HEVOSTEN NURMIREHUJEN KORJUUTEKNIIKKA RUOHOSTA REHUKSI
|
|
- Kai Alanen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HEVOSTEN NURMIREHUJEN KORJUUTEKNIIKKA RUOHOSTA REHUKSI Antti Suokannas MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Vihti, Johdanto Esikuivatun säilörehun, säilö- ja kuivaheinän korjuu on taitolaji, jossa on sovitettava yhteen korjattava kasvusto, korjuuolot, käytettävissä olevat henkilö- ja koneresurssit sekä asiakkaan vaatimukset. Asiakas on se henkilö, joka hankkii hevosten nurmirehut. Ratkaiseva asiakas on hevonen, nurmirehun loppukäyttäjä ja miten se reagoi rehuun: maistuuko rehu hyvälle ja onko siinä oikea määrä ravintoaineita? Hevosen nurmirehujen viljelijät ovat yhä enemmän verrattavissa erikoiskasvien viljelijöihin. He ovat erikoistuneet nurmirehujen viljelyyn ja heidän ammattitaitonsa on kehittynyt vuosien kokemuksen myötä. Osa viljelijöistä on mukana alueellisissa laatuheinän tuottaja-/markkinointirenkaissa. Nämä tuottajarenkaat ovat osaltaan lisänneet viljelijöiden säilö- ja kuivaheinän viljelyn, korjuun, varastoinnin ja markkinoinnin osaamista. Vanha sanonta, helppoa kuin heinän teko, on tullut uudestaan esiin arkikielessä. Mielestäni sanonta ei tee oikeutta niille vaatimuksille, joita laadukkaan nurmirehun tekeminen yrittäjältä edellyttää. Irtotavarana vai paalattuna Asiakkaalle nurmirehu toimitetaan yleensä paalattuna. Säilö- tai kuivaheinä on joko kova-, pyörö- tai kanttipaalissa, joiden koko voi vaihdella huomattavasti (Taulukko 1). Kuljetuksessa säästää tilaa, jos paali on kanttimainen ja jos se on vielä ulkomitoiltaan sellainen, että kuljetusvälineen tila saadaan mahdollisimman optimaalisesti täytettyä. Silloin kuljetuskustannuksia säästyy vielä aiempaa enemmän. Taulukko 1. Paalien mitat vaihtelevat konemalleittain. Pituus/halkaisija Leveys Korkeus Pieni pyöröpaali Pyöröpaali Kovapaali Kanttipaali Hevosten nurmirehujen korjuussa on yleistynyt paalaaminen joko pyörö- tai kanttipaalaimella. Niillä korjataan yleensä säilöheinää, joka kääritään muovikalvoon joko paalauksen yhteydessä tai erillisenä työvaiheena. Jonkin verran on käytössä myös vanhoja kovapaalaimia. Kova-, pyörö- ja kanttipaaleina korjattua hevosheinää voidaan loppukuivata latokuivurissa. Kovapaalainta käytetään myös jonkin verran latokuivatun irtoheinän tai pyöröpaalien paalaamiseen asiakasystävälliseen kokoon ja muotoon. Kovapaali on usein pientalleille varastoinnin ja paalien käsittelyn kannalta kätevin vaihtoehto. Säilöheinän korjuun työvaiheet: 1. niitto niittomurskaimella, joka on varustettu joko varsta- tai telamurskaimella 2. pöyhintä 1 3 kertaa pöyhimellä 3. karhotus karhottimella 4. korjuu pyörö- tai kanttipaalaimella ja käärintä muoviin paalauksen yhteydessä (kombikone= paalaus ja käärintä integroitu samaan konerunkoon) 5. käärintä muovikalvoon erillinen työvaihe, jos käytössä ei ole kombikonetta 31
2 6. paalien siirto joko yksitellen tai perävaunulla peltolohkon reunaan, talouskeskukseen, johonkin keskitettyyn varastopaikkaan tai kuljetus suoraan asiakkaalle. Latokuivatun heinän työvaiheet: 1. niitto niittomurskaimella, joka on varustettu joko varsta- tai telamurskaimella 2. pöyhintä 2 3 kertaa pöyhimellä 3. karhotus karhottimella 4. korjuu irtoheinänä noukinvaunulla tai paalaamalla joko kova- pyörö- tai kanttipaalaimella 5. siirto latokuivuriin, kuivaus 8 12 päivää 6. varastointi kuivurissa tai siirto varsinaiseen heinävarastoon. 7. irtoheinän paalaus kova- tai pyöröpaaliin, mahdollista on myös pyöröpaalien paalaus kovapaaleiksi. Nurmikasvuston niitto Niittoajankohta riippuu paljon sääennusteesta. Jos niitto ajoittuu iltapäiväksi tai illaksi, on nurmikasvuston sokeripitoisuus korkeimmillaan päivällä tapahtuneen fotosynteesin seurauksena(mcdonald ym. 1991). Jos niitetään ajoissa aamulla, on sokeripitoisuus alhaisempi yöllä jatkuneen kasvihengityksen seurauksena. Lisäksi sokeripitoisuus on suurempi aurinkoisella kuin pilvisellä ja sateisella säällä. Joissakin tapauksissa niitetään heti sateen päätyttyä, jos sääennuste lupaa hyvällä todennäköisyydellä 3 4 päivän poutaa. Kasvusto niitetään joko varsta- tai kumitelamurskaimella varustetulla lautasniittokoneella noin mm:n sänkeen. Murskainvarstojen muoto ja materiaali vaihtelee konemerkeittäin. Varstan muoto voi vaihdella pyöreästä kantikkaaseen. Joissakin niittomurskaimissa on muovivarstat metallisten sijaan. Murskausvoimakkuutta säädetään vastapellin tai vastakamman etäisyyttä säätäen suhteessa varstoihin. Kumitelamurskaimessa säädetään telojen välistä puristusta. Murskausvoimakkuuden säädön lisäksi keskeisiä säätökohteita ovat niittopalkin kevennys ja karhon leveys. Murskausvoimakkuuteen vaikuttaa myös kasvuston määrä ja käytettävä ajonopeus. Onko niittomurskainten murskainmalleilla erilainen vaikutus kuivumisnopeuteen ja onko malleilla eroja heinä- ja apilakasvustoissa? Nysandin ym. (2006) mukaan varsta- ja kumitelamurskaimia voidaan pitää kuivumisen osalta tasaveroisina, korjuutappioissakaan ei löydetty koneiden välillä systemaattisia eroja. Kumitelamurskain edisti kuivumista yhtä hyvin kuin varstamurskaimet sekä ruohoettä apilakasvustossa, vaikka sen murskaustapa on suunniteltu hellävaraisemmaksi kuin varstamurskaimen (Nysand ym. 2006). Pöyhintä Niittomurskattu karho on hyvä levittää suhteellisen nopeasti niiton jälkeen mahdollisimman tasaiseksi ja ohueksi kerrokseksi pellon pintaan sängelle. Näin saadaan kasvuston auringon säteilylle ja tuulelle altis pinta-ala mahdollisimman suureksi. Moni nurmiheinäammattilainen sanoo, että pöyhintä on tärkein ja keskeisin työvaihe laadukkaan hevosrehun korjuussa. Siinä voidaan pilata sato tai onnistua niin, että rehu säilyy hyvälaatuisena. Koneen säädöt ja ajotekniikka ovat ratkaisevia tekijöitä. Pöyhimen roottorien kannatuspyörien korkeus on säädettävä niin, että piikit eivät raavi maata. Työntövarren pituus kannattaa myös tarkistaa, sillä se vaikuttaa heittopituuteen. Ajonopeus ja roottorien pyörimisnopeus pidetään kohtuullisina, jotta vältetään turhia varisemistappioita. Ajonopeus on huomattavasti alhaisempi kuin niitossa. Liian raju pöyhintä varistaa nurmikasvin arvokkaimman osan eli lehden ja pahimmassa tapauksessa jäljelle jää vain kuitupitoisia korsia. Pöyhintäkertojen lukumäärää ei voi sanoa yksiselitteisesti. Se riippuu sääoloista, kasvuston vahvuudesta ja tavoitekuiva-ainemäärästä. Mitä vähemmillä pöyhintäkerroilla selviää, sen parempi. Minimi 32
3 pöyhintäkertojen määrä on yksi ja maksimi lienee kolme - neljä. Toki säiden pahasti oikutellessa pöyhintäkertoja tulee em. enemmänkin, mutta se näkynee korjatun rehun laadussa. Karhotus Karhotuksen funktio on saada leveänä oleva rehuraaka-aine korjuukoneen noukkimen levyiseksi karhoksi. Karhottimena on yleistynyt roottorikarhotin: vaakatasossa kaksi pyörivää roottoria, joiden keskeltä ulospäin olevien piikkivarsien päässä on piikkiharavat. Karhotinroottorit (roottorit rinnakkain) voivat pyöriä vastakkaisiin suuntiin, jolloin karho muodostuu roottorien väliin. Jos karhotinroottorit pyörivät samaan suuntaan (roottorit vinosti limittäin), karho muodostuu koneen sivulle muovista karhotinverhoa vasten. Karhottimien roottorien lukumäärä vaihtelee 1 4 kappaleeseen koneen työleveyden mukaan. Tärkeitä koneen säätöjä ovat piikkien etäisyys maasta ja karhon leveys. Piikkien etäisyys maasta säädetään mekaanisesti tai traktorin ohjaamosta sähköhydraulisesti kannatuspyörien asemaa muuttaen. Oikea säätö löytyy kokeilemalla pellolla, rehua ei saisi jäädä pellolle ja toisaalta jos kaikki tulee tarkasti talteen ja samalla maapölyä nousee ilmaan piikkien ottaessa maahan kiinni kannattaa säätöä tarkistaa. Roottorikarhottimien teliakselistot auttavat siinä, että piikit seuraavat hyvin pellon pintaa ts. pienet epätasaisuudet pellolla eivät johda siihen, että piikkien kärjet välittömästi koskevat maahan. Osassa karhottimia työleveyttä voi säätää portaattomasti tietyissä rajoissa. Säätö helpottaa mm. esteiden kuten sähkötolppien kiertämistä. Samoin säätö helpottaa hankalien mutkien suoristamisessa, jolloin korjuukoneen kuljettajan työ helpottuu. USAssa ja Kanadassa käytetty vinokelakarhotin on tullut meidän markkinoille kotimaisen valmistajan ELHOn uutena vaihtoehtona. Itävaltalaisen (Topagrar) ja MTT:n kokeissa ELHOn vinokelakarhotin toimi hyvin ja karhotti hellävaraisesti rehua. Toinen karhotinmalli, sormipyöräkarhotin, on kokenut uudelleensyntymisen ja Italialialaisen Tonutin valmistamia koneita on tuotu maahamme viime vuosina. On tilanteita, joissa korjuuta ollaan aloittamassa iltapäivällä, mutta vaarana on lyhytkestoinen sadekuuro, joka ennusteiden mukaan tulee esim. puolelta päivin. Tällöin hyvä keino on karhottaa peltolohkon rehu ennen kuuroa. Pieni kuuro kastaa karholla olevaa jo kuivunutta rehua vähemmän, koska sateelle alttiina olevaa poikkipinta-alaa on huomattavasti vähemmän verrattuna pöyhimen jäljiltä täysleveänä olevaan ohueen rehukerrokseen. Hyvässä tapauksessa paalaus vain hiukan viivästyy, mutta rehulohko saadaan kuitenkin korjattua saman päivän aikana. Huonompi vaihtoehto on pöyhityn rehun kastuminen ja sen seurauksena yksi pöyhintäkerta lisää ja korjuun siirtyminen vajaalla vuorokaudella eteenpäin. Edellä mainitusta seuraa kasvavat hengitys-, huuhtoutumis- ja varisemistappiot. Varsinainen korjuuvaihe Jos latokuivuriin ajettava heinä korjataan irtotavarana, korjuukoneena on noukinvaunu. Noukinvaunu on tehokas korjuukone, kun ajomatka pellolta kuivuriin on alle 3 km. Suuri osa säilöheinästä ja latokuivattavasta heinästä paalataan pyörö- tai kanttipaalaimella ja kääritään 6 8 muovikalvokerrokseen. Uusimmissa pyöröpaalaimissa on käärintä yhdistetty samaan runkoon paalaimen kanssa ja puhutaan ns. kombikoneista. Tällainen paalain-käärinyhdistelmä säästää yhden työvaiheen; yksi kuljettaja ja traktori vähemmän. Kun tavoitteena on tiivistää säilöheinää kammiossa tiukkaan, rehun tiivistymistä lisäävät noukkimen silppuavat vastaterät, joita on mallista riippuen kappaletta. Kanttipaalaimissa vastateriä voi olla jopa 33 kappaletta. Paalaimen ajonopeus kannattaa pitää kohtuullisena, n. 5 8 km/h, korjattavan sadon ja pellon olosuhteet huomioiden. Liian suuren ajonopeuden seurauksena paalit jäävät hiukan löyhiksi. Toisaalta liian pieni ajonopeus ja rehun vatkaaminen paalikammiossa lisäävät mekaanisia varisemistappioita. 33
4 Perinteiset säilöheinäpyöröpaalit ovat halkaisijaltaan Markkinoilla on myös koneita, joiden tekemä pyöröpaalin halkaisija vaihtelee :n ja tuon kokoisille paaleille on omat käärintälaitteet. Markkinoilla on myös pienpyöröpaalain-käärintä yhdistelmäkoneita. Pienille kovapaaleille on olemassa myös omia käärintälaitteita. Müller (2008) selvitti säilöntäaineen (bakteeriymppi ja kemiallinen) ja muovikerrosten lukumäärän (6,8 ja 10) vaikutusta säilöheinällä. Muovikerrosten määrällä ei ollut vaikutusta lukuunottamatta paalien sisältä mitattuun hiilidioksidipitoisuuteen. Bakteeripohjainen säilöntäaine paransi maitohappokäymistä ja laski ph:ta, kemiallinen säilöntäaine rajoitti käymistä. Müllerin (2008) kokeiden yhtenä päätelmänä oli, että perinteistä kovapaalainta voidaan käyttää säilörehun ja säilöheinän paalaamiseen myös ilman säilöntäainetta. Muovikalvoon käärittyjen pyöröpaalien (420 ja 750 g/kg ka) käsittelyä 1 h, 3 h ja 24 h sekä 3 vrk ja 10 vrk päästä käärinnästä on tutkittu Ruotsin maatalousyliopistossa. Lisäksi yhtenä vaihtoehtona paalit jätettiin kokonaan ilman käsittelyä. Kokeessa ei käytetty säilöntäainetta. Paalit paalattiin ja käärittiin Vicon RV 1601 paalain-käärintäyhdistelmällä. Paalit käärittiin 6 muovikerrokseen 50 % limityksellä ja 70 % esikiristyksellä. Tutkimuksessa käsittely tarkoitti käärityn paalin siirtoa traktorin etukuormaimen paalipihdillä kaksi kertaa. Hydrauliikan paine kourassa oli 100 bar ja puristusvoima N. Koejärjestely simuloi tilannetta, jossa paalit nostetaan perävaunun lavalle ja sitten varastopaikalla lavalta pois. Kokeissa muovikalvon tiiviys mitattiin 6 ja 13 viikon kuluttua. Jälkimmäisenä ajankohtana paalit avattiin, tutkittiin hiivat ja homeet ja tehtiin kemialliset analyysit. Tulokset osoittivat, että mikään käsittelyaika ei ollut huonompi tai parempi kuin toinen, kun käärittyjä paaleja käsiteltiin ensimmäisten kymmenen päivän aikana. Yleisenä suosituksena on, että paalit kuljetetaan mahdollisimman nopeasti varastointipaikalle ja mielellään ensimmäisen päivän aikana. Suhteessa paalin käsittelyherkkyyteen, paalien kuljetus pellolta voisi odottaa pidempäänkin, mutta paalien suojaaminen lintuja ja jyrsijöitä vastaan aiheuttaa ongelmia, jos paalit jätetään pellolle tarpeettoman pitkäksi aikaa (Spörndly ym. 2008). Paalit on siirrettävä pellolta joko peltolohkon reunaan, talouskeskukseen tai varsinaiselle paaleille varatulle varastointialueelle. Ihannevarastointipaikalla olisi tiivis maabetoni- tai asvalttipohja. Kuljetusmatka varastointipaikalle ratkaisee sen, kuinka paalit kannattaa siirtää. Pellon reunaan varastoitaessa etukuormain-paalipihti yhdistelmä on käyttökelpoinen. Hiukan pidempi ajomatka ja tehokkainta lienee käyttää traktori-perävaunua ja toista paalipihdillistä traktoria kuorman lastaamiseen ja purkamiseen. Yhteenveto Hevosten nurmirehujen korjuu on monivaiheinen prosessi ja verrattavissa kohtalaisen isoon palapeliin, jossa eri asioiden pitäisi loksahtaa kohdalleen. Palapelissä pitää sovittaa yhteen oikea nurmen koostumus, kasvuaste, sopiva kuiva-ainepitoisuus, korjuuolot, jatkuva sääseuranta, oikeat ajoitukset eri työvaiheissa, koneiden säädöt ja ajonopeudet, varautuminen yllätyksiin ja sopivat työvoima- ja koneresurssit. Voi todeta yleisemmällä tasolla, että pitää sovittaa yhteen biologisia, fysikaalisia ja teknologisia tekijöitä. Osa nykyisistä hevosten nurmirehujen viljelijöistä on erikoistuot-tajia, joilla on hyvä ammattitaito. Ammattitaito on lisääntynyt heidän oman viljelykokemuksensa myötä, osittain tilannetta on parantanut yhteiset tuottaja- ja markkinointirenkaat, tutkimuksen tuottama tieto ja neuvonta sekä ProAgrian neuvonta. Lähteet McDonald, P., Hendersson, A.R. & Heron, S.J.E The Biochemistry of Silage. Second Edition. Aberystwyth. s
5 Müller, C.E Small bale silage and haylage for horses. In: Edited by A. Hopkins et al., Biodiversity and animal feed: future challenges for grassland production: book of abstracts, Uppsala, Sweden 9 12 June p Nysand, M., Suokannas, A., Saarisalo, E., Heikkilä, T., Jauhiainen, L., Taimisto, A.-M. & Jaakkola, S Niittomurskaimen vaikutus rehun kuivumisnopeuteen ja tappioihin. In: Eeva Saarisalo, Mari Topi-Hulmi (eds.). Rehuntuotantoteknologian kehitys - riski maidon laadulle? : alkutuotannon ja maidonjalostuksen laaturiskit rehuntuotantoteknologian kehittyessä eli Amare-hankkeen loppuseminaari. Suomen Nurmiyhdistyksen julkaisu 24: Spörndly, R. Nylund, R., Hörndahl, T. & Algerbo, P. Handling round bale silage after stretch film application. In: Edited by A. Hopkins et al., Biodiversity and animal feed: future challenges for grassland production: proceedings of the 22nd general meeting of the European Grassland federation, Uppsala, Sweden 9 12 June Grassland Science in Europe 13: p
Hevosten nurmirehujen korjuutekniikka ruohosta rehuksi. Antti Suokannas Kotieläintuotannon tutkimus, Vihti
Hevosten nurmirehujen korjuutekniikka ruohosta rehuksi Kotieläintuotannon tutkimus, Vihti antti.suokannas@mtt.fi Historiaa ei kannata unohtaa Tapio Heikkilä www.welger.com www.nh.com Niitto Kuivumisnopeus
LisätiedotNIITTOMURSKAIMEN VAIKUTUS REHUN KUIVUMISNOPEUTEEN JA TAPPIOIHIN
NIITTOMURSKAIMEN VAIKUTUS REHUN KUIVUMISNOPEUTEEN JA TAPPIOIHIN Matts Nysand 1, Antti Suokannas 1, Eeva Saarisalo 2, Terttu Heikkilä 2, Lauri Jauhiainen 3 ja Seija Jaakkola 2,4 1 MTT Kotieläintuotannon
LisätiedotSäilörehuksi korjattavan härkäpavun korjuutappiot
Säilörehuksi korjattavan härkäpavun korjuutappiot Antti Suokannas 1), Kaisa Kuoppala 2) ja Katariina Manni 3) 1 Luke, Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia, Vakolantie 55, 03400 Vihti, antti.suokannas@luke.fi
LisätiedotOljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset
Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotKasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK
Kasvintuotannon energiankulutus Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK 2 Kasvintuotannon energiankulutus / peltotyöt Esityksen tarkastelutapa Suora energiankulutus Konekohtainen kulutus Työkone traktori kokosuhteen
LisätiedotSäilöntäaineen annostelu ja korjuutekniikan vaikutus säilörehun laatuun. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut
Säilöntäaineen annostelu ja korjuutekniikan vaikutus säilörehun laatuun Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut Esityksen sisältö Säilöntäaineen levitys: noukinvaunu,
LisätiedotPÖTTINGER TOP / TOP C
PÖTTINGER TOP / TOP C Kaksiroottorinen karhotin sivu- ja keskikarhotukseen Kaikki tiedot saatavissa internetistä 97+027.15.0813 Kaksiroottoriset karhottimet monipuoliseen käyttöön PÖTTINGER tarjoaa nyt
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
LisätiedotSäilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen
Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen Yliopistonlehtori Seija Jaakkola 15.2.2008 Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Nurmirehun säilyvyyden perusteet
LisätiedotSäilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato
Säilörehuhävikki Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Hävikin määrittely Potentiaalinen kokonaissato Varastoitu säilörehu Ruokintapöydälle siirretty rehu Lehmän syömä rehu Ruokintahävikki
LisätiedotPAALINKÄSITTELY. www.mchale.net. Ammattilaisen valinta
PAALINKÄSITTELY www.mchale.net Ammattilaisen valinta 691 BH Yksinkertainen, monipuolinen ja luja paalinkantolaite etukuormaimeen käsiteltäessä lappeelleen pudotettuja paaleja. Piikkien ympärillä pyörivät
LisätiedotKoneet vaihtoon mihin säilönnän sudenkuoppa siirtyi? Miksi säilöntäaine ei toimi?
Koneet vaihtoon mihin säilönnän sudenkuoppa siirtyi? Miksi säilöntäaine ei toimi? Antti Suokannas Kasvintuotannon tutkimus, Kasvinviljelyteknologia Vakola, Vihti 14.11.2013 Yleistä taustaa Rehua on vaikea
LisätiedotSILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön
SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN Bakteerit hyötykäyttöön NYKYAIKAINEN REHUNSÄILÖNTÄ PERUSTUU BAKTEEREIHIN Säilörehun laadulla voidaan vaikuttaa tuotannon kannattavuuteen merkittävästi. Onnistunut rehunsäilöntä
LisätiedotMUUTTUVAKAMMIOINEN PAALAINKÄÄRINYHDISTELMÄ VARIO. Ammattilaisen valinta
www.mchale.net Ammattilaisen valinta Suurtehopaalainkäärin tämän päivän haasteisiin... McHale Fusion Vario on integroitu paalainkäärinyhdistelmä, joka toimii seuraavasti: HEINÄ/OLKI McHale Fusion Variolla
LisätiedotTOP PÖTTINGER TOP 1252 S-LINE 97+023.FI.0915
TOP PÖTTINGER TOP 1252 S-LINE 97+023.FI.0915 TOP 1252 C Neliroottorinen keskelle karhottava karhotin Korjuuketjun pullonkaulojen poistaminen vaatii käytettäviltä koneilta suurta tehokkuutta. Panostamalla
LisätiedotSäilörehun tiivistämisen tavoite
Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä 27.1.2017 Seinäjoki Areena, Sarkamessut Tiivistymisen onnistuminen NurmiArtturitiloilla Reetta Palva, TTS Työtehoseura Säilörehun tiivistämisen
LisätiedotMAITOA SIILO- VAI PAALIREHULLA?
MAITOA SIILO- VAI PAALIREHULLA? Seija Jaakkola 1, Eeva Saarisalo 2, Terttu Heikkilä 2, Matts Nysand 2, Antti Suokannas 2, Anna-Maija Taimisto 3 ja Maarit Mäki 4 1 Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen
LisätiedotKäärivä pyöröpaalain. John Deere 678. JOHN DEERE PAALAA JA KÄÄRII. KERTA-AJOLLA. Käärivä paalain
Käärivä pyöröpaalain. John Deere 678. JOHN DEERE PAALAA JA KÄÄRII. KERTA-AJOLLA. Käärivä paalain KÄÄRIVÄ PAALAIN Karhosta muovitettuun John Deere on maailman johtava pyöröpaalaimien valmistaja. Koneita
LisätiedotVarmista säilörehun laatu
Varmista säilörehun laatu 10.11.2016 Jukka Keisanen Piippo Oyj 1942 Yhtiö perustettiin Lempäälässä Kaikki alkoi paperinarusta 1960 Muoviraaka-aineen tulo 1973 Köysi- ja lankatuotanto Outokumpuun 1991 Manilla
LisätiedotSäilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy
Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy Esimerkkitilan säilörehun tuotantokustannus 30 ha säilörehua, tarkkuussilppuriketju 3 traktorilla,
LisätiedotELHO karhottimet ja pöyhimet
ELHO karhottimet ja pöyhimet www.elho.fi Asiakas keskipisteessä Vuonna 1968 nuori pohjanmaalainen maanviljelijä Arne Löfvik huomasi, että maatalouden kehittämisessä tarvittiin parempia koneita ja laitteita.
LisätiedotLIETELANNAN JA KARHOTUKSEN VAIKUTUS SÄILÖREHUN LAATUUN
LIETELANNAN JA KARHOTUKSEN VAIKUTUS SÄILÖREHUN LAATUUN Matts Nysand 1, Antti Suokannas 1, Eeva Saarisalo 2, Terttu Heikkilä 2, Lauri Jauhiainen 3, Anna-Maija Taimisto 4 ja Seija Jaakkola 2,5 1 MTT Kotieläintuotannon
LisätiedotViitasaaren biokaasulaitos
Viitasaaren biokaasulaitos Paljonko tuotantopotentiaalia Paljonko tuotantopotentiaalia Valittiin viljelykasvit joiden korvaajana ja viljelykierrossa peltobiomassan tuotanto voisi olla sopivaa Haettiin
LisätiedotNurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki
Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta
LisätiedotHeinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy
Heinäseminaari, Jyväskylä 2012 27.10.2012 Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Keskimääräinen happamuus ja ravinteisuus 2006-2010 2005-2009 Luonnonmukainen viljely Suure Yksikkö Arvo Viljavuusluokka Arvo
LisätiedotVieläkö sitä säilörehua tutkitaan?
Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu
LisätiedotHerne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos
LisätiedotNurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut
Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut Esityksen sisältö Yleistä mittaamisesta Sadon määrän lohkokohtainen mittaus
LisätiedotNYT PYSTYN TOIMITTAMAAN VIELÄ PAREMPAA
Per Johnsson auttaa Trioplastia testaamaan uusia tuotteita. Hänellä on paljon kokemusta siitä, miten erilaiset materiaalit toimivat. NYT PYSTYN TOIMITTAMAAN VIELÄ PAREMPAA LAATUA Sidontakalvo pitää paalin
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotJussi Esala SeAMK Elintarvike ja maatalous
Nurmikasvien korjuun energiankulutus Jussi Esala SeAMK Elintarvike ja maatalous Nurmikasvien korjuun energiankulutuksen aiheuttavat traktorin ja työvälineen kulkuvastukset sekä työkoneen käyttötehontarve.
LisätiedotSäilöntäaineilla hävikit kuriin
2.3.217 Säilöntäaineet, niiden annostelu ja levitystasaisuus Nurmex-tietoisku 17 Sari Vallinhovi ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilöntäaineilla hävikit kuriin Happamuus nopeasti alas hävikit mahdollisimman
LisätiedotEsikuivatun säilörehun korjuuketjujen tehokkuus
Maitoa nurmesta-seminaari Joensuu 1.11.2016 Esikuivatun säilörehun korjuuketjujen tehokkuus Erikoistutkija, MMT Janne Karttunen TTS Työtehoseura PL 5 (Kiljavantie 6) 05201 Rajamäki janne.karttunen@tts.fi
LisätiedotSäilörehun korjuumenetelmät ja kustannukset
Säilörehun korjuumenetelmät ja kustannukset Tuomo Siljanen Raportti Huhtikuu 2013 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta koulutushanke SISÄLTÖ 1 TAULUKOT... 3 1 Työn lähtökohdat... 4 2 Säilörehunurmi...
LisätiedotPYÖRÖPAALAUKSEN KONEKETJUT JA KUSTANNUKSET
PYÖRÖPAALAUKSEN KONEKETJUT JA KUSTANNUKSET Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Tanja Tiainen Raportti Huhtikuu 2013 1 SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 PYÖRÖPAALAUKSEN HISTORIA... 3 3 PYÖRÖPAALAUS...
LisätiedotSÄILÖREHUNKORJUUN KONEKETJUN LASKENTA MAL- LINNUSTILOILLE LAPISSA
SÄILÖREHUNKORJUUN KONEKETJUN LASKENTA MAL- LINNUSTILOILLE LAPISSA Risto Peltoniemi Valtteri Törmänen Opinnäytetyö Teollisuus- ja luonnonvara-ala Maaseutuelinkeinojen koulutus Agrologi (AMK) 2015 Opinnäytetyön
LisätiedotYleisiä tietoja polttoaineenkulutuksesta. Ilmanvastus
Yhteenveto Yhteenveto Tässä asiakirjassa esitellään ja selitetään lyhyesti ajoneuvon polttoaineenkulutukseen vaikuttavat tekijät. Voimanotto on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka vaikuttaa siihen, kuinka
LisätiedotRehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company
Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari 5.1.2017 Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Paljonko 60 lehmän tilalla jää saamatta maidosta rahaa, jos säilörehun käymishappojen
LisätiedotKokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?
Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun? Petri Suihkonen maidontuottaja, Suonenjoki Seinäjoki 2.2.2018 Yleistä maatilasta ja yrittäjästä 1/2 Maidontuottaja
LisätiedotEnergian säästö peltoviljelytöissä Jussi Esala. Askelia polttoaineen kulutustekijöiden ymmärtämiseen ja kulutuksen seuraamiseen
Energian säästö peltoviljelytöissä Jussi Esala Askelia polttoaineen kulutustekijöiden ymmärtämiseen ja kulutuksen seuraamiseen Traktori ja työkone työssä > polttoaineen kulutus Polttoaineen kulutuksen
LisätiedotPyöröpaalisäilörehun korjuu, varastointi ja laatu
VLAIKCE)J-I1A, Tiedote 55/93 Antti Suokannas Pyöröpaalisäilörehun korjuu, varastointi ja laatu MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Agricultural Research Centre of Finland Maatalousteknologian tutkimuslaitos Osoite
LisätiedotW PINOAVA KÄÄRIN. Ammattilaisen valinta
www.mchale.net Ammattilaisen valinta M chale on erityisen nopea käärin. Tämä kompakti laite mahdollistaa paalin siirrot pellolla, käärinnän ja pinoamisen yhdellä traktorilla tai kuormaajalla. suoriutuu
LisätiedotUrakointihintakyselyn tuloksia
Urakointihintakyselyn tuloksia 4.4.2019 / Koneurakoinnin After Work / Reetta Palva Vastaajat postinumeroalueittain Urakointihintakysely 89 43 52 52 53 34 11 48 35 35 Kysely maatalouskone- tai muuta koneurakointia
LisätiedotHevosheinän reklamaatioiden keskeisimmät syyt
Hevosheinän reklamaatioiden keskeisimmät syyt Ehrukainen, Kaisa 2011 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Hevosheinän reklamaatioiden keskeisimmät syyt Kaisa Ehrukainen Maaseutuelinkeinot Opinnäytetyö
LisätiedotRehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
Lisätiedot29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010
Ruokohelpi Marjukka Kautto viljelyvastaava Länsi-Suomi Huhtikuu 2010 1 Vapon helpiorganisaatio Viljelyalueet sekä viljelyvastaavat: Etelä-Suomi Itä-Suomi (E) Itä-Suomi (P) Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Marjo
Lisätiedottulevaisuuden teknologiaratkaisut machine kasvinviljelyssä efficient machines Assisting and adaptive agricultural
Traktorinoukinvaunuyhdistelmä EFFIMA Energy and life cycle cost ja efficient machines tulevaisuuden teknologiaratkaisut Assisting and adaptive agricultural machine kasvinviljelyssä AGROMASSI Antti Suokannas
LisätiedotProf. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen
ARTTURI -verkkopalvelu tukee nurmirehujen tuotantoa ja käyttöä hevosille Nurmen säilöntä ja säilöntäaineet Hevosten nurmirehut hankkeen loppuseminaari Ypäjä 23.4.2009 Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja
LisätiedotSäilörehun korjuumenetelmät ja kustannukset
Säilörehun korjuumenetelmät ja kustannukset Tuomo Siljanen Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara - ja ympäristöala Tekijä(t) SILJANEN, Tuomo Julkaisun laji Opinnäytetyö
LisätiedotJuho Luopa. Säilörehun korjuumenetelmät lypsykarjatiloilla Teuvan, Karijoen ja Isojoen alueella
Juho Luopa Säilörehun korjuumenetelmät lypsykarjatiloilla Teuvan, Karijoen ja Isojoen alueella Opinnäytetyö Kevät 2013 Maa- ja metsätalouden yksikkö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotKokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä
Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee
LisätiedotRUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö
RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI Virpi Käyhkö Ruokohelpi kasvina Monivuotinen, jopa 10 vuotta samalla kylvöllä kasvava heinäkasvi Muodostaa tiheän 1,5-2 metriä korkean kasvuston toisesta
LisätiedotSadonkorjuu- ja käsittelytekniikkaa erikoiskasvien viljelijöille ja luonnonraaka-aineiden jatkojalostajille. Jaana Väisänen, Arvopilotti-hanke
Sadonkorjuu- ja käsittelytekniikkaa erikoiskasvien viljelijöille ja luonnonraaka-aineiden jatkojalostajille Jaana Väisänen, Arvopilotti-hanke Yrtit ovat erikoiskasveja, joille on olemassa sadonkorjuu-
LisätiedotApila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja
LisätiedotPAALAINSARJA. www.mchale.net. Rakennettu kestämään
PAALAINSARJA www.mchale.net Rakennettu kestämään 10% tiiviimmät paalit PAALAINSARJA PAALAINSARJA 3 mallia joista valita F5000-sarja koostuu kolmesta mallista: ilman silppuria; 15-teräisellä silppurilla
Lisätiedot10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman
2.2.217 Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Perjantaina 27.1.217, klo 1:-13:3 Paikka Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti Ohjelma: 1: 1: Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotMAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU
22.3.2018 MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU 1 Pohjoisen maissisäilörehun mahdollisuuksia - onnistuessaan suuri hehtaarisato kertakorjuulla - mahdollistaa karjanlannan tehokkaan hyödyntämisen - soveltuu käytettäväksi
LisätiedotKierteisellä sullojalla varustetut noukinvaunut
Kierteisellä sullojalla varustetut noukinvaunut FIN Enemmän. Nopeammin, Tehokkaammin. Tässä Kronen vahvuudet Kuumasinjkitty noukin, työleveys 1,8 m. Noukinpiikit 6 rivissä, piikkiväli 55 mm, noukinkorkeuden
Lisätiedotmahdollistaa tie- ja peltoprofiilin muotoilun.
SUOMI Monipuolinen lana peltojen tasaukseen ja teiden kunnossapitoon. Kestävä rakenne, jossa on käytetty erikoislujia rakenneteräksiä. Kaikki toiminnot ovat hydraulisia. Siipien sylintereissä on varoventtiilit
LisätiedotMiksi mitata lohkokohtaisia satoja?
Säilörehusadon arviointi korjuun yhteydessä Nurmex-tietoisku 1 Reetta Palva, TTS Työtehoseura Miksi mitata lohkokohtaisia satoja? Mitä mittaat, sitä voit parantaa Sadon mittaus ja arviointi on edellytys
LisätiedotHevosheinän sopimustuotanto ja markkinointi
Hevosheinän sopimustuotanto ja markkinointi MATIKAINEN, HARRI 2010 HYVINKÄÄ Laurea-Ammattikorkeakoulu Hyvinkää Hevosheinän sopimustuotanto ja markkinointi Harri Matikainen Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
LisätiedotMaissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus
Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska 28.11.2018. Ajantasalla MAISSI Maailmalla yleisin karkearehu maidontuotannossa Tuottaa vakaita satoja hyvin vaihtelevissa olosuhteissa Energiapitoinen,
LisätiedotPalkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
LisätiedotBIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ. Hyvää rehua bakteerien avulla
BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ Hyvää rehua bakteerien avulla Supersile kostean säilörehun (kuiva-aine alle 30 %) säilöntään tarkoitettu, nopeasti ph:ta laskevia bakteerikantoja sisältävä valmiste. LAADUKKAAT
LisätiedotRUOKOHELVEN TUOREKORJUUN TEKNIIKKA JA TALOUS
Bioenergiakeskuksen julkaisusarja (BDC-Publications) Nro 26 RUOKOHELVEN TUOREKORJUUN TEKNIIKKA JA TALOUS Esiselvitys Antti Laitinen, Jenni Sironen, Tuulikki Vesterinen Joulukuu 2006 Luonnonvarainstituutti
LisätiedotFARM GROWN SOLUTIONS. TUOTEOPAS Paalausverkko Paalauslanka
FARM GROWN SOLUTIONS TUOTEOPAS Paalausverkko Paalauslanka Ennen ostin halvinta mahdollista, nyt minulla ei ole enää varaa ottaa sellaista riskiä TamaNet EDGEto EDGE 4500m Maailman pisin pyöröpaaliverkko.
LisätiedotKverneland Taarup 9032 / 9035 / 9039
Kverneland Taarup 9032 / 9035 / 9039 Yksiroottorinen karhotin Murtosokkasuojattu voimansiirto roottorille Säädettävä karhotinpressu Kokoon taitettavat turvakaiteet Korkealaatuiset Super-C piikit, 9 mm
LisätiedotOhran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka
MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta ja ohraa Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka Tuotantopanokset ohralle/v.: Kylvösiementä
LisätiedotMaaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta
Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan
Lisätiedotdl/ iill/i/m \ ////,) I /4/ MKL S' AKJiI il,/ \\I I//, V iiiii /b 1,/,, // I/,
dl/ iill/i/m il,/ \\I I//, V iiiii /b 1,/,, // I/, \ ////,) I /4/ MKL S' AKJiI SISÄLLYS SÄILÖREHUN KORJUU PYÖRÖPAALAIMELLA Menetelmän taustaa 1 Korjuun ajankohta 1 Rehun puhtaus 2 Niitto ja pöyhintä 2
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
LisätiedotTASOJYRSIN HK 25 - HK 31 - HK 32. Powered by Kongskilde
TASOJYRSIN HK 25 - HK 31 - HK 32 Powered by Kongskilde HK 25 -tasojyrsin HK 25 varpajyrällä ja (lisävarusteena saatavissa olevalla) hydraulisella nostolaitteella varustettuna. HK 25 tasojyrsin on tarkoitettu
LisätiedotHevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60
Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut 8.-9.4.2017 Tampere MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60 1 Esityksen sisältö 1. Taustaa hevosten rehuanalyyseille- Miksi analysoida
LisätiedotAlustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua
Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua Lauri Jauhiainen ja Oiva Niemeläinen Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat ja biotuotanto Suomen Nurmiyhdistyksen vuosikokous 30.8.2016 Luke/Tike satotilaston
LisätiedotEerolan tila, Palopuro SYKSY
1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien
LisätiedotInnovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille
Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotFeedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia
Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia Feedtech rehunsäilöntäaineet Maksavat itsensä nopeasti takaisin Kaikki tietävät, että rehu kutistuu kuviuessaan. Mutta harvat
LisätiedotTARKKA. TEHOKAS. TILAVA. TALOUDELLINEN.
TITAN TARKKA. TEHOKAS. TILAVA. TALOUDELLINEN. Monipuolinen kylvölannoitin minimimuokkaukseen ja perinteiseen kylvöön Tume Titan on ominaisuuksiltaan vakuuttava kylvötöiden kumppani jonka voi varustaa myös
LisätiedotPÖTTINGER HIT / HIT T
PÖTTINGER HIT / HIT T Pöyhimet 8, 10 ja 12 roottorilla Kaikki tiedot on saatavissa internetin kautta 97+025.15.0813 Pöyhimet nykyajan vaatimuksiin Pöyhimillä pöyhitään usein suuria pinta-aloja. PÖTTINGERin
LisätiedotVäyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000. John Deere Erinomainen leikkuujälki
Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000 John Deere Erinomainen leikkuujälki Helppo suoraan ajettavuus on väyläleikkurin tärkeimpiä ominaisuuksia. Maailman suurimpana golfkenttien hoitokoneiden valmistajana
LisätiedotPitkän aikavälin suunnittelu nurmentuotannossa ProAgria Maito -valmennus 5.9.2013. Matti Ryhänen Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Pitkän aikavälin suunnittelu nurmentuotannossa ProAgria Maito -valmennus 5.9.2013 Matti Ryhänen Seinäjoen ammattikorkeakoulu Suunnittelu-ja päätöksentekokehikko Maidontuottaja tekee kolmenlaisia päätöksiä:
LisätiedotSÄILÖREHUPAALIN JÄÄTYMISEEN VAIKUTTAVA KÄSITTELY POROJEN RUO- KINNASSA
OPINNÄYTETYÖ VENLA KANNIALA 2012 SÄILÖREHUPAALIN JÄÄTYMISEEN VAIKUTTAVA KÄSITTELY POROJEN RUO- KINNASSA MAASEUTUELINKEINOJEN KOULUTUSOHJELMA 2 ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA
LisätiedotNurmiviljelyn kustannusten muodostuminen
Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Antti Hannukkala MTT Rovaniemi antti.hannukkala@mtt.fi Porotalouspäivä 20.2.2013 Ruokinta on tullut porotalouteen jäädäkseen! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotHevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E502
Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut 7.-8.4.2018 Tampere MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E502 1 Tietoiskun sisältö Taustaa hevosten rehuanalyyseille. Miksi analysoida
LisätiedotSÄILÖREHUN VILJELY -INFO
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous
Lisätiedotteam TOBROCO D204SW D254SW D263SW D263SW X-tra D337T Työlaitteet
team TOBROCO D204SW D254SW D263SW D263SW X-tra D337T Työlaitteet 88cm 88cm 122cm avattuna 185 cm suljettuna 40 cm 118cm 86cm Paalipihti Ì aukeama 1,1 m - 1,8 m Ì paino 235 kg Ì vahvarakenteinen Ì tehokkaat
LisätiedotNurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?
LisätiedotVAUNUKUIVURIT K-SARJA M 180 365K
VAUNUKUIVURIT K-SARJA M 180 365K K-SARJAN VAUNUKUIVURI TALOUDELLISEEN JA TEHOKKAASEEN VILJANKUIVAUKSEEN Mepun K-sarjan vaunukuivuri on edullinen, tehokas ja erittäin nopeasti käyttöönotettava lämminilmakuivuri.
LisätiedotPROBST kivi- ja betonituotetarraimet 70.8.10. Kivileikkurit AL. Tasoituslanat hiekalle EP ja Mini-Plan. Säädettävä sidekivikärry VTK-V
70.8.10 Kivileikkurit AL AL-sidekivileikkuri ja RSAkaarevan pinnan leikkuuterä Jämäkkä ja kevyt kivileikkuri ammattikäyttöön. Laite on helposti siirrettävissä. Yksinkertainen säätö. Molemmissa terissä
LisätiedotTukihaku 2016. Täydentävät ehdot
Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen
LisätiedotMiten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd
Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet Liz Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018 Game Farm, Singleton, Lancashire, UK Tilatutkimus Ruokinta talvella 2002 Käytännön
LisätiedotBionurmi-loppuseminaari Säätytalo
Bionurmi-loppuseminaari 13.3.2014 Säätytalo Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Lehtonen, Jukka
LisätiedotK-SARJAN VAUNUKUIVURIT
K-SARJAN VAUNUKUIVURIT K-SARJAN VAUNUKUIVURIT TALOUDELLISTA JA TEHOKASTA VILJAN KUIVAUSTA Mepun K-sarjan vaunukuivuri on edullinen, tehokas ja nopeasti käyttöönotettava kuivausratkaisu. Lämminilmakuivuri
LisätiedotUrakkamiehen työkalu KOKEILU. Agronic ACC Pulse M
KOKEILU Agronic ACC Pulse M Urakkamiehen työkalu Agronic taipuu niin ison tilan kuin urakoitsijan käyttöön. Sen uusi käyttölaite osoittautui entiseen verrattuna hyvin toimivaksi. Kiitosta saavat myös paalaamisen
LisätiedotSOPIVA SOPIVA. nurmiseokset. Jokainen tila on erilainen
SOPIVA SOPIVA nurmiseokset Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Nurmentuotanto vaatii kaikkien palojen yhteensopivuutta. Nurmen energia Valkuainen NDFkuidut Kivennäisja hivenaineet 2 Hyödynnä oman
LisätiedotTehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura
Tehokas lantalogistiikka Lantalogistiikan suunnittelu Lannan määrä moninkertaistuu laajennettaessa Esim. lietelanta 20 lehmää 65 lehmää 200 lehmää 660 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 Levitysala
Lisätiedot