VUODEN 2014 TALOUSARVIO

0 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VUODEN 2014 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA 2015-2016

1 Sisällys 1. SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN STRATEGIA JA HALLINTORAKENNE... 2 1.1. Strategia... 2 1.2. Saarijärven kaupungin hallinto ja organisaatio... 4 2. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT... 5 2.1. Yleiset talousnäkymät suunnittelukaudella... 5 2.2. Kuntatalouden kehitysnäkymät... 6 2.3. Saarijärven kaupungin taloussuunnittelun perusteet... 6 3. KÄYTTÖTALOUSOSA... 11 3.1. Tavoite- ja tuloskortit... 11 3.1.1. Kaupunginvaltuusto... 11 3.1.2. Kehittäminen ja hallinto... 13 3.1.3. Kiinteistöt ja maankäyttö... 15 3.1.4. Omarahoitusosuudet... 16 3.1.5. Tukipalvelut... 17 3.1.6. Omistajanohjaus... 18 3.1.7. Sivistyslautakunta... 22 3.1.8. Musiikkiopiston johtokunta... 24 3.1.9. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta... 25 3.1.10. Ympäristölautakunta... 28 3.1.11. Tekninen lautakunta... 29 3.1.12. Jätelautakunta... 31 3.2. Toimintakatteen muodostuminen vastuuryhmittän ja hallintokunnittain... 32 4. TULOSLASKELMAOSA... 35 5. INVESTOINTIOSA... 37 6. RAHOITUSOSA, ANTOLAINAT JA OTTOLAINAT... 42 7. TALOUSARVION SITOVUUS... 44 8. LIITTEET... 46 8.1. Talousarvion numero-osa... 46 8.2. Henkilöstöpoliittinen ohjelma vuodelle 2014... 49 8.3. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA ERILLINEN LIITE... 53

2 1. SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN STRATEGIA JA HALLINTORAKENNE 1.1. Strategia Kaupunginvaltuusto vahvisti Saarijärvi-strategian 14.12.2009. Strategia rakentuu vahvistetuista VISIOSTA, TOIMINTA-AJATUKSESTA JA ARVOISTA, joihin pohjautuvat tavoitekortin STRATEGIALINJAUKSET ja KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT. Valtuuston tavoitekortissa määritellään nämä strategialinjaukset ja kriittiset menestystekijät, joissa tulee onnistua strategian tavoitteisiin pääsemiseksi. Valtuuston tavoitekortti vahvistetaan valtuustossa. Tavoitekortissa määritellyille menestystekijöille nimetään tuloskortissa konkreettiset mittarit tavoitetasoineen sekä tavoitteiden toteuttamiseksi erilaisia hankkeita ja toimenpiteitä. Kukin lautakunta vahvistaa valtuustotasolla hyväksyttyjen strategialinjausten ja menestystekijöiden pohjalta oman tavoite- ja tuloskorttinsa. Kaupunginvaltuusto käsitteli valtuustoseminaarissa 10.10.2013 aiemmin vahvistettua strategiaa. Valtuuston seminaarityöskentelyn pohjalta tähän talousarvioon ja taloussuunnitelmaan on päivitetty strategian visio, toiminta-ajatus ja arvot joiden pohjalta on päivitetty myös valtuuston tavoitekortti. SAARIJÄRVI ON TERVEEN ELÄMÄN KASVUYMPÄRISTÖ YRITTÄMISEN, KULTTUURIN JA OSAAMISEN SEU- TUKESKUS ARVOT Avoimuus Aloitteellisuus Oikeudenmukaisuus Luottamus TOIMINTA-AJATUS Kaupungilla on toimivat ydinpalvelut, jotka tukevat kaupunkilaisten omatoimisuutta ja yhteisvastuullisuutta Kaupunki huolehtii ympäristöstä ja yhdyskuntarakenteesta ja luo edellytykset elinkeinoelämän kehittymiselle Kaupunki sitoutuu myönteisen kuntakuvan ja yhteishengen luomiseen sekä edistää seudullista yhteistyötä. VISIO Saarijärvi on vetovoimainen, terveen elämän kasvuympäristö - yrittämisen, osaamisen ja kulttuurin seutukeskus

3 Valtuuston tavoitekortti NÄKÖKULMAT STRATEGIA LINJAUKSET PROSESSIT JA RAKENTEET VAIKUTTAVUUS TALOUS HENKILÖSTÖN UU- DISTUMINEN JA TYÖKYKY TOIMIVAT YDIN- PALVELUT Prosessit ovat yksinkertaisia. Kehittäminen lisää yhteistyökykyä ja tuottavuutta. Palveluihin tyytyväinen kuntalainen. Palvelut sovitetaan tehokkaasti ja kustannustietoisesti käytettävissä oleviin voimavaroihin. Henkilöstön osaamiseen, työhyvinvointiin ja motivointiin panostetaan. YRITYSTEN, TYÖLLISYYDEN JA OSAAMISEN KEHITTÄ- MINEN Palvelut ja kannustava ilmapiiri luovat edellytyksiä yrittäjyydelle, työllisyydelle ja koulutukselle. Päätöksissä huomioidaan yritys- ja työllisyysvaikutukset. Yritysten ja työpaikkojen määrä. Yritystoiminnan, työllistämisen ja yritysten osaamisen kehittämiseen kohdennetaan voimavaroja. Tuetaan yritysten osaavan henkilöstön ja koulutuksen saatavuutta tuetaan. KAUPUNGIN VETO- VOIMAISUUS Kaikessa toiminnassa vahvistetaan positiivista kaupunkikuvaa kannustamalla kuntalaisia luovuuteen ja innovatiivisuuteen sekä huolehtimalla asumista ja yrittämistä palvelevasta yhdyskuntarakentees-ta ja maankäytöstä. Puhdas ja viihtyisä ympäristö. Monipuoliset asumisen, työnteon ja yrittämisen sekä vapaaajan ja kulttuurin mahdollisuudet. Myönteinen kaupunkikuva. Taloudellisten resurssien jaossa asetetaan etusijalle yhteisesti sovitut strategiset ja vetovoimaa lisäävät tekijät. Palveluasenne on hyvä. Tehtyihin päätöksiin sitoudutaan yhteisesti ja yksimielisesti. KESTÄVÄ TA- LOUS Palveluverkko ja toimialojen yhteistyö ovat tehokkaita. Toimialat ovat kustannustietoisia ja ymmärtävät toiminnan taloudelliset vaikutukset. Kuntalaisia tyydyttävät peruspalvelut ja toimintaympäristö. Kuntataloudessa sitoudutaan ylijäämäisen tuloksen saavuttamiseen. Työssä kannustetaan aloitteellisuutta ja luovuutta. Henkilöstön toiminta ja resurssit määritellään joustavasti. ASUKKAIDEN OMAEHTOI- SUUDEN, HY- VIN- VOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN Palvelutuotanto kannustaa kuntalaisia omaehtoisuuteen ja ennaltaehkäisyyn. Toimitilat ovat terveet, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset. Hyvinvoiva ja itsestään huolehtiva saarijärveläinen Harkinnanvaraiset avustukset kohdistetaan omaehtoiseen terveyden ja hyvinvoinnin vaalimiseen sekä yksilöiden omaa vastuuta tukevaan toimintaan. Työhyvinvointiin ja tarkoituksenmukaiseen työnjakoon panostetaan. Johtamiskulttuuri on kannustavaa ja innostavaa. Työntekijöitä tuetaan huolehtimaan itsestään.

4 1.2. Saarijärven kaupungin hallinto ja organisaatio Kunnan päätösvaltaa käyttää kuntalaisten valitsema valtuusto. Saarijärvellä valtuustoon kuuluu 35 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston vahvistamassa hallintosäännössä määritetään Saarijärven kaupungin hallintoorganisaatio ja määrätään kaupungin päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Kaupungin hallinnosta vastaavat seuraavat luottamuselimet: Kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus (9 jäsentä), omistajaohjauksen jaosto (7 jäsentä), keskusvaalilautakunta (5 jäsentä) ja vaalilautakunnat (2 kpl, 5 jäsentä), vaalitoimikunta (2 kpl, 3 jäsentä), sivistyslautakunta (9 jäsentä), kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta (7 jäsentä), tekninen lautakunta (7 jäsentä), ympäristölautakunta (7 jäsentä) ja yhteisinä lautakuntina musiikkiopiston johtokunta (9 jäsentä) ja jätelautakunta (5 jäsentä). Kaupunginvaltuuston perustaessa kaupunginhallituksen alaisuuteen omistajanohjauksen yksikön muutettiin talousarvion rakennetta tavoitteena hallintokuntien sekä toimi- ja vastuualueiden sitouttaminen kiinteämmin valtuuston määrittelemiin linjauksiin ja tavoitteisiin. Talousohjauksen sopimusmallilla hallintokunnat ja toimija vastuualueet sitoutetaan kiinteämmin valtuuston määrittelemiin linjauksiin ja tavoitteisiin. Sitovuustaso valtuustoon nähden määritellään hallintokunnittain. Poikkeuksen tekevät kaupunginhallituksen alaiset yksiköt, joissa sitovuustaso on vastuuryhmä. Talousarvion rakenne on edellä mainitun mukaisesti seuraava: Kaupunginhallitus, omistajanohjauksen yksikkö Vastuuryhmät o Kehittäminen ja hallinto Vastuualueet: o Työllisyys o Kehittäminen o Keskushallinto o Kiinteistöt ja maankäyttö Vastuualueet: o Tontti- ja karttapalvelut o Metsät o Muut kiinteistöt o Kaavoitus o Asunnot o Omarahoitusosuudet Vastuualueet: o Sote-palvelut o Palo- ja pelastuspalvelut Tukipalvelut Vastuualueet o Hallinnon tukipalvelut o Tekniset tukipalvelut Hallintokunnat: Sivistyslautakunta Vastuualueet o Hallinto o Varhaiskasvatus o Kansalaisopisto o Perusopetus ja lukio Kulttuuri- ja vapaa- Vastuualueet aikalautakunta o Kulttuuritoimi o Kirjasto

5 o Museo o Vapaa-aika Ympäristölautakunta Vastuualueet o Hallinto- ja viranomaispalvelut o Maaseutupalvelut o Suunnittelu ja kehittäminen Tekninen lautakunta Vastuualueet o Kunnallistekniset palvelut o Vesi- ja viemärilaitos o Tekninen tukipalveluyksikkö, tuottaja Jätelautakunta Tarkastuslautakunta ja vaalilautakunnat ovat suoraan kaupunginvaltuuston alaisia yksiköitä. Talousarviorakenteessa niiden talous on kuitenkin sisällytetty Kehittämisen ja hallinnon vastuuryhmään. 2. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 2.1. Yleiset talousnäkymät suunnittelukaudella Vuonna 2012 Suomen kansantalous oli selkeästi taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksenkin kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolella. Talouskasvu oli odotettua heikompaa pääasiassa vaimean vientikysynnän vuoksi. Myös alkuvuonna 2013 tuotannon kasvu on ollut odotettua heikompaa, ja tutkimuslaitokset ovat joutuneet laskemaan ennusteita alaspäin. Epävarmuus ja heikko kysyntä ovat levinneet myös palvelusektorille, kun vähittäiskaupan myynti on joutunut vaikeuksiin. Myös vientisektorin ongelmat ovat jatkuneet. Lähes kaikki tutkimuslaitokset ennakoivat kokonaistuotannon laskevan kuluvana vuonna hieman. Muun muassa valtiovarainministeriö arvioi, että kokonaistuotanto laskee 0,5 prosenttiyksikköä. Useimmat kansainvälisen talouden ennusteet sisältävät kuitenkin oletuksen, että talous pääsee hitaalle kasvu-uralle vuoden lopulla. Ensi vuodelle kotimaiset tutkimuslaitokset ennustavat varsin vaatimatonta kasvua. Ennusteet BKT:n kasvusta ovat 1-2 % välillä. Vuoden lopulla kasvuennusteiden näkymät vuoden 2014 kehityksestä ovat kuitenkin synkentyneet. Kotimainen kasvu perustuu lähinnä kotimaisen kulutuksen ja vientikysynnän piristymiseen. Työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2013 saavuttama neuvottelutulos palkkaratkaisusta ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat kasvuedellytyksiin myönteisesti. Näiden ennusteiden perusteella edessä on todennäköisesti pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet vaikuttavat negatiivisesti talouskasvuun. Suunnitellut ja vaaditut rakenteelliset uudistukset tuottavat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Euroopan komissio julkaisi 5.11.2013 EU:n talousennusteen vuosille 2013 2015. Ennusteessaan komissio näkee rohkaisevia merkkejä talouden asteittaisesta elpymisestä ja julkisen talouden vakautumisesta. Suomen osalta ennusteen talousluvut ovat kuitenkin hieman heikentyneet verrattuna toukokuussa 2013 julkaistuun ennusteeseen toisin kuin koko Euroopan tasolla. Kansainvälisessä vertailussa Suomen talouskehitys on komission ennusteen mukaan EU:n keskiluokkaa. Ruotsin ja Tanskan talouskehitys näyttää selvästi Suomea paremmalta, kun vertaillaan esimerkiksi BKT:n, työttömyyden tai julkisen velan kehitystä. Esimerkiksi Ruotsissa BKT:n ennustetaan kasvavan 2,8 prosenttia vuonna 2014 ja 3,5 prosenttia vuonna 2015. Sekä Ruotsin että Tanskan julkisen velan odotetaan pysyvän ensi vuonna reilussa 40 prosentissa BKT:sta, kun Suomessa vastaavan luvun ennustetaan ylittävän 60 prosenttia.

6 Kumulatiivisesti komission ennustama talouskehitys vuosina 2014-2015 tarkoittaa entistäkin heikompia näkymiä kuntien taloudelle ja verotulojen kehitykselle, jotka ovat voimakkaasti riippuvaisia talouskasvun kehittymisestä. Kuluttajahintojen nousu tulee hidastumaan kuluvana vuonna. Valtiovarainministeriö arvioi, että kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna vuositasolla keskimäärin noin 1,6 prosenttia ja ensi vuonna noin 2,1 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,1 %. Ansioiden nousu hidastuu viime vuodesta. Työllisyyskehitys alkoi heiketä vuoden loppupuolella. Työttömyyden kasvu on kiihtynyt kuluvana vuonna, ja työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,3 prosenttiin. Työllisyyslukujen ennakoidaan heikentyvän vielä jonkin aikaa. Vähitellen käynnistyvä talouskasvu tullee tasaamaan tilanteen. 2.2. Kuntatalouden kehitysnäkymät Koko kotimaisen julkistalouden peruskysymys on tällä hetkellä julkisen talouden kestävyysvaje. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat sekä vaikea suhdannetilanne. Työikäisten määrä vähenee ja ikäsidonnaiset julkiset menot kasvavat. Tämä vaikeuttaa julkisen talouden rahoitusta ja luo siihen niin sanotun kestävyysvajeen. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kestävyysvaje on runsaat 4½ % BKT:sta. Tämä tarkoittaa, että julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua perusennusteeseen verrattuna yli 9 mrd. euroa vuoteen 2017 mennessä, jotta julkinen valta kykenisi hoitamaan hyvinvointivaltioon liittyvät velvoitteensa nykyisellä kokonaisveroasteella ilman, että julkisen talouden velkaantuminen karkaa kestämättömälle uralle. (Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma 29.8.2013) Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa pyritään kuntatalouden tasapainon turvaamiseen valtionosuusjärjestelmän uudistamisella sekä tehostamalla peruspalveluohjelmamenettelyn pitkäjänteisyyttä, sitovuutta ja ohjausvaikutusta hallitusohjelman mukaisesti. Peruspalveluohjelmassa sovitetaan yhteen kuntien tehtävät ja velvoitteet sekä niiden rahoitus. Siinä myös linjataan kuntatalouden tasapainotavoitteen edellyttämä kuntien omien vero ja maksutulojen sekä kuntapalveluiden tuottavuuden kehitys, samoin täsmennetään ne valtionosuuksia, kuntien veropohjaa sekä kuntien tehtäviä ja velvoitteita koskevat valtion toimet, joilla tuetaan kuntatalouden tasapainottamista. Kuntien ja valtion välisessä kustannustenjaon tarkistuksessa siirrytään vuosittaiseen menettelyyn. Kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin kohdistuvan arvioinnin tavoitteena on saavuttaa yhden miljardin euron kokonaisvähennys kuntien toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla. Hallitus antoi 29.11.2013 päätöksen tämän rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Päätös sisältää mittavan listan toimenpiteitä, joilla kuntatalouden toimintamenoja pyritään alentamaan. Merkittävä osa näiden toimenpiteiden - kuntalain muutosten sekä kuntien tehtävien, velvoitteiden ja normien muutosten - käytännön täytäntöönpanosta ja vaikutuksista määrittyy kevään 2014 aikana annettavissa budjettilaki- ja hallituksen esityksissä. Vaikutukset yksittäisen kunnan talousarvioon tai suunnitelmiin on määriteltävissä vasta tässä vaiheessa. Näiden toimenpiteiden lisäksi hallitus totesi, että se pidättäytyy uusien, kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että se päättää samalla vastaavansuuruisista tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta tai uusien annettavien tehtävien ja velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta. 2.3. Saarijärven kaupungin taloussuunnittelun perusteet Saarijärven kaupungin talouden kriittisiä tekijöitä ovat edellä mainittujen yleisten taloudellisten sekä kuntatalouden kehitysnäkymien ohella kunnan oma väestökehitys ja sen sisällä ikärakenteen muutokset, työllisyystilanne, elinkeinotoiminnan kehitys kunnassa ja alueellisesti sekä kunnan merkittävät investointitarpeet.

7 Väestönkehitys Kaupungin väkiluku oli 31.12.2012 10258 henkilöä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan se olisi vuonna 2020 9564 henkilöä. Ikärakennetta 2012 kuvaa seuraava graafinen kuvaaja: (http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/indikaatori/sivut/ind.aspx?ind=8002&th=800&pos=244) 600 Saarijärveläisten ikärakenne 2012 500 400 300 200 100 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85-89 90-94 95 - Miehet Naiset Seuraava graafinen kuvaaja kuvaa väestökehitystä vuoteen 2020 ikäryhmittäin. Sen mukaan ainoastaan ikäryhmän 66-100 + absoluuttinen määrä kasvaa (Tiedot on poimittu Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannasta) 6000 Saarijärvi, väestö ikäryhmittäin 2012-2020 5000 4000 3000 2000 1000 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 0-17 18-25 26-65 66-100+

8 Kun tätä kehitystä tarkastellaan kunkin ikäryhmän prosentuaalisena osuutena koko väestön määrästä kuvaaja on seuraavan kaltainen: 60% Saarijärvi, väestön prosentuaalinen jakautuma iän mukaan 2012-2020 50% 51% 51% 50% 49% 49% 48% 48% 47% 46% 40% 30% 20% 24% 24% 25% 26% 27% 28% 28% 29% 30% 18% 18% 18% 18% 18% 18% 18% 18% 18% 10% 7% 7% 7% 7% 7% 6% 6% 6% 6% 0% 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 0-17 18-25 26-65 66-100+ Väestörakenteen muutos asettaa tulevien vuosien suunnittelulle selkeitä haasteita. Valtuuston hyväksymässä strategiassa on selkeäksi painopisteeksi asetettu väestön omatoimisuuden ja omaehtoisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpito. Toisaalta kaupungin tulee edelleenkin vetovoimaisuutta ja palvelurakenteen tehokkuutta kehittämällä pyrkiä pitämään Saarijärvi vetovoimaisena, viihtyisänä ja monipuoliset työn tekemisen ja vapaaajan mahdollisuudet tarjoavana seutukeskuksena. Verotulot ja valtionosuudet Kaupunginvaltuuston päättämät veroprosentit vuodelle 2014 ovat seuraavat: Tuloveroprosentti 21,00 % Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 % Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,45 % Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,05 % Voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 2,85 % Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 2,40 % Yleishyödyllisten yhdistysten käytössä olevien rakennusten ja maapohjan kiinteistöveroprosentti 0,00. Verotulojen kehitystä kuvaavat seuraava taulukko sekä graafinen esitys, jossa on huomioitu myös indeksimuutos. (Lähde: Kuntaliiton kuntatalousyksikön verotulojen ennustekehikko)

9 Yhteenveto TILIVUOSI 2011 2012 2013** 2014** 2015** 2016** Verolaji Kunnallisvero 23 123 23 485 25 437 25 588 25 718 26 294 Muutos % 0,3 1,6 8,3 0,6 0,5 2,2 Yhteisövero 2 546 1 664 1 716 1 789 1 872 1 558 Muutos % 12,5-34,6 3,1 4,3 4,7-16,8 Kiinteistövero 1 573 1 928 1 910 2 086 2 086 2 086 Muutos % 8,3 22,6-0,9 9,2 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 27 242 27 077 29 063 29 462 29 676 29 938 Muutos % 1,8-0,6 7,3 1,4 0,7 0,9 Kun huomioidaan arvioitu indeksimuutos tulevina vuosina, verotulojen kehitys näyttää seuraavalta: 1000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 Kunnan arvioitu reaalinen verotulo 2007-2015 (v. 2013 hinnoin, peruspalvelujen hintaindeksi 2013 = 1) 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013** 2014** 2015** Kiinteistövero Kunnallisvero Yhteisövero Ennusteiden mukainen muutos verotuloissa merkitsee sitä, että taloudellisia edellytyksiä tuottaa nykyisen kaltaisia kuntapalveluita ei jatkossa ole. Talouden vakauttamistoimenpiteiden jatkaminen ja palvelurakenteen kriittinen tarkastelu on välttämätöntä. Vuoden 2014 valtionosuudet on talousarvioon kirjattu kuntaliiton ennakkoarvion mukaisina. Valtionosuusjärjestelmä tullaan valtiovarainministeriön esityksen mukaan uudistamaan osana kuntarakenneuudistusta. Uudistuksessa järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään ja järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Tässä vaiheessa uudistuksen vaikutuksia taloussuunnitelman vuosien 2015 ja 2016 valtionosuuksiin ei voi ennakoida.

10 Työllisyyden kehitys Seuraava graafinen kuvaaja osoittaa työttömyyden kehitystä vuosina 2002-2013. (lähde ELY-keskuksen työvoimatilastot). 18 16 14 12 10 8 6 4 2 TYÖTTÖMYYSASTE % (ka) VUOSITTAIN 2002-2013 0 2013 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 ka 1-10 Sarja1 16,1 15 14,1 13,8 12,9 12,2 12,4 15,4 14,3 14 14,608 16,147 Tällä hetkellä ollaan koko kymmenvuotiskauden heikoimmassa työllisyystilanteessa yhdessä vuoden 2002 lukujen kanssa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan työpaikkojen omavaraisuusaste Saarijärvellä on laskenut vuoden 2001 93,1 %:sta 90.2 %:iin (2011). Tarkasteltaessa Saarijärvellä tarjolla olevia työpaikkoja siten, että muuttujana on eri työnantajasektorien tarjoamien työpaikkojen määrä, työpaikkatarjonnan muutokset ovat seuraavat (lähde http://www.stat.fi/til/tyokay/tau.html) Saarijärven työnantajasektori 2001-2011 50,0 % 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Valtio 2,9 % 2,6 % 2,4 % 2,3 % 2,2 % 2,0 % 2,1 % 2,4 % 1,5 % 2,4 % 2,3 % Kunta 27,4 % 29,0 % 29,6 % 29,6 % 29,7 % 29,2 % 31,0 % 30,8 % 38,0 % 30,5 % 30,3 % Valtioenemmistöinen Oy 1,6 % 1,1 % 1,5 % 1,5 % 1,5 % 1,8 % 1,6 % 1,4 % 1,2 % 1,1 % 1,1 % Yksityinen sektori 46,3 % 45,7 % 46,1 % 46,6 % 46,1 % 47,1 % 45,0 % 45,4 % 41,2 % 46,0 % 46,2 % Yrittäjät 21,8 % 21,7 % 20,3 % 19,9 % 20,4 % 19,9 % 20,3 % 20,0 % 18,1 % 19,9 % 20,1 %

11 Yksityisen sektori ja yrittäjyys ovat yhdessä pysyneet selkeästi suurimpana työllistäjänä, näiden osuus on vaihdellut välillä 59-68 %. Elinkeinotoiminnan kehitys Vallitseva taantuma ei ole erityisen vahvasti vaikuttanut yritysten perustamiseen tai yritystoiminnan lopettamiseen Saarijärvellä. Kuluvana vuonna nettomuutos on + 14. (Lähde SSYP kehitys Oy:n yritysrekisterit). Yritysten perustaminen/lopettaminen 60 50 40 30 20 10 0 v. 2010 v. 2011 v. 2012 1.1.- 30.11.2013 Uudet perustetut yritykset (kpl) 50 43 44 35 Lopettaneet yritykset kpl 37 23 27 21 Nettomuutos 13 20 17 14 SSYP-Kehitys Oyn en tietojen mukaan yritysten investoinnit ovat koko vuoden 2013 aikana olleet huomattavasti korkeammalla tasolla verrattuna edellisiin vuosiin (2010 73 euroa/asukas, 2011 20 euroa/asukas, 2012 49 euroa/asukas). 3. KÄYTTÖTALOUSOSA 3.1. Tavoite- ja tuloskortit Hallintokuntien ja vastuualueiden talousarviot sisältävät toimenpiteet valtuuston strategialinjausten ja tavoitteiden toteuttamiseksi, hallintokunnan oman palvelusuunnitelman toimenpiteet sekä tärkeimmät toimintaa ohjaavat mittarit tavoitteineen. Nämä toimenpiteet on koottu vastuuryhmittäin / hallintokunnittain tavoitekorttiin. Hallintokuntien ja vastuualueiden talousarvion tulo- ja menotavoitteet sisältyvät käyttötalousosan toimintakatteen muodostumista koskevaan numero-osaan vastuuryhmittäin/hallintokunnittain (3.2). 3.1.1. Kaupunginvaltuusto

12 VALTUUSTON TAVOITEKORTTI Toteutuma Ennuste Tavoite Tavoite Tavoite MITTARIT TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Asukasluku 10 263 10 250 10 200 10 200 10 200 Toimintakate (käyttötalouden netto) / asukas Toimintakatteen muutos % Vuosikate % poistoista Lainakanta / asukas Tilinpäätöksen yli-/alijäämä (1000 ) -5 269 +5,95 % 40 % 2815-2 102-5 450 + 3 60 2 815-3 000 5 161 + 1,0 63 2 982-1 300 5 290 + 2 % 70 % 2 900-500 - 5 422 + 2 % Tavoite 80 % 2 900 +/- 0 Rakennusluvat 237 270 270 270 280 Myydyt rakennuspaikat 8 10 10 15 15 Uusia yrityksiä kpl (nettomuutos) +17 +20 +30 +30 +30 SSYP Kehitys Oy:n avustamien uusien perustettujen yritysten lukumäärä/vuosi ja osuus kaikista perustuista (%) 21 48 % 25 60 % 26 60 26 60 26 60 Yritysilmapiirimittaus K-S:n keskiarvo K-S:n keskiarvo K-S:n keskiarvo ELY-keskuksen myöntämä yritysrahoitus Saarijärvelle (euroa ja kpl) 504.000 27 kpl 450.000 550.000 550.000 550.000 SSYP Kehitys Oy:n kautta tehtyjen hyväksyttyjen investointi ja kehittämisavustushakemukset (euroa ja kpl) 453.486 24 kpl 810.000 1.000.000 30 1.000.000 30 1.000.000 30 Henkilöstömäärä (HTV) 453 438 428 416 404 Työttömyys % 14,6 % 15 % 14 % 12 % 11 % Saarijärven reitin virkistyskäyttö Matkailun yöpymisvuorokaudet (seutu) Tyydyttävä / välttävä 131 000 Tyydyttävä / välttävä 129 000 Paranee 131 000 Paranee 134 000 Paranee 136 000

13 3.1.2. Kehittäminen ja hallinto MENESTYSTEKIJÄT TOIMENPITEET MITTARIT Prosessien selkiyttäminen, palveluverkkojen tehokkuus ja toimialojen yhteistyö Palvelustrategian toimeenpano Valtuuston päätökset Avoin ja luotettava hallinto Koulutus, sisäinen valvonta Hallinnon koulutuspäivät Varojen mukainen toiminta Talousarviot ja seuranta Vuosikate % poistoista (Valtuustotason kortissa) Palvelutarjonnan kustannustehokkuus ja laatu Osaava henkilöstö Hyvinvointi työssä Yritystoiminnan edellytysten ja työllistymismahdollisuuksien kehittäminen ja ylläpitäminen Ohjaus ja koulutus Henkilöstön tuottavuusideointi Henkilöstön rekrytointi ja koulutus, hyvinvointi- ja TYKY toiminta Kehittämisen budjetti ja toimenpiteet Toimintakate / asukas (Valtuustotason kortissa) Pidetyt ideoinnit 3 / yksikkö Sairauspoissaolot Hankemäärärahat / as Työllistämistoimenpiteet, Työttömien määrä Kehittämismäärärahat

14 KEHITTÄMISEN JA HALLINNON TA- VOITEKORTTI Toteuma Arvio Tavoite Tavoite Tavoite MITTARIT TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Hallinnon koulutuspäivät 3 / v 2 / v 2 / v 2 / v 2 / v Työllistämistoimenpiteet HTV / työllistetty Työttömien määrä Nuoret Pitkäaikaistyöttömät 67 5 456 663 (ka) 62 (ka) 144 (ka) 60 6 000 Laskeva Laskeva Laskeva 60 6 000 Laskeva Laskeva Laskeva 60 6 000 Laskeva Laskeva Laskeva 60 6 000 Laskeva Laskeva Laskeva Työllisyyshankkeet / asukas Yrityshankkeet / asukas Elinkeinopalvelut 5,13 (sis.ytt-hanke) 330 004 6 15,94 536 000 6 16 450 000 6 16 450 000 6 16 450 000 Yritysten kehittämishankkeet (ELYkeskus) kpl / 27 kpl 504 176 20 kpl 1 000 000 20 kpl 1 000 000 20 kpl 1 000 000 20 kpl 1 000 000 Järjestöavustukset / asukas Sairauspoissaolot / HTV Työhyvinvointitoimenpiteisiin osallistuvat % 13,46 5,11 18 17 10 17 16 8 18 16 8 18 16 8 18 Vastuuryhmän henkilöstömäärä 6 (+13 työllistettyä) 5,5 5,5 5,5 5,5

15 3.1.3. Kiinteistöt ja maankäyttö MENESTYSTEKIJÄT TOIMENPITEET MITTARIT Hyvä ympäristön laatu Yritystoiminnan edellytysten ja työllistymismahdollisuuksien kehittäminen ja ylläpitäminen Monipuoliset asumisen työnteon ja yrittämisen mahdollisuudet Varojen mukainen toiminta Keskustan yleiskaavat; keskustan kehittämissuunnitelman laadinta Kyläyleiskaavojen laadinta Rantayleiskaavojen laadinta Liike- ja teollisuustonttien riittävä tarjonta Keskusta-alueiden yleiskaavat ajan tasalle Vuokra-asuntojen tarjonta Monipuolisen tonttitarjonnan takaaminen Asemakaavojen tonttitarjonta Yleiskaavojen loma-asuntoyksiköt sekä kyläalueiden riittävät rakennuspaikat Mahdollisuus eri asumismuotoihin Maapoliittinen ohjelma Ylimääräisten kiinteistöjen myynti Aravavuokratalojen omakustannusperiaatteen toteutuminen Poikkeamisten pieni määrä (kpl) Riita-asioiden, valitusten pieni määrä Keskustan kehittämissuunnitelma (valmis 2013) Kyläyleiskaavat laaditaan (valmis 2014) Myytävänä olevat liike- ja teollisuustontit, kpl Keskusta-alueiden yleiskaavat valmiiksi: Pylkönmäen yk on valmis, Saarijärven keskustan yleiskaava valmistuu 2014. Asukasvaihtuvuus % Asuinrakennustontit kpl Kaavoitetut loma-asuntoyksiköt, kpl Valtuuston päätös Myyntivoitot Ylläpitokulujen pieneneminen KIINTEISTÖT JA MAANKÄYTTÖ TAVOITEKORTTI Toteutuma Tilanne 9.12.2013 Tavoite Tavoite MITTARIT TP 2012 2013 TA 2014 TS 2015 Kaavoitusohjelma, laaditut kaavat kpl Myyntivoitot (muut kiinteistöt) Metsän tuotto Metsän myynti Valmistui 1 yk ja 3 rk. Laadinnassa 15. 269 200 110 100 163 000 Valmistui 1, keskeytettiin 1, laadinnassa 13 116 562 157 398 223 709 4 350 000 334 354 397 645 4 300 000 100 000 180 000 Asukasvaihtuvuus % Vuokra-asuntojen käyttöaste % Vuokrarästien osuus % 31 96,7 0,25 30 97 1 30 98 1 30 98 1 Henkilöstömäärä 6,75 6,75 6,75 6,75

16 3.1.4. Omarahoitusosuudet MENESTYSTEKIJÄT TOIMENPITEET MITTARIT Palveluverkon tehokkuus ja toimialojen yhteistyö Hyvä elämän laatu kaikille Hallitustyöskentely Controlleritoiminta Ikäihmisten palveluasuntojen lisääminen Painotus ennaltaehkäisevään toimintaan omarahoitusosuuksien kasvu % Ikäihmisten hoidon laatumittarit Lastensuojelun kustannukset Varojen mukainen toiminta Peruspalveluiden ja kehityksen turvaaminen Taloudellisten raamien tarkentaminen Konserniohjauksen tehostaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset / asukas Palo- ja pelastustoimen kustannukset / asukas OMARAHOITUSOSUUDET TAVOITEKORTTI Toteutuma Arvio Tavoite Tavoite Tavoite MITTARIT TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset / asukas Vertailuluku omaan sh-piiriin 3 217 109 3680 109 kasvu >2 % 109 kasvu < 2 % 109 kasvu < 2 % 109 Laitoshoidossa yli 75-vuotiaista % 5,8 % 3,6% 3,6 % 3,6% 3,6% Ympärivuorokautisessa hoivassa yli 75 vuotiaista % 10,0 % 10,2 % 8,2 % 8,2 % 8,2 % Lastensuojelun sijoitukset 940 294 814 080 laskeva laskeva laskeva Perhehoidon osuus lastensuojelun sijoituksista, % 25 % 48 % nouseva nouseva nouseva Kansantauti-indeksi (vakioitu) 119,9 120 120 120 Palo- ja pelastustoimi / asukas 79 Kasvu <2% Kasvu <2% Kasvu <2% Kasvu <2%

17 3.1.5. Tukipalvelut MENESTYSTEKIJÄT TOIMENPITEET MITTARIT Palvelutarjonnan kustannustehokkuus ja laatu Varojen mukainen toiminta Prosessien selkiyttäminen yhteisötyöhakuinen kehittämistoiminta Tehtäväkuvien määrittely Tukipalveluiden henkilöstökustannukset Tilaaja - tuottaja malli, sopimusohjaus Toimitilojen neliövuokra Aterian keskihinta Paperittomat kokoukset Paperin kulutus, Postikulut, Osaava henkilöstö Koulutussuunnitelman laadinta Hallituksen hyväksymä Motivoitunut palveluasenne sekä osaava, tyytyväinen työntekijä Kehityskeskustelut Tiimien välinen yhteistyö Asiakaspalaute Työhyvinvointipalaute TUKIPALVELUIDEN TAVOITEKORTTI Toteuma Arvio Tavoite Tavoite Tavoite MITTARIT TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Tukipalveluiden henkilöstökustannukset 1.113 1.141 1.176 1.081 1.043 Toimitilojen neliövuoka SoTe kiinteistöt (vain osa siivottuna) Koulut Päiväkodit 4,85 5,85 4,94 6,76 Pääomavuokrien käyttöönotto Vuokrataso varojen mukainen vastaa kiinteistöjen ylläpito- ja pääomakuluja vastaa kiinteistöjen ylläpito- ja pääomakuluja vastaa kiinteistöjen ylläpito- ja pääomakuluja Aterian keskihinta (lounas) 3,34 3,20 3,20 3,26 3,33 Paperin kulutus Postikulut vähenee 10 % vähenee 10 % vähenee 10 % Henkilöstömäärä 27,7 28 27 25 24

18 3.1.6. Omistajanohjaus MENESTYSTEKIJÄT TOIMENPITEET MITTARIT Palvelutarjonnan kustannustehokkuus ja laatu Toimiva konserniohjaus Säännöllinen yhteydenpito Controlleritoiminta Konsernikokoukset Hallitustyöskentely Tytäryhteisöjen tulokset Varojen mukainen toiminta Tehokas konserniohjaus Konserniyhteisöjen tulokset, lainakanta Tilastrategian tehostaminen Kiinteistöjen myyntipäätökset, myyntituotot Avoin ja luotettava hallinto Konserniohjeet Konserniraportit Palveluverkon tehokkuus ja toimialojen yhteistyö Maaseutuelinkeinostrategia Yhteistyö maaseudun kehittämisessä Hankintastrategia Hallintoelimen päätös Hallintoelimen päätös Omistajanohjaus/ SSYP Kehitys Oy tavoitekortti Toteutuma TP 2012 Arvio TA 2013 Tavoite TA 2014 Tavoite TS 2015 Tavoite TS 2016 Mittarit Liikevaihto 397.744 Tilikauden tulos 20.962 positiivinen positiivinen positiivinen positiivinen tulos tulos tulos tulos Kaupungin pääomalainat 200.000 200.000 200.000 200.000 200.000 Kaupungin takaus Ei ole ei ei ei ei Omavaraisuusaste Quick ratio (rahoitusomaisuus/lyhytaikaiset velat ennakkomaksut) 24,58 % (tyydyttävä) tyydyttävä tyydyttävä hyvä hyvä 3,52 (hyvä) hyvä hyvä hyvä hyvä Yritysneuvontakäynnit 264 sama taso +5 % + 5 % + 5 % Yritykset 761 780 790 800 810 Omistajanohjaus/ SSYP Kiinteistöt Oy tavoitekortti Toteutuma TP 2012 Arvio TA 2013 Tavoite TA 2014 Tavoite TS 2015 Tavoite TS 2016 Mittarit Liikevaihto 2.102.978

19 Tilikauden tulos -25.960 positiivinen positiivinen positiivinen positiivinen tulos tulos tulos tulos Kaupungin pääomalainat 1.681.879 1.681.879 1.681.879 1.681.879 1.681.879 Kaupungin takaus 12.007.142 10.677.586 9.777.820 9.122.554 8.467.288 Kaupungin tilapäislainat 1.250.000 960.000 960.000 0 0 Omavaraisuusaste 20,01 % heikko tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä (heikko) Quick ratio (rahoitusomaisuus/lyhytaikaiset 0,47 (heikko) tyydyttävä hyvä hyvä hyvä velat en- nakkomaksut) Toimitilojen yhteismäärä 49.700 m 2 pienentäminen pienentäminen pienentäminen pienentäminen Käyttöaste 94 % nostaminen nostaminen nostaminen nostaminen Työpaikkoja yhtiön toimitiloissa/1000 m2 Omistajanohjaus/ Saarijärven Kaukolämpö Oy tavoitekortti Toteutuma TP 2012 7,0 nostaminen nostaminen nostaminen nostaminen Arvio TA 2013 Tavoite TA 2014 Tavoite TS 2015 Tavoite TS 2016 Mittarit Liikevaihto 1.927.242 Tilikauden tulos 0 positiivinen positiivinen positiivinen positiivinen tulos tulos tulos tulos Kaupungin pääomalainat Ei ole Ei ole Ei ole Ei ole Ei ole Kaupungin takaus 3.851.757 2.657.900 2.114.000 1.570.000 1.026.000 Omavaraisuusaste % 34,15 (hyvä) 34,15 (hyvävä) 34,15 (hy- 34,15 (hyvä) 34,15 (hyvä) Quick ratio (rahoitusomaisuus/lyhytaikaiset 0,81 (tyydyttävä) tyydyttävä hyvä hyvä hyvä velat en- nakkomaksut) Energian hinta (<keskiarvon) 56,39 <keskiarvon <keskiarvon <keskiarvon <keskiarvon Verkoston pituus km 21 Laajentaminen keskustan alueella Lämmitettävät kiinteistöt 168 Kaupungin kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Laajentaminen keskustan alueella Kaupungin kiinteistöjen liitäminen kaukolämpöön Laajentaminen keskustan alueella Kaupungin kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Lämmön myynti 29,1 GWh +5 % +5 % +5 % +5 % Laajentaminen keskustan alueella Kaupungin kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Omistajanohjaus/ Kiinteistö Oy Saarijärven Virastotalo tavoitekortti Toteutuma TP 2012 Arvio TA 2013 Tavoite TA 2014 Tavoite 2015 TS Tavoite TS 2016

20 Mittarit Liikevaihto 264.295 Tilikauden tulos -55.747 > 0 > 0 > 0 > 0 Kaupungin pääomalainat Ei ole 0 0 0 0 Kaupungin takaus 715.000 nostettu 300 T Omavaraisuusaste 93,2 %(hyvä) 715.000 688.600 635.600 582.600 Quick ratio (rahoitusomaisuus/lyhytaikaiset velat ennakkomaksut) 3,23 (hyvä) Toimitilojen terveellisyys Korjaustyöt aloitettu 2012, jatkuu 2013 loppuun Sisäilmaongelmien korjaaminen Sisäilmaongelmien korjaaminen Sisäilmaongelmien korjaaminen Sisäilmaongelmien korjaaminen Omistajanohjaus/ Kiinteistö Oy Saarijärven Museotalo tavoitekortti Toteutuma TP 2012 Arvio TA 2013 Tavoite TA 2014 Tavoite TS 2015 Tavoite TS 2016 Mittarit Liikevaihto 56.871 Tilikauden tulos -6.887 >0 >0 >0 >0 Kaupungin pääomalainat Ei ole ei ei ei ei Kaupungin takaus Ei ole ei ei ei ei Omavaraisuusaste 98,2 % (hyvä) hyvä hyvä hyvä hyvä Quick ratio (rahoitusomaisuus/lyhytaikaiset velat ennakkomaksut) 2,59 (hyvä) hyvä hyvä hyvä hyvä Kulttuuritoiminnan toimitilat m2 857 m 2 857 m2 857 m2 857 m2 857 m2 Omistajanohjaus/ Asunto Oy Saarijärven Mäntyranta tavoitekortti Toteutuma TP 2012 Arvio TA 2013 Tavoite TA 2014 Tavoite TS 2015 Tavoite TS 2016 Mittarit Liikevaihto 144.815 Tilikauden tulos -31 >0 >0 >0 >0

21 Kaupungin pääomalainat Ei ole ei ole ei ole ei ole ei ole Kaupungin takaus Ei ole ei ole ei ole ei ole ei ole Omavaraisuusaste 37,32 % (hyvä) Quick ratio (rahoitusomaisuus/lyhytaikaiset velat ennakkomaksut) Omistajanohjaus/ Kiinteistö Oy Pylkönmäen Säästötori tavoitekortti Mittarit hyvä hyvä hyvä hyvä 0,11 (huono) tyydyttävä hyvä hyvä hyvä Toteutuma TP 2012 Liikevaihto 25.882 Arvio TA 2013 Tavoite TA 2014 Tavoite TS 2015 Tilikauden tulos 144 >0 >0 >0 >0 Tavoite TS 2016 Kaupungin pääomalainat Ei ole ei ei ei ei Kaupungin takaus Ei ole ei ei ei ei Omavaraisuusaste 99,02 %(hyvä) hyvä hyvä hyvä hyvä Quick ratio (rahoitusomaisuus/lyhytaikaiset velat ennakkomaksut) Omistajanohjaus/ Asunto Oy Pylkönmäen Ilola tavoitekortti Toteutuma TP 2012 4,28 (hyvä) hyvä hyvä hyvä hyvä Arvio TA 2013 Tavoite TA 2014 Tavoite TS 2015 Tavoite TS 2016 Mittarit Liikevaihto 12.138 Tilikauden tulos -4.649 >0 >0 >0 >0 Kaupungin pääomalainat Ei ole ei ei ei ei Kaupungin takaus Ei ole ei ei ei ei Omavaraisuusaste 94,41% (hyvä) hyvä hyvä hyvä hyvä Quick ratio (rahoitusomaisuus/lyhytaikaiset velat ennakkomaksut) KOKO KONSERNI 1,59 (hyvä) hyvä hyvä hyvä hyvä KONSERNILAINAT/ASUKAS 4.784 4.784 ei muutosta TYTÄRYHTEISÖJEN TULOKSET YH- TEENSÄ ei muutosta ei muutosta -72.170 >0 >0 >0 >0

3.1.7. Sivistyslautakunta 22

23

24 3.1.8. Musiikkiopiston johtokunta MUSIIKKIOPISTON JK:N TAVOITEKORTTI Toteutuma Arvio Tavoite Tavoite Tavoite MITTARIT TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Oppilasmäärä musiikin perusopetus / tanssin perusopetus 189 125 190 100 180 60 180 60 180 60 Opetustuntimäärä yhteensä / musiikin perusopetus / tanssin perusopetus 6411 5915 496 6110 5725 385 6000 5670 330 6000 5670 330 v Tuntia/oppilas musiikin perusopetus / tanssin perusopetus 31 4 30 4 31,5 5,5 31,5 5,5 31,5 5,5 / oppilas 926 901 1212 / tunti (netto) musiikin perusopetus / tanssin perusopetus 51,53 /1,24 (koko opisto yhd. 45,38) Henkilöstömäärä päätoimiset vakinaiset / päätoim. määräaikaiset / sivutoimiset vakinaiset 6 määräaik. 4 sivutoim. 9 6 4 7 6 4 7 6 4 7 6 4 7

25 3.1.9. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta MENESTYSTEKIJÄT TOIMENPITEET MITTARIT Luovuuden, innovatiivisuuden ja aktiivisuuden suosiminen Monipuolinen kulttuuri ja vapaa-aika Palveluverkon tehokkuus ja toimialojen yhteistyö Hyvä elämän mahdollistaminen ja tukeminen Omaehtoisuuteen ja ennaltaehkäisyyn kannustavat työtavat palvelutuotannossa Terveet toimitilat, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset toimitilat Kulttuurikasvatus osana palvelutarjontaa Yhteistyö SSYP Kehityksen ja ELY:n kanssa. Museon ympärivuotinen erikois- ja perusnäyttelytoiminta Saarijärvi-materiaalin tallennus, tutkimus ja tuottaminen Monipuolinen kirjaston aineistovalikoima Yhteistyö taidesäätiöiden, matkailuyrittäjien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Tuetaan palveluja tuottavaa harrastustoimintaa Laajeneva kirjastoyhteistyö Hankeilla vauhtia tuotettujen hyvinvointipalvelujen tuottamiseen ja mallintamiseen. Kaupungin tilastrategiassa myös eri kulttuuritoimintoihin soveltuvat tilat. Kulttuuri-imago Museon perusnäyttelyt kpl Erikoisnäyttelyt Museon kävijämäärä Kotisivujen käynnit Kokoelmien kartunta Lainausten määrä Yhteisnäyttelyt kpl Asiakaskyselyt Kulttuuritapahtumat kpl / v Tuetut järjestöt kpl Toiminta-avustukset / asukas menot /asukas Kirjaston kustannukset / as Hankkeet Tuntuma, palaute, tutkimus, sairaudet, todennus

26

27 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan tavoitekortti 2014-16 Arvio Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite 2016 MITTARIT TA 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Kulttuuritapahtumat kpl / v Kulttuurimenot / asukas Tuetut järjestöt kpl Toiminta-avustukset / asukas Kulttuuri-imago (Svi barometri) Kirjaston lainaukset / asukas Lainaajien määrä Aukioloajat h / v Kirjaston kustannukset / asukas Aineistohankinnat kpl / v Museon perusnäyttelyt kpl Erikoisnäyttelyt Kokoelmien kartunta kpl Museon kävijämäärä Hankkeiden määrä 21/33 8,05 13 1,06 Hieman kasvua Laskenut 4 581 Laskee Laskee 4 6 3 500 9 000 18 8,40 12 0,97 18 4 300 4 581 Valtak. keskitaso 4 000 4 5 1 500 10 000 20 8.57 12 1,16 19 4 315 4 581 58 / as 4 000 4 5 1 500 10 000 21 9,00 13 1,20 20 4 320 4 581 58 / as 4 000 4 5 1 500 10 000 20 9.00 13 1.20 20 4 325 4 581 58 / as 4 000 3 5 1500 10 000 MITTARIT TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 Uimahalli-kuntokeskuksen kävijämäärä Monitoimihallin käyttö keskimäärin vuoden aikana/päivä/osio Paavonrinteiden käyttötulot Liikunta ja nuorisoavustukset Nuorisotalo kävijämäärä Nuorisotoimen tapahtumien kokonaismäärä/osanottajat 63000 6,5t/pv 77000 27000 7000 120/3400 65000 5,8t/päivä 75000 25000 4000 60/1800 70000 6,0t/p 75000 25000 7000 100/3000 65000 6,0t/p 75000 25000 7000 100/3000 65000 6,0t/p 75000 25000 7000 100/3000 Henkilöstömäärä 26,5 26,5 26,5 25,5 25,5

28 3.1.10. Ympäristölautakunta YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN TAVOI- TEKORTTI Toteutuma Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite MITTARIT TP 2012 TA 2013 + Lisätal.arvio TA 2014 TS 2015 TS 2016 Ympäristönsuojelun luvat ja lausunnot kpl Rakennusluvat kpl Maaseutupalvelun maksetut tuet M Aktiivitilat kpl 60 237 8,97 301 35 270 12,00 675 35 300 14,30 665 35 300 14,10 650 35 300 14,00 645 Henkilöstömäärä 5 9 9 9 8,5

3.1.11. Tekninen lautakunta 29

30 TEKNISEN LAUTAKUNNAN TAVOITE- KORTTI Toteuma Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite MITTARIT TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Hoidetut viheralueet ha Ylläpidetyt kadut ja kvl:n väylät km Hoidetut yleiset alueet torit yms. m2 Viemärit ja vesijohdot pituus km Käsitelty jäteveden määrä m3 (ei laskutettu) Yksityistieavustukset Uudet kadut ja peruskorjatut kadut km/v Kiinteistöjen kunnossapitomenot Ylläpidettävät kiinteistöt m2 - Toimitilat 82 kpl - Taloyhtiöt 53 kpl Kiinteistöjen ylläpito (toimitilat) / m2 / kk Siivottavat kiinteistöt m 2 Siivous / m2 / kk Energiankulutus MWh / 26 57,255 17 460 109,804 531 028 167 737 0,195 261 767 45800 24665,5 4,85 36 000 1,94 26 57,355 17 460 113,000 521 075 138 236 1,000 255000 45000 24000 5 36200 2,10 26 57,575 17 460 114,100 511 000 124 769 0,250 255000 45337 23434 5 35900 2,00 26 57,575 17460 114,100 511 000 124769 0,250 255000 35900 2,00 26 57,575 17 460 115,500 492 000 124 769 0,250 255000 35900 2,00 Aterian keskihinta lounas 3,34 3,35 3,32 3,32 3,32 Henkilöstömäärä 101,8 101,4 96,4 93,9 90,4

31 3.1.12. Jätelautakunta JÄTELAUTAKUNNAN TAVOI- TEKORTTI Tilinpäätös Tavoite Tavoite Tavoite MITTARIT TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 Keräyspisteet / kpl 87 14 pelkkä seka tai ene 87 14 pelkkä seka tai ene 87+14 (sekajäte) 87+14 (sekajäte) Kesäpisteet sekajätteelle/kpl 11 11 11 11 Jätejakeet / kpl 10 (vaate uusi) 10 (vaate uusi) 9 (energia pois) 9 Tyhjennysväli / vko 2-8 2-8 2-8 2-8 Jätevero / tn 40 50 50 50 Kuljetusindeksi / % <2 % <2 % <2 % <2 % Kuluttajahintaindeksi / % 2,7 % 2,7 % (syyskuu 2012 tason mukaan) 1,2 % (lokakuun 2013 mukaan) 1,2 % Henkilöstömäärä 0,6 0,8 1 1