KORTTELIN 3 ASEMAKAAVAMUUTOS, VEHKAKANKAAN (2.) KAUPUNGINOSA

Kaavaselostus 1 KORTTELIN 3 ASEMAKAAVAMUUTOS, VEHKAKANKAAN (2.) KAUPUNGINOSA KAAVASELOSTUS, 10.10.2018 Ilmakuva kaavamuutosalueesta KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo 18.6.2018 KH 195 Luonnos nähtävillä 21.6 9.7.2018 Ehdotus nähtävillä 18.10 16.11.2018 Kaavan hyväksyminen: KH KV Lainvoima

Kaavaselostus 2 Sisällysluettelo 1. TIIVISTELMÄ... 5 2. LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 2.1.2 Luonnonympäristö... 6 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 2.1.4 Maanomistus... 8 2.1.5 Kulttuuriperintö, maisema ja kaupunkikuva... 8 2.1.6 Liikenne... 8 2.1.7 Palvelut... 8 2.1.8 Tekninen huolto... 9 2.1.9 Ympäristöhäiriöt... 9 2.2 Suunnittelutilanne... 9 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 3 ASEMAKAAVASUUNNITTELUN VAIHEET... 12 3.1 Asemakaavan tarve...12 3.2 Asemakaavasuunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset...12 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö...12 3.3.1 Osalliset...12 3.3.2 Vireilletulo...13 3.4 Asemakaavan tavoitteet...13 3.4.1 MRLn sisältövaatimukset...13 3.4.2 Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet...14 4 ASEMAKAAVARATKAISUN KUVAUS... 14 4.1 Kaavan rakenne...14 4.2 Aluevaraukset...15 4.2.1 Korttelialueet ja niiden mitoitus...15 4.2.2 Muut alueet ja niiden mitoitus...15 4.3 Kaavan vaikutukset...15 4.3.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen...15 4.3.2 Vaikutuksen rakennettuun ympäristöön, kulttuuriperintöön ja kaupunkimaisemaan...15 4.3.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön...16 4.3.4 Vaikutukset talouteen ja palveluihin...16

Kaavaselostus 3 4.3.5 Vaikutukset liikenteeseen...16 4.3.6 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin, terveellisyyteen ja turvallisuuteen...16 4.3.7 Muut kaavan merkittävät vaikutukset...17 4.3.8 Ympäristön häiriötekijät...17 4.4 Nimistö...17 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17 5.1 Yleistä...17 5.2 Toteutuksen seuranta...17 SEURANTALOMAKE LIITTEET 1. Kaavaehdotus, päiväys 10.10.2018 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päiväys 18.6.2018, päivitetty 10.10.2018 3. Ote asemakaavaluonnoksesta, päiväys 18.6.2018 4. Yhteenveto vireilletulo- ja luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastineet niihin, päiväys 10.10.2018

Kaavaselostus 4 KORTTELIN 3 ASEMAKAAVAMUUTOS (2. VEHKKANGAS) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi Alueen nimi Kunta Asemakaava käsittää Korttelin 3 asemakaavamuutos (2. Vehkakangas) Vehkakangas (2. kaupunginosa) Lieksan kaupunki Lieksan kaupungin 2. kaupunginosan korttelin 3 tontin 29. Asemakaavassa (vahvistettu 19.12.1966) tontti on moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialuetta (AM). Asemakaavalla muodostuvat Lieksan kaupungin 2. kaupunginosan korttelin 3 tontti 29. Tontille osoitetaan erillispientalojen korttelialue (AO), asuinpientalojen korttelialue (AP) ja suojaviheralue (EV). Laatijan nimi Kaava-asiakirjat Lieksan kaupunki/elinvoimapalvelut/maankäyttö Kaavasuunnittelija Janne Hesso Lieksassa 10.10.2018 Maankäyttöpäällikkö Jukka Haltilahti, YKS 631

Kaavaselostus 5 1. TIIVISTELMÄ Asemakaavamuutosalue sijaitsee Vehkankakaan kaupunginosassa. Se käsittää Pielisentien, Koski-Jaakonkadun ja Mönninkadun väliin rajautuvan korttelin 3 luoteisosan tontin numero 29. Tontti on määritetty vuonna 1996 vahvistetussa asemakaavassa moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueeksi (AM). Asemakaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin aloitteesta. Alue on ollut vuosikymmeniä rakentamattomana huoltoasematoimintojen poistuttua alueelta. Asemakaavamuutoksella halutaan tiivistää kaupunkirakennetta mahdollistamalla asuinrakentaminen Lieksan keskustan tuntumassa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Asemakaavamuutoksella muutetaan moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue (AM) erillispientalojen korttelialueeksi (AO), asuinpientalojen korttelialueeksi (AP) ja suojaviheralueeksi (EV). Kaavamuutoksella saadaan muutettua alueen käyttö vastaamaan nykyisiä ja tulevia tarpeita. Kaavaprosessi Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus kaavan vireilletulosta julkaistiin kunnallisessa ilmoituslehdessä 21.6.2018. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos pidettiin nähtävillä 21.6 9.7.2018. Asemakaavaehdotus pidetään nähtävillä ja siitä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Lieksan kaupungin elinvoimapalveluiden maankäytön vastineet kaavaluonnosvaiheessa jätettyihin lausuntoihin ja mielipiteisiin ovat kaavaselostuksen liitteenä.

Kaavaselostus 6 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee Vehkakankaan (2.) kaupunginosassa korttelin 3 luoteisosassa tontilla numero 29. Kaavoitettava alue on pinta-alaltaan 2386 m². Kaavamuutosalue on rajattu voimassa olevaan kaavaan ja kiinteistörajoihin. Kaavamuutosalueen sijainti on esitetty oheisessa karttakuvassa. 2.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueen sijainti Kaavamuutosalue on tasaista sorakenttää, jossa ei esiinny erityisiä luonnonarvoja. Suunnittelualueella kasvaa luontaisen taimettumisen johdosta syntyneitä männyn, pihlajan ja koivun taimia. Lisäksi alueelta löytyy pieni esiintymä erityisen haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltua kurtturuusua (Rosa rugosa). Kaavamuutosalueella ei ole pohjavesialueita. Maanmittauslaitoksen korkeusmalli (10 m) osoittaa, että kaavamuutosalueen maanpinta on hyvin tasaista. Maanpinnan korkeus merenpinnasta vaihtelee 102,67 102,94 metrin välillä. Kaavamuutosalueen maaperä on silttiä ja silttistä hiekkaa sekä hiekkaista soraa, jota on ollut huoltoaseman asfaltoidun pintauksen alla.

Kaavaselostus 7 2.1.3 Rakennettu ympäristö Kaavamuutosalue on rakentamatonta sorakenttää. Kaavamuutosalueella on toiminut vuosina 1969 1998 moottoriajoneuvojen huoltoasema. Huoltoasematoimintojen loputtua, PSV Maa ja Vesi Oy suoritti alueella huoltoaseman maaperän ja pohjaveden perusselvityksen ja laati alueelle kunnostussuunnitelman sekä valvoi kunnostustyön toteutusta. Kunnostustyön yhteydessä alueelta poistettiin muun muassa maanalaiset säiliöt, polttoainemittarit ja öljynerotuskaivo. Lisäksi alueelta suoritettiin maamassanvaihtoja kuljettamalla alueelta pois lievästi likaantuneita maa-aineksia. Kunnostustoimenpiteiden jälkeen alue oli jälkitarkkailussa vuoteen 2001 saakka. Vuonna 2001 Pohjois-Karjalan ELY-keskus totesi Öljyalan palvelukeskus Oy:n kanssa, että alueen maaperä on saatu puhdistettua niin, että se ei aiheuta riskiä ympäristölle, eikä ihmisten terveydelle. Tontilla on edelleen siiviläputkikaivo, joka ei aiheuta haittaa tontin tulevalle käytölle. Kuva kaavamuutosalueelta toukokuulta 2018 Kaavamuutosalueen kanssa samassa korttelissa on myös erillispientalojen korttelialue (AO). Sen rakennuskanta muodostuu vuosien 1954 1999 välillä rakennetuista asuin- ja talousrakennuksista. Asuinrakennusten julkisivumateriaaleina on käytetty puuta, tiiltä, rappausta ja panelointia. Kaikissa asuinrakennuksissa on harjakatto. Rakennukset eivät ole suojeltuja.

Kaavaselostus 8 Kaavamuutosalueen kanssa samassa korttelissa on lisäksi yhdistettyjen liike- ja asuntokerrosalojen korttelialue (ALK). Sen rakennuskanta muodostuu vuosien 1974 1989 välillä rakennetuista 3 4-kerroksisista tasakattoisista kerrostaloista. Rakennusten julkisivumateriaalina on käytetty tiiltä. Rakennukset eivät ole suojeltuja. 2.1.4 Maanomistus Kaavamuutosalue on Lieksan kaupungin omistuksessa. 2.1.5 Kulttuuriperintö, maisema ja kaupunkikuva 2.1.6 Liikenne 2.1.7 Palvelut Kaavamuutosalueella ei ole tiedossa olevia muinaismuistokohteita tai suojeltavaksi osoitettuja rakennuksia, eikä alueella sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä tai arvokkaita maisema-alueita. Kaava-alueen liikennettä välittäviä katuja ovat Pielisentie, Koski- Jaakonkatu ja Mönninkatu. Niiden yhteyteen on järjestetty myös kevyen liikenteen väylät. Kaavamuutosalueella ei ole tällä hetkellä liikenneliittymiä. Noin 50 metrin päässä kaavamuutosalueelta kulkee Karjalantie (maantie 73). Liikenneviraston vuonna 2017 laatiman liikennemääräkartan mukaan sen keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on 4560 ajoneuvoa. Konsulttiyritys FCG:n Lieksan kaupungille vuonna 2014 laatiman Kevätniemen teollisuusalueen ja biojalostamon meluselvityksen mukaan Karjalantietä kulkee vuorokaudessa 4680 ajoneuvoa korttelin 3 ohitse. Kaavamuutosalueella ei ole palveluita. Kunnalliset ja kaupalliset palvelut löytyvät noin kilometrin päässä kaavamuutosalueesta sijaitsevalta ydinkeskusta-alueelta. Keskusta-alueelta löytyvät muun muassa kaupungin pääkirjasto, uimahalli, liikuntahalli, jäähalli, terveysasema sekä Keskuskoulun ala- ja yläkoulu. Myös Lieksan lukio ja monipuolista ammatillista koulutusta tarjoava Riveria oppilaitos sijaitsevat noin kilometrin päässä kaavamuutosalueesta. Noin kilometrin säteellä kaavamuutosalueesta löytyy myös viisi päivittäistavarakauppaa ja useita erikoiskaupan myymälöitä. Lisäksi kaavamuutosaluetta vastapäätä sijaitsevalta kiinteistöltä löytyy autokauppa ja Karjalantien varrelta löytyy ravintola-, kauppa- ja huoltoasemapalveluita tarjoava liikennemyymälä.

Kaavaselostus 9 2.1.8 Tekninen huolto 2.1.9 Ympäristöhäiriöt 2.2 Suunnittelutilanne Kaavamuutosalue on teknisen huollon piirissä. Vesihuoltoverkostosta (vesi- ja jätevesi) vastaa Lieksan kaupungin vesihuoltoliikelaitos. Sadevesiverkostosta vastaa Lieksan kaupungin kuntatekniikkaliiketaitos. Sähköverkostosta vastaa PKS Sähkönsiirto Oy/Enerke Oy. Suunnittelualueella ei ole kaukolämpöverkkoa. Maantienä toimiva Karjalantie sekä Kevätniemen teollisuusalueen voimalaitos ja saha tuottavat melua suunnittelualueelle. Konsulttiyritys FCG on laatinut vuonna 2014 Lieksan kaupungille Kevätniemen teollisuusaluetta ja biojalostamoa koskevan meluselvityksen. Selvitys osoittaa, että Karjalantieltä sekä Kevätniemen voimalaitosja saha-alueelta kaavamuutosalueelle kantautuvan melun määrä ei ylitä Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvosta (993/1992) määriteltyä melun enimmäisarvoa asuin- ja virkistyskäyttöön osoitetuilla alueilla. 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnallisia, maakunnallisia ja seudullisia alueidenkäytön kysymyksiä. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä ja yhdyskuntarakenteen periaatteista maakunnassa. Lisäksi siinä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Voimassa ovat Pohjois-Karjalan vaihemaakuntakaavat 1. 4. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2040 laadinta on vireillä. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa (2007) suunnittelualue on osoitettu taajamaseudun kehittämisen kohdealueeksi (tkk) ja taajamatoimintojen alueeksi (A). Maakuntakaavan 2., 3. ja 4. vaiheessa kaava-alueelle ei ole osoitettu merkintöjä tai varauksia.

Kaavaselostus 10 Ote Pohjois-Karjalan vaihemaakuntakaavasta 1 Yleiskaava Lieksan taajamaosayleiskaava Lieksan keskustan alueella ei ole voimassa sellaista osayleiskaavaa, joka suoraan ohjaisi oikeusvaikutteisena asemakaavan muuttamista. Lieksan keskustaajaman alueelle on laadittu 1.12.1986 kaupunginvaltuuston vahvistama oikeusvaikutukseton Lieksan taajamaosayleiskaava. Suunnittelualue on taajamaosayleiskaavassa keskustoimintojen aluetta (C). Ote Lieksan taajamaosayleiskaavasta 1986

Kaavaselostus 11 Lieksan keskustaajaman osayleiskaava Asemakaava Lieksan keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadinta on aloitettu (kaupunginhallituksen päätös 5.2.2018 45). Suunnittelualueelle on laadittu 11.11.2013 ( 89) Lieksan kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualue on moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialuetta (AM). Korttelialueen tonttitehokkuusluku (e) on 0,25, mikä vastaa 597 m² rakennusoikeutta. Rakennusjärjestys Tonttikartta ja rekisteri Pohjakartta Ote asemakaavasta Lieksan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.7.2018 (kaupunginvaltuuston päätös 28.5.2018 42). Suunnittelualueelle on laadittu sitova tonttijako. Pohjakarttana käytetään Lieksan kaupungin numeerista pohjakarttaa. Karttaa täydennetään kaavaprosessia varten. Asemakaava on tulostettu 1:1000 mittakaavaan.

Kaavaselostus 12 Rakennuskiellot Muut selvitykset ja suunnitelmat Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoja. Suunnittelualueelle ei ole laadittu muita erillisiä selvityksiä tai suunnitelmia. 3 ASEMAKAAVASUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan tarve Asemakaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin aloitteesta ja se on mukana Lieksan kaupungin vuoden 2018 kaavoituskatsauksessa. Hanke on käynnistetty, koska vuosikausia rakentamattomana olevalle tontille ei löydy sille kaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukaista kysyntää. Tontti on tarpeellista osoittaa asuinrakentamiselle Lieksan keskusta-alueen tonttitarjonnan monipuolistamiseksi ja yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi. 3.2 Asemakaavasuunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset Asemakaavamuutos on käynnistetty toukokuussa 2018. Kaupunginhallitus on päättänyt asettaa kaavaluonnoksen nähtäville 18.6.2018 ja se on nähtävillä 21.6. 9.7.2018 välisenä aikana. Kaavatyö on esitelty Lieksan kaupungin vuoden 2018 kaavoituskatsauksessa. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 62 :ssä edellytetään, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa merkittävästi vaikuttaa, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta. Osallisia kaavan valmistelussa ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnitelma koskee. Tässä kaavatyössä keskeisiä osallisia ovat: - Suunnittelualueen maanomistajat - Pohjois-Karjalan maakuntaliitto - Pohjois-Savon ELY-keskus - Pohjois-Karjalan ELY-keskus - PKS Sähkönsiirto Oy/Enerke Oy Sekä kaupungin asianomaiset tahot ja osakeyhtiöt:

Kaavaselostus 13 - Elinvoimapalvelut (ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta) - Kuntatekniikkaliikelaitos - Vesihuoltoliikelaitos Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa kaavatyön aikana. 3.3.2 Vireilletulo 3.4 Asemakaavan tavoitteet 3.4.1 MRLn sisältövaatimukset Asemakaavamuutoksesta ja sen vireilletulosta on tehty päätös kaupunginhallituksessa 18.6.2018 195. Asemakaavan vireilletulosta on kuulutettu Lieksan Lehdessä 21.6.2018. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ja -selostus ovat olleet nähtävillä 21.6. 9.7.2018. Maankäyttö -ja rakennuslain 54 :n mukaan asemakaavaa laadittaessa on huomioitava maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava. Asemakaava on laadittava siten, että sillä luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Asemakaavan laadittaessa tulee myös huomioida se, että rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä vaalitaan, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja hävitetä. Lisäksi asemakaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Maankäyttö -ja rakennuslain 54 :n mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :ssä säädetään lisäksi, että mikäli asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on huomioitava yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö. Yleiskaavaa laadittaessa on huomioitava myös asumisen tarpeet, palveluiden saatavuus ja liikenteen sekä vesi-, energia ja jätehuollon kestävään järjestämiseen. Lisäksi yleiskaavaa

Kaavaselostus 14 laadittaessa on huomioitava mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön sekä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset, ympäristöhaittojen vähentäminen, rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. 3.4.2 Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Lieksan kaupungin tavoitteena on tiivistää Lieksan keskusta-alueen yhdyskuntarakennetta kaavoittamalla alue pientalorakentamiselle. Samalla kaupungin tavoitteena on varmistaa toimiva ja turvallinen liikkuminen suunnittelualueeseen rajautuvalla risteysalueella. Kaupungin strategioiden asettamat tavoitteet Suunnitteluperiaatteet Lieksan kaupungin strategiassa 2030 ja sen toimenpideohjelmassa on asetettu tavoitteeksi edistää monipuolisia asumisen mahdollisuuksia ja lähipalveluiden saatavuutta Lieksassa. Asemakaavamuutoksella tavoitellaan kestävän kehityksen mukaista tiivistyvää kaupunkirakennetta, jossa palvelut ovat helposti saavutettavissa ja liikkuminen on sujuvaa. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet 4 ASEMAKAAVARATKAISUN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Kaavamuutosalue on osoitettu Pohjois-Karjalan vaihemaakuntakaavoissa 1 4 taajamatoimintojen alueeksi sekä taajamaseudun kehittämisen kohdealueeksi, joten ylemmät kaavatasot tukevat alueen kehittämistä ja tiivistämistä. Asemakaavaratkaisu perustuu luvussa 3 esitettyihin tavoitteisiin ja luvussa 2 esitettyihin alueen ominaisuuksiin. Kaavaratkaisulla mahdollistetaan korttelin 3 täydennysrakentaminen. Kaavaratkaisulla muutetaan korttelin 3 tontilla 29 sijaitseva moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue (AM) erillispientalojen korttelialueeksi (AO), asuinpientalojen korttelialueeksi (AP) ja suojaviheralueeksi (EV). Suunnittelualueelle laaditaan sitova tonttijako ja muodostettaville tonteille rakennusalat, kerrosluvut sekä tehokkuusluvut.

Kaavaselostus 15 4.2 Aluevaraukset 4.2.1 Korttelialueet ja niiden mitoitus 4.2.2 Muut alueet ja niiden mitoitus 4.3 Kaavan vaikutukset Aluevaraus Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus AP 1556 m² 466,8 k-m² e=0,30 AO 667 m² 166,8 k-m² e=0,25 EV 163 m² AP Asuinpientalojen korttelialue Kaavassa on osoitettu Pielisentien ja Koski-Jaakonkadun väliin jäävään kulmaukseen 1556 m² suuruinen asuinpientalojen korttelialue (AP). Alueen rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvulla 0,3 ja alueelle tulee rakentaa vähintään kaksi asuntoa. Alueen suurin sallittu kerrosluku on II. AO erillispientalojen korttelialue Kaavassa on osoitettu Mönninkadun varrelle 667 m² suuruinen erillispientalojen korttelialue (AO), jonne saa rakentaa yhden asuinrakennuksen. Alueen rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvulla 0,25. Alueen suurin sallittu kerrosluku on II. EV suojaviheralue Kaavassa on osoitettu Koski-Jaakonkadun varrelle 163 m² suuruinen suojaviheralue vähentämään katualueilta asuinalueelle päätyvän melun ja pölyn määrää. 4.3.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavamuutos tiivistää Lieksan keskustaajaman yhdyskuntarakennetta, kun alueelle saadaan uusia asuntoja ja lisää asukkaita. Kaavamuutoksen mahdollistama täydennysrakentaminen sijoittuu Lieksan keskustan palvelualueelle, yhdyskuntarakenteellisesti hyvälle paikalle. Kaupunkirakenteen tiivistyminen ja jo olemassa olevan kunnallistekniikan sekä liikenneväylien hyödyntäminen edistävät valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti yhdyskunnan toimivuutta ja kestävää liikkumista. 4.3.2 Vaikutuksen rakennettuun ympäristöön, kulttuuriperintöön ja kaupunkimaisemaan Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, koska kaavamuutosalue on rakentamatonta

Kaavaselostus 16 soramaata. Asemakaavamuutoksen mahdollistamien enintään kaksikerroksisten asuinpientalojen rakentamisen voidaan nähdä soveltuvan sekä Pielisentien että Mönninkadun vuosikymmenien aikana syntyneeseen pientalovaltaiseen kaupunkikuvaan. Täydennysrakentamisen parantaa alueen kaupunkikuvallista kokonaisvaikutelmaa, kun pusikoitunut ja hoitamaton sorakenttä otetaan asumiskäyttöön. Kaavamuutoksella ei katsota olevan haitallisia vaikutuksia kulttuuriperintöön, koska suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia muinaismuistokohteita tai suojeltavaksi osoitettuja rakennuksia, eikä alueella sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. 4.3.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutusta luontoon tai luonnonympäristöön, sillä rakennuspaikka on jo ihmistoiminnan muuttama. 4.3.4 Vaikutukset talouteen ja palveluihin 4.3.5 Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavamuutoksen mahdollistama kaupunkirakenteen tiivistäminen tukee Lieksan keskusta-alueen elinkeinotoimintaa, kun palveluiden käyttöaste kasvaa asukasmäärän lisääntyessä. Hanke on kuitenkin kokoluokaltaan niin pieni, että sillä ei nähdä olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Hanke ei myöskään lisää työpaikkojen määrää. Asemakaavamuutoksen liittymäkielto Pielisentielle ja matalan kasvillisuuden suojaviheralue Koski-Jaakonkadun varressa lisäävät Pielisentien ja Koski-Jaakonkadun liikenteen turvallisuutta sekä sen sujuvuutta. 4.3.6 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin, terveellisyyteen ja turvallisuuteen Asemakaavamuutoksella ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia sosiaalisiin oloihin, vaikka asemakaavamuutos mahdollistaakin uusien, myös lapsiperheille sopivien asuintalojen määrän kasvun kaupungin keskusta-alueella palveluiden ääressä. Asemakaavamuutoksen mahdollistaman uudisrakentamisen voidaan nähdä parantavan edellytyksiä terveellisen ja turvallisen elinympäristön muodostumiselle, mikä tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Asemakaavamuutoksella ei katsota olevan haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, sillä moottoriajoneuvojen huoltoasema-alue on

Kaavaselostus 17 puhdistettu 1990-luvun lopussa. Konsulttiyritys FCG:n Lieksan kaupungille vuonna 2014 laatimassa Kevätniemen teollisuusalueen ja biojalostamon meluselvityksessä on lisäksi osoitettu, etteivät kantatienä toimiva Karjalantie tai Kevätniemen voimalaitos- ja sahaalue tuota melua asemakaava-alueelle yhdessäkään enempää kuin, mikä on suurin sallittu melutaso valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvosta (993/1992). 4.3.7 Muut kaavan merkittävät vaikutukset 4.3.8 Ympäristön häiriötekijät 4.4 Nimistö 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Yleistä 5.2 Toteutuksen seuranta Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. Suunnittelualueen keskeisimpiä ympäristön häiriötekijöitä ovat tieliikenteen aiheuttava melu- ja tärinä sekä Kevätniemen teollisuusja saha-alueelta kantautuvat äänet. Liikenteen aiheuttamaa melua on torjuttu kaavassa Koski-Jaakonkadun varrelle osoitettavalla kapealla suojaviheralueella. Asemakaavamuutos ei sisällä uutta nimistöä. Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Lieksan kaupungin rakennusvalvonta valvoo kaavan toteuttamista lupaharkinnan kautta.

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 422 Lieksa Täyttämispvm 10.10.2018 Kaavan nimi Korttelin 3 asemakaavamuutos (2.Vehkakangas) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 18.06.2018 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus AMK 924 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,2386 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,2386 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,2386 100,0 634 0,27 0,0000 38 A yhteensä 0,2223 93,2 634 0,29-0,0163 38 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä 0,0163 6,8 0,0163 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,2386 100,0 634 0,27 0,0000 38 A yhteensä 0,2223 93,2 634 0,29-0,0163 38 AP 0,1556 70,0 467 0,30 0,1556 467 AO 0,0667 30,0 167 0,25 0,0667 167 AM 0,0000 0-0,2386-596 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä 0,0163 6,8 0,0163 EV 0,0163 100,0 0,0163 S yhteensä M yhteensä W yhteensä

Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 KORTTELIN 3 ASEMAKAAVAMUUTOS, VEHKAKANKAAN (2.) KAUPUNGINOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS), 18.6.2018/10.10.2018 Ilmakuva kaavamuutosalueesta KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo 18.6.2018 KH 195 Luonnos nähtävillä 21.6 9.7.2018 Ehdotus nähtävillä 18.10 16.11.2018 Kaavan hyväksyminen: KH KV Lainvoimaisuus

Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 Maankäyttö- ja rakennuslain (132/199) 63 :n mukaan kaavatyöhön tulee sisällyttää kaavan laajuuteen ja sen sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Suunnittelualueen tunnistetiedot ja rajaus Kaavan nimi Alueen nimi Kunta Korttelin 3 asemakaavamuutos (2. Vehkakangas) Vehkakangas (2. Kaupunginosa) Lieksan kaupunki Asemakaava käsittää Lieksan kaupungin 2. kaupunginosan korttelin 3 tontin 29. Asemakaavassa (vahvistettu 19.12.1966) tontti on moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialuetta (AM). Asemakaavalla muodostuvat Lieksan kaupungin 2. kaupunginosan korttelin 3 tontti 29. Tontille osoitetaan erillispientalojen korttelialue (AO), asuinpientalojen korttelialue (AP) ja suojaviheralue (EV). Lattijan nimi Kaava-asiakirjat Lieksan kaupunki/elinvoimapalvelut/maankäyttö Kaavasuunnittelija Janne Hesso Lieksassa 10.10.2018 Maankäyttöpäällikkö Jukka Haltilahti, YKS 631 Asemakaavamuutoksen aluerajaus

Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 Suunnittelualueen nykytilan kuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Pielisentien, Koski-Jaakonkadun ja Mönninkadun väliin jäävässä korttelissa 3. Kaavamuutosalue on merkitty voimassa olevaan asemakaavaan moottoriajoneuvojen huoltoasemien kortteliksi (AM). Tällä hetkellä suunnittelualue on rakentamatonta sorakenttää, josta on purettu vuosien 1998 1999 välillä huoltoasemarakennus. Huoltoaseman purkamisen yhteydessä alueelle on laadittu maaperän puhtaustasoselvitys ja pilaantuneet maaainekset on korvattu puhtailla. Suunnittelualueella on on tapahtunut luontaista taimettumista männyn, pihlajan ja koivun osalta. Kaavamuutosalueen kanssa samassa korttelissa on myös erillispientalojen korttelialue (AO). Sen rakennuskanta muodostuu vuosien 1954 1999 välillä rakennetuista asuin- ja talousrakennuksista. Asuinrakennusten julkisivumateriaaleina on käytetty puuta, tiiltä, rappausta ja panelointia. Kaikissa asuinrakennuksissa on harjakatto. Rakennukset eivät ole suojeltuja. Kaavamuutosalueen kanssa samassa korttelissa on lisäksi yhdistettyjen liike- ja asuntokerrosalojen korttelialue (ALK). Sen rakennuskanta muodostuu vuosien 1974 1989 välillä rakennetuista 3 4-kerroksisista tasakattoisista kerrostaloista. Rakennusten julkisivumateriaalina on käytetty tiiltä. Rakennukset eivät ole suojeltuja. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin aloitteesta ja se on mukana Lieksan kaupungin vuoden 2018 kaavoituskatsauksessa. Hanke on käynnistetty, koska vuosikausia rakentamattomana olevalle tontille ei löydy sille kaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukaista kysyntää. Tontti on tarpeellista osoittaa asuinrakentamiselle Lieksan keskusta-alueen tonttitarjonnan monipuolistamiseksi ja yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi. Lieksan kaupungin tavoitteena on tiivistää Lieksan keskusta-alueen yhdyskuntarakennetta kaavoittamalla alue pientalorakentamiselle. Samalla kaupungin tavoitteena on varmistaa toimiva ja turvallinen liikkuminen suunnittelualueeseen rajautuvalla risteysalueella. Suunnittelualueen kaavoitustilanne ja muut suunnitelmat Maakuntakaava Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnallisia, maakunnallisia ja seudullisia alueidenkäytön kysymyksiä. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä ja yhdyskuntarakenteen periaatteista maakunnassa. Lisäksi siinä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Voimassa ovat Pohjois-Karjalan vaihemaakuntakaavat 1. 4.

Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2040 laadinta on vireillä. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa (2007) suunnittelualue on osoitettu taajamaseudun kehittämisen kohdealueeksi (tkk) ja taajamatoimintojen alueeksi (A). Maakuntakaavan 2., 3. ja 4. vaiheessa kaava-alueelle ei ole osoitettu merkintöjä tai varauksia. Ote Pohjois-Karjalan vaihemaakuntakaavasta 1 Yleiskaava Lieksan taajamaosayleiskaava Lieksan keskustan alueella ei ole voimassa sellaista osayleiskaavaa, joka suoraan ohjaisi oikeusvaikutteisena asemakaavan muuttamista. Lieksan keskustaajaman alueelle on laadittu 1.12.1986 kaupunginvaltuuston vahvistama oikeusvaikutukseton Lieksan taajamaosayleiskaava. Suunnittelualue on taajamaosayleiskaavassa keskustoimintojen aluetta (C).

Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 Ote Lieksan taajamaosayleiskaavasta 1986 Lieksan keskustaajaman osayleiskaava Asemakaava Lieksan keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadinta on aloitettu (kaupunginhallituksen päätös 5.2.2018 45). Suunnittelualueelle on laadittu 11.11.2013 ( 89) Lieksan kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualue on moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialuetta (AM). Ote asemakaavasta

Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6 Maanomistus Rakennusjärjestys Tonttikartta ja rekisteri Pohjakartta Rakennuskiellot Muut selvitykset ja suunnitelmat Kaavamuutosalue on Lieksan kaupungin omistuksessa. Lieksan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.7.2018 (kaupunginvaltuuston päätös 28.5.2018 42). Suunnittelualueelle on laadittu sitova tonttijako. Pohjakarttana käytetään Lieksan kaupungin numeerista pohjakarttaa. Karttaa täydennetään kaavaprosessia varten. Asemakaava on tulostettu 1:1000 mittakaavaan. Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoja. Suunnittelualueelle ei ole laadittu muita erillisiä selvityksiä tai suunnitelmia. Vaikutusalue Asemakaavamuutoksen vaikutusalue käsittää Pielisentien, Koski- Jaakonkadun ja Mönninkadun välisen alueen oheisen kartan mukaisesti. Asemakaavamuutoksen vaikutusalue

Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 62 :ssä edellytetään, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa merkittävästi vaikuttaa, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta. Osallisia kaavan valmistelussa ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnitelma koskee. Tässä kaavatyössä keskeisiä osallisia ovat: - Suunnittelualueen maanomistajat - Pohjois-Karjalan maakuntaliitto - Pohjois-Savon ELY-keskus - Pohjois-Karjalan ELY-keskus - PKS Sähkönsiirto Oy/Enerke Oy Sekä kaupungin asianomaiset tahot ja osakeyhtiöt: - Elinvoimapalvelut (ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta) - Kuntatekniikkaliikelaitos - Vesihuoltoliikelaitos Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa kaavatyön aikana. Tiedottaminen Kaavoituksen etenemisvaiheista ilmoitetaan kuulutuksella Lieksan Lehdessä, Lieksan kaupungin internet-sivuilla () sekä kaupungin asiakaspalvelupisteen edustalla sijaitsevalla virallisella ilmoitustaululla (Moisionkatu 1, 81700 Lieksa). Asiakirjoihin voi tutustua tarkemmin myös asiakaspalvelupisteen sisällä. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen kaavoituksen eri vaiheissa Osallisilla on oikeus ottaa osaa asemakaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua mielipiteensä kaavaprosessin eri vaiheissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, valmisteluvaiheen asemakaavaluonnos sekä asemakaavaehdotus asetetaan ajallaan julkisesti nähtäville viralliseksi kuulemisajaksi. Palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa koko kaavaprosessin ajan. Asemakaavaluonnoksen kuulemisaikana on mahdollista esittää mielipiteensä ja asianomisilta viranomaistahoilta pyydetään lausunnot.

Viranomaisyhteistyö Vaikutusten arviointi Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8 Asemakaavaehdotuksen kuulemisaikana on mahdollista jättää kirjallinen muistutus ja asianomaisilta viranomaistahoilta pyydetään lausunnot. Asemakaavan hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto kaupunginhallituksen esityksestä. Hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen. Eri vaiheissa annettavat palautteet tulee toimittaa Lieksan kaupungin kirjaamoon joko sähköpostitse kirjaamo@lieksa.fi tai postitse PL 41, 81701 Lieksa. Lieksan kaupungin elinvoimapalveluiden maankäyttö laatii annettuihin palautteisiin laaditaan vastineet. Kaavoituksen suunnitteluvaiheet sekä niihin liittyvä päätöksenteko, tiedottaminen ja osallistumismahdollisuudet on esitetty tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelman lopussa olevassa taulukossa. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 66 :n ja -asetuksen (895/1999) 26 :n tarkoittamat viranomaisneuvottelut järjestetään tarvittaessa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa. Viranomaisyhteistyötä tehdään aina tarvittaessa myös viranomaisneuvottelujen ulkopuolella sekä työneuvotteluissa. Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan kaavan toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja merkittävät välilliset ja välittömät ympäristövaikutukset, yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset ((MRL 132/1999) 9 & (MRA 895/1999) 1 ). Vaikutuksia arvioitaessa otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Arviointi kohdistuu: - ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon - kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin - alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen - kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön sekä - elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen

Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9 Kaavoituksen tavoiteaikataulu Yhteystiedot Kaavoituksen tavoiteaikataulu on esitetty seuraavalla sivulla olevassa taulukossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä kaavoituksen aikataulua voidaan tarkentaa kaavan valmistelutyön edetessä. Muutoksista tiedotetaan kaavatyöhön liittyvän muun tiedottamisen yhteydessä. Työvaihe Tavoiteaikataulu Kaavoituksen vireilletulo, luonnos ja OAS Kesäkuu 2018 Kaavaehdotusvaihe Lokakuu 2018 Kaavan hyväksyminen Loppuvuosi 2018 Arkistointi Lieksan kaupunki, elinvoimapalvelut, maankäyttö, Käyntiosoite Pielisentie 3 81700 Lieksa Postiosoite PL 41 81701 Lieksa Asiakaspalvelupiste Moisionkatu 1 81700 Lieksa (kaava-asiakirjat nähtävillä) Lisätietoja Palaute Lieksan kaupungin kirjaamo Pielisentie 3 81701 Lieksa kirjaamo@lieksa.fi Maankäyttöpäällikkö Jukka Haltilahti, puh 040 1044 840 sähköposti: jukka.haltilahti@lieksa.fi Kaavasuunnittelija Janne Hesso, puh. 040 1044 793 sähköposti: janne.hesso@lieksa.fi

Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10 Asemakaavaprosessi PÄÄTÖKSENTEKO SUUNNITTELU VUOROVAIKUTUS ALOITUS, VIREILLETULO VALMISTELU (luonnos) KAAVAEHDOTUS HYVÄKSYMINEN VALITTAMI-NEN Kaavan laatimisesta päätetään hankekohtaisesti. Tarvittavat päätökset tekee kaupunginhallitus. Päätetään tarvittaessa ohjausryhmän koonpanosta. Päätetään tarvittavien selvitysten tilaamisesta. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville kaupunginhallituksen päätöksellä (MRA 30 ). Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville kaupunginhallituksen päätöksellä (MRA 27 ). Päätetään tarvittavien lisäselvitysten tilaamisesta. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle kaavaa hyväksyttäväksi. Vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat hyväksyy kaupunginhallitus (MRL 52 ). Kaava saa lainvoiman kuulutuksella (MRA 93 ). Kaavan tavoitteet määritellään. Kartoitetaan lähtötiedot, osalliset ja aikataulu sekä järjestetään aloituskokous. Laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kootaan ja käsitellään OAS:sta saatu palaute. Tehdään tai tilataan perusselvityksiä, tarkistetaan pohjakartta, tarkennetaan tavoitteita, tehdään vaihtoehtojen tarkasteluja ja arvioidaan vaikutuksia. Laaditaan luonnosvaiheen kaavakartta ja kaavaselostus liitteineen. Kootaan ja käsitellään luonnosvaiheessa saatu palaute ja laaditaan vastineet niihin. Tehdään tai tilataan tarvittavat lisäselvitykset. Laaditaan tarvittaessa uusi sitova tonttijako. Laaditaan tarvittaessa rakentamistapaohje. Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen perusteella laaditaan kaavaehdotus. Kootaan ja käsitellään ehdotusvaiheessa saadut muistutukset ja laaditaan niihin vastineet. Kaavaehdotusta tarkistetaan tarvittaessa ennen hyväksymiskäsittelyä. Merkittävät muutokset edellyttävät ehdotuksen asettamisen uudelleen nähtäville. Kaava saatua lainvoiman, kaavan mukainen rakentaminen voidaan aloittaa. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa. Ohjausryhmä kokoontuu tarvittaessa. Vireilletulosta ilmoitetaan paikallislehdessä, kaupungin Internetsivuilla ja virallisella ilmoitustaululla ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville. OAS:a voi kommentoida ja sen riittävyyttä arvioida. Asianomaisilta viranomaistahoilta pyydetään lausunnot. Kaavaluonnoksen nähtävilläolosta tiedotetaan OAS:n mukaisesti. Luonnoksesta on mahdollista ilmaista mielipiteensä. Asianomaisilta viranomaistahoilta pyydetään lausunnot. Kaavan esittelytilaisuuksia järjestetään tarvittaessa. Kaavaehdotuksen nähtävilläolosta tiedotetaan ja ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille tarvittaessa kirjeitse. Ehdotuksesta on mahdollista jättää muistutus. Nähtävilläolon päätyttyä järjestetään tarvittaessa uusi viranomaisneuvottelu. Laaditaan tarvittaessa maankäyttösopimukset. Muistutuksen jättäneille toimitetaan kaupungin vastine ja tiedote kaavan etenemisestä valtuuston käsittelyyn. Hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen 30 vuorokauden ajan päätöksen tiedoksi saattamisesta.

Liite 3, sivu 1/2 Ote kaavaluonnoksesta, päiväys 18.6.2018

Liite 3, sivu 2/2 Ote kaavaluonnoksesta, päiväys 18.6.2018

Liite 4 Vastine 1 10.10.2018 Vastine Lieksan kaupungin korttelin 3 asemakaavamuutoksen (2. Vehkakangas) luonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Lausunnot pyydettiin seuraavilta viranomaistahoilta: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-kekus, PKS Sähkönsiirto Oy (Energe Oy), Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Museovirasto, Lieksan kaupungin hyvinvointipalvelut, elinvoimapalvelut (ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta), kuntatekniikkaliikelaitos ja vesihuoltoliikelaitos. Sekä tiedotettiin seuraaville tahoille: Alueen maanomistajat ja muut alueella toimivat tahot. Lausuntonsa jättivät määräaikaan mennessä Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Museovirasto, PKS Sähkönsiirto (Enerke Oy) ja Lieksan kaupungin vesihuoltoliikelaitos. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunto Pohjois-Karjalan ELY-keskus jätti lausunnon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta 6.7.2018. Lieksan kaupungin elinvoimapalveluiden maankäyttö pyysi korjausta lausuntoon sen jälkeen, kun Lieksan kaupungin ympäristönsuojelusihteeri perehtyi lausunnossa esitettyyn tarpeeseen arvioida suunnittelualueen maaperän puhdistustarve uudelleen. Pohjois-Karjalan ELY-keskus korvasi 24.9.2018 jätetyllä lausunnolla 6.7.2018 antamansa lausunnon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta. 24.9.2018 jätetyssä lausunnossa Pohjois-Karjalan ELY-keskus toteaa, että 6.7.2018 annetussa lausunnossa oli virhe. Kiinteistön maaperän puhdistuksesta laaditun loppuraportin perusteella kaavamuutosalueen maaperään ei kohdistu puhdistustarvetta, eikä maankäyttörajoitetta. Lisäksi Pohjois-Karjalan ELY-keskus toteaa, että kiinteistö on Lieksan taajamaosayleiskaavassa keskustatoimintojen aluetta. Vireillä olevassa Lieksan keskustaajaman osayleiskaavassa alueen käyttötarkoitus tullaan kuitenkin päivittämään nykytilannetta vastaavaksi. Vastine Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen. Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto Pohjois-Savon ELY-keskus antoi 6.7.2018 lausunnon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta. Lausunnossa todetaan, että kaavamuutos on yhdyskuntarakennetta tiivistävä ja tarpeellinen ratkaisu, koska suunnittelualue on ollut jo vuosikymmeniä rakentamattomana. Alue on Lieksan www.lieksa

Liite 4 Vastine 2 10.10.2018 keskustan tuntumassa ja liikenneyhteydet ovat hyvät. Pohjois- Savon ELY-keskus totetaa, ettei kaavamuutoksella ole vaikutuksia liikenteeseen. Pohjois-Savon ELY-keskuksen 6.7.2018 antamassa lausunnossa huomautetaan lisäksi, että lähivirkistysalueen merkintää ei ole luonteva käyttää liikenneväylien varrella kaipeina vyöhykkeinä, joiden tarkoitus on pääasiassa suojataa esimerkiksi asuinalueita liikenteen melu- ja pölyhaitoilta. Pohjois-Savon ELY-keskus ohjeistaa käyttämään suunnittelualueella lähivirkistysalueen merkinnön sijasta suojaviheralueen merkintää. Vaihtoehtoisesti suojaviheralue voidaan korvata myös merkinnällä istutettavan alueen osasta. Vastine Kaavaluonnoksessa ollut lähivirkistysalue muutettiin kaavaehdotuksessa suojaviheralueeksi. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton lausunto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto jätti 28.6.2018 lausunnon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta. Sen mukaan Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ei lausu asioista. Vastine Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen. Museoviraston lausunto Museovirasto jätti 3.7.2018 lausunnon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta. Lausunnossa todetaan, että tarkoituksena on muuttaa moottoriajoneuvojen huoltoasema-alue (AM) erillispientaloalueeksi (AO) ja lähivirkistysalueeksi (VL) mahdollistaen kolmen enintään kaksikerroksisen ja yksiasuntoisen erillispientalon rakentaminen. Lisäksi Museoviraston 3.7.2018 jättämässä lausunnossa todetaan, että kaavamuutosalueella sijainnut huoltoasema on purettu, eikä alueella ole tiedossa erityisiä kulttuuriympäristön arvoja. Näin ollen Museovirastolla ei ole huomautettavaa kaavasta, eikä sen jatkovaiheista tarvitse lähettää lausuntopyyntöjä Museovirastoon. Vastine Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen. PKS Sähkönsiirto Oy:n (Enerke Oy) lausunto Enerke Oy on antanut 5.7.2018 PKS Sähkönsiirto Oy:n valtuuttamana lausunnon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta. Siitä ilmenee, ettei Enerke Oy:llä ole huomautettavaa kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tai kaavaluonnokseen. www.lieksa

Liite 4 Vastine 3 10.10.2018 Vastine Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen. Lieksan kaupungin vesihuoltoliikelaitoksen lausunto Lieksan kaupungin vesihuoltoliikelaitos on jättänyt 23.7.2018 lausunnon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta. Lausunnossa todetaan, että asemakaavamuutoksen aluerajauksen sisällä olevat tontit kuuluvat Lieksan kaupungin vesihuoltoliikelaitoksen Lieksan Veden verkostoalueen (vesija jätevesi) toiminta-alueeseen. Tonteille rakennettavat rakennukset tulee liittää vesi- ja viemäriverkkoihin. Ronkoverkot sijaitsevat Pielisentie ja Mönninkadun katualueilla. Lisäksi Pielisentien ja Mönninkadun katualueilla sijaitsevat hulevesiviemärit. Tonteilta syntyvät hulevedet on johdettava kaupungin hulevesiviemäriin, niistä vastaavan Lieksan kaupungin kuntatekniikkaliikelaitoksen hyväksymällä tavalla. Vastine Mielipiteet Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen. Asemakaavamuutosehdotuksesta ei ole jätetty määräaikaan mennessä yhtään mielipidettä. www.lieksa