Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Samankaltaiset tiedostot
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Aperehuruokinnan periaatteet

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Maississa mahdollisuus

Kaura lehmien ruokinnassa

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Tuotosseurannan tulokset Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Maitovalmennus Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

Rehuarvojärjestelmä. Ruokintasuositukset. Kesän 2004 päivitys. Valkuaissuositukset

Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska)

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

Hyödyllinen puna-apila

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Sari Kajava, Annu Palmio

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Tankki täyteen kiitos!

MaitoManagement 2020

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

Näkyykö lehmien terveys ja hyvinvointi tuotantomäärissä?

KPI-Avain valiolaiselle maitotilayrittäjälle

Säilörehun tuotantokustannus

TUTKITUSTI TEHOKKAAT MAITURI E -REHUT ENEMMÄN MAITOA, ENEMMÄN RASVAA, ENEMMÄN VALKUAISTA

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16,

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16,

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Rehuanalyysiesimerkkejä

Ruokinnan teemavuosi

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer ProAgria Oulu

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Tuotosseurannan tulokset 2013

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus


Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia.

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Maitotilan resurssitehokkuus

Seosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot

Transkriptio:

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019

Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun laatu Rehuannoksen koostumus eri tuotosluokissa Ravintoaineiden hyväksikäyttö maidontuotannossa

ProAgrian ruokinnan suunnittelun peitto on parantunut 2015 2016 2017 2018 Ruokinnan suunnittelu lehmille, % TuSetiloista Ruokinnan suunnittelu hiehoille, % TuSetiloista Ruokintasuunnitelmia lehmille, kpl/tila 65 67 66 69 54 55 56 59 3,9 4,4 4,6 4,8 Ruokinnan seurantalaskelmat, Seuranta- ja Jaksolaskelmat kertovat ruokinnan toteutuksesta.

Rehujen kulutus v. 2018 kg ka/le/vuosi Ostorehujen osuus 33,9 % (+ 1,2 %-yks) 41; 0 % 71; 1 % 297; 4 % 224; 3 % 471; 6 % 1; 0 % Säilörehu Laidun+vihanta Heinä+olki 1014; 13 % 3939; 51 % Vilja Täysrehu 1300; 17 % Puolitiiv. Tiiv.+rouheet Sivutuotteet Kivennäiset 108; 1 % 282; 4 % Erikoisrehut Muut Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2018-31.12.2018. 161 karjaa (keskim. 45,9 le/karja), joiden keskituotos oli 9 579 maito-kg/lehmä.

Rehunkulutus 2017 ja 2018 % kuivaaineesta 2017 2018 Erotus 2018 2017 Säilörehu 3 758 3 939 181 50,9 50,8 Laidun+vihanta 260 282 22 3,5 3,6 Heinä+olki 57 108 51 0,8 1,4 Vilja 1 233 1 300 67 16,7 16,8 Täydennysrehut (entiset täysrehut) 984 1 014 30 13,3 13,1 Valkuaistäydennysrehut (ent puolitiiv.) 522 471-51 7,1 6,1 Valk.rehut (ent. Tiivisteet) 329 297-32 4,5 3,8 Sivutuotteet 161 224 63 2,2 2,9 Kivennäiset 62 71 9 0,8 0,9 Erikoisrehut 23 41 18 0,3 0,5 Muut 1 1 0,0 0,0 7 390 7 748 358 100 100 Keskimäärin: 10 278 EKM-kg 1,33 EKM/kg ka (ummessaolo ml)

Väkirehu-%:n ja ostorehujen osuuden kehitys 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Väkirehu-% ka:sta 44,7 45,9 45,0 45,3 45,0 44,9 44,1 Ostorehuja, % ka:sta 30,0 32,3 32,3 32,9 32,3 32,7 33,9 Viljasta ostettua v. 2016 v. 2017 v. 2018 24 % 23 % 32 % Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2018-31.12.2018. 161 karjaa (keskim. 45,9 le/karja), joiden keskituotos oli 9 579 maito-kg/lehmä.

Keskimääräinen laitumen syönti eläintä kohti aika vakio karjakoosta riippumatta 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Laidunruohoa, kg ka/lehmä, kesä 2018 0.0-12.4 12.5-24.9 25.0-49.9 50.0-99.9 100.0-199.9

Laitumen osuus (laidunta yli 200 kg ka) touko-syyskuu 2018 62; 2 % 32; 1 % 30; 1 % 13; 0 % 0; 0 % 340; 10 % 1314; 38 % 428; 12 % Väkirehu-% keskimäärin 43 % 593; 17 % 592; 17 % 0; 0 % 49; 2 % Säilörehu Laidun+vihanta Heinä+olki Vilja Täysrehu Puolitiiv. Tiiv.+rouheet Sivutuotteet Kivennäiset Erikoisrehut Muut

60 50 40 30 20 10 Vähirehujen määrä kasvaa tuotostason noustessa ostorehuissa vain vähän vaihtelua Väki- ja ostorehujen osuus tuotosluokittain v 2018. 26,9 24 36,2 30,9 31,9 42,5 35,3 45,5 0 0-5999 6000-7999 8000-9999 10000-11999 Ostorehut % ka:sta Väkirehut % ka:sta Lin. (Väkirehut % ka:sta ) Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2018-31.12.2018. 161 karjaa (keskim. 45,9 le/karja), joiden keskituotos oli 9 579 maito-kg/lehmä.

Väkirehun osuus kasvaa lievästi tilakoon kasvaessa Väkirehu- ja ostorehu-% karjakokoluokittain v. 2018 60 50 40 30 20 41,2 42,9 43,7 43,9 45 39 33,6 30,8 32,8 22,2 49,6 46,7 10 0 0.0-12.4 12.5-24.9 25.0-49.9 50.0-99.9 100.0-199.9 200.0-999.9 Ostorehut % ka:sta Väkirehut % ka:sta Lin. (Väkirehut % ka:sta ) Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat 1.1.2018-31.12.2018. 161 karjaa (keskim. 45,9 le/karja), joiden keskituotos oli 9 579 maito-kg/lehmä.

Ostorehukustannukset, snt/meijerimaitolitra v. 2018 Keskituotosluokka Snt/litra 6 000 7 999 9,51 8 000 9 999 9,64 10 000-11 999 9,86 Kaikki keskim. 9,79 Karjakoko Snt/litra 12.5-24.9 10,16 25.0-49.9 9,61 50.0-99.9 9,42 100.0-199.9 10,41 Kaikki keskim. 9,79 Vrt. vuosi 2017 8,87 Ostorehukustannus nousi + 0,92 snt/meijerimaitolitra edellisvuoteen verrattuna. Tämä paikkaamiseksi maidon koostumuksen olisi pitänyt parantua: Valkuainen: + 0,1 %-yks. (0,7 0,65 snt) ja Rasva: + 0,1 %-yks. (0,25 0,39 snt)

Paljonko tuotettiin maitoa yhdellä kilolla rehun kuiva-ainetta tuotosluokittain 2018? Maitotuotos, l/kg ka, lyps. lehmät ** Vaihtelu, l/kg ka (kpl) Keskimäärin alle 6000 6000 7999 keskituotos, kg 8000 9999 10 000 11 999 yli 12 000 1,31 1,02 1,15 1,27 1,37 1,53 1,09-1,50 0,76-1,41 0,98-1,31 1,10-1,43 1,21-1,53 1,29-1,84 (2 145) (9) (148) (1 151) (804) (33) Lähde: ProAgrian Päivälaskelmat/Tilakunto. EKM/kg ka Seurantalaskel masta ja KPI- Avaimesta!

EKM-kg/kg ka lypsävät lehmät 2018 (ProAgria Päivälaskelmat 2018, n 5 200 kpl) EKM-kg/kg ka Keskimäärin 1,44 Hajonta 0,13 pienin 25 % 1,35 50 % 1,44 75 % 1,52 98 % 1,70 Keskimäärin: 10 278 EKM-kg 1,33 EKM/kg ka (ummessaolo ml)

Kpl/tila Säilörehu analysoidaan parhailla tiloilla useammin kuin kerran kuukaudessa 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Alle 6 8 10- Yli 12 8-10000 6000 000 12000 000 vuosi 2015 1,7 2,9 5,3 7,5 6,3 vuosi 2016 2,0 3,0 5,8 10,1 9,8 vuosi 2017 2,5 3,0 6,5 9,9 12,5 vuosi 2018 2,7 3,3 6,6 11 14,6 Tuotosluokka Keskimäärin 7,9 kpl/tila/v. 2018

Säilörehun laatu (D-arvo) lypsävien dieetissä eri vuosina % analyyseistä Nurmisäilörehun D-arvo Alle 6000 6 8 000 8-10000 Keskimäärin 10-12000 Yli 12 000 Vuosi 2015 676 664 671 675 680 687 Vuosi 2016 682 673 678 682 685 690 Vuosi 2017 680 655 677 680 683 686 Vuosi 2018 678 668 673 678 680 680 70 60 50 40 30 20 10 0 Yli 680 D-arvon säilörehujen osuus v. 2017 ja 2018 alle 6 000 6-8 000 8-10 000 10-12 000 yli 12 000 v. 2017

Säilörehun laatu syksy 2016-2018 Nurmi-sr 1. sato Syksy 2016 Syksy 2017 Syksy 2018 Kuiva-aine, g/kg ka 360 332 432 D-arvo, g/kg ka 683 687 698 Raakavalk, g/kg ka 137 144 139 Kuitu NDF g/kg ka 537 546 514 Syönti-indeksi 110 107 115

% mg/100 ml Maidon ureapitoisuus noussut (TuSekoelypsyt) Keskimääräinen valkuaispitoisuus Keskimääräinen ureapitoisuus 4,00 35,0 3,80 3,60 30,0 25,0 20,0 3,40 15,0 3,20 10,0 3,00 53 2 4 6 8 10121416182022242628303234363840424446485052 2017 2018 2019 5,0 0,0 53 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 2017 2018 2019 Syksyllä maidon pitoisuudet olivat todella hyvät, ero edellisvuoteen tasoittumassa v 2019 puolella Maidon ureapitoisuus on noussut parin vuoden takaiselle tasolle

kg/pv % Maidon määrä ja rasvapitoisuus (TuSe-koelypsyt) Koelypsyn keskimääräinen maitotuotos, kg/lypsyssä oleva lehmä 5,00 Keskimääräinen rasvapitoisuus 32,5 32,0 31,5 4,80 4,60 31,0 30,5 30,0 29,5 4,40 4,20 4,00 29,0 28,5 28,0 53 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 3,80 3,60 53 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 2017 2018 2019 2017 2018 2019

Ravintoaineiden hyväksikäyttö 2015-2018 ME MJ OIV g /ekm kg /valkuais g Typen hyväksikäyttö, % Fosforin hyväksikäyttö, % v. 2015 5,67 1,59 27,1 27,6 v. 2016 5,71 1,61 27,4 27,8 v. 2017 5,68** 1,63 27,4 27,8 v. 2018 5,87** 1,65** 26,6 27,1 Aineisto: ProAgria Jaksolaskelmat eri vuosina **= ummessaolokausi mukana. Vrt. lypsävät keskimäärin 5,47 MJ/EKM-kg ja OIV 1,53 g/valkuais-g Maidon ureapitoisuus vuosina 2014-2018 2014 2015 2016 2017 2018 Urea 28,9 27,8 26,0 27,6 28,5 vaihtelu (21-36) (20-35) (18-34) (20-35) (21-36)

Keskimääräinen lypsävien dieetti eri tuotosluokissa 2018 Tuotos kg,v. syönti kgka/pv ME MJ/kgka Dieetin syönti-i väkirehu- % Raakaval k g/kg ka OIV g/kg ka PVT g/kg ka RR g/kg ka Kuitu g/kg ka Tärkkelys g/kg ka Lypsävät lehmät 6 000-8 000 20,5 10,8 114 43 163 96 24 45 398 151 8 000-10 0000 22,2 10,8 119 46 168 98 27 46 390 154 10 000-12 000 23,3 10,8 123 47 170 99 28 46 383 159 yli 12 000 24,3 10,8 127 43 172 99 29 45 381 157 Aineisto: ProAgria Päivälaskelmat v 2018 (vähintään 4 lask/tila)

Keskimääräinen ummessaolevien dieetti eri tuotosluokisssa 2018 Karjan keskituotos Ummessaolevat syönti kgka/pv ME MJ/kgka väkirehu- % Raaka-v. g/kgka OIV g/kgka PVT g/kgka RR g/kgka Kuitu g/kgka Tärkkelys g/kgka 6 000-8 000 8,2 10,62 6 137 82 16 40 522 15 8 000-10 0000 8,5 10,49 8 136 82 16 40 527 22 10 000-12 000 8,8 10,43 9 140 82 20 39 525 23 yli 12 000 9,0 10,34 9 136 81 17 39 533 15 Aineisto: ProAgria Päivälaskelmat v 2018 (väh. 4 kpl/tila))

Rehunkulutus hiehoille Rehunkulutus hiehoille, v. 2018 yht kg ka % laidun + vihanta 247 8,7 säilörehu 2150 75,4 heinä + olki 121 4,2 vilja 110 3,9 täysrehu 98 3,4 pt + muut valk 70 2,5 kivennäiset 24 0,8 kaupalliset juomarehut ja muut rehut 32 1,1 2 852

Mukaan napattavaa Säilörehun osuus rehuista on puolet, väkirehua 44 %, ostorehuja reilu kolmannes Kuiva kesä näkyy selvimmin ostoviljan määrän kasvuna ja pitoisuuksien paranemisena Maidon ureapitoisuus noussut aiemmalle tasolle säilörehun valkuaispitoisuuden nousun myötä Tervetuloa! ProAgria Maitovalmennus 4.-5.9.2019 SH Presidentti, Helsinki

Kiitos ja hyvää kevättä 2019!