Kaavaselostus Rajalinnan työpaikka-alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kellokoski, Roinila nro 3449 KKL hallitus valtuusto nähtävilläolo Vireilletulo OAS luonnos ehdotus asemakaava 8.12.2006 8.12.2006-29.12.2006 18.4.2007 23.4.2007 MRA 30 3.5. - 4.6.2007 MRA 27 Rajalinnan työpaikka-alue II
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ja sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Kellokosken taajaman eteläosassa, Rajalinnan työpaikka-alueella. Asemakaavan muutos koskee korttelia 70257 (kiinteistöt 18:222, 18:227, 18:199, 18:200 ja 18:266), liikennealuetta sekä puistoalueita. Asemakaava koskee tiloja 18:266, 18:56, 18:120, 18:79 ja 895:2:5. 1.2 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot ja sijainti... 2 1.2 Sisällysluettelo... 2 2. TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 2
3. LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 Kuva: kaava-alueen sijainti... 5 3.1.2 Liikenne... 5 3.1.3 Palvelut... 7 3.1.4 Kunnallistekniset verkostot... 8 3.1.5 Pohja- ja pintavedet... 8 3.1.7 Maanomistus... 9 3.2 Suunnittelutilanne... 10 3.2.1 Alueen kaavatilanne... 10 3.2.2 Kaava-aluetta koskevat päätökset ja selvitykset... 12 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 13 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 13 4.2 Suunnittelun käynnistäminen... 13 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 13 4.3.1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 13 4.3.2 Kaavaluonnos... 13 4.3.3 Viranomaisyhteistyö... 13 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 14 4.5 Luonnoksesta ehdotusvaiheeseen... 14 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 16 5.1 Kaavan rakenne... 16 5.2 Aluevaraukset ja mitoitus... 18 5.3 Kaavan vaikutukset... 18 Liikenne... 18 Yhdyskuntarakenne... 19 Kunnallistekniikka... 20 Kaavan talousvaikutukset... 20 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset... 22 5.5 Nimistö... 24 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 25 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 25 7. SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT... 25 3
2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitushanke on pantu vireille 7.12.2006 ilmoituksella Keski-Uusimaa ja Kellokas lehdissä. Maanomistajille ja naapureille lähetettiin kirjeet kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. Asemakaavaluonnos on pidetty nähtävillä 3.5. 4.6.2007. Luonnoksesta saadut seitsemän mielipidettä koskivat lähinnä Nummimetsäntien lisääntyvää läpiajoliikennettä sekä alueelle luonnosvaiheessa suunniteltua päivittäistavarakauppaa. Lausuntoja luonnosvaiheessa saatiin 13. Lausunnoissa nostettiin esille liikenneasiat, kuten melu. 2.2 Asemakaava Asemakaavanmuutos käsittää Tuusulan kunnan 31. Roinilan kunnanosassa korttelin 70257 sekä katu-, liikenne- ja puistoalueita. Asemakaavalla muodostuvat korttelit 7435 7438 sekä niihin liittyvät katu- ja liikennealueet. Asemakaavamuutoksen ja asemakaavan tavoitteena on parantaa ja monipuolistaa Kellokosken ja Pohjois-Tuusulan palveluja. Tavoitteena on suunnitella Kellokosken alueen palvelurakennetta ja väestöpohjaa niin, että Kellokosken keskustan palvelut ja koko alueen houkuttelevuus paranisivat. Nykyistä asemakaavaa muutetaan korttelissa 7025 ja laajennetaan sen eteläpuolista aluetta Kellokosken osayleiskaavan mukaisesti. Rakentamistehokkuus nostetaan pääosin e=0,30:sta e=0,35:een. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava toteutunee muutamien vuosien aikana vahvistumisen jälkeen. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Tuusulan Kellokoskella Roinilan kunnanosassa Pohjoisväylän varrella. Alue rajautuu Rajalinnan työpaikka-alueeseen. Kellokosken keskustaan on matkaa noin 2 km. Muutosalueen laajuus on n. 14,2 ha. Pohjoisväylän ja Rajalinnantien kulmassa, on ns. kylmä polttoaineen jakeluasema (Oy Shell Ab) ja sen vieressä rakennettu halli. Lisäksi alueella on Vikströmin omistama verstas. Muita rakennuksia ei ole. Alue muodostaa 4
Rajalinnan työpaikka-alueen laajennuksen. Tonttikoko ympäristössä on pienehkö. Uusi asemakaava-alue muotoutuu samantyyppisellä rakenteella. Pohjoisväylän länsipuolella on omakotialue. Itäpuolelle on syntynyt asemakaavan ulkopuolista asutusta jonkin verran. Välittömässä ympäristössä on laaja peltoalue sähkölinjoineen. Pohjoisväylän länsipuolella on omakotiasutusta. Kaava-alueen itäpuolella on kaavoittamatonta aluetta, joka muodostaa Vantaanjoen uoman ympäristöineen. Kaava-alueella on nuorta puustoa ja ympäristössä tasaista pelto/niittymaata. Arvokasta luontoympäristöä tai maisemaa ei ole. Alue on osin rakennettua peltomaata ja taajamarakenteen reunaa. Kuva: kaava-alueen sijainti 3.1.2 Liikenne Alueen läpi kulkee Pohjoisväylä, joka yhdistää Kellokosken Järvenpäähän ja Tuusulan eteläosiin. Haarajoen uusi asema sijaitsee noin 2 km päässä. Maakuntakaavaan on merkitty uuden ohikulkutien linjaus. Ohikulkutietä ei ole vielä seudullisissa toteuttamissuunnitelmissa. 5
Kuva: Kellokosken liikenne Rajalinnantien ja Pohjoisväylän liittymä on nykyisin ruuhka-aikoina kapasiteettinsa ylärajoilla. Samaan risteykseen ohjautuu myös Vanhan Valtatien liikennettä. Kun maankäyttöä lisätään, liikenteen sujuvuus ja turvallisuus tulee varmistaa. Liikennejärjestelyt tulevat vaikuttamaan myös Nummimetsäntien asemaan liikenneverkossa. Tie 1456 (Vanha Valtatie) tulee Uudenmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan muuttumaan kaavoituksen myötä kaduksi, jolloin läpikulkua rauhoittaville kunnan toimille on hyvät mahdollisuudet. Joukkoliikenne Kellokoskelta on alueella keskeisesti sijaitsevan Vanhan Valtatien kautta hyvät bussiyhteydet Järvenpään asemalle ja Hyrylän kautta HSL-alueelle. Samoin bussiyhteydet Mäntsälän suuntaan ovat kohtuulliset. Muihin suuntiin on vain muutama linjaliikenteen vuoro. Alueen kutsujoukkoliikenne (SAMPO-kyyti) palvelee niihin suuntiin ja sellaista kysyntää, jota ei voida linjaliikenteellä hoitaa. 6
Kevyt liikenne Asemakaava-alueen kaavoituksessa turvataan kevyen liikenteen yhteyksien jatkumismahdollisuudet Kellokosken keskustan ja koulukeskuksen sekä myös Järvenpään suuntaan. Kuva: kevyen liikenteen reitit Kellokoskella 3.1.3 Palvelut Osayleiskaavaa varten laadittu kaupallinen selvitys selostuksen liitteenä 3. Luonnosvaiheessa asemakaavassa varauduttiin päivittäistavarakaupan sijoittamiseen Rajalinnan alueelle. Luonnosvaiheen jälkeen hanke on kuitenkin poistunut suunnitelmista. Alue sopisi hyvin tilaa vievän kaupan alueeksi. 7
Kuva: Kellokosken palvelurakenne. 3.1.4 Kunnallistekniset verkostot Alueella on olemassa kunnallistekniikka, joka on laajennettavissa uusille korttelialueille. 3.1.5 Pohja- ja pintavedet Nykyisen Rajalinnan työpaikka-alueen kaduilla Sällintie ja Repsikantie on hulevesiviemäröinti, joka purkaa itään Keravanjokeen. 8
Suunnittelualue ei sijoitu pohjavesialueelle. Alueen länsipuolella on I-luokan Kellokosken pohjavesialue. Kellokosken pohjavesialueen pinta-ala on 0,29 km2, josta pohjaveden muodostumisala on 0,03 km2. Alueen antoisuus on 600 m3/d. Pohjavesialue on määrälliseltään ja kemialliselta tilaltaan hyvä eikä se ole riskialuetta. Alue on pääosin paksun savipatjan peitossa. Kellokosken pohjavesialue saattaa olla yhteydessä Järvenpään Nummenkylän pohjavesialueeseen saven alla. Kuva: pohjavesialueen rajaus ja suunnittelualue 3.1.7 Maanomistus Korttelialueella 70257 on nykyisin ns. kylmä jakeluasema (Oy Shell Ab), hallirakennus sekä kolme rakentamatonta tonttia, jotka ovat Tuusulan kunnan omistuksessa. Yksityisen omistama alue sijoittuu kaavoittamattomalle alueelle. Kiinteistön 18:227 omistaa Kiinteistö Oy Tuusulan kellokeskus Kiinteistön 18:222 omistaa Oy Shell Ab Kiinteistön 18:56 omistaa Kari Vikström 9
Kuva: maanomistuskartta. Kunnan maanomistus pinkillä. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Alueen kaavatilanne Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. 10
Yleiskaava Koko kunnan kattavan oikeusvaikutteisen strategisen yleiskaavan laatiminen on käynnistetty keväällä 2010. Yleiskaavan rakennemalleista on valittu jatkokehitettäväksi malli A2, Hyrylä-Kerava. Malli suuntaa kasvua olemassa oleviin taajamiin. Kellokosken osayleiskaava on saanut lainvoiman vuonna 2010. Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi P, työpaikkaalueeksi TP, teollisuusalueeksi TY sekä suojaviheralueeksi EV, pysäköintialueeksi LP ja lähivirkistysalueeksi VL. Kuva: Kellokosken osayleiskaava 11
Asemakaava suunnittelualueella Osalla suunnittelualueesta on voimassa asemakaava vuodelta 1996. Kortteli 70257 on asemakaavassa osoitettu KTY-merkinnällä ja LH-3-merkinnällä. LH-3- tontilla on rakennusoikeutta 900 k-m2 ja KTY-korttelissa tehokkuusluku on 0,30. Eteläiset osat ovat asemakaavoittamatonta aluetta. Pohjoisväylä on osoitettu LYT-merkinnällä ja Vanhan Valtatien reunassa oleva puistoalue VP on Piennarpuisto. Kuva: asemakaava. 3.2.2 Kaava-aluetta koskevat päätökset ja selvitykset Kaavan laatimispäätös Asemakaavasuunnittelu on lähtenyt yksityisen liikkeenharjoittajan aloitteesta. Ehdotusvaiheeseen mennessä liikkeenharjoittaja on vetäytynyt hankkeesta. Rakennusjärjestys Tuusulan rakennusjärjestys on kunnanvaltuuston hyväksymä 16.4.2007 55. Tonttijako ja -rekisteri Alueen kiinteistöt ovat kiinteistörekisterissä tiloina. Pohjakartta 12
Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen (23.12.1999 / 1284) vaatimukset. Aiemmat selvitykset Tässä suunnitteluvaiheessa käytettävissä olevat selvitykset: Rajalinnan työpaikka-alueen liikenneselvitys (Heikki Väänänen 2013) Rajalinnan asemakaava-alueen meluselvitys (WSP 2007) Tärinäselvitys (Ramboll 2010) Kellokosken osayleiskaavan selvityksiä o Kaupallinen selvitys (Tuomas Santasalo Ky 2007) 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavasuunnittelu on lähtenyt yksityisen liikkeenharjoittajan aloitteesta. Ehdotusvaiheeseen mennessä aloitteen tekijä on vetäytynyt hankkeesta. Kunnan intressinä on parantaa elinkeinotoiminnan harjoittamismahdollisuuksia Kellokosken alueella. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen Alueen kaavoitus sisältyy Tuusulan kunnan kaavoitussuunnitelmaan 2007 2011 ja on esitelty kaavoituskatsauksessa 2006. Asemakaavoitus on pantu vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä. Asemakaavan nimi on Rajalinnan työpaikka-alue II, asemakaava ja asemakaavan muutos. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osalliset on lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Maanomistajille ja naapureille on ilmoitettu kaavoituksen vireille tulosta kirjeellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma selostuksen liitteenä 1. Osallisiin ollaan yhteydessä tarpeen mukaan. 4.3.2 Kaavaluonnos Asemakaavaluonnos on pidetty nähtävillä 3.5. 4.6.2007. Luonnoksesta saadut seitsemän mielipidettä koskivat lähinnä Nummimetsäntien lisääntyvää läpiajoliikennettä sekä alueelle luonnosvaiheessa suunniteltua päivittäistavarakauppaa. Lausuntoja luonnosvaiheessa saatiin 13. Lausunnoissa nostettiin esille liikenneasiat, kuten melu. Luonnospalaute sekä vastineet ovat selostuksen liitteenä 6. 4.3.3 Viranomaisyhteistyö Kaava-alueesta ei ole tarkoitus järjestää viranomaisneuvottelua, ellei joku osallisista sitä erikseen vaadi. Viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot. 13
4.4 Asemakaavan tavoitteet Kunnan tavoitteena on toteuttaa elinkeinostrategiaa, parantaa elinkeinonharjoittajien toimintamahdollisuuksia ja lisätä työllisyyttä. Tavoitteena on laajentaa Rajalinnan työpaikka-aluetta osayleiskaavan mukaisesti. 4.5 Luonnoksesta ehdotusvaiheeseen Luonnosvaiheen jälkeen asemakaavaa on muutettu siten, että varaus päivittäistavarakaupalle on poistettu korttelista 7435. Korttelin 7435 tontti 1 on muutettu LH-3 merkinnästä KLH-1 merkintään. KLH-1-alueella rakennusoikeus säilyy ennallaan 900 k-m2. Tonteilla 2 ja 3 tehokkuuslukua on laskettu luonnosvaiheen jälkeen 0,35:een. Pohjoisväylän länsipuolisessa korttelissa 7436 tehokkuusluku on muutettu 0,35:een. Lisäksi Piennarpuisto (VP) on otettu osaksi korttelialuetta ja osoitettu istutettavaksi alueen osaksi. Pieni puistoalue Nummimetsäntien eteläpuolella on poistettu. Puistoalueiden sijoittuminen katujen varsille ei ole tarkoituksenmukaista, koska niiden käytettävyys sekä hoidettavuus on heikko. Kunnossapidettävien puistoalueiden tulisi sijoittua taajaman keskustaan ja asuinalueiden lähelle, ei työpaikka-alueelle. Lisäksi puistoalueiden ja muiden viheralueiden pirstoutumista tulisi välttää. Samoihin syihin perustuen myös muut luonnosvaiheen puistoalueet (VP) on osoitettu korttelialueisiin sisältyviksi. Korttelissa 7437 tehokkuusluku on laskettu 0,35:een. Kortteliin on yhdistetty luonnosvaiheen kortteli 7438, kun ilmajohdon alla oleva puistoalue on poistettu. Korttelin 7437 tontit 2-4 on osoitettu merkinnällä KTY-20 ja tehokkuusluku on 0,30. Korttelit 7439 ja 7440 on yhdistetty kortteliksi 7438, TY-13. Korttelia on muokattu lyhentämällä Hanslankarikujan katualuetta ja osoittamalla kääntöpaikka kadun päähän. Lisäksi tehokkuuslukua on laskettu 0,30:een. Puistokaistaleet korttelin itäpäädystä on poistettu. Pohjoisväylälle on osoitettu varaus kiertoliittymälle (Nummimetsäntie, Alatalontie). Alatalontien (luonnosvaiheessa Nuohoojantie) linjausta on muutettu. Kaava-alueen eteläreunan katualue on jätetty kaava-alueen ulkopuolelle. Nummimetsäntien katulinjausta on muutettu. Kohde Luonnos Ehdotus Kortteli 7435 LH/KTY KLH/KTY-19 Kortteli 7436 KTY, e=0,40 KTY-19, e=0,35 Piennarpuisto VP osana KTY-19-tonttia, istutettava alueen osa Kortteli 7437 KTY, e=0,40 KTY-19, koko suurempi, puistoalue poistettu ilmajohdon kohdalta, e=0,35 14
Kortteli 7438 TY, e=0,35 KTY-20, e=0,30 Kortteli 7439 TY, e=0,35 TY-13, yhdistetty korttelin 7440 kanssa, e=0,30 Kortteli 7440 TY - VP-alueet VP poistettu (eivät tarkoituksenmukaiset) Osittain tonttimaana, osittain kaava-alueen ulkopuolella Asemakaavaluonnos 15
Asemakaavaehdotus 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla luodaan edellytykset n. 29 000 kerrosneliömetrille työpaikkarakentamista. Se mahdollistaa Kellokoskelle noin 200 300 uuden työpaikan syntymisen. Kaavalla laajennetaan Rajalinnan työpaikka-aluetta etelään. Osalla suunnittelualuetta ei ole voimassaolevaa asemakaavaa. Osalla alueesta on toteutunut asemakaava ja osalla alueesta on asemakaava, joka ei ole toteutunut. Asemakaava muodostuu neljästä korttelista. Pohjoisväylän länsipuolinen kortteli 7436 on aiemmin kaavoittamaton. Asemakaavassa se osoitetaan merkinnällä KTY-19, jolla tehokkuus on 0,35 ja kerrosluku II. Piennarpuisto on osoitettu istutettavaksi osaksi tonttia, koska merkintä VP-puistoalue ei ole kyseiseen kohtaan tarkoituksenmukainen. Puistoalue on leveimmillään noin 40 metriä ja se sijoittuu Vanhan Valtatien suuntaisesti sen varteen. Käytännössä puiston virkistysarvot ovat olemattomat sillä on enemmänkin maisemallinen merkitys. Puistoalueelle on kasattu matala maavalli ja istutettu puita. Asemakaavalla liitetään puistoalue osaksi korttelialuetta, jossa se säilyy istutettavana alueen osana. Pohjoisväylään rajoittuva kortteli 7435 koostuu kolmesta tontista; KLH (huoltoasema), 900 km2; KTY e=0,35 ja KTY-19, e=0,35. Korttelissa 7435 on 16
kolme tonttia, joista kaksi on rakennettu. Tontilla 1 sijaitsee nykyisellään kylmäjakeluasema, joka on osoitettu kaavamerkinnällä KLH-1. Tontilla 2 sijaitsee halli, jossa on mm. kaupallista toimintaa. Tontti 3 on rakentamaton. Tontit 2 ja 3 osoitetaan asemakaavassa merkinnällä KTY-19. Kyseiselle alueelle sijoitetaan Alatalontien katualuevaraus sekä varaus kiertoliittymälle. Pohjoisväylän ja Alatalontien väliselle alueelle sijoittuva kortteli 7437 käsittää yhden KTY-19-tontin ja kolme KTY-20-tonttia. Näissä kaikissa tehokkuus e on 0,30 ja suurin sallittu kerrosluku II. TY-13-kortteli sijoittuu Alatalontien itäpuolelle alueen kaakkoisosaan. Kortteli koostuu seitsemästä tontista (ohjeellinen tonttijako). Tehokkuus e= 0,30 ja kerrosluku II. Asemakaava-alueen katuverkko tukeutuu Pohjoisväylään, johon on varattu tilaa kiertoliittymälle. Kiertoliittymään liittyvät Pohjoisväylä sekä kaakkoon suuntautuva Alatalontie ja Vanhalle Valtatielle liittyvä Nummimetsäntie. Asemakaavassa on lisäksi kaksi yleismääräystä: 1 Alatalontien katualueelle saa sijoittaa raskaan liikenteen pysäköintipaikkoja 2 Alueelle tulee laatia hulevesisuunnitelma Asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen on selostuksen liitteenä 7. Kuva: asemakaavatilanne suunnittelualueella. 17
5.2 Aluevaraukset ja mitoitus Asemakaavalla muodostuu rakennusoikeutta yhteensä 29 000 k-m2. Tästä KTYkerrosalaa on noin 18 700 ja TY-kerrosalaa 9600 k-m2. Lisäksi huoltoasematontille osoitetaan kerrosalaa 900 k-m2. Kortteli ala käyttötark Tontti Pinta-ala Kerrosala e toteutettu jäljellä/yhteensä 7435 7328 KLH-1 1 7328 900 900 7435 KTY-19 2 4457 1560 0 1276 284 7435 7328 KTY-19 3 13155 4604 0 0 4604 7436 15302 KTY-19 1 15302 5356 0 0 5356 7437 KTY-20 1 15251 4575 0 0 4575 7437 KTY-20 2 6166 1850 0 418 1432 7437 KTY-20 3 4113 1234 0 0 1234 7437 29870 KTY-20 4 4339 1302 0 0 1302 7438 TY-13 1 2622 787 0 0 787 7438 TY-13 2 4065 1220 0 0 1220 7438 TY-13 3 5231 1569 0 0 1569 7438 TY-13 4 6619 1986 0 0 1986 7438 TY-13 5 5054 1516 0 0 1516 7438 TY-13 6 4294 1288 0 0 1288 7438 31957 TY-13 7 4072 1221 0 0 1221 5.3 Kaavan vaikutukset Liikenne Ajoneuvoliikenne tulee lisääntymään työpaikka-alueen laajennuksen myötä. Liikenteen lisääntymiseen varaudutaan osoittamalla aluevaraus Pohjoisväylän kiertoliittymälle, joka sujuvoittaa liikennettä. Kaavatyön yhteydessä on laadittu liikenneselvitys (selostuksen liite 2), jossa tarkasteltiin asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön arvioidun liikennetuotoksen vaikutusta olemassa olevan katu- ja tieverkon ja liittymien toimivuuteen. Toimivuustarkastelussa keskityttiin ajoneuvo-liikenteen osalta Pohjoisväylän Rajalinnantien sekä Pohjoisväylän Alatalontien/Nummimetsäntien liittymiin, joihin asemakaavassa suunnitellusta maankäytöstä syntyvä liikenne kohdistuu. Laskelmien perusteella uuden kaava-alueen sekä olemassa olevan Rajalinnan teollisuusalueen ja Nummimetsäntien vaikutuspiirin asutuksen on arvioitu tuottavan yhteensä n. 2900 automatkaa, n. 420 kevyen liikenteen matkaa ja n. 60 joukkoliikennematkaa arkivuorokaudessa. Kokonaisliikennemäärä jakautuu eri väylille siten, että Rajalinnan työpaikka-alueella Rajalinnantien ennusteliikennemääräksi on arvioitu n. 715 ajoneuvoa/arkivrk ja Alatalontien ennusteliikennemääräksi n. 1 590 ajoneuvoa/arkivrk. Pohjoisväylän liikenteen osalta liikennemääräksi on arvioitu n. 10 000 ajoneuvoa/arkivrk. Pohjoisväylän liikennemääräarvio perustuu Kellokosken osayleiskaavan yhteydessä tehtyihin vuoden 2030 liikennemääräarvioihin. 18
Käsiteltyjen liittymien liikenteellisessä toimivuudessa ei ennustetuilla liikennemäärillä havaittu välityskykyongelmia. Tunnuslukujen perusteella liittymien palvelutaso on hyvä tai vähintään tyydyttävä kaikissa suunnissa myös kaavan mukaisen maankäytön toteutumisen jälkeen kaikkina vuorokauden aikoina. Yhtenäisen kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Järvenpään ja Kellokosken välille on laadittu tiesuunnitelma ja väylä toteutettaneen vuosina 2014 2015. Toteutuessaan se tarjoaa sujuvat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet alueelle sekä Kellokosken että Järvenpään suunnasta. Mahdollisen Pohjoisväylän alittavan kevyen liikenteen alikulun toteutettavuus ja rakentamiskustannukset sekä vaikutus liikenneturvallisuuteen on tutkittava erikseen. Mikäli myöhemmin alueen rakentuessa katsotaan tarpeelliseksi, voidaan lisätä Järvenpään ja Kellokosken välisiä bussiyhteyksiä joukkoliikennepalvelun parantamiseksi. Muutaman lisävuoron aamussa ja iltapäivässä sisältävän joukkoliikennepalvelun toteuttaminen alueelle tulisi maksamaan kunnalle arviolta n. 30 000 /vuosi (alv 0 %). Kuva: katuluokat ja liikennemäärät sekä bussipysäkit (Digiroad) Yhdyskuntarakenne Rajalinnan työpaikka-alue tulee jatkumaan samankaltaisena kuin nykyisellään. Alue laajenee etelään päin ja täydentää yhdyskuntarakennetta. Alueen yleisilme tulee säilymään nykyisenlaisena. Luontoon ja luonnonympäristöön kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia, koska alue on pääosin peltoa. Pohjoisväylälle rakentuva kiertoliittymä mahdollistaa porttimaiset korttelit, joiden läpi Kellokoskelle saavutaan. 19
Kaupallisessa selvityksessä (2007, selostuksen liite 3) todetaan, että Rajanlinnan aluetta kehitetään pääosin tilaa vaativan kaupan alueena. Ostovoiman kasvun pohjalta laskettu tilaa vaativan kaupan sekä auto- ja varaosakaupan yhteenlaskettu bruttotarve Rajalinnassa on noin 5000 k-m2. Tilaa vaativa kauppa ei syö keskustan palveluita, sillä keskustassa ei alan palveluita ole tällä hetkellä lainkaan eikä tilaa vaativa kauppa keskustoihin merkittävästi sijoitu. Erikois- ja päivittäistavarakaupan sijoittaminen Rajalinnan alueelle voisi selvityksen mukaan heikentää keskustan asemaa. Kunnallistekniikka Kaava-alueella on olemassa kunnallistekniset verkostot. Kaava-alueelta on laadittu melu- ja tärinäselvitykset, selostuksen liitteinä 4 ja 5. Uuden kaava-alueen kiinteistöt saadaan liitettyä jäteveteen ja vesijohtoon nykyisillä johdoilla, sekä rakentamalla Alatalontien eteläosaan ja Hanslankarinkujalle kunnallistekniset johdot. Mikäli kiinteistön 18:56 nykyiset kiinteistökohtaiset vesijohto ja viemäri voidaan säilyttää, ei Alatalontielle tarvitse rakentaa uutta vesijohtoa eikä viemäriä. Korttelin 7438 tontin 6 kunnallistekniikka tulee johtaa uuden ja vanhan kaava-alueen rajalla olevan puistoalueen kautta itään. Hanslankarinkujan päästä kohti pohjoista Repsikantietä tulee perustaa rasitealue kunnallisteknisiä johtoja varten, sekä varaus myös itään kaava-alueen rajalle saakka. Pohjoisväylän länsipuolisen kiinteistön tulee varautua kiinteistökohtaisen pumppaamon rakentamiseen ja jätevesien johtamiseen Vanhan Valtatien länsipuolelle n. 100m päässä olevaan jätevesiviemäriin. Vesijohto sijaitsee jo nyt kiinteistön länsireunassa. Tämän kiinteistön hulevedet tulee johtaa Nummimetsäntien eteläpuolelle avo-ojajärjestelyin. Rajalinnantien pohjoispuolella olevan nykyisen työpaikka-alueen kuivatuksen parantamiseksi varaudutaan rakentamaan Rajalinnantien ja Repsikantien liittymästä Repsikantien katualueelle ja puiston kautta aina Keravanjokeen hulevesiviemäröinti. Kaavan talousvaikutukset Asemakaavan toteuttamisen myötä kunnan saamat maanmyyntitulot tulevat olemaan 500 000-700 000. Kunnallistekniikan ja katuverkon rakentamiseen kunta joutuu investoimaan noin 900 000. Hankkeella on kuitenkin taloudellista merkitystä Kellokoskelle syntyvien työpaikkojen myötä. 20
Kuva: Rajalinnan työpaikka-alueen alustava kustannusarvio (Tuusulan kunta, kunnallistekniikan suunnittelu) 21
5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset 22
23
Yleismääräykset 1 Alatalontien katualueelle saa sijoittaa raskaan liikenteen pysäköintipaikkoja 2 Alueelle tulee laatia hulevesisuunnitelma 5.5 Nimistö Uudet kadunnimet ovat Hanslankarinkuja ja Nummimetsäntie. 24
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaava-alueella on laadittu rakennustapaohjeet, joissa esitellään aluetta koskevat tavoitteet. Rakennustapaohjeet ovat selostuksen liitteenä 10. Ohjeissa määritellään rakennusten suositellut julkisivuvärit sekä tehostevärit. 7. SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Selvitykset 2 Liikenneselvitys 3 Kaupallisten vaikutusten selvitys (ote) 4 Tärinäselvitys 5 Meluselvitys 6 Lausunnot ja mielipiteet kaavaluonnoksesta ja vastineet Suunnitelma 7 Asemakaavakartta määräyksineen 8 Havainnepiirustus 9 Rakennustapaohjeet 25
TUUSULAN KUNTA Rajalinnan työpaikka-alue asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.11.2006, päivitetty 19.8.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tuusulan kunta / 31. kunnanosa, Roinila RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, asemakaava ja asemakaavan muutos nro 3449 1
TUUSULAN KUNTA Rajalinnan työpaikka-alue asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.11.2006, päivitetty 19.8.2013 Asemakaava-alue sijaitsee Kellokosken taajaman eteläosassa, Rajalinnan työpaikka-alueella. Asemakaavan muutos koskee korttelia 70257 (kiinteistöt 18:222, 18:227, 18:199, 18:200 ja 18:266), liikennealuetta sekä puistoalueita. Asemakaava koskee tiloja 18:266, 18:56, 18:120, 18:79 ja 895:2:5. Aloite ja vireille tulo Alueen kaavoitus sisältyy Tuusulan kunnan kaavoitussuunnitelmaan 2006-2010 ja on esitelty kaavoituskatsauksessa 2006. Asemakaavoitus pannaan vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä. Asemakaavan nimi on Rajalinnan työpaikka-alue II, asemakaavan muutos. Asemakaava-alue Suunnittelualue sijaitsee Tuusulan Kellokoskella Roinilan kylässä Pohjoisväylän varrella. Alue rajautuu Rajalinnnan teollisuusalueeseen. Kellokosken keskustaan on matkaa noin 1 km. Asemakaavan tarkoitus ja tavoitteet: Kaavoituksen tavoitteena on laajentaa Rajalinnan työpaikka-aluetta etelään Kellokosken osayleiskaavan mukaisesti. Kaavoituksen tavoitteena on parantaa ja monipuolistaa Kellokosken ja Pohjois-Tuusulan palveluja ja saavutettavuutta sekä lisätä alueen työpaikkoja. Lähtötiedot: Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta Koko kunnan kattavan oikeusvaikutteisen strategisen yleiskaavan laatiminen on käynnistetty keväällä 2010. Yleiskaavan rakennemalleista on valittu jatkokehitettäväksi malli A2, Hyrylä-Kerava. Malli suuntaa kasvua olemassa oleviin taajamiin. 2
TUUSULAN KUNTA Rajalinnan työpaikka-alue asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.11.2006, päivitetty 19.8.2013 Kellokosken osayleiskaava on saanut lainvoiman vuonna 2010. Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi P, työpaikka-alueeksi TP, teollisuusalueeksi TY sekä suojaviheralueeksi EV, pysäköintialueeksi LP ja lähivirkistysalueeksi VL Osalla suunnittelualueesta on voimassa asemakaava vuodelta 1996. Kortteli 70257 on asemakaavassa osoitettu KTY-merkinnällä ja LH-3-merkinnällä. LH-3-tontilla on rakennusoikeutta 900 k-m2 ja KTY-korttelissa tehokkuusluku on 0,30. Eteläiset osat ovat asemakaavoittamatonta aluetta. Pohjoisväylä on osoitettu LYT-merkinnällä ja Vanhan Valtatien reunassa oleva puistoalue VP on Piennarpuisto. Kaavan vaikutusten arviointisuunnitelma Osalliset Arvioitavat vaikutukset Vaikutukset elinkeinoelämään ja työpaikkoihin Vaikutukset liikenteeseen ja yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan talousvaikutukset Kaavoitustyössä osallisia ovat seuraavat viranomaistahot ja sidosryhmät: Maanomistajat Naapurit Asukkaat Yhdistykset Lausunnonantajat: Uudenmaan ELY-keskus, Tuusulan kunnan hallintokunnat: tekninen lautakunta, ympäristö- ja rakennuslautakunta, mittaus- ja karttapalvelut, yrityspalvelut, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Fortum sähkönsiirto Oy, Gasum Oy, Uudenmaan tiepiiri, Tuusula-seura, Tuusulan ympäristöyhdistys Maankäyttösopimukset Alueen yksityisten maanomistajien kanssa tullaan tekemään kaavoituksen käynnistämissopimus. Suunnittelun kulku, tavoite-aikataulu ja osallistumisen järjestäminen Aloite Kaavoitussuunnitelma 2006 Vireille tulo Kaavoituskatsaus 2006 OAS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11/2006 Nähtävillä 12/2006 Valmistelu Valmisteluvaiheen yhteistyö 12/2006-2/2007 Alustavat neuvottelut kunnan hallintokuntien ja osallisten kanssa tarpeen mukaan. Luonnosvaiheen selvitykset Luonnos Kaavoituslautakunta 2/2007 Kunnanhallitus 2/2007 Nähtävillä (MRA 30 ) 3/2007 Yleisötilaisuus nähtävillä olon yhteydessä 3/2007 Ehdotus Kaavoituslautakunta 2013 Kunnanhallitus 2013 Nähtävillä (MRA 27 ) 2013 3
TUUSULAN KUNTA Rajalinnan työpaikka-alue asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.11.2006, päivitetty 19.8.2013 Muistutukset ja lausunnot 2013 Hyväksyminen Kaavoituslautakunta 2014 Kunnanhallitus 2014 Kunnanvaltuusto 2014 Valitukset Helsingin hallinto-oikeus Voimaantulo Valitusajan jälkeen 2014 Tiedotus ja mielipiteiden esittäminen Maanomistajille ja rajanaapureille lähetetään tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja tiedotetaan kaavoituksen edistymisestä kirjeitse.maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista nähtävillä oloista julkaistaan lisäksi kuulutukset paikallislehdissä. Asemakaavan muutos ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville kaavoitustoimistoon kunnantalon 3.krs C-siipeen, osoitteessa Hyryläntie 16, 04300. Valmistelija on tavattavissa sopimuksen mukaan. Asiaa koskevat mielipiteet esitetään kirjallisesti osoitteella: Tuusulan kunta, Kaavoitus, PL60, 04301 Tuusula tai suullisesti/sähköpostilla kaavan valmistelijalle. Yhteystiedot: Jaana Pohjola kaavasuunnittelija 040 314 3521 Asko Honkanen kaavoituspäällikkö 040 314 2012 4
1/5 Kaavoitus 3.6.2013/HVä Liite 2 RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön arvioidun liikennetuotoksen vaikutusta olemassa olevan katu- ja tieverkon ja liittymien toimivuuteen. Toimivuustarkastelussa keskityttiin ajoneuvoliikenteen osalta Pohjoisväylän Rajalinnantien sekä Pohjoisväylän Alatalontien/Nummimetsäntien liittymiin, joihin asemakaavassa suunnitellusta maankäytöstä syntyvä liikenne kohdistuu. Liikennetuotos Uuden asemakaava-alueen aikaansaama liikennetuotos on arvioitu tonttikohtaisesti. Liikennetuotoksen arvioinnissa on otettu huomioon tontin rakennusoikeuden määrä sekä kaavamerkintöjen perusteella pyritty arvioimaan tontille sijoittuvan toiminnan luonnetta. Liikennetuotosten arvioinnissa on käytetty hyväksi Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (Ympäristöministeriö 27/2008) teoksessa esitettyjä erilaisten toimintojen matkatuotoslukuja. Liikennetarkasteluissa on huomioitu uuden asemakaava-alueen lisäksi alueen pohjoispuolella sijaitseva olemassa oleva teollisuusalue sekä Nummimetsäntien vaikutuspiirissä oleva asutus ja näiden aiheuttama liikennetuotos. Laskelmien perusteella uuden kaava-alueen sekä olemassa olevan Rajalinnan teollisuusalueen ja Nummimetsäntien vaikutuspiirin asutuksen on arvioitu tuottavan yhteensä n. 2900 automatkaa, n. 420 kevyen liikenteen matkaa ja n. 60 joukkoliikennematkaa arkivuorokaudessa. Kokonaisliikennemäärä jakautuu eri väylille siten, että Rajalinnan työpaikka-alueella Rajalinnantien ennusteliikennemääräksi on arvioitu n. 715 ajoneuvoa/arkivrk ja Alatalontien ennusteliikennemääräksi n. 1 590 ajoneuvoa/arkivrk. Pohjoisväylän liikenteen osalta liikennemääräksi on arvioitu n. 10 000 ajoneuvoa/arkivrk. Pohjoisväylän liikennemääräarvio perustuu Kellokosken osayleiskaavan yhteydessä tehtyihin vuoden 2030 liikennemääräarvioihin. Liikennejärjestelyt Katuverkolla Rajalinnantielle ja Alatalontien länsipäälle on kaavassa varattu 24 metriä leveä katualue. Tämä järjestely mahdollistaa esimerkiksi n. 8 metriä leveän ajoradan sekä ajoradan molemmille puolille välikaistalla erotetun kevyen liikenteen väylän rakentamisen. Katualueen tilavaraus mahdollistaa lisäksi myös riittävän lumitilan varaamisen katutilaan. Alueen muille kaduille on kaavassa varattu 18 metriä leveä katualue, joka mahdollistaa esimerkiksi n. 7 metrisen ajoradan sekä ajoradan molemminpuolisten reunakivellä erotettujen 3 metriä leveiden kevyen liikenteen väylien toteuttamisen. Vaihtoehtoisesti kevyen liikenteen väylä voidaan toteuttaa välikaistalla erotettuna vain ajoradan toiselle puolelle. Välikaistaa on mahdollista käyttää osittain myös rekkapysäköinnin ja muun kadunvarsipysäköinnin tarpeisiin. Kaavassa on huomioitu vaaditut näkemät liittymäalueilla rajaamalla tonttialueiden kulmat liittymien vieressä viisteillä.
2/5 Kaavoitus 3.6.2013/HVä Liite 2 Liittymätarkastelut Kaavan mukaisen maankäytön synnyttämän liikennemäärän vaikutusta Rajalinnantien ja Pohjoisväylän sekä Alatalontien ja Pohjoisväylän liittymien sujuvuuteen tutkittiin liikennemallilla (Synchro/SimTraffic). Tarkastelut tehtiin olemassa olevan maankäytön ja uuden kaava-alueen suunnitellun maankäytön yhteisesti aikaansaamien liikennetuotosten mukaisen aamu- ja iltahuipputunnin ennustetun liikennemäärän mukaisesti. Huipputuntien liikennemäärä muodostettiin laskennallisesti arvioidusta vuorokausiliikennemäärästä. Arvio perustuu alueen tonttien ennakoituihin toimintoihin ja niiden aikaansaamaan liikennemäärään sekä liikenteen profiiliin. Tarkasteluissa aamuhuipputunnin prosentuaalinen osuus vuorokausiliikenteestä oli työpaikkojen osalta 10 % ja asuntojen osalta 15 %. Vastaavasti iltahuipputunnin osuus vuorokausiliikenteestä oli työpaikkojen osalta 12 % asuntojen osalta 16 %. Ennustettu liikenne on sijoitettu liittymäalueista laadittuun Synchro-malliin, jota on simuloitu SimTraffic-ohjelmalla. Analysointijakson pituus on ollut 15 minuuttia. Tehtyjen tarkastelujen perusteella liittymissä ei arvioiduilla liikennemäärillä synny merkittäviä viivytyksiä eikä liikenteen jonoutumista. Tästä johtuen analyysista on käsitelty tunnuslukuina kolmihaaraliittymän osalta liittymän palvelutasoa ja kiertoliittymän osalta liittymän kapasiteetin käyttöastetta suunnittain. Kuva 1. Liikenneselvityksessä tarkasteltu alue ja liittymät. Tarkastelussa Pohjoisväylän ja Rajalinnantien liittymä on tyypillinen kolmihaaraliittymä, jossa Rajalinnantiellä on kolmiolla osoitettu väistämisvelvollisuus. Pohjoisväylän ja Alatalontien/Nummimetsäntien liittymä on tarkastelussa toteutettu yksikaistaisena kiertoliittymänä, jossa on kussakin suunnassa yksi saapuvien ja yksi poistuvien kaista. Kiertoliittymän yhteydessä on tarkastelussa tutkittu lisäksi kevyen liikenteen risteämiset Pohjoisväylän ja Nummimetsäntien kanssa tasossa tapahtuvina. Liikenneturvallisuuden kannalta saattaa olla tarpeen toteuttaa kevyen liikenteen yhteydet eritasoratkaisuina, vaikka liikenteen sujuvuuden näkökulmasta siihen ei tarkastelun perusteella olekaan
3/5 Kaavoitus 3.6.2013/HVä Liite 2 tarvetta. Mahdollinen kevyen liikenteen alikulku voidaan toteuttaa Rajalinnantien liittymän eteläpuolelle tai Alatalontien kiertoliittymän pohjoispuolelle. Kuva 2. Jonopituudet Pohjoisväylän ja Alatalontien/Nummimetsäntien kiertoliittymässä, aamuhuipputunti Kuva 3. Jonopituudet Pohjoisväylän ja Alatalontien/Nummimetsäntien kiertoliittymässä, iltahuipputunti
Taulukko 1. Pohjoisväylä-Rajalinnantie, aamuhuipputunti ja iltahuipputunti. 4/5 Kaavoitus 3.6.2013/HVä Liite 2 Pohjoisväylä Pohjoisväylä Rajalinnantie AHT ajon/h 343 19 675 40 3 7 valo-ohjaamaton kapasiteetin käyttöaste A A A A B B IHT ajon/h 736 6 423 15 17 52 valo-ohjaamaton kapasiteetin käyttöaste A A A A C C Taulukko 2. Pohjoisväylä-Alatalontie/Nummimetsäntie, aamuhuipputunti ja iltahuipputunti. Pohjoisväylä Pohjoisväylä Alatalontie Nummimetsäntie AHT ajon/h 323 22 99 624 15 39 17 7 7 48 32 15 valo-ohjaamaton kapasiteetin käyttöaste 0,34 0,34 0,34 0,47 0,47 0,47 0,03 0,03 0,03 0,1 0,1 0,1 IHT ajon/h 689 41 45 394 27 19 79 45 18 9 9 12 valo-ohjaamaton kapasiteetin käyttöaste 0,55 0,55 0,55 0,35 0,35 0,35 0,16 0,16 0,16 0,03 0,03 0,03 Liittymän palvelutaso kuvaa yksinkertaistetusti liittymässä syntyviä viivytyksiä. Viivytys (sekuntia ajoneuvoa kohti keskimäärin) kuvaa yksittäiselle ajoneuvolle syntyvää ajallista viivytystä. Keskimääräinen viivytys kuvaa eroa, joka tarkastelutilanteessa ja täysin häiriöttömässä tilanteessa kuluu liittymän läpi ajamiseen. Taulukko 3. Keskimääräiset ajoneuvolle kohdistuvat viivytykset liittymän eri palvelutasoilla Liikennemallinnuksen perusteella kummankin tarkastellun liittymän palvelutaso ja toimivuus on kaikissa suunnissa myös ruuhkatunteina hyvä tai vähintään tyydyttävä.
5/5 Kaavoitus 3.6.2013/HVä Liite 2 Joukkoliikenne Rajalinnan työpaikka-alueen joukkoliikennetarjonta perustuu Pohjoisväylää pitkin kulkeviin Kellokosken ja Järvenpään välisiin linja-autovuoroihin. Nykyisiltä linja-autopysäkeiltä on n. 700 metriä työpaikka-alueen etäisimmille tonteille. Asema-kaavassa alueen laajennus on suunniteltu siten, että myös uudet tontit sijaitsevat vastaavalla etäisyydellä Pohjoisväylästä ja sen joukkoliikennetarjonnasta. Pohjoisväylän/Alatalontien kiertoliittymän yhteyteen tulee toteuttaa uudet joukkoliikenteen pysäkit riittävän palvelutason varmistamiseksi. Alueen yritystoiminnan laajentuminen voi jatkossa edellyttää joukkoliikennetarjonnan tihentämistä muutamilla ruuhka-aikojen lisävuoroilla Järvenpään ja Kellokosken suunnista. Mikäli kaava-alueen palvelun parantamiseksi ryhdyttäisiin järjestämään arkisin keskeisiin työmatka-aikoihin ajoittuvia lisävuoroja, esimerkiksi kaksi vuoroa aamulla ja kaksi vuoroa iltapäivällä, tällaisen palvelun liikennöintikustannus olisi n. 30 000 /vuosi (alv. 0 %). Tällainen määräraha ei sisälly kunnan nykyiseen joukkoliikennepalveluiden järjestämisbudjettiin. Kevyt liikenne Alueen sisäisellä katuverkolla Rajalinnantiellä on nykyisin kevyen liikenteen väylä. Kaavassa alueen kaduille varattu katutila mahdollistaa kevyen liikenteen väylän rakentamisen kaikille alueen kaduille. Kellokosken keskustan suunnasta kaava-alueelle on nykyisin olemassa kevyen liikenteen yhteys, josta n. 200 metriä on toteutettu päättyvän tonttikadun ajoradalla. Järvenpään suunnasta alueelle ei ole kevyen liikenteen väylää, vaan väylä päättyy nykyisin Järvenpään ja Tuusulan rajalle. Uudenmaan ELY-keskuksessa on laadittu tiesuunnitelma Järvenpää Kellokoski -välin kevyen liikenteen väylän rakentamisesta. Toteutuessaan suunniteltu väylä tarjoaisi hyvät kevyen liikenteen yhteydet alueelle sekä Kellokoskelta että Järvenpäästä. Järvenpään ja Kellokosken välisen kevyen liikenteen väylän rakentaminen sisältyy ELY-keskuksen Tienpidon ja liikenteen suunnitelmaan vuosille 2013-2016 ja sen arvioidaan toteutuvan vuosina 2014-2015. Johtopäätökset Käsiteltyjen liittymien liikenteellisessä toimivuudessa ei ennustetuilla liikennemäärillä havaittu välityskykyongelmia. Tunnuslukujen perusteella liittymien palvelutaso on hyvä tai vähintään tyydyttävä kaikissa suunnissa myös kaavan mukaisen maankäytön toteutumisen jälkeen kaikkina vuorokauden aikoina. Yhtenäisen kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Järvenpään ja Kellokosken välille on laadittu tiesuunnitelma ja väylä toteutettaneen vuosina 2014-2015. Toteutuessaan se tarjoaa sujuvat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet alueelle sekä Kellokosken että Järvenpään suunnasta. Mahdollisen Pohjoisväylän alittavan kevyen liikenteen alikulun toteutettavuus ja rakentamiskustannukset sekä vaikutus liikenneturvallisuuteen on tutkittava erikseen. Mikäli myöhemmin alueen rakentuessa katsotaan tarpeelliseksi, voidaan lisätä Järvenpään ja Kellokosken välisiä bussiyhteyksiä joukkoliikennepalvelun parantamiseksi. Muutaman lisävuoron aamussa ja iltapäivässä sisältävän joukkoliikennepalvelun toteuttaminen alueelle tulisi maksamaan kunnalle arviolta n. 30 000 /vuosi (alv 0%).
I I I ar II Kp a sp II k Sai r V k k kt kt Sair. kt kr k II k Ts k II at sp % %228koti kt k II k IV kh Sai ra ala kh kr kh Lava Lava Sa ir IV k k IV kh kh kh Srk -k es k us kt k VI k Kpa k II k II k II k kt k II Ts k kr kr kr kr kr Ts III k k II Ts Ts k III k II Ts k Ts II k Ts II Ts IIk kt kt k Ts k II k II k Ts kt II II II kt krkr II ts ts kt M-market Kellokosken osayleiskaava Kaupallinen selvitys 14.5.2007 TUUSULAN KUNTA TUOMAS SANTASALO Ky Kaavoitus Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www,tuusula.fi www.tuomassantasalo.fi
Kellokosken osayleiskaava Kaupallinen selvitys 17 M-market Liikerakennuksen laajennus Uusi kaupallisten palveluiden alue Tilaa vaativan kaupan alue M-marketin alue Kellokosken kaupalliset tilavaraukset Tuomas Santasalo Ky 14.5.2007 Tuusulan kunta
Kellokosken osayleiskaava Kaupallinen selvitys 18 Rajanlinnan aluetta kehitetään pääosin tilaa vaativan kaupan alueena. Alueelle ollaan laatimassa asemakaavaa, joka sallii yhdelle tontille päivittäistavarakaupan. Tontille on tulossa M-market ja tämän yhteyteen todennäköisesti muutamia pienliikkeitä. M-marketin rakentuminen Rajalinnaan saattaa lisätä myös muiden kauppaliikkeiden kiinnostusta alueesta ja alueen rakentuminen voi vauhdittua. Tilaa vaativa kauppaa keskitetään Rajalinnassa uusille alueille Vanhan valtatien varrelle ja mahdollisesti uuden ohikulkutien varteen, tulevan M-marketin läheisyyteen. Nykyiselle työpaikka-alueelle ei kannata sijoittaa hajanaisesti tilaa vaativia kauppoja. Ostovoiman kasvun pohjalta laskettu tilaa vaativan kaupan sekä auto- ja varaosakaupan yhteenlaskettu bruttotarve Rajalinnassa on noin 5000 k-m 2. Ostovoimaa alueella on enemmänkin, mutta kysymys on tässäkin, missä ostovoima toteutuu myyntinä. Tilaa vaativa kauppa ei kuitenkaan syö keskustan palveluita, sillä keskustassa ei alan palveluita ole tällä hetkellä lainkaan eikä tilaa vaativa kauppa keskustoihin merkittävästi sijoitu. Rajalinnan alueelle ei tule M-marketin lisäksi sijoittaa muuta päivittäistavarakauppaa eikä merkittävästi muuta erikoiskauppaa kuin tilaa vaativaa kauppaa mukaan lukien auto- ja varaosakauppaa. Mikäli alueelle sijoittuisi M-marketin ohella toinen pt-kauppa, keskusta saattaisi pikkuhiljaa siirtyä Rajalinnaan. Tällöin nykyisen keskustan vetovoima heikkenisi ja keskustan kehittäminen olisi huomattavasti vaikeampaa. Tuomas Santasalo Ky 14.5.2007 Tuusulan kunta
Vastaanottaja Tuusulan kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 12/2010 TUUSULAN KUNTA TÄRINÄSELVITYKSET HYRYLÄ JA KELLOKOSKI
TUUSULAN KUNTA TÄRINÄSELVITYKSET HYRYLÄ JA KELLOKOSKI Päivämäärä 23/12/2010 Laatija Jussi Kurikka-Oja Tarkastaja Jouko Noukka Hyväksyjä Kuvaus Raportti Viite 82132924 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE T +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi
TÄRINÄSELVITYKSET HYRYLÄ JA KELLOKOSKI SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Lähtökohdat 1 3. Tärinän arviointiin liittyvä ohjeistus ja menettelytavat 1 3.1 Yleistä 1 3.2 Arviointitason 1 mukainen arviointi 2 3.3 Arviointitason 2 mukainen arviointi 2 3.3.1 Tärinän pystysuuntaisen heilahdusnopeuden arviointi 2 3.3.2 Tärinähaitan arviointiperusteet 4 4. Tärinämittausten suorittaminen 5 5. Hyrylän tärinämittaukset 8 5.1 Mittaustulokset, Hyrylä 8 5.1.1 Hyrylä, Paijalantie, linjat 1-3, piste A 8 5.1.2 Hyrylä, Paijalantie/Nummenväylä, linja 4 8 5.2 Laskentatulokset, Hyrylä 9 5.3 Tulosten tulkinta, Hyrylä 9 5.3.1 Hyrylä, Paijalantie, hidastetöyssyt 9 5.3.2 Hyrylä, Paijalantie/Nummenväylä 10 6. Kellokosken tärinämittaukset 10 6.1 Kellokoski, linjat A ja B 10 6.2 Laskentatulokset, Kellokoski 11 6.3 Tulosten tulkinta, Kellokoski 11 Tuusulan Kunta - Tärinäselvitykset Hyrylä ja Kellokoski, Tuusula
TÄRINÄSELVITYKSET HYRYLÄ JA KELLOKOSKI 1 1. JOHDANTO Tämän selvityksen tavoitteena on ollut kartoittaa mittausten perusteella tieliikenteestä aiheutuvaa tärinää kahdella alueella, Hyrylässä ja Kellokoskella Tuusulassa. Tärinäselvitys on tehty Tuusulan kunnan toimeksiannosta. Yhteyshenkilönä tilaajan puolella on toiminut kaava-arkkitehti Asko Honkanen. Ramboll Finland Oy:ssä työn projektipäällikkönä on toiminut DI Jouko Noukka, raportoinnista ja mittauksista vastasi DI Jussi Kurikka-Oja. Mittaukset suoritti Ins.(AMK) Hannu Harmoinen. 2. LÄHTÖKOHDAT Tarkasteltavien kohteiden sijainti esitetään kuvissa 2.1 ja 2.2. Kuvat 2.1 ja 2.2 Kohteiden sijainti Suunnittelualueiden maaperä on Tuusulan kunnan toimittamien pintamaatietojen perusteella pääosin hiekka/soramoreenia Hyrylässä ja multamaata savikerroksen päällä Kellokoskella. Mittauksia varten Hyrylässä Paijalantielle asennettiin kolme väliaikaista hidastetöyssyä mittausten ajaksi. Mittauslinjat sijoitettiin hidasteiden kohdille. 3. TÄRINÄN ARVIOINTIIN LIITTYVÄ OHJEISTUS JA ME- NETTELYTAVAT 3.1 Yleistä VTT:n julkaisua "Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, VTT Working Papers 50, Espoo 2006 käytetään Suomessa yleisesti liikennetärinän arvioinnissa. Julkaisussa esitetään tärinän arviointimenettely kolmella eri tarkkuustasolla. Tuusulan Kunta - Tärinäselvitykset Hyrylä ja Kellokoski, Tuusula
TÄRINÄSELVITYKSET HYRYLÄ JA KELLOKOSKI 2 Arviointitasolla 1 tarkastelu perustuu kokemusperäisiin turvaetäisyyksiin, jossa huomioidaan maaperän ominaisuudet ja liikenteen tyyppi. Tarkastelulla selvitetään onko varsinainen värähtelytarkastelu lainkaan tarpeen. Arviointitaso 2 perustuu laskennallisiin arvoihin tai tarkistusluonteisiin tärinämittauksiin, jolloin liikenteen ja maaperän ominaisuudet voidaan ottaa tarkemmin huomioon. Arviointitasoa 2 suositellaan käytettäväksi, kun yleiskaavassa tai asemakaavassa rakentamista ohjataan yksityiskohtaisesti määrätyllä alueella ja arviointitason 1 perusteella alue on riskialuetta. Arviointitason 3 tarkastelu perustuu aina riittävän pitkäaikaisiin tärinämittauksiin. Tason 3 käyttöä tarvitaan, mikäli arviointitason 2 laskennallisella tarkastelulla ei saada riittävän luotettavaa kuvaa maaperän pystyvärähtelyn suuruudesta, tai halutaan rakentaa alueelle, jolla arviointitason 2 mukaan tärinä voi ylittää suositusarvon. 3.2 Arviointitason 1 mukainen arviointi Arviointitason 1 mukaiset turvaetäisyydet esitetään taulukossa 3.1. Jos suunniteltu asutus sijoittuu taulukon turvaetäisyyden ulkopuolelle, ei tarkempaa tärinäselvitystä tarvita. Taulukko 3.1 VTT:n ohjeen mukaiset turvaetäisyydet Suositeltava Pehmein maalaji Liikennetyyppi turvaetäisyys väylän alla 500 m Tavarajunaliikenne (3500 tn, 90 km/h) Pehmeä maa 200 m Pikajunaliikenne (140 km/h) Pehmeä maa 100 m Tavara- ja pikajunat Kova maa 100 m Raskas maantieliikenne (100 km/h, sileä) Pehmeä maa 100 m Hidastetöyssyt, raskas liikenne (40 km/h) Pehmeä maa 50 m Raskas katuliikenne (40 km/h, sileä) Pehmeä maa 15 m * Raskas maantie- ja katuliikenne (myös töyssyt) Kova maa * Ei koske väyliä, joilla on vain tilapäisesti raskasta liikennettä Koska tässä selvityksessä on tavoitteena tutkia aluetta tarkemmin, suoritetaan arviointi arviointitason 2 mukaisena. 3.3 Arviointitason 2 mukainen arviointi Arviointitason 2 mukaisessa tarkastelussa hyödynnetään mittauksia ja laskentamallia. VTT:n suosituksessa Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, VTT 2006 kumipyöräisten raskaiden ajoneuvojen aikaansaaman tärinän leviämiseen on hidastetöyssyillä käytetty lähteen (Watts & Krylov 2000) laskentamallia. Suosituksessa laskentamallia on laajennettu kuvamaan myös tien muita epätasaisuuksia. Laskentamallilla voidaan arvioida maanpinnan pystysuuntaisen heilahdusnopeuden maksimiarvoa. 3.3.1 Tärinän pystysuuntaisen heilahdusnopeuden arviointi Laskentamalli perustuu kaavaan v, 0,006 (1) Kaavassa esiintyvät parametrit ovat: a on epätasaisuuden suurin arvo, millimetreinä g maaperäkerroin p epätasaisuuden leveys (p = 1, jos epätasaisuus osuu molempien pyörien alle, p = 0,75, jos se osuu vain toisen pyörän alle) v ajoneuvon nopeus, km/h Tuusulan Kunta - Tärinäselvitykset Hyrylä ja Kellokoski, Tuusula
TÄRINÄSELVITYKSET HYRYLÄ JA KELLOKOSKI 3 r x M tarkastelupisteen etäisyys epätasaisuudesta, m maaperästä riippuva eksponentti, jolla huomioidaan tärinän vaimentuminen vahvistuskerroin tärinän siirtymiselle maasta rakennukseen. Taulukoidut arvot maaperäkertoimelle g ja eksponentille x esitetään taulukossa 3.2. Taulukko 3.2 Taulukoidut arvot maaperäkertoimelle ja maaperäeksponentille Erilaisille tyypillisille epätasaisuuksille suosituksessa esitetään taulukossa 3.3 esitetyt arvot. Taulukko 3.3 Epätasaisuuskertoimia Tarkasteltavassa kohteessa laskenta tehtiin seuraavilla arvoilla: Tässä selvityksessä käytetään seuraavia laskentaparametreja: Maaperäkertoimena g, ja eksponenttina x käytetään Hyrylässä taulukoitua arvoa hiekalle ja soralle (g = 0,3, x = -0,75) ja Kellokoskella kovalle savelle (g = 0,5, x = -1,05) Liikenteen nopeutena v käytetään Hyrylässä 30 km/h, Kellokoskella 80 km/h. Epätasaisuuden suurin arvo a, tutkitaan tilanteet uudelle päällysteelle (2 mm), kuluneelle päällysteelle (3 mm) ja reikiintyneelle päällysteelle (8 mm). Epätasaisuuden leveytenä p käytetään arvoa 1. Vahvistuskertoimena M käytetään lukuarvoa 2. Tuusulan Kunta - Tärinäselvitykset Hyrylä ja Kellokoski, Tuusula
TÄRINÄSELVITYKSET HYRYLÄ JA KELLOKOSKI 4 3.3.2 Tärinähaitan arviointiperusteet v w,95 Tärinän aiheuttamaa mahdollista haittaa asuinmukavuudelle maankäytön suunnittelussa arvioidaan tunnusluvun perusteella. Tunnusluku perustuu yksittäisten liikennetapahtumien suurimpiin värähtelyn tehollisarvoihin ja niiden perusteella laskettuun keskiarvoon ja hajontaan seuraavasti: v = 15 suurimman yksittäisen tapahtuman keskiarvo + 1,8 x 15 suurimman yksittäisen tapahtuman w,95 hajonta. Tilastollisesta luonteesta johtuen se voidaan tarkasti määrittää vain pitkäaikaisten mittausten avulla. Arviointitason 2 mukaisessa tarkastelussa tehollisarvo (ja tunnusluku) voidaan arvioida kohdan 3.3.1 mukaan lasketun pystysuoran heilahdusnopeuden maksimin pohjalta kertomalla maksimitaso luvulla 0,4 0,6, riippuen värähtelyn dominoivasta taajuudesta. Tässä tarkastelussa käytetään kerrointa 0,5. Tunnusluvun perusteella rakennuksille on annettu suositus rakennusten värähtelyluokituksesta, joka esitetään taulukossa 3.4. Taulukko 3.4 Rakennusten värähtelyluokitus häiritsevyyden arvioinnissa Värähtely- Kuvaus v (mm/s) luokka värähtelyolosuhteista w, 95 Hyvät asuinolosuhteet A 0,10 (Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä) Suhteellisen hyvät asuinolosuhteet B (Ihmiset voivat havaita värähtelyt, 0,15 mutta ne eivät ole häiritseviä) Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa C (Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä 0,30 häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä) Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla D (Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä 0,60 häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä) Rakennusten vaurioriskin arvioimiseen on olemassa VTT:n ohje Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen. Ohjeen perusteella määritellään tärinän aiheuttaman heilahdusnopeuden resultantin huippuarvo, jonka perusteella tehdään alueen värähtelyluokitus. Värähtelyluokitus on esitetty taulukossa 3.5. Tässä selvityksessä sovelletaan luokituksessa esitettyjä värähtelyluokituksia vaurioriskin kannalta, vaikka tarkasteltavana on tieliikenteestä aiheutuva tärinä. Taulukko 3.5. Rakennusten värähtelyluokitus vaurioriskin arvioinnissa Värähtelyluokka Kuvaus värähtelyolosuhteista Heilahdusnopeuden resultantin huippuarvo v B (mm/s) V Kohonneen tärinäalttiuden alue, vauriot mahdollisia. 3 H Vähäisen tärinäalttiuden alue, haitat mahdollisia. 1-3 E Haitat epätodennäköisiä 1 Tuusulan Kunta - Tärinäselvitykset Hyrylä ja Kellokoski, Tuusula