HYKERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017

Samankaltaiset tiedostot
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Myllyvehnän lannoitus AK

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Kaura vaatii ravinteita

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Kustannuslaskelmat ja ravinteiden hyödyntäminen - tuloksia HYKERRYShankkeesta

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI

Lisälannoitus kasvukaudella

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

MegaLab tuloksia 2017

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Herne säilörehun raaka-aineena

Rikinpuute AK

Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Kasvintuotanto kannattaa

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Luomutilojen EUtuki-Info Lammilla

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Orgaaniset täydennyslannoitteet luomuviljelyyn Hollola

Maissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Työnro Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Kasvinviljelyseminaari

Lannoiteopas

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

1 Ravinnetaseet Tuusulanjärven valuma-alueen

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Olki energian raaka-aineena

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Transkriptio:

KERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017 Hyvän sadon kierrätyslannoitus -hankkeessa saatiin kasvukaudella 2017 hyvät sadot kaikilta viljelyssä olleilta kasvilajeilta. Haltialan tilan runsasmultainen koelohko tuotti ilman lannoitustakin lähes neljän tonnin kaurasadon hehtaarilta, mutta parhaiten menestyneillä kierrätyslannoituskäsittelyillä saavutettiin noin kuuden tonnin kaurasadot. Kaaviossa tummanvihreät pylväät ovat Oy:n lannoituskäsittelyitä, sininen pylväs :n, vaaleanvihreät pylväät ovat yliopiston ruuduilla toteutettuja eriasteisia typpilannoitustasoja. Punainen pylväs on väkilannoitettu käsittely ja oranssi lannoittamaton. Liila pylväs on Oy:n ja violetit Tuhala Bio Oü:n. Kauralla parhaiten menestyivät runsaasti typpeä sisältäneet lannoituskäsittelyt. Peltolohkon viljavuutta kuvaa kuitenkin lannoittamattoman käsittelyn hyvän tuloksen lisäksi hyvin se, että 107 kg/ha ja 160,5 kg/ha -typpilannoitustasojen välillä ei ollut eroja sadon suuruudessa, eli yli sadan kilon typpilannoitus ei enää kasvattanut satoa lainkaan.

Kaaviossa tummanvihreät pylväät ovat Oy:n lannoituskäsittelyitä, sininen pylväs :n, vaaleanvihreät pylväät ovat yliopiston ruuduilla toteutettuja eriasteisia typpilannoitustasoja. Punainen pylväs on väkilannoitettu käsittely ja oranssi lannoittamaton. Liila pylväs on Oy:n ja violetit Tuhala Bio Oü:n. Härkäpavulla kaikilla käsittelyillä saavutettiin hyvät satotasot. Kun typpilannoituksen määrä ei typensitojakasvilla rajoittanut sadonmuodostusta, tuottivat kaikki käsittelyt lähes yhtä suuret sadot. Tyypillisesti härkäpavulla käytetty noin 40 kg N / ha starttilannoitus ei tässä kokeessa vaikuttanut nostavasti satotasoon.

Kaaviossa tummanvihreät pylväät ovat Oy:n lannoitekäsittelyitä ja siniset pylväät :n. Punainen pylväs on väkilannoitettu käsittely ja oranssi lannoittamaton. Liilat pylväät ovat Oy:n ja violetit Tuhala Bio Oü:n. Rukiilla parhaiten menestyivät keväällä runsaasti typpeä saaneet käsittelyt.

Taulukko 1. Härkäpavun keskisadot ja lannoituskäsittelyissä lisätyt pääravinteet Härkäpapu 5819 14,6 22,0 6,7 23,0 Agra + siemenen peittaus Bactoboostilla 5528 6,9 22,5 12,3 7,2 Seleeni-Agra + siemenen peittaus Bactoboostilla 5769 8,5 23,3 12,3 16,4 Patenttikali + NP-liuos + siemenen peittaus Bactoboostilla 5447 0,1 0,1 0,0 64,8 Seleeni-Agra + NP-liuos + siemenen peittaus Bactoboostilla 5317 8,5 23,3 12,3 16,4 Ammoniumsulfaatti 5888 38,0 39,9 0,0 0,1 HeVI3 6060 40,0 40,0 16,7 64,0 Ei lannoitusta 5629 0,0 0,0 0,0 0,0 Ravinneliete 5904 30,2 42,0 2,7 27,6 Tuhala bio PlantPower -kastematokomposti 6096 13,6 29,2 10,4 33,2 PlantPower-neste 6135 0,0 0,0 0,0 0,0 Taulukko 2. Kauran keskisadot ja lannoituskäsittelyissä lisätyt pääravinteet Kaura 5305 41,3 60,7 15,8 29,5 Agra + Siemenen peittaus NPliuoksella 5550 20,7 67,5 36,9 21,6 Seleeni-Agra + siemenen peittaus NP-liuoksella 5409 25,7 70,3 37,1 49,4 Bactoboost + Siemenen peittaus NPliuoksella 3797 0,0 0,0 0,0 0,0 Seleeni-Agra + Bactoboost + Siemenen peittaus NP-liuoksella 5286 25,7 70,3 37,1 49,4 Ammoniumsulfaatti 5628 114,2 119,9 0,1 0,4 YaraMila Y5 + Patenttikali 6549 120,0 120,0 27,3 51,9 Ei lannoitusta 3886 0,0 0,0 0,0 0,0 Ravinneliete + Combooster 6055 93,5 130,2 8,7 89,0 Tuhala bio PlantPower -kastematokomposti 4069 13,6 29,2 10,4 33,2 PlantPower -neste 4036 0,0 0,0 0,0 0,0

Taulukko 3. Rukiin keskisadot ja lannoituskäsittelyissä lisätyt pääravinteet Lannoitus (syksy 2016) Lannoitus kevät 2017 Liuk. typpi Ruis 3710 11,0 90,2 30,9 26,1 39,6 48,1 4,7 13,0 Perus-Viljo 3561 9,4 26,3 15,0 3,8 Agra 13,8 45,0 24,6 14,4 Perus-Viljo 3513 9,4 26,3 15,0 3,8 Agra+Bactoboost 13,8 45,0 24,6 14,4 Erikois-Viljo 3958 9,4 30,0 15,0 11,3-0,0 0,0 0,0 0,0 Erikois-Viljo 3021 9,4 30,0 15,0 11,3 Bactoboost 0,0 0,0 0,0 0,0 Biokuitukomposti 5009 4,0 101,2 78,7 6,5 Ammoniumsulfaatti 76,0 79,8 0,0 0,3 Biojätekomposti 4304 8,3 239,8 48,1 115,6 Ammoniumsulfaatti 76,0 79,8 0,0 0,3 Biojätekomposti+biohiili 4619 4,5 204,8 63,0 128,2 Ammoniumsulfaatti 76,0 79,8 0,0 0,3 Maanparannuskomposti 4271 12,2 103,9 102,6 13,0 Ammoniumsulfaatti 76,0 79,8 0,0 0,3 Kevätviljan hiven Y 20- YaraMila Y6 4513 29,9 29,9 8,1 17,6 3-8 120,0 120,0 6,0 50,2 Ei lannoitusta 2548 0,0 0,0 0,0 0,0 Ei lannoitusta 0,0 0,0 0,0 0,0 Hämeenlinnan Maanparannuslannos 4716 49,6 243,7 35,1 17,9 Ravinneliete + Combooster 30,2 42,0 2,7 27,6 Kotkan Ravinnekuitu 2110 1,5 191,0 28,5 6,5 Ravinneliete + Combooster 73,1 102,0 7,3 74,0 Tuhala Bio PlantPower -komposti ja -neste (siementen peittaus) 2990 6,0 35,9 7,9 30,2 Plant Power-neste 0,0 0,0 0,0 0,0 PlantPowerneste(siementen peittaus) 2808 0,0 0,0 0,0 0,0 Plant Power-neste 0,0 0,0 0,0 0,0