NIITTOMURSKAIMEN VAIKUTUS REHUN KUIVUMISNOPEUTEEN JA TAPPIOIHIN

NIITTOMURSKAIMEN VAIKUTUS REHUN KUIVUMISNOPEUTEEN JA TAPPIOIHIN Matts Nysand 1, Antti Suokannas 1, Eeva Saarisalo 2, Terttu Heikkilä 2, Lauri Jauhiainen 3 ja Seija Jaakkola 2,4 1 MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Vihti, matts.nysandmtt.fi, 2 MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen, 3 MTT Tietohallinto, Jokioinen, 4 nykyinen osoite Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen laitos, Helsinki Johdanto Niittomurskaimia on kahta päätyyppiä, varstamurskaimia ja telamurskaimia. Varstamurskaimissa on pyörivä varstakela, jonka varstat iskevät rehun vastalevyä tai vastakampaa vasten. Vastalevyn tai vastakamman etäisyys varstakelasta on säädettävä. Mitä lyhyempi etäisyys ja ahtaampi väli on rehuvirralle, sitä voimakkaampi on rehun käsittely. Varstojen iskevä käsittely ja rehun hankaus vastalevyä tai vastakampaa vasten rikkovat kasvin vahapintaa, mikä edistää rehun kuivumista. Telamurskaimissa on kaksi vastakkain pyörivää telaa, jotka puristavat rehuvirran väliinsä. Telojen pinta on nykyään yleensä kumia. Teloissa on ripakuvio, joka taivuttaa korret rikkoen vahakerroksen. Suomessa myydään pääasiassa varstamurskaimia. Ne käsittelevät rehua iskevän työtapansa takia telamurskaimia voimakkaammin. Siksi voidaan olettaa, että ne edistävät kuivumista paremmin kuin hellävaraisemmin toimivat telamurskaimet. Telamurskaimet on tarkoitettu lähinnä apilalle, sinimailaselle ja muille leveälehtisille kasveille, joille varstamurskaimet voisivat aiheuttaa suurempia varisemistappioita. Tutkimusmenetelmät Kesällä 03 mitattiin kahden ja kesällä 04 kolmen niittomurskaimen vaikutus timoteinurminatakasvuston kuivumiseen ja varisemistappioihin. Kesällä 04 käytettiin koekasvina myös puna-apilaa. Koneet 03: Varstamurskain vastakammalla Kuhn FC 2 G, työleveys 3,0 m, hinattava Varstamurskain vastalevyllä Krone AM 283 CV, työleveys 2,8 m, nostolaitekiinnitteinen. Koneet 04: Varstamurskain vastakammalla Kuhn FC 2 G, samanlainen kuin vuonna 03 Varstamurskain vastalevyllä Krone EasyCut 3210 CV, työleveys 3,1 m, hinattava Kumitelamurskain Kuhn FC 2 RG, työleveys 3,0 m, hinattava. Krone-murskaimet olivat toimintatavaltaan samanlaiset molempina vuosina. Erot olivat lähinnä työleveys, niittolautasten kehänopeus, murskainkelan kehän läpimitta ja kehänopeus sekä vastalevyn pinta-ala, jotka kaikki olivat suuremmat toisen vuoden, uudempaa mallia olevassa koneessa. Mainitut asiat lisäävät uudemman mallin läpäisykykyä. Kaikilla koneilla kasvusto niitettiin perinteisesti karholle, jonka leveydeksi säädettiin 1, m. Nykyään on myös niittomurskaimia, jotka voidaan säätää levittämään rehun koko työleveydelle kuten kokeessa olleet Krone-koneet. Tätä menetelmää käyttämällä tavoitellaan nopeampaa kuivumista, koska rehukerros jää ohuemmaksi ja pellon koko pinta-ala hyödynnetään kuivauksessa. Tämä ns. täysleveä niitto edellyttää erillisen karhotuksen ennen korjuuta. Jokaisella koneella ajettiin neljällä tavalla, yhdistelemällä hidas ja nopea ajonopeus sekä lievä ja voimakas murskaus kaikilla mahdollisilla tavoilla. Nopeudet ilmenevät kuvioista 1 13. Lievässä 3

murskauksessa vastakampakoneen (Kuhn) kampa oli lievimmässä murskauksen säätöasennossa. Ainoastaan vuoden 04 toisessa sadossa kampa oli toiseksi lievimmässä murskausvoimakkuuden asennossa. Voimakas murskaus tarkoitti kamman säätöä mahdollisimman lähelle varstakelaa. Vastalevykoneessa (Krone) vastalevy oli lievässä murskauksessa mahdollisimman kaukana (noin 4 cm) varstakelasta. Voimakkaassa murskauksessa se oli mahdollisimman lähellä (noin 1-2 mm) varstakelaa. Murskauskelojen nopeus oli sama sekä lievässä että voimakkaassa murskauksessa. Kuhnmurskaimen kamman piikit ovat toiselta puolelta kulmikkaat ja toiselta puolelta pyöreät. Valmistajan suosituksen mukaisesti kokeissa käännettiin piikkien kulmikas puoli rehuvirtaa päin ruohoa niitettäessä, ja pyöreä puoli rehuvirtaa päin apilaa niitettäessä. Ajatus on se, että ruohokasveille annetaan voimakkaampi käsittely ja leveälehtisille kasveille hellävaraisempi käsittely. Jokaista koejäsentä eli ajonopeus-murskausvoimakkuusyhdistelmää kohti niitettiin kolme noin 80 m pitkää karhoa eri paikoilta koepeltoa. Sängenkorkeudeksi säädettiin kaikilla koneilla noin 8 cm. Karhoista otettiin näytteet kaksi kertaa päivässä, aamupäivällä ja iltapäivällä, paitsi silloin, kun sade esti näytteenoton. Ensimmäinen näytteenotto oli välittömästi niiton jälkeen. Koejäsentä kohti otettiin kolme näytettä jokaisella näytteenottokerralla eli yksi karhoa kohti. Näytteet otettiin keräämällä käsin kolmesta eri kohtaa karhon koko poikkileikkaus, pinnasta pohjaan, ja sullomalla rehu saaviin. Saavista otettiin 4 7 pistoa näytteenottokairalla. Vuoden 04 toisen nurmisadon karhot pöyhittiin kerran kelapöyhimellä kolmannen näytteenottokerran jälkeen, koska toisen ja kolmannen näytteenottokerran välillä oli tullut kahden millimetrin sade. Apila pöyhittiin kaksi kertaa kelapöyhimellä, toisen ja neljännen näytteenottokerran jälkeen. Ensimmäisen näytteenoton jälkeen tuli kahden millimetrin sade, ja apila oli jo niitossa märkä edeltävien sateiden takia. Muiden satojen karhoja ei pöyhitty. Timotei-nurminata -kasvustojen satomäärä oli vuoden 03 ensimmäisessä sadossa 5210 kg ka/ha, toisessa sadossa 1460 kg ka/ha, 04 ensimmäisessä sadossa 33 kg ka/ha ja toisessa sadossa 31 kg ka/ha. Puna-apilasta korjattiin vain vuoden 04 ensimmäinen sato, joka oli 40 kg ka/ha. Karhot paalattiin pyöröpaalaimella, jonka jälkeen mitattiin pellolle jääneet tappiot. Ne kerättiin pölynimurilla kolmesta paikasta á 0,5 m 3,0 m koejäsentä kohden. Imurointiala oli korjatun karhon suuntaan nähden poikittain ja kattoi koko niittokoneen työleveyden. Tulokset Rehun kuivumiskäyrät esitetään kuvioissa 1 13, ja korjuutappiot taulukoissa 1 4. Korjuutappioiden keskiarvojen erojen tilastollinen merkitsevyys ilmaistaan tähdillä seuraavasti: *** = merkitsevä ero, P < 0,1% ** = merkitsevä ero, 0,1 % < P < 1,0 % * = merkitsevä ero, 1,0 % < P < 5,0 % Ei merkintää = ei tilastollisesti merkitsevä ero, P > 5,0 % Jos ero ei ole tilastollisesti merkitsevä, niin havaittu koejäsenten välinen ero on suurella todennäköisyydellä kokonaan sattumasta johtuvaa. Tällöin ei voida varmuudella osoittaa, että vertailtavat koejäsenet vaikuttavat todellisuudessa korjuutappioihin tai kuivumiseen. Rehun kuivumisdatan tilastollisen analyysin tuloksia ei esitetä yksityiskohtaisesti tässä raportissa, vaan ne selostetaan sanallisesti. Seuraavassa satokohtaisessa listauksessa mainitaan erot, jotka todettiin tilastollisesti merkitseviksi tasolla P < 5 %. Maininta ei eroja tarkoittaa siten ei tilastollisesti merkitseviä eroja. Erot laskettiin kuiva-ainepitoisuuden muutoksista niiton jälkeisestä tilanteesta. Poikkeuksina olivat sadot, joiden korjuun aikana tuli sade. Niissä katsottiin sateen jälkeinen tilanne uudeksi alkutilanteeksi. 4

Kuhn vastakampamurskain 03 sato 1 Ei ajotapojen välisiä eroja millään mittausajankohdalla 03 sato 2 Ei ajotapojen välisiä eroja millään mittausajankohdalla 04 sato 1 0 > 5 h Ei ajotapojen välisiä eroja 0 >23 h Nopea ajo johti keskimäärin 2,1 %-yksikköä pienempään kuivaainepitoisuuteen verrattuna hitaaseen ajoon. Paras yhdistelmä hidas + lievä tuotti 3,1 %-yksikköä kuivemman rehun kuin huonoin, nopea + voimakas ja 2,2 %-yksikköä kuivemman rehun kuin nopea + lievä. 0 >29 h Nopea ajo johti molemmilla murskausvoimakkuuksilla keskimäärin 2,3 %- yksikköä Paras yhdistelmä hidas + lievä tuotti noin 4 %-yksikköä kuivemman rehun kuin molemmat nopeat ajot. 0 >47 h Ei ajotapojen välisiä eroja 04 sato 2 0 >23 h Ei ajotapojen välisiä eroja 23 >47 h Ei ajotapojen välisiä eroja 47 >52 h Ei ajotapojen välisiä eroja 52 >70 h Ei ajotapojen välisiä eroja 52 >75 h Ei ajotapojen välisiä eroja 52 >95 h Nopea ajo hidasti kuivumista ja johti keskimäärin 3,9 %-yksikköä pienempään kuiva-ainepitoisuuteen hitaaseen ajoon verrattuna. 04 apila 0 >44 h Tällä välin tuli sade, jolloin voimakas murskaus hidasti kuivumista ja johti keskimäärin 1,5 %-yksikköä pienempään kuiva-ainepitoisuuteen lievään murskaukseen verrattuna. 44 >49 h Voimakas murskaus johti keskimäärin noin 1,5 %-yksikköä suurempaan kuiva-ainepitoisuuteen. Yhdistelmä nopea + voimakas tuotti 2 %-yksikköä kuivemman. rehun kuin nopea + lievä. 44 >67 h Lähes merkitsevä ero: voimakas murskaus nopeutti kuivumista ja johti keskimäärin noin 2 %-yksikköä suurempaan kuiva-ainepitoisuuteen. 44 >73 h Ei ajotapojen välisiä eroja 44 >1 h Ei ajotapojen välisiä eroja Timotei-nurminatasadoista otettiin näytteet yhteensä 16 ajankohdassa alkutilanteen jälkeen. Näistä selvästi suurimmassa osassa, 13 kertaa, ei ollut mitään eroja ajotapojen vaikutuksessa kuivumiseen. Kolmessa ajankohdassa oli yllä mainitut erot. Niissä tapauksissa suuri ajonopeus hidasti kuivumista ja johti 2 4 prosenttiyksikköä Jokainen käyttäjä arvioikoon, mikä on hänelle tärkeämpää: 2 4 %-yksikköä suurempi kuiva-ainepitoisuus jossakin harvoissa tapauksissa vai suuri työsaavutus. Useimmille käyttäjille työsaavutus lienee tärkeämpi. Apilan kuivumisessa oli suuntaus, että voimakas murskaus edisti kuivumista. Ero kuivaainepitoisuudessa oli kuitenkin vain pari prosenttiyksikköä, ja se todettiin vain kahdessa ajankohdassa neljästä. Ennen kaikkea tappiotulokset (taulukko 3) puhuvat voimakasta murskausta vastaan. Voimakkaan murskauksen tappiot olivat merkittävästi suuremmat, 22 %, kuin lievän murskauksen, 15 %. Ruohokasvustossa murskaustapa ei vaikuttanut tappioihin. Krone vastalevymurskain 03 sato 1 0 >18 h Voimakas murskaus hidasti kuivumista ja johti keskimäärin molemmilla ajonopeuksilla 1,9 %-yksikköä 5

Yhdistelmä hidas + voimakas tuotti 3 %-yksikköä kosteamman rehun kuin hidas + lievä. 0 >24 h Ei ajotapojen välisiä eroja 0 >42 h Voimakas murskaus hidasti kuivumista ja johti keskimäärin 3,4 %-yksikköä 42 >66 h Tällä välin tuli sade, kuiva-ainekehityksessä ei ollut ajotapojen välisiä eroja. 0 >66 h Koko kuivausaikana nopea ajo hidasti kuivumista ja johti keskimäärin 3,1 %-yksikköä Voimakas murskaus hidasti kuivumista ja johti keskimäärin 2,9 %-yksikköä pienempään kuivaainepitoisuuteen verrattuna lievään. Paras yhdistelmä hidas + lievä tuotti 6 %-yksikköä kuivemman rehun kuin huonoin yhdistelmä nopea + voimakas. 03 sato 2 0 > h: Voimakas murskaus hidasti kuivumista ja johti molemmilla nopeuksilla keskimäärin 4,7 %-yksikköä pienempään kuiva-ainepitoisuuteen, ja hitaalla nopeudella 5,4 %-yksikköä pienempään kuiva-ainepitoisuuteen verrattuna lievään murskaukseen. 0 >26 h: Voimakas murskaus hidasti kuivumista ja johti keskimäärin 5,0 %-yksikköä pienempään kuiva-ainepitoisuuteen ja hitaalla nopeudella 7,1 %-yksikköä 04 sato 1 0 > 5 h Ei ajotapojen välisiä eroja 0 >23 h Nopea ajo hidasti kuivumista ja johti keskimäärin 1,4 %-yksikköä Yhdistelmä hidas + lievä tuotti noin 1,6 %-yksikköä kuivemman rehun kuin molemmat nopeat ajot. 0 >29 h Ei ajotapojen välisiä eroja 0 >47 h Ei ajotapojen välisiä eroja 04 sato 2 0 >23 h Voimakas murskaus hidasti kuivumista ja johti keskimäärin 2,0 %-yksikköä 23 >47 h Ei ajotapojen välisiä eroja 47 >52 h Ei ajotapojen välisiä eroja 52 >70 h Ei ajotapojen välisiä eroja 52 >75 h Ei ajotapojen välisiä eroja 52 >95 h Ei ajotapojen välisiä eroja 04 apila Ei ajotapojen välisiä eroja millään mittausajankohdalla Timotei-nurminatasatojen 16 mittausajankohdasta yhdeksässä ei ollut ajotapojen välisiä eroja. Niissä seitsemässä tapauksessa, jossa oli eroja, systemaattisin vaikuttava tekijä oli murskausvoima. Viidessä tapauksessa voimakas murskaus hidasti kuivumista alkutilanteesta ja johti 2 7 prosenttiyksikköä Selitystä tähän voidaan hakea siitä, että voimakkaasti murskattu karho todennäköisesti painuu tiiviimmäksi kokoon kuin lievemmin murskattu. Tällöin tuuli ei pääse yhtä hyvin tunkeutumaan siihen. Täten voi olla, että voimakas murskaus ei ole haitaksi niitettäessä koko työleveydelle (täysleveä niitto), jolloin luoko levitetään ohueksi matoksi. Koska lievän murskausvoiman käyttö ei vähennä työtehoa, sitä kannattaa käyttää karholle niitettäessä. Tässä tutkimuksessa käytettiin vain murskausvoimakkuuden äärisäätöjä. Optimaalinen säätö saattaa olla äärisäätöjen välillä. Voimakas murskaus ei haitannut kuivumista yhtä usein Kuhn-murskaimella niitettäessä. Syy voi olla siinä, että Kuhnin varstat ovat muodoltaan pyöreät ja Kronen kulmikkaat. Pyöreä muoto saattaa olla hellävaraisempi kasville kuin kulmikas. Parissa tapauksessa nopea ajo hidasti kuivumista ja johti 1,5 3 prosenttiyksikköä Vähennyksen 6

ollessa niin harvinainen ja niin pieni, useimmat käyttäjät todennäköisesti pitävät suurta työsaavutusta eli suurta ajonopeutta tärkeämpänä. Apilassa Kronen eri ajotavat eivät vaikuttaneet kuivumistulokseen. Kronen käyttötavat vaikuttivat hyvin vähän korjuutappioihin (taulukko 2). Vain yhdessä sadossa kolmesta suuri ajonopeus lisäsi timotein-nurminadan tappioita noin neljästä vajaaseen kahdeksaan prosenttiin. Se on pitkällä aikavälillä keskimäärin noin yhden prosenttiyksikön lisäys. Apilassa käyttötapa ei vaikuttanut tappioihin. Kuhn kumitelamurskain 04 sato 1 0 > 5 h Ei ajotapojen välisiä eroja 0 >23 h Nopea ajo hidasti kuivumista ja johti keskimäärin molemmilla murskausvoimakkuuksilla 0,8 %-yksikköä pienempään kuivaainepitoisuuteen. Paras yhdistelmä hidas + lievä tuotti 2,0 2,6 %-yksikköä kuivemman rehun kuin nopeat ajot. 0 >29 h Ei ajotapojen välisiä eroja 0 >47 h Ei ajotapojen välisiä eroja. Kuviosta 7 puuttuu yhdistelmän nopea + voimakas viimeisimmän mittausajan havainto. Mittausarvo oli niin poikkeava, että yhdistelmästä otettuja näytteitä ei voitu katsoa edustaviksi. 04 sato 2 Tässä sadossa voitiin käyttää vain voimakasta murskausta, koska säätöruuvi rikkoutui. 0 >23 h Lähes merkitsevä ero: nopea ajo hidasti kuivumista ja johti 1,4 %-yksikköä 23 >47 h Ei ajotapojen välisiä eroja 47 >52 h Lähes merkitsevä ero: nopea ajo hidasti kuivumista ja johti 2,5 %-yksikköä 52 >70 h Lähes merkitsevä ero: nopea ajo hidasti kuivumista ja johti 2,9 %-yksikköä. 52 >75 h Ei ajotapojen välisiä eroja 52 >95 h Nopea ajo hidasti kuivumista ja johti 5,2 %-yksikköä pienempään kuivaainepitoisuuteen. 04 apila 0 >44 h Tällä välin tuli sade, jolloin nopea ajo hidasti kuivumista ja johti keskimäärin molemmilla murskausvoimakkuuksilla noin 1 %-yksikkö 44 >49 h Ei ajotapojen välisiä eroja 44 >67 h Ei ajotapojen välisiä eroja 44 >73 h Ei ajotapojen välisiä eroja 44 >1 h Ei ajotapojen välisiä eroja Kumitelamurskaimen käytössä oli pieni suuntaus, että suuri ajonopeus hidastaa kuivumista. Ensimmäisessä nurmisadossa ja apilassa hidastuminen oli kuitenkin niin vähäistä, että sillä ei ole käytännön merkitystä. Toisessa nurmisadossa todettiin hieman selvemmät vaikutukset, mutta vasta pitkillä kuivausajoilla. Vaikutus oli vasta viimeisellä, hyvin pitkällä kuivausajalla tilastollisesti merkitsevä ja sitä ennen vain suuntaa antavasti (P<0.10). Telamurskaimen käyttötapa ei vaikuttanut timotei-nurminatakasvuston korjuutappioihin (taulukko 4). Sen sijaan apilassa tappiot nousivat tilastollisesti merkitsevästi ja käytännönkin kannalta merkittävästi käytettäessä voimakasta murskausta. Varsinkin yhdistelmän voimakas murskaus + suuri nopeus tappiot ovat niin suuret, 27 %, että sitä ei kannata käyttää. Nopeuden ja voimakkuuden yhdysvaikutus 7

oli tilastollisesti merkitsevä. Koska lievä murskaus käytännössä kuivatti apilaa yhtä hyvin kuin voimakas, kannattaa apilassa käyttää lievää murskausta. Koneiden väliset erot 03 sato 1 0 >24 h Kuhnin kolme parhainta käsittelyä (hidas+lievä, hidas+voimakas, nopea+voimakas) tuotti 2,6 5,8 %-yksikköä kuivemmat karhot kuin Kronen käsittelyt. 0 >42 h Kronen paras käsittely (hidas+lievä) ei eronnut Kuhnin käsittelyistä. Kronen muiden käsittelyjen tuottamat karhot olivat Kuhnin käsittelyjen tuottamia karhoja 2,8 8,7 %-yksikköä kosteampia. Sadon muilla mittausajankohdilla ei ollut koneiden välisiä eroja. 03 sato 2 0 > 18 h Ei koneiden välisiä eroja 0 >26 h Kronen paras käsittely (hidas+lievä) tuotti 4,1 5,2 %-yksikköä kuivemmat karhot kuin Kuhnin käsittelyt. 04 sato 1 0 > 5 h Ei koneiden välisiä eroja 0 >23 h Kolmen koneen yhteensä 12 yhdistelmän joukossa on vertailupareja, jotka eroavat tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Niistä on kuitenkin järkevä verrata lähinnä koneiden parhaimpia yhdistelmiä, jotka sekä tässä sadossa että yleensä muissakin sadoissa oli hidas + lievä. Tämän yhdistelmän osalta koneet eivät eronneet toisistaan. Jos verrataan koneiden nopeita ajoja, jotka mahdollistavat paremman työsaavutuksen, niin Kronen yleensä parempi nopea yhdistelmä (nopea + lievä), Kuhn varstamurskaimen yleensä parempi nopea yhdistelmä (nopea + lievä) ja Kuhn telamurskaimen nopeat yhdistelmät eivät myöskään eronneet toisistaan. 0 >29 h Kun edellisen ajan periaatteen mukaan tehdään vain mielekkäät parivertailut, koneet eivät eronneet toisistaan yhdistelmässä hidas + lievä. Parhaimmissa nopeissa yhdistelmissä Krone (nopea + voimakas) ja Kuhn varstamurskain (nopea + voimakas) eivät eronneet toisistaan, mutta Kuhn telamurskain (nopea + voimakas) tuotti 5,7 %-yksikköä kuivemman rehun kuin Kuhn varstamurskain. 0 >47 h Kun edellisten aikojen periaatteen mukaan tehdään vain mielekkäät parivertailut, koneet eivät eronneet toisistaan yhdistelmässä hidas + lievä. Koneiden parhaimmat nopeat yhdistelmät eivät myöskään eronneet toisistaan. 04 sato 2 0 >23 h Kun edellisten aikojen periaatteen mukaan tehdään vain mielekkäät parivertailut, koneet eivät eronneet toisistaan yhdistelmässä hidas + lievä. Koneiden parhaimmat nopeat yhdistelmät eivät myöskään eronneet toisistaan. 52 >95 h Kun edellisten aikojen periaatteen mukaan tehdään vain mielekkäät parivertailut, Kuhn varstamurskaimen yhdistelmä hidas + lievä tuotti 7,6 %- yksikköä kuivemman rehun kuin Kronen yhdistelmä hidas + lievä. Nopeissa yhdistelmissä Kuhn varstamurskaimen yhdistelmä nopea + lievä tuotti 3,6 8

%-yksikköä kuivemman rehun kuin Kuhn telamurskaimen yhdistelmä nopea + voimakas. Sadon muilla mittausajankohdilla ei ollut koneiden välisiä eroja. 04 apila Ei koneiden välisiä eroja missään mittausajankohdassa Yhteenvetona voidaan todeta koneiden välisistä eroista, että niitä todettiin vain neljässä-viidessä timotei-nurminatasatojen 16 mittausajankohdassa. Mikään kone ei ollut näissä tapauksissa aina parempi kuin muut, vaan jokainen kone oli vähintään kerran paras. Apilassa ei todettu ollenkaan koneiden välisiä eroja. Siten päätelmä on se, koneiden välisiä eroja ei ole. Se tarkoittaa myös sitä, että kumitelamurskain edisti näissä kokeissa sekä ruohon että apilan kuivumista yhtä hyvin kuin varstamurskaimet. Näiden tulosten mukaan telamurskain soveltuisi siis yhtä hyvin ruohokasveille kuin leveälehtisille kasveille, vaikka se on suunniteltu lähinnä leveälehtisille kasveille. Korjuutappioissakaan ei ollut keskimäärin kaikissa käyttötavoissa mitään koneiden välisiä eroja (taulukko 1). Vastoin yleistä käsitystä, varstamurskaimet eivät siis keskimäärin aiheuttaneet kumitelamurskainta suurempia tappioita apilassakaan. Korjuutappiot Korjuun jälkeen maasta imuroidut korjuutappiot esitetään taulukoissa 1 4. Vuoden 04 ensimmäisessä sadossa ei voitu mitata korjuutappioita pitkään jatkuneiden sateiden takia. Tappiot kommentoidaan edellisissä konekohtaisissa kappaleissa. Taulukko 2. Krone vastalevymurskaimen korjuutappiot, % kokonaissadon kuiva-aineesta Hidas ajo Nopea ajo Tilastollinen merkitsevyys Sato Lievä murskaus Voimakas murskaus Lievä murskaus Voimakas murskaus SEM Nurmi 03 sato 1 11,0 11,7 12,6 10,9 0,99 Nurmi 03 sato 2 4,6 4,9 6,0 4,5 1,46 Nurmi 04 sato 2 3,8 5,3 7,4 8,2 1,27 * Apila 04 sato 1 17,3,6 17,8 22,9 2,11 Yhdysv. Ajon. Voim. Taulukko 1. Korjuutappiot konetyypeittäin, % kokonaissadon kuiva-aineesta Sato Krone Kuhn Kuhn Tilastollinen vastalevymurskaimurskaimurskain vastakampa- kumitela- SEM merkitsevyys Nurmi 03 sato 1 11,5 11,4 0,51 Nurmi 03 sato 2 5,0 6,2 0,95 Nurmi 04 sato 2 6,1 5,1 6,0 1,27 Apila 04 sato 1 19,6 18,5 19,4 0,63 Ajonopeus Murskausvoimakk. Taulukko 3. Kuhn vastakampamurskaimen korjuutappiot, % kokonaissadon kuiva-aineesta Hidas ajo Nopea ajo Tilastollinen merkitsevyys Sato Lievä Voimakas Lievä Voimakas SEM Yhdysv. Ajonopeuvoimakk. Murskaus- Ajon. murskaus murskaus murskaus murskaus Voim. Nurmi 03 sato 1 11,2 9,5 12,5 12,3 0,99 Nurmi 03 sato 2 6,1 5,9 6,9 6,1 1,46 Nurmi 04 sato 2 4,4 4,3 5,7 6,0 1,27 Apila 04 sato 1 13,0 22,3 16,8 22,0 2,11 * 9

Taulukko 4. Kuhn kumitelamurskaimen korjuutappiot, % kokonaissadon kuiva-aineesta Hidas Nopea Tilastollinen merkitsevyys Sato Lievä Voimakas Lievä Voimakas SEM Yhdysv. Ajonopeus -voimakk. Murskaus Ajon. murskaus murskaus murskaus murskaus Voim. Nurmi 04 sato 2 8,2 5,1 4,1 6,6 1,27 * Apila 04 sato 1 15,5,6 14,0 27,5 2,11 ** * Johtopäätökset Koneiden välisiä eroja kuivumisessa todettiin vain pienessä osassa mittausajankohdista. Näissä tapauksissa mikään tietty kone ei ollut systemaattisesti paras. Näin ollen koneita voidaan pitää kuivumisen kannalta tasaveroisina. Korjuutappioistakaan ei löytynyt koneiden välille systemaattisia eroja. Konekohtaisessa kuivumisessakaan ei ollut erityisen suuria eroja käyttötavoissa. Selkein tulos oli se, että Krone-varstamurskaimessa kannattaa karholle niitettäessä käyttää lievää tai suhteellisen lievää murskausta. Useimmissa mittausajankohdissa voimakas murskaus ei vaikuttanut kuivumiseen. Silloin kun se vaikutti, se hidasti kuivumista. Ero lievään murskaukseen oli kuivausajan pituudesta riippuen 2 7 prosenttiyksikköä kuiva-ainepitoisuudessa. Koska tämä ilmiö todennäköisesti johtuu Kronen kulmikkaista varstoista, se on todennäköisesti yleistettävissä muihinkin samantyyppisiin koneisiin. Murskausvoimakkuus ei välttämättä vaikuta samalla tavalla täysleveässä niitossa. Kuhn-varstamurskaimessa murskausvoimakkuus ei juuri vaikuttanut kuivumiseen. Muutamassa tapauksessa suuri ajonopeus hidasti kuivumista niin, että kuiva-ainepitoisuus oli 2 4 prosenttiyksikköä pienempi kuin ajettaessa hitaammin. Monet käyttäjät pitänevät kuitenkin suurta nopeutta ja työsaavutusta tärkeämpänä kuin hitaalla nopeudella melko harvoin saavutettavaa 2 4 prosenttiyksikköä suurempaa kuiva-ainepitoisuutta. Apilassa kannattaa käyttää lievää murskausta tappioiden pienentämiseksi. Kuhn-kumitelamurskain edisti kuivumista yhtä hyvin kuin varstamurskaimet sekä ruoho- että apilakasvustossa, vaikka sen murskaustapa on suunniteltu varstamurskaimia hellävaraisemmaksi, lähinnä leveälehtisiä kasveja ajatellen. Lievä telapaine edisti kuivumista yhtä hyvin kuin voimakas sekä ruohossa että apilassa. Tämän vuoksi ja tappioiden pienentämiseksi kannattaa käyttää ainakin apilassa lievää telapainetta. Ruohoa niitettäessä todettiin suuntaus, että suuri ajonopeus hidastaa kuivumista. Apilan korjuutappiot olivat merkittävät, luokkaa %. Tulosten perusteella ei tiedetä, syntyivätkö ne pääosin pöyhinnöissä vai paalauksessa. Pöyhinnät tehtiin noin 13 ja vajaan prosentin kuivaainepitoisuudessa, paalaus noin prosentin kuiva-ainepitoisuudessa. Jos tarkemmat selvitykset osoittaisivat, että tappiot syntyvät tällaisessa tilanteessa pääosin paalauksessa, niin tappioiden pienentämiseksi kannattaa korjata apilan alhaisemmassa kuiva-ainepitoisuudessa. 10

6 km/h lievä 6 km/h voimakas 15 km/h lievä 15 km/h voimakas,0,0,0,0,0,0,0,0,0,0,0,0 6 km/h lievä 6 km/h voimakas 15 km/h lievä 15 km/h voimakas,0 0 10 60 70 Kuvio 1. Kuhn vastakampamurskain, 03 sato 1,0 0 10 60 70 Kuvio 2. Krone vastalevymurskain, 03 sato 1 9 km/h lievä 9 km/h voimakas 15 km/h lievä 15 km/h voimakas 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0,0,0,0,0,0 0 10 Kuvio 3. Kuhn vastakampamurskain, 03 sato 2 9 km/h lievä 9 km/h voimakas 15 km/h lievä 15 km/h voimakas 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0,0,0,0,0,0 0 10 Kuvio 4. Krone vastalevymurskain, 03 sato 2 11

8 km/h lievä 8 km/h voimakas Kuvio 5. Kuhn vastakampamurskain, 04 sato 1 8 km/h lievä 8 km/h voimakas 0 10 Kuvio 6. Krone vastalevymurskain, 04 sato 1 8 km/h lievä 8 km/h voimakas 0 10 Kuvio 7. Kuhn kumitelamurskain, 04 sato 1 Huom. 16 km/h voimakas: ei havaintoa viimeisestä ajasta 60 55 8 km/h lievä 8 km/h voimakas 0 10 60 70 80 90 100 Kuvio 8. Kuhn vastakampamurskain, 04 sato 2 60 55 8 km/h lievä 8 km/h voimakas 0 10 60 70 80 90 100 Kuvio 9. Krone vastalevymurskain, 04 sato 2 60 55 8 km/h voimakas 16 km/h voimakas 0 10 60 70 80 90 100 Kuvio 10. Kuhn kumitelamurskain, 04 sato 2 12

8 km/h lievä 8 km/h voimakas 8 km/h lievä 8 km/h voimakas 8 km/h lievä 8 km/h voimakas 15 15 15 10 0 60 80 100 1 1 Kuvio 11. Kuhn vastakampamurskain, 04 apila 10 0 60 80 100 1 1 Kuvio 12. Krone vastalevymurskain, 04 apila 10 0 60 80 100 1 1 Kuvio 13. Kuhn kumitelamurskain, 04 apila 13