LIEKSAN KAUPUNKI, BRAHEAN (1.) KAUPUNGINOSA LIIKENNEALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIEKSA SATAMA (1. BRAHEA) KAAVASELOSTUS, LUONNOS, 5.3.

Transkriptio

1 Kaavaselostus 1, BRAHEAN (1.) KAUPUNGINOSA LIIKENNEALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIEKSA SATAMA (1. BRAHEA) KAAVASELOSTUS, LUONNOS, Ilmakuva satama-alueesta Kaavan hyväksyminen: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Lainvoimaisuus Kaavan laatija: Lieksan kaupunki/elinvoimapalvelut/maankäyttö Kaava-asiakirjat: Maankäyttösuunnittelija

2 Kaavaselostus 2 LIIKENNEALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIEKSAN SATAMA (1. BRAHEA) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi Kunta Kaupunginosa Korttelit ym. vanhat Korttelit ym. uudet Kaavan nimi Laatijan nimi Kaava-asiakirjat Kaupunginniemi Lieksan kaupunki Brahean (1.) kaupunginosa Satama-aluetta (LS), pysäköintialuetta (LP) sekä Braheantien katualuetta (Lieksan kylän tilat Venesatama rno 390:1, Veneranta rno 391:1). Toimitilarakennusten korttelialue (KTY), satama-aluetta (LS), yleinen pysäköintialue (LP) sekä Braheantien katualuetta. Liikennealueen asemakaavamuutos, Lieksan satama (1. Brahea) Lieksan kaupunki/elinvoimapalvelut/maankäyttö Maankäyttösuunnittelija 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava koskee Kaupunginniemen kärkeä. Alue sijaitsee Lieksan ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä. Alueen sijainti ilmenee oheisesta kartasta. Suunnittelualueen sijainti

3 Kaavaselostus Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi tulee kaava-alueen sijainnista, Lieksan satamasta. Kaavamuutoksen tavoitteena on ajantasaistaa asemakaavaa vastaamaan nykyistä tilannetta sekä muuttaa satamaliikennettä varten varattua aluetta siten, että mahdollistetaan satamatoimintoja tukevan rakennuksen ja rakenteiden rakentaminen. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavaluonnos Asemakaavan seurantalomake (liitetään kaavaehdotukseen) 2 TIIVISTELMÄ Asemakaavamuutos koskee voimassaolevan asemakaavan mukaisia alueita, satama-aluetta (LS), pysäköintialuetta (LP) sekä Braheantien katualuetta (Lieksan kylän tilat Venesatama rno 390:1, Veneranta rno 391:1). Asemakaavamuutoksella muodostetaan toimitilarakennusten korttelialue (KTY), satama-aluetta (LS), yleinen pysäköintialue (LP) sekä Braheantien katualuetta. Olevalla asemakaava-alueella on tarkoitus muuttaa kaavaa nykyistä käyttöä ja tarpeita vastaavaksi sekä mahdollistaa satamatoimintoja palvelevien rakennusten rakentaminen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue on noin 1.80 ha. Asemakaavan muutosalue on rajattu voimassaolevaan kaavaan ja kiinteistörajoihin Luonnonympäristö Suunnittelualueen pysäköintialueen ja satama-alueen itäosat ovat hoidettua koivuvaltaista puistomaista aluetta. Satama on perustettu täyttömaa-alueelle. Satama-alue kuuluu tulvavaaravyöhykkeeseen 1/50 v ja 1/100 v.

4 Kaavaselostus Rakennettu ympäristö Ote tulvakartasta 1/50 v ja 1/100 v. Suunnittelualue on pääosin asfaltoitu. Alueella sijaitsee kioskirakennus ja satamatoimintaa palveleva rakennus sekä polttoaineen jakelupiste Maanomistus Suunnittelualue on Lieksan kaupungin omistuksessa Kulttuuriympäristö Alueella ei ole tiedossa olemassa olevia muinaismuistokohteita. Alueella ei sijaitse suojeltaviksi osoitettuja rakennuksia Liikenne Satama-alueelle liikenne kulkee Braheantietä pitkin Tekninen huolto Kaavamuutosalue on teknisen huollon piirissä. Vesihuoltoverkostosta vastaa Lieksan kaupungin vesihuoltoliikelaitos. Sähköverkostosta vastaa PKS Sähkönsiirto Oy/Pohjois-Karjalan Sähkö Oyj. Suunnittelualueella ei ole kaukolämpöverkkoa Ympäristöhäiriöt Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa toimintaa. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on osaltaan tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Tämän kaavan suunnitteluun vaikuttavat mm. seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet:

5 Kaavaselostus 5 - toimiva aluerakenne - virkistyskäyttö - toimiva yhteysverkosto ja energiahuolto Maakuntakaava Maakuntakaava on suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä. Pohjois-Karjalan vaihemaakuntakaavat ovat hyväksyttyjä ja vahvistettuja. Maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu valtioneuvostossa. Maakuntakaavan ensimmäistä vaihetta täydentävä 2. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavan 3. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä Kaavassa käsitellään maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa vaiheissa. Maakuntakaavan 4. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 on vireillä. Maakuntahallitus on hyväksynyt kokouksessaan Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Maakuntakaavoituksen on tavoitteena valmistua kesällä Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa suunnittelualue on osoitettu taajamaseudun kehittämisen kohdealueeksi (tkk) ja taajamatoimintojen alueeksi (A). Ranta-alue on osoitettu rantojen käytön kehittämisen kohdealueeksi (rk). Suunnittelualueelle on osoitettu satama-alue (LS-1) aluevarausmerkintä. Satama-alue on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeksi (ma). Maakuntakaavan 2. vaiheessa kaava-alueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Maakuntakaavan 3. vaiheen kaavassa ei esitetä alueelle muutoksia. Maakuntakaavan 4. vaiheen kaavassa ei esitetä alueelle muutoksia.

6 Kaavaselostus 6 Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavayhdistelmästä (1.-4.) Yleiskaava Lieksan keskustaajaman alueelle on laadittu kaupunginvaltuuston vahvistama oikeusvaikutukseton Lieksan taajamaosayleiskaava. Suunnittelualue on taajamaosayleiskaavassa tieliikennealuetta (LM), lähivirkistysaluetta (VL) ja vesiliikennealuetta (LV-1, laiva- ja venesatama-aluetta). Ote Lieksan taajamaosayleiskaavasta 1986 Asemakaava Suunnittelualueelle on laadittu (N:o 1456 L) Pohjois-Karjalan lääninhallituksen vahvistama asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualue on satama-aluetta (LS), pysäköimisaluetta (LP) ja katualuetta.

7 Kaavaselostus 7 Ote vahvistetusta asemakaavasta. Rakennusjärjestys Lieksan kaupungissa noudatetaan rakennusjärjestystä, joka on tullut voimaan Rakennusjärjestysehdotus on ollut nähtävillä saakka ja se viedään hyväksymismenettelyyn kevään 2018 aikana. Tonttikartta ja rekisteri Suunnittelualueelle ei ole ollut tarpeellista laatia erillisiä sitovia tonttijakoja. Kiinteistöt ovat maarekisterissä. Pohjakartta Rakennuskiellot Pohjakarttana käytetään päivättyä numeerista karttaa. Karttaa täydennetään kaavaprosessia varten. Pohjakartta on maankäyttö- ja rakennuslain ja suosituksen JHS 185 mukainen. Asemakaava on tulostettu 1:1000 mittakaavaan. Suunnittelualueella ei ole MRL:n 53 mukaista rakennuskieltoa. Muut selvitykset ja suunnitelmat Suunnittelualueelle ei ole laadittu muita erillisiä selvityksiä tai suunnitelmia. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on: o o o Päivittää kaavaa vastaamaan nykyistä käyttöä ja tarpeita Tutkia alueen liikenteen järjestyminen Arvioida kaavamuutoksen vaikutuksia

8 Kaavaselostus Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavamuutos käynnistettiin tammikuussa Kaupunginhallitus päätti asettaa luonnoksen nähtäville Kaavatyö on mukana Lieksan kaupungin Kaavoituskatsauksessa Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslaissa (62 ) edellytetään, että kaavan valmisteluun on mahdollisuus osallistua, arvioida sen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta. Tässä kaavatyössä keskeisiä osallisia ovat: - Suunnittelualueen maanomistajat ja muut alueella toimijat - Pohjois-Karjalan maakuntaliitto - Pohjois-Karjalan ELY-keskus - PKS Sähkönsiirto Oy/Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Sekä kaupungin asianomaiset tahot ja osakeyhtiöt: - Hyvinvointipalvelut - Elinvoimapalvelut - Kuntatekniikkaliikelaitos - Vesihuoltoliikelaitos Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa kaavatyön aikana Vireilletulo Asemakaavamuutoksesta on tehty päätös kaupunginhallituksessa Asemakaavan vireilletulosta on kuulutettu Lieksan Lehdessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnoskartta ovat olleet nähtävillä Osallistuminen ja vuorovaikutus menettely Kaavan valmisteluun on mahdollista osallistua, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja ilmaista asiansa kaavaprosessin eri vaiheissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, valmisteluvaiheen asemakaavaluonnos sekä asemakaavaehdotus asetetaan ajallaan nähtäville viralliseksi kuulemisajaksi. Palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa koko kaavaprosessin ajan. Asemakaavaluonnoksen kuulemisaikana on mahdollista antaa mielipiteensä ja asianomisilta viranomaistahoilta pyydetään lausunto. Asemakaavaehdotuksen kuulemisaikana on mahdollista jättää muistutus ja asianomaisilta viranomaistahoilta pyydetään lausunto. Asemakaavan hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto kaupunginhallituksen esityksestä. Hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen.

9 Kaavaselostus Viranomaisyhteistyö Eri vaiheissa annettavat palautteet tulee toimittaa Lieksan kaupungin kirjaamoon joko sähköpostitse kirjaamo@lieksa.fi tai postitse PL 41, Lieksa. Saatuihin palautteisiin laaditaan vastineet. Maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n ja asetuksen 26 :n tarkoittamat viranomaisneuvottelut järjestetään tarvittaessa Pohjois-Karjalan ELYkeskuksessa. Viranomaisyhteistyötä tehdään aina tarvittaessa myös viranomaisneuvottelujen ulkopuolella sekä työneuvotteluissa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on ajantasaistaa asemakaavaa vastaamaan nykyistä tilannetta sekä muuttaa satamaliikennettä varten varattua aluetta siten, että mahdollistetaan satamatoimintoja tukevien rakennusten ja rakenteiden rakentaminen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Vaihtoehto 1. Asemakaavaa ei muuteta. Vaihtoehto 2. Asemakaavaa muutetaan kaavaluonnoksen mukaisesti. Asemakaavaa muutetaan kaavaluonnoksen mukaisesti. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Asemakaavamuutosalue on noin 1,80 ha. Kaava-alueelle on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueelle (KTY) rakennusoikeutta 400 k- m² Palvelut Palvelut sijaitsevat keskustassa noin kilometrin päässä satamasta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavamuutoksella pyritään siihen, että ympäristöhäiriöt jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.

10 Kaavaselostus Aluevaraukset Korttelialueet Aluevaraus Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus KTY 0,1890 ha 400 k-m² e=0,2 LS 0,6765 ha LP 0,5740 ha Katu 0,3585 ha KTY Toimitilarakennusten korttelialue Korttelialueelle mahdollistetaan satamatoimintoja tukevien rakennusten ja rakenteiden rakentaminen Muut alueet Kunnallistekniset verkostot on osoitettu omilla merkinnöillään. LS Satama-alue Alueella sijaitsee Lieksan laiva- ja venesatama. LP Pysäköintialue Satama-aluetta palveleva pysäköintialue. Katu Braheantien katualuetta. Liikenne satamaan kulkee Braheantietä. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset talouteen Suunnittelualueella sijaitsee kioskirakennus ja sen toimintaa palvelevia rakennelmia. Satama- ja pysäköintialue on osittain asfaltoitu. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta luontoon tai luonnonympäristöön. Asemakaavamuutos mahdollistaa sataman palvelurakenteiden kehittymisen ja siten sillä on vaikutusta talouteen. Satamatoiminnot työllistävät kausiluonteisesti muutaman henkilön. Kaavan toteuttaminen ei aiheuta kaupungille kuluja Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen

11 Kaavaselostus Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Vaikutukset kulttuuriin Muut kaavan merkittävät vaikutukset Satama-alueella on vaikutusta terveellisyyteen virkistys- ja ulkoilualueena. Asemakaavamuutoksella ei ole muuta merkittävää vaikutusta terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia sosiaalisiin oloihin. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta kulttuuriin. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavamerkinnät ja määräykset ovat MRL:n ja MRA:n mukaisia. 5.7 Nimistö Asemakaavamuutos ei sisällä uutta nimistöä. 6 ASEMAKAAVANTOTEUTUS 6.1 Yleistä Satamaan sijoitettavan satamatoimintoja palvelevien rakennusten rakentaminen vaatii asemakaavan lisäksi rakennusluvan. 6.2 Toteutuksen seuranta LIITTEET Kaupunki seuraa toteutusta rakennusoikeuden ja alueen käytön osalta. Asemakaavan seurantalomake liitetään kaavaehdotukseen.