Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa?

Transkriptio

1 Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-ajatus Turvaamme kotimaisen ruuan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luomme edellytyksiä niihin perustuville elinkeinoille ja hyvinvoinnille. Luonnon monimuotoisuus Tarkoitetaan elämän koko kirjoa: lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta. Sen köyhtymisen pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä on maailmanlaajuinen tavoite. Maa- ja metsätalousministeriö turvaa luonnon monimuotoisuutta huolehtimalla toimialallaan luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Tämä kattaa niin maatalousalueet maisemineen, metsät, riista- ja porotalouden kuin kala- ja vesivarat. 1

2 Mehiläiset ja maataloushallinto - tarkemmin Luonnon monimuotoisuus EU:n yhteinen maatalouspolitiikka tarjoaa hyviä välineitä edistää luonnon monimuotoisuutta maatalousympäristöissä. Pölyttäjähyönteisten elinoloja turvaavat Suomessa erityisesti viherryttämistukeen sisältyvät viherkesannot sekä ympäristökorvausjärjestelmän monimuotoisuuspellot, luonnonhoitopeltonurmet, suojavyöhykkeet ja kerääjäkasvien viljely. Ne tarjoavat sekä suojapaikkoja että ravintoa hyönteisille. Alueiden kattavuus ympäri maata on hyvä, mikä lisää niiden merkitystä. Ympäristökorvauksessa on toimi vaihtoehtoinen kasvinsuojelu puutarhakasveilla jolla tuetaan tiettyjen biologisten tai mekaanisten torjuntamenetelmien käyttöä. Tavoitteena on se että kasvinsuojeluaineiden käyttö vähenee. Yhtenä tuettavana kohteena monivuotisilla puutarhakasveilla on pölyttäjähyönteisten levittämien mikrobiologisten kasvinsuojeluaineiden käyttö kasvitautien torjunnassa Tähän luetaan myös mehiläislevitteisen harmaahomeen torjunta-aineen käyttö mansikalla ja vadelmalla sekä jatkossa myös omenalla 2

3 Mehiläissektorille suoraa tukea Mehiläistarhoille kansallinen, pesäkohtainen tuki Tukea myönnetään Suomessa luonnonolojen vuoksi epäedullisessa asemassa olevien mehiläistarhojen suojelemiseksi. Tukea maksettiin 18 /talvehtinut pesä vuonna 2015, vuosittain noin Suomen mehiläishoito-ohjelma MMM on juuri tehnyt yhdessä Mavin ja Suomen mehiläishoitajien Liiton kanssa uuden mehiläishoito-ohjelman vuosille Ohjelman toimista EU maksaa puolet, valtio puolet, yhteensä noin /vuosi. Uudessa ohjelmassa, kuten kahdessa aiemmassakin, tavoitteena on lisätä mehiläishoitajille annettavaa teknistä apua, tukea mehiläistuotteiden ominaisuuksia määrittäviä laboratorioita ja lisätä alan yhteistoimintaa tutkimuksen kanssa. 3

4 Mehiläissektorista yleisesti aiemman ohjelmakauden aikana Mehiläispesien määrä on viime vuosina kasvanut Suomessa. Nykyisellä noin pesämäärällä voidaan tuottaa keskimäärin kotimaista kysyntää vastaava määrä hunajaa Mehiläisten käyttö pölyttäjinä on lisääntynyt kun hedelmän- ja marjanviljelijät pyrkivät yhä enemmän käyttämään niitä pölytykseen Hunajan kulutus on Suomessa kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana lähes viidenneksen. Satokauden aikana hunajaa käytettiin yhteensä noin 3,6 miljoonaa kiloa eli 646 grammaa henkilöä kohti vuodessa. Kulutuksen voimakas kasvu johtuu muun muassa siitä, että lähiruoan kysyntä on kasvamassa. Hunaja on siitä hyvä esimerkki koska sen alkuperä on selvitettävissä. Hunajan kulutuksen kasvuun ovat vaikuttaneet laaja ja monipuolinen tiedottaminen sekä ohjelmakaudella yleensäkin mehiläistarhauksen arvostuksen lisääntyminen 4

5 MMM:n rahoittamissa ruokaketjuhankkeissa Mehiläiset lähellä ruokaasi -hanke Suomen Mehiläishoitajain liiton vetämälle hankkeelle myönnettiin noin hankeraha vuodelle 2015 Hankeen tavoitteena oli lisätä hunajan tunnettuutta kuluttajille. Toimenpiteinä osallistuminen messu- ja muihin kuluttajainformaatiotapahtumiin. Hankkeen avulla perustettiin pölytys.fi sivusto, jolla viestitään kuluttajille mehiläispölytyksen merkityksestä ruoan tuotannossa. Sivusto toimii myös pölytyspalvelun tarjoajien ja käyttäjien kohtaamispaikkana. Hankkeelle asetettu hunajan kokonaiskulutustavoite hankkeen lopussa on tonnia (574 g/hlö/vuosi). Siitä kotimaisen hunajan osuus on tonnia (370 g/hlö/vuosi). Tavoitteiden toteutumista mitataan hunajan kulutuksen perusteella SML:n tekemän satokyselyn, vaakapesätietojen ja hunajan ulkomaankauppatilastojen mukaan. 5

6 Maaseudun kehittämisohjelma Maaseutuohjelman avulla tähdätään elinvoimaisen maaseudun säilymiseen, ympäristön tilan paranemiseen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. Tukea haetaan alueellisista ELY-keskuksista ja paikallisista Leader-ryhmistä (lisätietoa maaseutu.fi). Mehiläisten hoidon edistämiseen liittyviä mahdollisuuksia on koulutus- ja tiedonvälityshankkeissa ja yhteistyö-toimenpiteessä Koulutushankkeen voi toteuttaa perinteiseen tapaan kursseina tai esimerkiksi verkkokoulutuksena, työpajoina tai valmennuksena. Kasvinsuojeluaineen hyväksymisessä huomioidaan mehiläiset ja muut pölyttäjät Suomessa saa käyttää vain Suomessa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita. Ennen päätöstä valmisteen hyväksymisestä siitä tehdään perusteellinen terveys- ja ympäristövaikutusten riskinarviointi, johon sisältyy mehiläisosuus. Tietyissä tapauksissa kasvinsuojeluaineen käyttöohjeisiin tulee ohjeita siitä, miten valmistetta tulee käyttää, ettei aiheudu riskiä mehiläisille. Esimerkkinä tiettyjä valmisteita ei saa levittää mehiläisten lentoaikaan, vaan niitä saa levittää vasta klo 22 jälkeen illalla tai ennen klo 6 aamulla. 6

7 Kasvinsuojelulainsäädäntö velvoittaa viljelijöitä Kaikki kasvinsuojeluaineita käyttävät viljelijät suorittavat säännöllisesti viranomaisten järjestämän kasvinsuojelututkinnon. Säännöllinen testaus kaikille ammattikäytössä oleville kasvinsuojeluaineiden levitysvälineille. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee noudattaa myös integroidun kasvinsuojelun (IPM) yleisiä periaatteita. Tavoitteena on ennaltaehkäistä tuhoojien lisääntymistä. Viljelijöiden pitää perustaa torjuntatoimenpiteet tarkkailuhavaintoihin. 7