OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KISAKATU 13-15 Kaavatunnus 11:099 15.11.2018 (1) - Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (Kv hyväksynyt 10.11.2014) suunnittelualue on osoitettu kestävän liikkumisen taajamaksi (kartta 1/7) sekä valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi (kartta 5/7). Lisäksi alue on osoitettu täydennysrakentamisen ensisijaiseksi kohdentamisvyöhykkeeksi (kartta 6/7). KUVA 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella pistekatkoviivalla. 1. Kaava-alue ja sijainti Asemakaavan muutos koskee 11. kaupunginosan korttelia 57 sekä katualuetta. Suunnittelualue sijaitsee Kisakadun ja Nisulankadun välisellä alueella. Alue on osa Nisulan asuinaluetta ja se sijoittuu noin yhden kilometrin etäisyydelle Jyväskylän keskustasta. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Kaavamuutosta on hakenut Jyväskylän vuokraasunnot Oy (JVA). Kaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuutta tiivistää korttelirakennetta uudella 4-5 kerroksisella asuinrakennuksella. Korttelissa sijaitseva entinen kauppa on tarkoitus purkaa. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan suunnittelualueen länsilaidassa sijaitsevan jalankululle ja polkupyöräilylle varatun kadun (pp) toteuttamisedellytyksiä. Suunnittelualue on osa Viitaniemen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009/ Museovirasto). Kaavaratkaisun tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta ottaen huomioon valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön asettamat arvot. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. 3. Suunnittelun lähtökohdat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa (hyväksytty 1.12.2017) suunnittelualue on seudullisesti merkittävää tiivistettävää taajamaa. Alue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. - Asemakaavassa (kts. s 2) (Kv hyväksynyt 4.6.2007) suunnittelualue on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK/ s), jolla ympäristö säilytetään. Rakennusten julkisivut tulee olla kortteleittain yhteneväiset. Tonteille ei saa sijoittaa rakenteellisia aitoja kuten puu- tai verkkoaitoja. Korttelin 57 rakennuksia koskee kaavamääräys (sr- 23), jonka mukaan niitä ei saa purkaa ja ne muodostavat yhdessä korttelin muiden rakennusten sekä lähinaapureiden kanssa yhtenäisen, pääjulkisivultaan punatiilisen, julkisivuiltaan muuten vaalean nauhamaisen, säilyttämisen arvoisen pistetalokokonaisuuden. Julkisivujen kaupunkikuvallisia ominaispiirteitä ei saa hävittää. Rakennusta ja sen tonttia on hoidettava ja kunnossapidettävä siten, ettei sen arvoja vaaranneta. Kortteliin on osoitettu säilytettäviä puita (s), joiden uusimisen yhteydessä (esim. turvallisuussyistä) tulee tilalle istuttaa joko samaa lajia tai maisemasuunnitelmassa esiintyvä puulajivyöhykesuositusten mukainen laji. Alueella on seitsemän olemassa olevaa asuinrakennusta, joiden kerrosluvut ovat IV-3/4kIV. Rakennusoikeudet ovat talokohtaisesti 1220-1500 k- m2. Lisäksi alueella on 150 k-m2 yksikerroksinen rakennuksen rakennusala. Korttelissa sijaitsee kaksi jätekatoksen rakentamista varten varattua 30 k-m 2 :n suuruista rakennusalaa (jä). Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap/ 120 k-m 2 kohti. Korttelin länsilaidassa sijaitsee jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu (pp). Aluetta koskevat suunnitelmat, selvitykset ja päätökset: - Viitaniemen alkuperäinen maisemasuunnitelma ja Viitaniemen alkuperäiset yleissuunnitteluohjeet (puutarha-arkkitehti Jussi Jännes) - Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt- inventointi (RKY 2009) (Museovirasto/ 2009) - Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointi 2012-2014 (Museovirasto) - Viitaniemen maisemasuunnitelma- selostus (Jyväskylän kaupungin Yhdyskuntatoimi /2007) - Viitaniemen yleissuunnitteluohjeet (Jyväskylän kaupunki/ 2006) ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

11:099/ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.11.2018 (2) - Maisema-arkkitehtuurin diplomityö (maisemaarkkitehti Ulla Seppänen/ 2005) länsipuolella kulkevan nykyisen kaavan mukaisen jalankululle ja polkupyöräilylle varatun kadun alue on osoitettu käyttö- ja suojaviheralueeksi. Viitaniemen alueella kerrostalokiinteistöjen autopaikoitus on osittain ongelmallista. Useilla kiinteistöillä on puutetta autopaikoista. Autopaikoitusta on pyritty kunnostustoimenpiteiden yhteydessä jäsentämään ja keskittämään tonttien toimintojen uudelleen järjestelyillä. Suunnittelualueen länsilaidassa nykyisen kaavan mukaisen jalankululle ja polkupyöräilylle varatun kadun (pp) alueella kulkee Jyväskylän Energian hallinnoimaa kaukolämpölinjastoa ja sähkökaapeleita sekä Elisan telekaapeleita. KUVA 2 Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualueeseen kuuluvat kortteli 57 sekä viereinen katualue. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n omistuksessa. Alueen pinta-ala on 1,7 ha, josta 2284 m 2 on katualuetta. Kortteli koostuu kolmesta tontista, jotka ovat kooltaan 3786 m 2 (tontti 1), 4087m 2 (tontti 2) ja 6854 m 2 (tontti 3). Tonteilla 1 ja 2 sijaitsee kummallakin kaksi nelikerroksista pistekerrostaloa sekä lisäksi tontilla 2 on yksikerroksinen myymälärakennus. Tontilla 3 sijaitsee kolme nelikerroksista pistekerrostaloa. Viitaniemen kaupungin osa sijaitsee keskeisesti kaupunkirakenteessa, Tuomiojärven rannalla, noin 1,5 km etäisyydellä kaupungin keskustasta. Viitaniemi on kohtalaisen väljästi rakennettu ja siellä sijaitsee pääasiassa asuinkerrostaloja ja rivitaloja. Suurin osa kerrostaloista on 3-4 kerroksisia. Lisäksi alueella sijaitsee Alvar Aallon suunnittelema 13- kerroksinen asuinkerrostalo Viitatorni, koulu sekä muutamia muita julkisia ja yksityisiä palvelurakennuksia. Suunnittelualueen koillispuolella sijaitsee 1980- luvulla rakentunutta kerrostaloaluetta, jonka rakennuksista korkeimmat ovat kahdeksan kerroksisia. Alueen länsipuolella sijaitsee 1960- luvulla rakentunutta kerrostaloaluetta, jonka rakennukset ovat kolmi- ja nelikerroksisia. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Viitaniemen liikuntapuisto. Viitaniemessä on runsaasti viheralueita. Maisemasuunnitelman mukaisesti suunnittelun kohteena oleva kortteli kuuluu mäntyvaltaiseen puulajivyöhykkeeseen. Jyväskylän kaupungin laatimassa Viitaniemen maisemasuunnitelmassa korttelin 57 4. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: - Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat - Kaavamuutoksen hakija (Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy) - Viranomaiset: - Keski-Suomen ELY-keskus - Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö - Jyväskylän Energia Oy / Vesi - JE-Siirto Oy - Elenia Oy - Liikenne ja viheralueet - Rakentaminen ja ympäristö - Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö - Museovirasto - Keski-Suomen museo - muut: - asukasyhdistykset 5. Kaavan vaikutusten arviointi ja laadittavat lisäselvitykset Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä paneudutaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset kaupunkikuvaan - vaikutukset luontoon - vaikutukset virkistysalueisiin ja -yhteyksiin - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - vaikutukset liikenteeseen - sosiaaliset vaikutukset Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin. Arviointia tehdään yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

11:099/ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.11.2018 (3) 6. Viranomaisneuvottelu Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Kaavaprosessin kulku ja osallistuminen Osalliset voivat ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot. Aikataulu on alustava ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. Aloitusvaihe (syksy 2018) Aloitusvaiheessa kootaan lähtötietoja, asetetaan kaavan tavoitteet ja laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Osallistuminen: Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS: sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. Kaavaluonnoksen valmistelu (syksy-talvi 2018) Valmisteluvaiheessa suunnitellaan asemakaavaluonnos. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta on tiedotettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 28.11.2018 sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Ehdotusvaihe (talvi-kevät 2019) Kaavaluonnoksesta saatu palaute otetaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Kaupunkirakennelautakunta asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään tarvittaessa kaavaselostukseen. Kunnan perusteltu kannanotto toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Kannanotto toimitetaan kaupunkirakennelautakunnan hyväksymisvaiheen käsittelyn jälkeen ennen asemakaavan etenemistä kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. Hyväksymisvaihe (kevät 2019) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen kaupunginhallituksen esityksestä. Jos kaavasta on jätetty muistutuksia tai kaavaehdotusta on muutettu, käsitellään kaava myös kaupunkirakennelautakunnassa. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin internetsivuilla. Päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaupungin www-sivuilla. 8. Yhteystiedot Henriikka Lonka, kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite Käyntiosoite email internet PL 233, 40101 Jyväskylä Kivääritehtaankatu 6, ovi F, 3 krs. (väliaikainen osoite) (014) 266 8654 henriikka.lonka@jkl.fi www.jyvaskyla.fi/kaavoitus Kaavan laatimisen yhteydessä tullaan järjestämään asukastilaisuus, jonka aikataulusta ilmoitetaan osallisille erikseen. Luonnosvaihe (talvi 2018) Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta päätetään kaupunkirakennelautakunnassa. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa (tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä) sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään tarvittaessa kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. KUVA 3 Viistokuva suunnittelualueesta. Alueen likimääräinen sijainti osoitettu valkoisella pistekatkoviivalla. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA 179-11-9903-0 9-11-9-4 11-9-5 179-11-57-1 179-11-50-1 179-11-57-2 179-11-57-3 11-9-7 179-11-10-1 179-11-8-12 179-11-8-3 179-1 179-11-3-13 179-11-8-2

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm 23.01.2019 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 57 TONTTIEN 1-3 SEKÄ KATUALUEEN Kaavan nimi ASEMAKAAVAN MUUTOS (Kisakatu 13-15) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 28.11.2018 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 179 11:099 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 1,8395 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,8395 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset [ha] [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] n muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1,8395 100,0 11050 0,60 0,0000 1600 A yhteensä 1,7284 94,0 11050 0,64 0,2557 1600 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,1111 6,0-0,2557 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä [ha] [%] Kerrosala [km²] n muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 7 9240 0 0

Alamerkinnät Aluevaraukset [ha] [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] n muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1,8395 100,0 11050 0,60 0,0000 1600 A yhteensä 1,7284 94,0 11050 0,64 0,2557 1600 AK/s 1,7284 100,0 11050 0,64 0,2557 1600 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,1111 6,0-0,2557 Kadut 0,1111 100,0-0,0274 Kev.liik.kadut -0,2283 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 7 9240 0 0 Asemakaava 7 9240 0 0

LIITE 5. asemakaavan muutosluonnos, pienennös 179-11-9903-0 179-11-9-4 179-11-50-2 179-11-9-3 11-9-5 179-11-57-1 179-11-50-1 179-11-57-2 179-11-57-3 11-9-7 179-401-13-112 179-11-10-19 8 179-11-10-1 179-11-8-12 1 179-11-8 179-11-8-3 179-11-8-2 179 11 3 13 179-11-8-19

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen kor elialue, jonka valtakunnallises merki ävä rakenne u kul uuriympäristö tulee ominaispiirteiden osalta säily ää. Kor elin asuinrakennuksia ei saa purkaa. Rakennusten julkisivujen tulee olla kor elei ain yhtenäiset. Asuinrakennusten julkisivujen kaupunkikuvallisia ominaispiirteitä ei saa hävi ää. Kor elin rakennuksia ja ton eja on hoide ava ja kunnossapide ävä siten, e ei niiden kul uurihistoriallisia arvoja vaaranneta. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kor elin, kor elinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Ton n raja. Kaupunginosan numero. Kor elin numero. Ton n numero. Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoi aa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoi aa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käy ää kerrosalaan lue avaksi laksi. Rakennusala. Istute ava alueen osa. Istute ava/ täydenne ävä puurivi. Säilyte ävä puu. Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella tapahtuvien ympäristötoimenpiteiden tulee olla alkuperäiseen kokonaisuuteen soveltuvia. Katu. Pysäköimispaikka. Maanalaista johtoa varten vara u alueen osa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvolii ymää. Valtakunnallises merki ävä rakenne u kul uuriympäristö. Suojeltava rakennus. Rakennuksen muutos ja korjaustoimenpiteet eivät saa heikentää rakennuksen kul uurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Rakennus muodostaa yhdessä kor elin muiden rakennusten ja lähinaapureiden kanssa yhtenäisen, pääjulkisivultaan puna ilisen, julkisivuiltaan muuten vaalean nauhamaisen, säily ämisen arvoisen pistetalokokonaisuuden. Julkisivujen kaupunkikuvallisia ominaispiirteitä ei saa hävi ää. Rakennus ja toimenpidelupaa vaa vissa toimenpiteissä on pyyde ävä lausunto Keski Suomen museolta ennen luvan myöstämistä. PYSÄKÖINTI JALIIKENNE Autopaikkoja on rakenne ava vähintään seuraavas : AK/s kor elissa 1 autopaikka 140 asuinkerrosalaneliömetriä koh. Polkupyörien pysäköin paikkoja on toteute ava vähintään kaksi (2) paikkaa asuntoa koh, joista vähintään puolet on sijoite ava kate uun laan. RAKENTAMISTAPA Rakennusten ja rakennelmien tulee olla arkkitehtonises korkealaatuisia, mi asuhteiltaan sopusointuisia sekä väreiltään ja muotokieleltään valtakunnallises merki ävään rakenne uun kul uuriympäristöön sopivia. Kirkkaita värejä ei sallita. Näkyviä elemen saumoja ei sallita. Alueella tapahtuvan rakentamisen ja ympäristötoimenpiteiden tulee perustua rii äviin selvityksiin alueen historiasta, rakenteista, yksityiskohdista ja niiden kunnosta. Korjaus ja muutostyöt sekä uudisrakentaminen eivät saa heikentää alueen valtakunnallises merki ävän rakennetun kul uuriympäristön historiallisia arvoja. Alue tulee toteu aa korkealuokkaisena. Korkealuokkaisuus arvioidaan rakennusluvan yhteydessä.

MRA 19.02.2019 Näht.olo päättyy 22.03.2019