LIEKSAN KAUPUNKI, VEHKAKANKAAN (2.) KAUPUNGINOSA KORTTELIN 3 ASEMAKAAVAMUUTOS, LIEKSAN KESKUSTA KAAVASELOSTUS, LUONNOS,

Transkriptio

1 Kaavaselostus 1, VEHKAKANKAAN (2.) KAUPUNGINOSA KORTTELIN 3 ASEMAKAAVAMUUTOS, LIEKSAN KESKUSTA KAAVASELOSTUS, LUONNOS, Ilmakuva kaavamuutosalueesta Kaavan hyväksyminen: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Lainvoimaisuus Kaavan laatija: Lieksan kaupunki/elinvoimapalvelut/maankäyttö Kaava-asiakirjat: Kaavasuunnittelija

2 Kaavaselostus 2 KORTTELIN 3 ASEMAKAAVAMUUTOS, LIEKSAN KESKUSTA (2. VEHKAKANGAS) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi Kunta Kaupunginosa Korttelit ym. vanhat Korttelit ym. uudet Kaavan nimi Laatijan nimi Kaava-asiakirjat Keskusta Lieksan kaupunki Vehkakankaan (2.) kaupunginosa Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue (AM) Erillispientalojen korttelialue (AO), Lähivirkistysalue (VL) Korttelin 3 asemakaavamuutos (2. Vehkakangas) Lieksan kaupunki/elinvoimapalvelut/maankäyttö Kaavasuunnittelija 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Lieksan keskusta-alueella korttelin 3 luoteisosassa. Kaavamuutosaluetta rajaavat Pielisentie, Koski-Jaakonkatu ja Mönninkatu. Suunnittelualueen sijainti on esitetty oheisessa karttakuvassa. Suunnittelualueen sijainti

3 Kaavaselostus Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi tulee kaava-alueen sijainnista, korttelista 3 Lieksan keskusta-alueella Vehkakankaan kaupunginosassa. Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa korttelissa 3 sijaitseva moottoriajoneuvojen huoltoasema-alue (AM) erillispientaloalueeksi (AO) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Suunnittelualueelle laaditaan sitova tonttijako, jolla mahdollistetaan kolmen enintään kaksikerroksisen ja yksiasuntoisen erillispientalon rakentaminen tarpeellisine talousrakennuksineen. Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin aloitteesta ja se on mukana Lieksan kaupungin vuoden 2018 kaavoituskatsauksessa. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavaluonnos Asemakaavan seurantalomake (liitetään kaavaehdotukseen) 2 TIIVISTELMÄ Asemakaavamuutos koskee voimassa olevan asemakaavan mukaista moottoriajoneuvojen huoltoasema-aluetta (AM). Asemakaavamuutoksella muutetaan moottoriajoneuvojen huoltoasema-alue (AM) erillispientaloalueeksi (AO) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Kaavamuutoksella saadaan muutettua alueen käyttö vastaamaan nykyisiä ja tulevia tarpeita. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue on pinta-alaltaan 2385 m². Kaavamuutosalue on rajattu voimassa olevaan kaavaan ja kiinteistörajoihin. Korttelialueen tonttitehokkuusluku (e) on 0, Luonnonympäristö Kaavamuutosalue on rakentamatonta ja pinnanmuodoiltaan melko tasaista soramaata, jossa ei esiinny erityisiä luonnonarvoja. Suunnittelualueella kasvaa luontaisen taimettumisen johdosta syntyneitä männyn, pihlajan ja koivun taimia. Lisäksi alueelta löytyy pieni esiintymä erityisen haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltua kurtturuusua (Rosa rugosa). Kaavamuutosalueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita Rakennettu ympäristö Kaavamuutosalueelta on purettu aikoinaan moottoriajoneuvojen huoltoasema ja alueelle on laadittu maaperän puhtaustasoselvitys. Selvityksessä pilaantuneiksi osoitetut maa-ainekset on korvattu puhtailla maa-aineksilla vuonna Kaavamuutosalueen kanssa samassa korttelissa sijaitsee vuosien välillä rakennettu erillispientaloalue (AO), jossa vallitseva

4 Kaavaselostus 4 kerrosluku on 1 2. Korttelialueen rakennukset ovat käyttötarkoitukseltaan asuin- ja talousrakennuksia. Rakennusmateriaalina niissä on käytetty pääosin puuta. Rakennukset eivät ole suojeltuja. Kaavamuutosalueen kanssa samassa korttelissa sijaitsee vuosien välillä rakennettu yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen alue (ALK), jossa kerrosluku vaihtelee 3 4 välillä. Rakennusmateriaalina niissä on käytetty pääosin betonia ja tiiltä. Rakennukset eivät ole suojeltuja. Kuva kaavamuutosalueelta toukokuulta Maanomistus Kaavamuutosalue on Lieksan kaupungin omistuksessa Kulttuuriympäristö Kaavamuutosalueella ei ole tiedossa olevia muinaismuistokohteita tai suojeltavaksi osoitettuja rakennuksia, eikä kohde sijaitse valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueella Liikenne Kaava-alueen liikennettä välittäviä katuja ovat Pielisentie, Koski-Jaakonkatu ja Mönninkatu. Niiden yhteyteen on järjestetty myös kevyen liikenteen väylät. Kaavamuutosalueella ei ole tällä hetkellä liikenneliittymiä. Noin 50 metrin päässä kaavamuutosalueelta kulkee Karjalantie (maantie 73). Liikenneviraston vuonna 2017 laatiman liikennemääräkartan mukaan sen keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on 4560 ajoneuvoa. Konsulttiyritys FCG:n Lieksan kaupungille vuonna 2014 laatiman Kevätniemen teollisuusalueen ja biojalostamon meluselvityksen mukaan Karjalantietä kulkee vuorokaudessa 4680 ajoneuvoa korttelin 3 ohitse Palvelut Suunnittelualue kuuluu Lieksan keskusta-alueen palvelualueeseen. Kaavamuutosalueesta noin kilometrin päässä sijaitsevalta keskusta-

5 Kaavaselostus 5 alueelta löytyy muun muassa neljä päivittäistavarakauppaa ja useita erikoiskaupan myymälöitä (apteekit, huonekalu-, kodin tekniikka- ja rautakaupat, optikkoliikkeet, kukkakaupat, Alko). Lisäksi noin kilometrin päässä kaavamuutosalueelta sijaitsee kaupungin pääkirjasto, uimahalli, rakenteilla oleva uusi liikuntahalli, jäähalli sekä pankki-, ravintola- ja leipomopalveluita. Kaavamuutosaluetta vastapäätä sijaitsee autokauppa ja Karjalantien varrelta löytyy ravintola-, kauppa- ja huoltoasemapalveluita tarjoava liikennemyymälä. Lieksan lukio, keskuskoulu ja monipuolista ammatillista koulutusta tarjoava Riveria oppilaitos sijaitsevat myös noin kilometrin päässä kaavamuutosalueesta Tekninen huolto Kaavamuutosalue on teknisen huollon piirissä. Vesihuoltoverkostosta (vesi- ja jätevesi) vastaa Lieksan kaupungin vesihuoltoliikelaitos. Sadevesiverkostosta vastaa Lieksan kaupungin kuntatekniikkaliiketaitos. Sähköverkostosta vastaa PKS Sähkönsiirto Oy/Enerke Oy. Suunnittelualueella ei ole kaukolämpöverkkoa Ympäristöhäiriöt Maantienä toimiva Karjalantie sekä Kevätniemen teollisuusalueen voimalaitos ja saha tuottavat melua suunnittelualueelle. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvosta (993/1992) määritellään melun sallituksi enimmäisarvoksi asuin- ja virkistyskäyttöön osoitetuilla alueilla välillä kello db ja välillä kello db. Konsulttiyritys FCG:n Lieksan kaupungille vuonna 2014 laatiman Kevätniemen teollisuusalueen ja biojalostamon meluselvityksen mukaan Karjalantieltä sekä Kevätniemen teollisuusalueen voimalaitokselta ja sahalta kantautuu asemakaavamuutosalueelle päiväsaikaan (klo 07-22) db melua ja yöaikaan (klo 22-07) db melua. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) tehtävänä on omalta osaltaan tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) yleisten tavoitteiden sekä laissa määriteltyjen alueiden käytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Tämän kaavan suunnitteluun vaikuttavat mm. seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: - toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen - terveellinen ja turvallinen elinympäristö Maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä ja yhdyskuntarakenteen periaatteista maakunnassa. Lisäksi siinä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnallisia, maakunnallisia ja seudullisia alueidenkäytön kysymyksiä. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain. Pohjois-Karjalan vaihemaakuntakaavat ovat hyväksyttyjä ja vahvistettuja. Maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu valtioneuvostossa.

6 Kaavaselostus 6 Maakuntakaavan ensimmäistä vaihetta täydentävä 2. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavan 3. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä Kaavassa käsitellään maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa vaiheissa. Maakuntakaavan 4. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2040 laadinta on vireillä. Maakuntahallitus on hyväksynyt kokouksessaan Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2040 osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Maakuntakaavan laadinta etenee vaiheittain ja maakuntakaava on tarkoitus hyväksyä kesän 2019 aikana. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa suunnittelualue on osoitettu taajamaseudun kehittämisen kohdealueeksi (tkk) ja taajamatoimintojen alueeksi (A). Maakuntakaavan 2. vaiheessa kaava-alueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Maakuntakaavan 3. vaiheen kaavassa ei esitetä alueelle muutoksia. Maakuntakaavan 4. vaiheen kaavassa ei esitetä alueelle muutoksia. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavayhdistelmästä (1.-4.) Yleiskaava Lieksan keskustaajaman alueelle on laadittu kaupunginvaltuuston vahvistama oikeusvaikutukseton Lieksan taajamaosayleiskaava. Suunnittelualue on taajamaosayleiskaavassa keskustoimintojen

7 Kaavaselostus 7 aluetta (C). Lieksan kaupunki on käynnistänyt uuden keskustaajaman osayleiskaavan valmistelun ja siinä korttelialueen käyttötarkoitusta tullaan päivittämään nykytilannetta vastaavaksi. Ote Lieksan taajamaosayleiskaavasta 1986 Asemakaava Suunnittelualueelle on laadittu ( 89) Lieksan kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualue on moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialuetta (AM). Ote vahvistetusta asemakaavasta Rakennusjärjestys Lieksassa noudatetaan Lieksan ja Nurmeksen kaupungin yhteistä rakennusjärjestystä, joka on tullut voimaan Lieksan kaupungin uusi rakennusjärjestysehdotus on ollut kaupunginhallituksen lupajaoston tekemän päätöksen 25 mukaisesti nähtävillä välisenä aikana ja sen on tarkoitus astua voimaan kaupunginhallituksen tekemän päätöksen 168 sekä kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen 42 mukaisesti.

8 Kaavaselostus 8 Tonttikartta ja -rekisteri Suunnittelualueelle on laadittu sitova tonttijako ja tontti on kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Pohjakarttana käytetään päivättyä numeerista karttaa. Karttaa täydennetään kaavaprosessia varten. Pohjakartta on maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) ja suosituksen JHS 185 mukainen. Asemakaava on tulostettu 1:1000 mittakaavaan. Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 53 mukaista rakennuskieltoa. Muut selvitykset ja suunnitelmat Suunnittelualueelle ei ole laadittu muita erillisiä selvityksiä tai suunnitelmia. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on: o o o Päivittää kaavaa vastaamaan nykyistä käyttöä ja tarpeita Tutkia alueen liikenteen järjestyminen Arvioida kaavamuutoksen vaikutuksia 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavamuutos on käynnistetty toukokuussa Kaupunginhallitus on päättänyt asettaa kaavaluonnoksen nähtäville ja se on nähtävillä välisenä aikana. Kaavatyö on mukana Lieksan kaupungin kaavoituskatsauksessa Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 62 :ssä edellytetään, että kaavan valmistelun on tapahduttava niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa merkittävästi vaikuttaa, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta. Osallisia kaavan valmistelussa ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnitelma koskee. Tässä kaavatyössä keskeisiä osallisia ovat: - Suunnittelualueen maanomistajat - Pohjois-Karjalan maakuntaliitto - Pohjois-Savon ELY-keskus - Pohjois-Karjalan ELY-keskus - PKS Sähkönsiirto Oy/Enerke Oy - Museovirasto

9 Kaavaselostus 9 Sekä kaupungin asianomaiset tahot ja osakeyhtiöt: - Elinvoimapalvelut (ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta) - Kuntatekniikkaliikelaitos - Vesihuoltoliikelaitos Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa kaavatyön aikana Vireilletulo Asemakaavamuutoksesta ja sen vireilletulosta on tehty päätös kaupunginhallituksessa X. Asemakaavan vireilletulosta on kuulutettu Lieksan Lehdessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnoskartta ja -selostus ovat nähtävillä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä kaavaprosessin eri vaiheissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, valmisteluvaiheen asemakaavaluonnos ja -ehdotus asetetaan ajallaan julkisesti nähtäville viralliseksi kuulemisajaksi. Palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa koko kaavaprosessin ajan. Asemakaavaluonnoksen kuulemisaikana on mahdollista esittää mielipiteensä ja asianomisilta viranomaistahoilta pyydetään lausunnot. Asemakaavaehdotuksen kuulemisaikana on mahdollista jättää kirjallinen muistutus ja asianomaisilta viranomaistahoilta pyydetään lausunnot. Asemakaavan hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto kaupunginhallituksen esityksestä. Hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen. Eri vaiheissa annettavat palautteet tulee toimittaa Lieksan kaupungin kirjaamoon joko sähköpostitse kirjaamo@lieksa.fi tai postitse PL 41, Lieksa. Lieksan kaupungin elinvoimapalveluiden maankäyttö laatii saatuihin palautteisiin vastineet. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 66 :n ja asetuksen (895/1999) 26 :n tarkoittamat viranomaisneuvottelut järjestetään tarvittaessa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa. Viranomaisyhteistyötä tehdään aina tarvittaessa myös viranomaisneuvottelujen ulkopuolella sekä työneuvotteluissa.

10 Kaavaselostus Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa korttelissa 3 sijaitseva moottoriajoneuvojen huoltoasema-alue (AM) erillispientaloalueeksi (AO) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Kaavamuutoksella mahdollistetaan kolmen yksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentaminen tarpeellisine talousrakennuksineen. Erillispientaloalueelle rakennettavat asuinrakennukset saavat olla enintään kaksikerroksisia ja puuverhoiltuja korttelissa 3 vallitsevan rakentamistavan mukaisesti. Koski-Jaakonkadun varrelle osoitettavan lähivirkistysalueen on tarkoitus luoda näkösuojaa asuinalueelle sekä vähentää katualueilta asuinalueelle päätyvän melun ja pölyn määrää. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Vaihtoehto 1. Asemakaavaa ei muuteta. Vaihtoehto 2. Asemakaavaa muutetaan kaavaluonnoksen mukaisesti. Valitaan vaihtoehto 2 ja muutetaan asemakaavaa sen mukaisesti. 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Moottoriajoneuvojen huoltoasema-alueella (AM) sijaitseva asemakaavamuutosalue on kooltaan noin 2385 m². Korttelialueen tonttitehokkuusluku (e) on 0,25, mikä tarkoittaa 596 m² kokonaisrakennusoikeutta kaavoitettavalla alueella. Suunnittelualueelle muodostettavat kolme erillispientalorakentamisen mahdollistavaa tonttia ovat kooltaan 631, 654 ja 934 m². Lisäksi Koski-Jaakonkadun varrelle osoitetaan kapea, 166 m² puistokaistale luomaan näkösuojaa asuinalueelle sekä vähentämään katualueilta asuinalueelle päätyvän melun ja pölyn määrää. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Asemakaavamuutoksella pyritään siihen, että ympäristöhäiriöt jäisivät mahdollisimman vähäisiksi Korttelialueet Aluevaraus Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus AO 2219 m² 554,8 k-m² e=0,25 VL 166 m²

11 Kaavaselostus 11 AO erillispientalojen korttelialue Korttelialueelle mahdollistetaan kolmen asuinrakennuksen rakentaminen tarpeellisine talousrakennuksineen. VL lähivirkistysalue Korttelialueelle muodostetaan virkistys- ja ulkoilukäyttöön tarkoitettu viheralue, jota ei ole tarkoitus rakentaa varsinaiseksi puistoksi. Alueelle saa istuttaa matalaa kasvillisuutta, joka ei heikennä risteysalueiden näkyvyyttä. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutosalue, moottoriajoneuvojen huoltoasema-alue (AM) on rakentamatonta ja tasaista sorakenttää, jonka maaperä on puhdistettu vuonna 1999 huoltoasematoimintojen poistuttua alueelta. Kaavamuutosalueen kanssa samassa korttelissa sijaitsee vuosien välillä rakennettu erillispientaloalue (AO), jossa vallitseva kerrosluku on 1 2. Korttelialueen rakennukset ovat käyttötarkoitukseltaan asuin- ja talousrakennuksia. Rakennusmateriaalina niissä on käytetty pääosin puuta. Rakennukset eivät ole suojeltuja. Kaavamuutosalueen kanssa samassa korttelissa sijaitsee vuosien välillä rakennettu yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen alue (ALK), jossa kerrosluku vaihtelee 3 4 välillä. Rakennusmateriaalina niissä on käytetty pääosin betonia ja tiiltä. Rakennukset eivät ole suojeltuja. Kaavamuutosalueen naapurikorttelissa 32 (AO ja TP, erillispientalojen ja pienteollisuusrakennusten korttelialue) sijaitsee vuosien välillä rakennettuja 1 2-kerroksisia yhden asunnon taloja sekä vuosien välillä rakennettuja toimitila-, huolto- ja suojakäytössä olevia rakennuksia. Niiden rakennusmateriaaleina on käytetty pääsääntöisesti puuta, tiiltä ja betonia. Rakennukset eivät ole suojeltuja. Kaavamuutosalueen naapurikorttelissa 9 (AO, erillispientalojen korttelialue) sijaitsee vuosien välillä rakennettuja 1 2-kerroksisia yhden asunnon taloja sekä talousrakennuksia. Niiden rakennusmateriaaleina on käytetty pääsääntöisesti puuta ja betonia. Rakennukset eivät ole suojeltuja. Kaavamuutosalueen naapurikorttelissa 13 (AO, erillispientalojen korttelialue) sijaitsee vuosien välillä rakennettuja 1 2-kerroksisia yhden asunnon taloja. Rakennukset eivät ole suojeltuja. Kaavamuutosalueen naapurikorttelissa 72 (AL, asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue) sijaitsee vuosina 1982 ja 1984 rakennetut yksikerroksiset myymälähallit. Niiden rakennusmateriaalina on käytetty betonia. Rakennukset eivät ole suojeltuja.

12 Kaavaselostus Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset talouteen Asemakaavamuutoksella ei katsota olevan haitallisia vaikutuksia sitä ympäröivään rakennettuun ympäristöön. Uusien, enintään kaksikerroksisten asuinpientalojen rakentamisen katsotaan soveltuvan korttelin ja sen naapurikorttelien vuosikymmenien aikana syntyneeseen luonteeseen ja ilmeeseen. Kaavamuutos mahdollistaa korttelin 3 rakennuskannan ja Lieksan keskusta-alueen kaupunkirakenteen täydentymisen. Asemakaavamuutos perustuu jo olemassa olevan kunnallistekniikan hyödyntämiseen. Kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen, sillä tiivistämällä kaupunkirakennetta se edistää yhdyskunnan toimivuutta ja kestävää liikkumista. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutusta luontoon tai luonnonympäristöön, sillä rakennuspaikka on jo ihmistoiminnan muuttama. Asemakaavamuutos mahdollistaa nykyisen infrastruktuurin hyödyntämisen ja lisää maankäytön tehokkuutta, mikä synnyttää positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Kaavamuutos myös lisää hieman Lieksan keskusta-alueen palveluiden käyttöastetta. Lisäksi kaavamuutoksen aikaansaama pientaloalueen täydentyminen eheyttää korttelialueen yleisilmettä ja lisää sen arvoa Vaikutukset sosiaalisiin oloihin, terveellisyyteen ja turvallisuuteen Vaikutukset kulttuuriin Asemakaavamuutoksella ei katsota olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia sosiaalisiin oloihin. Moottoriajoneuvojen huoltoasema-alueen muuttuminen erillispientaloalueeksi mahdollistaa pienimuotoisen asumisen määrän lisääntymisen, mikä elävöittää korttelialuetta ja varmistaa tyhjillään olevan tontin saattamisen hoidettuun kuntoon. Uudisrakentaminen luo edellytykset terveelliselle ja turvalliselle elinympäristölle, mikä tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Moottoriajoneuvojen huoltoasema-alueen maaperä on puhdistettu, eikä se aiheuta terveyshaittoja erillispientaloasumiselle. Konsulttiyritys FCG:n Lieksan kaupungille vuonna 2014 laatima Kevätniemen teollisuusalueen ja tulevan biojalostamon meluselvitys osoitti, ettei kantatienä toimiva Karjalantie, Kevätniemen voimalaitosalue, eikä Kevätniemen saha tuota melua asemakaava-alueelle yhdessäkään enempää kuin, mikä on suurin sallittu melutaso valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvosta (993/1992). Asemakaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta kulttuuriin.

13 Kaavaselostus Muut kaavan merkittävät vaikutukset Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavamerkinnät ja -määräykset ovat MRL:n (132/1999) ja MRA:n (895/1999) mukaisia. 5.7 Nimistö Asemakaavamuutos ei sisällä uutta nimistöä. 6 ASEMAKAAVANTOTEUTUS 6.1 Yleistä Erillispientaloalueelle sijoitettavien enintään kaksikerroksisten uudisasuinrakennusten sekä tarvittavien taloisrakennusten rakentaminen vaatii asemakaavan lisäksi rakennusluvan. 6.2 Toteutuksen seuranta LIITTEET Kaupunki seuraa toteutusta rakennusoikeuden ja alueen käytön osalta. Asemakaavan seurantalomake liitetään kaavaehdotukseen.