1 Perhon kunta Kuva Tarja Sillanpää TALOUSARVIO 2016 Talous- ja toimintasuunnitelma 2017 2018 Kunnanhallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 7.12.2015
2 PERHON KUNTA TALOUSARVIO 2016 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2017 2018 SISÄLLYSLUETTELO PERHON KUNNAN STRATEGIA 3 Yleisperustelut 5 Talousarvion ja - suunnitelman rakenne Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvio 2016 8 Verotulot Valtionosuudet, työllisyys Investoinnit ja poistot Henkilöstömenot Kunnan vieraspääoma ja lainanottovaltuus Talousarvion sitovuus, käyttösuunnitelmat 12 Tavoitteet konserniyhteisöille 14 Tuloslaskelman ja rahoituslaskelman tunnusluvut 14-17 TULOSLASKELMA 18 RAHOITUSLASKELMA 20 Yhteenveto meno- ja tuloarvioista 21 KÄYTTÖTALOUS Yleishallinto 23 Sosiaali- ja terveystoimi 39 Kasvatus- ja opetustoimi 73 Kirjasto Vapaa-aika Elämä pelissä 89 Tekninen toimi 96 Ympäristötoimi 107 RAHOITUS 112 INVESTOINNIT 114 HENKILÖSTÖ 119
3 PERHON KUNNAN STRATEGIA 2013-2017 Siiveniskuin eteenpäin TOIMINTA-AJATUS Perhon kunta huolehtii asukkaittensa hyvinvoinnista yhteistyössä toisten kuntien ja muiden palveluntuottajien kanssa: tarjoamalla laadukkaita ja nykyaikaisia palveluita Perhossa asuville ja kunnassa vieraileville kannustamalla yritteliäisyyteen kaikessa elinkeinotoiminnassa edistämällä viihtyisää ja turvallista asuinympäristöä, tarjoamalla ihanteellisia virkistys-, metsästys- ja kalastusmahdollisuuksia koskemattomassa erämaaluonnossa arvostamalla toiminnoissaan rehellisyyttä, avoimuutta, vastuullisuutta, ennakkoluulottomuutta, luottamusta ja suvaitsevaisuutta VISIO Perho on oman identiteettinsä tunteva, verkottuva ja menestyvä, yrittäjäystävällinen, itsenäinen kunta, joka tunnetaan tehokkaana ja taloudellisena laadukkaiden palvelujen tuottajana. Kunnan tulevaisuuden menestystekijät ovat: Ennakoiva ja vahva kuntatalous Toimivat peruspalvelut Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Elinvoimainen ja tasapainoinen elinkeinorakenne Asukkaiden hyvinvointi, viihtyvyys ja turvallisuus Päämäärät ja tavoitteet 2016 2018 Ennakoiva ja vahva kuntatalous vuosikate kattaa vähintään poistot kertynyttä ylijäämää lainamäärä korkeintaan maan keskitasoa veroprosentit Keski-Pohjanmaan keskitasoa Toimivat peruspalvelut Lähipalveluina päivähoito ja varhaiskasvatus perusopetus, lukio sosiaalipalvelut ja perusterveydenhuolto ensihoito tekniset palvelut Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö kunnassa on motivoitunut, osaava ja osaamistaan jatkuvasti kehittävä, palvelutarvetta vastaava henkilöstö
4 Perho on houkutteleva työnantaja johtamisjärjestelmät vastaavat palvelutuotannon muutostarpeisiin Elinvoimainen ja tasapainoinen elinkeinorakenne pienyrittäjyyden tukeminen, työpaikkojen lisääminen elinvoimainen maa- ja metsätalous toimiva yritysympäristö (kaavoitus, tonttitarjonta, tiet, verkostot) luonnonpuiston ja erämaaluonnon virkistyskäytön tehostaminen Asukkaiden hyvinvointi, viihtyvyys ja turvallisuus lähiverkostot ja yhteisöllisyys luonto ja vapaa-ajan palvelut riittävä asuntotarjonta kuntaan muuttajien kotouttaminen, kuntapaketit Tavoitteet vuodelle 2016 Ennakoiva ja vahva kuntatalous Kuntatalouden kehittymisen tarkka seuranta ja reagointi poikkeamiin/muutoksiin (talousarvio) Uusien toimintatapojen käyttöönotto, mikäli taloudellisesti tehokasta Toimivat peruspalvelut Perhon kunta on mukana Jokivarsikuntien yhteistoiminta-alueessa, johon kuuluu sopijaosapuolina seuraavat kunnat: Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli. Perhon kunta toimii järjestelyssä palvelun tuottajana. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoalueen valmistelussa aktiivinen osallistuminen siten, että turvataan parhaalla mahdollisella tavalla asukkaiden lähipalvelut myös tulevaisuudessa Henkilöstöresursseja kohdennetaan kuntalaisten ja asiakkaiden hyväksi: henkilöstöä voidaan sijoittaa tehtävästä toiseen tehtävään palvelutarpeiden ja kysynnän mukaan Peruspalveluihin kohdistuvien investointien laadukas toteutus Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Kehityskeskustelut ja työnvaativuuden arviointi toteutetaan sata prosenttisesti Työhyvinvointiin panostetaan siten, että sairauspoissaolojen lasku jatkuu pv/hlö Elinvoimainen ja tasapainoinen elinkeinorakenne Perhon Kehitysyhtiö Oy:n toiminnan aktivoiminen edistämään perholaisten yritysten kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä Yrittäjyyden ja yrityskasvatuksen esille nostamista ja vahvistamista Asukkaiden hyvinvointi, viihtyvyys ja turvallisuus Yhteisöllisyyden vahvistaminen, Meidän kunta Asuinympäristön viihtyisyyden parantaminen, Kyläkävelyt
5 2. YLEISPERUSTELUT 2.1. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN RAKENNE Kuntalain 110 :n mukaan kunnanvaltuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja suunnitelma toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan ja asetetaan myös toiminnalliset tavoitteet toimielimille sekä konserniin kuuluville tytäryhteisöille. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot ja siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvio jakautuu yleisperustelu-, käyttötalous-, tuloslaskelma-, rahoitus- ja investointiosiin ja noudattaa Kuntaliiton suositusta. 2.2 TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT 2.2.1 Yleinen taloudellinen tilanne Lähde: Suomen Kuntaliitto 2.2.2 Kunnallistalouden kehitys Lähde: Suomen Kuntaliitto
2.2.3 Asukasmäärä ja työllisyys 6
7 2.2.4 Perhon kunnan strategia Talousarvion laadintaa ohjaa Perhon kunnan strategia, josta tiivistelmä on esitetty tämän talousarviokirjan alussa. Strategiassa on määritelty Perhon kunnan viisi menestystekijää, joista yhtenä on ennakoiva ja vahva kuntatalous. Vuoden 2016 talousarvio on laadittu noudattaen kuntataloudelle strategiassa asetettuja tavoitteita eli: vuosikate kattaa vähintään poistot kertynyttä ylijäämää lainamäärä korkeintaan maan keskitasoa veroprosentit Keski-Pohjanmaan keskitasoa. Strategian pohjalta laaditut hallintokuntakohtaiset toimenpiteet ja tavoitekortit esitetään kunkin hallintokunnantalousarvion alussa. 2.2.5 Talousarvion laadintaohjeet sekä raamibudjetti Kunnanhallitus vahvisti 8.6.2015 talousarvionlaadintaohjeet aikatauluineen vuodelle 2016. Henkilöstökulujen kasvuprosentiksi vuodelle 2016 on arvioitu 0,5. Kunnan lakisääteiset ja vapaaehtoiset tehtävät Lakisääteisissä tehtävissä kunnan toimivalta resurssien jakamisessa on rajoitettu. Eduskunta voi lainsäädännöllä osoittaa kunnalle uusia tehtäviä tai lisätä nykyisiin tehtäviin liittyviä velvoitteita, jotka kunnan on budjetoinnissa otettava huomioon. Resurssien osoittamisen pakollisuudessa kuntien tehtävät voidaan jakaa kolmeen ryhmään: subjektiivisiin oikeuksiin, yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin tehtäviin sekä vapaaehtoisiin tehtäviin. Subjektiiviset oikeudet
8 Subjektiiviset oikeudet ovat asiakkaan oikeuksia palveluihin, jotka kunnan on ehdottomasti järjestettävä. Perustuslain nojalla subjektiivisia oikeuksia ovat välttämätön ja kiireellisesti järjestettävä toimeentulo ja huolenpito terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä maksuton perusopetus. Erillisellä lailla säädettyjä subjektiivisia oikeuksia ovat muun muassa esiopetus, lasten päivähoito ja kotihoidontuki sekä eräät vammais- ja lastensuojelupalvelut ja kuntouttava työtoiminta. Subjektiivisilla oikeuksilla on etusija resurssienjaossa. Talousarviossa on osoitettava riittävät resurssit subjektiivisiin oikeuksiin. Määrärahaa on osoitettava tarvetta vastaava määrä. Palvelua ei voi evätä sillä perusteella, ettei siihen ole varattu määrärahaa. Yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat tehtävät Yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat pääosa sosiaalitoimen ja terveydenhuollon palveluista sekä lukio- ja ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opetuspalvelut. Kulttuuritoimessa lakisääteisiin palveluihin kuuluvat kirjaston, kulttuuritoimen ja liikuntatoimen palvelut. Lakisääteisiä perusrakenteen ylläpitämis- ja kehittämistehtäviä ovat muun muassa kaavoitus, rakennusvalvonta, vesihuolto, jätevedenpuhdistus, ympäristön suojelu ja pelastuspalvelut. Yleisessä järjestämisvelvollisuudessa kunnalla on harkintavaltaa toiminnan laajuuden ja varattavien resurssien suhteen. Lakisääteinen toiminta on kuitenkin järjestettävä siten, että palveluja on tarjolla ja toimintaan on varattava määrärahoja. Vapaaehtoiset tehtävät Laissa säädettyjen tehtävien lisäksi kunta voi itsehallintonsa perusteella ottaa hoidettavakseen tehtäviä harkintansa mukaan. Näitä ns. vapaaehtoisia tehtäviä ovat muun muassa vapaa-aikatoimeen liittyvät palvelut, ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimuskoulutus ja vapaa sivistystyö. Vapaaehtoisia perusrakennepalveluja ovat esimerkiksi asuntotoimi, energiahuolto ja joukkoliikenne. Voimavarojen osoittaminen vapaaehtoisiin palveluihin on kunnan päätösvallassa. 3 TALOUSARVIO 2016 3.1 Verotulot Kunnanvaltuusto päätti pitää tuloveroprosentin vuosien 2014-2015 tasolla. Talousarvio perustuu 21,00 % tuloveroprosentille, kunnallisveron tuotoksi on arvioitu 6,030 milj.. Vuonna 2015 kunnallisveron tilitykset kasvavat noin 2,2 prosenttia. Vuonna 2016 ansiotulojen kasvuvahti pysyy lähes ennallaan noin yhdessä prosentissa. Kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan vuonna 2016 vain 0,5 prosenttia. Keskeinen syy vaimeaan kasvuun on kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu kuten kunnallisveron eläketulovähennyksen, työtulovähennyksen ja perusvähennyksen korottaminen. Veromenetykset kuitenkin kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta lisäämällä kuntien valtionosuuksia. Tämän vuoksi verorahoitusta (valtionosuudet ja verotulot) tuleekin tarkastella kokonaisuutena, tiedot vuoden 2016 valtionosuuksista saadaan tammikuussa 2017.
9 Kuntien yhteisöveron jako-osuuden määräaikainen 5 prosenttiyksikön korotus poistuu vuoden 2016 alusta. Kuntien yhteisöverokertymän arvioidaan laskevan peräti 15,8 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Perhon kunnan yhteisöverotuotoksi on talousarvossa arvioitu 0,452 milj.. Kiinteistöverotuloksi vuodelle 2016 on arvioitu 490.000, valtuusto päätti pitää vuoden 2016 kiinteistöveroprosentit vuoden 2015 tasolla. Vuodelle 2017 on tulossa muutoksia yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron ala- ja ylärajoihin. Perho K-P:n Koko Lain mukaiset TA 2016 keskitas o maa rajat Yleinen kiinteistövero 0,80 1,18 0,99 0,80-1,55 Vakituinen asunto 0,55 0,59 0,46 0,37-0,80 Muut asunnot 1,05 1,01 1,07 0,80-1,55 Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 0,00-1,35 Rakentamaton rakannusp. 2,25 1,00-4,00 Voimalaitos 2,85 0,80 3,10
3.2 Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Valtionosuusuudistus tuli voimaan 1.1.2015. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi OKM. Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelun laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Lisäksi järjestelmään sovelletaan seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Vuoden 2016 valtionosuudet on arvioitu varovasti Kuntaliiton ennakkolaskelmia hyväksikäyttäen, lopulliset päätökset saadaan tammikuussa 2017. 10
11 3.3 Työllisyyden hoito Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtyminen kunnille lisää kuntien menoja. Kuntien kustannusvastuu on 50 prosenttia 300-499 pv osalta (kokonaan uusi ryhmä), 500 999 päivää työmarkkinatukea saaneiden osalta kustannusvastuu säilyy ennallaan 50 prosentissa. Kuntien kustannusvastuu yli 1000 pv työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden osalta on 70 prosenttia. Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta toimii työllistämisen parantamiseksi. Kunnan työttömyysaste on 10,2 %. (maan keskitaso 13,4 %, Keski-Pohjanmaa 10,6 % 9.11.2015). Vuoden 2016 talousarvioon eri hallintokunnat ovat varanneet työllistämispalkkoihin yhteensä 86.530. Nuorten kesätyöllistämiseen on varattu 10.000 euroa. 3.4 Investoinnit Vuoden 2016 investointihankkeet ovat yhteensä 6,3 miljoonaa euroa, joista merkittävimmät: Jalmiinakodin dementiayksikkö 2,0 milj., (avustusta ja korkotukilainaa) Kirkonkylän alakoulu 1,4 milj. tiehankkeita tuetaan 1,5 milj. kaavateitä ja liikenneväyliä suunnitellaan ja rakennetaan 0,1 milj. keskuskentän perusparannusta jatketaan 0,2 milj. Suunnitelmavuosien 2017 ja 2018 suurimmat investoinnit ovat Kirkonkylän koulu, Jätevedenpuhdistamon uusinta, Jalmiinaan ikäihmisten palvelutilat ja Päiväkoti.
12 3.5 Henkilöstömenot Henkilöstömenot ovat 10,541 milj.. Sosiaalimaksujen yhteismäärä on 6,30 % (työnantajan sosiaaliturvamaksu, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksu sekä ryhmähenkivakuutusmaksu). Eläkevakuutusmaksujen keskimääräinen prosentti on 25,55 %. Eläkemenoperusteisia vastuita on kirjattu talousarvioon n. 0,543 milj.. Talousarviossa on varauduttu 0,50 %:n palkankorotuksiin. 3.6 Kunnan vieraspääoma Kunnan pitkäaikaisten lainojen määrä oli 1.1.2015 2.555 /asukas ja kokonaislainamäärä 7,4 milj. Vuoden 2015 lopussa lainojen määrä on noin 7,3 milj. eli 2.500 /asukas. Talousarviovuonna pitkäaikaisia lainoja lyhennetään 0,077 milj.. Investointien rahoittamiseen voidaan purkaa sijoituksia ja/tai ottaa lainaa. Käyttötaloudessa on varattu lainojen korkokuluihin 127.000 euroa. Vuoden 2016 investointien rahoittamiseen puretaan sijoituksia 1,5 milj. ja uutta lainaa tarvitaan 2,958 milj.. Lainamäärä tulee olemaan vuoden 2016 lopulla yhteensä 10,2 milj. euroa, asukasta kohden noin 3.490 euroa. 3.7 Kunnanhallituksen talousarviolainojen ottovaltuus Kunnanvaltuuston hyväksymässä Perhon kunnan hallintosäännössä on päätetty, että kunnanhallituksella on ratkaisuvalta lainojen ottamiseen kunnanvaltuuston talousarviossa määrittelemissä rajoissa. 3.8 Kunnanhallituksen tilapäislainanottovaltuus Vuoden 2005 aikana kunta on ottanut käyttöön kuntatodistukset. Kuntatodistukset ovat kuntien ja kuntayhtymien liikkeeseen laskemia lyhytaikaisia velkasitoumuksia. Laina-aika on vähintään yksi päivä ja alle yksi vuosi. Kuntatodistuksen kaupasta sovitaan puhelimitse, hinta määräytyy markkinakorkojen mukaan. Kunta avasi vuoden 2002 aikana luottolimiitin Perhon Osuuspankkiin. Talousarviossa olevien rakennusinvestointien ja maksuliikenteen hoitamiseksi kunnanhallitukselle annetaan valtuus maksuvalmiuden ylläpitämiseksi ottaa tilapäisluottoa tarvittaessa vuoden 2016 aikana enintään 10 milj.. 3.9 Antolainat Talousarvioon sisältyy 30.000 antolainavaraus, mikä on tarkoitettu nuorten ensiasuntolainoihin. 4. TALOUSARVION SITOVUUS Taloussuunnitelman vuosi 2016 on sitova talousarviovuosi. Sitovuustaso on käyttötalousosassa tulosalueittain toimintamenot ja toimintatulot. Investointiosassa luetellut investoinnit kohteittain. Kunnanvaltuuston hyväksymä pienhankintaraja on 10.000 euroa. Mikäli yksittäinen hankinta jää tämän rajan alle, kustannukset kirjataan käyttötalouspuolelle, vaikka määrärahavaraus on investointiosassa. Palkkamenojen ja muiden
13 henkilöstösivukulujen menot ovat sitovia, niitä ei voi käyttää muiden menojen katteeksi. Tuloslaskelmassa sitovia erä ovat verotulot, valtionosuudet, korkotuotot ja kulut, muut rahoitustuotot ja kulut. Rahoituslaskelmassa sitovia eriä ovat antolainojen lisäys ja vähennys, pitkäaikaisten saamisten lisäys ja vähennys sekä pitkäaikaisten lainojen lisäys ja vähennys. Sitovuus edellyttää sitä, että kunnanvaltuustolle on ennen talousvuoden loppua annettava selvitys poikkeamasta ja tehtävä muutos talousarvioon. Kunnanhallitus on oikeutettu lainanottoon ja lainojen takaisinmaksuun rahoituslaskelmassa merkittyjen muutosten rajoissa. Talousarvion sitovuutta tullaan edelleen korostamaan vuoden 2016 aikana. Talouden seurantaan kiinnitetään erityistä huomiota. Kuukausiraportin yhteydessä seurataan käyttötalouden ja investointien toteutumista hallintokunnittain, kunnan saatavatilannetta sekä kunnan henkilöstömäärää ja poissaoloja työpaikoittain. Kustannuslaskentaa kehittämällä hallintokuntien kustannustietoisuutta lisätään. 5. KÄYTTÖSUUNNITELMAT Sen jälkeen kun valtuusto on vahvistanut talousarvion, tulee toimielinten päättää talousarvioehdotusten laadintavaiheessa hyväksymiensä käyttösuunnitelmien tarkistamisesta vastaamaan valtuuston hyväksymää talousarviota. Edelleen myös viranhaltijan tulee tarkistaa käyttösuunnitelmaehdotuksensa vastaamaan toimielimen hyväksymää tulosyksilön käyttösuunnitelmaa. Käyttösuunnitelmien on sopeuduttava myös valtionosuusviranomaisten päätöksiin. Toimielimet vastaavat siitä, että tulot kertyvät kunnalle käytettyjen määrärahojen suhteessa. 6. PERHON TULEVAISUUSSEMINAARIT Vuonna 2016 järjestetään vähintään kaksi yksipäiväistä valtuustoseminaaria. Ensimmäinen keväällä osavuosikatsauksen valmistuttua ja toinen syksyllä, kun toinen osavuosikatsaus on valmis. 7. TIEDOTTAMINEN Annettujen tavoitteiden toteutumista seurataan 4 kuukauden välein laadittavissa osavuosikatsauksissa, jonka lautakunnat käsittelevät kokouksissaan ja kunnanhallitus esittää tiedoksi tarkastuslautakunnalle ja kunnanvaltuustolle. Ajantasaista tiedottamista henkilöstölle ja kuntalaisille lisätään. Henkilöstöinfot pyritään järjestämään keväällä ja syksyllä.
14 8. HENKILÖSTÖ Sijaisten ottamisessa on ensisijaisesti kiinnitettävä huomiota laitoksen/osaston mahdollisuuksiin selviytyä tehtävien järjestelystä ilman sijaisten ottamista. Sijaiseksi on ensisijaisesti pyrittävä ottamaan kunnan palveluksessa olevaa, tilapäisesti lomautettavaa henkilöstä. Henkilöstömenot ovat sitovia. Täyttämättömien virkojen/toimien henkilöstömenojen säästöä ei voida käyttää palkkojen tarkistukseen tai muuhun tarkoitukseen ilman valtuuston hyväksymistä. Avoimeksi tulevia virkojen ja toimien täyttämisessä kunnanhallitus harkitsee tapauskohtaisesti täyttämismenettelyn. Sijaisuuden täyttäminen tapahtuu talousarvion puitteissa hallintosäännön mukaan. 9. HANKINNAT Hankinnat tehdään määrärahojen puitteissa ja noudatetaan kunnanvaltuuston hyväksymiä hankintaohjeita sekä niiden perusteella annettuja määräyksiä ja ohjeita sekä EU:n direktiivejä. 10. TALOUSARVIOMUUTOKSET Talousarviovuoden aikana seurataan valtionosuusviranomaisten ratkaisuja. Mikäli tuloperusteissa tapahtuu vähennyksiä, kunnanhallituksella on valtuus antaa ohjeita talousarvion kattamiseksi. Kunnanhallituksella on oikeus hyväksyä paikallisia virka- ja työehtosopimuksia talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. 11. ELINKEINOTOIMINTA JA YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Painopistealueita: Toimintaympäristön vahvistaminen Yritysneuvonta ja -kehittäminen Yritysverkostojen ja yritysten yhteistyön edistäminen Elinkeinopoliittinen edunvalvonta Elinkeinojen kehittämisrahoitus 12. TALOUSSUUNNITELMAVUODET 2017 JA 2018 Kunnallisverontulojen arvioidaan suunnitelmakaudella kasvavan vuosittain. Kiinteistöverotulot kasvavat suunnitelmakaudella tuulivoimapuistojen käynnistymisen ansiosta.
15 Käyttötalouden valtionosuudet eivät kasva suunnitelmavuosina 2017 2018. Käyttötalousmenot eivät voi kasvaa suunnitelmakaudella. 13. TAVOITTEET KONSERNIYHTEISÖILLE Kuntakonserniin kuuluu seuraavat tytäryhteisöt: Perhon Kehitysyhtiö 100 %, Kiinteistö Oy Perhon Kartano 100 %, As Oy Perhonjokiranta 60 %, Perhon Opiskelija-asunnot Oy 60 % ja As Oy Rivihiekka 63,9 % sekä kuntayhtymät Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan Koulutuskuntayhtymä ja Keski-Pohjanmaan liitto. Tavoitteet: konserniyhteisöjen toiminnan on tuettava koko kunnan tavoitteiden toteutumista ja tuotava kunnalle lisäarvoa toiminnallaan konserniyhteisöjen ja kuntayhtymien on toimittava taloudellisesti ja kannattavasti sekä oltava vaikuttavuudeltaan yhtiön tarkoituksen mukaisia Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt: - asuntokannan kuntotason ylläpitäminen on toteutettava vuotuisin peruskorjaustoimin vuosittain päivitettävän viisivuotiskorjaussuunnitelman mukaisesti Kuntakonserniin kuuluvat tyttäret raportoivat taloudestaan puolivuosittain; ensimmäisen vuosipuoliskon katsaus on elokuun osavuosikatsauksen yhteydessä. 14 TULOSLASKELMAN JA RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Tuloslaskelmaosan yhteydessä esitetään tulorahoituksen riittävyyttä koskevat tavoitteet ja niiden savuttamista mittaavat tunnusluvut. Myynti ja maksutulojen osuudelle kunnan toimintamenoista voidaan asettaa tavoitearvo. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla: toimintatuotot prosenttia toimintakuluista.
16 Kunnan koko, toimintojen yhtiöitttäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Tunnuslukua voidaan tulkita siten,että maksurahoituksen osuuden kasvu vahvistaa kunnan tulorahoitusta. Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista Tunnusluku on 39,7 %. Kun tunnusluvun arvo on 100 prosenttia tai suurempi, voidaan kunnan tulorahoituksen katsoa olevan riittävä tai ylijäämäinen. Kunnan talous on heikkenevä ja kunta velkaantuu, kun vuosikate on keskimääräistä poistonalaista investointitasoa alempi. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. (Keskimääräinen investointien omahankintameno määräytyy tp 2014 ts 2018 poistonalaisten investointien keskimäärästä, 3,15 milj..) Vuosikate euroa/asukas Vuosikatteelle saadaan kuntakohtainen tavoitearvo, kun keskimääräinen vuotuinen investointitaso jaetaan asukasmäärällä. Tavoitearvo on 1.078 euroa/asukas. Vuosikate talousarviossa olisi tavoitearvolla olisi 3,15 milj. euroa, ta 2016 on 1,25 milj. euroa.
17 Taseen kertynyt yli-/alijäämä Pitkän aikavälin tulorahoitustarve voidaan asettaa taseen kertyneen yli-/alijäämän perusteella. Taseen kertyneeseen yli-/alijäämään on tiivistetty kunnan koko tuloshistoria. Kun kertynyt yli-/alijäämä jaetaan kunnan asukasmäärällä, saadaan vertailukelpoinen tunnusluku kuntien välisessä vertailussa. Vertailtavien kuntien tulee kuitenkin kuulua samaan kuntakokoluokkaan. Tavoitearvon tulisi olla vähintään 300 400 euroa asukas.
18 Lainanhoitokate Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1 2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Vuoden 2016 lainanhoitokate on 1,02.
19
20
21
22
23
24 MENESTYSTEKIJÄT Elinvoimainen ja tasapainoinen elinkeino-rakenne Ravintopalvelut Siivous- ja pesulapalvelut Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö TOIMENPITEET YLEINEN HALLINTO Yritysneuvonta Maatalouden elinvoimaisuus Riittävä asunto- ja teollisuustonttitarjonta Riittävä vuokra-asuntojen määrä Täysipainoinen laadukas lähiruoka Käyttäjien tarpeiden mukainen siivous Koulutustarvekartoitus Onnistunut rekrytointi Täydennyskoulutus Varhaisen tuen malli Työnohjaus MITTARIT Pk-yritysten lukumäärä/kaikki yritykset Uusien yritysten määrä Työpaikat kpl/sektoreittain Spv:t /vuosi Aktiivitilojen lukumäärä Työttömyysprosentti Vapaiden tonttien määrä Vapaat vuokra-asunnot Ajantasainen omavalvonta Kokonaistaloudellisuus Elintarvikkeiden kotimaisuusaste % Siivottavat neliöt pv Siivottavat neliöt/työntekijä /m2 Käydyt kehityskeskustelut Kelpoisuuden täyttävien työntekijöiden ja viranhaltijoiden määrä Koulutuspäiviä 3/ työntekijä Sairauspoissaolojen määrä/ työntekijä maan keskitasoa
25 TALOUSARVIO 2016, talous- ja toimintasuunnitelma 2017-2018 YLEINEN HALLINTO Tilivelvolliset: kunnanjohtaja Lauri Laajala, hallintojohtaja Mervi Pääkkö Toimielin Keskusvaalilautakunta Vaalit: Eduskunta-, europarlamentti-, kunnallis- ja presidentinvaalit Tehtävä Keskusvaalilautakunta vastaa kunnallisten-, valtiollisten ja EU-vaalien toimittamisesta sekä mahdollisista kansanäänestyksistä. Asetetut tavoitteet Vaalien toimittamisessa pyritään virheettömyyteen ja tulospalvelussa nopeuteen. Vuoden 2016 aikana ei ole vaaleja. Oikeusministeriö korvaa kunnalle europarlamenttivaalien järjestämisen ( / äänioikeutettu kuntalainen). Voimavarat Keskusvaalilautakunta 5 jäsentä ja sihteeri
26 Vuonna 2017 on Kuntavaalit (varsinainen vaalipäivä on 9.4.2017) ja vuonna 2018 on Presidentinvaalit (varsinainen vaalipäivä on 21.8.2018). Toimielin Tarkastuslautakunta Tehtävä Sen lisäksi, mitä kuntalain 71 ja 75 :ssä säädetään, lautakunnan on: seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet arvioida tulevia tavoitteita ja sitä onko taloussuunnitelma toteuttamiskelpoinen konsernitarkastuksen tuomat uudet tehtävät. Asetetut tavoitteet Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja valmistelevat työskentelyään varten vuosittain tarkastussuunnitelman tehtävänsä toteuttamista varten. Voimavarat Tarkastuslautakunta, 5 jäsentä Vuosien 2015 2016 lakisääteisen tilintarkastuksen tarkastuspäiviä on tarkastusvuotta kohden noin 10 päivää. Päivien määrä täsmentyy vuosittain tarkastussuunnitelmassa.
27 BDO Audiator Oy:n määräämänä kuntalain 72 :n mukaisena vastuunalaisena tilintarkastajana toimii JHTT Asko Vanhatupa Sihteerinä toimii kanslisti Kaarina Vainionpää Talous Toimielin Kunnanvaltuusto Tehtävä Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista ja suuntalinjoista. Asetetut tavoitteet Kunnan tarjoamien palveluiden järjestäminen taloudellisesti ja tehokkaasti itsenäisenä kuntana omana tuotantona. Voimavarat Kunnanvaltuusto 21 valtuutettua
28 Talous Toimielin Kunnanhallitus ja tilapäiset toimikunnat Tehtävä Kunnanhallituksen tehtävänä on kunnanvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti huolehtia kunnan toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta ja tuloksellisesta hoitamisesta kuntastrategian mukaisesti. Asetetut tavoitteet vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä vastata valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta valmistelee talouden sopeuttamisen vaatimat organisaatiomuutokset valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa, käyttää puhevaltaa sekä antaa tarvittaessa ohjeita tehtävät hoidetaan lain, hyvän talouden ja hallinnon sekä valtuuston asettamien periaatteiden mukaisesti v. 2016: avustuksissa on 28.000 : 18.000 palvelujen osto ikäihmisille 10.000 kunnanhallituksen käyttövaroihin Voimavarat Kunnanhallitus 9 jäsentä
29 Talous Toimielin Hallintopalvelut Tehtävä - Kunnanjohtaja toimii viraston päällikkönä, hallintojohtaja tai vastaava on yleisen osaston osastopäällikkö ja palkka-asiamies tehtävänä on järjestää kunnan päätöksenteko luotettavasti, varmasti ja taloudellisesti vastaa kunnan asioiden tiedottamisesta vastaa yhteistoiminnasta ja virka- ja työehtosopimusten mukaisista neuvotteluista työntekijäjärjestöjen kanssa tuottaa kunnan tarvitsemat toimisto-, talous- ja atk-palvelut tuottaa kunnan tarvitsemat ruokapalvelut sekä siivous- ja pesulapalvelut järjestää ja koordinoi asuntotointa, elinkeinotoimen palveluja sekä metsänhoitoa ja myyntiä hallintopalvelut sisältää myös yhteistoimintaosuudet (Kuntaliitto, K-P:n liitto ym.) Tehtäväalue palvelee kunnanhallitusta, -valtuustoa, kuntalaisia, hallintokuntia, viranhaltijoita, työntekijöitä sekä kaikkia kunnan yhteistyötahoja. Asetetut tavoitteet Johtaa kunnan hallinnon ja palvelujen kehittämistä kuntastrategian mukaisesti. Huolehtii talouden sopeuttamisesta ja sen vaatimista tarvittavista toimenpiteistä. Henkilöstön hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota, henkilöstösuunnitelma päivitetään ajan tasalle. Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Kunnanjohtaja 1 1 1 Hallintojohtaja/ tai vastaava 0,4 0,4 Viranhaltijoita ja työntekijöitä yht. 1 1,4 1,4
30 Talous Toimielin Muu yleishallinto Tehtävä Muuhun yleishallintoon kuuluvat kunnallisverotus sekä Metsänhoito- ja myynti. Osuus verotuskustannuksiin on 70.000 euroa. Talousarvioon sisältyy metsänmyyntiä 100 000 ja myyntivoittoja 100.000. Asetetut tavoitteet Metsän myynnin kilpailuttaminen ja metsänhoidollisten toimenpiteiden valvonta sekä tehtyjen metsäkauppojen toteutumisen seuranta kiinteistöjen myynnin valmistelu (lomarantatontit) investointiosassa on varauduttu metsätaloussuunnitelman päivittämiseen vuonna 2016
31 Toimielin Sisäiset palvelut/ Henkilöstöhallinto ja yhteistyöryhmä Tehtävä Tehtäväalue hoitaa koko kunnan henkilöstön työterveyshuollon, yhteisen koulutuksen ja tyky-toiminnan. Kaikki kustannukset vyörytetään tilinpäätöksessä hallintokunnille henkilöstömäärän suhteessa. Asetetut tavoitteet Työhyvinvointi, työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan liittyvä varhaisen tuen malli vastuualueiden esimiesten käytössä työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja parantamiseksi Kehityskeskustelut ja työnvaativuuden arviointi koko kunnan vakituisen henkilöstön kanssa hoidetaan vuosikellon mukaisesti Eläköitymiseen varaudutaan ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla. Tyky-toimintaan on varattu 20.000 euron määräraha
32 Henkilöstöhallinnon kustannukset kirjataan sisäisinä menoina eri hallintokunnille henkilöstömäärien suhteessa. Toimielin Sisäiset palvelut/ Toimisto-, talous- ja atk-palvelut Tehtävä Tehtäväalue hoitaa koko kunnan palkanlaskennan, kirjanpidon, raha- ja maksuliikenteen, osto- ja myyntilaskutuksen, toimisto- ja atk-palvelut. Asetetut tavoitteet Tehtäväalue palvelee kunnanhallitusta, -valtuustoa, kuntalaisia, hallintokuntia, viranhaltijoita, työntekijöitä sekä kaikkia kunnan yhteistyötahoja. Tehtäväalueen tuottamia isännöinti- ja/tai kirjanpitopalveluja käyttävät myös kuntakonserniin kuuluvat Kiinteistö Oy Perhon Kartano, Perhon Opiskelija -asunnot Oy, As Oy Rivihiekka ja Perhon Kehitysyhtiö Oy sekä As Oy Perhonjokiranta. Yleishallinnon tulee suorittaa sille kuuluvat toimisto-, talous- ja henkilöstöhallinto- sekä tukipalvelutehtävät mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti sekä hyvän asiakaspalveluperiaatteen mukaisesti. Palvelut tuotetaan toimistotiiminä ja tehtävänimikkeitä muutetaan vastaamaan toimenkuvaa. Edelleen pyritään ostolaskujen verkkolaskujen määrän kasvattamiseen ja paperilaskujen osalta keskitettyyn skannaukseen.
33 Henkilöstö Tietotekniikan hyödyntämistä päivittäisessä työssä pyritään lisäämään palveluja kehittämällä. Toimisto- ja taloustiimin kustannukset vyörytetään aiheuttamisperiaatteen Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Toimistosihteeri 1 1 1 Kanslisti 1 1 1 Taloussihteeri 1 1 1 Palkanlaskija 1 1 1 Atk-vastaava 1 1 1 Toimistonhoitaja (ennen Sote) 1 1 1 Kanslisti (ennen Sote) 1 1 1 Toimistosihteeri (ennen Tekla) 0,5 0,5 0,5 Kanslisti (ennen Tekla) 1 1 1 Kanslisti (ennen Kasvatus- opetus) 1 1 1 Toimistotyöntekijä 2 2 2 Viranhaltijoita ja työntekijöitä yht. 11,5 11,5 11,5 Toimielin Sisäiset palvelut/ Ruokapalvelut Koulujen keittiöt ja Jalmiinakodin keittiö
34 Tehtävä Ruokapalvelut kattaa ateriapalvelut kunnan kaikissa toimipisteissä. Palvelut koskevat kaikkia ikäryhmiä. Koko kunnan ruokahuolto on keskitetysti yhden työnjohdon alaisuudessa. Asetetut tavoitteet Valmistuskeittiöitä on kolme: Keskuskoulu, Möttösen koulu ja Jalmiinakoti. Keskuskoulun keittiössä tehdään koulukeskuksen, Oksakosken koulun, Päiväkodin ja ryhmäperhepäivähoidon ateriat. Möttösen koulu valmistaa ruoan omaan käyttöönsä. Jalmiinan keittiössä valmistetaan palvelukeskuksen tarvitsemat ateriat, Asuntola Aamuruskon ja Toimintakeskuksen ateriat sekä kotiin kuljetettavat ateriat. Ruokapalvelut valmistaa päivittäin lounaat ja välipalat oppilaille ja päiväkotiin ja lisäksi aamupalat, päiväkahvit, päivälliset ja iltapalat palvelukeskukseen. Terveydellisistä tai muista syistä erikoisruokavalio valmistetaan, mikäli oppilaalla on erityisruokavaliotarpeesta asianmukainen todistus. Ateriat suunnitellaan ja toteutetaan asetettujen vaatimusten mukaisesti. Elintarvikesopimukset päättyivät 31.7.2015, mutta optiosopimuksella yhteistyö jatkuu vuoden 2015 loppuun. Ruokahuolto siirtyy Kokkolan hankintarenkaaseen vuoden 2016 alusta elintarvikehankintojen osalta. Hankinnat tehdään taloudellisesti, elintarvikkeiden laatutekijät huomioon ottaen. Talous- ja kustannusseurantaa varten on kaksi tulosyksikköä. Yksiköiden menot kirjataan sisäisinä menoina palveluja käyttäneille hallintokunnille. Kustannuslaskentaa ja hinnoittelua kehitetään sisäisen laskutuksen perustaksi. Ruokahuoltoon on varattu määräraha yhden henkilön palkkaamiseen työllistämistuella, lisäksi tarjotaan kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Uusien rakennushankkeiden yhteydessä selvitetään yhden valmistuskeittiön mallin käytäntö. Henkilöstö Yhteensä 11,5 henkilöä Ravitsemuspäällikkö, 1 Vastaava ravitsemistyöntekijä, 2 (Jalmiina ja Möttösen koulu) Ravitsemistyöntekijä, 8,5 (Jalmiina 4,5, koulut 3,5 ja päiväkoti 0,5) Tunnusluvut ja mittarit Tp 2014 TA 2015 TA 2016 Ateriamäärä /päivä Koulukeskus Möttönen YHTEENSÄ 650 640 640 Elintarvikkeet /ateria / koulupäivä 0,94 1,01 0,99 Henkilöstömenot / ateria / koulupäivä 1,73 1,92 1,98 Toimintakulut yhteensä / ateria / koulupäivä 2,95 3,15 3,21 (koulupäiviä 188) Aterian hinnassa ei ole huomioitu kiinteistökuluja.
35 Toimielin Sisäiset palvelut/ Siivouspalvelut Tehtävä Siivottavat alueet ovat Jalmiinakoti, terveyskeskus, koulut ja virastot, joissa siivoustiheys on mitoituksen mukainen. Lisäksi vuokra-asuntojen yhteiset tilat, paloasema, eläinlääkärin tilat, Seurojentalo, uuden Aamuruskon tilat ym. alueet siivotaan siivoustiimin toimesta, mutta eivät kuulu mitoitettuihin alueisiin. Asetetut tavoitteet Rakennusten siivouksessa huomioidaan käyttäjien tarpeet ja yleinen vaatimustaso sekä mahdollistetaan rakennusten ja rakennusmateriaalien pitkä taloudellinen käyttöikä. Siivoustoimeen ja pesulapalveluihin on varattu määräraha yhteensä noin kahden henkilön palkkaamiseen työllistämistuella, lisäksi tarjotaan kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Siivous- ja pesulapalvelut pyritään toteuttamaan nykyisellä henkilöstömäärällä kunnan omana työnä. Henkilöstö Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Siivoustyönohjaaja 0,5 0,5 0,5 Laitosapulaisia ja siivoojia 9 9 9,5
36 Talous Vaatehuoltaja 1 1 1
37 Tehtävä Tavoitteet Maaseututoimi ja elinkeinotoimi Maaseutuelinkeinot Tilivelvollinen: Toimistonhoitaja Seija Klemola Maaseutuyksikkö KaseKa vastaa maaseutupalvelujen järjestämisestä Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnissa sekä Kannuksen kaupungissa. Yhteinen toimielin aloitti toimintansa 1.1.2013. Perhon kunta ostaa yhteistoimintasopimuksen mukaiset palvelut Lestijärven kunnalta. Palvelusuunnitelman kuvaus Kannuksenkaupunki ja Kaustisen seutukunnan kunnat, Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli ovat solmineet maaseutuhallinnon yhteistoimintasopimuksen. Maaseutuasiamiehet ja johtava viranhaltija hoitavat maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa (210/2010) säädetyn lain mukaiset maaseutuelinkeinoviranomaiselle säädetyt viranomaistehtävät. Maaseutulautakunnan alaiset työntekijät tekevät sidosryhmien kanssa yhteistyötä maaseudunkehittämistehtävissä. Maaseutulautakunnan alaiset työntekijät voivat hoitaa myös muita kuin maataloushallintoon liittyviä kuntakohtaisia tehtäviä. Maaseututoimella on hajautettu toimintamalli: Jokaisessa kunnassa on toimipiste ja palvelu tuotetaan kaikkien sopimuskuntien alueella lähipalveluna. Viranhaltijat siirtyvät tarvittaessa eri työpisteisiin tarkoituksenmukaisuuden ja asiakaslähtöisyyden perusteella. Asiakkaat voivat asioida kaikissa sopimuskuntien toimipisteissä. Tavoitteet ja tunnusluvut Lakisääteisten tehtävien hoitaminen ajallaan ja virheettömästi. Viljelijäkoulutusten järjestäminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Annetaan neuvontaa ja avustetaan investointien suunnittelussa ja hakemisessa. Toimenpiteet Hoidetaan maataloustukien käsittely säädösten ja ohjeiden mukaan. Järjestetään sidosryhmien kanssa yhteistyössä koulutusta viljelijöille. Tiedotetaan aktiivisesti kuntatiedotteiden, nettisivujen ja sähköpostien avulla ajankohtaisista tukiin liittyvistä asioista. Osallistutaan aktiivisesti kunnissa järjestettäviin maaseudun kehittämispalavereihin. Kannustetaan sopimuskuntia ja viljelijöitä osallistumaan maaseudun kehittämishankkeisiin. Henkilöstö osallistuu ja kuuluu pääasiallisen työpisteensä tyky-toimintaan. Laatutavoitteet Kunnan tavoitteena on, että maksatus saatetaan järjestelmässä hyväksytty tilaan yhden kuukauden kuluessa maksatuksen esteen poistumisesta. Tukihaun tallennukset tehdään 20.6. mennessä. Päätökset viljelijöille toimitetaan kahden kuukauden sisällä maksatuksesta. Takaisinperintöjen osalta tavoitteena on, että takaisinperintäpäätös tehdään kuuden kuukauden sisällä takaisinperinnän perusteen muodostumisesta. Tuotantotavoitteet Maaseututoimi pysyy annetussa raamissa. (Yllä oleva teksti on Maaseutulautakunnan talousarviosta vuodelle 2016.) Perhon kunnan talousarviossa on varattu maatilojen kehittämistä varten 10.500 :n määräraha. Lisäksi Perhon kunnan talousarviossa on 3.000 :n
38 suuruinen määräraha, joka käytetään maatalouden kehittämistyöryhmän toimintaan, yrittäjien muistamiseen ja maatalousyrittäjien koulutuksiin. Henkilöstö Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ostopalveluna x x x Talous Tehtävä Resurssit Elinkeinotoimi ja projektit Yritystoiminnan aktivoiminen, toimintaympäristön vahvistaminen ja elinkeinotoiminnan tukeminen. Nuorten kesätyöllistymisen-, Etsivän nuorisotyön- ja Työpajatoiminnan- sekä joukkoliikenteen ostosopimusten kuntarahoitusosuudet Henkilöstö Perhon Kehitysyhtiö Oy on Perhon kunnan 100 % omistama kehitysyhtiö, jonka perustehtävä on aktivoida kunnan elinkeinopolitiikkaa ja edesauttaa perholaisten yritysten ja kuntaan yritystoimintaa suunnittelevien toimijoiden menestymistä. Perhon Kehitysyhtiön toimitusjohtajan tehtävät sisältyvät kunnanjohtajan tehtävänkuvaan, eikä yrityksellä ole palkattua työvoimaa.
39 Kase Yrityspalveluilta ostettava yritys- ja rahoitusneuvonta (Yritysneuvoja Mikko Hänninen) tuottaa yritysten ja yhdistysten perustamis- ja rahoitusneuvontaa sekä kehittämishankeneuvontaa. Kehittämishankkeissa, joissa Perhon kunta tai Kaustisen seutukunta on osarahoittajana, hallinnoivat yhteistyöorganisaatioiden (mm Kosek Oy, ProAgria Keski-Pohjanmaa, Centria ja Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä) projektihenkilöstö on käytettävissä projektikohtaisiin toimenpiteisiin alueen yrityksissä. Taloudellisten resurssien jakautuminen Kase Yrityspalvelu 44.000 Nuorten kesätyöllistäminen 10.000 muut projektien kehittämisrahat ja hallinto yhteensä 108.500, sisältäen Etsivän nuorisotyön ja Pajatoiminnan hankkeen kuntarahaosuuden 12.500 joukkoliikenteen ostosopimukset 122.000 avustus Perhon Kehitysyhtiölle 150.000 Toiminnalliset tavoitteet ja mittarit, Elinkeinotoimi ja yrityshankkeet 1.Toimintaympäristön vahvistaminen - Perhon kunnassa vapaana olevista (kunta ja yksityiset) liike- ja yritystiloista on koottu kohdekohtaiset toimitilakortit, joilla voidaan tehostaa tilojen markkinointia Mittari: Kaikista vapaana olevista toimitiloista on olemassa oma toimitilakortti - Perhon kunnassa vapaana olevista kaavoitetuista teollisuus- ja liiketonteista on koottu kohdekohtaiset tonttikortit, joilla voidaan tehostaa tonttien markkinointia Mittari: kaikista vapaana olevista, kaavoitetuista teollisuus- ja liiketonteista on olemassa tonttikohtainen tietokortti - Kehitysyhtiö on aloitteellinen, huomioiden asiakastarpeet ja kysynnän, uusien yritys- ja teollisuus tilojen rakentamisessa ja saneeraamisessa eri toimialoille 2.Yritysneuvonta ja -kehittäminen - Yritysneuvonta ja -kehittäminen toteutetaan aktiivisessa yhteistyössä Kase yrityspalveluiden kanssa - Käynnissä olevien kehittämishankkeiden (Kase) hyödyntäminen yrityskehittämisen resurssina - Aktiivinen yhteydenpito kunnassa toimiviin yrityksiin ja kehittämiskohteiden esille kaivaminen yritystapaamisten yhteydessä, sekä tarpeisiin soveltuvien kehittämisrahoitusten valmistelu Mittari: 50 kunnassa toimivaa yritystä on kontaktoitu, joko yrityskäyntinä tai puhelimitse. Kontaktit dokumentoitu. - Perhossa toimivien yritysten kehittämisaktiivisuuden nostaminen Mittari: 25 uutta työpaikkaa kunnassa toimiviin yrityksiin. 3. Yritysverkostojen ja yritysten yhteistyön edistäminen
40 - Yritysten aamukahvien ja yritystreffien aktivointi ja kierrättäminen eri yrityksissä Mittari: Järjestettyjä tapaamisia 15 kpl, joissa yhteensä 150 osallistujaa - Yritysten aktivoiminen isojen investointien (Tuulivoima, Hanhikivi, Äänekoski ym) yhteydessä järjestettäviin Match Making- ja Senssit- tyyppisiin verkostoitumistapahtumiin Mittari: 10 kpl perholaisia yrityksiä osallistuu ko tapahtumiin ja 1 kpl yritysverkosto/yhteistyöverkosto aloittaa, jossa perholainen yritys/yrityksiä mukana. 4.Elinkeinopoliittinen edunvalvonta - Kansallisen ja rakennerahastojen yritysrahoituksen hyödyntäminen Perhossa toimivissa yrityksissä - Logistisen saavutettavuuden parantaminen (verkko- ja tiehankkeiden edistäminen) 5.Elinkeinojen kehittämisrahoitus - Pienten käyttöpääomalainojen (max 10 000 ) myöntäminen kunnassa toimiville yrityksille. Perhon Kehitysyhtiö Oy:n myöntämä rahoitus ei ole asiakasyrityksen ensisijainen rahoitusvaihtoehto. Myönnettävälle rahoitukselle vaaditaan riittävät vakuudet ja rahoituksen vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti yhtiön hallituksessa. Mittari: Myönnetyillä rahoituksilla on turvattu kohdeyrityksissä olevien työpaikkojen säilyminen ja kohdeyritysten liikevaihdon kehittyminen on kääntynyt myönteiseen suuntaan Toiminnalliset tavoitteet ja mittarit, Nuorten kesätyöllistyminen Mittari: Tuella on kyetty edesauttamaan 35 perholaisen nuoren kesätyöllistymistä tuen ehtojen puitteissa. Etsivän nuorisotyön- ja Työpajatoiminnan osalta tavoitteet ja tulokset raportoidaan vapaa-aikatoimen ja joukkoliikenteen ostosopimusten osalta kasvatus- ja opetustoimen osioissa.
41 MENESTYSTEKIJÄT TAVOITE Palveluja tuotetaan asiakkaiden tarpeita vastaavasti, joustavasti ja määräaikojen puitteissa Asiakas saa hyvää, laadukasta ja ammattitaitoista palvelua Asiakaspalautteen myönteisyys myönteinen imago peruspalveluille Asiakkaan omatoimisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin sekä toimintakyvyn ylläpitoa ja edistymistä tuetaan Sujuvat ja toimivat hoitoketjut Hyvinvointi ja terveyden edistäminen korostuu kaikissa hoitoketjun vaiheissa Käytettävissä on osaavaa ja ammattitaitoista TOIMENPITEET SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Palvelut järjestetään ensisijassa omana toimintana, mitä tuetaan harkitulla ostopalvelun käytöllä Kehittämissuunnitelmat Asiakaspalautetta kerätään ja hyödynnetään systemaattisesti Tehostetaan ennaltaehkäisyä Sujuva ja joustava hoidonporrastus Tehtäväjako esh pth kotihoito selkeytyy Jokaisen toimintayksikön oman suunnitelman laatiminen ennalta ehkäisevistä toimintatavoista yhteistyössä muiden prosessien kanssa Koulutustarvekartoitus Onnistunut rekrytointi TAVOITETASO JA MITTARIT Lain määrittelemät määräajat Palveluista tiedotetaan kuntatiedotteessa vähintään 4 kertaa vuodessa Kehittämissuunnitelman mukainen aikataulu Asiakastyytyväisyys tasoa 4, asteikko 1-5 Asiakkaiden mahdollisuudet kantaa vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan lisääntynyt Keskimääräiset hoitoajat Hoitojono Käyttöaste Hoito- ja palvelukäytännöt uudistuvat vuoden 2013 aikana Ryhmätoiminnot käynnistyneet Kelpoisuuden täyttävien työntekijöiden ja
42 työvoimaa riittävästi. Henkilöstön osaamisen vahvistaminen Täydennyskoulutus Varhaisen tuen malli Työnohjaus viranhaltijoiden määrä Koulutuspäivät 3 / työntekijä Sairauspoissaolojen määrä/ työntekijä <13 päivää
43
44 TALOUSARVIO 2016 Talous- ja toimintasuunnitelma 2017-2018 PERUSTURVAN JOHTOKUNTA Tilivelvollinen: Perusturvajohtaja Nina Wikström Tehtävä Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Toiminta Johtokunta, hallintopalvelut, sosiaalimiestoiminta, potilasasiamiestoiminta ja yhteistoimintaosuudet Jyta-alueen toiminnoista. Toiminta- ajatus: Peruspalvelujen toimialan tehtävänä on turvata kuntalaisille yhdenvertaiset ja tasapuoliset lähi- ja erityispalvelut sekä mahdollistaa käytössä olevien voimavarojen tehokas käyttö. Asetetut tavoitteet Halsuan, Kannuksen, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnat ovat 1.1.2009 alkaen muodostaneet yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi. Samasta ajankohdasta alkaen Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä on vastannut peruspalveluiden järjestämisvastuusta yhteistoiminta-alueella. Kuntayhtymän liikelaitos Jyta tuottaa suurimman osan palveluista omana tuotantona alueen kunnille ja kuntalaisille sekä ostaa osan palveluista ostopalveluna oman tuotantonsa tueksi ja lisäksi. Perhon kunta tuottaa palvelut ensisijassa perholaisille siten kuin on yhteisesti sovittu vuosittain hyväksyttävässä palvelusopimuksessa järjestämisvastuun edellyttämän tason mukaisesti. Palvelutuotanto järjestetään elämänkaariajatteluun pohjautuen tulosalueittain: perheiden palvelut, kotihoito - ja palveluasuminen sekä terveyden- ja sairaanhoito. Eri tulosalueiden tulee kyetä moniammatilliseen ja rajapintoja ylittävään yhteistyöhön asiakkaan parhaaksi. Palvelutuotantoa ohjaavat kuntalaisten palveluntarve, lainsäädäntö sekä tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Perhon sosiaali- ja terveystoimi tarjoaa kuntalaisten hyvinvointiin, terveyteen, turvallisuuteen sekä elämänhallintaan liittyviä tasavertaisia palveluja. Palveluprosesseja tarkastellaan ja muotoillaan uudelleen sekä henkilöstöresurssit kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti palvelutarpeen mukaan. Toiminnan tulee olla vaikuttavaa. Palvelutuotannon mitoitus sekä vastuualueet tarkistetaan kaikissa yksiköissä säännöllisesti. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveystoimen henkilökunta on osaavaa ja he kokevat työnsä mielekkääksi. Perusturvajohtajalla on kokonaisvastuu Perhon sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannosta.
45 Henkilöstö Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Viranhaltijoita ja työntekijöitä 1 1 1 1 PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN STRATEGINEN SUUNNITELMA 1.1. Strateginen katsaus Peruspalveluliikelaitos Jyta vastaa Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon Toholammin ja Vetelin kuntien ja Kannuksen kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden järjestämisestä. Liikelaitos on perustettu 1.1.2009 ja sillä on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu edellä mainittujen kuntien osalta. Liikelaitos on osa Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymää ja kuntayhtymän valtuusto on myös Jytan valtuusto. Liikelaitos tuottaa suurimman osan palveluista omana tuotantona alueen kunnille ja kuntalaisille. Palvelutuotantoa täydennetään ostopalveluilla. Perhon kunta tuottaa palvelut ensisijassa perholaisille yhteisesti sovitun järjestämisvastuun edellyttämän tason mukaisesti. Palvelutuotanto on järjestetty elämänkaariajatteluun pohjautuen tulosalueittain: perheiden palvelut, terveyden- ja sairaanhoito sekä kotihoito ja palveluasuminen. Kuntien kanssa yhteinen tärkeä strateginen valinta on korostaa kaikessa toiminnassa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Kunnat hyväksyvät vuosittain palvelusopimuksen, jossa määritellään kunnan saamat palvelukokonaisuudet, siihen varatut määrärahat sekä linjataan yhdessä sovittavat toiminnalliset painopisteet tai järjestämistapaa koskevat erityisehdot. Järjestämisvastuussa olevana tahona peruspalvelulautakunta hyväksyy palvelusopimuksen. Palvelusopimuksen tulee kaikissa kunnissa sisällöltään täyttää kuitenkin järjestämisvastuun edellyttämä vähintään lakisääteinen ja peruspalvelulautakunnassa hyväksytty palvelutaso. Vuoden 2015 aikana liikelaitoskuntien toimintaa on entistä määrätietoisemmin ohjattu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja kuntakohtaisuus palvelusopimuksissa on vähentynyt ja jokilaakson tai koko alueen merkitys on korostunut. Liikelaitoksen palvelutuotannon strategiset linjaukset tehdään talous- ja toimintasuunnitelman yhteydessä. Vuoden 2014 aikana liikelaitoksen alueen kunnat uusivat palvelusuunnitelman ja uuden palvelusuunnitelman toimiaika kattaa vuodet 2015-2016. Myös Kuntamaisema Oy:ltä ostetut ns. maisemaraportit ja niiden yhteinen käsittely ovat toimineet strategisten linjausten miettimisen kenttänä ja ohjanneet muutoksia. Peruspalveluliikelaitoksen talousarvio vuodelle 2016 on valmisteltu kuntayhtymän taloushallinnon antamien ohjeiden ja kuntien kanssa käytyjen palvelusopimusneuvottelujen pohjalta. Kuntien kanssa käytävät palvelusopimusneuvottelut on ensimmäisen kerran järjestetty jokilaaksoittain 3-4 kunnan yhteisenä neuvotteluna. Talousarvion laadinnassa on huomioitu suunnitellut ja toteutetut muutokset, jotka vaikuttavat kustannuksiin. Omistajakuntien viesti heikosta taloudellisesta tilanteesta on otettu huomioon niin pitkälle kuin se on ollut mahdollista. Vaikea yleinen taloustilanne maassa vaikuttaa liikelaitokseen myös asiakasmäärissä eri palveluissa. Palvelujen tarpeessa ilmenee toden- näköisesti lisäystä, esim. työllisyysasioiden hoito mutkistuu ja myös toimeentulotuen käyttö voi kasvaa. Liikelaitoksen toimipisteissä jatketaan strategisten linjausten mukaisesti painopisteen siirtämistä
46 avohuoltoon ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Ennalta ehkäisevien ja hyvinvointia edistävien toimintatapojen kehittämisessä ja palvelutuotannon tehostamisessa ei ole varaa vähentää toimenpiteitä ja kehittämistä. Palveluiden järjestämisestä ja toiminnassa yleensäkin olisi oltava entistäkin kekseliäämpi ja avoimempi myös uusille ja ennakkoluulottomille tavoille. Kunnilla on käytössä sähköinen hyvinvointikertomus, jota voi käyttää hyväksi hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimenpiteiden ja päätösten suunnittelussa ja päätöksenteossa. Liikelaitoksen toiminnassa jatketaan aikaisempina vuosina aloitettua palvelurakenteiden muutosta ja laadittujen toimintaohjelmien toteuttamista. Vuonna 2016 painopiste ikäihmisten palveluiden kehittämisessä on kotihoidossa, kuntoutuksen ja ikäihmisten ennaltaehkäisevän työn kehittämisessä. Mielenterveyskuntoutujien palvelurakenneohjelman toteuttamista ja tavoitteiden syventämistä jatketaan. Mielenterveystyön avopalveluissa jatketaan ns. yksiportaisen palvelujärjestelmän rakentaminen yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. 1.2. Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristössä omistajakuntien huono taloudellinen tilanne heijastuu liikelaitoksen toimintaan ja edellyttää liikelaitoksen toimintojen sopeuttamista taloudelliseen tilanteeseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia pitäisi pystyä edelleen karsimaan. Tämä ei ole kasvavien tarpeiden keskellä helppoa. Uudet tekniset mahdollisuudet, mm. videoneuvottelut, omahoito-ohjelmat tarjoavat uusia mahdollisuuksia kuntalaisille ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjille palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden takaamiseen. Maakunnallisen Sote-tuotantoalueen valmistelu jatkuu tiiviinä vuonna 2016, jotta uusi tuotantoalue saadaan käynnistettyä 1.1.2017. Liikelaitoksen henkilökunta osallistuu tähän työhön aktiivisesti ja tuo työssä esiin oman tietämyksensä alueen asukkaiden tarpeista ja optimaalisista palveluratkaisuista. Liikelaitoksen palvelutuotanto ja sen kehittäminen ei saisi tästä valmistelusta häiriintyä, vaan nykyisen palvelutuotannon ja kehittämistyön pitäisi sote-uudistuksesta huolimatta jatkua häiriintymättä. Tämä vaatii tarkkaa miettimistä, miten rajalliset resurssit suunnataan ja käytetään. 1.3. Strategiset linjaukset Liikelaitoskunnat ovat vuoden vaihteessa 2015 hyväksyneet yhteisen palvelusuunnitelman vuosille 2015-2016. Suunnitelma tehtiin kahden vuoden ajaksi, koska valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisvaihtoehdot ja suunta olivat niin täynnä vaihtoehtoja, ettei ollut mahdollista ottaa strategisella tasolla kantaa kahta vuotta kauemmas. Keski-Pohjanmaalla on aloitettu työ vähintään Keski-Pohjanmaan maakunnan laajuisen tuotantoalueen muodostamiseksi. Liikelaitos ja sen omistajakunnat osallistuvat ko. tuotantoalueen muodostamiseen, hallinnollisen rakenteen valmisteluun, toimintatapojen uudistamiseen ja strategisten linjausten valmisteluun. Palvelusuunnitelman mukaisesti Jyta-alueella vuonna 2016 korostetaan rajattomuutta palveluiden käytössä sekä kehitetään prosesseja ja yhtenäistetään toimintaan omalla alueella. Prosessien kehittämisessä erityistä huomiota kiinnitetään kaikilla tulosalueilla kuntouttavaan toimintaan ja kuntouttavaan työotteeseen. Asiakkaiden ja potilaiden motivoiminen itse toimimaan oman kuntoutumisensa, oman toimintakykynsä säilyttämiseksi ja parantamiseksi on tärkeää. Muita tärkeitä asioita palvelusuunnitelman pohjalta ovat muutosten läpiviemisen arviointi, henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen, omistajien ja toimijoiden sitoutuminen tavoitteisiin ja periaatteisiin,