VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA JA PYHÄJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

KAAVASELOSTUS EHDOTUS 24.2.2014 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA JA PYHÄJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS KOLKANLAHTI

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 1 Kaavaprosessin vaiheet: 12.9.2008 Aloitusneuvottelu kaupungin kanssa Syyskuu 2008 Luontoselvityksen laatiminen 21.10.2009 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 22.1 6.2.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Yleisötilaisuus. Tilaisuudessa esiteltiin mm. kaavoitettavat alueet, 27.1.2009 lähtökohdat, tavoitteet ja kaavoituksen aikataulu. Maaliskuu 2009 Kysely maanomistajille Kesä elokuu 2009 Kysely kyläyhdistyksille kyläyleiskaavoituksesta 11.9.2009 Työneuvottelu mitoitus- ja suunnitteluperusteista Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 30.9.2009 Ohjausryhmän I kokous Saarijärven kaupungin talolla. Kokouksessa esiteltiin ohjausryhmälle yleistietoa kyläyleiskaavoituksesta, käytiin läpi suunnittelutilanne sekä hankkeen aikataulu. 30.10.2009 Mitoitus- ja suunnitteluperusteiden esittely ja läpikäynti Keski- Suomen ympäristökeskuksessa 14.12.2009 Mitoitus- ja suunnitteluperusteet hyväksytään kaupunginvaltuustossa 25.2.2010 Ohjausryhmän II kokous Saarijärven kaupungin talolla. Alustavien kaavaluonnosten esittely. 8.6.2010 Ohjausryhmän tavoitetyöpaja (kyläkohtaiset tarkennetut tavoitteet) Saarijärven kaupungin talolla. 25.8.2010 Ympäristölautakunta hyväksyi kyläkohtaiset tarkennetut tavoitteet. 23.2. 31.3.2011 Valmisteluvaiheen kuuleminen. Kaavaluonnos nähtävillä.

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 1 Esipuhe Yleiskaava on hyvä ohjauskeino haja-asutusalueiden kehittämisessä ja suunnittelussa. Alueen maankäyttöä ja kaavaa suunniteltaessa pyritään ensisijaisesti ottamaan huomioon asukkaiden tarpeet sekä ympäristön olosuhteet. Kaavoitustyön tarkoituksena on laatia maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen kyläyleiskaava Saarijärven kaupungin viiden kylän alueelle. Kyläyleiskaava laaditaan Kolkanlahden, Rahkolan, Linnan, Tarvaalan sekä Lanneveden kyläalueille. Kaavaalueissa on mukana sekä ranta-alueita että ns. sisämaan alueita. Kaava on oikeusvaikutteinen maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisesti mitoitus- ja suunnitteluperusteiden mukaisilla rantavyöhykkeillä, kun taas sisämaan alueille kaava laaditaan oikeusvaikutteisena 1.1.2009 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen 44 :n säännöksen kyläyleiskaavasta mukaisesti. Kyläyleiskaava mahdollistaa rakennuslupien myöntämisen kyläyleiskaavan perusteella asuinrakennuspaikoille MRL 44 tarkoittamalla tavalla myös sisämaan alueella. Osalla kaavan maa- ja metsätalousalueista sallitaan lisäksi maaseutumainen rakentaminen, jolloin rakentaminen tapahtuu suunnittelutarveratkaisulla. Kyläyleiskaavan laatimiseen Saarijärven keskustan lähikylien alueella on ryhdytty alueella lisääntyneen asuinrakentamisen johdosta. Kaavalla luodaan edellytykset ensisijaisesti rakentamisen hallittuun järjestämiseen, maisema- ja luontoarvojen huomioon ottamiseen sekä maanomistajien tasapuoliseen kohteluun laadittuja suunnittelu- ja mitoitusperiaatteita noudattaen. Osalla kaava-alueen ranta-alueista on voimassa oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava; Lannevedellä Saarijärvenreitin rantaosayleiskaava ja Rahkolan Linnan alueella Pyhäjärven rantaosayleiskaava, joilta osin on kyseessä näiden rantaosayleiskaavojen muutos. Linnan alueella rantaosayleiskaavan rantavyöhyke on jätetty kaavarajauksen ulkopuolelle pientä ranta-aluetta lukuun ottamatta Linnakylän Otralahdessa. Pienvesistöjen yleiskaava on laadinnassa, mutta se ei ulotu näille kyläyleiskaava-alueille. Pöyry Finland Oy Jyväskylä

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 4 1.1 Laatimispäätös 4 1.2 Suunnitteluorganisaatio 4 1.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus 4 2 LÄHTÖKOHDAT 5 2.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus 5 2.2 Maanomistus 6 2.3 Väestö ja elinkeinot 6 2.4 Palvelut 6 2.5 Tekninen huolto 8 2.6 Pilaantuneet maa-alueet 10 2.7 Rakennettu ympäristö 10 2.8 Rakennettu kulttuuriympäristö 11 2.9 Muinaismuistot 14 2.10 Liikenne ja liikennemelu 15 2.11 Virkistyskäyttö 17 2.12 Pohjavesialueet 18 2.13 Vesistöt 18 2.14 Luonnonympäristö 18 2.15 Maisema 22 3 SUUNNITTELUTILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET 23 3.1 Suunnittelutilanne 23 3.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset 32 4 KYLÄYLESIKAAVOITUKSEN TAVOITTEET JA MITOITUSPERUSTEET 33 4.1 Yleistavoitteet 33 4.2 Ohjausvaikutus 34 4.3 Lähtökohta-aineistojen asettamat tavoitteet 34 4.4 Mitoitus 35 5 KYLÄYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 38 5.1 Yleisperusteet 38 5.2 Maanomistajien tavoitteiden huomioiminen 38 5.3 Kyläyleiskaavan mitoitus 38 6 MAANKÄYTTÖ 39 6.1 Muut alueet ja kohdemerkinnät 42 6.2 Yleiset määräykset ja suositukset 43

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 3 7 YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 45 7.1 Luonnonympäristö 45 7.2 Maisema ja kulttuuriperintö 46 7.3 Rakennettu ympäristö ja yhdyskuntarakenne 46 7.4 Liikenteelliset vaikutukset 47 7.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset 49 7.6 Sosiaaliset vaikutukset 49 7.7 Ilmastonmuutos 50 8 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 50 Liitteet Rantavyöhykkeen emätilaselvitys Sisämaan mitoitustaulukko Luonnosvaiheen vastinemuistiot Luontoselvitys Kaavakartta 1:10 000 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kyläyleiskaavan laadintaan liittyvä muu aineisto Rakennuskulttuuriselvitys Mitoitus- ja suunnitteluperusteet Melutarkastelu (Pöyry Finland Oy)

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 4 1 JOHDANTO 1.1 Laatimispäätös 1.2 Suunnitteluorganisaatio 1.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavaluonnos Kyläyleiskaavan laatiminen on aloitettu elokuussa 2008. Kaavoitustyötä valvoo Saarijärven kaupungin maankäyttö- ja kaavoitusosasto. Kaavan laatimisesta ja teknisestä toteuttamisesta vastaa Pöyry Finland Oy. Kaavoitustyö on aloitettu elokuussa 2008 perusselvitystöillä. Luontoselvitys laadittiin elo- syyskuussa. Myöhemmin samana syksynä laadittiin kaikilta kyläalueilta rakennetun ympäristön inventointi. Kaavoitustyöhön liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin 21.10 käydyssä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa, minkä jälkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville 22.1-6.2.2008 väliseksi ajaksi. Kaavoitustyöhön liittyvä ensimmäinen yleisötilaisuus järjestettiin 27.1.2009 Saarijärven kaupungintalolla. Yleisötilaisuudessa esiteltiin kaavatyön yleisiä lähtökohtia ja tavoitteita. Tämän jälkeen suoritettiin ensimmäinen maanomistajakysely, jossa tiedusteltiin pääsääntöisesti halukkuutta osoittaa omistamiaan maa-alueita ympärivuotiseen asumiseen. Lisäksi tiedusteltiin vapaamuotoisesti muita näkökohtia, joita kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon. Kyläyhdistyksille järjestettiin kysely kesällä 2009. Ensimmäinen ohjausryhmän kokous järjestettiin 30.9.2009. Kokouksessa esiteltiin ohjausryhmälle yleistietoa kyläyleiskaavoituksesta, käytiin läpi suunnittelutilanne sekä hankkeen aikataulu. Mitoitusja suunnitteluperusteiden esiteltiin ja käytiin läpi Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 30.10.2009. Mitoitus- ja suunnitteluperusteet hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. Ohjausryhmän toinen kokous järjestettiin 25.2.2010. Kokouksessa käytiin läpi mitoitus- ja suunnitteluperusteita sekä tarkasteltiin alustavia kaavaluonnoksia. 8.6.2010 pidettiin ohjausryhmäntavoitetyöpaja eli kyläkohtaisten tarkennettujen tavoitteiden laatiminen. Kaavaluonnos asetettiin yleisesti nähtäville 23.2. 31.3.2011 väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Mielipiteitä jätettiin 21 kappaletta. Lausuntoihin ja mielipiteisiin on annettu kaavanlaatijan vastine. Vastineraporteista ilmenee palautteen perusteella kaavaan tehdyt muutokset ja korjaukset.

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 5 Kaavaehdotus 2 LÄHTÖKOHDAT Täydennetään ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen. 2.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Kolkanlahden kylä sijaitsee Saarijärven keskustasta noin 8 km luoteeseen. Alue rajautuu etelässä Saarijärvi nimiseen vesistöön ja itäpuolella valtatiehen 13:sta. Kolkanlahden kaava-alue on laajuudeltaan noin 524 ha ja Saarijärven rantaviivaa siihen kuuluu noin 7,5 km ja lisäksi Ahvenlammen osalta noin 2,1 km. Kuva: Kolkanlahden yleiskaava-alueen rajaus

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 6 2.2 Maanomistus 2.3 Väestö ja elinkeinot Suurin osa suunnittelualueesta on yksityisessä maanomistuksessa. Alueen pääelinkeino on maatalous ja alueelle on tällä hetkellä toiminnassa olevia maatiloja. Alueen pääelinkeino on maa- ja metsätalous. Alueelle sijoittuu myös muuta pienyritystoimintaa. Seuraavassa taulukossa on kuvattu Kolkanlahden väestönkehitystä vuodesta 2001 vuoteen 2008. 0-14 v. 15-64 v. 65 - v. Yht. 2001 71 273 71 415 2005 68 264 86 418 2008 61 261 102 424 Kuva: Väestötiedot Kolkanlahden talouskylän alueella (Saarijärven kaupunki). 2.4 Palvelut Kolkanlahden kylälle sijoittuu runsaasti erilaisia palveluja. Kylällä sijaitsee koulu, jossa annetaan perusopetusta luokille 1-6, vanhainkoti, seurakunnan kappeli ja hautausmaa. Alueen pohjoisosassa sijaitsee Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen luonnonvaraalan oppilaitos. Ahvenlammen eteläpuolella sijaitsee Ahvenlammen leirintäalue Ahvenlampi Camping, jolla sijaitsee 43 mökkiä, joissa on yhteensä 170 vuodepaikkaa. Leirintäalueella on myös asuntovaunu- ja teltta-alueet. Ahvenlammen länsirannalla sijaitse Salusharju Oy:n omistama hotelli- ja matkailualue, jonka alueelle on laadittu Leiriharjun ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavasta on valitettu ja valitusprosessi on vielä kesken. Leirintäalueen läheisyydessä toimii kesäaikaan toiminnassa oleva Puuhapuisto Veijari, Kalastajakylä sekä säätyläismuseo. Lähialueella on myös moottorirata. Kolkanniemessä toimii juhlapalveluja tarjoava Juhlapappila. Vanhainkodin lähellä on ratsastustalli. Kolkanlahdella toimii Kyläyhdistys Kolkanlahti ry. Muutoin palvelut ovat keskittyneet Saarijärven keskustaan.

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 7 Kuva: Ahvenlammmen leirintäalueen mökkejä. Kuva: Kolkanlahden koulu

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 8 Kuva: Vanhainkoti 2.5 Tekninen huolto Kolkanlahti kuuluu Saarijärven vesihuolto Oy:n toiminta-alueeseen. Alueella kulkee 160 mm vesijohdon runkolinja, johon liittyy 110 mm haarautuvia vesijohtoja. Alueella sijaitsee Ahvenlammen vedenottamo, jossa vesioikeuden luvanmukainen ottomäärä on 1000 m 3 /d ja veden pumppausmäärä on 247m 3 /d. Kolkanlahden pohjoisosassa on viemäriverkko, josta jätevedet pumpataan järven alitse keskusta-alueen viemäriverkostoon. Muilta osin jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Saarijärven kaupungille on laadittu Vesihuollon kehittämissuunnitelma (Ramboll Oy 2009). Kehittämissuunnitelman mukaisesti Kolkanlahden ranta-alueiden osalta viemäröinti olisi kohtuullisen helposti toteutettavissa johtamalla jätevedet olemassa olevaan pumppaamoon ja sieltä edelleen Saarilammen puhdistamolle. Kolkanlahti on viemäröinnin kehittämiskohde. Alueen viemäröinnin suunnittelu on parhaillaan käynnissä ja toteutuksen arvioidaan ajoittuvan vuosille 2010-2011.

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 9 Kuva: Ote Vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartasta (Ramboll 2009).

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 10 Kuva: Ote Vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartan merkintöjen selitteestä (Ramboll 2009). 2.6 Pilaantuneet maa-alueet 2.7 Rakennettu ympäristö Pilaantuneiksi maa-alueiksi on luokiteltu Ahvenlammin taimitarha kiinteistöllä rn:o 198:1. Alue on tutkittu ja taimitarhan on havaittu aiheuttavan vaikutuksia pohjaveteen. Alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Pohjavedessä on havaittu atratsiinia ja terbutylatsiinia. Kolkanlahdella on pitkä kulttuurihistoria ja alue on valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Alueen maisemallisiin arvoihin uudisrakentaminen on vaikuttanut merkittävästi. Kylä on rakentunut 1900 luvun taitteen pappilan jälkeen pääasiassa 1940 luvulta eteenpäin. Asutus keskittyy Kolkanlahdentien ja Parkatinniemen teiden varsille. Lehtolantien pohjoispuolen peltoaukeille sijoittuu maatilakeskuksia. Kylän ydinalueen muodostaa koulun ympäristö.

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 11 Kuva: Parkatinniemen pientaloja 2.8 Rakennettu kulttuuriympäristö Ranta-alueille sijoittuu jonkin verran myös loma-asutusta, joka kuitenkin on melko vähäistä pysyvän asutuksen sekä rantaan saakka ulottuvien peltoaukeiden johdosta. Kaavatyön yhteydessä kyläalueilta on laadittu rakennuskulttuuriselvitys. Selvitystyö on tehty syksyllä 2008. Työn yhteydessä on selvitetty alueella aiemmin tiedossa olevat kohteet, jotka on inventoitu Keski-Suomen museon toimesta vuosina 1987 1988. Lisäksi työn yhteydessä tehtiin täydennysinventointi, jossa pyrittiin paikantamaan erityisesti vuoden 1940 jälkeen rakennettuja sekä aiemmista inventoinneista mahdollisesti poisjääneitä historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemakuvallisesti tärkeitä rakennuksia ja alueita. Inventointikriteereinä ovat olleet rakennushistoriallinen merkittävyys kuten aikakaudelle tyypillinen, lähellä alkuperäisasuaan säilynyt kohde tai harvinainen rakennustyyppi/ -tyyli. Lisäksi kohteen historiallinen merkittävyys kuten kytkeytyminen alueen kehitykseen ja historiaan sekä maisemakuvallinen merkitys esimerkiksi siten, että rakennuksen tai rakennusryhmän häviäminen olisi maisemakuvan kannalta menetys. Kolkanlahden kaava-alueelta oli 1987-1988 Keski-Suomen museon toimesta inventoitu neljä aluekohdetta, joilla on yhteensä 13 inventoitua rakennusta. Kolkanlahden kaavaalueelta oli 1987-88 Keski-Suomen museon toimesta inventoitu neljä aluekohdetta, joilla oli yhteensä 13 inventoitua rakennusta.

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 12 Kuva: Kolkanniemen pappilan valtakunnallisesti arvokas ympäristö. Kuva: Kolkanniemen pappilan valtakunnallisesti arvokas ympäristön aluerajaus. (www.rky.fi). Kaava-alueella on neljä Keski-Suomen museon vuosina 1987 1988 inventoimaa aluekokonaisuutta. Luettelointi perusteet ovat: H = historiallista merkitystä, R = rakennushistoriallista merkitystä, M = maisemakuvallista merkitystä

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 13 Kohde Merkittävyys Arvo 74 Kolkanniemen pappila 75 Kolkanlahden koulu 76 Kolkanlahden vanhainkodin alue 77 Saarijärven metsäoppilaitoksen alue R, H Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö(museovirasto 2009) Maakuntakaavan mukainen valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Suojeltu rakennussuojelulailla. H, R, M Paikallisesti arvokas H, R, M Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö (museovirasto 1993) R, H Maakuntakaava: maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Uusia vuonna 2008 inventoituja kohteita ovat: Kohde Merkittävyys Arvo 026 Kolkanlahden siunauskappeli M, R Paikallisesti arvokas 027 Kolkanlahdentien varsi, Metsäopplaitoksen seutu M Paikallisesti arvokas 028 Kolkanlahdentien varsi, hautausmaan seutu M Paikallisesti arvokas 029 Lehtolantien maatilat (Koivulehto, Rinnepelto, Uutela, Lähteenoja) M Paikallisesti arvokas 030 Pajula M, R Paikallisesti arvokas 031 Kolkankujan alue M Paikallisesti arvokas 032 Koulun seudun vanha rakennus- H, M, R Paikallisesti arvokas

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 14 kanta 033 Majalahdentie Peltolantie M Paikallisesti arvokas 034 Ahvenlammen leirintäalue H, M Paikallisesti arvokas 2.9 Muinaismuistot Tarkemmin kohteiden kuvaukset on esitetty Rakennuskulttuuriselvitys raportissa. Muinaismuistot ovat muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettuja. Lain suojaamia muinaisjäännöksiä ovat mm. muinaiset hautaröykkiöt, kalmistot, asuinpaikat, kalliomaalaukset, uhrikivet, ja muut palvontapaikat, linnavuoret ja huomattavien rakennusten rauniot. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Saarijärven pienvesien rantaosayleiskaavaa varten on laadittu muinaisjäännösinventointi 2007-2008. Alueella sijaitsee yksi muinaisjäännösalue, 52. Ahvenlampi. Kohteessa sijaitsee yhteensä 16 pyyntikuoppaa.

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 15 Kuva: Ahvenlammen pyyntikuopat (Pienvesien rantaosayleiskaavan muinaisjäännösinventointi 2007-2008, Mikroliitti Oy.) 2.10 Liikenne ja liikennemelu Alue rajautuu itäosassa vt 13:een. Kaava-alueen eteläosassa valtatie kulkee alueen poikki siten, että pieni osa kaava-aluetta jää tien itäpuolelle. Alueen sisäinen päätiestö muodostuu alueen halki pohjois- eteläsuunnassa kulkevasta Kolkanlahti yhdystiestä 6841 sekä Pylkönmäki Kolkanlahti yhdystiestä 6823. Alueella on kattava sisäinen tieverkko, yksityistiet ja metsäautotiet täydentävät alueen liikenneverkkoa. Kaavatyön yhteydessä kaava-alueelle on laadittu melutarkastelu (Pöyry Finland Oy, 2013). Melutarkastelussa on laskettu keskimääräiset melualueiden leveydet (ei maastomallipohjainen tarkastelu). Tarkastelut on tehty yleisistä teistä ja raideliikenteestä. Liikennemäärät perustuvat tierekisteritietoihin (KVL 2012, KVL raskaat ajoneuvot). Päivä- ja yöajan liikenteen jakaumana on käytetty yleisesti keskimääräistä jakaumaa (päiväaika 90 % ja yöaika 10 % vuorokausiliikenteestä). Mitoittavana arvona ulkomelualuetta määritellessä on käytetty päiväajan 55dB ohjearvoa. Sisämelutasot jäävät yleisesti alle päiväajan 35 db ja yöajan 30 db:n ohjearvojen. Laskennalliset melualueet on osoitettu kaavassa melualueen merkinnällä. Melutarkastelu on kaavaselostuksen liitteenä. Kolkanlahti Melual. etäisyys (m) tie kvl koko kvl ras ra % nop. päivä 55 db yö 45 db 13 2489 341 13,7 % 80 45 60 13 5397 262 4,9 % 80 55 75 16841 1265 139 11,0 % 60 22 29 16823 330 11 3,3 % 60 ei melual. 13 Taulukko 1 Liikennemäärät ja melualueet Joukkoliikenne Saarijärven joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Kaukoliikenteen pysäkki sijaitsee kaupunkikeskustan pohjoispuolella Vt 13 varrella. Joukkoliikenteen palvelutaso valtatien varrella on nykyisellään hyvä. Jyväskylän ja Saarijärven välillä kulkee 11-20 arkiliikenteen vuoroa. Keskustasta etelään, Tarvaalan ja Lanneveden suuntiin, suuntatuvan Uuraistentien (yhdystie 6304) palvelutaso on perustasoa käsittäen 6-10 arkiliikenteen vuoroa. Karstulan suuntaan arkiliikenteen vuoroja kulkee 6-10 vuoroa. Osa vuoroista kulkee Kolkan-

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 16 lahden kylän kautta. Rahkolankylän ja Linnan kylän kautta ei kulje linja-autovuoroja. Kuva 1 Linja-autoliikenteen vakiovuorojen määrät. Lähde:Keski-Suomen joukkoliikenteen palvelutasomäärittely. Keski-Suomen ELY-keskus, 2012

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 17 Kuva 2 Keskustan ja kyläalueiden pysäkkiverkosto. Lähde: Paikkatietoikkuna 2013. 2.11 Virkistyskäyttö Kaava-alueen itäosassa valtatien ja Ahvenlammen välisellä alueella kulkee ratsastuskoululta lähtevä ratsastusreitti. Kolkanlahdentietä ja Lehtolantietä pitkin kulkee pyöräilyreitti.

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 18 2.12 Pohjavesialueet Kuva: Kolkanlahdella kulkeva pyöräilyreitti on kuvassa punaisella ja ratsastusreitti keltaisella. Leirintä-alue Ahvenlampi camping sekä lähistölle sijoittuvat moottorirata, Kalastajakylä sekä puuhapuisto Veijari ovat koko perheen virkistäytymiskohteita. Saarijärven rannassa, Lehtolantien varressa on yleinen uimaranta. Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeä, luokkaa I oleva Ahvenlammen pohjavesialue. Kuva: Ahvenlammen pohjavesialueen rajaus (ote ympäristöhallinnon Herttajärjestelmästä). 2.13 Vesistöt Kaava-alue rajautuu eteläosassa Saarijärveen. Saarijärvi kuuluu Saarijärven - Lumperoisen vesistöalueeseen. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksessa Saarijärvi on luokiteltu vedenlaadultaan tyydyttäväksi. Pohjoisosan harjualueella on pieniä lampia, Ahvenlampi ja Särkilampi, sekä muutama pienempi lampi. Pohjoisesta alueen läpi laskee peukalopuro. 2.14 Luonnonympäristö Kyläyleiskaavaa varten on laadittu luontoselvitys, jonka tarkoituksena on ollut lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja mahdolliset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet.

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 19 Maastokartoitukset tehtiin 6.-9.10.2008 ja ne jatkuivat keväällä 2009 syksyn havaintoja täydentävällä liito-oravakartoituksella. Maastossa tehtiin havaintoja luonnonympäristön yleispiirteistä ja pyrittiin kartoittamaan seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioon otettavat luontokohteet: luonnonsuojelulain 29 :n suojellut luontotyypit vesilain 15a :n ja 17a :n luonnontilaisina säilytettävät kohteet metsälain 10 :n erityisen tärkeät elinympäristöt uhanalaisille lajeille (luonnonsuojeluasetuksen liite 4), luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille (mm. liito-orava) ja lintudirektiivin liitteen I lajeille soveltuvat elinympäristöt muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet Yleispiirteet Lisäksi alueelle sijoittuu metsä- ja vesilain mukaisia kohteita sekä muita huomionarvoisia kohteita. Kolkanlahti sijoittuu luode kaakko suuntaiselle Laukaan Saarijärven Kokkolan pitkittäisharjujaksolle ja siihen kuuluvalle deltalle sekä eteläosassa niiden harjualueelle. Kasvillisuus harju- ja deltaalueella on kuivan kankaan männikköä. Rannikoilla ja puronvarsilla esiintyy kuusikoita ja lehtipuustoa.

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 20 Kuva: Ahvenlammen harjuselännettä. Suojelualueet Uhanalaiset lajit Alueen pohjoisosassa on noin 5 hehtaarin laajuinen suo, joka on maakuntakaavan suojelualue (s). Suon reunassa on kapea tummavetinen lampi. Suolla kasvavia huomionarvoisia lajeja ovat ruskopiirtoheinä (silmälläpidettävä), villapääluikka ja rimpivihvilä(alueellisesti uhanalainen). Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura-alueita tai valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita. Alustavasti arvioiden yleiskaavalla ei ole sen ulkopuolelle jääville Natura-alueille ulottuvia vaikutuksia, mutta tarvittaessa hankkeesta tulee tehdä luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama vaikutusarviointi tai arvioida sen tarve. Uhanalaisista lajeista ja direktiivilajeista alueella esiintyy liito-orava. Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on luonnonsuojelulain 49 :n perusteella kielletty. Kolkanlahdella on yksi liito-oravaesiintymä, Lautapuron liito-oravaesiintymä kaava-alueen kaakkoisosassa varkauspuron ympäristössä.

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 21 Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet 1. Jokelansuo. Maakuntakaavan suojelualue (s) 2. Lautapuron liito-oravaesiintymä 3. Runebergin lähde, puro ja lampi. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde. 4. Peukalopuro. Mahdollinen metsälakikohde. 5. Lautapuro. Mahdollinen Metsä- ja vesilakikohde. 6. Ahvenlammen puro. Mahdollinen metsälakikohde. 7. Ahvenlammen pohjoispään suo ja lampi. Mahdollinen vesilakikohde. 8. Moottoriradan lampi. Mahdollinen vesilakikohde. 9. Peukalopuron suisto. Mahdollinen metsälakikohde. 10. Varkauspuro. Mahdollinen metsälakikohde. Liitooravaesiintymä. 11. Eteläinen puro. 12. Ahvenlammen harjuselänteet. Muu luontokohde. 13. Museon puukujanne. Muu huomionarvoinen luontokohde. 14. Hevoslaitumet. Muu huomionarvoinen luontokohde. 15. Kolkanniemi. Muu huomionarvoinen luontokohde. Numerointi viittaa luontoselvityksen kohdenumerointiin, jossa kohteen luontoarvot sekä alueen sijainti on kuvattu tarkemmin.

VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 22 Kuva: Luontoselvityksen mukaiset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. 2.15 Maisema Kaava-alueen maisemaa on tarkasteltu alueelta laaditun Rakennuskulttuuriselvityksen yhteydessä (Pöyry Environment 2008). Lisäksi alueen maisemaa on kuvattu tarkemmin alueelta laaditussa Rakennuskulttuuriselvityksessä. Alueen pohjoisosan Ahvenlammen ja Saarilammen seutu on kallioista ja hiekkakankaista havumetsää. Alueen eteläosa on puolestaan avointa peltomaisemaa, jonne sijoittuu maatilakeskuksia. Maiseman ydinalueen muodostavat Lehtolantien ympäristön peltoalueet sekä Parkatinniemen tiheämmän rakentamisen alueet.

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 23 Kuva: Kolkanlahden maiseman ydinalueet. Ote Rakennuskulttuuriselvityksestä. 3 SUUNNITTELUTILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET 3.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvosto on tehnyt 30.11.2000 päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan 26.11.2001. Päätöksessä tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 24 Maakuntakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytönsuunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja -käytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja - käytönsuunnittelua koskevia velvoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Ympäristöministeriössä on tarkistanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistus koskee tiettyjä osa-alueita, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen varautumisen haasteet alueidenkäytölle, Helsingin seudun erityiskysymykset, runkoverkkoihin ja muihin valtakunnallisesti merkittäviin liikenneverkkoihin liittyvät alueidenkäytölliset tarpeet, valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt sekä meluntorjuntaa koskevat tavoitteet. Alueella on ympäristöministeriön maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä ja ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama Keski- Suomen maakuntakaava. Suunnittelualueen sijainti Maakuntakaavassa Kolkanlahti on valtaosalta osoitettu kylämäisen asutuksen alueena. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvat lisäksi seuraavat maakuntakaavan merkinnät sekä kohteet:

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 25 Kulttuuriympäristön kehittämisenkohdealue (kuk) Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla on kulttuuriympäristön näkökulmasta erityistä kehittämispotentiaalia. Suunnittelumääräys: Aluetta kehitetään kulttuuriympäristön kannalta arvokkaana kokonaisuutena. Alueella edistetään kulttuuriympäristöön liittyvää elinkeinotoimintaa ja asumista. Saarijärven Alue Vesistöjen yhdistämää maaseutua ja taajamaa, jossa luonnonarvot, monipuolinen kulttuuriperintö, virkistysmahdollisuudet ja matkailuelinkeinot voivat toimia kestävän kehityksen mukaisesti suunniteltuna synergiassa. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu Kulttuuriympäristö Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. 51 Kolkanlahden kulttuuriympäristö Kolkanniemen pappilan puinen päärakennus rakennettiin 1900-luvun taitteessa. Tyyliltään se on huvilamainen talo, jolle on leimallista epäsymmetrisyys ja suuret suippokaariset ikkunat. Ympäristökokonaisuuteen kuuluu laaja puisto. Kolkanlahden säätyläistilan päärakennus on rakennettu 1780-luvulla ja se on toiminut vaivaistalona ja vanhainkotina. Pihapiirissä on säilynyt vanhoja talousrakennuksia. Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö. Kohteet kuvataan perustietoineen erillisjulkaisussa Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. 391 Saarijärven metsäoppilaitos Muinaismuistokohde Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain rauhoittama kiiinteä muinaisjäännös. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Kohdetta/aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon lausuntoa varten. 533 Ahvenlampi. Ajoittamaton työ- ja valmistuspaikka. Suojelualue (S, s) Merkinnällä osoitetaan suojelualue, joka voidaan toteuttaa luonnonsuojelulain ja/tai muun lainsäädännön perusteella. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. 21 Jokelansuo (2,5 ha). Pieni suo, jonka kosteimmalla neva-alueella kasvaa uhanalaista suolajistoa.

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 26 Taajamatoimintojen alue (A) Merkinnällä osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. Osaan alueista sisältyy aluekohtainen suunnittelumääräys. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelun kohteet. 41 Kolkanlahti Valta-/kantatie (vt/kt) Valtateinä osoitetaan valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä välittäviä maanteitä. Kantateinä osoitetaan valtateitä täydentäviä, maakuntia palvelevia maanteitä, jotka yhdistävät kaupunkitasoisia keskuksia tärkeimpiin liikennesuuntiin. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Teillä tulee varautua kevytväyläjärjestelyihin taajamien ja kylämäisen asutuksen kohdalla. Pääjohto, yhteystarve (v) Merkinnällä osoitetaan päävesijohdon (v) pitkän aikavälin yhteystarve. 14 Saarijärvi - Karstula yhdysvesijohto Yhteystarvemerkintä kuntakeskusten välistä yhdysvesijohtoa varten. Moottoriurheilualue(e/mo) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävä ajoharjoittelu- ja/tai moottoriurheilualue. 8 Kolkanlahti Matkailupalvelujen alue (RM) Merkinnällä osoitetaan merkittävä matkailupalvelujen alue. Suunnittelumääräys: Alueella sallitaan matkailupalveluja tukeva rakentaminen. Alueen rakentamisen suunnittelussa uusi rakentaminen on sopeutettava ympäristöön. Matkailupalvelujen alue (RM) Merkinnällä osoitetaan merkittävä matkailupalvelujen alue. Suunnittelumääräys: Alueella sallitaan matkailupalveluja tukeva rakentaminen Alueen rakentamisen suunnittelussa uusirakentaminen on sopeutettava ympäristöön. 19 Ahvenlampi. Matkailukeskus, osa mv-aluetta. Voimalinja (z) Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat 110 kv, 220 kv ja 400 kv voimalinjat. Linjalla on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus.

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 27 Pohjavesialue (pv) Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton tulee perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maaainesten otto. 136 Ahvenlampi (330 ha). 0972902 Vesiretkeilyreitti. Merkinnällä osoitetaan vesiretkeilyyn soveltuva reitti. Saarijärven reitti. Ytimen muodostavat virkistysalueet, matkailupalvelujen alueet ja Saarijärven matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue, toiminnallinen ydin on vesiretkeily. Ulkoilureitti Merkinnällä ositetaan Keski-Suomen maakuntaura ja eräitä muita sitä tukevia ulkoilureittejä ohjeellisina. Moottorikelkkailureitti Merkinnällä osoitetaan moottorikelkkailun runkoreitistö ohjeellisena ja lähinnä yhteystarvetta osoittavana. Puuteknologian kehittämisen kohdealue (pk) Merkinnällä osoitetaan puuteknologian ja bioenergian kehittämiseen soveltuva alue. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee luoda edellytykset puutoimialan kasvulle. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueen liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen ja kehittämisen ympäristövaikutuksiin. 9 Kolkanlahti. Jyväskylän ammattikorkeakoulun luonnonvarainstituutti. 1. Vaihemaakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi ensimmäisen vaihemaakuntakaavan 11.6.2008 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 16.12.2009. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa on varattu maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Kaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän yleiskaavaan. 2. Vaihemaakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti toisen vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012. Toinen maakuntakaava turvaa Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saannin yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojelee arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Kaava turvaa myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saannin yhdyskuntien vesihuoltoon.

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 28 Toiseen vaihemaakuntakaavaan on Saarijärven viiden kylän yleiskaavan Kolkanlahden kaava-alueella osoitettu pohjavesialuetta (pv) ja arvokasta harjualuetta (ge/2). Suunnittelumääräys (pv): Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton on tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. Suunnittelumääräys (ge/2): Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja esiintymien säilyminen. 3. Vaihemaakuntakaava Kolmannen vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt 14.11.2012. Kaavaa ei ole vielä ympäristöministeriössä vahvistettu. Kolmas maakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet.

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 29 Kolmannella vaihemaakuntakaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän yleiskaavan Kolkanlahden kaava-alueelle. 4. Vaihemaakuntakaava Yleiskaava Neljännen vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt 3.5.2013. Kaavaa ei ole vielä ympäristöministeriössä vahvistettu. Neljäs maakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän yleiskaavaan. Suunnittelualue rajautuu länsiosassa Saarijärven reitin rantaosayleiskaavaan. Kaava on vahvistettu 2.9.1998 Keski-Suomen ympäristökeskuksessa ja Saarijärvenreitin rantaosayleiskaavan muutos on hyväksytty Saarijärven kaupunginvaltuustossa 27.9.2004. Kolkanlahden alueelle on laadittu oikeusvaikutukseton kyläyleiskaava 1982.

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 30 Kuva: Ote Kolkanlahden osayleiskaavasta vuodelta 1982. Asemakaavat ja ranta-asemakaavat Ahvenlammen rannalle sijoittuu Leiriharjun ranta-asemakaava, on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. Hyväksymispäätös sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 23.11.2012. Ranta-asemakaavan voimaantulosta on kuulutettu 5.12.2012.

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 31 Kuva: Ote Leiriharjun ranta-asemakaavaehdotuksesta. (FCG Planeko).

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 32 Saarilammen Ahvenlammen ranta-asemakaava sijoittuu Ahvenlammen ranta-alueelle Leiriharjun kaava-alueen pohjoispuolelle. Kaava on vahvistettu vuonna 1992. Kuva: Ote Saarilammen Ahvenlammen ranta-asemakaavasta. 3.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset Melutarkastelu (Pöyry Finland Oy, 2013) Maisemaselvityksen täydennys Lanneveden ja Rahkola-Linnan osalta (Pöyry Finland Oy, 2013) Luontoselvitys (Pöyry Environment Oy, 2008) Rakennuskulttuuriselvitys (Pöyry Environment Oy, 2008) Emätilaselvitys (Pöyry Environment Oy, 2009) Rakennusjärjestys. Saarijärven nykyinen rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.2.2009. Saarijärven pienvesien ranta-osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti oy 2007-2008)

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 33 Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma, Paavon portilta Palavansalmelle (Silen, Koskinen, Naukkarinen, Äijälä, 2007) Toimenpidesuunnitelma valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaava-alueella (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2013) Pohjakartta. Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa sekä numeerista kiinteistöraja-aineistoa. 4 KYLÄYLESIKAAVOITUKSEN TAVOITTEET JA MITOITUSPERUSTEET 4.1 Yleistavoitteet Oikeusvaikutteinen yleiskaava on hyvä lähtökohta jatkosuunnittelulle ja päätöksenteolle. Siitä hyötyvät viranomaiset, päätöksentekijät, asukkaat, maanomistajat ja tulevat rakentajat. Kyläyleiskaavassa osoitettavalla lisärakentamisoikeudella pyritään turvaamaan palvelujen säilyminen kylillä ja ohjaamaan rakentamista ympäristöllisesti edullisimmille alueille. Kyläyleiskaavoituksen tavoitteena on kaavaratkaisu, jossa kylien kehittymisen tarpeet on ratkaistu 10 vuoden aikajänteellä. Kyläyleiskaavat tarkistetaan, korjataan ja päivitetään noin 10 vuoden kuluttua kyläyleiskaavan voimaantulosta. Lähtökohtaisesti kyläyleiskaavan tavoitteena on toteutuskelpoisen, maaseutumaisen ja eheän kylärakenteen muodostaminen. Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti tulee olla kokonaisuuden kannalta kohtuullinen sekä eri maanomistajien kannalta tasapuolisella tavalla ratkaistu. Kaavoitustyön yhteydessä laadittu mitoitus- ja suunnitteluperusteet sisältävät kaavoitukselle asetetut yleiset sekä yksityiskohtaisemmat tavoitteet. Mitoitus- ja suunnitteluperusteet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. Tavoitteet ranta-alueilla Tavoitteet sisämaalla Luonnonympäristön ja -maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella ja rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä. Rakennuspaikkojen sijoittelussa huomioidaan olemassa olevat tai suunnitteilla olevat vesihuoltoverkostot, kylänraitit, kyläkeskuksen alueet ja muut luontevat rakennuspaikat.

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 34 4.2 Ohjausvaikutus Sisämaa Ranta-alueet Rakennuspaikat sijoitetaan laajat peltoalueet huomioon ottaen peltojen reuna-alueille, metsiköihin, teiden varsille tai olemassa olevien talouskeskusten läheisyyteen. Luonnonympäristön ja -maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella ja rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä. Kaavalla tuetaan alueen matkailuelinkeinotoimintaa ja maatilojen sivuelinkeinona harjoitettavaa matkailupalvelujen tarjoamista. Uudet rakentamisalueet osoitetaan mahdollisuuksien mukaan tukeutuen jo olemassa olevaan tieverkkoon. Oikeusvaikutteisen kyläyleiskaavan pohjalta Saarijärven kaupunki voi myöntää rakennuslupia suoraan kyläyleiskaavan perusteella MRL 44 tarkoittamalla tavalla ns. sisämaa-alueella. Maankäyttö ja rakennuslain yleiskaavaa koskevat muutokset tulivat voimaan 1.1.2009. Lakimuutoksen myötä rakennusluvat voidaan myöntää suoraan kyläyleiskaavan perusteella 10 vuoden ajan. Maanomistajien kannalta lupaprosessi helpottuu, koska suunnittelutarveratkaisuja ei tällöin pääsääntöisesti tarvita enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksenrakentamiseen. Kyläyleiskaavan ranta-alueet käsitellään kuten muut Saarijärven vesistöjen rantayleiskaavoitetut vesistöt. Kyläyleiskaavan perusteella Saarijärven kaupunki voi myöntää rakennusluvan ranta-alueen tavanomaiselle loma- ja asuinrakentamiselle. 4.3 Lähtökohta-aineistojen asettamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon kyläyleiskaavaa laadittaessa siten, että edistetään niiden toteutumista. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkistettu vuoden 2009 alkupuolella ja tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Kyläyleiskaava-aluetta koskevat erityisesti seuraavat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuudet:

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 35 Maakuntakaava Toimiva aluerakenne. Kaavassa selvitetään Saarijärven keskustaalueen lähistöllä sijaitsevien kyläalueiden maankäyttö. Kiinnostus asuinrakentamiseen kyläalueilla on lisääntynyt viime vuosien aikana ja maankäytön suunnittelulla edistetään alueiden hallittu maankäyttö. Eheytyvä yhdyskuntarakenteen osalta selvitetään mahdollisuus kylien rakenteen kehittämiseen ja keskeisten alueiden täydennysrakentamiseen huomioimalla vesi- ja jätevesihuollon kannalta edullisia alueita. Alueelle sijoittuvat luonto- ja kulttuuriympäristöt huomioidaan kaavassa. Suunnittelussa huomioidaan em. arvokkaiden kohteiden ja alueiden säilyminen jättämällä arvokkaat alueet rakentamisesta vapaaksi tai ohjaamalla rakentamista kaavamääräyksin. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavaa. Yleiskaavassa huomioidaan maakuntakaavan asettamat maankäyttötavoitteet. Yleiskaava tarkentaa maakuntakaavan asettamia maankäyttötavoitteita perustuen yleiskaavan selvitysaineistoihin ja yksityiskohtaisempaan suunnittelutarkkuuteen. Selvitysaineisto 4.4 Mitoitus Luonto- ja maisemaselvitys Lähtökohtaisesti rakentamisalueet sijoitetaan siten, että arvokkaat luonto- ja maisemakohteet jätetään rakentamisesta vapaaksi. Avoimet peltoaukiot pyritään myös säilyttämään rakentamisesta vapaina ja uudet rakennuspaikat sijoitetaan ensisijaisesti peltojen reuna-alueille maaseutumaiseen ilmeen säilyttämiseksi. Luonnonympäristön- ja maiseman erityisarvot turvataan rakennuspaikkojen sijoittelulla sekä kaavamääräyksillä. Kulttuuriympäristö Yleiskaavalla edistetään suunnittelualueella sijaitsevien arvokkaiden kulttuurihistoriallisten ympäristöjen sekä kiinteiden muinaisjäännösten säilymistä. Suunnittelualueen mitoitusta tarkastellaan erikseen rannan ja sisämaan osalta. Ranta-alueiden emätilaperusteiseen tarkastelusyvyyteen vaikuttaa mm. se, että kyläyleiskaava-alueet ovat kokonaisuu-

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 36 Ranta-alueet dessaan suunnittelutarvealuetta eli aluetta, jonne on muodostunut tai on muodostumassa pääasiassa pysyvää asutusta. Tällöin rantarakennusoikeuksien emätilaperusteinen tarkastelu laaditaan vain rantavyöhykkeelle eli noin 50 100 metrin syvyiselle rantaosalle. Mitoitusta on tarkemmin käsitelty mitoitus- ja suunnitteluperusteet raportissa. Rakennusoikeuden määrittäminen Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi tilojen rakennusoikeus ranta-alueella määritetään noudattaen emätilaperiaatetta sekä muunnetun rantaviivan periaatetta. Emätilaperiaate tarkoittaa, että selvitetään, millainen kiinteistöjaotus suunnittelualueella on vallinnut rakennuslain voimaantuloajankohtana 1.7.1959. Emätiloja ovat ne tilat, jotka on merkitty kiinteistörekisteriin ennen edellä mainittua ajankohtaa. Kullekin emätilalle määritetään laskennallinen kokonaisrakennusoikeus rakennusyksikköinä perustuen muunnetun rantaviivan pituuteen ja ranta-alueen mitoitusarvoon. Rantaviivan muuntamisessa käytetään Keski-Suomen liiton mallia, jossa huomioidaan kapeikkojen (saaret, salmet, lahdet, niemet, kannakset) vaikutus sekä ranta-alueen rakentamiskelpoisuus. Koska kaavaalue on kokonaisuudessaan suunnittelutarvealuetta, suunnittelutarvealueen ranta-alueeksi katsotaan MRL:n mukainen rantavyöhyke, joka on noin 50-100 metrin syvyinen rannanosa. Kyläyleiskaavan rannat ovat pääsäänöisesti taajaman läheisiä järvirantoja, joissa mitoituslukuna käytetään 6 rakennusyksikköä / muunnettu rantaviivakilometri. Jokirannoilla mitoitusluku on 2 rakennusyksikköä/ luonnollinen rantaviivakilometri. Saarien osalta rakennusoikeuden määrä lasketaan saaren pinta-alaan perustuen. Saarien mitoitusarvo on 1 rakennusyksikkö/3 pinta-alahehtaaria. Alle 2 ha:n saarilla ei ole rakennusoikeutta. Rakennuspaikan osoittamista voidaan harkita kohtuullistamisharkinnan perusteella. Rantavyöhykkeellä sijaitseva loma- tai asuinrakennuspaikka tai maatilantalouskeskuksen alue lasketaan yhtenä rakennusyksikkönä. Rantavyöhykkeen ulkopuolella sijaitsevan maatilan talouskeskuksen tai muun rakennuspaikan rantavyöhykkeellä sijaitseva rantasauna lasketaan yleiskaavassa yhtenä rakennusyksikkönä ja osoitetaan pääasiassa lomarakennuspaikkana. Rannan soveltuvuus rakentamiseen Jos ranta on rakennettavuudeltaan tai ympäristöolosuhteiltaan huonosti rakennettavaa tai rakentamiskelvotonta, sovelletaan ensisijaisesti rakennusoikeuden siirtoa ja toissijaisesti alempaa rakennusoikeuden mitoituslukua.

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 37 Sisämaa Sisämaan alueilla mitoitusperusteena käytetään rakennusyksikköjä tilan pinta-alaa kohti. Jos tilalle ei ole myönnetty suunnittelutarveratkaisupäätöksellä rakennusoikeutta maankäyttö- ja rakennuslainmukaisesti 1.1.2000 jälkeen, perusteena on tilan vuoden 2009 pinta-ala. Jos rakennusoikeutta on myönnetty, rakennusyksikköjen määrä vähennetään vuoden 2000 emätilan rakennusoikeudesta. Rakennusoikeuden määrittäminen Koko kaava-alueen sisämaan alueilla tehdään rakennusoikeustarkastelu pinta-alaperusteisesti käyttäen ns. mitoituspinta-alaa. Mitoituspinta-alaan vaikuttaa tilan sijainti ja rakennettavuus seuraavasti: 1. Rakennusoikeustarkastelun leikkausajankohtana huomioidaan vuoden 2009 mukaiset kiinteistörajat ja pinta-alat, paitsi niillä tiloilla, joille on myönnetty suunnittelutarveratkaisuja. 2. Tiloille, joille on myönnetty suunnittelutarveratkaisupäätöksiä, rakennusoikeustarkastelun leikkausajankohta on 1.1.2000. 3. Mitoittavaan pinta-alaan ei huomioida rantavyöhykettä. 4. Mitoituspinta-aloihin ei huomioida soistuneita alueita. 5. Mitoituspinta-aloihin ei lasketa saaria eikä saarien keskiosia, sillä sinne ei ohjata pysyvää asutusta. 6. Tiloille osoitettavan rakennuspaikkojen määrässä huomioidaan lisäksi luonnonympäristön ja maiseman olosuhteet, tilan sijainti kylärakenteessa sekä suunniteltu vesi- ja viemärilinja. 7. Edellä mainitut suunnitteluperusteet 1-6 huomioiden kuivan maan rakennusoikeus alle puolen hehtaarin tiloilla seuraavasti: Pinta-ala/ m 2 Rakennusoikeuden maksimiyksikkömäärä 2000 m 2 < 5000 m 2 1 * *Rakennuspaikka voidaan merkitä vain, mikäli tila sijoittuu edulliselle alueelle ja vesihuoltoverkoston läheisyyteen. Edellä olevat suunnitteluperusteet 1-7 huomioiden kuivan maan rakennusoikeus määräytyy tilojen pinta-alan perusteella seuraavan taulukon mukaisesti (Pinta-ala tarkoittaa tilan pinta-alaa ja lukumäärä rakennuspaikkojen enimmäismääriä):

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 38 Kuva: Uusien asuinrakennuspaikkojen muodostuminen tilan pinta-alan perusteella. 5 KYLÄYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 5.1 Yleisperusteet Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana siten, että kaavakartta laaditaan mittakaavassa 1:10 000. Yleiskaavaan keskeisenä tavoitteena on kylämäisen asumisen osoittaminen, mutta samalla kuitenkin maaseutumaisen ilmeen ja asumisviihtyisyyden säilyttäminen. Kylän kehittämistä tukee osalle kyläaluetta rakennettu sekä suunniteltu vesi- ja viemäriverkosto. 5.2 Maanomistajien tavoitteiden huomioiminen 5.3 Kyläyleiskaavan mitoitus Yleistä Suunnittelun tavoite on maanomistajien tasapuolinen kohtelu jaettaessa rakennusoikeutta sekä ranta-alueilla että kuivalla maalla. Tasapuolisuudelle lähtökohtana on erillisten suunnittelu- ja mitoitusperiaatteiden laatiminen kyseisille alueille erikseen. Suunnittelun yhteydessä huomioidaan lisäksi maanomistajien esitykset omistamiensa alueiden maankäytöstä. Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti on lain mukaan osoitettava kyläyleiskaavassa kiinteistökohtaisesti. Tämä tarkoittaa, että rakennuspaikkojen määrä sidotaan kaavan laadintahetken kiinteistöja-

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 39 Ranta-alueen mitoitus Sisämaan mitoitus koon siten, että tiedetään täsmällisesti, kuinka monta rakennettua rakennuspaikkaa kullakin kiinteistöllä on ja miten monta uutta rakennuspaikkaa sille voidaan vielä rakentaa. Mitoitus tarkastellaan erikseen sisämaan ja rannan osalta eri laskentaperiaatteita noudattaen. Rakennusoikeuden jakautuminen on esitetty tilakohtaisesti sisämaan osalta sekä emätilakohtaisesti ranta-alueiden osalta. Mikäli maanomistaja ei ole halunnut rakennusoikeutta esitettävän kaavassa, ei sitä ole merkitty kaavakartalle. Mitoituksen mukainen osoittamatta jäänyt rakennusoikeus on kuitenkin kirjattu mitoitustaulukoihin osoittamatta jäävänä rakennusoikeutena. Seuraavassa taulukossa on esitetty ranta-alueen rakennuspaikkojen kokonaismäärä sekä keskimääräinen mitoitus. Olevat rakennuspaikat Uudet rakennuspaikat AP/AM 19 2 RA 11 4 yht. 30 6 tod. Rv. 7,55 km muun. Rv. 6,8 km Rannan mitoitus on kaavaluonnoksessa 4,7 ranta-asuntoa / todellinen ranta-km ja 5,2 ranta-asuntoa / muunnettu ranta-km. Rakennuspaikkojen lukumäärä ranta-alueen ulkopuolisilla ns. sisämaan alueilla on esitetty alla olevassa taulukossa. Olevat rakennuspaikat Uudet rakennuspaikat AP/AM 89 129 RA 1 0 yht. 90 129 Kaavalla muodostuu yhteensä 255 rakennuspaikkaa, joista uusia rakennuspaikkoja on 135. 6 MAANKÄYTTÖ Vakituinen asutus Vakituisen asutuksen alueet on kaavassa osoitettu AP-, (erillispientalojen alueena), ja AM- (maatilan talouskeskus) merkinnöillä. Uudet rakennuspaikat on sijoitettu kulttuuriympäristö, maisema ja luontoarvot huomioiden sopivankokoisiin ryhmiin pääsääntöisesti

Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 40 Loma-asutus Matkailualueet Virkistys ja veneily olevien rakennusten tuntumaan. Uusien rakennuspaikkojen lukumäärä ja sijoittelu perustuu mitoitusperiaatteiden mukaisiin laskelmiin suurelta osin kaavatyön aikana saatuun maanomistajapalautteeseen. Tiiviimpää kylämäistä asutusta on muodostunut erityisesti Kolkanlahden- ja Lehtolantien varteen sekä Parkatinniemeen. Maatilojen talouskeskusten alueet sijoittuvat peltoalueiden reunavyöhykkeille. Kaavaratkaisussa loma-asutus on esitetty RA merkinnällä (lomaasuntoalue) ja matkailupalvelujen alueena merkinnöillä RM. Rantaalueet ovat jo entuudestaan melko taajaan rakennettuja, joten uusia lomarakennuspaikkoja on kaava-alueelle osoitettu vähän. Olevia lomarakennuspaikkoja kaava-alueella on yhteensä 11 ja uusia on osoitettu 2. Luonnonympäristön ja maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella, rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä. Matkailupalvelujen alueena RM, on osoitettu leirintäalueen, Ahvenlampi Camping sekä Puuhapuisto Veijarin alueet. Uimaranta Kolkanlahden pohjukassa on osoitettu uimarantaalueena merkinnällä V. Uimarannan vireen on merkitty yleinen venevalkama LV. Runebergin polku sekä ratsastustallilta pohjoiseen lähtevä ratsastusreitti on merkitty kaavaan ulkoilureittinä. Maa ja metsätalousalueet Tavanomaiset rantavyöhykkeen maa- ja metsätalousalueet on osoitettu kaavassa merkinnällä M. Avoimet peltoalueet on osoitettu maisemallisesti arvokkaina peltoalueina merkinnällä MA. Peltoalueiden säilyttäminen avoimina ja viljelyskäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Merkinnällä MY, maa- ja metsätalousvaltainen alue, joilla on erityistä ympäristöarvoa, on osoitettu luontoselvityksen mukaiset metsäja vesilakikohteet, mahdolliset em. kohteet sekä muut huomionarvoiset luontokohteet. Kyseisiä kohteita ovat Ahvenlammen harjualue, Runebergin lähde, puro ja lampi, Ahvenlammen pohjoispään