TUTKITUSTI TEHOKKAAT MAITURI E -REHUT ENEMMÄN MAITOA, ENEMMÄN RASVAA, ENEMMÄN VALKUAISTA
|
|
- Juho-Matti Juusonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2012 TUTKITUSTI TEHOKKAAT MAITURI E -REHUT ENEMMÄN MAITOA, ENEMMÄN RASVAA, ENEMMÄN VALKUAISTA
2 RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut
3 ENEMMÄN MAITOA JA RASVAA PAREMPI KANNATTAVUUS Vaikka lehmien tuotos on viime vuosikymmeninä kolminkertaistunut, energian hyväksikäyttö ei ole parantunut. Maitokiloa kohden tarvitaan sama määrä energiaa kuin 50 vuotta sitten. Lehmien koko on kasvanut ja ne pystyvät syömään enemmän. Rehut ovat myös entistä energiapitoisempia. Raaka-aineiden maailmanlaajuisten hinnannousujen vuoksi ruokintakustannus on kohonnut suhteessa maidon hintaan, joten ruokinnan tehokkuutta pitää parantaa. Maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksien noustessa maitotili kasvaa. Valkuaiskymmenyksen arvo on edelleen korkeampi kuin rasvan, mutta molemmilla on vaikutusta. Eniten tiliä kartuttaa maidon määrä, joten tuotoksen nousu parantaa kannattavuutta. Raisioagro on hakenut patenttia rehukeksinnölle, jolla maidon rasvapitoisuutta ja maitotuotosta kyetään lisäämään. Maituri E -rehujen ainutlaatuinen raaka-ainekoostumus yhdistettynä Raisioagron valmistusmenetelmään nostaa sekä tuotosta että maidon pitoisuuksia. Ravintoaineiden hyväksikäyttö tehostuu, joten samalla rehumäärällä tuotetaan enemmän maidon energiaa. Käytännön kokemukset ja MTT:n tutkimustulokset osoittavat, että Maituri E toimii niin kontrolloiduissa tutkimusolosuhteissa kuin laajemmissa kenttäkokeissa erilaisten karkearehujen ohella. Maituri E -täysrehu nosti koetilojen maidon rasvapitoisuutta useita kymmenyksiä ja kasvatti maitotuotosta. Parantuneiden pötsiolosuhteiden ansiosta menetelmä edistää myös nurmirehun sulavuutta. Kun rehun hyväksikäyttö tehostuu, lehmien ei tarvitse käyttää liikaa kudosrasvoja maidontuotantoon. Tämä edesauttaa myös hedelmällisyyttä. Tässä oppaassa kerrotaan Maituri E -rehujen hyödyistä ja annetaan vinkkejä tehokkaaseen ruokintaan. SISÄLLYS Tehokkuutta rehun hyväksikäyttöön... 4 Maaningan kokeesta vakuuttavia tuloksia... 7 Maituri E -täysrehu... 8 Amino-Maituri E -puolitiiviste Tyytyväiset tuottajat, hyvinvoivat lehmät Lisäpuhtia huippukarjaan Tehokkaampaa tiinehtymistä Patenttiratkaisu parantaa kannattavuutta Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut 3
4 YLEISTÄ TEHOKKUUTTA REHUN HYVÄKSI- KÄYTTÖÖN Vuosikymmenten myötä lehmien tuotos on moninkertaistunut, mutta energian hyväksikäyttö ei ole tehostunut. Maituri E -täysrehu todistaa, että energian hyväksikäyttöä voi parantaa. Rehutehokkuuteen vaikuttavat monet tekijät. Lypsykauden alussa lehmä voi tuottaa samalla syöntimäärällä jopa kaksi kertaa enemmän maitoa kuin kauden lopussa. Jos karjassa on paljon hiehoja, jää tuotos pienemmäksi, sillä hiehot käyttävät osan energiasta kasvamiseen. Lisäksi ruokinta ja olosuhteet vaikuttavat tehokkuuteen. Ruokintaa voi tehostaa Ruokinnan tehokkuutta pystyy lisäämään muun muassa parantamalla rehujen sulavuutta, jolloin sontaan päätyy vähemmän energiaa. Metaanina haihtuvan energian määrä on pahimmillaan jopa yli 10 % lehmän syömästä energiasta. Vähentämällä metaanin muodossa haihtuvan energian osuutta saadaan samalla rehulla enemmän maitoa. Kun lehmien energia-aineenvaihduntaa tehostetaan, voidaan samalla rehumäärällä tuottaa enemmän maidon energiaa. Maituri E tuotti samalla rehun syönnillä 2,7 kiloa enemmän energiakorjattua maitoa MTT:n Maaningan kokeessa: rehun energia käytettiin tehokkaammin maidonmuodostukseen. Maidonmuodostus on hormonien säätelemä monimutkainen entsymaattinen prosessi, joka vaatii solutasolla runsaasti energiaa ja sopivia lähtöaineita. Maidon pääkomponentit laktoosi, valkuainen ja rasva syntetisoidaan utareen soluissa. Sen lisäksi, että Maituri E tuottaa sopivia lähtöaineita maidon muodostukseen, se tehostaa energian sekä valkuaisen hyväksikäyttöä. Kasvu näkyy maitotilissä Maidon perushinta on kuluvan syksyn aikana 43,30 snt/ litra. Perushintainen maito sisältää 3,3 % valkuaista ja 4,3 % rasvaa. Pitoisuuksien nousu kasvattaa maidon hintaa. Valkuaiskymmenyksen nousu perustasolta kohottaa litralle maksettavaa hintaa 0,65 snt ja rasvakymmenyksen 0,24 snt. Perushinnan päälle tuottajille maksetaan pohjoista tukea tukialueen mukaan. Lisäksi meijeri maksaa jälkitilin markkinatilanteesta riippuen. Kun maidon perushinta on 43,30 snt/l ja esimerkiksi 30-lehmäisellä, kg vuodessa tuottavalla tilalla maidon valkuaispitoisuus kasvaa 2 kymmenystä ja rasvapitoisuus 3 kymmenystä, ja lisäksi tuotos nousee yhden kilon päivässä, maitotili kasvaa lähes tuhannella eurolla kuussa. TUOTOKSEN JA PITOISUUKSIEN NOUSUN VAIKUTUS MAITOTILIIN 30 LEHMÄN KARJASSA Aiempi rehu Maituri E Erotus maidon perushinta 43,30 snt/l tuotos kg/kk 0,433 x = /kk valkuaispitoisuuden nousu 2 kymmenystä = 1,30 snt/l rasvapitoisuuden nousu 3 kymmenystä = 0,72 snt/l maidon hinta 45,32 snt/l tuotoksen kasvu 900 kg/kk, yht kg/kk 0,4532 x = /kk +913 /kk = /vuosi 4 Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut
5 MAITURI E TEHOSTAA ENERGIAN JA VALKUAISEN HYVÄKSIKÄYTTÖÄ Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut 5
6 MAITOTUOTOS KASVOI JA PITOISUUDET NOUSIVAT 6 Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut
7 MTT:N RUOKINTAKOE MAANINGAN KOKEESTA VAKUUTTAVIA TULOKSIA Maituri E -rehujen toimivuus on osoitettu kontrolloiduissa koeolosuhteissa: ravintoaineiden hyväksikäyttö parani, maitotuotos kasvoi ja maidon pitoisuudet nousivat. MTT:n Maaningan tutkimusnavetan ruokintakokeessa verrattiin kahta täysrehua vilja-tiivisteruokintaan. Täysrehut (A ja B) olivat samalla reseptillä valmistettuja, mutta niiden prosessointi ja rasvahappokoostumus poikkesivat hieman toisistaan. Täysrehu B vastasi Maituri E:tä. Säilörehuna oli toisen sadon timotei-nurminataseos, jonka D-arvo oli keskimäärin 63 ja raakavalkuaisprosentti 15. Kokeeseen kuului kolme perättäistä jaksoa: Ensimmäisellä jaksolla kaikki lehmät olivat samalla vilja-tiivisteruokinnalla. Toisella jaksolla lehmät saivat pelkästään koetäysrehuja. Kolmannella jaksolla palattiin takaisin vilja-tiivisteseokseen. Enemmän maitoa ja rasvaa Maituri E -täysrehu kohotti koelehmien maidon rasvapitoisuutta ja maitotuotosta. Lisäksi valkuaispitoisuus lisääntyi lievästi, vaikka yleensä rasvan noustessa valkuainen pyrkii laskemaan. Ensimmäiseen koejaksoon verrattuna Maituri E nosti energiakorjattua maitotuotosta peräti 2,7 kiloa. Ero on tilastollisesti merkitsevä. Ryhmien välisessä rehujen kulutuksessa ei ollut eroa, joten Maituri E -rehu käytettiin vertailurehua tehokkaammin maidonmuodostukseen. Koejaksolla ensikot saivat 10 kg ja vanhemmat lehmät 13 kg täysrehua päivässä. KOEJAKSON TUOTOSLISÄ PERUSJAKSOON VERRATTUNA Rehu A Maituri E Energiakorjattu maitomäärä (EKM), kg/pv +0,9 +2,7 MAIDON PITOISUUDET KOEJAKSOLLA Rehu A Maituri E Rasva-% 3,94 4,31 Valkuais-% 3,52 3,57 MAIDON PITOISUUKSIEN MUUTOS, KOEJAKSO VS. PERUSJAKSO Rehu A Maituri E Rasva-% 0,09 +0,23 Valkuais-% 0,05 +0,01 Tehokkaampaa ravinteiden hyväksikäyttöä Maaningan kokeen tulokset osoittavat, että Maituri E -täysrehulla energian ja valkuaisen hyväksikäyttöä voidaan tehostaa. Tulokset todistavat ravintoaineiden hyväksikäytön parantuneen. Lisäksi maitotuotos ja maidon rasvapitoisuus nousivat selvästi ja valkuaispitoisuudessakin nähtiin positiivinen kehitys. Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut 7
8 MAITURI E MAITURI E -TÄYSREHU Ruokinnan muutos on nopein tapa vaikuttaa tuotokseen ja maidon pitoisuuksiin. Uusi Maituri E -täysrehu kasvattaa tutkitusti molempia. Parin viime vuosikymmenen ajan maidontuotannon painopisteessä ovat olleet rasvapitoisuuden vähentäminen, valkuaispitoisuuden lisääminen ja rasvahappokoostumuksen muuntaminen. Kehityssuunta on kuitenkin muuttunut: maitorasvan kulutus on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Suomen maidontuotannon maakiintiö ei täyty, joten tuotosta ja rasvapitoisuutta on varaa lisätä. Maituri E -täysrehu on kehitetty nostamaan sekä tuotosta että maidon pitoisuuksia, vaikka yleensä rasvan noustessa valkuainen laskee. Maitotilissä huomaa eron, kun sekä pitoisuudet että maitomäärä lisääntyvät. Pienempi väkirehumäärä riittää Maituri E:n lisäksi ei tarvita lisävalkuaista, vaikka säilörehussa olisi matala raakavalkuaispitoisuus. Tämä säästää ruokintakuluissa, kun tiivisteiden hinnat ovat korkealla. Energian hyväksikäytön parantuminen varmistaa hyvän tuotoksen entistä pienemmällä väkirehumäärällä. Pyydä Raisioagrosta ruokintasuositus, kun olet saanut säilörehusta analyysin. Patenttiratkaisulla lisää tehokkuutta Uusissa rehuissa hyödynnetään Raisioagron valmistusmenetelmää, jonka avulla muun muassa suojataan rehun komponentteja, kuten aminohappoja, tärkkelystä ja rasvahappoja. Tämä tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä. Menetelmä myös parantaa nurmirehun sulavuutta, koska nopeasti fermentoituvat hiilihydraatit ja rasvahapot eivät häiritse mikrobien toimintaa. Metaanin tuotanto vähenee, kun osa ravinteista sulaa vasta ohutsuolessa. Maituri E sisältää rehuaineita, jotka Raisioagron valmistusmenetelmään yhdistettynä nostavat maitotuotosta ja maidon pitoisuuksia. Tuotoksen ja pitoisuuksien kohentuminen mahdollistaa tuottajalle entistä suuremman maitotilin. 8 Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut
9 TÄYSREHUN VAIKUTUKSET NÄKYVÄT MAITOTILISSÄ Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut 9
10 VALKUAISREHU TUO TEHOA KOTOISEEN RUOKINTAAN 10 Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut
11 AMINO-MAITURI E AMINO-MAITURI E -PUOLITIIVISTE Ravinteiden hyväksikäyttöä tehostavan Amino-Maituri E -puolitiivisteen teho on todettu käytännön ruokinnassa. Se kohottaa maidon pitoisuuksia ja tuotosta. Amino-Maituri E -puolitiivisteessä on useita maidon koostumukseen vaikuttavia tekijöitä. Niiden yhteisvaikutus ja rehun prosessointi mahdollistavat sekä tuotoksen että pitoisuuksien nousun. Samalla ravinteiden hyväksikäyttö tehostuu. Muista Amino-Maitureista uusi E eroaa siten, että siinä on mukana myös hieman viljaa. Näin viljaa saadaan käsiteltynä ruokintaan. Täysrehussa koko rehuseos ja kaikki vilja on käynyt prosessin läpi. Puolitiivisteruokinnalla pääosa viljasta tulee erikseen. Myös Amino-Maituri E:n teho on todettu käytännön ruokinnassa; useat tilat ovat nähneet sen kohottavan sekä tuotosta että maidon pitoisuuksia. Valkuaista voi vähentää Koska E -rehut parantavat valkuaisen hyväksikäyttöä, voidaan ruokinnan valkuaistasoa hieman alentaa normaaliin tiivisteeseen tai puolitiivisteeseen verrattuna. Tällä on suuri taloudellinen merkitys erityisesti silloin, kun valkuaisraaka-aineiden hinnat ovat korkeat. Tuotoksen ja pitoisuuksien kohotessa tulos paranee edelleen. Kun säilörehusta on tehty analyysi, sen perusteella kannattaa pyytää ruokintasuositus Raisioagrosta. Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut 11
12 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSET TYYTYVÄISET TUOTTAJAT, HYVINVOIVAT LEHMÄT Jo sadoilla suomalaisilla maitotiloilla on kokeiltu uusia Maituri E -rehuja, ja tulokset ovat huimia. Koetiloista 98 prosentilla maitotuotos kasvoi ja pitoisuudet nousivat. Maituri E -rehut ovat saaneet suuren suosion käytännön tiloilla. Uusien rehujen tehoa selvitettiin tiloille lähetetyllä kyselyllä. Kysely kartoitti tankkimaidon pitoisuuksien kehitystä uusiin rehuihin siirtymisen jälkeen. Vertailukohteena olivat aiemmin syötetyn rehun tuottamat pitoisuudet sekä valtakunnallinen pitoisuuksien kehitys samalla ajanjaksolla. Tuottajat todistavat: rehukeksintö toimii Lähes sadalta tilalta saadun palautteen perusteella voidaan todeta, että sekä Maituri E -täysrehu että Amino-Maituri E -puolitiiviste nostavat maidon pitoisuuksia. Täysrehun vaikutukset ovat keskimäärin hieman suuremmat kuin puolitiivisteen. Huomionarvoista on, että vaikka seurantajakson aikana maan keskimääräiset tankkimaidon pitoisuudet laskivat, Maituri E -rehun käyttäjillä ne nousivat. Tilastokeskuksen mukaan maidon keskimääräinen rasvapitoisuus laskee yleensä tammi kesäkuussa 2 kymmenystä. Koetiloilla se nousi samaan aikaan noin 3 kymmenystä. Maidon valkuaispitoisuus nousi koetiloilla keskimäärin vajaan kymmenyksen. Myös säilörehujen laatuvaihtelut näkyivät seurannan tuloksissa. Pääosalla tiloista maidon rasvapitoisuuden nousu oli selkeää ja voimakasta. Muutamalla yksittäisellä tilalla vaikutukset olivat vähäisempiä, mikä osoittaa säilörehun laadun merkityksen. MAIDON RASVAPITOISUUDEN KEHITYS KOKO MAASSA JA MAITURI E -KOETILOILLA Rasva-% 4,6 4,5 4,4 4,3 4,2 4, E käyttöön Kaikki tilat Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Koko maa v 2011 Koko maa v E -koetilat v Lähde: Tike (koko maan tiedot). MAITURI E -KOETILOJEN MAIDON RASVAPROSENTTI ENNEN REHUN VAIHTOA JA SEN JÄLKEEN Rasva-% 4,8 4,6 4,4 4,2 4,0-1 Rasva-% Rehun vaihto Aika, kk 12 Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut
13 RASVAPITOISUUS NOUSI KOETILOILLA KESKIMÄÄRIN 3 KYMMENYSTÄ Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut 13
14 MARJUT MARTTILA ILOITSEE TÄYSREHUN TUOMASTA TEHOSTA 14 Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut
15 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSET LISÄPUHTIA HUIPPUKARJAAN Marttiloiden kahden karjan tuotos on ollut suuri jo pitkään, mutta uusi Maituri E -täysrehu paransi tuotosta ja pitoisuuksia entisestään. Lammilaiset Marjut ja Ville Marttila ovat olleet uuteen rehuun varsin tyytyväisiä, vaikka myös aikaisempi rehu toimi erinomaisesti. Marttiloiden kahdessa parsinavetassa, Marttilassa ja Onnelassa, on yhteensä noin 40 lehmää. Karjan keskituotos on ollut päälle kiloa jo pidemmän aikaa. Parempien pitoisuuksien toivossa Maituri vaihdettiin E-versioon. Terveyttä ja pitkää ikää Korkeasta tuotoksesta huolimatta lehmät ovat olleet terveitä ja kestäviä; karjassa on 90-tonnari Syreeni sekä 135-tonnari Omena, jonka viime vuoden tuotos oli kiloa. Tilalla on vuosien kuluessa juhlittu Omenan lisäksi myös toista satatonnaria. Tuotoksen lisääntymisen myötä myös herumishuiput ovat nousseet. Useamman kerran poikineet lehmät heruvat kiloa ja ensikot kiloa. Omenan uusi herumishuippu on 71,2 kiloa ja Syreenin peräti 75,6 kiloa. Lehmät lypsävät tasaisesti lypsykauden loppuun asti. Notkahduksia ei tule, vaikka poikimaväli pitenisikin. Marttilan jalostuskarjassa on ollut lisäksi useita sonninemiä. Jatkossa tilan jalostustavoitteissa keskitytään lehmien lypsytyyppisyyteen ja jalkojen kestävyyteen, sillä tuotosta ja kokoa on jo riittävästi. Rehun vaihto kannatti Siirtyminen Maituri E -täysrehuun on sujunut ilman ongelmia. Marttilan navetassa maidon pitoisuudet ovat olleet Onnelaa alhaisemmat, joten pitoisuuksien nousu on ollut siellä voimakkaampaa. Marttilat kokevat pitoisuuksien parantumisen kompensoivan rehukustannusten kasvua hyvin vaihto Maituri E:hen on kannattanut. MAIDON PITOISUUKSIEN MUUTOS Rasva-% Valkuais-% Marttila 4,06 4,56 3,41 3,78 Onnela 4,30 4,59 3,45 3,70 Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut 15
16 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSET TEHOKKAAMPAA TIINEHTYMISTÄ Amino-Maituri E -puolitiiviste on edistänyt karjan hedelmällisyyttä Mäkrämäen tilalla. Ruokinnan muutos näkyy myös tuotoksen ja pitoisuuksien nousuna. Pekosten karja viettää kesäpäivät laitumella. Pieksämäkeläiset Leena ja Timo Pekonen vaihtoivat puolitiivisteeksi Amino-Maituri E:n maaliskuun lopussa. Sen jälkeen siemennyksiä ei juuri ole uusittu. Vaikka tuotos ja pitoisuudet ovat parantuneet, hedelmällisyyskin on kohentunut. Pekosten parikymmenpäinen karja lypsää keskimäärin kiloa. Korkea tuotos on yleensä haaste hedelmällisyydelle. Nyt näyttää lupaavalta: Amino-Maituri E:n aikana poikineista yhtäkään ei ole tarvinnut uusia. Lehmät syövät säilörehun ohella viljaa ja puolitiivistettä. Tarvittaessa annetaan myös tiivistettä. Kesällä päivät vietetään laitumella ja yöt syödään säilörehua navetassa. Peltoa on yhteensä 33 hehtaaria, joten viljallekin riittää alaa. Uusi rehu on tuonut tulosta Leena tuli Timon kotitilalle emännäksi vuonna 1987, jolloin jalostusneuvojan tehtävät vaihtuivat käytännön karjanhoitoon. Lomittajana toimivat pojat Pekka ja Antti auttelevat tilan töissä ainakin kiireaikoina. Viime vuonna tähän aikaan tilanne oli tuotosten kannalta huono. Moni eläin oli ummessa ja maitomäärä pysyi matalana, kun loputkin olivat menossa umpeen. Nyt päivämaidot ovat noin 10 kiloa korkeammat ja pitoisuudet paremmat kuin vuosi sitten. Ruokinnalla on toki suuri merkitys, mutta kovan tuotoksen taustalla näkyvät myös jalostajan valinnat. MAIDON PITOISUUKSIEN KEHITYS Rasva-% Valkuais-% Maaliskuu 4,04 3,35 (aiempi rehu) Huhtikuu 4,35 3,45 (Amino-Maituri E käyttöön) Toukokuu 4,41 3,50 Kesäkuu 4,42 3,46 Heinäkuu 4,38 3,52 Elokuu 4,41 3,63 16 Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut
17 PÄIVÄMAIDOT OVAT NOUSSEET VUODESSA 10 KILOA Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut 17
18 18 Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut
19 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSET PATENTTIRATKAISU PARANTAA KANNATTAVUUTTA Siepin ja Lindellin tiloilla vaihto Maituri E -sarjan rehuihin tuntuu maitotilissä. CARINA JA GERHARD LINDELL OVAT OLLEET TYYTYVÄISIÄ UUTEEN REHUUN Uuden täysrehun teho tuntui heti Kauko Sieppi hoitaa Haapalan tilaa Muoniossa. Holsteinkarjassa on 17 lehmää sekä hiehoja. Ruokinta koostuu nurmisäilörehusta ja Maituri E -täysrehusta. Keskituotos on ollut jo jonkin aikaa yli kiloa, mutta varsinkin heikko rasvapitoisuus on ollut harmina. Juuri se sai Siepin kokeilemaan Maituri E:tä. Rehun vaihto näkyi heti parempina pitoisuuksina ja etenkin valkuaisen määrä nousi. Rehun vaihtaminen sujui helposti ja ongelmitta, vaikka aikaisemmin käytössä olivat toisen valmistajan rehut. Heruvien maitomäärät vaikuttavat lupaavilta, eivätkä väkirehumäärät ole muuttuneet vaihdon myötä. Sieppi on suunnitellut ruokinnan aiemmin itse, mutta nyt hänen aikeissaan on pyytää ruokintasuositus Raisioagrosta. MAIDON PITOISUUKSIEN MUUTOS Rasva-% 3,52 4,00 Puolitiiviste laski ureaa ja paransi hedelmällisyyttä Carina ja Gerhard Lindellin tilalla Kokkolassa karjan ruokintaa on tehostettu vähitellen, mikä näkyy tuotoksen nousuna ja parempina pitoisuuksina. Lindellit käyttivät aikaisemmin viljapitoista puolitiivistettä, jonka he vaihtoivat Amino-Maituriin puolitoista vuotta sitten. Päivätuotos nousi tuolloin 2,5 kiloa. Viime vuodenvaihteessa maidon urea nousi yli 40:n ja tilalla oli hedemällisyysongelmia, joten jotain piti tehdä. Energian ja valkuaisen suhde ei ollut optimaalinen. Säiliörehun valkuaisprosentti oli 20, mikä teki ruokinnasta haasteellista. Amino-Maituri Pro vaihdettiin keväällä energiapitoisempaan Amino-Maituri E:hen. Maidon rasvapitoisuus nousi 3 kymmenystä ja mikä parasta, maidon urea laski alle 30:n. Myös hedelmällisyys on kohentunut. Maidon rasvapitoisuuden kohoaminen kattaa hintaeron Amino-Maituri Pron ja Amino-Maituri E:n välillä. Bonuksena tulee hedelmällisyyden parantuminen. Valkuais-% 3,16 3,56 Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut 19
20 shop.raisioagro.com 9/2012
Tankki täyteen kiitos!
Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi
LisätiedotLypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
LisätiedotRehuopas. isompi maitotili
Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun
LisätiedotKaura lehmien ruokinnassa
Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty
LisätiedotParempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:
Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä
LisätiedotKotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon
Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,
Lisätiedot+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi
+1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotHerne lisää lehmien maitotuotosta
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä
LisätiedotHerne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit
LisätiedotMiltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotHIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi
HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin
LisätiedotKevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr
LisätiedotHiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotMinna Tanner, ProAgria Kainuu
Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian
LisätiedotYmpäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa
Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?
LisätiedotIII. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan
KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet
LisätiedotHärkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina
Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä
LisätiedotTuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto
Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 ProAgria Maito tulosseminaari 2017 9:45 Tuotosseuranta-tilojen tuotokset vuodelta 2016, johtava
LisätiedotRuokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi
LisätiedotRehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
LisätiedotHerne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos
LisätiedotRuokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esityksen sisältö: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2013 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko-
LisätiedotKesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta
Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä
LisätiedotRuokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä
LisätiedotRaision tilinpäätös Toimitusjohtaja Matti Rihko
Raision tilinpäätös 2011 Toimitusjohtaja Matti Rihko 14.2.2012 1 Raision hyvä tuloskehitys jatkui VUOSI 2011 Liikevaihdon kasvu +31 % 552,6 M (423,6 M vuonna 2010) Liiketuloksen parannus +66 % 31,8 M (19,2
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotMikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna
Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko
LisätiedotOnnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden
6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei
LisätiedotLIHAKARJAN RUOKINTAOPAS
V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet
LisätiedotPalkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen
Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu
LisätiedotKaikki meni eikä piisannutkaan
NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit
LisätiedotTäysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.
Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi
LisätiedotPalkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
LisätiedotMiten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio
Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000
Lisätiedot- Enemmän tuottoa ruokinnalla
KarjaKompassilla suunta maitotiloille - Enemmän tuottoa ruokinnalla Nurmiseminaari 2012 KarjaKompassi menu Minne päin KarjaKompassi näyttää? Miten KarjaKompassi tehostaa säilörehun hyödyntämistä? Mitä
LisätiedotEuroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen
Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina Maitovalmennus 5.9.2019 Auvo Sairanen Sisällys Tutkimuksen filosofia Tuotosvaste KarjaKompassin muutokset laskennan näkökulmasta Käytännön näkökulmia 2 3.9.2019
LisätiedotPalkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste
LisätiedotAutomaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta
Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Johanna Mäntyharju ProAgria Etelä-Pohjanmaa 14.2.2017 Väkirehun vaikutus lehmäliikenteeseen Väkirehun saanti
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tulosseminaari 5.4.2016 Tuotosseurannan raakadata rikastuu tiedoksi Asiakas Tiedon käsittely Laskenta Tilastot, tutkimus,
LisätiedotTerveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus Virpi Seppänen, Kalle Leino
Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus 5.9.2019 Virpi Seppänen, Kalle Leino Miksi eläinten terveyttä /hedelmällisyyttä hoidetaan? Eläin ei saa kärsiä. Ihmisiin ei saa tarttua tauteja. Maidon laatu
LisätiedotSuomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.
Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.
LisätiedotRaision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Q2/2013
Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2013 13.8.2013 Q2/2013 Q2/2013: Raision liiketulos parani Nykyisen Raision kaikkien aikojen paras kvartaalitulos Liiketulos 11,0 (10,6) M ilman kertaeriä 7,4 (7,1)
LisätiedotProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki
ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn
LisätiedotProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
ProTuotos-karjojen rehustus vuonna 2011 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esillä tänään: Mitä kuuluu KarjaKompassille? Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2011 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Sanna.nokka@proagria.fi p. 040 167 6363 Vuosi 2018 oli Tuotosseurannan 120. toimintavuosi Suomessa Lypsykarjan
LisätiedotMaissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala
Maissirehu lehmien ruokinnassa ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala 043 825 2684 Miksi tämä kiinnostaa? 1. Kehittyvät tilat haluavat testata uusia asioita 2. Mahtava satopotentiaali 3. Kaiken työn ulkoistaminen
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017 Kuva: Sanna Nokka Tuotosseuranta 2017 5028 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen - 7%. 218 498 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän vähennys verrattuna edelliseen
LisätiedotMiten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd
Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet Liz Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018 Game Farm, Singleton, Lancashire, UK Tilatutkimus Ruokinta talvella 2002 Käytännön
LisätiedotMAIDON PITOISUUDET RUOKINNAN VAIKUTUS
MAIDON PITOISUUDET RUOKINNAN VAIKUTUS Helsingin yliopisto Maataloustieteiden osasto 7.9.2018 Maidon koostumus Hinnoittelun peruste Hyvin erilaisia hinnoittelusysteemejä eri maissa Ruokinnan tasapainoisuuden
LisätiedotRASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA
RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45
LisätiedotSari Kajava, Annu Palmio
Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,
LisätiedotMaxammon ruokintateknologia
Maxammon ruokintateknologia Maxammon Maxammon teknologia on käytössä laajalti Euroopassa Uusiseelanti Irlanti Skotlanti Ranska Italia Espanja Hollanti Norja Ruotsi Viljaa enemmän ruokintaan, turvallisesti
LisätiedotTuotosseurannan tulokset 2013
Tuotosseurannan tulokset 2013 ProTuotos 2013 6 489 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -5,5%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 6,3 % ed. vuoteen verrattuna 228 954 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän
LisätiedotTerveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Mitä terveydenhuolto on? Lehmien työterveyshuoltoa Sairauksien ennaltaehkäisyä
LisätiedotLapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne
Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja 16.5.2017 Marketta Rinne Ruokinnan merkitys suuri Ruokintakustannukset muodostavat suurimman
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotTaulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-
Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg
LisätiedotKivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa
Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat
LisätiedotSeosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous
Seosrehuruokinnan taloudenhallinta Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Tavoite täydellisestä, helposta ja nopeasta seosrehuruokinnasta? Mitä vaaditaan että seosrehuruokinta toimii?
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
LisätiedotMärehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys
Arja Korhonen Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotMaitotilan resurssitehokkuus
Maitotilan resurssitehokkuus Sari Kajava Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta 9.4.2019 Iisalmi Johdanto Tuotantoon sijoitetut panokset vs. tuotannosta saatava
LisätiedotHyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
LisätiedotKokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat
Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,
LisätiedotHärkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa
Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Annu Palmio 1, Auvo Sairanen 1, Kaisa Kuoppala 2 Marketta Rinne 2 1 Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia, Halolantie 31 A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi@luke.fi
LisätiedotLypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko
Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)
LisätiedotSiirtymäkauden ajan ruokinta
Siirtymäkauden ajan ruokinta Tuomo Kokkonen ProAgria Maito valmennus 7.9.2017 31.8.2017 1 Kg/pv MJ/pv Lehmien energiavaje poikimisen jälkeen Vähintään 2. kerran poikineiden lehmien keskimääräinen syönti,
LisätiedotIlmo Aronen. Tutkimus- ja kehitysjohtaja, Raisioagro Helsingin yliopiston dosentti RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS 7.10.2014
Ilmo Aronen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, Raisioagro Helsingin yliopiston dosentti RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS 7.10.2014 1 Benemilk on tutkitusti tehokas 2 Sisältö Benemilk-tutkimukset Benemilk-tilatulokset
LisätiedotKesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta
Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen
LisätiedotAsiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta
Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme
LisätiedotKirkkaasti tehokkaimmat. ruokintaratkaisut. tilasi parhaaksi!
Kirkkaasti tehokkaimmat ruokintaratkaisut tilasi parhaaksi! 1 IFE-arvo uudistaa käsityksen ruokinnan tehokkuudesta Miksi yksi ruokinta tuottaa hyvin eikä ongelmia ole? Säilörehun ja viljan vaihtuessa tuotos
LisätiedotMaitovalmennus 4.9.2014. Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy
Maitovalmennus 4.9.2014 Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy Maitotilan (ja lehmän) tuotannollinen näkökulma optimiruokintaan (maitotuotto miinus rehukustannus)
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
LisätiedotNurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa
Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi
LisätiedotPalkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta
Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta Edellytykset Suomen valkuaisomavaraisuudelle Ilmo Aronen, Raisioagro Oy @IlmoAronen Kaikki eläimet tarvitsevat täydennysvalkuaista Täydennysvalkuaisella
LisätiedotKokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä
Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee
LisätiedotMaitoManagement 2020
MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:
LisätiedotRaision osavuosikatsaus tammi-syyskuu Jyrki Paappa, talousjohtaja Heidi Hirvonen, viestintä- ja IR-päällikkö Q3/2013
Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2013 5.11.2013 Jyrki Paappa, talousjohtaja Heidi Hirvonen, viestintä- ja IR-päällikkö Q3/2013 Q3/2013 kohokohdat Nykyisen Raision kaikkien aikojen paras vuosineljännes
LisätiedotPalkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus, Jokioinen Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta Hämeenlinna 12.12.2016 Luonnonvarakeskus
Lisätiedot08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI
Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen
LisätiedotRehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous
Rehukustannusten hallinta on taitolaji ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Mistä muodostuvat turhat rehukustannukset? Pilaantuneesta rehusta Maittamattomasta rehusta
LisätiedotLisää luomua: Valio ja LUOMU 2012
Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa
LisätiedotKarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti
KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen
LisätiedotRuokinnan teemavuosi
Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa
LisätiedotLaidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia
Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia 120 x 3 x 0,4 = 144 Tavoitteena tasaisen hyvä tuotos
LisätiedotTerve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma
Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Acetona-esite_8s.indd 1 30.8.2007 12:03:25 Tavoitteena kestävä, terve lehmä! Investoimalla lehmän terveyteen investoit tilasi tuottavuuteen.
LisätiedotRuokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen
Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu
LisätiedotMaituri jo 30 vuotta: Terveystietoisen rehuvalinta. Rehun rasvan laadulla on väliä. Uutisia Lantmännen Feediltä Kevät 2019
Uutisia Lantmännen Feediltä Kevät 2019 Maituri jo 30 vuotta: Terveystietoisen rehuvalinta Rehun rasvan laadulla on väliä Asiakastilojen kuulumisia ja hyviä vinkkejä Toimitusjohtajan katsaus Tutkimustuloksia
LisätiedotInfopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen
Infopäivät Kyyttö - ISK Eeva Vornanen/Juha Kantanen Kyyttökarja Kyyttö - itäsuomalainen nautarotu kuuluu perinteiseen suomenkarjarotuun ISK, johon kuuluu lisäksi lapinlehmä PSK ja länsisuomalainen LSK
LisätiedotSäilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen
Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun
LisätiedotJokainen tila on erilainen
Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Farmarin Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia kivennäis- AINEET Hyödynnä säilörehu- ja vilja-analyyseista
Lisätiedot