lautakunta, strateginen palvelutuotantosopimus Toiminnan kuvaus Ikääntyneiden palveluihin sisältyvät varhaiset palvelut, kotihoitoa tukevat palvelut, kotihoito ja kotihoidon tukipalvelut sekä hoiva-asuminen (oma tuotanto ja ostopalvelut). Toiminnan tavoitteena on vastata asiakkaan palvelutarpeeseen asiakaslähtöisesti sekä siirtää palveluiden painopistettä edistäviin ja palveluntarvetta ennakoiviin palveluihin. Ikääntyneiden palveluiden toteutuksen perustana on ajantasainen palveluiden kustannusten seuranta ja kokonaistaloudellisesti kestävien toimintamallien kehittäminen. Terveydenhuollon kanssa tehtävässä yhteistyössä korostuu asiakassiirtymä terveydenhuollosta ikääntyneiden palveluihin. Asiakkaan osallisuutta vahvistetaan sekä tuetaan asiakkaiden itsenäistä toimintakykyä ja kotona asumista. Toimintamallien ja palveluiden kehittämisessä huomioidaan vanhuspalvelulain (980/2012) ja STM:n (2013:11) laatusuosituksen mukaiset velvoitteet ja sisällön määrittelyt. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella 2016 2018 Ikääntyneiden palveluissa Askel hankkeen juurruttamisesta arkeen vastaavat asiakkuuspäälliköt. Hankkeen juurruttamisessa korostuu asiakkaan osallisuus palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Asiakkaita ja heidän omaisiaan kuullaan mm. asiakas- ja omaisten illoissa. Asiakkuuspäälliköt ovat kiinteästi mukana palveluiden toteutuksessa sekä asiakaspalautteen käsittelyssä. Ikääntyneiden palveluiden varhaisten palveluiden toiminnassa korostuu ikääntyneiden itsenäisen selviytymisen tukeminen ja kokonaisvaltainen palvelutarpeen ennakointi. Asiakkaiden palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi ja gerontologinen sosiaalityö on organisoitunut alueellisesti. Hyvinvointiasemien toiminta (5 kpl) jatkuu alueellisesti eri puolilla Kouvolaa joko omana toimintana tai ostopalveluna. Hyvinvointiasemien toiminnassa korostuu verkostoituminen eri toimijoiden kanssa ja ne tarjoavat alueen ikääntyville kohtaamispaikan. Varhaisiin palveluihin esitetään perustettavaksi palveluohjaajan virka 1.1.2016 ja vastaavasti muutetaan palveluohjaajan toimi viraksi 1.1.2016 lukien. Palveluohjauksen resursoinnilla tuetaan ennakoivaa asiakkuuden arviointia ja palvelutarpeen arvioinnin toteuttamista. Varhaiset palveluiden terveysasemayhteistyö jatkuu edelleen alueellisesti sisältäen asiakkaiden ohjausta ja neuvontaa sekä henkilöstön ohjausta. Yhteistyö sosiaali- ja kriisipäivystyksen kanssa jatkuu edelleen toistuvasti terveydenhuollon palveluita käyttävien asiakkaiden osalta (lähinnä Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksen asiakkuudet). Varhaiset palvelut tekee alueellisesti kiinteästi yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kotihoitoa tukeviin palveluihin sisältyy omaishoito, kotiutusyksiköt (Apila ja Lauttaranta) sekä kotiutustiimi. Omaishoidon asiakkuudet ovat lisääntyneet tasaisesti vuosittain ja vuoden 2016 talousarvion valmistelussa arvioitiin omaishoidon palkkion määrärahan lisäystarpeen olevan noin 400 000, sekä perhehoitoon ja omaishoitajien lakisääteisten vapaiden toteutukseen arvioitiin määrärahalisäykseksi noin 180 000. Omaishoitoon esitetään perustettavaksi palveluohjaajan virka 1.1.2016 sekä lähihoitajan toimi 1.1.2016 lukien. Palveluohjauksen resursoinnilla tuetaan omaishoitajuuden ajantasaista arviointia. Lähihoitajan työ kohdentuu omaishoidon lakisääteisten vapaiden sijaistamisiin. Talousarvion 2016 kehykseen pääsemiseksi on omaishoidon määrärahasta vähennetty 1M. Talousarvion 2016 valmistelussa on huomioitu omaishoidon lakisääteisten vapaiden maksullisuus 1.1.2016 lukien (11,30 /päivä, arvioitu tulon lisäys 150 000 /vuosi) sekä omaishoidon tuen määrärahasidonnaisuus. Kotiutustiimi tulee muuttumaan 12.10.2015 lukien ympärivuorokautiseksi toiminnaksi ja muutoksen toteuttamiseen esitetään kahden sairaanhoitajan toimen vakinaistamista 1.1.2016 lukien. Toiminnan muutoksella tuetaan asiakkaiden kotiutumista terveydenhuollon palveluista sekä turvataan riittävä sairaanhoidon osaaminen ja resurssi kotona asumisen tukemiseen. Kotiutustiimi toimii kiinteästi akuuttien kotiutusten tukena kotihoidon ja hoiva-asumisen yksiköiden asiakkaille sekä vastaa kotisaattohoidon toteutuksesta koko Kouvolan alueella yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. Kotiutusyksiköt (Apila ja Lauttaranta) toimivat terveydenhuollon palveluista kotiutuvien asiakkaiden arviointi- ja kuntoutusyksikköinä. Toiminnan tavoitteena on turvallinen kotiutus omaan kotiin heti asiakkaan voinnin kohentumisen myötä. Kotiutusyksiköissä on 4 kpl kuntoutuspaikkoja kotihoidon asiakkaille. Lauttarannan kotiutusyksikköön esitetään perustettavaksi 1.1.2016 kaksi lähihoitajan toimea varahenkilöksi sijaistamaan henkilöstön akuutteja poissaoloja sekä yksi lähihoitajan toimi ja sairaanhoitajan toimi 1.1.2016 vakinaisiksi vuosilomansijaisiksi. Apilan kotiutusyksikköön esitetään perustettavaksi kaksi lähihoitajan 56

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät toimea 1.1.2016 lukien niin, että toinen toimii varahenkilönä ja toinen vakinaisena vuosiloman sijaisena. Vastaavasti määräaikaisen henkilöstön määrärahavarausta on pienennetty. Kotihoidossa on käytössä FastROI Hilkka -toiminnanohjausjärjestelmä, jonka tavoitteena on lisätä välitöntä asiakasaikaa, painottaa vastuuhoitajuutta sekä optimoida henkilöstöresurssin kohdentumista. Toiminnanohjauksen käyttöönoton myötä on kotihoitoon muodostettu resurssipooli (36 htv) alueellisesti. Resurssipoolin henkilöstö toimii sijaisena lyhyissä poissaoloissa. Resurssipoolin henkilöstöresurssin kohdentumista seurataan tiimeittäin. Kotihoidon keskeisenä kehittämishaasteena on toiminnan sisällön kehittäminen yhteistyössä henkilöstön kanssa niin, että palvelun toteutus perustuu asiakkaan ajantasaiseen palvelutarpeen arviointiin ja turvaa ikääntyneiden itsenäisen kotona asumisen. Kotihoidon asiakkuuden alkaessa on arviointijakso, jolloin kartoitetaan Raitoimintakykymittarin avulla palvelutarve ja laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma. Kotihoitoon esitetään perustettavaksi tukipalveluohjaajan virka 1.1.2016 lukien, jonka vastuualueella on kotihoidon tukipalveluiden sekä veteraanien kotiin annettavien palveluiden toteutus. Kotihoidossa tehostetaan säännöllisen kotihoidon ja tilapäisen kotihoidon (sisältäen sairaanhoidon) palvelusetelin käyttöä vaihtoehtoisena palveluiden järjestämistapana. Itse palvelusetelien valmistelu ja päätöksenteko toteutuu vuoden 2015 loppupuolella. Yhteistyössä terveydenhuollon kanssa on tarkoitus sopia fysioterapian lisäresurssin kohdentumisesta kotihoitoon (asiakkuuden toimintakyvyn arviointi, henkilöstön ohjaus ja koulutus). Nykyisellään kotihoidossa on kaksi fysioterapeuttia noin 2 000 asiakasta kohden. Hoiva-asumisessa jatkuu Valtiovarainministeriön kuntakokeilu, jonka tavoitteena on Valkealakodin alueella uusien toimintamallien kehittäminen vastaamaan asiakastarpeeseen sekä tiivis yhteistyö alueen ikääntyneiden palvelujen, koulujen ja päiväkotien välillä. Ao. kuntakokeiluun liittyy kiinteästi järjestöyhteistyö. Valkealakodin peruskorjaus alkaa 12/2015 ja jatkuu vuosina 2016 ja 2017. Valtion Asuntorahasto (ARA) on myöntänyt kohteen perusparannukseen ja laajennukseen 848 750 :n ehdollisen avustusvarauksen (ns. ensimmäinen vaihe) sekä Valkealakodin ja Mäntylä 1:n peruskorjaukseen 1.645.000 :n ehdollisen varauksen, erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen tarkoitettu avustus ja 2.115.000 :n korkotukilainan vuokra-asuntojen parantamiseen (ns. toinen vaihe). Hoiva-asumisen tehostetun palveluasumisen hankinta on kilpailutettu maalis-huhtikuussa 2015 ja uudet puitesopimukset alkavat 1.1.2016 valittujen palveluntuottajien kanssa. Ikääntyneiden palvelut ostaa keskimäärin 450 tehostetun palveluasumisen paikkaa yksityisiltä palveluntuottajilta. Tehostetun palveluasumisen ja tavallisen palveluasumisen palvelusetelin käyttö jatkuu 2016 aikana. Hoiva-asumiseen esitetään asumispalveluohjaajan viran perustamista 1.1.2016 lukien vastuualueenaan tavallisen palveluasumisen palveluseteliasiakkuudet ja yhteistyö yksityisten palveluntuottajien kanssa. Kotiharjun palvelukeskus muuttuu tehostetun palveluasumisen yksiköksi 1.1.2016 lukien ja ao. yksikön muutos lyhytaikaishoidon yksiköksi jatkuu vuoden 2016 aikana. Ikääntyneiden palveluiden talousarvion laadinnan yhteydessä on jouduttu karsimaan -2,2 M talousarvion kehykseen pääsemiseksi. Ikääntyneiden lautakunnan hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2016 Asiakaslähtöinen toiminta Strategiapäämäärä Strategiatavoite Asiakkaan kuuleminen Toiminta on asiakaslähtöistä, asiakkaat osallistuvat toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Asiakas/asukasraatitoiminta ei toteudu suunnitellusti tai toimintamallit eivät vastaa tarkoitusta. Palautetta ei osata huomioida toiminnan kehittämisessä. Asiakasraatien kokoontumismäärät (kpl) nykyarvo tavoitearvo Asiakaspalaute huomioidaan toiminnassa Saatua palautetta ei huomioida toiminnan kehittämisessä. Asiakastyytyväisyys nykyarvo tavoitearvo 57

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Strategiapäämäärä Asiakaslähtöinen toiminta Ikääntyneiden kotona asumista tukevien palveluiden vahvistaminen. Strategiatavoite Ennaltaehkäisyyn panostaminen Palvelurakenteen muutos ei toteudu, kotona asumista tukevien palveluiden resurssointi ei riittävää, ennalta ehkäisy/varhainen tuki ei toteudu. Palveluiden painopisteen muutos (%) nykyarvo tavoitearvo Palveluiden toteutus perustuu asiakkaan ajantasaiseen palvelutarpeen tunnistamiseen. Hoito- ja palvelutakuut toteutuvat määräajassa. Asiakkuuden arviointi ei toteudu ajantasaisesti. Hoito- ja palvelutakuun määräajat ylittyvät Hoito- ja palvelutakuiden toteutuminen nykyarvo tavoitearvo Moniammatillisen ja kokonaisvaltaisen palvelutarpeen arvioinnin vahvistaminen. Kotiutuksen toimintamallin toteutukseen ei sitouduta, kotiutusten ennakoiva suunnittelu ei toteudu, asiakkaiden palvelusiirtymä ei toteudu suunnitellusti. Odotusaika nykyarvo tavoitearvo Strategiapäämäärä Laadukas ympäristö Strategiatavoite Ympäristöystävällinen kaupunki Toiminnassa vahvistetaan ekologista toimintatapaa, jätteiden lajittelu toteutuu asianmukaisesti. Ekologiseen toimintatapaan ei sitouduta. Ekologista toimintatapaa ei koeta merkitykselliseksi omassa toimintaympäristössä. Optimaalinen palvelutarjonta ja - Strategiapäämäärä Tasapainoinen talous Strategiatavoite verkko Palveluiden toteutus perustuu ajantasaiseen palvelutarpeen arviointiin. Asiakkuuden arviointi ei ole ajantasaista, arviointiosaaminen ei riittävää, tuloksia ei osata hyödyntää palvelun ja henkilöstöresurssien kohdentumisessa. Strategiapäämäärä Tasapainoinen talous Strategiatavoite Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Henkilöstön työhyvinvointi paranee, vahvistetaan työyhteisöjen osallisuutta ja dialogisten toimintamallien käyttöä sekä henkilöstön osallisuutta toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Henkilöstön osallisuus ei toteudu tai ei osata huomioida palvelun toteutuksessa, sairauspoissaoloihin vaikuttaminen ei toteudu. 58

Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät TYHY-kysely: koen mielekkyyttä työssäni nykyarvo tavoitearvo Sairauspoissaolot (kpv/hlö) nykyarvo tavoitearvo Vastuullinen ja osallistava johtaminen Strategiapäämäärä Tasapainoinen talous Strategiatavoite Esimiesten sitouttaminen vastuulliseen johtamiseen, resurssien tarkoituksen mukainen käyttö. Johtamisen arviointi- ja vaikuttavuusosaamista vahvistetaan. Arvioinnin toimintamallia ei laadittu, esimiehet eivät sitoudu vastuulliseen johtamiseen. Toimintamallit käytössä (kpl/v) nykyarvo tavoitearvo Talous Ikääntyneiden palvelut Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2014 TA 2015 MUUTETTU TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot 16 588 16 173 16 173 17 596 17 772 17 950 Myyntitulot 581 676 676 1 146 1 158 1 169 Maksutulot 13 894 13 258 13 258 14 273 14 416 14 560 Tuet ja avustukset 26 341 341 132 133 135 Muut toimintatulot 2 087 1 898 1 898 2 045 2 065 2 086 Toimintamenot 89 119 91 408 91 408 92 247 93 169 94 101 Henkilöstömenot 47 958 48 026 48 328 48 936 49 425 49 919 Palvelujen ostot 27 976 28 864 28 864 27 836 28 114 28 395 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 747 1 919 1 919 1 701 1 718 1 735 Avustukset 5 016 6 200 6 200 7 705 7 782 7 859 Muut toimintamenot 6 423 6 398 6 096 6 069 6 130 6 191 Toimintakate -72 531-75 235-75 235-74 650-75 397-76 151 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset 219 291 291 237 237 237 Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Henkilötyövuosina 1 110,0 1 099,2 1 120,3 1 130,3 59

Käyttötalousosa/kohderahoitteiset tehtävät 2.2 Kohderahoitteiset tehtävät 2.2.1 Taseyksikkö Kouvolan seudun ammattiopisto Toimielin Lasten ja nuorten lautakunta Vastuuhenkilö Rehtori Timo Olli Toiminnan kuvaus Kouvolan seudun ammattiopiston (KSAO) perustehtävänä on toteuttaa ammatillista koulutusta sekä nuorille, että aikuisille. Ammatillista koulutusta toteutetaan ammatillisina perustutkintoina, ammattitutkintoina ja erikoisammattitutkintoina sekä maksullisena palvelutoimintana työvoimakoulutuksena ja esim. erilaisina korttikoulutuksina. Ammatillista koulutusta toteutetaan seudun työvoimatarpeisiin ja valtakunnallisiin koulutustarpeisiin. Edellisen lisäksi Kouvolan seudun ammattiopistolla on työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella 2016 2018 KSAO jatkaa vuonna 2016 toimintaansa kirjanpidollisena taseyksikkönä (KV 26.9.2011 81). Vuoden 2015 alusta KSAO rautatiealan toiminta siirrettiin yhtiöön, joka rautatiealan lisäksi vastaa Kouvolan kaupungin työvoimakoulutuksen järjestämisestä. Vuoden 2016 aikana aloitetaan ammatillisen koulutuksen reformiin liittyen valmistelu Kouvolan seudun ammattiopiston organisoinnin muutoksesta koulutuksen järjestäjälle. Isona muutoksena suunnittelukaudella on ammatillisen koulutuksen reformi, joka koskee koko Suomen ammatillista koulutusta. Ammatillisen koulutuksen reformin päätavoitteina ovat: Vahvistaa ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä, uudistaa koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen, huolehtia alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistää koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Reformin tarkoituksena on poistaa nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja koota koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi Opetus - ja kulttuuriministeriön alle. Samalla lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Kouvolan seudun ammattiopiston osalta reformi edellyttää muun muassa ammattiopiston organisaatiomuutosta. Toinen suunnittelukauden iso haaste on KSAOn talouden tasapainottaminen ja ammatillisen koulutuksen toteuttamiseen tarvittavien resurssien palauttaminen. Talouden tasapainottamiseen on tehty ohjelma, jota on jo toteutettu vuodesta 2014 alkaen ja se jatkuu vuoteen 2018 saakka. Säästöohjelma koostuu pääasiassa kiinteiden kustannusta vähentämisestä (toiminnan tiivistäminen) ja toiminnan tehostamisesta (toimintaresurssien vähentäminen). KSAO :n tärkein kehittämishanke vuosien 2016 2018 aikana on edelleen Tornionmäen kampus. Utinkatu 85:n peruskorjaus valmistui 2013 ja Utin helikopterikoulutuskeskus valmistui vuoden 2013 loppuun mennessä. Seuraava vaihe kone- ja metallialan opetustilojen uudisrakennus Utinkatu 85 katuosoitteeseen valmistui elokuussa 2015 ja Utinkatu 44-48 :n peruskorjaus- ja muutostyöt valmistuvat vuoden 2015 lopussa. Seuraavien vaiheiden toteutumisesta odotetaan päätöksiä syksyn 2015 aikana. KSAOn tavoitteena on, että matkailu-, ravitsemus ja talousalalle, autoalalle sekä sosiaali- ja terveysalalle ja liiketalouden alalle uudistetaan oppimisympäristöt. Tällä Kampusrakenteella on tavoitteena säästää kiinteissä kustannuksissa huomattavasti, jolloin KSAOn käytössä olevien kiinteistöjen käyttöastetta kasvatetaan merkittävästi. Tavoitteena on myös sijoittaa aikuiskoulutus samoihin tiloihin kuin nuorten koulutus. Suunnittelukauden aikana on tavoitteena kehittää ammattiopiston johtamisen välineeksi DW-lähtöinen toiminta edellyttää suunnittelukauden aikana muun muassa yhteisen opintotarjottimen rakentamista nuorten ja aikuisten koulutukseen sekä työjärjestys ja tilojen hallinnan järjestelmien kehittämistä. Ennen kaikkea suunnittelukauden aikana joudutaan ottamaan käyttöön uusia toimintatapoja, jotta tavoitteisiin päästään. 60

Käyttötalousosa/kohderahoitteiset tehtävät Riskianalyysi Ammatillisen koulutuksen reformi: Reformiin liittyvä lakivalmistelu ja rahoitusjärjestelmän muutokset eivät toteudu. Talouden tasapainottaminen: Säästöohjelman toimenpiteet ovat riittämättömiä. Rakenteellisten muutosten päätöksenteko ei toteudu. Opetussuunnitelma, tutkinnon perusteet eivät toteudu. Kampuksen toteutuminen: Kampussuunnitemaa ei viedä loppuun. DW-järjestelmä: Järjestelmää ei voida toteuttaa (taloudelliset syyt, päätöksenteko). Lasten ja nuorten lautakunnan hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2016 Strategiapäämäärä Asiakaslähtöinen toiminta Strategiatavoite Asiakkaan kuuleminen Henkilökohtaistamisen > 4.2 toimintamallin kehittäminen. Osaamisen tunnistaminen. Osaamisen tunnustaminen. Joustavat ja yksilölliset opintopolut. Opiskelija ei valmistu sovitussa ajassa. Henkilökohtaistamista ei tapahdu säädösten mukaan. Palautteet (kpl) nykyarvo tavoitearvo Koulutusta työelämätarpeisiin, toteutuneet koulutukset = 80 % Taloudellinen tila estää tarvittavien resurssien hyödyntämisen Toteutuminen (%) nykyarvo tavoitearvo Strategiapäämäärä Asiakaslähtöinen toiminta Strategiatavoite Ennaltaehkäisyyn panostaminen Ohjauksen kehittäminen. Ryhmänohjaajat. Vastuukouluttajat. Opinto-ohjaajat. Oppimisvalmentajat. Opiskelijahuolto. Opetushenkilöstö. Toimenkuvien päivitys, Läpäisyaste > 75%. Opiskelija ei valmistu, tuen tarvetta ei havaita Läpäisyaste (80 %) nykyarvo 75,00 tavoitearvo 80,00 Osaamis- ja innovaatiopääoman Strategiapäämäärä Elinvoimainen kaupunki Strategiatavoite kehittäminen Osuuskuntatoiminnan suunnitelma. Rahoitus ei riitä toimintaan, henkilöstön sitoutuminen Toteutuminen (%) nykyarvo tavoitearvo 61

Käyttötalousosa/kohderahoitteiset tehtävät Strategiapäämäärä Elinvoimainen kaupunki Strategiatavoite Yrittäjyyden edistäminen päätöksenteossa, johtamisessa ja elinkeinotoimen organisoinnissa Uudet koulutusavaukset Koulutuksen järjestäjän päätöksenteko, koulutuksen järjestäjän investointikyky. Uudet tutkinnot (kpl) nykyarvo tavoitearvo Strategiapäämäärä Laadukas ympäristö Strategiatavoite Energiatehokas ja uusiutuviin energialähteisiin tukeutuva kaupunki KSAOn jätemäärä vähenee Ei noudateta ohjeita Jätemäärä nykyarvo tavoitearvo Strategiapäämäärä Laadukas ympäristö Strategiatavoite Ympäristöystävällinen kaupunki KSAOn Keke - suunnitelman tekeminen Ei noudateta ohjeita Toteutuminen (%) nykyarvo tavoitearvo Optimaalinen palvelutarjonta ja - Strategiapäämäärä Tasapainoinen talous Strategiatavoite verkko Kampus tilojen optimointi- verkko-opetus, kaikilla yhteisten tutukinnon osilla Muutoksiin ei kyetä reagoimaan koulutuksen järjestäjän päätöksenteossa Käytössä olevat tilat nykyarvo tavoitearvo 45 000,00 Strategiapäämäärä Tasapainoinen talous Strategiatavoite Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Nuorten ja aikuiskoulutuksen yhdistyminen. Sekaryhmien määrä 20%.Yhteinen opintotarjotin. Yhteiset tilat. Yhteinen opetushenkilöstö 50%. Henkilöstön tyytymättömyys kasvaa. Ristiriidat kasvavat Ryhmät nykyarvo tavoitearvo Henkilömäärä nykyarvo tavoitearvo 62

Käyttötalousosa/kohderahoitteiset tehtävät Talous Kouvolan seudun ammattiopisto Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2014 TA 2015 MUUTETTU TA 2016 TS 2017 TS 2018 TA 2015 Toimintatulot 27 354 27 571 27 571 26 076 26 337 26 600 Myyntitulot 25 669 25 522 25 522 24 960 25 210 25 462 Maksutulot 451 372 372 93 94 95 Tuet ja avustukset 1 158 1 650 1 650 915 924 933 Muut toimintatulot 77 28 28 108 109 110 Toimintamenot 30 216 27 251 27 251 26 076 26 337 26 600 Henkilöstömenot 16 314 14 364 14 364 13 829 13 968 14 107 Palvelujen ostot 5 370 4 609 4 609 4 050 4 090 4 131 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 203 1 167 1 167 636 642 649 Avustukset 1 0 0 Muut toimintamenot 7 328 7 110 7 110 7 561 7 637 7 713 Toimintakate -2 862 320 320 0 0 0 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset 176 200 200 185 185 185 Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Henkilötyövuosina 286 251,5 229 225 220 Toiminnan volyymi Ammatillinen peruskoulutus oppilasmäärä Ammatillinen lisäkoulutus työvuosi Voimassa olevat oppisopimuskoulutussopimukset TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 2294 2350 2330 2330 2330 56 56 61,5 61 59 428 450 460 460 460 63

Käyttötalousosa yhteensä Käyttötalousosa toimialoittain ja palveluketjuittain TP 2014 TA 2015 Muut. ta 2015 TA 2016 1000 e 1000 e 1000 e 1000 e Konsernipalvelut Toiminnanohjaus Toimintatulot 9 558 8 550 8 550 8 308 Toimintamenot -38 100-37 319-36 719-37 009 Toimintakate -28 542-28 769-28 169-28 700 Hyvinvointipalvelut Toimintatulot 89 221 81 600 81 600 82 280 Toimintamenot -569 364-562 731-562 731-561 665 Toimintakate -480 143-481 131-481 131-479 385 Hyvinvointipalvelujen hallinto Toimintatulot 6 175 6 727 6 727 6 409 Toimintamenot -6 175-6 228-6 228-6 409 Toimintakate 0 499 499 0 Lasten ja nuorten palvelut Toimintatulot 44 758 37 101 37 101 35 157 Toimintamenot -224 204-221 345-221 345-218 086 Toimintakate -179 446-184 244-184 244-182 929 Aikuisväestön palvelut Toimintatulot 21 700 21 600 21 600 23 118 Toimintamenot -249 864-243 751-243 751-244 924 Toimintakate -228 165-222 151-222 151-221 806 Ikääntyneiden palvelut Toimintatulot 16 588 16 173 16 173 17 596 Toimintamenot -89 121-91 408-91 408-92 247 Toimintakate -72 533-75 235-75 235-74 650 Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Toimintatulot 8 805 8 032 8 032 7 810 Valmistus omaan käyttöön 2 082 2 293 2 293 1 155 Toimintamenot -20 583-22 565-22 565-21 671 Toimintakate -9 696-12 239-12 239-12 706 Teky yhteiset hallintopalvelut Toimintatulot 958 570 570 600 Toimintamenot -987-1 030-1 030-971 Toimintakate -29-460 -460-371 Elinympäristön kehittäminen Toimintatulot 7 847 7 462 7 462 7 210 Valmistus omaan käyttöön 2082,268 2 293 2 293 1 155 Toimintamenot -19 596-21 534-21 534-20 700 Toimintakate -9 666-11 779-11 779-12 335 Käyttötalous yhteensä Toimintatulot 107 583 98 182 98 182 98 399 Valmistus omaan käyttöön 2 082 2 293 2 293 1 155 Toimintamenot -628 047-622 614-622 014-620 345 Toimintakate -518 382-522 139-521 539-520 791 Vesihuolto Toimintatulot 9 025 Valmistus omaan käyttöön 343 Toimintamenot -5 566 Toimintakate 3 802 Käyttötalous yhteensä sis. vesihuollon Toimintatulot 116 608 Valmistus omaan käyttöön 2 425 Toimintamenot -633 613 Toimintakate -514 580 64

Tuloslaskelmaosa 3 Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmassa esitetään kaupungin palvelutuotannon toimintatulot ja -menot, näiden välinen erotus eli toimintakate sekä kaupungin yhteisinä erinä verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustulot ja menot. Näiden erien erotuksena saatava vuosikate pitäisi riittää kattamaan poistonalaisten investointien aiheuttamat suunnitelman mukaiset poistot. Vuosikatteen ja poistojen erotus on tilikauden tulos, josta tilinpäätöserien muutosten jälkeen syntyy tilikauden yli- tai alijäämä. Kaupunki sis. liikelaitokset Muutettu Arvio TP Tuloslaskelma 1000 e TP 2014 TA 2015 TA 2015 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot 90 030 74 220 74 220 75 600 73 699 70 832 71 000 Valmistus omaan käyttöön 3 281 2 793 2 793 3 000 1 555 2 000 2 000 Toimintamenot -580 691-572 148-571 548-573 700-571 259-566 329-571 746 Henkilöstömenot -272 908-280 908-280 908-273 200-278 873 Palvelujen ostot -218 191-198 571-198 571-207 000-199 240 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -36 907-36 287-36 287-36 000-34 292 Avustukset -41 163-45 014-44 414-46 500-47 931 Muut toimintamenot -11 521-11 369-11 369-11 000-10 923 Toimintakate -487 379-495 136-494 536-495 100-496 005-493 497-498 746 Verotulot 322 188 333 220 333 220 333 220 338 500 341 500 350 500 Valtionosuudet 163 961 163 000 163 000 165 500 173 000 167 000 169 000 Rahoitustulot ja -menot 6 746 7 100 7 100 8 000 7 325 6 540 5 780 Korkotulot 1 403 2 130 2 130 2 000 2 240 2 130 2 130 Muut rahoitustulot 8 807 8 632 8 632 9 500 8 772 8 632 8 632 Korkomenot -3 272-3 580-3 580-3 300-3 590-4 140-4 900 Muut rahoitusmenot -192-82 -82-200 -97-82 -82 Vuosikate 5 515 8 184 8 784 11 620 22 820 21 543 26 534 Poistot ja arvonalentumiset -23 019-20 104-20 104-22 000-20 515-20 500-21 000 Satunnaiset erät 25 728 700 2 100 Tilikauden tulos 8 224-11 920-10 620-8 280 2 305 1 043 5 534 Poistoeron muutos 102 0 100 Tilikauden yli/alijäämä 8 327-11 920-10 620-8 180 2 305 1 043 5 534 Tunnusluvut Toimintatulot/Toimintamenot, % 15,6 13,0 13,0 13,2 12,9 12,6 12,5 Vuosikate, % poistoista 24,0 40,7 43,7 52,8 111,2 105,1 126,4 Vuosikate euroa/asukas 64 95 102 135 266 252 312 Kertynyt yli-/alijäämä 3 408-8 512-7 212-4 772-2 467-1 424 4 110 Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas 39-99 -84-55 -29-17 48 Asukasmäärä 86 477 86 034 86 034 86 034 85 698 85 380 85 081 Julkinen rahoitus eli verotulot ja valtionosuudet Talousarvio sisältää kunnallisveroprosentin noston 0,25 prosenttiyksiköllä vuodelle 2016, jolloin Kouvolan kunnallisveroprosentti on 20,75 %. Korotuksesta huolimatta kunnallisverotulojen arvioidaan kasvavan ainoastaan 1,6 % vuonna 2016. Korotuksen vaikutus kunnallisveroihin on vuositasolla noin 3,8 milj. euroa. Talousarvio sisältää myös kiinteistöverojen korotuksia: yleinen kiinteistövero nostetaan 1,35 %:sta 1,45 %:iin (vaihteluväli 0,80-1,55, 2017 0,86-1,80) vakituisten asuntojen kiinteistövero nostetaan 0,55 %:sta 0,65 %:iin (vaihteluväli 0,37-0,80 2017 0,39-0,9) muiden asuinrakennuksien kiinteistövero nostetaan 1,15 %:sta 1,35 %:iin (vaihteluväli vak.as. kiint.vero + 1,00 prosenttiyksikköä) voimalaitoksien kiinteistövero nostetaan 2,85 %:sta 3,10 %:iin (yläraja 3,10 %) Kiinteistöverojen korotuksen arvioidaan tuovat Kouvolalle verotuloja lisää noin 3 milj. euroa vuositasolla. Kiinteistöverojen korotukset edellyttävät hallituksen eduskunnalle tekemän esityksen hyväksymistä. 65

Tuloslaskelmaosa Valtionosuudet jakautuvat valtiovarainministeriön hallinnoimaan peruspalvelujen valtionosuuteen ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaiseen valtionosuuteen, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuudet kasvavat 4,5 % vuoden 2015 tasoon nähden. Peruspalvelujen valtionosuuteen on tehty vuodelle 2016 neljän vuoden välein tehtävä valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistus. Lisäksi peruspalvelujen valtionosuutta kasvattaa hallitusohjelman mukaiset verotulokompensaatiot kunnille. Peruspalvelujen valtionosuus kasvaa noin 9,5 milj. euroa ja verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus noin 0,5 milj. euroa eli yhteensä noin 10 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen tulee leikkauksia sekä lukio- että ammatillisen koulutukseen. Yhteensä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden arvioidaan olevan vuoden 2015 tasolla eli 11,5 milj. euroa. Verotulojen kehitys verotulolajeittain sekä valtionosuuksien muutokset ilmenevät alla olevasta taulukosta. Julkisen rahoituksen kasvun vuodelle 2016 arvioidaan olevan 2,6 prosenttia. Verotulot verotulolajeittain sekä valtionosuudet, milj. eur Toteumat 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Arvioidut Kunnan tulovero 252,37 252,55 266,79 271,43 286,09 278,69 288,82 293,86 296,46 304,76 Muutos% 0,1 % 5,6 % 1,7 % 5,4 % -2,6 % 3,6 % 1,7 % 0,9 % 2,8 % Kiinteistövero 14,91 17,10 20,52 22,53 23,69 25,34 26,10 29,14 29,14 29,14 Muutos% 14,7 % 20,0 % 9,8 % 5,1 % 7,0 % 3,0 % 11,7 % 0,0 % 0,0 % Yhteisöveron tuotto 15,01 17,95 19,77 15,17 16,24 18,16 18,30 15,50 15,90 16,60 Muutos% 19,6 % 10,2 % -23,3 % 7,1 % 11,8 % 0,8 % -15,3 % 2,6 % 4,4 % Verotulot yhteensä 282,28 287,61 307,09 309,13 326,02 322,19 333,22 338,50 341,50 350,50 Muutos% 1,9 % 6,8 % 0,7 % 5,5 % -1,2 % 3,4 % 1,6 % 0,9 % 2,6 % Valtionosuudet 139,99 146,69 150,22 159,65 164,04 163,96 165,50 173,00 167,00 169,00 Muutos% 4,8 % 2,4 % 6,3 % 2,8 % 0,0 % 0,9 % 4,5 % -3,5 % 1,2 % Julkinen rahoitus yht. 422,27 434,30 457,31 468,78 490,06 486,15 498,72 511,50 508,50 519,50 Muutos% 2,8 % 5,3 % 2,5 % 4,5 % -0,8 % 2,6 % 2,6 % -0,6 % 2,2 % TPE 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintakate -413,39-417,74-440,80-473,36-472,91-487,38-495,10-496,01-494,50-498,75 Muutos% 1,1 % 5,5 % 7,4 % -0,1 % 3,1 % 1,6 % 0,2 % -0,3 % 0,9 % Rahoitustulot ja -menot Rahoitustulot ja -menot koostuvat korkotuloista ja -menoista sekä muista rahoitustuloista ja -menoista. Rahoitustuloina korkotuloja antolainoista arvioidaan vuonna 2016 saatavan 2,2 milj. euroa. Muut rahoitustulot koostuvat pääosin osingoista ja osuuspääomien koroista, joiden arvio vuodelle 2016 on 7,1 milj. euroa sekä sijoitustoiminnan tuotoista ja takausprovisioista. Rahoitusmenot koostuvat pääosin korkomenoista, joita arvioidaan maksettavan vuonna 2016 noin 3,5 milj. euroa sekä muista rahoitusmenoista. Euroopan keskuspankin (EKP) ohjauskorko on pohjalla 0,05 %:ssa ja pysynee nykytasolla vielä ainakin ensi vuoden, kenties pitempäänkin. Nollakorkopolitiikan ohella EKP jatkaa arvopaperiostojaan todennäköisesti vuoden 2017 alkupuoliskolle. Lyhyiden markkinakorkojen odotetaan pysyvän ultrakeveän rahapolitiikan ansiosta vielä pitkään alhaisella tasolla, kun taas pitkien korkojen uskotaan kääntyvän vähitellen nousuun. Yhdysvaltain keskuspankki (FED) on ilmaissut nostavansa piakkoin ohjauskorkoaan, ensimmäisen kerran sitten vuoden 2006. Tämä tulee heijastumaan myös jossain määrin Euro-alueen pitkien korkojen tasoon, vaikkakin alueiden rahapolitiikka eriytyy ja korrelaatio samalla pienenee. FEDin koronnostojen uskotaan olevan vielä tässä vaiheessa maltillisia, niin että talouskasvu ja työllisyys eivät vaarannu. Matala öljyn hinta tukee jossain määrin talouskasvua, mutta tuottavuuden kasvu on lähes olematonta ja inflaatio on pysynyt hyvin matalalla tasolla. Vaikka globaalissa talouskasvussa ei vielä juurikaan ole kiihtymisen merkkejä, ei tule tuudittautua ajatukseen, että korkotaso pysyisi ikuisesti matalana. Historia on osoittanut, että sitten kun talouden pyörät alkavat taas pyöriä, muutokset korkotasoon voivat olla erittäin nopeita ja radikaaleja. Lainakannan voimakkaasti kasvaessa on syytä varautua korkojen nousuun lainasalkun suojausastetta nostamalla. 66

Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelman tunnusluvut Tuloslaskelman yhteydessä esitettävät tunnusluvut kuvaavat tulorahoituksen riittävyyttä. Tunnusluvulla toimintatulot prosenttia toimintamenoista voidaan tulkita toimintatulolla toimintamenoista katettavaa osuutta, jonka kasvu vahvistaa kunnan tulorahoitusta. Tämä tunnusluku on Kouvolan osalta vuoden 2016 talousarviossa 12,9 prosenttia. Vuosikate prosenttia poistoista kuvaa vuosikatteen riittävyyttä kattamaan poistot. Tulorahoitus on ylijäämäinen, jos vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Talousarvio- ja suunnitelma on laadittu niin, että vuosikatteet riittävät kattamaan poistot jokaisena suunnitelmavuonna. Alla oleva kaavio kuvaa vuosikatteen ja poistojen suhdetta vuosina 2009-2018. 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Vuosikate ja poistot 2009-2018 -5 000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Arvio 2015 vuosikate poistot TA 2016 TS 2017 TS 2018 Vuosikate euroa/asukas tunnuslukua käytetään yleisesti tulorahoituksen arvioinnin riittävyydessä. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvio ei voida asettaa, vaan kunnan toimintaympäristö vaikuttaa tavoitteen määrittämiseen kunnassa. Kertynyt yli-/alijäämä sekä kertynyt yli-/alijäämä asukasta kohden kuvaa kaupungin pitkän aikavälin tulorahoitustarvetta. Kouvolan negatiiviset tunnusluvut osoittavat kaupungin tulorahoituksen riittämättömyyden, taloussuunnitelman mukaisesti vasta vuonna 2018 saadaan katettua kertynyt alijäämä. Peruskaupungin tuloslaskelma 2015-2018 Peruskaupunki Muutettu Tuloslaskelma, 1000 euroa TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot 98 182 98 399 95 221 96 052 Valmistus omaan käyttöön 2 293 1 155 1 155 1 155 Toimintamenot -622 014-620 345-617 739-622 058 Toimintakate -521 539-520 791-521 363-524 851 Verotulot 333 220 338 500 341 500 350 500 Valtionosuudet 163 000 173 000 167 000 169 000 Rahoitustulot ja -menot 13 360 13 520 13 360 13 360 Korkotulot 2 280 2 320 2 210 2 210 Muut rahoitustulot 14 632 14 772 14 632 14 632 Korkomenot -3 540-3 545-4 015-4 775 Muut rahoitusmenot -12-27 -12-12 Vuosikate -11 959 4 229 497 8 009 Poistot ja arvonalentumiset -9 179-9 590-10 050-10 550 Satunnaiset erät 700 Tilikauden tulos -20 438-5 361-9 553-2 541 Tilikauden yli/alijäämä -20 438-5 361-9 553-2 541 67

Tuloslaskelmaosa Liikelaitosten vaikutus tuloslaskelmaan Liikelaitosten vaikutus tuloslaskelmaan esitetään alla olevassa taulukossa. Liikelaitoksilla on vaikutusta toimintakatteen, vuosikatteen sekä tilikauden tuloksen ja tilikauden yli-/alijäämän muodostumiseen. Kaupunki yhteensä sarakkeessa on eliminoitu liikelaitosten väliset sekä kaupungin ja liikelaitosten väliset erät sekä sisäiset erät. Tuloslaskelma Talousarvio 2016 Eliminoinnit Peruskaupunki Tekninen tuotanto Peruskaupunki Kaupungin tuloslaskelmaosa ml. liikelaitokset 1000 e Tilaliikelaitos Liikelaitokset Toimintatuotot 98 399 65 224 48 962-31 124-107 762 73 699 Myyntituotot 46 270 48 551-31 124-47 691 16 006 Maksutuotot 28 739 28 739 Tuet ja avustukset 12 829 412 13 241 Muut toimintatuotot 10 561 65 224-60 071 15 713 Valmistus omaan käyttöön 1 155 400 1 555 Toimintakulut 620 345 41 325 48 476-114 705-24 181 571 259 Henkilöstökulut 250 207 945 27 721 278 873 Palkat ja palkkiot 190 464 743 20 827 212 034 Henkilösivukulut 59 743 202 6 894 66 839 Eläkekulut 48 322 158 5 641 54 121 Muut henkilösivukulut 11 421 44 1 253 12 718 Palvelujen osto 244 691 21 970 11 394-56 286-22 529 199 240 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 16 427 10 857 7 008 34 292 Avustukset 47 931 47 931 Muut toimintakulut 61 089 7 552 2 353-58 419-1 652 10 923 Toimintakate -520 791 24 299 487 83 581-83 581-496 005 Verotulot 338 500 338 500 Valtionosuudet 173 000 173 000 Rahoitustuotot ja -kulut 13 520-6 195-6 080 6 080 7 325 Korkotuotot 2 320-80 2 240 Muut rahoitustuotot 14 772-6 000 8 772 Korkokulut 3 545 125-80 3 590 Muut rahoituskulut 27 6 070-6 000 97 Vuosikate 4 229 18 104 487 77 501-77 501 22 820 Poistot ja arvonalentumiset 9 590 10 450 475 20 515 Tilikauden tulos -5 361 7 654 12 77 501-77 501 2 305 Tilikauden yli/alijäämä -5 361 7 654 12 77 501-77 501 2 305 68

Investointiosa 4 Investointiosa Investointimenot vuodelle 2016 ovat kaupungin osalta 21,4 miljoonaa euroa ja Tilaliikelaitoksen osalta yhteensä 46,5 miljoonaa euroa eli koko kaupunki yhteensä 67,9 milj. euroa. Rahoitusosuuksia arvioidaan saatavan Tilaliikelaitokselle 1,3 milj. euroa. Pysyvien vastaavien myyntituloja arvioidaan vuonna 2016 kertyvän yhteensä 4,6 miljoonaa euroa. Kaupungin ja liikelaitoksien yhteenlasketut nettoinvestoinnit ovat 62,1 miljoonaa euroa vuodelle 2016, josta ns. kärkihankkeiden osuus on 37,8 milj. euroa. Ilman kärkihankkeita nettoinvestoinnit ovat 22,0 milj. euroa. Aineettomat hyödykkeet Tietohallinnon investointiesitykset sisältävät toiminnan kehittämistä tukevia ICT-ratkaisuja. Painopistealueita ovat digitalisaation edistäminen ja kansalliset ratkaisut, toiminnanohjaus ja tiedolla johtaminen sekä toiminnan kehittäminen. Aineettomiin hyödykkeisiin vuodelle 2016 on varattu 2,0 milj. euroa. Painopistealue Kuvaus Investointi 1 000 euroa Digitalisaation edistäminen ja Sähköisen asioinnin laajentaminen (Sharepoint, sujuvat työprosessit, 390 kansalliset ratkaisut CRM) Primuksen käytön laajentaminen varhaiskasvatukseen sekä 38 päiväkotimobiili earkisto/kanta-laajennukset 199 Toiminnan ohjaus ja tiedolla johtaminen Kontti-extranetin uudistaminen, verkkosivujen kehittäminen 72 Yhteentoimivan avoimen datan hyödyntäminen 35 HR-järjestelmä 250 Taloushallinnon palvelujen ja järjestelmien uudistaminen 445 Käyttövaltuushallinta 230 Tiedolla johtaminen 195 Toiminnan kehittäminen Muse EKG käyttöönotto 50 Effica-uudistukset /Lääkitys 98 YHTEENSÄ 2 002 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Kaupungin talousarviossa on varauduttu 1,0 milj. eurolla maa- ja vesialueiden hankintoihin, joissa painotetaan elinvoimaa vahvistavaan maankäyttöpolitiikkaan. Maanhankinnan perusteena on joko asemakaavojen toteuttamiseen liittyvä maan hankinta tai yleiskaavaan perustuva raakamaan hankinta yhdyskuntarakentamiseen eri käyttötarkoituksiin kymmenen vuoden tähtäimellä. Pysyvien vastaavien maanmyyntitulojen arvioidaan olevan 1,1 milj. euroa. Kiinteät rakenteet ja laitteet Peruskaupungin kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointimenoihin on varattu vuodelle 2016 yhteensä 17,8 milj. euroa. Tästä ns. kärkihankkeiden yhdyskuntateknisen rakentamisen osuus on 8,3 milj. euroa. Näistä Pioneeripuiston/asuntomessujen osuus on 1,3 milj. euroa, Ratamon liikennejärjestelyt 3,7 milj. euroa ja RRTterminaalin suunnittelu 0,4 milj. euroa. Katuihin, teihin ja kevyeen liikenteeseen on varattu 5,5 milj. euroa ja ulkovalaistussaneeraukseen 1,8 milj. euroa, viheralueisiin 0,7 milj. euroa, siltoihin ja erikoisrakenteisiin 0,5 milj. euroa, liikenteen ohjauslaitteisiin 0,2 milj. euroa sekä suunnittelu- ja pieninvestointeihin 0,5 milj. euroa. Investointimenoista 8,2 milj. euroa on uus-/laajennusinvestointeja ja 9,6 milj. euroa korvausinvestointeja. Rahoitusosuuksia ei arvioida saatavan vuonna 2016. Rakennukset Tilaliikelaitos toteuttaa kaupungin rakennusinvestoinnit ja niihin on varattu vuodelle 2016 yhteensä investointimenoja 46,5 miljoonaa euroa. Rahoitusosuuksia hankkeisiin arvioidaan saatavan 1,3 milj. euroa (Valkealakodin peruskorjaus ja Myllykosken paloasema) ja myyntituloja on arvioitu saatavan 3,5 milj. euroa. Suurimmat investointikohteet ovat Niskalan päiväkodin peruskorjaus/laajennus 1,9 milj. euroa (kokonaiskust. 2,4 milj. euroa), Valkeala-kodin peruskorjaus 1,0 milj. euroa (kokonaiskust. 2,4 milj. euroa), Myllykosken paloasema 0,8 milj. euroa (1,0 milj. euroa), Lyseon lukion uudisrakennus 1,5 milj. euroa (yht. 3,0 milj. euroa). 69

Investointiosa KSAO:n Tornionmäen kampukseen liittyviä peruskorjausinvestointeja on yhteensä 2,3 milj. euroa vuodelle 2016 (kokonaiskustannukset 9,9 milj. euroa). Muita suurimpia investointimenoja ovat Hovioikeuden talon osto ja siihen tarvittavat muutoskorjaukset 4,4 milj. euroa ja tähän kauppaan liittyvä Valimontie 5-7:ssä sijaitsevan rakennuksen myynti. Ratamo-keskuksen rakentamiskustannuksiin on varattu 30,0 milj. euroa vuodelle 2016 (yhteensä 110,0 milj. euroa). Lisäksi taloussuunnitelmakaudella on suunniteltu aloitettavan Kuusankosken terveysaseman peruskorjaus, kehitysvammaisten asumisyksikön uudisrakennus, Kaunisnurmen palvelukeskuksen peruskorjaus, Valkeala-kodin ja Mäntylän 2. vaiheen peruskorjaus sekä Sarkolan koulun peruskorjaus. Rakennuksien investointimenoista uus- /laajennusinvestointeihin on varattu 38,9 milj. euroa ja korvausinvestointeihin 7,6 milj. euroa. Koneet ja kalusto Koneisiin ja kalustoon on varattu investointimenoja 0,4 milj. euroa vuodelle 2016. Summa koostuu aikuisväestön palvelujen hammashoitolaitteista (66 000 euroa) ja sairaalapalveluiden läpivalaisulaitteesta (80 000 euroa) sekä ikääntyneiden palvelujen Valkeala-Kodin ja Elimäki-kodin irtaimistoista (yhteensä 260 000 euroa). Sijoitukset Pysyvien vastaavien sijoituksiin on varattu kaupunginhallituksen käyttöön osakkeiden ostoon 0,2 milj. euroa vuodelle 2015. Nämä sijoitukset ovat kunnan toiminnan edistämiseksi tehtäviä sijoituksia. Niitä tehdään esimerkiksi yhteisöihin, jotka hoitavat kunnan tehtäviä tai joiden toiminnan tarkoituksena on tukea kunnan tehtäviin liittyviä päämääriä. Investointien kokonaismäärä Vuodelle 2016 kehyksessä määriteltiin nettoinvestointitasoksi 20 miljoonaa euroa ilman kärkihankkeita. Kokonaisinvestointitasoa pyritään korvausinvestointien osalta alentamaan taloutta kestävälle tasolle tulevalla suunnittelukaudella. Tavoitteena on talouden tasapainopaketissa investointien vuotuisen määrän alentaminen 20 miljoonaan euroon. Investointiohjelmaa tulee edelleen tarkastella kokonaisuudessaan kriittisesti ja asettaa etusijalle ne investoinnit, jotka tukevat työllisyyttä ja joihin saadaan ulkopuolista rahoitusta. Aineellisten hyödykkeiden rakennusten ja kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointimenot jakaantuvat uus- /laajennusinvestointeihin 47,1 ja korvausinvestointeihin 17,2 milj. euroa. Kaupungin ja liikelaitosten investointiesitykset vuodelle 2016 esitetään alla olevassa taulukossa toimialoittain eriteltynä. Lisäksi taulukosta ilmenee liikelaitosten vaikutus kaupungin investointeihin. Teknisen tuotannon liikelaitoksella ei ole investointeja. Tilaliikelaitoksen investointisummat ovat merkittäviä koko kaupungin kokonaisuuteen nähden. Kaupungin ja liikelaitosten investointiesitykset vuodelle 2016 esitetään alla olevassa taulukossa toimialoittain eriteltynä. Investoinnit KOPA HYPA TEKY Peruskaupunki Tilaliikelaitos Kaupunki yhteensä 1000 e TA 2016 TA 2016 TA 2016 TA 2016 TA 2016 TA 2016 Aineettomat hyödykkeet 2 002 2 002 2 002 Aineelliset hyödykkeet 406 18 820 19 226 46 500 65 726 Maa- ja vesialueet 1 000 1 000 1 000 Rakennukset 46 500 46 500 Kiinteät rakenteet ja laitteet 17 820 17 820 0 17 820 Koneet ja kalusto 406 406 406 Sijoitukset 200 200 200 Investointimenot yhteensä 2 202 406 18 820 21 428 46 500 67 928 Rahoitusosuudet 1 250 1 250 Pysyvien vastaavien myynti 1 100 1 100 3 500 4 600 Investointituotot yhteensä 1 100 1 100 4 750 5 850 Nettoinvestoinnit yhteensä 2 202 406 17 720 20 328 41 750 62 078 70

Investointiosa Kaupungin investoinnit liikelaitokset mukaan lukien esitetään alla olevassa taulukossa. Vuoden 2014 tilinpäätös sisältää Kouvolan Veden liiketoimintakaupasta johtuvia investointituloja 71,3 milj. euroa ja -menoja 42,5 milj. euroa. Talousarviokirjan liiteosassa esitetään investointien sijoittuminen maantieteellisesti alueittain. Kouvolan kaupunki MUUTETTU Investoinnit 1000 e TP 2014 TA 2015 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Aineettomat hyödykkeet 1 540 3 798 3 798 2 002 1 850 1 850 Aineelliset hyödykkeet 27 393 38 265 38 265 65 726 95 429 79 259 Maa- ja vesialueet 1 880 1 000 1 000 1 000 1 500 1 500 Rakennukset 11 289 23 046 23 046 46 500 67 775 52 950 Kiinteät rakenteet ja laitteet 5 920 13 720 13 720 17 820 26 000 24 595 Koneet ja kalusto 702 499 499 406 154 214 Keskeneräiset hankinnat 7 602 Sijoitukset 45 634 200 3 740 200 200 200 Investointimenot yhteensä 74 566 42 263 45 803 67 928 97 579 81 329 Rahoitusosuudet 1 755 1 701 1 701 1 250 1 895 1 350 Pysyvien vastaavien myynti 73 511 1 600 1 800 4 600 1 600 1 600 Investointitulot yhteensä 75 266 3 301 3 501 5 850 3 495 2 950 Nettoinvestoinnit yhteensä 700 38 962 42 302 62 078 94 084 78 379 Kärkihankkeet Yhteensä MUUTETTU TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Ratamokeskuksen rakentaminen 110 000 8 000 30 000 38 000 34 000 Ratamokeskuksen liikennejärj. 10 100 900 3 100 3 500 2 500 Keskustan kehittäminen/matkakeskus 3 900 500 1 700 Keskustan kehittäminen/manski 6 700 200 3 000 3 000 500 Pioneeripuisto/Asuntomessut 6 900 30 1 250 2 320 3 000 RR-terminaalin suunnittelu 1 000 400 400 200 Yhteensä 138 600 9 130 37 750 47 720 41 900 Nettoinvestoinnit ilman kärkihankkeita 33 172 24 328 46 264 36 459 Investointien erittelyt Hyvinvointipalvelut 2016 2017 2018 Aikuisväestön palvelut Läpivalaisulaite/sairaalapalvelut -80 000 Hammashoitokoneet -66 000-54 000-54 000 Irtain omaisuus -146 000-54 000-54 000 Ikääntyneiden palvelut Valkealakoti 1. vaihe irtaimisto -100 000-100 000-80 000 Valkealakoti ja Mäntylä 1 (2. vaihe) irtaimisto -100 000-20 000 Elimäki-koti irtaimisto, Kvl Asunnot omistaa -160 000 Jaalan palvelukeskus/irtaimisto -80 000 Irtain omaisuus -260 000-200 000-180 000 Hyvinvointipalvelut yhteensä -406 000-254 000-234 000 leasing/käyttötalous yht. -210 000-450 000-30 000 Nervus-monitori/sairaalapalvelut -40 000 Colonoskooppi ja gastroskooppi/sair.palv. -30 000 Laparoskopiatorni/sairaalapalvelut -40 000 Ultraäänilaite/sairaalapalvelut -40 000 Hydrauliset tutkimuspöydät/vast.ottopalv. -30 000-30 000-30 000 Potilaspaarit, gyn.tutkpöytä/päivystyspalv. -30 000-30 000 Seurantamonitorit/päivystyspalv. -30 000 Kirjastoautojen uusinta -360 000 71

Investointiosa Tekniikka- ja ympäristöpalvelujen investointien hankekohtainen erittely Talousarvio 2016 / Investoinnit / Elinympäristön kehittäminen Hankeryhmä TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Maa-ja vesialueet / uusinvestoinnit 1 000 1 000 1 500 1 500 Kiinteät rakenteet ja laitteet 11 820 9 500 16 280 16 415 Yhdyskuntatekniikka: Uus- ja laajennusinvestoinnit yhteensä 3 960 2 890 8 420 5 680 Korvausinvestoinnit yhteensä 7 860 6 610 7 860 10 735 Koneet ja kalusto / uusinvestointi, yhteensä 90 Rahoitusosuudet, erittely: Katuvalosaneeraus: ELY-tuki 20 % 0 Yhteensä 0 Investointimenot yhteensä 12 910 10 500 17 780 17 915 Rahoitusosuudet 0 0 0 0 Pysyvien vastaavien myynti 1 100 1 100 1 100 1 100 Investointitulot yhteensä 1 100 1 100 1 100 1 100 Nettoinvestoinnit 11 810 9 400 16 680 16 815 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET (1.000, alv 0%): Yhdyskuntatekniikan hankkeiden tarkempi jaottelu (yht.): Elinkeinopoliittiset investoinnit 2 270 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Kadut, tiet, kevyt liikenne 4 510 5 480 10 310 11 705 Ulkovalaistus 2 160 1 800 410 100 Viheralueet 600 740 2 030 1 310 Sillat ja erikoisrakenteet + rautatiet 760 520 840 1 150 Muut rakenteet ja laitteet 435 280 1 510 970 Liikenteen ohjauslaitteet 80 180 580 580 Suunnittelu ja pieninvestoinnit 455 500 600 600 Erillisprojektit 550 Yhteensä: 9 500 16 280 16 415 72

Investointiosa UI20 KÄRKIHANKKEIDEN LIIKENNEJÄRJESTELYT: Uus- ja laajennusinvestoinnit: TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Keskustan kehittäminen /Matkakeskus / Hallituskatu 500 1 700 UI20 Pioneeripuisto / Asuntomessut 30 1 250 2 320 3 000 Ratamon liikennejärjestelyt ja liikennealueiden UI20 johtosiirrot 900 3 670 3 500 2 500 UI20 RR-terminaalin suunnittelu (Kullasvaara) 400 400 200 Korvausinvestoinnit: KI10 Keskustan kehittäminen / Kävelykatu Manski 200 3 000 3 000 500 Kärkihankkeet, yhteensä (netto) 1 130 8 320 9 720 7 900 Yhteensä kaikki investoinnit (nettoinvestoinnit) 17 720 26 400 24 715 HANKKEIDEN SISÄLTÖ: TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 KADUT, TIET, KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT Katu- ja tiekohteet / uus- ja laajennusinvestoinnit: Uudet asuinalueet ja asuntokadut: 505 680 2 980 1 510 Vuosi 2016 UI20 Haanoja I (12) 800 UI20 Halkotorin alue (yhteishanke Lemminkäinen Talo) 280 200 400 Kiskoraitin alue (Salonpuisto + Puutarhurinkatu) UI20 MKS 180 60 UI20 ATS Pappilankaari ja -raitti (1) 50 50 UI20 Tulevien kohteiden suunnittelu 50 UI20 Viimeistelytyöt (Kukkurakuja ja -kaari, Marttila II, Kappelikuja, Napanpuistontie, Talviranta, Verstaskatu) 380 80 Aloitusvuosi 2017 UI20 Kantokuja (Niskala) 40 MKS Koskenranta 500 UI20 MKS Myllykosken tehtaiden asuinalueet 300 UI20 ATS Soraskinpiha 80 UI20 Tulevien kohteiden suunnittelu 50 UI20 Viimeistelytyöt (Kalalampi, yms.) 500 73

Investointiosa Aloitusvuosi 2018 UI20 MKS Itä-Naukio (15) (talvityökohde) 100 UI20 Pikkuniitty (13) 500 UI20 Tulevien kohteiden suunnittelu 50 Viimeistelytyöt (Haanoja, Koskenranta, Myllykoski, UI20 yms.) 800 Aloitusvuosi 2019 UI20 Loikalanpelto II (20+20) UI20 UI20 Tulevien kohteiden suunnittelu Viimeistelytyöt (Kantokuja, Myllykoski, Soraskinpiha, yms.) UI20 Muut uudet katuyhteydet / uusinvestoinnit 1 130 Aiempina vuosina jatkuvat työt Kuusankosken keskusta (Kuusaantie, Keskusaukio ja Keskuspuistikko) 50 50 UI20 Käyrälammen alue/ Piknik-puisto (vihertyöt) 150 2016-2019 UI20 Ampumaradantie 30 UI20 MKS Kaipiaisten teollisuusalue 500 200 UI20 Korjalan kolmio 300 400 100 UI20 Tervaskangas II 400 2 000 2 000 Valvomontie (Liikenneviraston rautatiealan UI20 opp.keskus) 200 50 UI20 ATS Muut liikennejärjestelyt / liikenneturvallisuushankkeet / uusinvestoinnit: 340 180 2 490 2 200 2016-2019 Breijlinintien linjauksen muutos (1- ja 2- vaiheet) 250 UI20 Hitsaajantien ja Koriansuoran kiertoliittymä 500 200 UI20 Kasarminkadun jatkaminen Kuusaantielle 1000 300 UI20 Kasarminmäen campus-alue UI20 Käyrälammen KLV 50 500 UI20 Nirvistenraitti 50 UI20 Niskalanranta KLV 150 150 UI20 Pallokentäntie 150 UI20 Sydänmaanraitti 250 UI20 Taitajantien KLV (Kpki/KVLAKK) 210 50 UI20 ATS Virtakiven alue 210 UI20 Liikenteen rauhoittamiskeinot 80 80 80 UI20 Muut hankkeet 100 720 Katu- ja tiekohteet / uus- ja laajennusinvestoinnit, yhteensä 1 990 5 470 3 710 74

Investointiosa KI10 KI10 Katu- ja tiekohteet / korvausinvestoinnit Katu- ja tiesaneerauskohteet (kadut, vesi ja viemäri) 2 665 2 440 3 360 6 595 Vuosi 2016 Koulutie / Ristontie 100 Nummentie, ml. Huleveden varastoallas 200 KI10 Ojapellontie, vaihe 2 (370m) 150 KI10 Pekantie (Niilontie-Aatuntie) 200 KI10 Turkkilantie 150 KI10 Valtakatu + KLV, vaihe 1 300 KI10 Yhteiskouluntie väl. Kiekkokuja-Yht.kouluntie 26 ja Päivölänkuja väl. Yhteiskouluntie Marintie 200 Vuonna 2015 aloitettujen kohteiden viimeistelytyöt: KI10 Yhteishankkeet Kouvolan Vesi 1 020 KI10 Yhteishankkeet Kymen Vesi 120 2017-2019 KI10 Ahomutka 130 KI10 Havumutka 190 KI10 Kauppamiehentie 380 KI10 Laiduntie 370 KI10 Nurmitie 100 Pappilanpellon alue, vaihe 2 KI10 Pekantie (Aatuntie-Kurkisuontie) 370 KI10 Riihitie 670 KI10 Reppukuja 90 KI10 Ruotsulantie 330 KI10 Suoratie, vaihe 1 480 KI10 Suoratie, vaihe 2 KI10 Tähteenkatu 320 KI10 Valtakatu + KLV, vaihe 2 350 KI10 Vesitorninkatu 600 KI10 Volttikatu 400 KI10 Yritystie 275 Vuosina 2016, 2017 ja 2018 aloitettujen KI10 kohteiden viimeistelytyöt 1 100 1 100 Muut yhteiskohteet 200 2 500 KI10 Erilliset päällystyshankkeet 1 000 1 000 1 300 1 300 2016-2019 Väylien uudelleenpäällystys (ml. ajoratamerk.) 1 000 1 000 1 000 1 000 KI10 Asuntokatujen päällystysten parantaminen 0 0 300 300 75

Investointiosa Muut liikennejärjestelyt / liikenneturvallisuushankkeet / korvausinvestoinnit: 340 50 180 100 2016-2019 KI10 Erikoiskuljetusreittimuutokset 50 50 KI10 Kirkkoraitti 50 KI10 Myllykosken liikekeskusta 130 50 KI10 Muut korvausinvestointikohteet Katu- ja tiekohteet / korvausinvestoinnit yhteensä 3 490 4 840 7 995 Kadut, tiet, kevyt liikenne yhteensä 4 510 5 480 10 310 11 705 ULKOVALAISTUS Katuvalosaneeraus / korvausinvestoinnit KI10 TEM Katuvalosaneeraus 1 840 1700 300 KI10 Katuvalosaneeraus 320 100 50 Ulkovalaistus/ korvausinvestoinnit yhteensä 2 160 1 800 350 0 Valaistuksen erilliskohteet / uus- ja laajuusinvestoinnit UI20 2016-2019 0 0 60 100 Ulkovalaistus / uus- ja laajuusinvestoinnit yhteensä 0 0 60 100 Ulkovalaistus, yhteensä 2 160 1 800 410 100 VIHERALUEET Toistuvat kohteet / korvausinvestoinnit: 2016-2019 KI10 Leikkialueet 100 100 100 100 KI10 Kalustesaneeraus 50 50 50 50 KI10 Viheralueiden peruskorjaus 2016-2019 Keskuspuiston saneerauksen loppunsaattaminen (leikkialue) 150 KI10 Koivusaari 80 KI10 Opistoranta 80 KI10 Kuusankoskenpuisto ja Kulmapuisto 50 150 KI10 Kaupungintalon puisto 120 KI10 Niskalan leikkipaikan saneeraus 80 KI10 Rykmentinpuisto 100 KI10 Puistokohteiden saneeraus 200 500 76

Investointiosa KI10 Matonpesupaikat 2016-2019 Olemassaolevien matonpesupaikkojen saneeraus 0 60 60 Viheralueet / korvausinvestoinnit yhteensä 440 930 710 Toistuvat kohteet / uusinvestoinnit: 2016-2019 UI20 Uudet leikkialueet 50 50 50 UI20 Kuivatuskohteet (ml. hulevesikohteet) 0 150 50 Viheralueiden uudisrakentaminen 2016-2019 UI20 Katajapuistikko 50 UI20 Kymijoen rantapuisto 250 100 UI20 Suvantopuisto, vaihe 2 200 150 UI20 Puistokohteiden uudisrakentaminen 500 400 Viheralueet / uus- ja laajuusinvestoinnit yhteensä 300 1 100 600 Viheralueet yhteensä 600 740 2 030 1 310 SILLAT JA ERIKOISRAKENTEET + RAUTATIET Sillat ja erikoisrakenteet + rautatiet / korvausinvestoinnit 2016-2019 KI10 Siltojen korjausohjelman mukaiset kohteet 400 500 1 000 Erikoisrakenteet 2016-2019 KI10 Sade- ja kesävesipumppaamoiden korjaus 30 90 50 Muut erikoisrakenteet (palovesikaivot ja KI10 patsaat) 30 50 50 Rautatiet 2016-2019 KI10 Erikseen sovittavat kohteet 60 200 50 Sillat ja erikoisrakenteet + rautatiet / korvausinvestoinnit yhteensä 520 840 1 150 Sillat ja erikoisrakenteet + rautatiet, yhteensä 760 520 840 1 150 MUUT RAKENTEET JA LAITTEET Muut rakenteet ja laitteet / uus- ja laajennusinvestoinnit Bussipysäkit 90 50 120 120 2016-2019 UI20 Bussipysäkkien laadun parantaminen 50 120 120 77

Investointiosa Melusuojaukset 120 100 240 200 2016-2019 UI20 MKS Kaipiaisten meluvalli 40 UI20 Toikkalantien meluvalli 50 UI20 Muut meluvallit 50 200 200 Maankaatopaikat 75 100 1 000 500 UI20 YVA-menettely + rakentaminen 75 100 1 000 500 Muut rakenteet ja laitteet / uus- ja laajennusinvestoinnit yhteensä 250 1 360 820 Muut rakenteet ja laitteet / korvausinvestoinnit Venelaiturit 150 30 150 150 KI10 Venelaitureiden korjaus 30 150 150 Muut rakenteet ja laitteet / korvausinvestoinnit yhteensä 30 150 150 Muut rakenteet ja laitteet, yhteensä 435 280 1 510 970 KI10 LIIKENTEEN OHJAUSLAITTEET 2016-2019 Liikenteen ohjauslaitteet, vuosittainen korjaustarve 50 30 50 30 KI10 Liikennevalojen ohjausjärjestelmän uusiminen 100 500 500 KI10 Liikenteen ohjauslaitteet / korvausinvestoinnit yhteensä 50 130 550 530 UI20 Liikenteen ohjauslaitteet / uus- ja laajuusinvestoinnit yhteensä 30 50 30 50 Liikenteen ohjauslaitteet yhteensä 80 180 580 580 SUUNNITTELU JA PIENINVESTOINNIT 2016-2019 KI10 Suunnittelun erilliskohteet 180 200 200 200 Suunnittelu / korvausinvestoinnit yhteensä 200 200 200 UI20 Suunnittelun erilliskohteet 180 150 200 200 UI20 Pieninvestoinnit 95 150 200 200 Suunnittelu /uus- ja laajennusinvestoinnit yhteensä 275 300 400 400 Suunnittelu ja pieninvestoinnit yhteensä 455 500 600 600 78

Investointiosa Tilaliikelaitoksen investointien hankekohtainen erittely Tilaliikelaitos 1000 euroa kust.arvio 2016 2017 2018 Niskalan päiväkoti Investointimenot peruskorjaus/laajennus 2 400 1 900 Valkealakoti Investointimenot peruskorjaus 3 075 2 000 975 Investointitulot 1 645 1 000 645 Myllykosken paloasema Investointimenot uudisrakennus 1 200 1 000 Investointitulot Palosuojelurah. avustus 250 250 Lyseon lukio Investointimenot uudisrakennus 3 000 1 500 1 500 Sarkolan koulu Investointimenot peruskorjaus 3 500 3 500 Investointitulot 700 700 Valkealan kirkonkylän koulu Investointimenot peruskorjaus 2 300 2 300 Utunmäen päiväkoti Investointimenot peruskorjaus 900 900 Keskustan alueen päiväkoti Investointimenot uudisrakennus 2 300 2 300 Vuokkolan päiväkoti (Jaala) Investointimenot peruskorjaus 500 500 Brankkari Investointimenot peruskorjaus 1 100 100 500 Kuusankosken terveysasema Investointimenot peruskorjaus 2 700 200 2 500 Kehitysvammaisten asumisyksikkö Investointimenot uudisrakennus 2 200 100 2 100 Kuntolan toimintakeskus Investointimenot peruskorjaus 1 500 1 500 Mielenterveyskunt.asumisyks. (Kiuru) Investointimenot uudisrakennus 1 700 1 700 Mielenterveyskunt.asumisyks. (Vaahteramäki) Investointimenot uudisrakennus 1 700 1 700 Kuusankosken urheilukenttä Investointimenot peruskorjaus 640 280 Haanojan haali Investointimenot peruskorjaus 5 400 400 5 000 Investointitulot 800 800 Pääkirjasto Investointimenot peruskorjaus Valkealakoti ja Mäntylä 1 (2.vaihe) Investointimenot peruskorjaus 4 500 1 500 1 500 Investointitulot 1 100 550 550 Kaunisnurmen palvelukeskus Investointimenot peruskorjaus 3 300 100 1 600 1 600 Jaalan palvelukeskus Investointimenot peruskorjaus 1 450 100 1 350 Pieninvestoinnit Investointimenot 12 000 3 000 3 000 3 000 Ratamo Investointimenot uudisrakennus 110 000 30 000 38 000 34 000 KSAO Tornionmäen Kampus Investointimenot peruskorjaus 9 900 2 300 7 600 Hovioikeuden osto 4 000 Valimontie 5-7 myyntitulo 3 000 Hovioikeuden talon muutoskust. + kalusto 400 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntituotot 500 500 500 Investoinnit yhteensä Investointimenot 46 500 67 775 53 230 Investointitulot 4 750 2 395 1 850 Nettoinvestoinnit 41 750 65 380 51 380 79

Rahoitusosa 5 Rahoitusosa Talouden sopeuttamiseksi vuosikate pitäisi saada kasvatettua vähintään poistoja vastaavalle tasolle. Korkeasta investointitasosta johtuen lainakanta tulee kasvamaan merkittävästi. Merkittävänä investointina suunnittelukaudella toteutetaan mm. Ratamo-keskuksen ja siihen liittyvien liikennejärjestelyjen rakentaminen, jonka kustannusarvio on noin 120 milj. euroa vuosina 2015-2018 sekä muita merkittäviä kärkihankkeita. Ilman veroprosenttien korotuksia vuosikate näyttäisi jäävän nettoinvestointeja ja poistoja alemmalle tasolle, mikä aiheuttaisi merkittävää lisävelkaantumista, eikä kuntalain mukainen talouden tasapainottaminen toteutuisi. Kouvolan kaupunki sis. liikelaitokset Muutettu TP 2015 Rahoituslaskelma 1000 e TP 2014 TA 2015 TA 2015 ennuste TAE 2016 TS 2017 TS 2018 Toiminnan rahavirta Vuosikate 5 515 8 184 8 784 11 620 22 820 21 543 26 534 Satunnaiset erät 25 728 700 2 100 Tulorahoituksen korjauserät -15 346-1 609-1 609-1 600-1 190-2 000-2 000 Toiminnan rahavirta 15 897 6 575 7 875 12 120 21 630 19 543 24 534 Investointien rahavirta Investointimenot yhteensä -74 566-42 322-45 803-42 748-67 928-97 579-81 329 Rahoitusosuudet 1 755 1 760 1 701 1 701 1 250 1 895 1 350 Pysyvien vastaavien myynti 73 511 1 600 1 800 1 800 4 600 1 600 1 600 Investointien rahavirta 700-38 962-42 302-39 247-62 078-94 084-78 379 Toiminnan ja investointien rahavirta 16 597-32 387-34 427-27 127-40 448-74 541-53 845 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -18 740-100 -1 000-1 000-100 -100-100 Antolainasaamisten vähennykset 296 153 153 153 2 500 3 000 3 300 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 37 050 57 000 57 000 57 000 64 000 97 000 80 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -44 254-24 100-24 100-24 100-23 000-26 000-29 500 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 7 792-4 500-1 500-3 000 Rahoituksen rahavirta -17 855 32 953 27 553 30 553 40 400 73 900 53 700 Vaikutus maksuvalmiuteen -1 258 566-6 874 3 426-48 -641-145 Rahavarat 31.12. 33 874 34 440 27 000 37 300 37 252 36 711 36 586 Rahavarat 1.1. 35 132 33 874 33 874 33 874 37 300 37 252 36 711 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, milj. euroa -59,4-103,9-85,3-78,0-103,5-135,9-179,2 Lainakanta 178 914 234 568 234 568 211 814 252 814 323 814 374 314 Lainakanta e/as 2 069 2 726 2 726 2 462 2 950 3 793 4 400 Lainanhoitokate 0,2 0,4 0,4 0,5 1,0 0,9 0,9 Asukasluku vuoden lopussa 86 477 86 034 86 034 86 034 85 698 85 380 85 081 Rahoituslaskelman toiminnan rahavirta muodostuu tuloslaskelman vuosikatteesta, satunnaisista eristä ja tulorahoituksen korjauseristä. Tulorahoituksen korjauserät muodostuvat pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitoista ja -tappioista. Myyntivoittoja on arvioitu vuonna 2016 saatavan 1,2 milj. euroa. Toiminnan rahavirta osoittaa käytettävissä olevan tulorahoituksen määrän investointien rahoittamiseen, pääomasijoituksiin ja pääoman palautuksiin sekä maksuvalmiuden vahvistamiseen. Investointien rahavirta muodostuu investointimenojen ja niihin saatujen rahoitusosuuksien ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulojen erotuksesta. Toiminnan ja investointien rahavirran tavoitteena pitkällä aikavälillä pitää olla investointien rahoitus omarahoituksella. Investointitasoa on pystyttävä laskemaan vuosittain asteittain niin, että päästää tasapainoon investointien omarahoituksessa taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä. Kestävä investointitaso pitkällä aikavälillä on noin 25 miljoonaa euroa vuodessa. 80

Rahoitusosa Rahoituksen rahavirta muodostuu antolainauksen ja lainakannan muutoksista. Kaupungin lainakanta tulee talousarvioesityksen mukaisesti vuonna 2016 kasvamaan nettomääräisesti noin 41,0 miljoonalla eurolla, kokonaislainamäärän kohotessa noin 252,8 miljoonaan euroon. Erässä Muu maksuvalmiuden muutokset on huomioitu Osuuskunta Kymijoen Kyläkuidulle myönnetty laina ja sen maksaminen vuosina 2015 ja 2016. Vaikutus maksuvalmiuteen kertoo toiminnan ja investointien rahavirran sekä rahoituksen rahavirran välisen erotuksen, jonka positiivinen arvo tarkoittaa kunnan maksuvalmiuden vahvistumista ja negatiivinen sen heikkenemistä. Vaikutus maksuvalmiuteen ei saa olla arvoltaan negatiivinen enempää kuin kunnan rahavarojen arvioidaan olevan talousarviovuoden alussa eli talousavion laadintavuoden tilinpäätöksessä. Rahoituslaskelman tunnusluvut Rahoituslaskelman tunnusluvuista Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä viideltä vuodelta seurataan toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tarkasteluvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä on tarkasteluvuodelta positiivinen. Kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä muodostuu taloussuunnittelukaudella negatiiviseksi jokaisen suunnitelmavuoden osalta. Lainanhoitokykyä kuvaava lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten suhteen. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvon jää alle yhden. Taloussuunnittelukaudella lainanhoitokatteen arvioidaan olevan 0,9-1 välillä. Vuonna 2016 lainakannan muutokseksi arvioidaan 41,0 milj. euroa, josta uusien pitkäaikaisten lainojen lisäystä on 64 milj. euroa ja lainojen lyhennyksiä 23 milj. euroa. Lainakannan arvioidaan vuonna 2016 olevan 252,8 milj. euroa eli 2 950 euroa/asukas, pysyen kuntien keskimääräisen lainamäärän tasolla. Lainakannan arvioidaan kasvavan vuoteen 2018 mennessä noin 374 milj. euroon eli noin 4 400 euroon asukasta kohden. Seuraavassa kaaviossa esitetään nettoinvestointien ja vuosikatteen sekä lainakannan muutokset vuosittain. 81

Rahoitusosa Liikelaitoksen vaikutus kaupungin rahoituksen muodostumiseen Alla olevassa laskelmassa esitetään liikelaitosten vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen vuonna 2016. Peruskaupungin ja liikelaitosten väliset erät on eliminoitu koko kaupungin rahoitusosassa. Talousarvio 2016 Eliminoinnit Kaupungin rahoitusosa Rahoituslaskelma 1000 e Peruskaupunki Tilaliikelaitos Tekninen tuotanto Peruskaupunki Liikelaitokset ml. liikelaitokset Toiminnan rahavirta Vuosikate 4 229 18 104 487 22 820 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -700-490 -1 190 Investointien rahavirta Investointimenot yhteensä -21 428-46 500-67 928 Rahoitusosuudet 1 250 1 250 Pysyvien vastaavien myynti 1 100 3 500 4 600 Toiminnan ja investointien rahavirta -16 799-24 136 487-40 448 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -100-100 Antolainasaamisten lisäykset (sisäiset) -26 000 26 000 Antolainasaamisten vähennykset 2 500 2 500 Antolainasaamisten vähennykset (sisäiset) 1 655-1 655 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 64 000 64 000 Pitkäaikaisten lainojen lisäys (sisäiset) 26 000-26 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -22 400-600 -23 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys (sisäiset) -1 655 1 655 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -3 000-3 000 Rahoituksen rahavirta 16 655 23 745 0 24 345-24 345 40 400 Rahavarojen muutos -144-391 487 24 345-24 345-48 82

Liikelaitokset 6 Liikelaitokset Valtuuston liikelaitoksille asettamat sitovat tavoitteet vuodelle 2016 Liikelaitos Tavoitetasot 2016 Tekninen tuotanto Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ( ) Tulos ennen tilinpäätössiirtoja on positiivinen. Aloitettu / valmis Toiminnan tehostaminen Kiinteistöpalvelujen markkinaehtoisuus Liikelaitoksen organisointitavan selvitys toteutetaan yhdessä konsernipalveluiden toiminnanohjauksen kanssa. Nykyinen palvelutuotanto ja kustannukset 3% - noin 43 hlöä, - tilaaja määrittelee palvelutason ja - vaatii palveluverkkomuutoksia Hallitun alueellisen kilpailutuksen valmistelu Tilaliikelaitos Taloudellinen tulos Tulos ennen tilinpäätössiirtoja on positiivinen Käyttöaste (%) (tilojen/asuntojen) Kaupungin omistamat tilat ovat optimaalisessa käytössä 95 % / 95 %. Toteutustilanne, realisoidut kiinteistöt ja osakkeet Kiinteistöjen ja osakkeiden realisointia on toteutettu suunnitelmallisesti. Merkittävän kiinteistön tai osakkeiden realisointi, lkm >1 Liikeylijäämä ja poistot yhteensä nykyisellä vuokratasolla, Me Toiminnan tehostaminen 28,0 Nykyinen palvelutuotanto ja kustannukset -3% 83

Liikelaitokset 6.1 Tilaliikelaitos Toimielin Vastuuhenkilö Liikelaitosten johtokunta Toimitilajohtaja Timo Oksanen Toiminnan kuvaus Tilaliikelaitos huolehtii Kouvolan toimitilakäyttäjien tyytyväisyydestä ja vastuullaan olevan toimitilavarallisuuden suunnitelmallisesta kehittämisestä ja hoidosta elinkaariajattelun pohjalta sekä vastaa omaisuusmassan arvon säilymisestä. Tilaliikelaitos vastaa kaupungin suoraan omistaman rakennusomaisuuden kehittämisestä, ylläpidosta sekä hyvästä vuokrausasteesta. Tilaliikelaitos hoitaa keskitetysti toimitilojen välivuokrauksen sekä toimii koko konsernin kiinteistöasioiden asiantuntijana. Tilaliikelaitos vastaa kaupungin investointi- ja perusparannusohjelmien sekä elinkeinotoimen investointiohjelmiin sisältyvien kohteiden rakennuttamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella 2016 2018 Asuntojen nettovuokratulot pienenevät 0,8 milj. eurolla asuntojen siirryttyä Kouvolan Asunnot Oy:lle. Sisäiset vuokratulot vähenevät 700.000 eurolla koulujen lakkauttamisen vuoksi. Energiakustannuksiin on lisätty nousuvarausta 700.000 euroa yleisen nousun ja uusien kiinteistöjen rakentamisen vuoksi. Uusia kohteita ovat Utinkatu 85 ja Valkealan päiväkoti. Riskianalyysi Tilaliikelaitoksen toimintaan ja toimintaympäristöön liittyviä riskejä arvioidaan ja vähennetään sekä riskien seurauksiin varaudutaan. Vuokrausriskiä vähennetään solmimalla pitkäkestoisia vuokrasopimuksia ja määrittämällä vuokrien lähtötaso vastaamaan todellisia kustannuksia. Teknisiä riskejä (esim. vesivuodot, jäätymiset) ja toiminnan keskeytysriskejä (tulipalot, ilkivalta) vähennetään tavoitteellisella hankesuunnittelulla, rakentamisen ja suunnittelun ohjauksella sekä suunnitelmallisella rakennusten ylläpidolla ja erilaisilla turvajärjestelyillä. Riskiin varaudutaan vahinkovakuutuksin. Luonnonvoimien toiminnalle aiheuttamiin riskeihin ei voida vaikuttaa, mutta riskeihin varaudutaan vakuutuslaitosten vakuutuksin. Henkilöstöriskiä vähennetään henkilöstön suunnitelmallisella koulutuksella ja tarjoamalla henkilöstölle työkykyä ylläpitävää toimintaa. Yhteistoimintaverkoston osalta organisaatioriskiä pienennetään tarkistamalla sopimuskäytäntöjä joustavimmiksi. Sisäistä valvontaa suoritetaan päivittäin tapahtuvan raportoinnin kautta, vuokra-, urakka-, konsultti- ym. sopimusten toimeenpanon seurannan kautta sekä työpaikkakokousten avulla. Lisäksi noudatetaan kaupungin tarkastusyksikön laatimia ohjeita, jotka on jalkautettu koko henkilökunnalle. Johtokunnan hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2016 Strategiapäämäärä Laadukas ympäristö Uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisätään Strategiatavoite Energiatehokas ja uusiutuviin energialähteisiin tukeutuva kaupunki Sopivia kohteita ei löydy; riippuu myös KSS Lämmöstä. Määrä (Kpl) nykyarvo 1,00 tavoitearvo 2,00 84

Liikelaitokset Alennamme kiinteistöjemme veden ja energian kulutusta Prosenttia nykyarvo 0,00 tavoitearvo 3,00 Strategiapäämäärä Tasapainoinen talous Strategiatavoite Vaikuttava omistajaohjaus Palvelutuotannossa käytämme ensijassa kaupungin omia kiinteistöjä Ulkoa vuokrattujen tilojen suhde omiin tiloihin (%) Tyhjät kiinteistöt myymme, vuokraamme tai puramme rakennusten salkutuksen mukaisesti. nykyarvo 95,00 tavoitearvo 96,00 Ei ole kysyntää, suuret purkukustannukset. Tyhjien kiinteistöjen myynti (%) nykyarvo 0,00 tavoitearvo 5,00 Talous Tilaliikelaitos Tulosbudjetti 1000 e TP 2014 TA 2015 MUUTETTU TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot 67 146 66 881 66 881 65 224 65 224 65 224 Myyntitulot/Liikevaihto 66 739 66 368 66 368 64 701 64 701 64 701 Valmistus omaan käyttöön 857 500 500 400 400 400 Muut tulot 407 513 513 503 503 503 Muut tuet ja avustukset 0 0 0 Toimintamenot 42 174 40 974 40 974 41 325 41 325 41 325 Materiaalit ja palvelut 32 899 31 849 31 849 32 828 32 828 32 828 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 10 116 10 452 10 452 10 857 10 857 10 857 Palvelujen ostot 22 783 21 397 21 397 21 970 21 970 21 970 Henkilöstömenot 1 077 1 087 1 087 945 945 945 Muut menot 8 199 8 037 8 037 7 552 7 552 7 552 Toimintakate 25 828 26 408 26 408 24 299 24 299 24 299 Rahoitustulot ja -menot -6 100-6 260-6 260-6 195-6 195-6 195 Korkotuotot 28 0 0 Muut rahoitustulot 2 0 0 Korkomenot (sisäiset) 0 150 150 80 80 80 Muut korkomenot 43 40 40 45 45 45 Korvaus peruspääomasta 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000 Muut rahoitusmenot 87 70 70 70 70 70 Vuosikate 19 465 20 148 20 148 18 104 18 104 18 104 Poistot ja arvonalentumiset 9 575 10 450 10 450 10 450 10 450 10 450 Suunnitelmanmukaiset poistot 9 575 10 450 10 450 10 450 10 450 10 450 Satunnaiset tulot ja menot 5 700 0 0 Satunnaiset tulot 5 700 0 0 Tilikauden tulos 15 590 9 698 9 698 7 654 7 654 7 654 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 80 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 15 933 9 698 9 698 7 634 7 634 7 634 85

Liikelaitokset Investoinnit Tilaliikelaitos Investoinnit 1000 e TP 2014 TA 2015 MUUTETTU TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Aineelliset hyödykkeet 14 000 23 975 24 046 46 500 67 775 53 230 Rakennukset 11 289 22 975 23 046 46 500 67 775 52 950 Kiinteät rakenteet ja laitteet 237 1 000 1 000 0 0 280 Koneet ja kalusto 84 Investointimenot yhteensä 14 000 23 975 24 046 46 500 67 775 53 230 Rahoitusosuudet 492 1 300 1 371 1 250 1 895 1 350 Pysyvien vastaavien myynti 234 1 000 1 000 3 500 500 500 Investointitulot yhteensä 726 2 300 2 371 4 750 2 395 1 850 Nettoinvestoinnit yhteensä 13 275 21 675 21 675 41 750 65 380 51 380 Rahoitus Tilaliikelaitos Talousarvio 2015 Talousarvio 2016 TS 2017 TS 2018 Rahoitusbudjetti 1000 euroa TP 2014 Toiminnan rahavirta Vuosikate 19 465 20 148 18 104 17 050 16 550 Satunnaiset erät 5 700 Tulorahoituksen korjauserät -389-500 -490-500 -500 24 776 19 648 17 614 16 550 16 050 Investointien rahavirta Investointimenot -14 156-23 975-46 500-67 775-53 230 Rahoitusosuudet investointimenoihin 492 1 300 1 250 1 895 1 350 Omaisuuden myyntitulot 622 500 3 500 500 500-13 042-22 175-41 750-65 380-51 380 11 735-2 527-24 136-48 830-35 330 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muille -69 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 4 500 26 000 53 000 45 000 Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 12 050 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle -1 205-1 205-1 655-4 255-9 555 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -12 683-600 -600-600 -600 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalle Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -9 827 Vaikutus maksuvalmiuteen 0 168-391 -685-485 Sitovuustaso johtokunta Sitovuustaso valtuusto Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Henkilötyövuosina 16 16 16 16 16 Toiminnan volyymi Toiminnan laajuustiedot -rakennusten k-m 2 -rakennusten tilavuus m 3 -rakennusten lkm TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 528 115 2 354 032 514 526 855 2 350 252 512 523 269 2 333 720 506 505 600 2 256 239 483 495 493 2 217 334 471 86

Liikelaitokset 6.2 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Vastuuhenkilö Liikelaitosten johtokunta Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Toiminnan kuvaus Kouvolan Teknisen tuotannon liikelaitos on sisäinen liikelaitos, jonka tehtävänä on tuottaa kiinteistö- ja aluepalveluja liiketaloudellisten periaatteiden mukaan. Kiinteistöpalveluja ovat rakennus-, liikuntapaikka-, ruoka- ja puhtauspalvelut. Aluepalveluja ovat maastotieto- ja kuntatekniikkapalvelut, katujen- ja viheralueiden kunnossapitopalvelut sekä logistiikkapalvelut. Liikelaitos ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella 2016 2018 Liikelaitoksen palvelujen volyymi pysyy kokonaisuutena aikaisempien vuosien tasolla. Aluepalvelujen kohdalla määrä on ollut laskeva johtuen siitä, että yhdyskuntatekniikan infrarakentaminen ostetaan enenevässä määrin yksityisiltä tuottajilta. Yhtiömuotoiselle vesilaitokselle siirrettiin osa rakentajista jo v. 2014. Puhtaus- ja kiinteistönhoitopalvelujen pinta-alat pysyvät kokonaisuudessaan ennallaan ja liikuntapaikkapalvelujen volyymi on ollut kasvussa. Ruokapalvelujen tuotantomäärä on vähäisessä laskussa. Koko liikelaitoksen liikevaihto pysyy ennallaan tai pienenee hieman, koska liikelaitos on pystynyt parantamaan tuottavuuttaan koko toimintansa ajan. Sisäinen liikelaitos ei tee voittoa, joten tuottavuuden kasvu näkyy asiakkaan maksamana pienempänä yksikköhintana. Hyvinvointipalvelujen mahdolliset palveluverkkomuutokset aiheuttavat lisää sopeuttamistarvetta ja tuottavuushaasteita. Ratamo -keskuksen valmistuminen ja valtakunnallinen sote-ratkaisu aiheuttavat suuria muutoksia niin palvelujen tuottamiseen kuin organisointiinkin. Näiden muutosten valmistelu ajoittuu suunnitelmakaudelle ja toteutus pääosin vuosikymmenen loppuun. Kaupungin omat suunnitelmat tekniikka- ja ympäristöpalvelut -toimialan organisaatiomuutokseksi eivät vaikuta palvelujen määrään ja tuotantotavatkin pysynevät pääosin ennallaan. Kiinteistöpalvelut Palvelusopimusten arvo on yht. 33 083 062 euroa. Suurimmat ostajat ovat tilaliikelaitos ja hyvinvointipalvelut. Ruokapalvelujen esimiestyötä ja tuotantotapoja kehitetään ja määritellään keittiöiden optimaalinen käyttöaste. Tällä hetkellä ruokapalvelujen asiakkaita on n. 20 000, joista suurin osa ruokailee kaupungin toimipisteissä (75 kpl) ja osa kotona. Henkilöstön keski-ikä on korkea ja sairauspoissaolojen vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä on tarpeen lisätä. Puhtauspalvelut tarjoaa kiinteistön ylläpito- ja perussiivoustehtävien ohella myös esim. avustavia tehtäviä hoivan ja ateriapalvelujen tueksi. Tällä hetkellä toimitaan 245 eri rakennuksessa ja työntekijöitä on 205. Toimipaikkojen määrä saattaa palveluverkkomuutosten yhteydessä jonkin verran laskea, vaikka uusiakin kohteita tulee mm. päiväkodeista ja palvelukeskuksista. Toimintaa vakiinnutetaan vakituinen sijainen järjestelmällä, jolla vähennetään määräaikaisten sijaisten käyttöä. Työaikoja kohdennetaan tarkemmin, jolloin asiakas saa oikea-aikaisen palvelun ja työajan käyttö on tehokasta. Kiinteistönhoitopalvelujen työn mitoitukset on saatu valmiiksi ja se näkyy tehokkuuden lisääntymisenä sekä laadun parantumisena. Mahdolliset palveluverkkomuutokset vaikuttavat tuotettavien palvelujen määrään. Liikuntapaikkapalveluissa vähäisiä toiminnallisia muutoksia aiheuttaa uimaopettajien siirtyminen hyvinvointipalvelujen toimialalta liikelaitoksen palvelukseen. Liikuntapaikkaselvitys tulee vaikuttamaan toiminnan järjestämiseen, mikäli tilaaja tekee järjestelyjä suunnitelmakaudella. Mitoituksia, toimenkuvia sekä tehtäviä tarkistetaan ja priorisoidaan edelleen. Prosesseja kehitetään ja innovatiivisuuteen kannustetaan. Koulutuksessa keskitytään monialaisuuteen henkilöstön uusiutumiskyvyn turvaamiseksi. Vahva panostus säilytetään myös henkilöstön työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden edistämisessä, joka parhaimmillaan näkyy sairauspoissaolojen ja sijaistarpeen vähenemisenä. Tämä näkyy suoraan taloudellisissa tehokkuusluvuissa. 87

Liikelaitokset Aluepalvelut Aluepalvelut saattavat loppuun varikkotoiminnan keskittämisestä johtuvat muutokset. Henkilöstön osaamista kehitetään monipuoliseen suuntaan ja eri ammattiryhmien rajoja häivytetään. Henkilöstön nimikkeitä yhtenäistetään ja tehtävänkuvauksia tarkistetaan. Tehtävää varten perustetaan työryhmä, jossa mukana ovat myös henkilöstön edustajat. Palvelusopimuksilla varmistetaan toiminnan jatkuvuus kustannustehokkaana siten, että voidaan panostaa myös laatuun ja toiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on tilaajan ja tuottajan roolien selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen. Palvelusopimusten yhteisarvo on 9 876 125 euroa. Summaan sisältyy rakentamispalvelu, jossa toteutetaan yhdyskuntatekniikan pieniä investointikohteita. Aluerakentamiskohteet ovat määrällisestikin vähentyneet ja niiden yhteissumma on pienentynyt viime vuosina. Riskianalyysi Toimialan riskianalyysin mukaisesti liikelaitokseen toimintaan kohdistuvat taloudelliset riskit, jotka voivat aiheutua nopeasta hintojen noususta, nopeista ja ennakoimattomista muutoksista palvelujen tarpeessa ja palveluverkoissa sekä vahingoista, joiden aiheuttajana on liikelaitos (työntekijä). Toiminnan sopeuttaminen palveluverkkomuutosten jälkeen vaatii aikaa vaikka turvauduttaisiin lomautuksiin ja irtisanomisiin. Riskeihin varaudutaan pitämällä prosessit ajan tasalla, kouluttamalla ja perehdyttämällä työntekijät sekä varautumalla muutoksiin mm. joustavalla henkilöstö-politiikalla ja käyttämällä ostopalveluja. Avainhenkilö- ja tietoturvariskit koskevat myös liikelaitosta ja niihin varaudutaan hyvällä henkilöstösuunnittelulla, koulutuksella ja tarpeellisilla rekrytoinneilla sekä noudattamalla tietohallinnon ohjeistusta. Valtuustotasolla sitovat tavoitteet Liikelaitosta sitoo valtuustotasolla positiivinen tulos sekä konsernin asettamat sitovat tavoitteet. Johtokunnan hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2016 Strategiapäämäärä Asiakaslähtöinen toiminta Strategiatavoite Asiakkaan kuuleminen Asiakastyytyväisyyden pitäminen hyvällä tasolla. Puhtauspalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 1-4 Ylilaatu/alilaatu, tilaajan tavoite toinen esim. pelkkä säästö.omassa toiminnassa asiakaspalveluosaamisen puute. Palvelusopimuksen sisällön väärä tulkinta. nykyarvo 3,34 tavoitearvo 3,45 Teknisten asiakastyytyväisyys nykyarvo 2,88 tavoitearvo 3,00 Ruokapalvelujen asiakastyytyväisyys nykyarvo 2,80 tavoitearvo 3,00 Strategiapäämäärä Tasapainoinen talous Strategiatavoite Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Sairauspoissaolojen ja työssä tapahtuvien tapaturmien jatkuva alentaminen. Pitkät sairauslomat, epidemiat, työmatkatapaturmien lisääntyminen entisestään, huonot sääolosuhteet, ikääntyminen Mikäli tavoitetta ei saavuteta tai tapahtuu negatiivista kehitystä, henkilöstökustannukset nousevat. Sairauspoissaolot (kpv/htv) nykyarvo 25,70 tavoitearvo 24,40 Työtapaturmien lukumäärä (kpl) nykyarvo 64,00 tavoitearvo 61,00 88

Liikelaitokset Strategiapäämäärä Tasapainoinen talous Strategiatavoite Vastuullinen ja osallistava johtaminen Optimaalinen, monipuolinen, laadukas ja kustannustehokkaasti tuotettu palvelutarjonta. Energian ja raaka-aineiden merkittävät hintojen korotukset. Poikkeukselliset sääolosuhteet. Nopeat muutokset asiakkaan palveluverkossa. Yllättävät lisätyöt. Kiinteistöjen hoito ( /m2/kk) nykyarvo 1,20 tavoitearvo 1,20 Puhtauspalvelut ( /m2) nykyarvo 23,85 tavoitearvo 25,82 Ruokapalvelut: /Ateria nykyarvo 2,87 tavoitearvo 2,90 Hyvä esimiestyö ja laadukas työelämä. Kaikki toimialat ja yksiköt (ja esimiehet) eivät noudata työelämän pelisääntöjä. Avoimuus ja luottamus puuttuvat, työyhteisötaitojen puute (pelko). Tehtävänkuvia ja perustehtäviä ei tunnisteta. Sosiaalinen pääoma nykyarvo 3,55 tavoitearvo 3,65 Lähin esimies toimii esimiehenä hyvin nykyarvo 7,36 tavoitearvo 7,50 Esimiestuki nykyarvo 3,36 tavoitearvo 3,50 Päätöksenteon oikeudenmukaisuus nykyarvo 3,11 tavoitearvo 3,19 Kohtelun oikeudenmukaisuus nykyarvo 3,62 tavoitearvo 3,70 89

Liikelaitokset Talous Teknisen tuotannon liikelaitos Tulosbudjetti 1000 e TP 2014 TA 2015 MUUTETTU TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot 48 540 51 324 51 324 48 962 48 962 48 962 Myyntitulot/Liikevaihto 48 125 50 857 50 857 48 551 48 551 48 551 Muut tulot 6 0 0 Muut tuet ja avustukset 409 467 467 412 412 412 Toimintamenot 47 168 50 728 50 728 48 476 48 476 48 476 Materiaalit ja palvelut 18 832 20 214 20 214 18 401 18 401 18 401 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 7 624 7 708 7 708 7 008 7 008 7 008 Palvelujen ostot 11 208 12 506 12 506 11 393 11 393 11 393 Henkilöstömenot 26 076 28 336 28 336 27 721 27 721 27 721 Muut menot 2 259 2 178 2 178 2 353 2 353 2 353 Toimintakate 1 372 596 596 487 487 487 Rahoitustulot ja -menot 0 0 0 Muut rahoitustulot 1 0 0 Muut korkomenot 1 0 0 Muut rahoitusmenot 0 0 0 Vuosikate 1 372 596 596 487 487 487 Poistot ja arvonalentumiset 525 475 475 475 475 475 Suunnitelmanmukaiset poistot 525 475 475 475 475 475 Tilikauden tulos 847 121 121 12 12 12 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 847 121 121 12 12 12 Rahoitusbudjetti Tekninen tuotanto Muutettu TA 2015 Talousarvio 2016 TS 2017 TS 2018 Rahoitusbudjetti 1000 euroa TP 2014 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 372 596 487 487 487 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 372 596 487 487 487 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset -1 372-487 -487-487 Vaikutus maksuvalmiuteen 0 596 0 0 0 Sitovuustaso johtokunta Sitovuustaso valtuusto Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Henkilötyövuosina 697,96 704,63 700,84 691,54 685,54 Toiminnan volyymi TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Rakennusten hoito (m 2) 557 384 554 175 554 175 554 175 554 175 Siivottavat neliöt 359 000 359 800 354 000 354 000 354 000 Ateriamäärä (kpl) 4 294 500 suorite 4 800 000 ateriaa 4 700 000 ateriaa 4 600 000 ateriaa 4 500 000 ateriaa 90

Konserniyhteisöt 7 Konserniyhteisöt Konsernirakenne Kouvola-konserni muodostuu kolmesta kokonaisuudesta: - peruskunta, johon kuuluvat kaupungin ydintoiminnot - kunta, edellä mainittuihin yhdistetään liikelaitosten tiedot - konserni, kunnan talouslukuihin yhdistetään tytäryhtiö- ja kuntayhtymätoiminta sekä osuus osakkuusyhtiöistä. KOUVOLAKONSERNI omistusosuudet % TYTÄRYHTEISÖT OSAKKUUSYHTEISÖT KUNTAYHTYMÄT/SÄÄTIÖT Energiayhtiöt KSS Energia Oy 100,0 % Kouvolan Vesi Oy 100,0 % Elinkeino- ja kehitysyhtiöt European Business Innovation Center Kymi Oy 80,0 % Kouvola Innovation Oy 100,0 % Muut tytäryhtiöt Anjalankosken Jäähalli Oy 94,0 % Kaakkois-Suomen Tieto Oy 99,9 % Kouvolan Hansapysäköinti Oy (äänivalta 65,7 %) 37,8 % Kouvolan Teatteri Oy 100,0 % Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy 100,0 % Kuusankosken Tennishalli Oy 87,0 % Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Asunto Oy Elopuisto 84,1 % Kiinteistö Oy Korian Liikekeskus 58,9 % Kiinteistö Oy Korianjousi 58,3 % Kiinteistö Oy Kouvolan Asentajankatu 9 100,0 % Kiinteistö Oy Madekuja 1 68,1 % Kiinteistö Oy Pihlajakara 79,0 % Kiinteistö Oy Päätie 19 100,0 % Kouvolan Asunnot Oy 100,0 % Pohjois-Kymenlaakson Ympäristölaboratorio Oy 95,0 % Päivitetty 31.8.2015 Muut osakkuusyhtiöt Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy 23,5 % Kaakkois-Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskus Oy 29,9 % Kyamk-kiinteistöt Oy 47,0 % Kymen Vesi Oy (äänivalta 19 %) 32,6 % Kymenlaakson Jäte Oy 47,4 % Kymenlaakson Orkesteri Oy 45,0 % Tykkimäen Vapaa-aikakeskus Oy 46,2 % Hoiku Oy 23,0 % Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Anjalankosken Painotalo Oy 33,5 % Asunto Oy Anjalantie 2 31,3 % Asunto Oy Elimäen Eläkepuustelli 26,7 % Asunto Oy Elimäen Napansäde 40,6 % Asunto Oy Kimmelmanni 45,4 % Asunto Oy Kouvolan Eväkujankaari 34,7 % Asunto Oy Kouvolan Jaalanharju 39,0 % Asunto Oy Kuntalantie 9 23,1 % Asunto Oy Hiidentie 8-10 26,2 % Asunto Oy Kuusankosken Rantapuisto 25,0 % Asunto Oy Lohitie 5 33,3 % Asunto Oy Siltapuisto 1 30,6 % Asunto Oy Valkealan Riihikaari 27,5 % Kiinteistö Oy Korian Portti 39,9 % Kiinteistö Oy Myllykosken Liikekeskus 32,8 % Kuusankosken Pienteollisuustalo Oy 21,6 % Kuntayhtymät Itä-Suomen päihdehuollon Kuntayhtymä 6,2 % Kymenlaakson Liitto 48,6 % Kymenlaakson sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (äänivalta 49 %) 51,8 % Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä 5,7 % 91

Konserniyhteisöt Kouvolan kaupungin konserniin kuuluville yhteisöille valtuusto voi asettaa tavoitteita. Talousarviossa asetetaan merkittäville tytäryhteisöille yhteisökohtaiset tavoitteet. Nämä valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on asetettu jäljempänä yhteisön tietojen kohdalla. Muut yhteisöä koskevat tiedot ovat informatiivisia. Keskeisten konserniyhteisöjen toiminnasta ja taloudesta raportoidaan kaupungin osavuosikatsausten yhteydessä. Kaupungin edustajien tulee toimia tytäryhteisöjen päätöksentekoelimissä kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä noudattaa konserniohjeita. Konserniohjeen mukaisesti jokaisella konserniin kuuluvalla yhtiöllä tai yhteisöllä tulee olla vuosittain päivitetty strategia sekä toimiva johtamisjärjestelmä ja asianmukaisesti järjestetty sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Osingot Osinkoja vuoden 2016 talousarvioon arvioidaan kertyvän 7,0 milj. euroa, mistä KSS Energia Oy 5,0 milj. euroa, Kymenlaakson sähkö 1,6 milj. euroa, Tykkimäen Vapaa-ajankeskus Oy 0,15 milj. euroa, Kouvolan Vesi 0,2 milj. euroa ja muut yhteensä 0,01 milj. euroa. Vuonna 2015 kaupungin osinkotulot olivat 6,8 milj. euroa. Kaupungin kirjanpidossa 31.12.2014 tytäryhtiöiden pois lukien kiinteistö- ja asuntoyhtiöt tasearvo oli yhteensä 87,7 milj. euroa, mistä Kouvolan Asunnot Oy 16,9 milj. euroa, Kouvola Innovation Oy 11,5 milj. euroa, KSS Energia Oy 6,7 milj. euroa, Kouvolan Vesi Oy 45,9 milj. euroa ja muut yhteensä 6,7 milj. euroa. Osakkuusyhtiöiden osuuksien kirjapitoarvo oli yhteensä 22,6 milj. euroa. Muiden osakkeiden ja osuuksien kirjanpitoarvo oli yhteensä 6,9 milj. euroa. Kaikkien kirjanpitoarvo yhteensä 117,4 milj. euroa. Keskeisten tytäryhtiöiden ja liikelaitokset tavoitteet 2015 KSS Energia Oy (konserni) Tavoitteet Mittari TA 2016 1 Sijoitetun pääoman tuotto Sijoitetun pääoman tuotto (%) > 11,0 2 Omavaraisuusaste Omavaraisuusaste (%) 33 3 Osinkoa tilikaudelta vähintään (maksu seur. keväänä 2017) Osinko (M ) >5,0 4 Energian toimitusvarmuus: Keskimääräinen toimitusaika - sähkön osalta - lämmön osalta Keskeytysaika (h/asiakas) 0,70 0,70 5 Uusiutuvien energialähteiden osuus omasta - sähköntuotannosta - lämmön tuotannosta Uusiutuvien energialähteiden osuus omasta tuotannosta (%) 95 70 Kouvolan Asunnot Oy Tavoitteet Mittari TA 2016 1 Korkea käyttöaste Käyttöaste (%) 94,0 2 Toiminnan kehittämisen mahdollistava taloudellinen tulos Tilikauden tulos M +/-0 3 Luottotappiot liikevaihdosta enintään Luottotappioiden osuus liikevaihdosta (%) 1,0 4 Saamiset vuokratuotoista liikevaihdosta enintään Vuokrasaamisten osuus liikevaihdosta (%) 3,0 5 Alhaisen käyttöasteen rakennuksista luopuminen Lukumäärä (kpl) 1 92

Konserniyhteisöt Kouvola Innovation Oy (konserni) Tavoitteet Mittari TA 2016 1 Yritysasiakkaiden määrän kasvu Palveluita käyttäneiden tai henkilökohtaisesti kontaktoitujen (kpl) Lähde: Kinnon Yrinet asiakastietotietojärjestelmä 2 Seudulle perustettujen tai sijoittuneiden yritysten lukumäärän lisääminen, joista Kinnon palveluja käyttänyt 3 Toiminnan kehittämisen mahdollistava taloudellinen tulos Perustettujen / sijoittuneiden yritysten määrä (kpl) Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus 1000 300 / 150 Tilikauden tulos M Lähde: Tilinpäätös +/-0 4 Toimivat prosessit Keskeisten prosessien kuvaus Toteutunut Kaakkois-Suomen Tieto Oy Tavoitteet Mittari TA 2016 1 Vertailukelpoisten tuotteiden ja palveluiden kilpailukykyiset hinnat verrattuna vastaaviin toimijoihin Hinta - Virtuaalipalvelimen kk-hinta - Operointityö /t - Projektityö /t - Johtotyö /t - Puhelinvaihdepalvelu /puh Vert.hinnat 2 Palvelujen myynti eri toimijoille %-osuus 80 20 3 Toiminnan kehittämisen mahdollistava taloudellinen tulos Tilikauden tulos, Me 0,3 Kouvolan Vesi Oy Tavoitteet Mittari TA 2016 1 Kilpailukykyinen veden hinta verrattuna vastaaviin toimijoihin e/m3 max 3,95 2 Liikevoitto ja poistot yht. % liikevaihdosta >25 3 Omavaraisuusaste % 55 4 Omistajatuloutus (sis. haittakorvaukset, lainojen korot, takausprovisiot ja osingot) Me 1,51 Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy Tavoitteet Mittari TA 2016 1 Koulutusalan monipuolinen koulutustarjonta Koulutusmoduulien määrä (seurantamittari) 2 Toiminnan kehittämisen mahdollistava taloudellinen tulos 3 Merkittävä rooli kouluttajana Liikenneviraston ratateknisessä oppimisympäristössä Liiketoimintatulos, Me 0,5 Osuus koulutuksista 50% 4 Fasiliteettien ja toimintaympäristön kehittäminen Tilaus simulaattoreista toteutettu Toteutettu 5 Muiden uusien tuotteiden tuotteistus ja myynti - asiantuntijapalvelut Myydyt asiantuntijapalvelut / päivä 20 27 93

Liitteet 8 Liitteet Investointien sijoittuminen Kouvolan alueella 94

Liitteet 95

Liitteet 96

Liitteet 97

Liitteet Tietoja kuntien tuloveroprosenteista vuosilta 2000-2015 Lähde: Verohallinto Vuosi Keski- Muutos Aritmeet- Muutos Kuntien lkm Korkein Alhaisin määräinen edell. tinen edell. tulovero-%: tulo- tulotulovero- vuodesta keskiarvo vuodesta nousi laski vero-% vero-% prosentti 1) %-yks. % %-yks. 2015* 19,84 0,10 20,53 0,17 98 0 22,50 16,50 2014 19,74 0,36 20,36 0,35 156 0 22,50 16,50 2013 19,38 0,14 20,01 0,20 119 4 22,00 16,25 2012 19,24 0,08 19,81 0,15 91 2 21,75 16,25 2011 19,16 0,19 19,66 0,06 49 6 21,50 16,25 2010 18,97 0,38 19,60 0,35 181 2 21,00 16,25 2009 18,59 0,05 19,25 0,10 67 2 4 2 21,00 16,50 2008 18,54 0,09 19,15 0,15 119 3 21,00 16,00 2007 18,45 0,06 19,00 0,13 106 3 21,00 16,00 2006 18,39 0,10 18,87 0,19 140 1 21,00 16,00 2005 18,29 0,17 18,68 0,18 136 1 21,00 16,00 2004 18,12 0,08 18,50 0,06 54 2 20,00 16,00 2003 18,04 0,26 18,44 0,11 93 2 20,00 15,50 2002 17,78 0,11 18,33 0,14 108 3 19,75 15,00 2001 17,67 0,02 18,19 0,04 41 6 19,75 15,00 2000 17,65 0,05 18,15 0,09 83 15 19,75 15,50 1) Painotettu maksuunpantua kunnallisveroa vastaavilla verotettavilla tuloilla (ent. ansioäyrit) 2) Vuoden 2009 luvut eivät sisällä kuntaliitoksissa mukana olevia kuntia. 18.12.2014 Lähde: Kuntaliitto 98