1 Pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalus Lppuraprtti 12.9.2018 Henna Ryömä, suunnittelija, Pyhäjärvi-instituutti Elisa Mikkilä, asiantuntija, Pyhäjärvi-instituutti Mark Jri, kehittämispäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti
2 1 Hankkeen tteuttaja: Pyhäjärvi-instituutti Yhteyshenkilö: kehittämispäällikkö Mark Jri, puh. 050 380 1621, email. mark.jri@pji.fi 2 Hankkeen nimi: Hanketunnus: 25001 3 Yhteenvet hankkeesta Satakunta, ja erityisesti Pyhäjärviseutu, n Sumen keskeisimpiä ruantutantalueita. Pyhäjärviseudulle n keskittynyt useita isja elintarvikkeita jalstavia yrityksiä. Tutantketjujen aikana syntyy suuri määrä erilaisia sivuvirtja, jita ei tällä hetkellä hyödynnetä. Keskeisimmät sivuvirrat Pyhäjärviseudulla vat pellille jäävät bimassat, eläintutannn lannat ja kulleet tutanteläimet tai munintansa lpettaneet kanat sekä eläinten teurasjätteet (erityisesti veri- ja rasvaliete), sienten viljelyssä alustana käytettävä lkilantases, skeri- ja vihanneskäyntien sivututteet, vajaasti hyödynnettävät kalalajit. Lisäksi isja sivuvirtja vat vähittäiskauppjen, ammattikeittiöiden sekä kuluttajien bijätteet. Uusinta teknlgiaa hyödyntävät bikaasulaitkset tuttavat sekä energiaa (ml. autjen kaasuplttaine) että lannitteeksi kelpaavaa lppututetta, mikä n herättänyt kiinnstusta bikaasuinvestinteihin myös Satakunnassa. Perustamispäätös vaatii kuitenkin tieta alueen tarjamista sivuvirrista, niiden määristä ja erityisesti sveltuvuudesta, timitusvarmuudesta ja lgistisista ratkaisuista. Hankkeen päätavitteena n tuttaa faktaphjaista tieta Pyhäjärviseudun rukaketjun sivuvirrista. Sivuvirtjen kknaismäärien sijaan selvitetään eri sivuvirtatutteiden kaasuntuttkyky, syntyajankhdat ja niiden sijainti lgistisesti kartalla. Kartalla nstetaan esiin erityisesti htsptit (krkein kaasuntuttkyky, jatkuva saatavuus ja lgistisesti ptimaalinen sijainti), mutta myös jatkuvasti tai sesngeittain saatavilla levat raaka-ainepisteet. Htsptien avulla vidaan tukea investintisuunnitelmien ja -päätösten tekemistä Pyhäjärviseudun salta. 4 Raprtti 4.1 Hankkeen tavitteet Hanke tteutti saltaan Pyhäjärviseudun visita (visi 2020) lisäämällä tieta ja saamista sekä erityisesti tumalla uusia mahdllisuuksia elinkeintiminnan ja yrittäjyyden uudistamiseen sekä alueen kilpailukyvyn lisäämiseen. Hanke tuki Pyhäjärviseudun kehittämisen painpistettä 3.2.1. Aktiivinen yrittäjyys ja elinkeintiminta (mm. elinkeinrakenteen mnipulistaminen, suuryritysten ja mikryritysten yhteistyö) ja sen timenpiteitä 1, 2 ja 3. Erityisesti hanke tuki timenpiteessä 2 mainittua tellisuuden sivuvirtjen hyödyntämisen mahdllisuuksia luda uusia yrityksiä. Kumppanuuksien ja verkstjen salta hanke tteuttaa timenpidettä 2, jssa lisätään yritysten välistä yhteistyötä. Hanke myös tteutti painpistettä 3.3.4. Kestävä kehitys, sillä sivuvirtjen paikallinen hyödyntäminen puhtaaksi bienergiaksi vähentää leellisesti alueen hiilitasetta ja ehkäisee ilmastnmuutsta sekä edistää lunnnvarjen kestävää käyttöä. Hanke n timinnallaan tteuttanut maaseutuhjelman strategisia painpisteitä 1. (Edistetään bitalutta ja sen sana maatalutta harjitetaan taludellisesti, ssiaalisesti ja eklgisesti kestävällä ja
3 eettisesti hyväksyttävällä tavalla) ja 2. (Mnipulistetaan maaseudun elinkeinja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkstitumista). Hanke n myös tteuttanut Manner-Sumen maaseudun kehittämishjelman 2014 2020 tavitteita 1) saaminen, tiednvälitys, innvaatit ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät, 2) ilmastnmuutksen hillintä ja speutuminen ilmastnmuutkseen tehstuvat, 3) lunnn mnimutisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maataluskäytössä levan maaperän tila paranevat, 4) maaseudun yritystiminta mnipulistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdllisuudet paranevat ja 5) maatalustutannn kilpailukyky vahvistuu. Hankkeen timenpiteet vat tukeneet pririteettien 1 4 tteutumista ja erityisesti pririteetin 5 (Vimavarjen tehkkaan käytön sekä vähähiiliseen ja ilmasta säästävään taluteen siirtymisen edistäminen maatalus-, elintarvike- ja metsäsektreilla) khdealat 5B ja 5C. Hanke tteutti myös Manner-Sumen maaseudun kehittämishjelman Maaseutuhjelman vesiensujelun ja ravinteiden kierrätys -sin timenpiteitä, sillä hanke edistää ravinteiden kierrätystä niin elintarviketutannn sivuvirtjen, peltbimassjen kuin lannan (sika, brileri, kalkkuna) saltakin ja samalla tuetaan uutta liiketimintaa. Peltbimassjen, lannan ja rskakalan bikaasukäytöllä vidaan edistää tehkkaasti myös vesistöjen sujelua, esim. Köyliönjärven salta, kun sekä ulkista että sisäistä kurmitusta vidaan vähentää. Uudet käytännöt ravinteiden ja sivuvirtjen kierrätyksessä bitaluden uusiksi raaka-aineiksi lisäävät alueen ravinneneutraaliutta ja synnyttävät uusia yhteistyömutja ja uutta liiketimintaa alueen kierttaludessa. Hankkeen avulla tteutettiin myös Satakunnan alueellista maaseudun kehittämisstrategiaa 2014 2020 ja sen Visi 2020:ssa mainittua alituslausetta Satakunnan maaseutu n mnipulinen ruuan ja energian tuttaja. Hanke tteuttaa kehittämisstrategian painpisteitä 2) Uudet ratkaisut ja innvaatit (vihreä talus, uudet innvaatit) ja 3) Dynaaminen yrittäjyys (bienergian käytön lisääminen, uusien teknlgisten ratkaisujen hyödyntäminen, biphjaisten kierttaluden materiaalien timitusvarmuuden ja lgistiikan kehittäminen) sekä erityisesti strategian läpileikkaavia teemja yhteistyö, kumppanuudet ja ympäristön kestävä käyttö. Paikallisesti hankkeen päätavitteena li tuttaa faktaphjaista tieta Pyhäjärviseudun rukaketjun sivuvirrista. Sivuvirtjen kknaismäärien sijaan pääpain n bikaasun tutannlle relevantimpien faktjen selvittämisestä eli mitkä vat eri sivuvirtatutteiden kaasuntuttkyvyt, miten niitä n eri aikina saatavilla ja miten niiden syntypaikat sijaitsevat lgistisesti kartalla. Pyhäjärviseudun sivuvirtjen lisäksi mukana li alueen ulkpulella levia sivuvirtja niiden määrien ja lgististen sijaintien jhdsta. Kartalla nstetaan esiin erityisesti htsptit (krkein kaasuntuttkyky, jatkuva saatavuus ja lgistisesti ptimaalinen sijainti), mutta myös muut jatkuvasti tai sesngeittain saatavilla levat raakaainepisteet. Htsptien avulla vidaan tukea investintisuunnitelmien ja -päätösten tekemistä Pyhäjärviseudun salta. Ruantutannn sivuvirtjen hyötykäyttö bikaasun tutannssa lisää rukaliiketiminnan eklgisuutta ja eettisyyttä sekä lisää timinnan kannattavuutta. Syntyvän bikaasun ja lannitteen käyttö lisäävät humattavasti vähähiilisyyttä ja ravinteiden kierrätystä. Ravinteiden tehkas kiert vähentää myös valumia vesistöihin. Raprtin tulkset vat hyödynnettävissä jatkssa myös muualla Satakunnassa.
4 4.2 Tteutus Hankkeessa kartitettiin Pyhäjärviseudun ja lgistisesti Pyhäjärviseudun lähialueella sijaitsevien satakuntalaisten elintarviketellisuuden sivuvirtja ja sivuvirtjen syntyalueita. Pyhäjärviseudulla n paljn elintarviketellisuutta, mistä syntyy sivuvirtina eläinperäisiä jakeita (kalkkuna, kana), kasviperäisiä jakeita (suurtaluskeittiöiden bijäte, kurimjäte, kasvijäte) ja muita sivuvirtajakeita (sienimöalusta, vieraslajit). Mnet sivuvirrat syntyvät kausittain esimerkiksi kasviperäisten sivuvirtjen syntyajankhta painttuu lppuvuteen satkauden ja sadnkrjuun ajittuessa lppukesästä vuden lppuun. Myös kalastuksesta syntyvät sivuvirrat vat kausittaisia, kun taas liha- ja siipikarjatellisuuden sivuvirtja syntyy tasaisemmin. Sivuvirrista valittiin muutamia jakeita, jita lähdettiin tarkastelemaan tarkemmin ja jista ei löydy niin paljn kirjallista tieta valmiiksi. Mukaan tettiin myös jakeita, jista n lemassa j kirjallisuudessakin tieta ja näin saadaan vertailuaineista analysinnin tueksi. Analyysit teetettiin ulkpulisessa labratrissa. Työn surittavaksi labratriksi valittiin Kkemäen vesistön vesiensujeluyhdistys ry Tampereelta. Näytetimitukset li svittu hidettavaksi pääsin siten, että Pyhäjärvi-instituutti timitti näytteet Huittisiin, jsta KVVY:n labratripäällikkö Sirpa Väntsi timitti ne analysitavaksi. Kesken näytteentn alkuperäiseen suunnitelmaan lisättiin rasva. Sivuvirrista teetettiin seuraavat analyysit: salmnella rasvapitisuus E.clit Hehkutusjäännös Kuiva-aine Hehkutushäviö Kknaistyppi Ksteus ph Typpi-hiili -suhde Näytteentt suritettiin hankkeen timinnan aikana siten, että viimeiset analyysit teetettiin keväällä 2018. Osa näytteentsta viivästyi, kska kesti suunniteltua kauemmin löytää spiva välineistö isjen näytteiden esikäsittelyyn. Tisaalta säälsuhteet vaikeuttivat esimerkiksi kalanäytteiden saamista. Hanke tteutettiin 1.5.2016 30.6.2018 välisenä aikana. Hanke sai hankerahitusta 30 889,53 eura myönnettävän tukiprsentin llessa 90 prsenttia hankkeen tukikelpisista kustannuksista. Hankkeen kknaisrahituksen määrä li 42 902,12 eura. Hankkeen hallinninnista ja tteutuksesta vastasi Pyhäjärvi-instituutti. Hankkeen vastuullisena jhtajana timi Pyhäjärvi-instituutin timinnanjhtaja Teija Kirkkala 31.12.2017 saakka ja Hannu Sukivi 1.1.2018 30.6.2018 välisenä aikana ja prjektipäällikkönä kehittämispäällikkö Mark Jri. Hanketta tteuttivat suunnittelija Henna Ryömä ja asiantuntija Elisa Mikkilä Pyhäjärvi-instituutista. Lisäksi hankkeen tteutukseen sallistuivat tarvittaessa muut asiantuntijat Pyhäjärvi-instituutista. Hankkeen talushallinnsta vastasi Jaana Lujus. Hankkeen timisttöistä vastasi Elina Sunpää. Hankkeen tilintarkastukset hiti Pyhäjärvi-instituuttisäätiön tilintarkastaja.
5 Hankkeelle ei llut tarpeen perustaa hjausryhmää. Hankkeen hyväksytty kustannusarvi n llut seuraava: Kustannuslaji Hyväksytty Palkat 26 533,97 Ostpalvelut 10 000,00 Laskennalliset yleiskust. 24% 6 368,15 Kustannukset yhteensä 42 902,12 Taulukk 1. Hankkeen kustannusarvi. Hankkeen taludessa nudatettiin annettua kustannusarvita. Palkkakulut ylittyivät budjetidusta 39,52. Ostpalveluita jäi käyttämättä 4 257,39. Ostpalveluita jäi käyttämättä, kska sasta alkuperäisessä suunnitelmassa lleista sivuvirrista löytyi riittäviä kirjallisia tietja ja tisaalta sa tutkituista sivuvirrista yhdistettiin teknisistä syistä yhteisnäytteiksi. Hankkeen päätyttyä analyysitulksista kstettiin hankkeen lppuraprtti. Tulkset vat luettavassa khdasta 4.4. Tulkset ja vaikutus. Epävarmuustekijöinä tulksille n analysitavan materiaalin hetergeenisuus näytteentthetkellä. Näytteet tettiin suraan tutannsta tutannn työntekijöiden timesta tai Pyhäjärvi-instituutin suunnittelija Henna Ryömän timesta. Jidenkin sivuvirtjen salta näytteen kstumukseen vaikuttaa parhaillaan käsittelyssä leva materiaali. Näyte pyrittiin ttamaan mahdllisimman edustavasti ja tämä virhemahdllisuus humiiden, mutta esimerkiksi suurtaluskeittiöiden bijätteen kstumukseen vaikuttaa keittiöissä lähiaikana tarjlla llut ruka. Tiset sivuvirrat taas vat kstumukseltaan tasalaatuisempia kuten vilja, laktsi tai melassi. Nämä epävarmuustekijät tuleekin humiida analyysitulksia tarkasteltaessa ja verrattaessa tulksia muihin samankaltaisiin tulksiin. Vaikka laktsi li kstumukseltaan hmgeenista, ei se sveltunut labratrin analysitavaksi ja siitä ei le käytettävissä vertailukelpisia analyysitulksia. Analyysitulkset vat kaikkien bikaasuinvestinteja suunnittelevien tahjen käytettävissä. 4.3 Yhteistyökumppanit Hankkeen pääkhderyhmänä livat Pyhäjärviseudulle, tai Pyhäjärviseudulla syntyvään sivuvirtaraakaaineeseen phjautuvan bikaasulaitksen perustamisesta kiinnstuneet henkilöt tai yritykset. Lisäksi khderyhmänä livat kaikki rukaketjun timijat, jtka synnyttävät sivuvirtja, alkututannsta kuluttajaan. Hankkeen tteutusvaiheessa käytiin tutustumassa Jyväskylän Mustankrkean bikaasulaitkseen ja BiGTS:n timintaan ja tehtaaseen. Bikaasulaitsten sijittumisesta Pyhäjärviseudulla keskusteltiin myös Pyhäjärviseudun ympäristötimistn kanssa. Näytteet tettiin yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa.
6 4.4 Tulkset ja vaikutus Hankkeessa analysidut sivuvirrat ja analyysien tulkset n esitetty luvussa 4.4.1. Tässä luvussa n käytetty taustamateriaalina Lunnnvarakeskuksen Bimassa-atlasta, mihin n kerätty kuntakhtaisia tietja maataluden, metsätaluden, elintarviketellisuuden ja yhdyskuntien bimassavirrista. Bihajavia sivuvirtja elintarviketellisuudesta ja yhdyskunnista n kuvattu luvussa 4.4.2 ja pellilta tulevia sivuvirtja n kuvattu luvussa 4.4.3 ja lantamääriä luvussa 4.4.4. 4.4.1 Hankkeessa analysidut sivuvirrat Hankkeessa analysitiin kasviperäisiä sivuvirtja, alkututannn sivuvirtja, lihajalstuksen ja kalajalstuksen sivuvirtja, suurtaluskeittiön sivuvirtaa ja muutamia lunnn bimassja. Kasviperäiset sivuvirrat livat: juurikkaan naattijäte, ruhharavajäte, melassi, hra, käytetty sienimöalusta, elintarviketellisuuden kasvisivuvirta, suurtaluskeittiön ylijäävä ruka, kuivaheinä (lammas), kuivike (lammas), vesirutt, issrsim 1 (juuret ja kasvusta), issrsim 2 (pelkkää kasvusta) ja jättipalsami. Eläinperäiset sivuvirrat livat: jätekala, laktsi, brilerin sulijäte, kalkkunan luu ja nahka, kalkkunan sulka, rasvaliete, lampaan maha + rasva + suli ja lampaan jätenahka. Analyysitulkset (Taulukk 3) saatiin kaikista muista näytejakeista paitsi laktsista, mikä ei sveltunut labratrin matriiseihin. Elintarviketellisuuden sijittuminen Pyhäjärviseudulla n merkitty alla levaan karttakuvaan (Kartta 1). Kartta 1. Elintarviketellisuuden sijittuminen Pyhäjärviseudulla.
7 Pyhäjärviseudun elintarviketellisuudesta tulevan bikaasutukseen kelpaavan sivuvirran määriä n esitetty seuraavassa taulukssa (Taulukk 2). Taulukn tiedt perustuvat yrityksiltä saatuihin arviihin. Sivuvirran laatu Sivuvirran määrä t/a Jakeen saatavuusarvi kk/vusi Kalkkunan teurasjäte 5 500 tammi-julu Kalkkunan sulka 1 500 tammi-julu Puristeleike (juurikastellisuus) 73 000 lka-tammi Melassi (juurikastellisuus) 15 000 lka-tammi Puristekalkki (juurikastellisuus) 10 000 lka-tammi Multa (juurikastellisuus) 40 000 lka-tammi Naatit (juurikastellisuus) 2-3 lka-tammi Skerijuurikkaiden sluneste n. 500 000 lka-tammi Kasvissivuvirta (elintarviketellisuus) 5 000 heinä-tammi Jätekala 100 lka-tuk Kalajalstuksen sivuvirrat 100 tuk-heinä 100 lka-julu Taulukk 2. Pyhäjärviseudun elintarviketellisuuden sivuvirtamääriä ja saatavuus. Se minkälaisia raaka-aineita bikaasuprsessiin valitaan, riippuu paljn siitä, missä laits sijaitsee ja mitä timintja ja sivuvirtja sen lähiympäristössä n. Kuljetuskustannukset vat merkittävässä asemassa, kska usein sivuvirrat vat sen tyyppisiä, että niiden kuljettamisesta syntyy suurin kustannus ja ne vitaisiin käsitellä myös lähempänä esim. suraan peltn kyntämällä tai kmpstimalla. Tällöin kuitenkin bikaasutuksen lisäarv jää saamatta. Kuljetuskustannusten vaikutusta n arviitu sivulla 18 khdassa 4.4.3. Kuva 1.Elintarviketutannn bikaasutukseen kelpaavat sivuvirrat vat peräisin alkututannsta ja tellisuudesta.
8 Osaa sivuvirrista syntyy vain san aikaa vutta ja siksi saatavuus n merkittävää, jtta laits vi timia ympärivutisesti ja timinta vi lla kannattavaa. Saatavuus vi kstua myös useista raakaainelähteistä, jllin saatavilla leva syöte vaikuttaa prsessin teknisiin säätöihin, jtta syöte lisi ptimaalista bikaasutusprsessissa. Myös se, minkälaista lppututetta bikaasulaitkselta halutaan, vaikuttaa raaka-anevalintaan. Esimerkiksi yhdyskuntien jätevesilietteitä ei välttämättä kaikissa laitksissa haluta lppututteeseen, jätevesilietteen sisältämien raskasmetallien, lääkeainejäämien ja haitta-aineiden vuksi. (Sumen Bikaasuyhdistyksen julkaisu) Näytteen nimi Salm ELY /25g Ras- va- MP % Rasva Gerber % E cli LV pmy/g Hehk. jään g/kg tp K-a, lie g /kg hehk. häv. g/kg tp Kk.N lie g/kg ka ph TC g/kg ka Tilavuusp kg/l hiili/typpisuhde Juurikkaan palamassa Juurikkaan ruhharava Melassi Ohra Br sulijäte Kalkkunan luu ja nahka Br rasvaliete Lammas, maha, rasva,suli Lammas, jätenahka Lammas, kuivike Lammas, kuivaheinä Vesirutt Issrsim 1 (juuri+lehdet) Issrsim 2 (lehdet) Jätekala Jättipalsami Laktsi Käytetty sienimöalusta Kasvissivuvirta Suurtaluskeittiön ylijäävä ruka td td td td td td td td td td td td td td td td td td td td <0.8 <10 41 172 130 14 4.3 290 0.47 20.7 <0.8 <10 74 238 160 12 6.8 300 0.34 25.0 <0.8 <10 194 812 620 18 7.8 310 1.34 17.2 2.4 ~20 59 877 820 17 8.4 410 0.59 24.1 20.1 100 25 340 310 60 4.2 590 1.04 9.8 46.7 120 19 541 520 63 7.6 460 0.77 7.3 6.7 550000 16 173 160 65 5.7 550 0.95 8.5 18.6 600000 9 362 350 46 7 590 0.92 12.8 3.4 <10 43 554 510 120 8 460 0.068 3.8 1.4 150000 60 680 620 13 7.5 420 0.089 32.3 1.2 <10 29 657 630 13 6.7 450 0.038 34.6 <0,8 <10 12 62 50 25 7 400 0.61 16.0 <0,8 <10 22 224 200 13 7.1 450 0.52 34.6 <0,8 <10 21 254 230 8.7 6.7 450 0.21 51.7 3.6 <10 42 244 200 110 6.8 450 0.9 4.1 <0,8 <10 49 168 120 30 5.9 430 0.5 14.3 <10 Taulukk 3. Hankkeen sivuvirtjen analyysitulkset. <10 77 248 210 24 6.8 390 0.44 16.3 <10 5 146 140 10 6.1 440 2.49 44.0 <10 9 265 260 27 5.7 510 0.83 18.9
9 Raaka-aineiden laatu vaikuttaa siihen, paljnk laits tuttaa bikaasua ja minkä laatuista lpputute n. Raaka-aineiden sveltuvuutta vidaan arviida eri tavin. Kirjallisuudesta löytyy melk paljn erilaisten syötteiden metaanintuttkykyjä. Metaanintuttkykyä vidaan myös laskea saatujen lähtötietjen perusteella tereettisesti ns. Buswellin yhtälöllä tai COD-pitisuudella. Käytännössä metaanintuttptentiaalin selvittäminen vaatii labratrissa tehdyn metaanitutttestin (BMP, Bichemical methane ptential). Raaka-aineen sveltuvuutta vidaan arviida myös kevyempien labratrianalyysien perusteella kuten hiili/typpi-suhteen, kuiva-ainepitisuuden, rgaanisen aineen määrän ja ravinne- ja hivenainekstumuksen perusteella (Sumen Bikaasuyhdistyksen julkaisu). Bikaasuptentiaalia vidaan arviida esimerkiksi rgaanisen aineen (VS) ja kuiva-aineen (TS) suhteella. (Sumen Bikaasuyhdistyksen julkaisu). Js VS/TS-suhde n suuri ja rgaaninen aines n helpsti hajavaa, sveltuu sivuvirta paremmin bikaasutukseen. Analysiduista sivuvirrista laskettiin VS/TS-suhde ja sivuvirrat saatiin seuraavaan järjestykseen suurimmasta pienimpään: suurtaluskeittiöistä ylijäävä ruka lampaan maha, rasva ja suli sivuvirta kalkkunan luu ja nahka kasvissivuvirta lampaan kuivaheinä hra brilerin rasvaliete lampaan jätenahka brilerin sulijäte lampaan kuivike issrsim (lehtimassa) issrsim (juuret ja lehtimassa) käytetty sienimöalusta jätekala vesirutt melassi juurikkaan palamassa jättipalsami juurikkaan ruhharava Näistä helpsti hajavaa vat useat eri sivuvirrat. Tällä tavalla arviitaessa ei kuitenkaan välttämättä saada täysin ikeita tulksia, kska kuiva-ainemäärityksessä häviää mm. rasvaa ja siksi myös rasvan määrä n leellinen. Erilaiset raaka-aineiden arvt vatkin hjeellisia vain yhdestä näkökulmasta tarkasteltaessa ja enemmän n merkitystä sillä, minkälaisessa suhteessa erilaisia sivuvirtja n syötteessä. Sivuvirtjen vertailuun vaikuttaa myös se, nk bikaasutuksen tekniikka märkä- vai kuivaprsessi. Yksi tapa vertailla sivuvirtjen sveltuvuutta bikaasutukseen n hiili/typpi-suhde. Hiili/typpisuhteen perusteella ideaalisimpia tutteita vat ne, jiden suhdeluku n 15-25 välillä. Sekä kvin matalat arvt, että krkeat arvt vaikuttavat epäedullisesti bikaasuprsessin mikrbikasvustn syötteen ta-
10 sapainn esimerkiksi typen suhteen. Tässäkin n erja, miten hiili ja typpi vat situtuneet sivuvirtaan. suhdeluku vikin lla välillä 5-50, kun syötteiden määrien ja laadun suhde n tasapainssa. (Sumen Bikaasuyhdistyksen julkaisu) Sivuvirta Hiili/typpi-suhde Issrsim 2 (lehdet) 51.7 Kasvissivuvirta 44.0 Lammas, kuivaheinä 34.6 Issrsim 1 (juuret ja lehdet) 34.6 Lammas, kuivike 32.3 Juurikkaan ruhharava 25.0 Ohra 24.1 Juurikkaan palamassa 20.7 Suurtaluskeittiön ylijäävä ruka 18.9 Melassi 17.2 Käytetty sienimöalusta 16.3 Vesirutt 16.0 Jättipalsami 14.3 Lammas, maha, rasva,suli 12.8 Br sulijäte 9.8 Rasvaliete 8.5 Kalkkunan luu ja nahka 7.3 Jätekala 4.1 Lammas, jätenahka 3.8 Taulukk 4. Hiili/typpi-suhteella vi vertailla raaka-aineiden bikaasuptentiaalia. Hiili/typpisuhteeseen (Taulukk 4) perustuvan arviinnin perusteella sveltuvimpia materiaaleja bikaasun tutantn vat: juurikkaan ruhharava, hra, juurikkaan palamassa, suurtaluskeittiön ylijäävä ruka, melassi, käytetty sienimöalusta ja vesirutt. Kuva 2. Syötteet vivat lla minaisuuksiltaan erilaisia, js niiden suhde n prsessin kannalta ikea.
11 4.4.2 Bihajavat sivuvirrat Bihajavia sivuvirtja syntyy ktitaluksista, kaupista ja palveluista, maa- ja metsätaludesta, rakentamisesta ja tellisuudesta. Bijätettä n bilgisesti hajava elintarvike- ja keittiöjäte, elintarviketutannsta syntyvä jäte sekä hajava puutarha- ja puistjäte. Bihajavia jätteitä vat myös paperi- ja kartnkijäte, puujäte, lunnnkuituiset tekstiilijätteet ja puhdistamjen jätevesilietteet. (Bimassa-atlas) Kuva 3. Puutarha- ja puistjäte n helpsti hajavaa bijätettä. Suurin sa tästä jätteestä kmpstidaan. Bimassa-atlakseen (2016) perustuvien tietjen mukaan Säkylän (mukaan lukien Köyliön tiedt) ja Euran (Pyhäjärviseutu) alueella yhdyskuntien bimassaa ja muuta bihajavaa jätettä syntyy seuraavasti (Taulukk 5): Kunta Bimassan tyyppi t/a Eura Yhdyskuntien bijäte 851 Yhdyskuntien muu bihajava jäte 3189 Säkylä Yhdyskuntien bijäte 319 Yhdyskuntien muu bihajava jäte 1197 Köyliö Yhdyskuntien bijäte 183 Yhdyskuntien muu bihajava jäte 685 Yhteensä Yhdyskuntien bijäte 1353 Yhdyskuntien muu bihajava jäte 5071 Kaikki yhteensä 6424 Taulukk 5. Pyhäjärviseudun yhdyskuntien bimassamäärät (Bimassa-atlas, 2016).
12 Yhdyskuntien bijätteeseen n laskettu muuan muassa terveyskeskuksissa, kuluissa, kaupissa, ravintlissa, työpaikkarukalissa, timistjen ja tellisuuden ssiaalitilissa, ktitaluksissa yms. syntyvä bijäte. Bijätettä hyödynnetään bikaasuntutannssa ja maanparannusaineena. Osa bijätteestä kulkeutuu sekalaisen yhdyskuntajätteen mukana jätteenplttlaitksiin. Oman timialansa bihajava jäte käsittää muun muassa tellisuustiminnan bihajavan jätteen, teurasjätteet, eläinrasvan, metsätellisuuden bimassan, kurmalavat ja pahvipaalit. Niitä ei lasketa mukaan yhdyskuntien bijätteeseen. Bihajava yhdyskuntajätemäärä perustuu Tilastkeskuksen yhdyskunta- ja väestötilasttietihin sekä tutkimustietn. (Bimassa-atlas) Elintarviketellisuuden bihajavista sivuvirrista ja lietteistä valtakunnallisesti suurin sa kmpstidaan tai käsitellään bikaasulaitksissa. Tämän jälkeen massaa käytetään viherrakentamisessa tai maataludessa maanparannusaineena. Bimassa-atlakseen (2016) perustuvien tietjen mukaan Säkylän (mukaan lukien Köyliön tiedt) ja Euran (Pyhäjärviseutu) alueella elintarviketellisuuden bimassja ja lietteitä syntyy seuraavasti (Mukaan ei le tettu yritystiminnasta syntyvää asumisjätevesien kaltaista lietettä): Kunta Bimassan tyyppi t/a Eura Liha- ja kalatutteiden tutannn eläinkudsjätteet 35 266 Lihatutteiden tutannn muut jätteet 1 049 Keittiö- ja rukalajätteet 7,73 Lihatutteiden tutannn jätevesilietteet 16 687 Massa- ja paperitellisuuden jätevesilietteet (ei kuitujätteitä, kuitu-, täyteaine- ja päällystysainelietteitä) 1 321 Säkylä Alkututannn kasvijätteet 3 224 Liha- ja kalatutteiden tutannn eläinkudsjätteet 5 266 Lihatutteiden tutannn muut jätteet 1 517 Lihatutteiden tutannn jätevesilietteet 140 538 Kasvistutannn valmistuksen muut jätteet 8,04 Skerinjalstuksen muut jätteet 218 Rukaöljyt ja ravintrasvat 48 Yhteensä 205 149,77 Taulukk 6. Pyhäjärviseudun elintarviketellisuuden bihajavien sivuvirtjen määrät (Bimassa-atlas, 2016). Yllä levan taulukn (Taulukk 6) tiedt perustuvat ympäristöhallinnn VAHTI -valvnta- ja kurmitusrekisteriin. (Bimassa-atlas) Sivun 14 taulukkn (Taulukk 7) n kerätty elintarviketellisuudesta ja pellilta tulevat sivuvirrat Pyhäjärviseudun ympäröivistä kunnista: Harjavalta, Huittinen, Limaa, Laitila, Mynämäki Nakkila, Oripää, Pöytyä, Eurajki, Kkemäki ja Rauma. Peltjen sivuvirtja Bimassa-atlaksen perusteella syntyy ympäröivältä alueelta 427 131 t (k-a)/ vusi ja elintarviketellisuudesta syntyviä sivuvirtja vuden 2016 tietjen perusteella 14 267 tnnia/vusi käsittäen jätevesilietteet. Ilman asumisjätevesiin rinnastettavia lietteitä ja yritystiminnan sakkaivlietteitä sivuvirtamäärä n 7 637 tnnia/ vusi, jsta lihatellisuuden sivuvirtja n 547 tnnia ja
13 kasvistutteiden valmistuksesta syntyviä sivuvirtja 6 875. Keittiö- ja rukalajätteitä syntyy 215 tnnia/ vusi. Verrattaessa Pyhäjärviseudulla syntyviin elintarketellisuuden sivuvirtihin ilman jätevesilietteitä, syntyy Pyhäjärviseudulla kknaismäärästä 96 % ja ympäröivien kuntien alueella 4 %. Kartta 2. Pyhäjärviseudun elintarvikeyritysten sijainti ja sivuvirtamäärät suhteutettuna saatavuuteen ja etäisyyteen. Yllä levassa kartassa (Kartta 2) n kuvattu Pyhäjärviseudulla sijaitsevien elintarvikeyritysten sijaintia suhteessa Pyhäjärviseutuun. Sivuvirrat n pisteytetty suhteessa niiden etäisyyteen, määriin ja saatavuuskuukausiin. Pisteytyksen tulksiin vaikuttaa esimerkiksi valittu keskipiste, minkä siirtäminen saattaisi vaikuttaa etäisyyspisteisiin. Keskipisteeksi n valittu Lännen tellisuusalue keskeisen sijaintinsa perusteella.
14 Pyhäjärviseudun ympäryskuntien pellilta tulevat sivuvirrat ja elintarviketellisuuden sivuvirrat mukaan lukien lietteet. Harjavaltnen Huitti- YHT. Bimassan tyyppi Limaa Laitila Mynämäki Nakkila Oripää Pöytyä Eurajki Kkemäki Rauma Olki 5779 52010 104271 25988 27622 15666 11857 47909 15935 26203 19220 352460 Valkuaiskasvien varret 34 98 3118 257 218 30 197 893 45 17 62 4969 12442.6 Perunan varret 1066 1607 332 2077 208 3093 3.63 514 673 2511 358 3 Skerijuurikkaan naatti 563 1465 990 243 2692 836 243 802 2031 2290 10 12165 Viherlannitusnurmien mahdllinen alkusat 16 102 446 84 93 54 46 67 45 61 62 1076 Nurmen siemenen lki 0 194 3145 12 11 0 44 869 6.41 307 327 4915.41 Kesantnurmi 308 1885 5703 1754 2196 950 462 2614 1082 2123 1714 20791 Sujavyöhykenurmi 57 429 1171 266 235 243 151 777 323 402 143 4197 Öljykasvien krsi 247 2005 5272 340 1064 612 125 2178 621 837 814 14115 Taulukk 7. Peltjen sivuvirrat Pyhäjärviseudun ympäristön pellilta (Bimassa-atlas). Keittiö- ja rukalajätteet, yritystiminnasta 18 0 0 0 0 0 0 0 159 0 38 215 Asumisjätevesien käsittelyn ei stabilitu liete, yritystiminnasta 0 2714 1850 0 0 0 0 0 0 702 0 5266 Sakkaivlietteet, yritystiminnasta 0 384 2 0 0 0 0 0 4 0 167 557 Liha- ja kalatutteiden tutannn eläinkudsjätteet 0 0 297 0 0 0 0 0 0 0 0 297 Lihatutteiden tutannn muut jätteet 0 0 75 0 0 0 0 0 0 0 0 75 Lihatutteiden tutannn jätevesilietteet 0 0 168 0 0 0 0 0 0 0 0 168 Alkututannn eläinkudsjätteet 0 0 0 0 7 0 0 0 0 0 0 7 Kasvistutteiden valmistuksen käyttöön sveltumattmat aineet 0 0 0 0 40 0 0 0 0 0 0 40 Asumisjätevesien käsittelyssä syntyvät lietteet, yritystiminnasta 0 0 0 0 0 0 0 0 807 0 0 807 Kasvistutteiden valmistuksen muut jätteet 0 0 0 0 0 0 0 0 0 57 0 57 Kasvistutteiden valmistuksen jätevesilietteet 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6778 0 6778 Taulukk 8.Elintarviketellisuuden sivuvirrat Pyhäjärviseudun ympäristökunnista (Bimassa-atlas).
15 4.4.3 Peltjen sivuvirrat Käytössä levaa maatalusmaata n Pyhäjärviseudulla yhteensä 23 570 hehtaaria. Viljanviljelyllä n eniten peltpinta-alaa ja seuraavaksi eniten n perunalla ja skerijuurikkaalla. Tämä suhde näkyy muun muassa peltbimassjen arviissa, jissa lkea, perunan varsia ja juurikkaan naattisivuvirtaa n suurin määrä. Peltpinta-alan jakautuminen n kuvattu taulukssa 9 (Taulukk 9) ja pellilla syntyvän bimassan määrät (t/a) n kuvattu taulukssa 10 (Taulukk 10). Kasvien viljelypinta-alatiedt perustuvat Maatalusvirastn peltlhkrekisterin päivittyviin tietihin. Peltpinta-ala jakautuu viljelykasvien ja kuntien salta seuraavasti: Bimassan tyyppi Eura ha Säkylä ha Köyliö ha Yhteensä ha Syysvehnä 307 8,23 29 344,23 Kevätvehnä 2 171 743 1 002 3 916 Ruis 676 22 11 709 Ruisvehnä 5,66 0 3,33 8,99 Muu hra 2 931 422 840 4 193 Mallashra 722 260 206 1 188 Kaura 2 920 615 649 4 184 Sesvilja 3,19 9,79 0 12,98 Vihantavilja 27 2,39 7,24 36,63 Herne 45 5 0,35 50,35 Seskasvustt 4,65 0 7,56 12,21 Härkäpapu 116 35 33 184 Peruna 226 286 1 124 1 636 Skerijuurikas 525 416 733 1 674 Rypsi 109 0 47 156 Rapsi 438 50 64 552 Erikiskasvit 3,21 21 13 37,21 Muut öljykasvit 45 0 5,25 50,25 Kuitu- ja energiakasvit 2,78 9,92 0 12,7 Avmaan vihannekset ja juurekset 303 187 200 690 Marjapensaat, hedelmäpuut ja mansikka 6,75 13 35 54,75 Kumina 76 20 14 110 Viherlannitusnurmi 37 7,71 15 59,71 Viljelty laidun 171 8,38 67 246,38 Säilörehunurmi 885 96 204 1 185 Kuivaheinä 175 19 40 234 Turerehunurmi 36 3,95 8,32 48,27 Lunnnlaidun 16 5,09 11 32,09 Siemennurmi 42 0,3 14 56,3 Tarhaherne 84 108 30 222 Kerivät kaalit 56 2,12 33 91,12 Muut kaalit 13 2,26 9,41 24,67 Prkkana 33 18 51 102 Muut juurekset 1,46 13 21 35,46 Avmaankurkku 14 0 2,8 16,8 Puna- ja keltajuurikas 74 15 20 109
16 Bimassan tyyppi Eura ha Säkylä ha Köyliö ha Yhteensä ha Rukasipuli 11 14 9,87 34,87 Herukat ja karviainen 0,36 0 0 0,36 Vadelma 0,27 0,08 1,29 1,64 Mansikka 6,07 11 30 47,07 Kesant, viljelemätön, ym. erityisalat 120 14 55 189 Viherkesant ja lunnnhitpelt 754 157 208 1 119 Sujavyöhykkeet ja -kaistat 102 18 47 167 Taimitarhatutant 0 0 3,18 3,18 Hedelmät 0 1,82 0 1,82 Salaatti (avmaa) 0 13 0 13 Käytössä leva maatalusmaa 14 186 3 500 5 884 23 570 Taulukk 9. Pyhäjärviseudun peltpinta-alat (Bimassa-atlas). Pyhäjärviseudulta 30 km säteellä sijaitsee 1776 tilaa. Tällä säteellä käytettävissä levaa peltpintaalaa n 68 000 ha ja tiljen tiheys n nin 1,6 tilaa/km2. Kun valitaan laajempi alue, saadaan 50 km säteelle 4491 tilaa ja 80 km säteelle 9232 tilaa. Tällöin säde n j lähes kk Satakunta ja Varsinais- Sumi. Säteiden kka n kuvattu kartassa 1 (Kartta 1, sivulla 6). Bimassa-atlakseen (2016) perustuvien tietjen mukaan Säkylän (mukaan lukien Köyliön tiedt) ja Euran (Pyhäjärviseutu) alueella sivuvirtaptentiaalia pellilta tulevasta bimassasta syntyy seuraavasti: Kunta Bimassan tyyppi t (k-a)/a Eura Olki 36 030 Valkuaiskasvien varret 90 Perunan varret 1 569 Skerijuurikkaan naatit 1 984 Viherlannitusnurmien mahdllinen alkusat 208 Nurmen siemenen lki 199 Kesantnurmi 2 223 Sujavyöhykenurmi 244 Öljykasvien krsi 890 Säkylä Olki 7 877 Valkuaiskasvien varret Perunan varret 2 407 Skerijuurikkaan naatit 1 606 Viherlannitusnurmien mahdllinen alkusat 25 Nurmen siemenen lki 5,78 Kesantnurmi 505 Sujavyöhykenurmi 44 Öljykasvien krsi 97
17 Kunta Bimassan tyyppi t (k-a)/a Köyliö Olki 9 933 Valkuaiskasvien varret 14 Perunan varret 8 129 Skerijuurikkaan naatit 3 226 Viherlannitusnurmien mahdllinen alkusat 36 Nurmen siemenen lki 142 Kesantnurmi 549 Sujavyöhykenurmi 99 Öljykasvien krsi 171 Yhteensä 78 302,78 Taulukk 10. Pellilla syntyvän sivuvirtaptentiaalin määrä (Bimassa-atlas). Peltbimassjen kknaismäärät n Bimassa-atlakseen arviitu sattasn, satindeksin (hyödynnettävän sadn ja kasvin kknaispainn suhde) ja viljelypinta-alan perusteella. Selvästi eniten peltbimassja syntyy ljesta, jta Pyhäjärviseudulla mudstuu yhteensä 53 840 tnnia/vusi. Viljasat kerätään kerran kasvukauden aikana, jten sen lkea mudstuu lppukesästä/alkusyksystä. Olki silputaan tällä hetkellä pääsin peltn ja sa kerätään ktieläinten kuivikkeeksi, karkearehuksi ja katemateriaaliksi. Oljen metaanisaant n Bimassa-atlaksen tietjen mukaan melk vähäinen, jten sen sveltuvuus bikaasutukseen n heikk. (Bimassa-atlas) Nurmikasvustt vat mnivutisia ja ne krjataan 2-3 kertaa kesässä. Nurmikasvien saatavuusaika n siis pidempi kuin ljen. Suurin sa kerätystä nurmesta menee kuitenkin eläinten rehuksi säilörehuna tai heinärehuna. Hyödynnettävää nurmimassaa visikin lla kesantnurmi ja sujavyöhykkeiltä krjattu nurmi. Nurmibimassat sveltuvatkin lkea paremmin bikaasuntutantn. Kesantnurmen määrä Pyhäjärviseudulla n 3 277 tnnia/vusi ja sujavyöhykenurmen 387 tnnia/vusi. (Bimassa-atlas) Oljen jälkeen seuraavaksi eniten peltbimassaa syntyy perunanvarsista, jta pelkästään nykyisen Säkylän kunnan alueella syntyy yli 10 000 tnnia/vusi, kk Pyhäjärviseudun lukeman llessa yli 12 000 tnnia/vusi. Perunan varsien kaltaista bimassaa n myös skerijuurikkaan naatit, jita syntyy alueella vusittain 6816 tnnia. Skerijuurikkaan naatit ja perunan varret käännetään peltn maanparannusaineeksi ja niitä ei hyödynnetä. (Bimassa-atlas) Peltbimassjen hyödyntäminen bikaasuntutannssa n tdennäköisesti melk kannattamatnta keruukaluststa (urakinti), siirrista ja käsittelymaksuista jhtuvien krjuukustannusten vuksi ja siksi sitä ei suurissa määrin tdennäköisesti tulla hjaamaan jatkssakaan bikaasutukseen. Peltbimassjen kustannuksia lisää myös niiden alhainen tilavuuspain, jllin kuljetuskustannusten määrä n krkea niiden energiantutantptentiaaliin verrattuna. Eläintenrehuksi kelpaamatn, krjattu heinä ja pilaantuneet rehuerät visi kuitenkin lla mahdllista hyödyntää energiantutannssa, js niiden kuljetuskustannukset ja vastaanttkustannukset eivät le liian suuria. Nurmimassjen etuja n niiden sisältämä typpi ja fsfri, jtka jäävät edelleen käytettäväksi bikaasutuksen jälkeenkin. Pääsin pellilta syntyvä sivuvirtaptentiaali hyödynnetään suraan sen syntypaikalla ja käännetään peltn parantamaan peltjen maanrakennetta ja kasvukunta. (Bimassa-atlas)
18 Kuva 4. Peltbimassa kynnetään usein peltn. MTT Kasvun JalJäte-tutkimushankkeen synteesiraprtissa Elintarvikeketjujen jätteet ja sivuvirrat energiaksi ja lannitteiksi n verrattu ja laskettu etäisyyteen perustuvia kuljetuskustannuksia seuraavan kaavin mukaan: Kuljetuskustannus = d / v * e d= etäisyys massan syntypisteestä v= keskimääräinen etenemisnpeus. Sisältäen ajn, lastauksen ja muut aputimet. Arvi n 20-30 km/h, tässä n käytetty laskennassa 30 km/h e= kuljetuksen hinta, 65 /h Synteesiraprtin laskentakaavaa mukaillen saamme kuljetuskustannuksille vertailuarvt. Näin llen 30 km, 50 km ja 80 km etäisyyksille saatiin kuljetuskustannusten vertailuarviiksi: 30 km 0,02 50 km 0,03 80 km 0,04 Eli 80 km etäisyydellä kuljetuskustannukset vat kaksinkertaiset läheltä kuljetettuun materiaaliin verrattuna. Peltjen sivuvirtjen salta (Pyhäjärviseudun tiedt sivulla 17, Taulukk 10) ja ympäröivän alueen tiedt Taulukk 7) Pyhäjärviseudulla syntyy peltjen sivuvirtja 78 302,78 tnnia/ vusi ja ympäröivien kuntien alueella 427 131 tnnia. Kknaismäärästä 505 433,78 tnnia/ vusi Pyhäjärviseudun suus n 16 % ja ympäröivän alueen 84 %. Alueiden kkn suhteutettuna Pyhäjärviseudulla syntyy peltjen sivuvirtaa keskimäärin vusittain 0,68 tnnia/ha ja ympäröivällä alueella 0,72 tnnia/ha.
19 4.4.4 Lanta Alkututannn sivuvirtja vat peltbimassjen lisäksi ktieläintaludesta syntyvä lanta. Lietelantaa n lanta, jssa eläinsujan pesuvedet jhdetaan lannan jukkn ja kuivikkeita käytetään vähän. Kuivalantaa n lanta, jssa snta sekittuu kuivikkeeseen. Kuivalantaan n laskettu mukaan myös kuivikelanta ja kuivikephjalanta. Bimassa-atlaksen (2016) perustuvien tietjen mukaan Pyhäjärviseudun eli Säkylän (mukaan lukien Köyliön tiedt) ja Euran alueella sivuvirtaptentiaalia alkututannn lietteistä syntyy seuraavasti: Bimassan tyyppi Eura t/a Säkylä t/a Köyliö t/a Yhteensä t/a Lypsykarjan lietelanta eläinsujasta 8222 186 3689 12097 Lypsykarjan kuivalanta yhteensä eläinsujasta 3894 61 1637 5592 Lihakarjan lietelanta eläinsujasta 2352 79 1158 3589 Lihakarjan kuivalanta yhteensä eläinsujasta 2863 69 1147 4079 Emakt ja prsaat lietelanta eläinsujasta 3947 108 1659 5714 Emakt ja prsaat kuivalanta yhteensä eläinsujasta 293 8,22 128 429.22 Lihasiat lietelanta eläinsujasta 5038 1749 4376 11163 Lihasiat kuivalanta yhteensä eläinsujasta 51 18 44 113 Munituskanat lietelanta eläinsujasta 328 65 0,19 393.19 Munituskanat kuivalanta yhteensä eläinsujasta 3062 446 25 3533 Brilerit, kalkkunat ja muu siipikarja lietelanta eläinsujasta 0 0 0 0 Brilerit, kalkkunat ja muu siipikarja kuivalanta yhteensä eläinsujasta 10466 4198 6401 21065 Lampaat ja vuhet kuivalanta yhteensä eläinsujasta 270 3,19 3,19 276.38 Hevset ja pnit, kuivalanta yhteensä eläinsujasta 3407 1132 514 5053 Lypsykarjan lietelanta varaststa 9330 211 4187 13728 Lypsykarjan kuivalanta yhteensä varaststa 4501 72 1900 6473 Lihakarjan lietelanta varaststa 2645 88 1302 4035 Lihakarjan kuivalanta yhteensä varaststa 3230 77 1290 4597 Emakt ja prsaat lietelanta varaststa 4304 117 1808 6229 Emakt ja prsaat kuivalanta yhteensä varaststa 221 6,16 100 327.16 Lihasiat lietelanta varaststa 5481 1903 4761 12145 Lihasiat kuivalanta yhteensä varaststa 38 13 33 84 Munituskanat lietelanta varaststa 353 70 0.2 423.2 Munituskanat kuivalanta yhteensä varaststa 3331 486 26 3843 Brilerit, kalkkunat ja muu siipikarja lietelanta varaststa 0 0 0 0 Brilerit, kalkkunat ja muu siipikarja kuivalanta yhteensä varaststa 10837 4363 6685 21885 Lampaat ja vuhet kuivalanta yhteensä varaststa 285 3,37 3,37 291.74 Hevset ja pnit, kuivalanta yhteensä varaststa 3562 1183 537 5282
20 Yhteenvet Nauta (lypsy- ja lihakarja) 54 190 Sika (emakt, prsaat ja lihasiat) 36 204,38 Brilerit, kalkkunat ja muu siipikarja 42 950 Munituskanat 8 192.39 Lampaat ja vuhet 568,12 Hevset ja pnit 10 335 Kaikki yhteensä 152 439,9 Taulukk 11. Pyhäjärviseudulla syntyvien lantajakeiden määrät (Bimassa-atlas). Lantatietihin n kerätty sekä lietelannan, että kuivalannan tiedt ja niissä n eritelty määrät sekä tureelle, juuri eläinsujista kerätylle lannalle, että varastidulle lannalle. Turelannan ja varastidun lannan minaisuudet eravat, kun lannankäsittelyn aikana lannasta häviää hiiltä ja typpeä. Lantamäärät n eritelty yllä levassa taulukssa (Taulukk 11) vielä tutanteläinten mukaan. Lantamäärissä ei le humiitu virtsan määrää. Laskennissa n käytetty laskennallista eläinkhtaista eritystieta. Lantatiedista n arviitu pis keskimääräinen laitumelle jäävä lanta. (Bimassa-atlas) Kuva 5. Lantajakeita syntyy muun muassa lypsy- ja lihakarjan tutannssa, sikalista, kanalista, lamplista ja talleilta. Lanta käytetään pääasiassa sellaisenaan pellilla maanparannusaineena ja lannitteena. Lannan levitystä säätelee EU:n nitraattidirektiivi ja sen phjalta tehty kansallinen lainsäädäntö. Lantaa vidaan hyödyntää myös bikaasutuksessa. Bikaasuntutannssa lannan ravinteet ja bimassa eivät häviä, vaan ne vat edelleen hyödynnettävissä käsittelyjäännöksessä. Lannan minaisuuksiin ja kstumukseen vaikuttavia tekijöitä vat muun muassa eläinlaji, eläimen ravinnn ja aineenvaihdunnan ert, käytetty kuivike ja lannan käsittelyn prsessit. Lannan hyödyntämisen haasteita vat muun muassa se, että lannan levitykseen sveltuvat pellt saattavat sijaita kaukana sen syntypaikalta, jllin lannan hyötykäytön kustannukset kasvavat. (Bimassa-atlas) 4.4.5 Metsäbimassat Metsäbimassja Pyhäjärviseudulla n Bimassa-atlaksen arvin mukaan llut (vunna 2016) 6 375 837 tnni/vusi. Tämä luku käsittää Euran, Säkylän ja Köyliön alueella mäntyjen, kuusten ja lehtipuiden elävät ja kulleet ksat, hukkapuuksat, juuret, kannt, kurelliset runkpuut, neulaset ja lehvästön. Metsäbimassja ei kuitenkaan le humiitu tässä bikaasuptentiaalitarkastelussa.
21 5 Esitykset jatktimenpiteiksi Bikaasulaitksen rakentaminen Pyhäjärviseudulle siellä sijaitsevien elintarvikkeita valmistavien laitsten, alkututannn ja siitä syntyvien sivuvirtjen määrien ja laadun vuksi n susiteltavaa. Myös bikaasutuksen jäännösmateriaalia vastaanttavaa peltpinta-alaa n lähialueella ja Pyhäjärviseudulla riittävästi ja kiinnstusta bikaasun käytöstä energiana (liikenne ja tellisuus) löytyy. 6 Allekirjittajat ja päiväys Eurassa, 19.9.2018 Mark Jri Kehittämispäällikkö Pyhäjärvi-instituutti
22 Lähteitä: Bimassa-atlas, Luke https://www.luke.fi/bimassa-atlas/bimassjen-kuvaukset/pelt/ Helena Kahilut ja Miia Kuisma (tim.). MTT Kasvu12. Elintarvikeketjun jätteet ja sivuvirrat energiaksi ja lannitteiksi. JalJäte-tutkimushankkeen synteesiraprtti. http://www.mtt.fi/mttkasvu/pdf/mttkasvu12b.pdf Maritta Kymäläinen ja Outi Pakarinen (tim.), Sumen Bikaasuyhdistys ry. 2015. Bikaasuteknlgia. Raaka-aineet, prsessinti ja lppututteiden hyödyntäminen. https://issuu.cm/hamkuas/dcs/hamk_bikaasun_tutant_2015_ekirja