TUTKITUSTI TEHOKKAAT MAITURI E -REHUT ENEMMÄN MAITOA, ENEMMÄN RASVAA, ENEMMÄN VALKUAISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKITUSTI TEHOKKAAT MAITURI E -REHUT ENEMMÄN MAITOA, ENEMMÄN RASVAA, ENEMMÄN VALKUAISTA"

Transkriptio

1 2012 TUTKITUSTI TEHOKKAAT MAITURI E -REHUT ENEMMÄN MAITOA, ENEMMÄN RASVAA, ENEMMÄN VALKUAISTA

2 RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut

3 ENEMMÄN MAITOA JA RASVAA PAREMPI KANNATTAVUUS Vaikka lehmien tuotos on viime vuosikymmeninä kolminkertaistunut, energian hyväksikäyttö ei ole parantunut. Maitokiloa kohden tarvitaan sama määrä energiaa kuin 50 vuotta sitten. Lehmien koko on kasvanut ja ne pystyvät syömään enemmän. Rehut ovat myös entistä energiapitoisempia. Raaka-aineiden maailmanlaajuisten hinnannousujen vuoksi ruokintakustannus on kohonnut suhteessa maidon hintaan, joten ruokinnan tehokkuutta pitää parantaa. Maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksien noustessa maitotili kasvaa. Valkuaiskymmenyksen arvo on edelleen korkeampi kuin rasvan, mutta molemmilla on vaikutusta. Eniten tiliä kartuttaa maidon määrä, joten tuotoksen nousu parantaa kannattavuutta. Raisioagro on hakenut patenttia rehukeksinnölle, jolla maidon rasvapitoisuutta ja maitotuotosta kyetään lisäämään. Maituri E -rehujen ainutlaatuinen raaka-ainekoostumus yhdistettynä Raisioagron valmistusmenetelmään nostaa sekä tuotosta että maidon pitoisuuksia. Ravintoaineiden hyväksikäyttö tehostuu, joten samalla rehumäärällä tuotetaan enemmän maidon energiaa. Käytännön kokemukset ja MTT:n tutkimustulokset osoittavat, että Maituri E toimii niin kontrolloiduissa tutkimusolosuhteissa kuin laajemmissa kenttäkokeissa erilaisten karkearehujen ohella. Maituri E -täysrehu nosti koetilojen maidon rasvapitoisuutta useita kymmenyksiä ja kasvatti maitotuotosta. Parantuneiden pötsiolosuhteiden ansiosta menetelmä edistää myös nurmirehun sulavuutta. Kun rehun hyväksikäyttö tehostuu, lehmien ei tarvitse käyttää liikaa kudosrasvoja maidontuotantoon. Tämä edesauttaa myös hedelmällisyyttä. Tässä oppaassa kerrotaan Maituri E -rehujen hyödyistä ja annetaan vinkkejä tehokkaaseen ruokintaan. SISÄLLYS Tehokkuutta rehun hyväksikäyttöön... 4 Maaningan kokeesta vakuuttavia tuloksia... 7 Maituri E -täysrehu... 8 Amino-Maituri E -puolitiiviste Tyytyväiset tuottajat, hyvinvoivat lehmät Lisäpuhtia huippukarjaan Tehokkaampaa tiinehtymistä Patenttiratkaisu parantaa kannattavuutta Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut 3

4 YLEISTÄ TEHOKKUUTTA REHUN HYVÄKSI- KÄYTTÖÖN Vuosikymmenten myötä lehmien tuotos on moninkertaistunut, mutta energian hyväksikäyttö ei ole tehostunut. Maituri E -täysrehu todistaa, että energian hyväksikäyttöä voi parantaa. Rehutehokkuuteen vaikuttavat monet tekijät. Lypsykauden alussa lehmä voi tuottaa samalla syöntimäärällä jopa kaksi kertaa enemmän maitoa kuin kauden lopussa. Jos karjassa on paljon hiehoja, jää tuotos pienemmäksi, sillä hiehot käyttävät osan energiasta kasvamiseen. Lisäksi ruokinta ja olosuhteet vaikuttavat tehokkuuteen. Ruokintaa voi tehostaa Ruokinnan tehokkuutta pystyy lisäämään muun muassa parantamalla rehujen sulavuutta, jolloin sontaan päätyy vähemmän energiaa. Metaanina haihtuvan energian määrä on pahimmillaan jopa yli 10 % lehmän syömästä energiasta. Vähentämällä metaanin muodossa haihtuvan energian osuutta saadaan samalla rehulla enemmän maitoa. Kun lehmien energia-aineenvaihduntaa tehostetaan, voidaan samalla rehumäärällä tuottaa enemmän maidon energiaa. Maituri E tuotti samalla rehun syönnillä 2,7 kiloa enemmän energiakorjattua maitoa MTT:n Maaningan kokeessa: rehun energia käytettiin tehokkaammin maidonmuodostukseen. Maidonmuodostus on hormonien säätelemä monimutkainen entsymaattinen prosessi, joka vaatii solutasolla runsaasti energiaa ja sopivia lähtöaineita. Maidon pääkomponentit laktoosi, valkuainen ja rasva syntetisoidaan utareen soluissa. Sen lisäksi, että Maituri E tuottaa sopivia lähtöaineita maidon muodostukseen, se tehostaa energian sekä valkuaisen hyväksikäyttöä. Kasvu näkyy maitotilissä Maidon perushinta on kuluvan syksyn aikana 43,30 snt/ litra. Perushintainen maito sisältää 3,3 % valkuaista ja 4,3 % rasvaa. Pitoisuuksien nousu kasvattaa maidon hintaa. Valkuaiskymmenyksen nousu perustasolta kohottaa litralle maksettavaa hintaa 0,65 snt ja rasvakymmenyksen 0,24 snt. Perushinnan päälle tuottajille maksetaan pohjoista tukea tukialueen mukaan. Lisäksi meijeri maksaa jälkitilin markkinatilanteesta riippuen. Kun maidon perushinta on 43,30 snt/l ja esimerkiksi 30-lehmäisellä, kg vuodessa tuottavalla tilalla maidon valkuaispitoisuus kasvaa 2 kymmenystä ja rasvapitoisuus 3 kymmenystä, ja lisäksi tuotos nousee yhden kilon päivässä, maitotili kasvaa lähes tuhannella eurolla kuussa. TUOTOKSEN JA PITOISUUKSIEN NOUSUN VAIKUTUS MAITOTILIIN 30 LEHMÄN KARJASSA Aiempi rehu Maituri E Erotus maidon perushinta 43,30 snt/l tuotos kg/kk 0,433 x = /kk valkuaispitoisuuden nousu 2 kymmenystä = 1,30 snt/l rasvapitoisuuden nousu 3 kymmenystä = 0,72 snt/l maidon hinta 45,32 snt/l tuotoksen kasvu 900 kg/kk, yht kg/kk 0,4532 x = /kk +913 /kk = /vuosi 4 Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut

5 MAITURI E TEHOSTAA ENERGIAN JA VALKUAISEN HYVÄKSIKÄYTTÖÄ Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut 5

6 MAITOTUOTOS KASVOI JA PITOISUUDET NOUSIVAT 6 Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut

7 MTT:N RUOKINTAKOE MAANINGAN KOKEESTA VAKUUTTAVIA TULOKSIA Maituri E -rehujen toimivuus on osoitettu kontrolloiduissa koeolosuhteissa: ravintoaineiden hyväksikäyttö parani, maitotuotos kasvoi ja maidon pitoisuudet nousivat. MTT:n Maaningan tutkimusnavetan ruokintakokeessa verrattiin kahta täysrehua vilja-tiivisteruokintaan. Täysrehut (A ja B) olivat samalla reseptillä valmistettuja, mutta niiden prosessointi ja rasvahappokoostumus poikkesivat hieman toisistaan. Täysrehu B vastasi Maituri E:tä. Säilörehuna oli toisen sadon timotei-nurminataseos, jonka D-arvo oli keskimäärin 63 ja raakavalkuaisprosentti 15. Kokeeseen kuului kolme perättäistä jaksoa: Ensimmäisellä jaksolla kaikki lehmät olivat samalla vilja-tiivisteruokinnalla. Toisella jaksolla lehmät saivat pelkästään koetäysrehuja. Kolmannella jaksolla palattiin takaisin vilja-tiivisteseokseen. Enemmän maitoa ja rasvaa Maituri E -täysrehu kohotti koelehmien maidon rasvapitoisuutta ja maitotuotosta. Lisäksi valkuaispitoisuus lisääntyi lievästi, vaikka yleensä rasvan noustessa valkuainen pyrkii laskemaan. Ensimmäiseen koejaksoon verrattuna Maituri E nosti energiakorjattua maitotuotosta peräti 2,7 kiloa. Ero on tilastollisesti merkitsevä. Ryhmien välisessä rehujen kulutuksessa ei ollut eroa, joten Maituri E -rehu käytettiin vertailurehua tehokkaammin maidonmuodostukseen. Koejaksolla ensikot saivat 10 kg ja vanhemmat lehmät 13 kg täysrehua päivässä. KOEJAKSON TUOTOSLISÄ PERUSJAKSOON VERRATTUNA Rehu A Maituri E Energiakorjattu maitomäärä (EKM), kg/pv +0,9 +2,7 MAIDON PITOISUUDET KOEJAKSOLLA Rehu A Maituri E Rasva-% 3,94 4,31 Valkuais-% 3,52 3,57 MAIDON PITOISUUKSIEN MUUTOS, KOEJAKSO VS. PERUSJAKSO Rehu A Maituri E Rasva-% 0,09 +0,23 Valkuais-% 0,05 +0,01 Tehokkaampaa ravinteiden hyväksikäyttöä Maaningan kokeen tulokset osoittavat, että Maituri E -täysrehulla energian ja valkuaisen hyväksikäyttöä voidaan tehostaa. Tulokset todistavat ravintoaineiden hyväksikäytön parantuneen. Lisäksi maitotuotos ja maidon rasvapitoisuus nousivat selvästi ja valkuaispitoisuudessakin nähtiin positiivinen kehitys. Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut 7

8 MAITURI E MAITURI E -TÄYSREHU Ruokinnan muutos on nopein tapa vaikuttaa tuotokseen ja maidon pitoisuuksiin. Uusi Maituri E -täysrehu kasvattaa tutkitusti molempia. Parin viime vuosikymmenen ajan maidontuotannon painopisteessä ovat olleet rasvapitoisuuden vähentäminen, valkuaispitoisuuden lisääminen ja rasvahappokoostumuksen muuntaminen. Kehityssuunta on kuitenkin muuttunut: maitorasvan kulutus on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Suomen maidontuotannon maakiintiö ei täyty, joten tuotosta ja rasvapitoisuutta on varaa lisätä. Maituri E -täysrehu on kehitetty nostamaan sekä tuotosta että maidon pitoisuuksia, vaikka yleensä rasvan noustessa valkuainen laskee. Maitotilissä huomaa eron, kun sekä pitoisuudet että maitomäärä lisääntyvät. Pienempi väkirehumäärä riittää Maituri E:n lisäksi ei tarvita lisävalkuaista, vaikka säilörehussa olisi matala raakavalkuaispitoisuus. Tämä säästää ruokintakuluissa, kun tiivisteiden hinnat ovat korkealla. Energian hyväksikäytön parantuminen varmistaa hyvän tuotoksen entistä pienemmällä väkirehumäärällä. Pyydä Raisioagrosta ruokintasuositus, kun olet saanut säilörehusta analyysin. Patenttiratkaisulla lisää tehokkuutta Uusissa rehuissa hyödynnetään Raisioagron valmistusmenetelmää, jonka avulla muun muassa suojataan rehun komponentteja, kuten aminohappoja, tärkkelystä ja rasvahappoja. Tämä tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä. Menetelmä myös parantaa nurmirehun sulavuutta, koska nopeasti fermentoituvat hiilihydraatit ja rasvahapot eivät häiritse mikrobien toimintaa. Metaanin tuotanto vähenee, kun osa ravinteista sulaa vasta ohutsuolessa. Maituri E sisältää rehuaineita, jotka Raisioagron valmistusmenetelmään yhdistettynä nostavat maitotuotosta ja maidon pitoisuuksia. Tuotoksen ja pitoisuuksien kohentuminen mahdollistaa tuottajalle entistä suuremman maitotilin. 8 Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut

9 TÄYSREHUN VAIKUTUKSET NÄKYVÄT MAITOTILISSÄ Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut 9

10 VALKUAISREHU TUO TEHOA KOTOISEEN RUOKINTAAN 10 Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut

11 AMINO-MAITURI E AMINO-MAITURI E -PUOLITIIVISTE Ravinteiden hyväksikäyttöä tehostavan Amino-Maituri E -puolitiivisteen teho on todettu käytännön ruokinnassa. Se kohottaa maidon pitoisuuksia ja tuotosta. Amino-Maituri E -puolitiivisteessä on useita maidon koostumukseen vaikuttavia tekijöitä. Niiden yhteisvaikutus ja rehun prosessointi mahdollistavat sekä tuotoksen että pitoisuuksien nousun. Samalla ravinteiden hyväksikäyttö tehostuu. Muista Amino-Maitureista uusi E eroaa siten, että siinä on mukana myös hieman viljaa. Näin viljaa saadaan käsiteltynä ruokintaan. Täysrehussa koko rehuseos ja kaikki vilja on käynyt prosessin läpi. Puolitiivisteruokinnalla pääosa viljasta tulee erikseen. Myös Amino-Maituri E:n teho on todettu käytännön ruokinnassa; useat tilat ovat nähneet sen kohottavan sekä tuotosta että maidon pitoisuuksia. Valkuaista voi vähentää Koska E -rehut parantavat valkuaisen hyväksikäyttöä, voidaan ruokinnan valkuaistasoa hieman alentaa normaaliin tiivisteeseen tai puolitiivisteeseen verrattuna. Tällä on suuri taloudellinen merkitys erityisesti silloin, kun valkuaisraaka-aineiden hinnat ovat korkeat. Tuotoksen ja pitoisuuksien kohotessa tulos paranee edelleen. Kun säilörehusta on tehty analyysi, sen perusteella kannattaa pyytää ruokintasuositus Raisioagrosta. Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut 11

12 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSET TYYTYVÄISET TUOTTAJAT, HYVINVOIVAT LEHMÄT Jo sadoilla suomalaisilla maitotiloilla on kokeiltu uusia Maituri E -rehuja, ja tulokset ovat huimia. Koetiloista 98 prosentilla maitotuotos kasvoi ja pitoisuudet nousivat. Maituri E -rehut ovat saaneet suuren suosion käytännön tiloilla. Uusien rehujen tehoa selvitettiin tiloille lähetetyllä kyselyllä. Kysely kartoitti tankkimaidon pitoisuuksien kehitystä uusiin rehuihin siirtymisen jälkeen. Vertailukohteena olivat aiemmin syötetyn rehun tuottamat pitoisuudet sekä valtakunnallinen pitoisuuksien kehitys samalla ajanjaksolla. Tuottajat todistavat: rehukeksintö toimii Lähes sadalta tilalta saadun palautteen perusteella voidaan todeta, että sekä Maituri E -täysrehu että Amino-Maituri E -puolitiiviste nostavat maidon pitoisuuksia. Täysrehun vaikutukset ovat keskimäärin hieman suuremmat kuin puolitiivisteen. Huomionarvoista on, että vaikka seurantajakson aikana maan keskimääräiset tankkimaidon pitoisuudet laskivat, Maituri E -rehun käyttäjillä ne nousivat. Tilastokeskuksen mukaan maidon keskimääräinen rasvapitoisuus laskee yleensä tammi kesäkuussa 2 kymmenystä. Koetiloilla se nousi samaan aikaan noin 3 kymmenystä. Maidon valkuaispitoisuus nousi koetiloilla keskimäärin vajaan kymmenyksen. Myös säilörehujen laatuvaihtelut näkyivät seurannan tuloksissa. Pääosalla tiloista maidon rasvapitoisuuden nousu oli selkeää ja voimakasta. Muutamalla yksittäisellä tilalla vaikutukset olivat vähäisempiä, mikä osoittaa säilörehun laadun merkityksen. MAIDON RASVAPITOISUUDEN KEHITYS KOKO MAASSA JA MAITURI E -KOETILOILLA Rasva-% 4,6 4,5 4,4 4,3 4,2 4, E käyttöön Kaikki tilat Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Koko maa v 2011 Koko maa v E -koetilat v Lähde: Tike (koko maan tiedot). MAITURI E -KOETILOJEN MAIDON RASVAPROSENTTI ENNEN REHUN VAIHTOA JA SEN JÄLKEEN Rasva-% 4,8 4,6 4,4 4,2 4,0-1 Rasva-% Rehun vaihto Aika, kk 12 Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut

13 RASVAPITOISUUS NOUSI KOETILOILLA KESKIMÄÄRIN 3 KYMMENYSTÄ Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut 13

14 MARJUT MARTTILA ILOITSEE TÄYSREHUN TUOMASTA TEHOSTA 14 Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut

15 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSET LISÄPUHTIA HUIPPUKARJAAN Marttiloiden kahden karjan tuotos on ollut suuri jo pitkään, mutta uusi Maituri E -täysrehu paransi tuotosta ja pitoisuuksia entisestään. Lammilaiset Marjut ja Ville Marttila ovat olleet uuteen rehuun varsin tyytyväisiä, vaikka myös aikaisempi rehu toimi erinomaisesti. Marttiloiden kahdessa parsinavetassa, Marttilassa ja Onnelassa, on yhteensä noin 40 lehmää. Karjan keskituotos on ollut päälle kiloa jo pidemmän aikaa. Parempien pitoisuuksien toivossa Maituri vaihdettiin E-versioon. Terveyttä ja pitkää ikää Korkeasta tuotoksesta huolimatta lehmät ovat olleet terveitä ja kestäviä; karjassa on 90-tonnari Syreeni sekä 135-tonnari Omena, jonka viime vuoden tuotos oli kiloa. Tilalla on vuosien kuluessa juhlittu Omenan lisäksi myös toista satatonnaria. Tuotoksen lisääntymisen myötä myös herumishuiput ovat nousseet. Useamman kerran poikineet lehmät heruvat kiloa ja ensikot kiloa. Omenan uusi herumishuippu on 71,2 kiloa ja Syreenin peräti 75,6 kiloa. Lehmät lypsävät tasaisesti lypsykauden loppuun asti. Notkahduksia ei tule, vaikka poikimaväli pitenisikin. Marttilan jalostuskarjassa on ollut lisäksi useita sonninemiä. Jatkossa tilan jalostustavoitteissa keskitytään lehmien lypsytyyppisyyteen ja jalkojen kestävyyteen, sillä tuotosta ja kokoa on jo riittävästi. Rehun vaihto kannatti Siirtyminen Maituri E -täysrehuun on sujunut ilman ongelmia. Marttilan navetassa maidon pitoisuudet ovat olleet Onnelaa alhaisemmat, joten pitoisuuksien nousu on ollut siellä voimakkaampaa. Marttilat kokevat pitoisuuksien parantumisen kompensoivan rehukustannusten kasvua hyvin vaihto Maituri E:hen on kannattanut. MAIDON PITOISUUKSIEN MUUTOS Rasva-% Valkuais-% Marttila 4,06 4,56 3,41 3,78 Onnela 4,30 4,59 3,45 3,70 Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut 15

16 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSET TEHOKKAAMPAA TIINEHTYMISTÄ Amino-Maituri E -puolitiiviste on edistänyt karjan hedelmällisyyttä Mäkrämäen tilalla. Ruokinnan muutos näkyy myös tuotoksen ja pitoisuuksien nousuna. Pekosten karja viettää kesäpäivät laitumella. Pieksämäkeläiset Leena ja Timo Pekonen vaihtoivat puolitiivisteeksi Amino-Maituri E:n maaliskuun lopussa. Sen jälkeen siemennyksiä ei juuri ole uusittu. Vaikka tuotos ja pitoisuudet ovat parantuneet, hedelmällisyyskin on kohentunut. Pekosten parikymmenpäinen karja lypsää keskimäärin kiloa. Korkea tuotos on yleensä haaste hedelmällisyydelle. Nyt näyttää lupaavalta: Amino-Maituri E:n aikana poikineista yhtäkään ei ole tarvinnut uusia. Lehmät syövät säilörehun ohella viljaa ja puolitiivistettä. Tarvittaessa annetaan myös tiivistettä. Kesällä päivät vietetään laitumella ja yöt syödään säilörehua navetassa. Peltoa on yhteensä 33 hehtaaria, joten viljallekin riittää alaa. Uusi rehu on tuonut tulosta Leena tuli Timon kotitilalle emännäksi vuonna 1987, jolloin jalostusneuvojan tehtävät vaihtuivat käytännön karjanhoitoon. Lomittajana toimivat pojat Pekka ja Antti auttelevat tilan töissä ainakin kiireaikoina. Viime vuonna tähän aikaan tilanne oli tuotosten kannalta huono. Moni eläin oli ummessa ja maitomäärä pysyi matalana, kun loputkin olivat menossa umpeen. Nyt päivämaidot ovat noin 10 kiloa korkeammat ja pitoisuudet paremmat kuin vuosi sitten. Ruokinnalla on toki suuri merkitys, mutta kovan tuotoksen taustalla näkyvät myös jalostajan valinnat. MAIDON PITOISUUKSIEN KEHITYS Rasva-% Valkuais-% Maaliskuu 4,04 3,35 (aiempi rehu) Huhtikuu 4,35 3,45 (Amino-Maituri E käyttöön) Toukokuu 4,41 3,50 Kesäkuu 4,42 3,46 Heinäkuu 4,38 3,52 Elokuu 4,41 3,63 16 Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut

17 PÄIVÄMAIDOT OVAT NOUSSEET VUODESSA 10 KILOA Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut 17

18 18 Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut

19 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSET PATENTTIRATKAISU PARANTAA KANNATTAVUUTTA Siepin ja Lindellin tiloilla vaihto Maituri E -sarjan rehuihin tuntuu maitotilissä. CARINA JA GERHARD LINDELL OVAT OLLEET TYYTYVÄISIÄ UUTEEN REHUUN Uuden täysrehun teho tuntui heti Kauko Sieppi hoitaa Haapalan tilaa Muoniossa. Holsteinkarjassa on 17 lehmää sekä hiehoja. Ruokinta koostuu nurmisäilörehusta ja Maituri E -täysrehusta. Keskituotos on ollut jo jonkin aikaa yli kiloa, mutta varsinkin heikko rasvapitoisuus on ollut harmina. Juuri se sai Siepin kokeilemaan Maituri E:tä. Rehun vaihto näkyi heti parempina pitoisuuksina ja etenkin valkuaisen määrä nousi. Rehun vaihtaminen sujui helposti ja ongelmitta, vaikka aikaisemmin käytössä olivat toisen valmistajan rehut. Heruvien maitomäärät vaikuttavat lupaavilta, eivätkä väkirehumäärät ole muuttuneet vaihdon myötä. Sieppi on suunnitellut ruokinnan aiemmin itse, mutta nyt hänen aikeissaan on pyytää ruokintasuositus Raisioagrosta. MAIDON PITOISUUKSIEN MUUTOS Rasva-% 3,52 4,00 Puolitiiviste laski ureaa ja paransi hedelmällisyyttä Carina ja Gerhard Lindellin tilalla Kokkolassa karjan ruokintaa on tehostettu vähitellen, mikä näkyy tuotoksen nousuna ja parempina pitoisuuksina. Lindellit käyttivät aikaisemmin viljapitoista puolitiivistettä, jonka he vaihtoivat Amino-Maituriin puolitoista vuotta sitten. Päivätuotos nousi tuolloin 2,5 kiloa. Viime vuodenvaihteessa maidon urea nousi yli 40:n ja tilalla oli hedemällisyysongelmia, joten jotain piti tehdä. Energian ja valkuaisen suhde ei ollut optimaalinen. Säiliörehun valkuaisprosentti oli 20, mikä teki ruokinnasta haasteellista. Amino-Maituri Pro vaihdettiin keväällä energiapitoisempaan Amino-Maituri E:hen. Maidon rasvapitoisuus nousi 3 kymmenystä ja mikä parasta, maidon urea laski alle 30:n. Myös hedelmällisyys on kohentunut. Maidon rasvapitoisuuden kohoaminen kattaa hintaeron Amino-Maituri Pron ja Amino-Maituri E:n välillä. Bonuksena tulee hedelmällisyyden parantuminen. Valkuais-% 3,16 3,56 Tutkitusti tehokkaat Maituri E -rehut 19

20 shop.raisioagro.com 9/2012

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun

Lisätiedot

Kaura lehmien ruokinnassa

Kaura lehmien ruokinnassa Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty

Lisätiedot

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä

Lisätiedot

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 ProAgria Maito tulosseminaari 2017 9:45 Tuotosseuranta-tilojen tuotokset vuodelta 2016, johtava

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esityksen sisältö: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2013 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko-

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä

Lisätiedot

Raision tilinpäätös Toimitusjohtaja Matti Rihko

Raision tilinpäätös Toimitusjohtaja Matti Rihko Raision tilinpäätös 2011 Toimitusjohtaja Matti Rihko 14.2.2012 1 Raision hyvä tuloskehitys jatkui VUOSI 2011 Liikevaihdon kasvu +31 % 552,6 M (423,6 M vuonna 2010) Liiketuloksen parannus +66 % 31,8 M (19,2

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

- Enemmän tuottoa ruokinnalla KarjaKompassilla suunta maitotiloille - Enemmän tuottoa ruokinnalla Nurmiseminaari 2012 KarjaKompassi menu Minne päin KarjaKompassi näyttää? Miten KarjaKompassi tehostaa säilörehun hyödyntämistä? Mitä

Lisätiedot

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina Maitovalmennus 5.9.2019 Auvo Sairanen Sisällys Tutkimuksen filosofia Tuotosvaste KarjaKompassin muutokset laskennan näkökulmasta Käytännön näkökulmia 2 3.9.2019

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste

Lisätiedot

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Johanna Mäntyharju ProAgria Etelä-Pohjanmaa 14.2.2017 Väkirehun vaikutus lehmäliikenteeseen Väkirehun saanti

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tulosseminaari 5.4.2016 Tuotosseurannan raakadata rikastuu tiedoksi Asiakas Tiedon käsittely Laskenta Tilastot, tutkimus,

Lisätiedot

Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus Virpi Seppänen, Kalle Leino

Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus Virpi Seppänen, Kalle Leino Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus 5.9.2019 Virpi Seppänen, Kalle Leino Miksi eläinten terveyttä /hedelmällisyyttä hoidetaan? Eläin ei saa kärsiä. Ihmisiin ei saa tarttua tauteja. Maidon laatu

Lisätiedot

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Q2/2013

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Q2/2013 Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2013 13.8.2013 Q2/2013 Q2/2013: Raision liiketulos parani Nykyisen Raision kaikkien aikojen paras kvartaalitulos Liiketulos 11,0 (10,6) M ilman kertaeriä 7,4 (7,1)

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto ProTuotos-karjojen rehustus vuonna 2011 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esillä tänään: Mitä kuuluu KarjaKompassille? Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2011 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Sanna.nokka@proagria.fi p. 040 167 6363 Vuosi 2018 oli Tuotosseurannan 120. toimintavuosi Suomessa Lypsykarjan

Lisätiedot

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala Maissirehu lehmien ruokinnassa ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala 043 825 2684 Miksi tämä kiinnostaa? 1. Kehittyvät tilat haluavat testata uusia asioita 2. Mahtava satopotentiaali 3. Kaiken työn ulkoistaminen

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017 Kuva: Sanna Nokka Tuotosseuranta 2017 5028 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen - 7%. 218 498 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän vähennys verrattuna edelliseen

Lisätiedot

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet Liz Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018 Game Farm, Singleton, Lancashire, UK Tilatutkimus Ruokinta talvella 2002 Käytännön

Lisätiedot

MAIDON PITOISUUDET RUOKINNAN VAIKUTUS

MAIDON PITOISUUDET RUOKINNAN VAIKUTUS MAIDON PITOISUUDET RUOKINNAN VAIKUTUS Helsingin yliopisto Maataloustieteiden osasto 7.9.2018 Maidon koostumus Hinnoittelun peruste Hyvin erilaisia hinnoittelusysteemejä eri maissa Ruokinnan tasapainoisuuden

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Maxammon ruokintateknologia

Maxammon ruokintateknologia Maxammon ruokintateknologia Maxammon Maxammon teknologia on käytössä laajalti Euroopassa Uusiseelanti Irlanti Skotlanti Ranska Italia Espanja Hollanti Norja Ruotsi Viljaa enemmän ruokintaan, turvallisesti

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2013

Tuotosseurannan tulokset 2013 Tuotosseurannan tulokset 2013 ProTuotos 2013 6 489 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -5,5%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 6,3 % ed. vuoteen verrattuna 228 954 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän

Lisätiedot

Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri

Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Mitä terveydenhuolto on? Lehmien työterveyshuoltoa Sairauksien ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja 16.5.2017 Marketta Rinne Ruokinnan merkitys suuri Ruokintakustannukset muodostavat suurimman

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila- Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Seosrehuruokinnan taloudenhallinta Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Tavoite täydellisestä, helposta ja nopeasta seosrehuruokinnasta? Mitä vaaditaan että seosrehuruokinta toimii?

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Märehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys

Märehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys Arja Korhonen Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Maitotilan resurssitehokkuus

Maitotilan resurssitehokkuus Maitotilan resurssitehokkuus Sari Kajava Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta 9.4.2019 Iisalmi Johdanto Tuotantoon sijoitetut panokset vs. tuotannosta saatava

Lisätiedot

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Annu Palmio 1, Auvo Sairanen 1, Kaisa Kuoppala 2 Marketta Rinne 2 1 Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia, Halolantie 31 A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi@luke.fi

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Siirtymäkauden ajan ruokinta Siirtymäkauden ajan ruokinta Tuomo Kokkonen ProAgria Maito valmennus 7.9.2017 31.8.2017 1 Kg/pv MJ/pv Lehmien energiavaje poikimisen jälkeen Vähintään 2. kerran poikineiden lehmien keskimääräinen syönti,

Lisätiedot

Ilmo Aronen. Tutkimus- ja kehitysjohtaja, Raisioagro Helsingin yliopiston dosentti RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS 7.10.2014

Ilmo Aronen. Tutkimus- ja kehitysjohtaja, Raisioagro Helsingin yliopiston dosentti RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS 7.10.2014 Ilmo Aronen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, Raisioagro Helsingin yliopiston dosentti RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS 7.10.2014 1 Benemilk on tutkitusti tehokas 2 Sisältö Benemilk-tutkimukset Benemilk-tilatulokset

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Kirkkaasti tehokkaimmat. ruokintaratkaisut. tilasi parhaaksi!

Kirkkaasti tehokkaimmat. ruokintaratkaisut. tilasi parhaaksi! Kirkkaasti tehokkaimmat ruokintaratkaisut tilasi parhaaksi! 1 IFE-arvo uudistaa käsityksen ruokinnan tehokkuudesta Miksi yksi ruokinta tuottaa hyvin eikä ongelmia ole? Säilörehun ja viljan vaihtuessa tuotos

Lisätiedot

Maitovalmennus 4.9.2014. Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Maitovalmennus 4.9.2014. Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy Maitovalmennus 4.9.2014 Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy Maitotilan (ja lehmän) tuotannollinen näkökulma optimiruokintaan (maitotuotto miinus rehukustannus)

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa

Lisätiedot

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi

Lisätiedot

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta Edellytykset Suomen valkuaisomavaraisuudelle Ilmo Aronen, Raisioagro Oy @IlmoAronen Kaikki eläimet tarvitsevat täydennysvalkuaista Täydennysvalkuaisella

Lisätiedot

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu Jyrki Paappa, talousjohtaja Heidi Hirvonen, viestintä- ja IR-päällikkö Q3/2013

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu Jyrki Paappa, talousjohtaja Heidi Hirvonen, viestintä- ja IR-päällikkö Q3/2013 Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2013 5.11.2013 Jyrki Paappa, talousjohtaja Heidi Hirvonen, viestintä- ja IR-päällikkö Q3/2013 Q3/2013 kohokohdat Nykyisen Raision kaikkien aikojen paras vuosineljännes

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus, Jokioinen Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta Hämeenlinna 12.12.2016 Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Rehukustannusten hallinta on taitolaji ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Mistä muodostuvat turhat rehukustannukset? Pilaantuneesta rehusta Maittamattomasta rehusta

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia 120 x 3 x 0,4 = 144 Tavoitteena tasaisen hyvä tuotos

Lisätiedot

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Acetona-esite_8s.indd 1 30.8.2007 12:03:25 Tavoitteena kestävä, terve lehmä! Investoimalla lehmän terveyteen investoit tilasi tuottavuuteen.

Lisätiedot

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu

Lisätiedot

Maituri jo 30 vuotta: Terveystietoisen rehuvalinta. Rehun rasvan laadulla on väliä. Uutisia Lantmännen Feediltä Kevät 2019

Maituri jo 30 vuotta: Terveystietoisen rehuvalinta. Rehun rasvan laadulla on väliä. Uutisia Lantmännen Feediltä Kevät 2019 Uutisia Lantmännen Feediltä Kevät 2019 Maituri jo 30 vuotta: Terveystietoisen rehuvalinta Rehun rasvan laadulla on väliä Asiakastilojen kuulumisia ja hyviä vinkkejä Toimitusjohtajan katsaus Tutkimustuloksia

Lisätiedot

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen Infopäivät Kyyttö - ISK Eeva Vornanen/Juha Kantanen Kyyttökarja Kyyttö - itäsuomalainen nautarotu kuuluu perinteiseen suomenkarjarotuun ISK, johon kuuluu lisäksi lapinlehmä PSK ja länsisuomalainen LSK

Lisätiedot

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun

Lisätiedot

Jokainen tila on erilainen

Jokainen tila on erilainen Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Farmarin Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia kivennäis- AINEET Hyödynnä säilörehu- ja vilja-analyyseista

Lisätiedot