Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Transkriptio

1 Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen Eero Mäntylä Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

2 Kompostilannoituksen jälkeen

3 Kompostien käytön edut maanviljelyssä (englantilaisen WRAP-organisaation raportti STA15 v. 24) Kompostien käytön edut maanviljelyssä ravinnelähde vähentää lannoitteiden tarvetta vähentynyt ravinteiden huuhtoutuminen ja parantunut ravinteiden pidätyskyky kevyillä mailla kasvanut sadontuottopotentiaali parempi kasvien alkukehitys, menestyminen ja kasvu parantunut kasvin ja lopputuotteen laatu maan laadun paraneminen helpottaa muokkausta ja parantaa kuormituksen kestoa maan laadun paraneminen helpottaa muokkausta ja parantaa kuormituksen kestoa

4 Kompostien käytön edut maanviljelyssä (englantilaisen WRAP-organisaation raportti STA15 v. 24) vähentynyt maan tiivistyminen parantunut juurten kasvu parantunut vedenpidätyskyky kevyillä mailla vähentynyt eroosioriski rikkakasvien torjunta ja veden varastoituminen kattamisen seurauksena hyödyllisiä pieneliöitä, jotka lisäävät maan mururakennetta, ravinteiden saatavuutta ja kasvitautien torjuntaa vähentynyt torjunta-aineiden tarve ja kaikesta edellä mainitusta säästöt tuotantokustannuksissa lisää kasvien valkuaispitoisuutta

5 Humuksen kationinvaihtokapasiteetti

6 Kompostin vedenpidätyskyky

7 Komposti ravinteiden sitojana Taulukko 3. Yhdistetty noroutuminen (milligrammaa) koealueilla 3 minuuttia kestävän rankkasateen (~ 4 tuumaa/tunti) aikana Kasviolosuhteet Kompostikäsittely Perinteiset menetelmät Puhd.liete- Puutarhajäte- Elintarvike- Tiivistetty Pintamaa-aines komposti komposti teoll.komp. pohjamaa Kasviton 7,84b,2a 2,52b 42,714c 4,46c On kasvipeite 1,65b <,1 a,6a, b 7,385c 24,867c Samassa rivissä olevat eri kirjaimiset arvot eroavat merkitsevästi (p<,5) toisistaan.. Taulukko 4. Liukoiset makroravinteet ja metallit kasvittoman koealueen valumassa 3 minuuttia kestäneen rankkasateen (1 mm/h) jälkeen Kompostikäsittely Perinteiset menetelmät Puhd.liete- Puutarhajäte- Elintarvike- Tiivistetty Pintamaa-aines komposti komposti teoll.komp. pohjamaa Geometrinen keskiarvo (milligrammaa) Sinkki <,1a <,1a <,1a,15b.16b Fosfori,17b, c <,1a,1a, b 1,38c,76c Kalium 1,8a,9a,29a 49,55b 18,1b Samassa rivissä olevat eri kirjaimiset arvot eroavat merkitsevästi (p<,5) toisistaan. Taulukko 5. Ravinteiden ja metallien imeytynyt massa kasvittomasta palstasta tulleessa valunnassa 3 minuutin voimakkaan rankkasateen (1 mm/h) seurauksena Kompostikäsittely Perinteiset menetelmät Puhd.liete- Puutarhajäte- Elintarvike- Tiivistetty Pintamaa-aines komposti komposti teoll.komp. pohjamaa Geometrinen keskiarvo (milligrammaa) Alkuaine Kromi,1b <,1a <,1b,92c,76c Kupari,2b <,1a,1b 1,3 c,66c Nikkeli <,1b <,1a <,1b,96c,67c Lyijy,1b <,1a <,1b 1,82c,95c Sinkki,1b <,1a,3b 6,55c 3,99c Typpi,47b <,1a,9a b 266,65c 211,87c Fosfori,45b <,1a,9a b 36,47c 29,7c Kalium,17b <,1a,9a b 13,94c 71,57c S i i ä l t t j i i ki j i t t kit ä ti ( < 5) t i i t H i lh i t t

8 Kompostilannoitus

9 Vehnän kompostilannoitus

10 Vehnän kompostilannoitus

11 Ajettava tarkkuussilppuri

12 Ruokohelpiauma

13 Eroosion esto

14 Komposti eroosion estäjänä

15 Komposti eroosion estäjänä

16 Vedentarkkailu

17 Pohjavesialueen suojelu

18 Pohjavesialueen suojelu

19 Pohjavesialueen suojelu

20 KIRRIN MOOTTORITIEN VESIENKERUUKAIVOSTA PALOKKAJÄRVEEN PUMPATTAVAN VEDEN LAATUSEURANTA Materiaali: Jätevesipuhdistamokomposti Vesianalyysi Mittaustulos Talousveden raja-arvot ph 7,1 6,5-9,5 Johtokyky 35,2 25 ms/m SO4-S 1 25 mg/l NH4-N <1,5 mg/l PO4-P <1 ei määritelty mg/l N 7 11 mg/l NO3N P <1 ei määritelty mg/l COD-Cr <3 ei määritelty mg/l COD-Mn,8 5, mg/l Fe 11 4 mikrog.

21 Ni <3 2 mikrog. Pb <1 1 mikrog. Cu mikrog. 3 2, mg/l Zn 1 ei määritelty mikrog. Hg <,5 1, mikrog. Cl 46 1 mg/l BOD7ATU <3 ei määritelty Suolistoperäiset enterokokit pmy/1ml Escherichia coli pmy/1ml

22

23 5,5 ph 12 Johtokyky (ms/m) 35 NH 4 -N (mg/kg) 5, 4,5 4, 3, , NO 3 -N (mg/kg) 8 Vaihtuva Ca (mg/kg) 12 tot-ca (mg/kg) Vaihtuva Mg (mg/kg) 14 tot-mg (mg/kg) 35 Vaihtuva K (mg/kg) tot-k (mg/kg) Vaihtuva fosfori (mg/kg) tot-p (mg/kg) cm:n turvekerros 1-2 cm:n turvekerros Kuva 2. Turpeen keskimääräinen ph, johtokyky, vesiliukoinen nitraatti- (NO 3 -N) ja ammoniumtyppi (NH 4 -N) sekä kalsiumin (Ca), magnesiumin (Mg), kaliumin (K) ja fosforin (P) vaihtuvat/helppoliukoiset- ja totaaliravinteet eri lannoituskäsittelyillä kahdessa (-1 cm ja 1-2 cm) eri turvekerroksessa. Ravinnepitoisuudet on ilmoitettu mg/kg kuiva-ainetta. Lannoituskäsittelyt ovat: 1) Lannoittamaton, 2) Komposti, 3) Komposti + puutuhka (pelletti), 4) Komposti + biotiitti (pelletti).

24 MAAPERÄ HIILEN SITOJANA Maaperä on tärkein hiilinielu. Viljelymaan hiilipitoisuus on pudonnut 13 % v Humus ja hiili vaikuttavat olennaisesti maan viljavuuteen Tehokas tapa vähentää CO2-päästöjä on sitoa elollisista olennoista kasveista syntyvä jäte kompostina maaperään. EU:n maaperän suojelustrategian mukaan komposti paras humuksen tuotannon lähde. Komposti on myös tehokas lannoite korvaamaan kivennäislannoitteita ja vähentämään mineraalilannoitteiden valmistuksessa ja käytössä syntyviä CO2-päästöjä

25 Lannoituskokeet Kompostin käyttö vehnällä Västankvarn kg/ha NPK, 12 kg N/ha Komp. + S.salp., 12 kg N/ha