Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Samankaltaiset tiedostot
Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

Orgaanisen aineksen merkitys maan rakenteelle

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Reijo Käki Luomuasiantuntija

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Peltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Luken glyfosaattitutkimusten tuloksia

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Rikinpuute AK

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Biohiili ja ravinteet

HYKERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Nestemäiset kierrätyslannoitteet täsmäviljelyssä tekniikka ja potentiaali käytännön kokemusten valossa

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Typen vapautumisen arviointi. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

MegaLab tuloksia 2017

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Ajankohtaista MATO-tutkimusohjelmasta

Kasvintuotanto kannattaa

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Viljelijän keinot maan kasvukunnon parantamiseen. KoneAgria Sampo Järnefelt

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Salaojitustekniikoiden vaikutukset satoon, maan rakenteeseen ja vesistökuormitukseen, PVO-tutkimushanke

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Karjanlannan hyödyntäminen

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet

Pellon kunnostus ja maanhoito

Transkriptio:

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä - Oranki Tavoitteet 1. Orgaanisen aineksen yhteys maan rakenteeseen ja sadontuottoon 2. Orgaanisen aineksen yhteys typpilannoitustarpeeseen 3. Maankäytön ja maaperän rehevyyden heijastuminen isojen jokien veden laatuun 4. Yhteiskunnallisesti optimaalinen typen ja hiilen käyttö maataloudessa -talous Tulos Hiilipitoisuuden vaikutus satotasoon Savimaiden saves/hiili, vaikutus typen vapautumiseen Saveksen ja hiilen vaikutukset maaperän ominaisuuksiin

Tavoite tutkimuslohkojen valinnassa Valitaan talousviljelyssä olevia peltoja, riittävästi vaihtelua; Etsimme hyvin tai heikosti tuottavia lohkoja Viljelijän arvio ja viljojen satotasot lohkoilla Kivennäismaa, orgaaninen aines < 20% Hiilipitoisuus < 10%; hiili x 1.74 = orgaanisen aineksen määrä Näytteenottovuonna viljellään kevätviljaa Maaperän ominaisuuksien mittaus Kairanäyte 0-60 cm, 10 cm välein, kok-c ja N, tilavuuspaino ja juurten lukumäärä Viljavuusnäyte 0-40 cm, 20 cm välein, lajitekoostumus, viljavuus, ph, KVK Sadon määritys Lannoittamaton Normaalisti lannoitettu Taustatiedot viljelijältä Kasvukauden toimenpiteet, NPK-lannoitus, muokkaus, kasvinsuojelu jne. Vallitseva muokkausmenetelmä, viljelykierto, orgaanisten lannoitteiden käyttö, kalkitus, vesitalous jne.

Pellot, 44 kpl Luken koetilat: Jokioinen, 2016-2017, 14 kpl Maaninka 2016-2017, 4 kpl Maatilojen lohkot, 2017 Uusimaa, 4 kpl Varsinais-Suomi, 5 kpl Satakunta, 4 kpl Häme, 4 kpl Maaninka, 9 kpl

Satonäytteenotto 4 kpl 75cm x 75 cm ruutusatoja Hyvä yhteys koeruutupuimurilla otettuihin satoihin

Vaikuttavatko seuraavat tekijät satoon Luokat Jatkuvat Viljelyvyöhyke Viljalaji Savesluokka (30% jako) Kalkitus (<10, 10-20, >20 v) Vesitalous lohkolla (hyvä/huono) Vuosi Vallitseva muokkaus Viljelykierto Kahden tekijän yhdysvaikutukset Typpilannoitus (+PK) Maaperä 0-20 cm Hiilipitoisuus Typpipitoisuus Viljavuus: P, Ca, Mg, K Johtokyky ja ph KVK Irtotiheys (20-40 cm) Juurten lukumäärä (20-40 cm) Saves/hiili

Korrelaatio Aloitettiin korrelaation tarkastelulla Sato N_lann Vilj-P ph Saves (%) KVK Tilavuuspaino Juuret totc (%) Saves_per Sato 1 N_lann 0.67 1 Vilj-P 0.24 0.28 1 ph 0.01 0.20 0.26 1 Saves (%) -0.38-0.32-0.49-0.04 1 KVK -0.34-0.30-0.42 0.22 0.92 1 Tilavuuspaino 0.17 0.36 0.32 0.24-0.29-0.16 1 Juuret -0.04-0.08-0.16-0.30 0.54 0.50-0.15 1 totc (%) -0.03-0.36-0.33-0.47 0.53 0.39-0.56 0.38 1 Saves_per_hiili -0.33-0.05-0.37 0.28 0.82 0.78-0.01 0.35 0.01 1 Voimakkaasti korreloivat ja samaa asiaa kuvaavat tekijät kuten maan kokonaistyppi (C/N), KVK:n muodostavat kationit jätettiin pois jatkotarkasteluista

Sato kg/ha Hiilipitoisuuden vaikutus satotasoon, koelohkot 2016-2017 12000 10000 8000 6000 4000 2016_Sato_N 2017_Sato_N 2000 0 0 2 4 6 8 10 Hiilipitoisuus, % 8 2.4.2019

Satovaikutus kg/ha Luokiteltujen tekijöiden vaikutus satoon 4000 3000 2000 1000 0-1000 -2000-3000 Viljelyvyöhyke Ohra Kevätruis Saves 30-60% Saves>60% Kalkitus <10v Kalkitus 10-20v Huono vesitalous

Satotason muutos, kg/ha Satotasoon vaikuttaneet tekijät Oranki-aineistossa, koelohkot 2016-2017, Mallin avulla kiinnitetään muut tekijät, ja arvioidaan halutun tekijän vaikutus. Typpilannoitus, maan viljavuus-ca ja Mg, viljavuus-p 30-60% savesluokassa selittivät osaltaan sadonmuodostusta Maan hiili: sadon muutos 400-675 kg / % muutos maan hiilessä Eli 230-390 kg/ha / 1 % orgaanista ainesta 4000 3000 2000 1000 0-6 -4-2 0 2 4 6-1000 -2000-3000 -4000 Hiilipitoisuuden muutos, %

Maalajikohtaiset vaikutukset Savesta < 30% Typpilannoitus lisää satoa (35 kg/kg N) Kauran sato heikompi kuin vehnän ja ohran Orgaanisten lannoitteiden käyttö vähentää satoa 50 % liukoisesta typestä lannasta Kalkitus (<10 v) parantaa satoa Savesta 30-60% Typpilannoitus lisää satoa Korkea saves/hiili alentaa satoa (250 kg/ha) Savesta > 60% Juurten määrä lisää satoa Suuri tilavuuspaino vähentää

Yhteenveto Orgaaniselle ainekselle satovaikutus Ojituksen, toimivan vesitalouden ja kalkituksen hyödyt Korkea sato tarvitsee typpeä Lisätiedon tarvetta: Kriittiset pitoisuudet maan orgaanisen aineksen määrälle Saves/hiili Riippuvuus maalajista Tarkempi arvio multavuudelle hehkutuskevennys

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI) Kiitos! Luke: Tapio Salo, Riikka Keskinen, Visa Nuutinen, Mari Räty, Eila Turtola, Janne Kaseva, Helena Soinne Syke: Katri Rankinen, José Cano Bernal. Pirkko Kortelainen, HY: Matti Sihvonen, Sampo Pihlainen, Kari Hyytiäinen, Sanna Kanerva