TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari



Samankaltaiset tiedostot
YMPÄRISTÖKÄSIKIRJAN AVULLA OIKEAT KEINOT OIKEAAN PAIKKAAN

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

EKOTEOT MAATILOILLA. Aino Launto-Tiuttu ja TEHO tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa Kankaanpää

Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön

TEHO-hankkeen kokemuksia tilakohtaisesta vesiensuojelusta. Ympäristökuiskaajat ja maaseudun ympäristöhankkeiden yhteiset ympäristöpäivät maatiloille

EKOTEOT MAATILOILLA. Anu Lillunen ja TEHO Plus tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais- Suomessa Raisio

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Ympäristöneuvonta ja kohdentaminen

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ RAVINTEIDEN KÄYTÖN TEHOSTAMISEKSI

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

VILJELIJÄÄ HYÖDYTTÄVÄT YMPÄRISTÖTOIMET. Kaisa Riiko + TEHO-tiimi Huomisen osaajat asiantuntijaluentopäivä Mustiala

Maatalouden vesiensuojelun tavoitteita. Paikkatietomenetelmät kohdentamisen apuvälineenä. Paikkatieto kohdentamisen apuna, miksi?

Vesistövaikutusten arviointi

Ravinnetaselaskelmat viljelijän ja neuvojan työkaluna

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

TEHO:ssa tuumasta toimeen

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

TEHO:n kehittämisehdotuksia (1)

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Maatalous ja ympäristö

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ympäristökorvaus ohjelmaluonnos

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Kerääjä- ja aluskasvit

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

TEHOkkaita tuloksia. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu. Loppuseminaari Turku

Ainutlaatuinen ja inspiroiva lippulaivaprojekti. Visio. Maatalouden vesiensuojeluseminaari, RAVI-hanke, Luumäki

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Ympäristösitoumus 2015

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Myllyvehnän lannoitus AK

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

1 Ravinnetaseet Tuusulanjärven valuma-alueen

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Maitotilan resurssitehokkuus

Kaura vaatii ravinteita

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon

Rehumaissin viljelyohjeet

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

RaHa-hankeen kokemuksia

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Transkriptio:

TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta Tavoitteena muokata TEHO:n kokemuksia ja tuloksia valtakunnallisesti hyödynnettäviksi Ympäristötuen ohjelmakausi 2014-2020 ja vesienhoidon suunnittelukausi 2016-2021 Ympäristötukitoimien kohdentamiskeinojen selvittäminen Tilakohtaisen ympäristöneuvonnan kehittäminen Ympäristöystävällisten toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu maatiloilla Vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos Ravinteiden käytön tehostaminen ja kierrätys Mallitilaverkosto

TEHO Plus -hanke Toteutus Rahoitus

Tilakohtaisella neuvonnalla tavoitteisiin Toimien kohdentaminen oikeisiin paikkoihin neuvonnan avulla TEHO-hankkeen laatima ympäristökäsikirja neuvonnan apuvälineenä Ravinteiden pitäminen pellolla hyödyllistä sekä viljelijälle että ympäristölle

Kartat tiloille 1. Peltojen sijainti (vesistöt, pohjavesialueet, yleissuunnitteluaineisto, keskikaltevuus) 2. Fosforitaseet, maalaji, P-luokka 3. Typpitaseet 4. RUSLE-malli (eroosioriski) 13.10.2011 AL

13.10.2011 AL

Ympäristökäsikirjan laatimisprosessi Viljelymuistiinpanot, lohkotiedot, karttaaineistot, ravinnetaseet, kokeilutoiminta 2. tilakäynti: Ympäristökäsikirja tilalle, toimenpidesuositusten läpikäynti Täydentävät neuvontakäynnit (erityistukihaut, ravinne- ja porttitaseet, Peltomaan laatutestit) Toimenpiteiden 1. tilapalaute ja toteuttaminen toimenpidesuunnitelmat 1. tilakäynti: Lähtötilannekartoitus 3. tilakäynti: Toimenpiteiden toteutuksen seuranta, neuvontatarpeen kartoitus, käsikirjan lisäosat

Kohdentaminen Mitä kuormitusta halutaan vähentää? Kriteerit Vesiensuojelu - Vesistönläheisyys, pohjavesialueet - Typpi vai fosfori vai kiintoaines - Keskikaltevuus - Fosforiluvut - Maalajin eroosioherkkyys - Ylijäämäiset ravinnetaseet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen CO 2, N 2 O, CH 4 Maatalousmaa, kotieläinten ruoansulatus ja lanta, maatalouden energian käyttö Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen Muut: maisema, virkistyskäyttö, maaseudun pitäminen asuttuna jne. 13.10.2011 AL

Alueellisia ongelmat vaativat alueellisia ratkaisuja Esim. Lannan synty keskittynyttä kotieläinkeskittymille -> Yhteistyötä kasvi- ja eläintilojen välillä 7.12.2011 AL-T

Kartat tilakäynnin keskustelun avaajina TEHO:ssa hyödynnetty laajasti paikkatietojärjestelmää ja esim. RUSLE-mallia ns. riskilohkojen paikantamisessa

Esimerkkejä vesiensuojelutoimien kohdentamisesta Talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentaminen viettäville jokivarsilohkoille ja muille eroosioherkille alueille Fosforin huuhtoutumisen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten fosforilannoituksen välttäminen korkean fosforiluvun lohkoilla Erilaisten lannankäsittelymenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto alueilla, joilla syntyvän lannan ravinnemäärä ylittää peltojen lannoitustarpeen Valumavesien tehostettujen käsittelymenetelmien käyttö suuren kuormituksen alueilla (esim. jaloittelutarhat) Jyrkästi uomaan viettävät lohkot ja mutkaiset pellonreunat

Alueellisia ongelmia -> alueellisia ratkaisuja Kotieläinkeskittymäalueilla syntyy paljon lantaa Yhteistyö kasvi- ja eläintilojen välillä (lantarehuvaihto) Lannan käsittely ja jatkojalostus lannoitevalmisteiksi (separointi, biokaasutus ym.) Alueellinen lannankäyttösuunnitelma

Typen hyväksikäytön tehostaminen 1) Lannoituksen tarkentaminen Jaettu typpilannoitus 2) Lannan käyttö Levitysajankohta Levitystekniikka 3) Kerääjäkasvien käyttö Kuva: Kaisa Riiko 7.12.2011 AL-T

Ravinteet tehokkaammin hyödyksi: fosfori MTT:n kehittämä viljojen fosforilannoituksen optimointimalli (www.ymparisto.fi/tehoplus) Ennuste P-lannoituksen antamasta sadonlisästä ja sen rahallisesta arvosta sekä P-lannoitekustannuksista Excel-pohjaan syötetään maalaji, lohkon tyypillinen satotaso, sadon arvioitu myyntihinta ja lannoitefosforin kilohinta 15 kg:n fosforilannoitus taloudellisesti kannattavaa vain kaikkein alimmissa fosforiluokissa (MTT) Sadonlisän arvo ja P-lannoitekustannus, /ha 55 50 Huono 45 +23 40 35 Tyydyttävä 30 +13 25 20 Korkea 15 10 +1 5 0 0 10 20 30 40 50 P-lannoitus, kg/ha

Ravinnetaseet - ravinteiden kotiuttamisen mittari Ravinteita pelloille: lannoitteet, lanta Ravinteita pelloilta: pääja sivusato Ravinnetase Ylijäämäinen ravinnetase= tuotantopanoksia ( ) jäänyt peltoon/mennyt hukkaan (valumat vesistöihin, hävikit ilmaan)

Ravinteiden käytön tehostaminen: enemmän satoa pienemmillä panoksilla Maan hyvä kasvukunto Tarkkaile pellon vesitaloutta ja pidä ojitus kunnossa Ylläpidä hyvää maan rakennetta, vältä tiivistämistä Hyödynnä eloperäistä ainesta ja viljelykiertoa Kalkitse tarpeen mukaan Tarpeenmukainen lannoitus Ota maan viljavuusnäytteet huolellisesti eri puolilta lohkoa Huomioi maan ravinnevarat ja realistinen satotaso - älä ylilannoita Hyödynnä viljelykierto, esikasvivaikutus, typensitojakasvit, viherkesanto ja kerääjäkasvit Kokeile typpilannoituksen jakamista (valkuaispitoisuus) Sijoita lanta maahan ja huomioi karjanlannan jälkivaikutus Sopiva viljelytekniikka Valitse viljelytekniikka lohkokohtaisesti, jos tilalla eri välineitä valmiina Satoisat lajikkeet, elinvoimainen siemen Tarpeenmukainen kasvinsuojelu sopivilla aineilla

Lannan ravinteiden käytön tehostaminen Nykytilanne: Lannan ravinteiden epätasainen jakautuminen Kotieläintuotannon alueellinen keskittyminen Suuret yksiköt Korkeat fosforiluvut viljelyhistoriasta johtuen Tavoite: Ravinteiden kierrätys ja käyttö kasvien tarpeen mukaan Maan fosforivarojen hyödyntäminen Korkeimpien fosforilukujen alentaminen Lannan ravinteet laajemmalle, kasvien tarpeita vastaavasti Syyslevitys ja karjanlantapoikkeus, ratkaisuja tarvitaan Ratkaisut: Investoinnit, teknologinen kehitys, kannusteet Levitys (aika, tapa, määrä) Tekniset ratkaisut (separointi, biokaasutus) Lantapankki Urakointipalvelut Etäsäiliöt Suoran yhteistyön lisääminen kotieläin- ja kasvinviljelytilan välillä Kannusteet

Kiitos! Lisätietoja TEHO Plus-hankkeesta: Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 040-769 9055 Anu Lillunen 0400-394 229 Kaisa Riiko 0400-341 332 Varsinais-Suomen ELY-keskus Lemminkäisenkatu 14-18 B, PL 523 20101 TURKU Puh. 020 636 0060 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ymparisto.fi/tehoplus