Marjanviljely elinkeinona

Samankaltaiset tiedostot
Marjanviljelyn edellytykset

Hedelmän- ja marjanviljely

Etelä-Savo ruokamaakuntana mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät Mikkelin kaupunginkirjasto

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari

Erilaiset markkinakanavat ja - mallit

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

Mansikan ja mustaherukan tuotantokustannukset

Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin

LUOMU 2016 KESKI-SUOMESSA

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Marjamaat-hanke. Marjamaat- tiedonvälityshanke. Hankenumero 15667

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Voimistuva ja kannattava luomupuutarhatuotanto

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Mansikanviljelyn sivuvirrat

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

KASVISTASE 2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten kulutuksesta

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

MUISTITÄRPPEJÄ KAUDELLE 2018 LEENA KOPONEN SUONENJOEN SEUDUN MARJANVILJELIJÄIN YHDISTYS RY.

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Luomumarjatyöpajat. Kasvuston perustaminen Pieksämäki

Katevaihtoehdot marjanviljelyssä

Luomukinkeritilaisuudet 2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

Mehiläistarhauksesta on moneksi! Arja Korhonen

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Viljakaupan markkinakatsaus

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa?

MARSI 2006 MARJOJEN JA SIENTEN KAUPPAANTULOMÄÄRÄT VUONNA Maaliskuu 2007

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Kausihuoneviljelyllä lisää kannattavuutta mansikan tuotantoon?

Ajankohtaista maatalousja elintarvikemarkkinoista. Viljelijätuki-info, Asikkala Tapani Yrjölä

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari Lahti Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR)

Valio vadelmasose sokeroimaton. Valio vadelmasose sokeroimaton. Valio vadelmasose sokeroimaton. Valio vadelmasose sokeroimaton

Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä

PUUTARHATILASTOT

Biologinen kasvinsuojelu

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Luomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT.

Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

PAYR Peruna-alan yhteistyöryhmä

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013

Laatuviljaseminaari. Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10. Minna Oravuo, Viking Malt Oy

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Miten olemme hyötyneet Pohjois- Savossa hyötyneet Eu-tuista ja mitä niillä on saatu aikaan?

Herukkaviljelmän perustaminen

Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen

Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous tilastojen valossa. Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous 2016 nousuun! Erityisasiantuntija Ari Näpänkangas

Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Työnro Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Pohjois-Savon maaseutustrategia : Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020

PUUTARHATILASTOT 2013 TILASTOVAKKA. Puutarhavuosi Avomaavihannestuotanto. Marja-, omena- ja taimitarhatuotanto. Vihanneksia kasvihuoneesta

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Kuinka paljon sivuvirtoja syntyy ja missä?

Keski-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellinen vaikuttavuus -selvityksen tuloksia

Luomulihan arvoketjutyöryhmä klo , Ässäkeskus

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Löytyikö mustaherukkakokeesta. tuoreherukkalajiketta? Saila Karhu Luonnonvarakeskus Piikkiö. Kuvat Luke. Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä

Luomusipulin tuotannossa ongelmista ratkaisuihin

Luomutilojen EUtuki-Info Lammilla

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Karhunvadelman viljely

Marjamaat-hanke. Marjamaat- tiedonvälityshanke. Hankenumero 15667

LUOMUTUOTANTO. TILASTOVAKKA Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta. Luomuvuosi Luomutilat ja viljelyalat. Peltokasvituotanto.

TIETOJA MAATALOUS- JA PUUTARHAYRITYKSISTÄ JA LUOMUTUOTANNOSTA

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Luonnon marjat ja hedelmät

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Luomufoorumi Marja Suutarla

Transkriptio:

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjanviljely elinkeinona Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 1. Kokoontuminen 21.1.

Mansikan viljelypinta-alan ja viljelijämäärän kehitys Suomessa, lähde: Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto ry 6 5 4838 4 3526 3311 3386 3419 3368 3298 3384 3582 38 3 373 2 223 1 1371 1292 1226 1172 116 1133 112 1131 2 25 21 211 212 213 214 215 216 217 Pinta-ala Tilojen lukumäärä

Mansikan viljelypinta-alan ja viljelijämäärän kehitys Pohjois-Karjalassa, lähde: Tike / Luke: puutarhatilastot pinta-ala tilojen lukumäärä 35 3 25 293,25 241,4 252,4 247,6 239,3 269,4 268,2 278 279 288 2 188 15 1 5 12 98 92 77 74 72 72 2 25 21 211 212 213 214 215 216 217

Mansikan tuotantomäärän ja viljelijähinnan kehitys Suomessa, lähde: Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto ry tuotanto milj.kg /kg 25 2 15 1 5 2,2 17 2 1,65 2,33 15 3,53 8 3,57 3,5 2,68 2,63 13 14 1 11 3,9 14 3,5 12 3,25 9 3,58 3,49 3,56 15 12 9,8 4,43 4,32 12,8 15 4,93 11,9 5,72 6,6 13,8 13,2 7 6 5 4 3 2 1

Mansikan tuotantomäärän kehitys Pohjois- Karjalassa, milj. kg, lähde: tike / Luke Puutarhatilastot 1,4 1,2 1,,93,97 1,14 1,4 1,25 1,1 1,12,8,6,75,63,75,4,2, 2 25 21 211 212 213 214 215 216 217 tuotanto milj. kg

Musta- ja viherherukan viljelypinta-alan ja viljelijämäärään kehitys Suomessa, lähde: Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto ry 25 2 15 1 5 1795 1279 2113 188 1724 1647 779 741 1557 1518 674 634 1449 1387 1435 1531 569 556 544 559 2 25 21 211 212 213 214 215 216 217 Viljelyala Lukumäärä

Mustaherukan tuotantomäärä ja tuoreherukan viljelijähintatason kehitys Suomessa, lähde: Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto ry 2 1,5 1,5 1,34,93,82 1,17 1,62 1,5 tuotanto milj.kg 1,88 2,53 /kg 2,2 2,9 2,21 2,35 2,84 3,34 3,25 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5

Punaherukan viljelypinta-alan ja viljelijämäärän kehitys Suomessa, lähde: Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto ry 5 4 3 2 1 424 319 221 214 22 216 197 183 174 171 167 168 196 195 189 191 177 174 176 167 2 25 21 211 212 213 214 215 216 217 Viljelyala Lukumäärä

Punaherukan tuotantomäärän ja tuoreherukan viljelijähinnan kehitys Suomessa, lähde: Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto ry,6,5,4,3,2,1 1,9 1,1 tuotanto milj.kg 1,32 1,14 1,38 1,61 1,65 1,87 /kg 2,9 2,7 2,18 2,25 2,63 2,52 3 2,5 2 1,5 1,5

Valkoherukan viljelypinta-alan ja viljelijämäärän kehitys Suomessa, lähde: Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto ry 2 15 153 127 1 127 115 9 85 5 87 78 66 67 62 63 53 55 44 44 42 46 45 42 2 25 21 211 212 213 214 215 216 217 Viljelyala Lukumäärä

1 4,75 21,33 44,6 16,4 42,5 11,6 9,2 3 3 1 46,3 47,7 49 5 52 318 313 36 347 343 349 413 391 HERUKOIDEN VILJELYPINTA-ALAN KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA lähde: tike / Luke Puutarhatilastot musta- ja viherherukka punaherukka valkoherukka 2 25 21 211 212 213 214 215 216 217

Vadelman viljelypinta-alan ja viljelijämäärän kehitys Suomessa, lähde: Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto ry Viljelyala Tilojen lukumäärä 9 8 748 782 7 6 5 4 383 473 635 44 613 596 569 534 543 534 529 436 435 4 395 48 48 429 3 2 1 2 25 21 211 212 213 214 215 216 217

Vadelman pinta-alan ja viljelijämäärän kehitys Pohjois-Karjalassa, lähde: tike / Luke Puutarhatilastot 7 6 61 65 5 4 3 2 38,94 43,9 51 25,4 47 27,5 22,5 29,4 39 27,6 39 35 38 36 28 28 1 2 25 21 211 212 213 214 215 216 217 Pinta-ala, ha Viljelijöitä, kpl

Vadelman tuotantomäärän ja keskihinnan kehitys Suomessa, lähde: Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto ry 14 12 1 8 6 4 5,7 4,9 8, 8,9 7,9 9,3 9,2 8,75 9,47 1,4 1,16 12, 1, 8, 6, 4, 2 2,, tuotanto tn hinta /kg

Vadelman tuotantomäärän kehitys Pohjois- Karjalassa, lähde: tike / Luke Puutarhatilastot 8 Vadelman sato, 1 kg 74,9 7 6 58,9 6,3 55 62 5 4 3 3,1 32,1 41,3 37 38 2 1 2 25 21 211 212 213 214 215 216 217

Tunneliviljelyn kehitys marjat yhteensä, ha Vadelma, ha Mansikka, ha 216 26 16 1 217 39 24 15 Tunnelirakentamiseen alkoi saada investointitukea vuonna 217, jonka jälkeen kiinnostus tunneleiden rakentamiseen on kasvanut entisestään Mavin tukitietojen mukaan vuosina 219-218 haettu investointitukea 62 ha tunneleita, 75 hanketta 218 tullut 12 tukipäätöstä, 14 ha Luonnollisesti tunneleita on rakennettu myös ilman tukia. Lähde: Luke puutarhatilastot, Anna-Kaisa Jaakkosen esitys puutarhatilastoista 4.12.18

Marjanviljelyn nykytila Marjanviljely on ammattimaistunut: tilakoot kasvavat, tuotanto on yhä tehokkaampaa ja ammattimaisempaa Ammattimaistuminen näkyy osaltaan mansikan hintakehityksessä viljelystä on saatava elanto, kustannuksia osataan laskea entistä tarkemmin Vadelman tuotantoa on tullut paljon tunneleihin Satotasot nousevat moninkertaisiksi, ajoittain vadelmassa ylituotantoa

Marjamarkkinoilla hyvä kysyntä Yleisesti marjojen markkinatilanne on viime vuosina ollut hyvä. Mansikasta on valtakunnan tasolla ollut pulaa muutamana edellisenä vuotena Sekä tuore- että pakastemarjalle on kova kysyntä. Pakastamoilla on suuri tarve erityisesti kotimaiselle mansikalle ja musta- ja viherherukalle Myös luomumansikan tarve on suuri Herukan kysyntä on tällä hetkellä tarjontaa suurempi Herukkaa tuotetaan pääasiassa pakastamoille Herukan rasiamarjatuotanto on hieman lisääntynyt Pensasmustikan markkinatilanne on myös hyvä

Viljelyolosuhteet muuttuvat Viljelyssä on viime vuosina koettu tavanomaista enemmän haasteita sääolosuhteiden kanssa Lumettomat talvet, rankkasateet, pitkään jatkuvat helteet ja kovat tuulet ja muut vuosittain vaihtelevat olosuhteet vaikeuttavat tuotannon onnistumista Sadon ajoittaminen vaikeutuu

Intensiivinen viljely lisää taimitarvetta Tehokkaan viljelyn seurauksena viljelykierrot nopeutuvat. Vanhassa kasvustossa satotasot laskevat, joten kasvustoja uusitaan tiheämmin Tunnelituotannossa mansikan ja vadelman taimet uusitaan yleensä vuosittain -> Taimitarve on kasvanut sekä Suomessa että muualla maailmassa -> taimista ajoittain pulaa ja laatuongelmat yleistyvät

Kuva: Marjo Marttinen Kuva: Elli Ruutiainen