KERHOKESKUS Hallituksen kertomus toiminnasta 2010 Kerhokeskus - koulutyön tuki ry
Sisällys TOIMINTA-AJATUS...3 ARVOT...3 KASVATUKSEN KEHITTÄJÄ...4 SUOTUISAA KEHITYSTÄ JA UHKIA TOIMINTAYHMPÄRISTÖSSÄ...4 OSALLISUUS LUO HYVINVOINTIA: TOIMINTAPERIAATTEEMME...5 Kerhokeskuksen toiminnan painopistealueet 2010-2020...5 OPETUKSEN JA KASVATUKSEN KEHITTÄMINEN FOKUKSENA...6 LAPSEN JA NUOREN OIKEUS OSALLISUUTEEN MYÖS KOULUYHTEISÖSSÄ...7 TIETEELLISEN LUKUTAIDON KAUTTA TIETOISTEN VALINTOJEN TEKIJÄKSI...8 MEDIALUKUTAIDON KEHITTÄMINEN...9 YRITTÄJÄMÄISELLÄ ASENTEELLA OTE ELÄMÄSTÄ...9 VERKOSTOITUVAA VIESTINTÄÄ JA KOTISIVU-UUDISTUS...10 TOIMISTO JA HALLINTO...10
Kehitystyön vuosi 2010 TOIMINTA-AJATUS Kerhokeskus - koulutyön tuki ry edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja kehittymistä. Se on jäsenjärjestöjensä muodostama lapsi- ja nuorisotyön palvelujärjestö, joka toimii opetuksen ja kasvatuksen alalla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kerhokeskus kehittää ja tuottaa palveluja ja sisältöjä kerho- ja opetustoimintaan aamu- ja iltapäivätoimintaan harrastetoimintaan. ARVOT Me Kerhokeskuksessa toimimme oikeudenmukaisuuden, suvaitsevaisuuden ja erilaisuuden kunnioittamisen edistämiseksi rehellisesti, avoimesti ja eettisesti. Me toimimme yhdessä onnellisen ja ympäristöstä vastuuta ottavan ihmisyyden puolesta. 3
KASVATUKSEN KEHITTÄJÄ Kerhokeskus on nuorisotyön, nonformaalin ja formaalin kasvatuksen kehittämiskeskus, joka uudistaa, linjaa ja arvioi oppimisympäristöjen kehittämistä kumppaninaan vahva asiantuntijaverkosto. Sen laadukas palveluvalikoima sisältää monialaisia ja -kanavaisia toimintamalleja. Koulu on alueensa toimintakeskus, jossa järjestetään monipuolista kerhotoimintaa. Jokaiselle oppilaalle taataan mahdollisuus osallistua kerhotoimintaan säännöllisesti. Kerhoja ohjaavat opettajat ja muut asiantuntijat. SUOTUISAA KEHITYSTÄ JA UHKIA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Kerhokeskuksen ominta toimintaympäristöä ovat koulut. Toimialamme näkökulmasta koulujen toiminta on kehittynyt erittäin suotuisaan suuntaan, kun koulun kerhotoiminnan resurssit on tällä hallituskaudella turvattu opetuksenjärjestäjille myönnetyillä valtion erityisavustuksilla. Niiden turvin mahdollisuuden kerhoharrastukseen tarjoaa jo 98 % Manner-Suomen opetuksenjärjestäjistä. Kerhokeskukselle on tärkeintä, että kaikille lapsille ja nuorille turvataan mahdollisuus pitkäjänteiseen harrastuneisuuteen turvallisessa ympäristössä, innostuneiden ja pätevien ohjaajien toimesta. Samaan aikaan kunnat etsivät säästöjä jälleen kerran lasten ja nuorten palveluista, ensisijaisesti yleissivistävästä koulusta. Yhteiskunnallisesti ollaan tekemässä taas samoja virheitä, kuin edellisen taantuman aikana, jolloin tehdyt leikkaukset lasten ja nuorten palveluista näkyvät heikentymisenä hyvinvointi-indikaattoreissa, kuten mielenterveydessä. Huolenaiheena onkin, että koulun kokonaiskehitys taantuu, kun kehitysusko nujerretaan säästötoimin. Tässä tilanteessa olisi ensiarvoisen tärkeää kehittää koulujen toimintakulttuuria ja oppimisympäristöajattelua modernimpaan suuntaan. Tällöin myös toiminnallinen yhteistyö ja mahdollisuudet resurssien käytön tehostamiseen esimerkiksi hallintokuntien yhteistyötä lisäämällä kilpistyvät, vaikka lasten ja nuorten asiat tulisi ymmärtää eri hallintoviranomaisten yhteisenä asiana, nk. elinkaariajattelun mukaisesti. Tämä koskee niin kansallista kuin paikallista tasoa. Riskeistä ja uhkatekijöistä huolimatta on tärkeää, että harrastusmahdollisuuksien ja nuorten kuulemisen ja osallistumismahdollisuuksien tärkeys ymmärretään itseisarvoksi ja kansallista lapsi- ja nuorisopolitiikkaa sekä koulutuspolitiikkaa kehitetään holistisesti. Lähestyvien eduskuntavaalien teemoitteluun on saatava näitä koskevia avauksia. Myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen tulee olemaan keskeinen linjaus paitsi koulutusjärjestelmän, myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. Kerhokeskuksen on toiminnassaan otettava laajemmin kantaa lapsi- ja nuorisopolitiikan sekä koulutuspolitiikan kehittämiseen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta samaan aikaan, kun koulun kerhotoiminnan kautta saadut harrastusmahdollisuudet on saatava vakiinnutettua. 4
OSALLISUUS LUO HYVINVOINTIA: TOIMINTAPERIAATTEEMME Kerhokeskus edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Se turvaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia kasvaa henkisesti ehyiksi ja itsetuntoisiksi, ajatteleviksi, kriittisiksi ja ongelmanratkaisukykyisiksi ihmisiksi, joilla on edellytykset ja mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluiksi aina itseään koskevissa asioissa ikäkautensa mukaisesti. Osallisuus luo hyvinvointia. Luodakseen edellytyksiä osallisuudelle, Kerhokeskus edistää lasten ja nuorten sosiaalisia valmiuksia ja luovan ja kriittisen ongelmanratkaisun taitoja. Kerhokeskuksen kaikissa hankkeissa ja toimenpiteissä noudatetaan samoja toimintaperiaatteita. Ne ovat: verkostoituminen ja yhteistyö osallisuutta ja osallisuuden kehittymistä tukevien menetelmien ja työtapojen käyttäminen ja kehittäminen monialaisuus; soveltuvuus nonformaaliin ja osin formaaliin opetukseen ja kasvatukseen koulussa ja nuorisotyössä kansallinen yhdenvertaisuus; Kerhokeskuksen työn tulokset ovat vaikuttavia ja hyödynnettävissä kaikkialla Suomessa alueellisen tasa-arvon periaatetta kunnioittaen. Kerhokeskuksen sisällöllistä erityisosaamisalaa on nonformaalin kasvatuksen pedagoginen kehittäminen ja kerhotoimintaan liittyvät rakenteelliset ja sisällölliset laatutekijät. Näiden lisäksi erityisosaamisaloiksi on valittu teema-alueita, joita kehittämällä osallisuutta tukevat luovuuden, kriittisen ajattelun ja päättelyn taidot ja valmiudet vahvistuvat. Näitä ovat osallisuuskasvatuksen lisäksi erityisesti yrittäjyyskasvatus, tiedekasvatus ja mediakasvatus sekä taidekasvatuksen erityisteemat. Kerhokeskus tuottaa koulutusjärjestelmän ja nuorisotyön tueksi laadukkaita sisältöaineistoja. Kerhokeskuksen toiminnan painopisteet 2010 2020 1. Kerhokeskus toimii kasvatuksen sisältöjen sekä nuorisotyön kehittäjänä, jonka erityisosaamista on nonformaalin kasvatuksen pedagogiikka ja formaalin kasvatuksen aihekokonaisuuksien tuki. 2. Kerhokeskus turvaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden osallistua kerhotoimintaan. 3. Kerhokeskus edistää lasten ja nuorten hyvinvointia kehittämällä ja monipuolistamalla osallisuutta tukevia toimintatapoja ja työmuotoja. Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava mahdollisuus kehittyä omien taipumustensa ja mielenkiintonsa mukaisen harrastuksen parissa myös kouluympäristössä. 4. Kerhokeskus kehittää sisältöjä, jotka tukevat koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuuria. Kerhot ovat oppimisympäristöjä, joilla on positiivisia vaikutuksia koulun toimintaan. 5
5. Kerhokeskus tuottaa ja kehittää koulutusjärjestelmän ja nuorisotyön tueksi kansallisia rakenteellisia toimintamalleja, jotka luovat edellytykset toiminnan laadulle ja hallintokuntien yhteistyölle. 6. Kerhokeskuksen henkilöstö muodostuu asiantuntijoista, joiden ammatillinen kehittyminen taataan ja hyvinvointiin panostetaan. OPETUKSEN JA KASVATUKSEN KEHITTÄMINEN FOKUKSENA Vuonna 2010 Kerhokeskus on toiminut kerhotoiminnan ja nonformaalin kasvatuksen alalla työskentelevien tahojen yhteistyöverkostojen tiivistämiseksi. Etenkin koulussa toimivat järjestöt OAJ, Kerhokeskus, Koululiikuntaliitto, Suomen Vanhempainliitto ja Förbundet Hem och Skola ovat tiivistäneet yhteistyötään. Vuonna 2010 Kerhokeskuksen toiminta oli keskittynyt koulutusjärjestelmään, erityisesti perusopetuksen kehittämistä koskevaan työhön. Välineinä ovat olleet laajan yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot sekä 16.4.2010 järjestetty Peruskoulu 2020 -seminaari koulutusjärjestelmän asiantuntijoille ja päättäjille. Kerhokeskus kutsui seminaariin huippuasiantuntijat PhD Tony Wagnerin Harvardin yliopiston Change Leadership Groupista ja PISA:n luonnontieteellisen kysymyspatteriston pääarkkitehdin PhD Rodger Bybeen. Seminaarin vaikuttamistavoitteet onnistuivat hyvin: tuntijakotyöryhmän esityksessä olevat kansalaisen taidot ovat yhdensuuntaiset seminaarin mission kanssa. OAJ:n, Suomen Vanhempainliiton, Koululiikuntaliiton ja Förbundet Hem och Skolan kanssa päätettiin yhteisistä vaikuttamistavoitteista ja -kampanjasta tulevaan hallitusohjelmaan. Koulun kerhotoiminnan kehittämisessä painopisteenä oli löytää rakenteita ja toimintatapoja, joilla opettajaksi opiskelevat ja kolmannen sektorin toimijat saadaan kerhotoiminnan järjestäjiksi ja toteuttajiksi. Yhteistyössä OAJ:n, SOOL:n, opettajankoulutuslaitosten, MLL:n, 4H-liiton, PTK ry:n ja lukuisten muiden toimijoiden kanssa järjestettiin koulutustilaisuuksia, seminaareja ja infoja eri puolilla Suomea. Koulun kerhotoiminnan laatusuosituksiksi tuotettu julkaisu Koulun kerhotoiminta; hyvinvointia lapsen ja nuoren elämään jaettiin opetus- ja sivistystoimen johtajille, kerhotoiminnan kehittämisverkostoille ja tulevan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tuntijakoa pohtineelle työryhmälle. Keskeisenä välineenä kehittämistoiminnassa oli Kerhonetti-portaali. Sen yhteyteen luodun sähköisen alustan toimivuutta kerhotoiminnan alueellisena ilmoitustauluna (ns. harrastelukkari-malli) kokeiltiin Suur-Herttoniemen alueella Helsingissä. Malli on hyvä, mutta työläs ja edellyttää kunnan tai kaupungin toimijan aktiivista päivitystä. Kerhokeskus pyrki kehittämään myös omaa alueellisen työn toimintamalliaan rakentamalla yhteistyötä alueyhdyshenkilöiden sekä Koululiikuntaliiton ja Terveys ry:n aluetoimijoiden välille. Erityisesti aluekoordinaattori-tyyppinen työnkuva näyttää lupaavalta alueellisten verkostojen kokoamisen näkökulmasta. 6
LAPSEN JA NUOREN OIKEUS OSALLISUUTEEN MYÖS KOULUYHTEISÖSSÄ Kerhokeskuksessa osallisuus ymmärretään kokemuksena ja tunteena kuulluksi ja huomioiduksi tulemisesta. Oppilaiden vaikuttamisella on oltava kouluyhteisössä toimivat ja systemaattiset rakenteet, resursseja ja koulutuksen järjestäjän tuki toiminnalle. Rakenteet antavat todellista mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin omassa kouluyhteisössään erityisesti kerhotoiminnassa ja oppilaskuntatoiminnassa. Osallisuutta tuetaan kehittämällä toiminnallisia malleja ja vaikuttamalla lasten parissa kouluissa toimivien aikuisten myönteisiin asenteisiin. Vuonna 2010 keskeisiä kehittämiskohteita oli yhdessä Lasten Parlamentin Säätiön kanssa aloitettu oppilaskuntahanke. Siinä kartoitetaan, missä laajuudessa peruskoulujen oppilaskunnat toimivat ja tekevät yhteistyötä muiden alueellisten lasten ja nuorten demokratiahankkeiden tai -toimintojen kanssa. Yhteistyössä olivat mukana myös Nuorten Akatemia, MLL, OPH, OAJ ja SUHO. Hanketta jatketaan 2011. Myös Nuorten Parlamentilla oli täysistuntonsa 16.4.2010. Istuntopäivään osallistui noin 300 oppilasta ja 100 ohjaajaa. Kaikkiaan nuoria oli mukana noin 1000. Istunnon lisäksi Nuorten Parlamentilla oli aluetilaisuuksia ja se osallistui OPH:n liikennekasvatuksen nuorisopaneeliin, Allianssin äänioikeusikärajakeskusteluun sekä chattasi IRC-galleriassa ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista. Yhteistökumppaneina olivat eduskunnan lisäksi mm. Helsingin nuorisoasiainkeskus, Allianssi, Suomen Lukiolaisten Liitto, Sakki, Osku ja Saku. Nuorten Parlamentin istuntoon tulleet kysymykset luokiteltiin ja analysoitiin, ja analyysi annettiin jatkokäsittelyyn Nuoralle, lapsiasiavaltuutetulle ja SLP:lle. Kerhokeskus on konkreettisten toimenpiteiden ohella aktiivinen tiedon tuottaja nuorten osallisuuteen liittyvissä teemoissa ja käy aktiivista keskustelua erilaisissa kehittämisverkostoissa. Keskeinen työtapa on myös tieteellisten artikkelien tuottaminen. Järjestämällä Hyvän Toveruuden Kilpaa Kerhokeskus kannustaa nuoria positiivisten sosiaalisten taitojen harjoitteluun. Vuonna 2010 aloitettiin yhteistyö Suomen Lions-Liiton kanssa. Tavoitteena on, että kilvasta tulisi koko lukuvuoden kestävä teema kouluissa ja Leijonat toimisivat alueellisina viestinviejinä. Yhteistyössä päästiin varovaiseen alkuun. Kaikkiaan Hymy-veistosten välitysmäärä oli 7 708 kpl (noin 400 kpl edellisvuotta enemmän). 7
TIETEELLISEN LUKUTAIDON KAUTTA TIETOISTEN VALINTOJEN TEKIJÄKSI Tieteellinen lukutaito avaa nuorille mahdollisuuden itsenäisesti päätellä ja harkita kohtaamiensa asioiden, ilmiöiden ja väittämien todenperäisyyttä. Tieteellinen lukutaito on edellytys kriittiselle päättelylle, joka on keskeinen 2000-luvun avaintaito. Tiedekasvatuksen osa-alueessa Kerhokeskuksen pääyhteistökumppanit ovat Heureka, LUMA-keskus, Tekniikan Museo, Suomen Akatemia ja Tekniikan Akateemisten liitto. Kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppanien, kuten NSTA:n, kanssa tehtiin kehittämistyötä tiedekasvatuksen yhtenäisen käsitteistön ja kansallisten painopisteiden löytämiseksi. Tuloksena on idullaan oleva kansallinen tiedekasvatuksen verkostohanke TieKas. Kerhokeskus edistää tiedeharrastuneisuutta tarjoamalla tiedekerhosisältöjä koulun kerhojen aiheeksi sekä järjestämällä Tutki-Kokeile-Kehitä -kilpailua. Kilpailulla kannustetaan hahmottamaan maailmaa tieteellisen ongelmanasettelun ja -ratkaisujen kautta. Vuonna 2011 kilpailuun saapuneista 39 loppukilpailutyöstä lopputapahtumaan ja raadin arvioitaviksi kutsuttiin 15 työtä. Lisäksi järjestettiin yhdeksän Tietobreikkiä, joissa nuorilla on mahdollisuus tavata huippututkijoita ja vaihtaa heidän kanssaan ajatuksia. Tietobreikeissä nuoria oli mukana noin 1000. Lisäksi tuetaan lahjakkaiden nuorten tiedeharrastuneisuutta järjestämällä Millenium Youth Camp -leiriä ja Millenium Youth Forum -tilaisuutta. Kesäkuussa 2010 järjestetylle leirille osallistui 30 nuorta, joista 10 suomalaista ja 20 muualta maailmasta. Youth Forumissa reilut 330 nuorta pääsi tapaamaan Millenium -palkinnon voittajaa. Suomalaisen Ruokakulttuurin Edistämisohjelman osana tuotettiin ja toteutettiin tiedekerhomallilla Aistien ruokamaailmaan/sinnrikt i Matvärlden -oppimateriaali perusopetuksen kouluille. Sen tueksi tehtiin koulustusdiasarja ja oppilaan diat. Heurekassa keväällä 2011 avautuva näyttely pohjautuu osin Kerhokeskuksen oppimateriaaliin. 8
MEDIALUKUTAIDON KEHITTÄMINEN Medialukutaito on tärkeä kansalaistaito. Mediaympäristö muuttuu jatkuvasti ja sen tulkinta vaatii jatkuvaa uudelleen orientoitumista ja yhteistyöverkostoja. Kerhokeskus on ollut mukana luomassa koulutuspoliittisia asiakirjoja mediakasvatuksen näkökulmasta sekä avaavia materiaaleja yhteistyössä järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat mm. OKM,OPH, Mediakasvatusseura, Koulukinoyhdistys, Helsingin kaupungin Mediakeskus ja Pelastakaa Lapset. Vuonna 2010 työskenneltiin sisällön tuottamiseksi opettajille ja opetuksen järjestäjille suunnattuun mediakasvatuksen ikäkausitavoitteita avaavaan asiakirjaan Mediataitojen oppimispolku perusopetuksessa. Laajan asiantuntijatyöryhmän työn tuloksena syntyvä aineisto ilmestyy alkuvuonna 2011. YRITTÄJÄMÄISELLÄ ASENTEELLA OTE ELÄMÄSTÄ Yrittäjyys ymmärretään laajana käsitteenä. Kyse on elämänhallinnan, vuorovaikutuksen ja itsensä johtamisen taidoista, kyvystä innovaatioihin ja muutosten kohtaamiseen. Yrittäjyyden edistäminen nähdään yhteiskunnallisesti merkittävänä ja yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen on nostettu keskeiseksi osa-alueeksi opetusta ja koulutusta koskevissa strategia-asiakirjoissa. Kerhokeskus on ollut mukana kehittämistyössä, jota tehdään verkottuneena muiden yrittäjyyskasvatustoimijoiden kanssa synergiaetuja hyödyntäen. Yrittäjyyskasvatukseen liittyvän kehittämistoiminnan ongelmana on ollut, että synergiaetuja on ollut vaikeaa hyödyntää, jolloin toimenpiteet ja tulokset ovat jääneet hajanaisiksi ja kansallinen vaikuttavuus on jäänyt vaatimattomaksi. Kehittämistyötä tehdään Kerhokeskuksessa viisivuotisella (2008 2012) hankerahoituksella ja ESR-rahoituksella. Keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat Yksityisyrittäjäin Säätiö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Turun yliopisto, Turun normaalikoulu, mutta yrittäjyyskasvatuksen kenttä toimii muutoinkin laajasti verkottuneena. Yksityisyrittäjäin Säätiön tuella yrittäjyyskasvatuksen pitkäjänteinen kehittäminen on ollut mahdollista. Sen myötä ovat tulleet suuret kehittämishankkeet mahdollisiksi. Yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa kehitetään Yrittäjyyskasvatuksen mittaristoa opettajien itsearvioinnin työkaluksi ja Turun yliopiston kanssa alkoi Yrittäjyyskasvatuksen virtuaalisen oppimisympäristön kehittämishanke Yvistä energiaa, joka tähtää opettajankoulutuksen kehittämiseen. YVI:ssä Kerhokeskuksen vastuuna on pedagoginen kehittäminen sekä toimijoiden verkostojen kokoaminen. Mittariston pilottiversio on valmiina, mittaristo valmistuu keväällä 2011. Yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen liittyy laaja tieteellinen julkaisutyö. Vuosittain useita artikkeleita julkaistaan alan tieteellisissä julkaisusarjoissa. Kerhokeskus aloitti oman kehittämistyötä linjaavan tieteellisen antologian kokoamisen syksyllä 2010. Valmistuessaan se kokoaa tiedekasvatuksen nykyistä pedagogista ja didaktista pohjaa. Yritys Hyvä -kirjoituskilpailu on Kerhokeskuksen yrittäjyyskasvatuksen teema-alueen lippulaiva ja tavaramerkki. Tähän, Suomen suurimpaan kirjoituskilpailuun osallistuu vuosittain yli 20 000 nuorta. Loppukilpailuun osallistui 1078 nuorta. Mukana oli ensi kertaa myös ryhmätyösarja. 9
VERKOSTOITUVAA VIESTINTÄÄ JA KOTISIVU-UUDISTUS Kerhokeskus tekee tiivisti yhteistyötä muiden lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi työskentelevien järjestöjen kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Terveys ry:n ja Koululiikuntaliiton kanssa julkaistiin ensimmäinen opettajille järjestöjen palveluja kokoava Open Omena -liite Opettajalehdessä syyslukukauden alussa. Kotisivujen uudistustyö aloitettiin. TOIMISTO JA HALLINTO Kerhokeskuksen jäsenyys on tullut kiinnostavaksi uusillekin oranisaatioille: Vuosikokouksessa hyväksyttiin Kerhokeskuksen uudeksi jäsenjärjestöksi Sydkustens landskapsförbund. Yhdistyksen jäsenjärjestöjä ovat Finlands Svenska Lärarförbund rf Förbundet Hem och Skola i Finland rf Koululiikuntaliitto KLL ry Luokanopettajaliitto ry Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry Opetus- ja Sivistystoimen asiantuntijat OPSIA ry Suomen Harjoittelukoulujen Opettajat ry Sydkustens landskapsförbund rf Terveys - Hälsan ry Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV ry. Lisäksi Opetushallituksella on puhe- ja läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Työryhmät Yhdistyksellä on kolme työryhmää: puheenjohtajisto, palkkaustyöryhmä ja hallintotyöryhmä. Puheenjohtajisto tukee toiminnanjohtajaa operatiivisissa asioissa, strategisessa suunnittelussa ja henkilöstöasioissa. Palkkaustyöryhmä vastaa palkkaohjelman laadinnasta ja palkkojen kilpailukykyisyyden tarkastelusta. Hallintotyöryhmä pohtii toimivalta-asioita, Hyvän Toveruuden Kilvan ja Hymy-veistosten käyttöoikeuksia ja muita esiin nousevia hallituksen päätöksen edellyttäviä hallintoasioita. Vuosikokous ja hallitus Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 26. maaliskuuta. Hallitus kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Puheenjohtaja: linjanjohtaja Outi Salo, Helsingin kaupungin Opetusvirasto 10