RUOTSILAN-KIKKERLÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAA- VAN MUUTOS (KIIKKA)

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SASTAMALAN KAUPUNKI RUOTSILAN-KIKKERLÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAA- VAN MUUTOS (KIIKKA) 404-D1863 1.8.2012

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy I 404-D1863 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 2 TIIVISTELMÄ... 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 2.2 Asemakaava... 2 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 2 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö... 3 3.1.3 Alueen maaperä... 5 3.1.4 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.5 Suojeltavat rakennukset... 9 3.1.6 Arkeologia...11 3.1.7 Arkeologian täydennysinventointi...12 3.1.8 Meluselvityksen keskeiset tulokset...14 3.1.9 Tärinäselvityksen keskeiset tulokset...15 3.1.10 Maanomistus...15 3.1.11 Palvelut...16 3.1.12 Yhdyskuntatekninen huolto...16 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset...16 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet...16 3.2.2 Maakuntakaava...16 3.2.3 Yleiskaava...17 3.2.4 Asemakaava...17 3.2.5 Rakennusjärjestys...18 3.2.6 Pohjakartta...18 3.2.7 Tonttijako ja rekisteri...18 3.2.8 Rakennuskiellot...18 3.2.9 Aluetta koskevat selvitykset ja suunnitelmat...18 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...18 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve...18 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset...18 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö...18 4.3.1 Osalliset...18 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt...19 4.3.3 Viranomaisyhteistyö...19 4.4 Asemakaavan tavoitteet ja suunnitteluvaiheisiin saatu palaute...19 4.4.1 Kunnan lähtötavoitteet...19 4.4.2 Laadittujen selvitysten myötä tulleet tavoitteet...19 4.4.3 Viranomaisyhteistyö ja suunnitteluvaiheisiin saatu palaute...20 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS...21 5.1 Kaavan rakenne...21 5.1.1 Mitoitus...21 5.1.2 Korttelialueet...21 5.1.3 Virkistys ja suojelu...21 5.1.4 Palvelut...22 5.1.5 Muut alueet...22

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy II 404-D1863 5.1.6 Vesihuolto...22 5.2 Kaavan vaikutukset...23 5.2.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...23 5.2.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön...24 5.2.3 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen...24 5.3 Kaavamerkinnät ja määräykset...25 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...28 6.1 Nimistö...28 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus...28 6.3 Toteutuksen seuranta...28 LIITTEET Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2008 Liite 2: Meluselvitys, Promethor Oy 2008 Liite 3: Tärinäselvitys, Promethor Oy 2008 Liite 4: Luontoselvityksen maastokäyntimuistio, FCG 2008 Liite 5: Liikenneverkko, FCG 2008 Liite 6: Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun 24.9.2008 muistio Liite 7: Maiseman ja rakennetun ympäristön tarkastelu, FCG 2009 Liite 8: Valmisteluvaiheen kehityskuvat 2009 VE1, VE2 ja VE3 (pienennökset A4-koossa) Liite 9: Valmisteluvaiheen kehityskuvien vastineraportti 30.9.2010 Liite 10: Vesihuollon verkko, FCG 2010 Liite 11: Kikkerlän arkeologinen selvitys, FCG Kalle Luoto 2.5.2011 Liite 12: Ehdotusvaiheen lausunnot ja vastineet 13.2.2012 Liite 13: Ehdotusvaiheen jälkeisen viranomaisneuvottelun 9.3.2012 muistio MUUT KAAVAA KOSKEVAT ASIAKIRJAT Arkeologinen inventointi, Mikroliitti Oy 2002 Arvokkaat maisema-alueet (Maisema-aluetyöryhmän mietintö, YM 1993) Rakennettu kulttuuriympäristö (Museovirasto 2010) Kokemäenjoen yläjuoksun maisema (2001). Kannen kuva: Näkymä Jonsan suunnasta etelään Kikkerläntielle.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 1 (28) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Ruotsilan-Kikkerlän asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavan päiväys: 1.8.2012 Alueen määrittely: Asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Kiikan kaupunginosan Kikkerlän kylän (524) tiloja 1:62, 2:13, 2:46, 2:50, 2:65, 2:67, 3:6, 3:11, 3:14, 3:15, 3:22, 3:23, 3:58, 3:60, 3:66, 3:67, 3:68, 3:69 sekä osia tiloista 3:36 ja 3:70, osia Kiikanojan kylän (522) tiloista 1:30, 2:67, 6:66 ja 9:26 sekä Ruotsilan kylän (538) tilaa 1:146. Asemakaavan muutos koskee Sastamalan kaupungin Kiikan Kikkerlän kylän (524) osaa korttelista 801 ja Ruotsilan kylän (538) korttelia 802 ja osaa korttelista 801. Asemakaavalla kumotaan osa korttelin 802 asemakaavasta sekä korttelien 803 ja 804 asemakaavat. Kaavan laatijat: Osoite: Helena Ylinen, arkkitehti SAFA YKS-305 Pekka Seppänen, ympäristöins. AMK Aloitusvaihe: Juha Mäkelä, FM FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1 33200 TAMPERE Puhelin: 010 4090 Sähköposti: helena.ylinen@fcg.fi Projektinumero: 404-D1863 Vireilletulo: 14.2.2007 Kaupunginhallitus hyväksynyt:

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 (28) 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Sastamalan kaupungissa Kiikan Kikkerlän ja Ruotsilan kylissä, Kikkelänjoen varrella ja rautatien pohjoispuolella. Alue rajoittuu etelästä rautatiehen, lännestä hautausmaa-alueeseen ja peltoon, idästä avoimeen peltomaisemaan. Kaava-alueen ja Kokemäenjoen välissä on kulttuurihistoriallisesti ja kyläkuvallisesti arvokas Ruotsilan kartanoalue, ja länsipuolella maakunnallisesti arvokas Kiikan kirkko. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus muutettavalla asemakaavakartalla. Kaava esitetään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi syksyllä 2012. Ehdotusvaiheen jälkeinen viranomaisneuvottelu MRL pidettiin 9.3.2012. Kaavaehdotukseen saatujen lausuntojen huomioon ottamiseksi tehtiin arkeologinen täydennysinventointi (FM Kalle Luoto 2.5.2011) ja rakennustutkijan tarkentava maastokäynti (FM Jari Heiskanen 27.10.2011). Kaavaehdotus oli nähtävillä 27.10.-29.11.2010. Valmisteluvaiheen kolme kehityskuvavaihtoehtoa olivat nähtävillä 2009. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu MRL 66 pidettiin 24.9.2008. Aloite kaavan laatimisesta tuli Äetsän kunnalta, jossa asiaa käsiteltiin kunnanhallituksessa 5.2.2007 ja 24.9.2007. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat Sastamalan kaupungin Kiikan Kikkerlän ja Ruotsilan kylien korttelit 801 ja 817-820 sekä maaja metsätalousaluetta, maisemallisesti arvokasta peltoaluetta, maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, yhdyskuntateknisen huollon aluetta sekä katualuetta. Asemakaavalla kumotaan alueen itäpuolelle jäävä osa vuoden 1991 rakennuskaavasta. Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3 (28) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö Asemakaava ja asemakaavan muutos laaditaan Sastamalan Kiikan taajamaan, Ruotsilan- ja Kikkerlänkyliin. Osassa aluetta on voimassa vuoden 1991 rakennuskaava, joka on teollisuusaluetta ja asuinpientalojen korttelialuetta. Asemakaavalla poistetaan suunnittelualueen itäpuolelle jäävä osa vuoden 1991 rakennuskaavasta (teollisuusaluetta). Alueen kaavoituksessa otetaan huomioon mm. arvokas kulttuurimaisema, rakennettu kulttuuriympäristö, teollisuus sekä auto- ja junaliikennemelu. Kaavan tavoitteena on ohjata rakentamista kulttuuriympäristöarvot huomioiden. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä on maakunnallisesti arvoka Kiikan kirkko ja Kokemäenjoen varressa kulttuurihistoriallisesti ja kyläkuvallisesti arvokas Ruotsilan kartanoalue. Kiikka kuuluu eteläboreaaliseen lounaismaan metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen ja Satakunnan eliömaakuntaan. Suunnittelualueeseen kuuluu viljelyksiä, rakennettua ympäristöä ja niiden liepeiden metsäsaarekkeita ja niittyjä. Alueen luonnonympäristö on vahvasti ihmistoiminnan leimaamaa, varsinaisia luonnontilaisia elinympäristöjä alueella ei ole. Alueella on vain pari yhtenäisempää metsäsaareketta, muutoin puusto koostuu pihapiirien ja niiden liepeiden puustosta, joka on vaihtelevaa iäkästä havu- ja lehtipuustoa. Metsäsaarekkeissa kasvaa varttunutta vanhaa kuusikkoa sekapuunaan mänty, koivu, harmaaleppä ja pihlaja. Pensaskerroksessa kasvaa em. puiden taimia sekä vadelmaa, punaherukkaa ja taikinamarjaa. Kenttäkerroksen lajistossa sekoittuu mustikkatyypin tuoreen kankaan lajisto sekä kulttuuri- ja niittylajisto: mustikka, puolukka, metsäalvejuuri, käenkaali, koiranheinä, harakankello, voikukka, rönsyleinikki, pujo, pelto-ohdake, nurminata, nurmilauha, metsälauha, syyskeltano, sarjakeltano, niittynätkelmä, nurmitädyke, siankärsämö, nokkonen, ahomansikka, puna-apila ja niittyleinikki. Suunnittelualueen halki virtaa viljelysten reunustamana Kikkelänjoki, jonka varret ovat pääasiassa avoimet. Jokivarressa kasvaa paikoin pajupensaikkoa sekä puita ja puuryhmiä kuten hieskoivua, harmaaleppää, pihlajaa, raitaa ja terttuseljaa. Joentörmillä kasvaa korkeakasvuista kulttuurivaikutteista kostean joenvarsiniityn lajistoa: mesiangervo, pelto-ohdake, pujo, nokkonen, timotei, järviruoko, peltosaunio, rantakukka, maitohorsma, karhun- ja koiranputki, siankärsämö, rönsyleinikki, voikukka, vadelma, hiirenvirna, peltopillike, peltoukonnauris, peltokanankaali ja peltonenätti. Pelloilla sijaitsevien pienten kivikasojen sekä sarkaojien laidoilla kasvaa pensastona muutamia katajia sekä tavanomaista niitty- ja rikkakasvilajistoa eli juolavehnää, timoteitä, pujoa, niittynätkelmää, leskenlehteä, voikukkaa, peltopillikettä, pelto-ohdaketta ja peltosauniota. Suunnittelualueella suoritetun maastokäynnin yhteydessä alueella havaittua eläinlajistoa ovat naakka, sinisorsa (Kikkelänjoella), fasaani, tilhi ja metsäjänis. Luontoselvityksen maastokäyntimuistio on selostuksen liitteenä 4.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 4 (28) Kuva 2. Suunnittelualueen halki virtaava Kikkelänjoki, näkymä pohjoiseen. Kuva 3. Suunnittelualueella sijaitsee yksi arvokas luontokohde, Kikkelänjoki (1). Arvokas perinnebiotooppikohde (2) lukeutui suunnittelualueeseen kaavan valmisteluvaiheessa, mutta aluerajausta pienennettiin ehdotusvaiheeseen edettäessä.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 5 (28) Kuva 4. Arvokas perinnebiotooppikohde suunnittelualueen itäpuolella, näkymä pohjoiseen. Pikkukuvassa kohteella kasvava ketoneilikka. 3.1.3 Alueen maaperä Suunnittelualueen maaperä on pääosin savi-/ hiesumaata (sininen värimerkintä). Alueen savipitoisuus on keskimäärin 5-6 %. Osa alueen maaperästä on karkeaa hietaa (vaaleanruskea väri). Kuva 5. Ote alueen maaperäkartasta. (Maataloudellinen maaperäkartta)

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 6 (28) 3.1.4 Rakennettu ympäristö Kaava-alue lukeutuu kokonaisuudessaan valtakunnallisesti arvokkaaseen Kokemäenjoen maisema-alueeseen. Alueen länsiosa rajoittuu Kiikan taajamaan, jossa sijaitsee maakunnallisesti arvokas Kiikan kirkko (RKY 1993), joka rakennettiin vuosina 1806-07 Matti Åkergrenin johdolla. Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee rautatie ja seututie. Muilta osin alue rajautuu peltoaukeisiin. Kikkerläntien varrella on Jonsan tila, mäkitupalaisasutusta, muutamia pientaloja ja kaksi toimivaa teollisuusyritystä. Ruotsilantien varressa sijaitsevan Kikkerlän kylätontin ympäristö on säilynyt osin tiiviinä ja sokkeloisena ja siellä sijaitsee myös maatila ja Yli-Pappilan päärakennus. Osa alueen pientaloista on tyhjillään tai kesäasuntoina. Kikkerlän mäkitupa-asutus lienee rakentunut 1800-luvulta lähtien (ks. seuraavassa Senaatinkartta v. 1907). Alueen teollistuminen 1900-luvun alkupuolella ja Pori-Tampere -rautatien rakentaminen 1895 on vaikuttanut vahvasti mäkitupa-alueen myöhempään rakentumiseen. Ruotsilan kartano ja Kokemäenjoen ylittänyt lossi sijoittuvat lähelle Kikkerlän kylää sen kaakkoispuolelle. Mäkitupalaisasutus, siihen liittyvät jälleenrakennuskauden asuinrakennukset ja Yli-Pappila muodostavat alueella kaksi paikallisesti arvokasta aluekokonaisuutta, joiden yhtenäisyyden ja tunnuspiirteiden säilymistä tulisi tukea alueen korjaus- ja uudisrakentamisen avulla. Arvoalueiksi on rajattu Kikkerlän kylätonttiin liittyvä metsäsaarekkeeseen rakentunut maatalouteen ja kylän varhaiseen teollisuuteen liittynyt pienasutus. Kokonaisuuteen kuuluvien rakennusten arvokkaita ja yhtenäisyyttä tuovia piirteitä ovat maisemakokonaisuudelle alisteinen sijainti ja hillitty yleisilme, pienimittakaavaisuus, harjakattoisuus, puurakenne, puuverhoilu, pystyvuoraus, punainen tai harmaa tiili- tai huopakatto, mm. punamulta- tai keltamultasävyt valkoisin ikkunapuittein, pienet umpikuistit, pihapiirien talousrakennusten pieni koko ja niiden alisteisuus päärakennuksille. Yhtenäisten aluekokonaisuuksien rajaukset määriteltiin kaavakartalle rakennustutkijan maastokäynnillä 27.10.2011, FM Jari Heiskanen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Kuva 6a. Kikkerläntien vartta lännestä katsottuna. Keskellä Kalliopolku, oikealla Unto Korpelan katu. Kuva 6b. Kikkerläntien vartta lännestä katsottuna. Keskellä entinen valimo, äärimmäisenä oikealla Yli-Pappila.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 7 (28) Kuva 7. Karttaote vuoden 1907 mittauksiin perustuvasta venäläisestä topografikartasta ns. Senaatinkartasta. Lähde: Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, Sarja: Ib. Senaatin kartasto, XVII-XVIII 18-19, Suodenniemi. Mittaus v. 1907. KA. Kiikka -nimen alla näkyy Kikkerlän mäkitupa-asutus. Alueen teollistuminen 1900-luvun alkupuolella ja rautatien (1895) rakentaminen on vaikuttanut vahvasti mäkitupa-alueen myöhempään rakentumiseen. Ruotsilan kartano ja Kokemäenjoen ylittänyt lossi sijoittuvat myös lähelle Kikkerlän kylää.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 1.8.2012 Kuva 8 a-b. Kikkerläntie 40 ja 42. Kuva 8 c-d. Kalliopolku 4. Kuva 8 e-f. Kikkerläntien eteläpää. 8 (28) 404-D1863

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 9 (28) 3.1.5 Suojeltavat rakennukset Kaava-alueella sijaitsee kaksi kohdetta Jonsa ja Yli-Pappila, jotka osoitetaan sr-1 merkinnällä (Kulttuurihistoriallisin, rakennushistoriallisin ja/tai kaupunkikuvallisin perustein suojeltava rakennus). JONSA, 988-413-3-68 Pääosin ennen 1900 lukua valmistunut rakennusryhmä Kikkerläntien varrella. Rakennusryhmän rakennushistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo on paikallisesti ja myös valtakunnallisesti arvokas. Lisäksi rakennuksilla on huomattava maisemallinen arvo. Jonsa sijaitsee keskellä avointa viljelymaisemaa, pienen mäen päällä. Rakennusryhmä on selänteen laella kulkevan nauhamaisen kylärakenteen jatkoa. Kuvat 9 a-b. Jonsan päärakennukset

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 1.8.2012 10 (28) 404-D1863 YLI-PAPPILA, 988-413-2-19 Arviolta 1900-luvun alussa rakennettu Yli-Pappila on perinteinen kaksiasuntoinen puutalo, jonka ympäristöstä voidaan edelleen havaita kylämäinen yleisilme ja yhteisöllinen pihapiiri. Päärakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan (mm. kaksoiskuisti). Piharakennuksia ei ole säilynyt. Kuva 10 a. Yli-Pappila luoteen (valimon) suunnasta. Kuva 10 b. Yli-Pappila Ruotsilantieltä kaakosta. Etualan voimakkaasti muokatulla piha-alueella ei ole säilynyt lähialueella sijaitsevan rautakautisen kalmiston rakenteita. Kuva 10 c. Yli-Pappilan rakennuttaneen Aaro Kaukosen rukkitehdas, joka sijaitsi nykyisen valimon paikalla 1937-1951, kunnes paloi perustuksiaan myöten.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 11 (28) 3.1.6 Arkeologia Mikroliitti Oy:n 2004 tekemässä muinaisjäännösinventoinnissa kaava-alueelta löytyi kolme muinaisjäännöstä: 1. ÄETSÄ 19 KIKKELÄNMÄKI SELVEN Rauh.lk: 2 Ajoitus: rautakautinen Laji: hautaus Kartta: 2121 04 KIIKKA x: 6802 08 y: 2435 19 z: 61 p: 6808 75 i: 3274 64 Tutkijat: Salo U 1950 inventointi, Hirviluoto A-L 1985 tarkastus, Raike E 1986 kaivaus Sijainti: Kiikan kirkon itäpuolella, Kikkelänjoen itäpuolella, rautatien varressa, sen pohjoispuolella kulkevan kylätien varressa. Huomiot: Rautakautinen polttokenttä- ja ruumiskalmisto. Kalmisto sijaitsee tilan pihamaalla, jonka reunoilla on suuria kiviä ja joka muodostaa jonkinlaisen terassin. Pihamaan etelä-kaakkoispuolella maa viettää melko jyrkästi eteläkaakkoon. 1644 maakirjakartan mukaan Kikkerlän kylätontti olisi sijainnut tämän paikan tuntumassa. 2. ÄETSÄ 29 YLI-TUINA Rauh.lk: 2 Ajoitus: kivikautinen Laji: asunta Kartta: 2121 04 x: 6802 46 y: 2434 40 z: 63 ±1 m, p: 6809 16 i: 3273 87 Tutkijat: Jussila T 2004 inventointi Löydöt: KM 34469, 150 g, 11 kpl, kvartsi-iskoksia, Jussila T 2004, diar. 21.5.2004, joukossa kolme ydintä. Sijainti: Paikka sijaitsee 450 m Kiikan kirkosta pohjois-luoteeseen, peltoharjanteen laella, Kikkelänjoen länsirannalla, joesta 90-100 m. Paikan ääripäät: x 6802422 y 2434430, x 6802510 y 2434338. Huomiot: Laaja asuinpaikka jyrkähkösti jokiuomasta kohoavan peltoharjanteen päällä. Maaperä on savinen siltti. Löytöjä 140 m matkalta. Paikan rajaus on karkea arvio löytöjen ja topografian perusteella. 3. ÄETSÄ 49 JONSA. Rauhoitusluokan 3 kohdetta ei merkitä kaavakarttaan muinaismuistokohteena. Rauh.lk: 3 Ajoitus: kivikautinen Laji: löytö Kartta: 2121 04 x: 6802 51 y: 2434 86 z: 59+-1 m p: 6809 19 i: 3274 33 Tutkijat: Jussila T 2004 inventointi Löydöt: KM 34480, 1 kpl, kvartsi-iskoksia, Jussila T 2004, diar. 21.5.2004, pellosta.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 12 (28) Sijainti: Paikka sijaitsee Kiikan Kikkelässä, Kikkelänjoen itäpuolella 160 m, Kikkeläntien itäpuolella 50 m, Jonsan talon eteläpuolella olevan mäen pohjoispuolisella peltorinteellä. Huomiot: Peltorinteestä yksi selkeä kvartsi-iskos. Kuivasta pellosta ei enempää havaintoja. Paikalla saattaa olla kivikautinen asuinpaikka. Kuva 11 a. Muinaisjäännösten sijainnit. Numeroa 49 (rauhoitusluokka 3) ei merkitä muinaisjäännöskohteena kaavaan. 3.1.7 Arkeologian täydennysinventointi Kaavaehdotukseen saatujen lausuntojen huomioon ottamiseksi Sastamalan kaupunki tilasi FCG:ltä arkeologisen täydennysinventoinnin (FM Kalle Luoto 2.5.2011, raportti on selostuksen liitteenä 11). Inventoinnissa täydennettiin aiempia inventointitutkimuksia. Selvityksessä tarkasteltiin Kikkerlän kylän historiallista tonttimaata ja Kikkelänmäki Selven nimellä tunnettua rautakautista kalmistoa. Tutkimuksessa ei tehty kaivaustutkimuksia. Muinaisjäännösinventoinnin tuloksena pystyttiin rajaamaan aiempaa tarkemmin muinaisjäännösten Kikkelänmäki Selven ja Kikkelä (Kikkerlä) sijainti. Havaintojen ja maaston topografian perusteella on todennäköistä, että Ruotsilantien ja teollisuusalueen välillä on säilynyt arkeologisesti merkittäviä maakerroksia ja rakenteita (ks. seuraava kartta).

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 13 (28) Kuva 11 b. Kartta inventointikohteista ja muinaisjäännöksistä. MK 1:2000. (Kalle Luoto, FCG 2012. Alkuperäinen kartta: Sastamalan kaupunki). Karttaan on merkitty rasterilla ja numerolla 1 tunnetun muinaisjäännöksen Kikkelänmäki Selven (mj. rek. tunnus 988010019) rajaus. Numerolla 1a kuvataan kalmiston tuhoutunutta osaa. Numerolla 2 on kuvattu maasto- ja arkistotietojen perusteella Kikkerlän kylä. Merkinnällä 2a on kuvattu muinaisjäännöksen todennäköisesti tuhoutuneet osat (asuinrakennusten alla olevat alueet).

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 14 (28) 3.1.8 Meluselvityksen keskeiset tulokset Kaava-alueelle on v. 2008 laadittu ympäristömeluselvitys Promethor Oy:n toimesta. Tulosten tarkastelussa suunnittelualueen olosuhteita arvioidaan seuraavasti: Suoritettujen melulaskentojen perusteella suunnittelualueen länsi- ja pohjoisosat soveltuvat hyvin asuinrakentamiseen ilman meluntorjuntaa. Suunnittelualueen itäosa ei sovellu asuinrakentamiselle, sillä piha-alueiden yöajan ohjearvo 45 db ylittyy vielä merkittävän meluntorjunnankin jälkeen. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat alueen itäosassa suuria, mutta vaatimus on hyvällä suunnittelulla saavutettavissa. Suunnittelualueen länsi- ja pohjoisosissa julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat korkeintaan 26 db eli alhaiset. Kuva 12. Päiväajan keskiäänitaso LAeg.7-22. Nykyinen tilanne v. 2008. Promethor Oy.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 15 (28) 3.1.9 Tärinäselvityksen keskeiset tulokset Suunnittelualueelle on v. 2008 laadittu tärinäselvitys Promethor Oy:n toimesta. Johtopäätöksissä suunnittelualueen olosuhteita arvioidaan seuraavasti: Mittaustulosten perusteella tie- ja raideliikenne ei aiheuta alueelle suunniteltuihin rakennuksiin vaurioriskiä. Asumisviihtyvyyden kannalta määritetty tunnusluku v w,95 ei ylitä suositusarvoa, kun tien ja rakennuksen väliin jätetään mittauslinjan D alueella vähintään 15 metrin suoja-alue. Mittauslinjojen C ja E kohdilla suoja-alueen tulee olla 6 m. Mittauslinjojen A ja B pisteissä tunnusluku v w,95 ei ylittänyt suositusarvoa. Tärinäsignaaleista arvioitu runkomelutaso ei ylitä missään mittauspisteessä suositusarvoa L ASmax 35 db. 3.1.10 Maanomistus Kuva 13. Tärinäselvityksen mittauslinjojen A-E likimääräiset sijainnit. Alueen maanomistajia ovat yksityiset ja kaupunki.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 16 (28) 3.1.11 Palvelut 3.1.12 Yhdyskuntatekninen huolto Alueen käytettävissä ovat kävelyetäisyydellä Kiikan keskustan monipuoliset palvelut. Etäisyys Pehulan palveluihin on noin 6 km ja Sastamalan keskustan palveluihin noin 10 km. Kaupungin vesihuollon verkko kattaa lähes koko alueen. 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 3.2.2 Maakuntakaava Alue on valtakunnallisesti arvokasta Kokemäenjoen maisema-aluetta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava 26.11.2001 voimaan tulleiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Alueidenkäyttötavoitteiden kohdassa kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat annetut yleis- ja erityistavoitteet tulee erityisesti huomioida suunnittelutyössä. Erityistavoitteiden mukaan mm. viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit tulee huomioida alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Kiikka kuuluu Pirkanmaan maakuntakaava-alueeseen. Maakuntakaava on valtioneuvoston hyväksymä 29.3.2007. Maakuntakaavassa alue on maatalousaluetta (MY), jolla on erityisiä ympäristöarvoja ja teollisuusaluetta (T). Alueella on myös MAv merkintä, jolla tarkoitetaan että alue on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Alueen lounaispuolella, alueen ulkopuolella sijaitsee akm 280 merkinnällä varustettu Kiikan kirkko, joka on maakunnallisesti arvokas ja on rakennushistoriallisesti arvokas. Suunnittelualue on rajattu punaisella maakuntakaavakarttaan. Kuva 14. Ote maakuntakaavasta.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 17 (28) 3.2.3 Yleiskaava Taajama-alueiden ja Kokemäenjokilaakson oikeusvaikutukseton osayleiskaava on vahvistettu Pirkanmaan ympäristökeskuksessa 30.8.2002. Alueella on maa- ja metsätalousalue, merkittävä kulttuurimaisema (MT /m), ympäristöhäiriötä aiheuttamaton teollisuuden alue (TY) ja pientalovaltainen korttelialue (AP). Alueella ovat myös yksi muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös (sm) ja yksi rakennussuojelukohde (sr). Suunnittelualue on rajattu punaisella. Kuva 15. Ote yleiskaavasta. 3.2.4 Asemakaava Pääosalla alueesta ei ole asemakaavaa. Alueen itäosan rakennuskaava on vahvistettu 22.10.1991. Alue on teollisuusrakennusten korttelialuetta (TT) ja pieneltä osin erillispientalojen korttelialuetta (AO). Kuva 16. Ote vanhasta asemakaavasta.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 18 (28) 3.2.5 Rakennusjärjestys 3.2.6 Pohjakartta 3.2.7 Tonttijako ja rekisteri 3.2.8 Rakennuskiellot Alueella on voimassa Sastamalan kaupungin rakennusjärjestys. Kartta-aineistona käytetään 1:2000 karttaa. Pohjakartta on tarkistettu vuonna 2010 ja se hyväksytään kaavan hyväksymisen yhteydessä. Alue on Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä kiinteistörekisterissä. Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. 3.2.9 Aluetta koskevat selvitykset ja suunnitelmat Arkeologinen inventointi, Mikroliitti Oy 2002 Meluselvitys, Promethor Oy 2008 Tärinäselvitys, Promethor Oy 2008 Luontoselvityksen maastomuistio, FCG Finnish Consulting Group Oy 2008 Liikenneverkkotarkastelu, FCG Finnish Consulting Group Oy 2008 Maisematarkastelu, FCG Finnish Consulting Group Oy 2009 Rakennetun ympäristön selvitys, FCG Consulting Group Oy 2009 Vesihuollon tarkastelu, FCG Finnish Consulting Group Oy 2010 Arkeologinen täydennysinventointi, FCG Finnish Consulting Group Oy 2011 Rakennustutkijan maastokäynti, FCG Finnish Consulting Group Oy 2011 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tavoitteena oli päivittää vanhentunutta teollisuusalueen rakennuskaavaa 1991 ja osoittaa uusia asuintontteja mahdollisuuksien mukaan. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Aloite kaavoituksen laatimisesta tuli Äetsän kunnalta. Kaavaa käsiteltiin Äetsän kunnanhallituksessa 5.2.2007 ja 24.9.2007. 4.3.1 Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat: alueen ja lähiympäristön maanomistajat ja asukkaat kuntalaiset Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan liitto Pirkanmaan ely-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Tampereen aluepelastuslaitos / Sastamalan yksikkö Sastamalan perusturvayhtymä

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 19 (28) Sastamalan hallintokunnat Kiikan kyläyhdistys ry. muut osalliset Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa. 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3.3 Viranomaisyhteistyö Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 65 ja MRA 27 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin 27.9.2008 ja se oli nähtävillä keväällä 2009. Sastamalan tekninen lautakunta käsitteli valmisteluvaihetta 26.2.2009 ja asetti valmisteluvaiheen kolme kehityskuvaa nähtäville 11.3. - 25.3. 2009 väliseksi ajaksi. Tähän liittyvä yleisötilaisuus pidettiin 17.3.2009. Sastamalan kaupunginhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen 11.10.2010 ( 319) nähtäville 27.10.-29.11.2010 väliseksi ajaksi. Kaava esitetään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi v. 2012. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu MRL 66 pidettiin 24.9.2008 (ks. muistio liitteenä). Valmisteluvaiheen kehityskuvista pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Ehdotusvaiheeseen saatiin maakuntamuseon ja ELY-keskuksen lausunnot (vastineraportti on selostuksen liitteenä 12). Ehdotusvaiheen jälkeinen viranomaisneuvottelu pidettiin 9.3.2012 (muistio liitteenä 13). 4.4 Asemakaavan tavoitteet ja suunnitteluvaiheisiin saatu palaute 4.4.1 Kunnan lähtötavoitteet Asemakaavalla oli alun perin tarkoitus: - turvata kulttuurimaiseman arvot Kikkelänjoen ympärillä - osoittaa alueelle asumiseen tarkoitettuja tontteja kulttuurimaiseman arvot huomioiden - muuttaa kaava Kikkerlän kylän pientalovaltaisella alueella vastaamaan paremmin nykyistä tilannetta - muuttaa alueen itäosassa oleva teollisuusalue asumisen käyttöön Alueen erityyppisistä osista (3 toisistaan poikkeavaa alueen osaa) tuli laatia useampi vaihtoehto (valmisteluvaiheen kehityskuvina), jotka olivat alueen erityisarvot huomioiden toisistaan selvästi poikkeavia. 4.4.2 Laadittujen selvitysten myötä tulleet tavoitteet Luonnonsuojelullisesti arvokas kohde suunnittelualueella on Kikkelänjoki, joka on paikallista arvoluokkaa oleva luonnon monimuotoisuutta ylläpitävä elementti ja toimii samalla luontaisena ekologisena käytävänä. Joenvarret suositellaan säilytettäväksi rakentamattomina ja jokitörmien luontainen kasvillisuus suositellaan säilytettäväksi. Joenvarren kasvillisuus estää eroosiota sekä sitoo pelloilta valuvien pintavesien sisältämiä ravinteita sekä kiintoainetta. Meluselvityksen perusteella todettiin ettei alueen itäosan teollisuusaluetta voida lähtötavoitteiden mukaisesti osoittaa asumiselle. Itäisin osa tästä alueesta rajattiin pois ehdotusvaiheesta ja kaava kumotaan tältä osin. Osa teollisuusalueesta jätettiin mukaan suunnittelualueeseen.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 20 (28) 4.4.3 Viranomaisyhteistyö ja suunnitteluvaiheisiin saatu palaute Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu MRL 66 pidettiin 24.9.2008 Pirkanmaan ympäristökeskuksessa (ks. muistio liitteenä). Edellytettyjä asioita oli mm. maisemaselvitys, joka laadittiin keväällä 2009 (ks. liite). Asemakaava todettiin laadittavan kaksivaiheisena siten, että valmisteluvaiheessa asetetaan nähtäville kehityskuvat, joista edetään kaavaehdotukseen. Valmisteluvaiheen kehityskuvista pyydettiin lausunnot (ks. vastineraportti liitteenä). Valmisteluvaiheen kolme kehityskuvaa olivat nähtävillä 11.3.-25.3. 2009. Pirkanmaan maakuntamuseo antoi niistä lausuntonsa, jossa kiinnitettiin huomiota mm. arkeologisen inventoinnin päivitystarpeeseen, mikäli Jonsan eteläpuoliselle pellolle osoitetaan asuinpientalotontteja (ks. vastineraportti liitteenä) Ehdotusvaiheeseen edettäessä päätettiin rajata kaavan uudet rakentamisalueet siten, etteivät ne aiheuta arkeologisen inventoinnin päivitystarvetta (Äetsä 49 Jonsa). Maiseman ja rakennetun ympäristön selvityksen pohjalta merkittiin kaavaehdotukseen Jonsan ja Yli-Pappilan päärakennukset paikallisesti arvokkaaksi rakennusperinnöksi merkinnällä sr-1. Muuttamis- tai korjaustoimenpiteisiin ryhdyttäessä edellytetään maakuntamuseon lausuntoa. Ehdotusvaiheeseen saatiin lausunnot Pirkanmaan ELY-keskukselta ja Pirkanmaan maakuntamuseolta. Lausunnoissa esiin tuotujen asioiden selvittämiseksi laadittiin arkeologinen täydennysinventointi ja tehtiin rakennustutkijan maastokäynti, joiden perusteella lausunnoissa edellytetyt korjaukset on pyritty mahdollisimman hyvin huomioimaan kaavassa. Ehdotusvaiheen jälkeisessä viranomaisneuvottelussa 9.3.2012 maakuntamuseo pyysi vielä tarkentamaan arkeologisen inventoinnin tuloksia ja kulttuuriympäristön arvoalueen ominaispiirteitä ja ELY-keskus pyysi leventämään teollisuusalueen ja pellon välistä istutusvyöhykettä. Valmisteluvaiheen kehityskuvista saadut mielipiteet Valmisteluvaiheen yleisötilaisuudessa 17.3.2009 esiteltiin kolme kehityskuvaa. Niistä saatiin nähtävillä oloaikana 9 mielipidettä, joissa on yhteensä 20 allekirjoitusta sekä Kiikan kyläseuran kanta (ks. vastineraportti liitteenä). Kiikan kyläseura ry painotti Kokemäenjoen kulttuurimaiseman merkitystä suunnittelualueella ja pyysi harkitsemaan täydennysrakentamisen sijainteja. Liitteenä olleessa Kiikan kyläsuunnitelmassa oli havainnollistettu kyläseuran ja sen tiedossa olevien maanomistajien tavoitteet. Kyläsuunnitelmassa kaavaehdotuksen aluetta koski ainoastaan Jonsan eteläpuolisen pellon muodostama maisematila ja sen reunojen säilyttäminen nykyisellään. Tämä on otettu kaavaehdotuksessa huomioon. Mielipiteissä keskeisimpänä seikkana esiintyi huoli näkymien säilymisestä Kikkerläntien itäpuolen rinteestä alas länteen Kikkelänojan laakson peltomaisemaan. Tämä on otettu kaavaehdotuksessa huomioon. Esitettävät uudet rakennusalat sijaitsevat nykyisiä 6-7 metriä alempana, jolloin näkymäyhteydet jokilaaksoon säilyvät hyvinä. Ulkoilureitin varaamista Kikkerläntieltä kirkon suuntaan pidettiin hyvänä, koska sitä voidaan ulkoilun lisäksi käyttää myös turvallisena koulu- ja asiointireittinä Kiikan keskustaan. Ehdotusvaiheen muistutukset Kaavaehdotukseen saatiin yksi kirjallinen muistutus, jonka pohjalta kaavaan lisättiin yksi tontti Kikkerläntien varteen.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 21 (28) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Korttelialueet 5.1.3 Virkistys ja suojelu Kaava-alueen pinta-ala on 45,6 hehtaaria. Tästä asuinkortteleita on noin 5,2 ha maatilojen talouskeskusten korttelialuetta noin 1,8 ha maa- ja metsätalousaluetta on noin 0,8 ha maisemallisesti arvokasta peltoaluetta on noin 24,8 ha maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja on noin 3 ha teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia on noin 7,9 ha katu- ja liikennealuetta noin 2,1 ha yhdyskuntateknisen huollon aluetta noin 0,02 ha Kaavaehdotuksessa on osoitettu 23 asuinpientalotonttia (AP) ja 2 maatilojen talouskeskusta (AM). Mikäli näissä asuisi keskimäärin 2 henkilöä taloutta kohti, alueen väestömäärä olisi noin 50 henkilöä. Alueella on lisäksi viisi teollisuustonttia (TY), joista kaksi on uusia ja joihin saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Osoitetuista asuinpientalotonteista Kikkerläntien, Kalliopolun ja Unto Korpelan kadun varressa sijaitsee 11 nykyistä rakennuspaikkaa ja 7 uutta. Ruotsilantien varrella sijaitsee 5 nykyistä rakennuspaikkaa. Nykyisistä rakennuspaikoista osa on loma-asuntokäytössä tai huonokuntoisia ja tyhjillään. Uusien ohjeellisten pientalotonttien koko on noin 1500 m². Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu asuinpientalojen korttelialuetta AP, maatilojen talouskeskusten aluetta AM ja teollisuusrakennusten korttelialuetta TY, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Asuinpientalotonteilla rakennustehokkuus e on 0,20. Kerrosluku on 1 u ½ tai 1 u 3/4. Kikkerläntieltä Kikkelänjoen ylitse Kiikan keskustan ja kirkon suuntaan on osoitettu maakunnallinen ulkoilureittiyhteys, joka jatkuu kaava-alueen läpi myös koilliseen. Kikkelänjokea ympäröivät peltoalueet on osoitettu maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi (MA). Kikkelänjoki reunavyöhykkeineen merkitty maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Kaava-alueen luoteisosassa on kivikautinen asuinpaikka Yli-Tuina. Asuinpaikka sijaitsee kohoavan peltoharjanteen päällä, noin 100 m Kikkelänjoesta. Kaava-alueen eteläosassa on rautakautinen polttokenttä- ja ruumiskalmisto, Kikkelänmäki Selven, joka sijaitsee Ruotsilankyläntien varrella sijaitsevan tontin pihamaalla sekä Kikkelän historiallinen kylänpaikka. Muinaismuistot on merkitty alueen osaksi, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (sm).

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 22 (28) 5.1.4 Palvelut 5.1.5 Muut alueet 5.1.6 Vesihuolto Alueen käytettävissä ovat kävelyetäisyydellä Kiikan keskustan monipuoliset palvelut. Etäisyys Pehulan palveluihin on noin 6 km ja Sastamalan keskustan palveluihin noin 10 km. Kaavassa on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon aluetta aluetta ET (pumppaamo) ja katualuetta. Uudet tontit on helposti liitettävissä alueen nykyiseen vesihuollon verkkoon (ks. liitekartta). Kuva 17. Ruotsilan-Kikkerlän asemakaava ja asemakaavan muutos (2012).

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 23 (28) 5.2 Kaavan vaikutukset 5.2.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Yhdyskuntarakenne ja palvelut Alueella on nykyisellään noin 20 asukasta. Osa nykyisistä kiinteistöistä on lomaasuntokäytössä tai tyhjillään. Kaavaehdotuksessa on osoitettu 2 maatilojen talouskeskusta (AM) ja 23 asuinpientalotonttia (AP), joista 7 on uutta. Mikäli näissä asuisi keskimäärin 2 henkilöä taloutta kohti, alueen väestömäärä olisi noin 50 henkilöä. Uusi rakentaminen tukeutuu olevaan rakenteeseen ja tukee Kiikan palvelujen ja elinkeinoelämän elinvoimaisuutta. Liikenne Työpaikat Yhdyskuntatalous Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Katuverkon kapasiteetti riittää hyvin palvelemaan osoitettujen uusien tonttien liikennettä. Teollisuuden raskas liikenne ja liikenneturvallisuus tulee ottaa huomioon tonttiliittymiä ja kevyen liikenteen yhteyksiä suunniteltaessa. Alueella on kaksi suurehkoa toimivaa teollisuusyritystä. Kaava osoittaa nykyisten yritystonttien säilymisen alueella sekä mahdollisuuden kahden uuden rakentamiseen. Kaava-alueen halki kulkee vesijohto sekä jätevesiviemäri, johon kaavan toteuttamisen vaatimat uudet kunnallistekniset johdot voidaan liittää sujuvasti ja vähäisin kustannuksin. Alue lukeutuu valtakunnallisesti arvokkaaseen Kokemäenjoen kulttuurimaisemaan. Kaavan toteutuminen tukee Kiikan kirkon ja Ruotsilan kartanon kulttuuriympäristöarvojen säilymistä osoittamalla peltoaukeat avoimina säilyviksi ja poistamalla vanhassa rakennuskaavassa osoitettuja teollisuuskortteleita kaava-alueen itäosasta. Uusien teollisuustonttien peltomaiseman suuntaan rajautuviin sivuihin on osoitettu istutettavaa tai puustoisena säilytettävää aluetta, jotta tontin ja pellon väliin muodostuu uusi reuna. Peltomaiseman säilyminen avoimena on turvattu MA- ja MA-1-aluemerkinnöillä. Muinaisjäännöskohteet ja rakennetun ympäristön arvokohteet on otettu kaavassa huomioon. Kolme alueella sijaitsevaa muinaismuistolailla rauhoitettua kiinteää muinaisjäännöstä on rajattu kaavakartalle sm-alueina, joiden kaivaminen, peittäminen ja muu niihin kajoaminen on kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Niillä muinaisjäännösalueilla, jotka sijaitsevat AP-alueilla, on edellytetty, että lisärakentamisen mahdollisuuksien arviointi edellyttää arkeologisten koekaivausten suorittamista. Mäkitupalaisasutuksen säilymisen turvaamiseksi yhtenäiset rakennuskokonaisuudet on rajattu kulttuuriympäristön arvoalueiksi (ka), joiden kehityshistorian näkyminen maisemassa sekä kohteiden arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää. Korjaus- ja uudisrakentaminen tulee sopeuttaa alueen vanhaan rakentamistapaan ja ympäristöä hoitaa alueen kulttuuriympäristöarvot huomioiden. Arvokkaimmat rakennuskohteet, Jonsa ja Yli-Pappila on osoitettu suojeltaviksi sr-1- merkinnällä. Alueiden arvokasta rakennuskantaa ei saa purkaa. Rakennuksissa tehtävien muutos- ja korjaustoimenpiteiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti tai kaupunkikuvan kannalta arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. Kikkerläntien varteen osoitetut kuusi uutta pientaloa sijoittuu nykyisten rakennusten väleihin ja mittakaavaltaan ja sijainneiltaan niihin ja maisemaan sopeutuen. Uudisrakennukset on rakennusaloihin sisältyvillä nuolimerkinnöillä määrätty rakennettaviksi kiinni rakennusalan Kikkerläntien puoleiseen reunaan. Kikkelänjoen varren säilyminen rakentamattomana on turvattu siten että sinne ei ole osoitettu rakennusalaa.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 24 (28) Tekninen huolto Virkistys Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaavan osoittamat tontit ovat helposti liitettävissä oleviin teknisiin verkostoihin. Kikkelänjoen yli ja edelleen koilliseen on osoitettu maakunnallinen ohjeellinen ulkoilureittiyhteys. Rautatieliikenteen melualueella on osoitettu mahdollisuus nykyisten rakennuspaikkojen säilymiseen. Mikäli melualueelle rakennettavien uusien teollisuusrakennusten yhteyteen halutaan rakentaa asuntoja, ne tulisi melunsuojauksen maksimoimiseksi sijoittaa tonttien pohjoisosiin teollisuusrakennusten taakse. Kun melualueella sijaitsevia nykyisiä asuinkiinteistöjä korjataan tai sinne rakennetaan uusia, tulee melunsuojaustoimenpiteet ottaa huomioon Rautatieliikenteen aiheuttaman tärinän todettiin olevan niin vähäistä, ettei se aiheuta rakenteellisia vaurioita. Alueen teollisuusyritykset eivät saa aiheuttaa ympäristöhäiriötä. Sosiaalinen ympäristö / asumisen olosuhteet Kaava tarjoaa mahdollisuuden asumiseen maisemallisesti vetovoimaisessa kulttuuriympäristössä hyvien lähipalvelujen äärellä. Uudet asukkaat ja työpaikat tukevat yhteisön ja lähipalvelujen elinvoimaisuutta. 5.2.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Pohjavedet Luonnonsuojelu Valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön maisemapeltoalueet ja maisematilan reuna on otettu huomioon. Teollisuustonttien ja peltoalueen väliin on osoitettu istutusvyöhykettä uuden maisemareunan muodostamiseksi. Alueella ei ole merkitystä pohjavedenoton kannalta. Alueella on kaupungin vesihuollon verkko, johon uudet pientalot ja teollisuuskiinteistöt liitetään. Arvokkaat luontokohteet (Kikkelänjoki) on otettu huomioon. 5.2.3 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Liikenneturvallisuus Nykyiset Kikkerläntien varren yritykset sekä mahdolliset uudet Ruotsilantien varren yritykset tuottavat toiminnallaan työmatkaliikenteen ja raskaan liikenteen kuljetuksia. Kevyen liikenteen turvallisuus Kikkerläntien ja Ruotsilantien varsilla tulee ottaa huomioon. Ulkoilureittiä Kikkerläntieltä kirkon suuntaan voidaan ulkoilun lisäksi käyttää myös turvallisena koulu- ja asiointireittinä Kiikan keskustaan. Ihmisten elinolot ja terveys, ympäristön puhtaus Uusia asuinpientalojen tontteja ei ole osoitettu rautatien melualueelle. Mikäli nykyisiä asuntoja korjataan tai rakennetaan uusia, tulee rakenteellinen sekä pihojen melusuojaus ottaa huomioon. Rakennettaessa mahdollisia uusia asuntoja entisten teollisuuskiinteistöjen alueille, tulee varmistua maaperän puhtaudesta.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 25 (28) 5.3 Kaavamerkinnät ja määräykset ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE. Uudet päärakennukset tulee sijoittaa Kikkerläntien varteen. ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE. Rakennuksiin saa sijoittaa toimistotiloja. ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE. Uudis- ja täydennysrakentaminen tulee sovittaa alueen mittakaavaan. ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE. Rautatien melualueelle rakennettaessa rakenteellinen melusuojaus ja pihojen melusuojaus tulee ottaa huomioon. Muinaisjäännösalueilla lisärakentamisen mahdollisuuksien arviointi edellyttää arkeologisten koekaivausten suorittamista. MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN KORTTELIALUE. TEOLLISUUSRAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA TOIMINNAN LAADULLE ERITYISIÄ VAATIMUKSIA. Alueelle saa yhtä teollisuuskiinteistöä kohti sijoittaa myös yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. TEOLLISUUSRAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA TOIMINNAN LAADULLE ERITYISIÄ VAATIMUKSIA. Alueelle saa yhtä teollisuuskiinteistöä kohti sijoittaa myös yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Rautatien melualueelle rakennettaessa rakenteellinen melusuojaus ja pihojen melusuojaus tulee ottaa huomioon. YHDYSKUNTATEKNISTÄ HUOLTOA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN JA LAITOSTEN ALUE. ALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN. Alueella tehtävien muutos- ja korjaustoimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti tai kaupunkikuvan kannalta arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. MAA- JA METSÄTALOUSALUE. Alue tulee säilyttää puustoisena. Merkinnällä on osoitettu maisemallisesti tärkeä metsäalue. MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTOALUE. Alue tulee säilyttää avoimena peltona.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 26 (28) MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTOALUE. Alue tulee säilyttää avoimena peltona. Alueella saattaa sijaita muinaismuistolailla suojeltu kiinteä muinaisjäännös. MAA- JA METSÄTALOUSALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA. Alue tulee säilyttää rakentamattomana. Alueen luontoarvot tulee säilyttää. Merkinnällä on osoitettu paikallisesti arvokas ekologinen käytävä Kikkelänjoki. 3 M KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA KULKEVA VIIVA. KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA. OSA-ALUEEN RAJA. OHJEELLINEN ALUEEN TAI OSA-ALUEEN RAJA. OHJEELLINEN TONTIN/RAKENNUSPAIKAN RAJA. KORTTELIN NUMERO. KADUN, TIEN, KATUAUKION, TORIN, PUISTON TAI MUUN YLEISEN ALUEEN NIMI. ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIMMAN SALLITUN KERROSLUVUN. MURTOLUKU ROOMAILAISEN NUMERON JÄLJESSÄ OSOITTAA, KUINKA SUU- REN OSAN RAKENNUKSEN SUURIMMAN KERROKSEN ALASTA SAA KELLARI- KERROKSESSA KÄYTTÄÄ KERROSALALTAAN LUETTAVAKSI TILAKSI. TEHOKKUUSLUKU ELI KERROSALAN SUHDE TONTIN/RAKENNUSPAIKAN PIN- TA-ALAAN. RAKENNUSALA. NUOLI OSOITTAA RAKENNUSALAN SIVUN, JOHON RAKENNUS ON RAKENNETTAVA KIINNI. ISTUTETTAVA TAI PUUSTOISENA SÄILYTETTÄVÄ ALUEEN OSA. ISTUTETTAVA TAI PUUSTOISENA SÄILYTETTÄVÄ ALUEEN OSA. Teollisuustonteilla tulee huolehtia puustoisen reunavyöhykkeen muodostamisesta avoimen peltomaiseman suuntaan. Puulajeina tulee suosia peittäviä nopeasti kasvavia kotimaisia lajeja, kuten kuusi ja paju. OHJEELLINEN ULKOILUREITTI. Merkinnällä on osoitettu seudullinen ulkoilureittiyhteys. AJOYHTEYS.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 27 (28) JOHTOA VARTEN VARATTU ALUEEN OSA. Merkinnällä on osoitettu olemassa olevien vesijohtojen ja jätevesiviemäreiden sijainnit. OHJEELLINEN JOHTOA VARTEN VARATTU ALUEEN OSA. Merkinnällä on osoitettu uusien vesijohtojen ja jätevesiviemäreiden sijainnit. KATUALUEEN RAJAN OSA, JONKA KOHDALTA EI SAA JÄRJESTÄÄ AJONEU- VOLIITTYMÄÄ. KULTTUURIHISTORIALLISIN, RAKENNUSHISTORIALLISIN JA/TAI KAUPUNKIKUVALLISIN PERUSTEIN SUOJELTAVA RAKENNUS. Maankäyttö- ja rakennuslain 57.2. nojalla määrätään, että alueen arvokasta rakennuskantaa ei saa purkaa. Rakennuksessa tehtävien muutos- ja korjaustoimenpiteiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti tai kaupunkikuvan kannalta arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. Merkinnöillä on osoitettu Jonsan rakennukset (Kikkerläntie 72) sekä Yli-Pappila (Ruotsilankyläntie 9). MELUALUE. Valtioneuvoston yöohjearvon 45 db(a) mukainen rakenteellinen melusuojaus otetaan huomioon rakennettaessa asuinrakennuksia lähemmäs kuin 180 m radan nykyisestä keskilinjasta. Pihapiireihin tulee talousrakennusten ja aitojen avulla pyrkiä rakentamaan melutasoltaan valtioneuvoston päiväohjearvon 55 db(a) alittavaa ulkooleskelutilaa. ALUEEN OSA, JOLLA SIJAITSEE MUINAISMUISTOLAILLA RAUHOITETTU KIIN- TEÄ MUINAISJÄÄNNÖS. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Merkinnöillä on osoitettu : 1: Äetsä 19 Kikkelänmäki Selven, rautakautinen kalmisto, rauhoitusluokka 2. 2: Äetsä, Kikkelä (Kikkerlä), historiallinen kylänpaikka, rauhoitusluokka 2. 3: Äetsä 29 Yli-Tuina, kivikautinen asuinpaikka, rauhoitusluokka 2. KULTTUURIYMPÄRISTÖN ARVOALUE. Alueen kehityshistorian näkyminen maisemassa sekä kohteiden arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää. Korjaus- ja uudisrakentaminen tulee sopeuttaa alueen vanhaan rakentamistapaan ja ympäristöä hoitaa alueen kulttuuriympäristöarvot huomioiden. Merkinnällä on osoitettu Kikkerlän kylätonttiin liittyvä maatalouteen ja kylän varhaiseen teollisuuteen liittynyt pienasutus, jonka arvokkaita ominaispiirteitä ovat: maisemakokonaisuudelle alisteinen sijainti ja hillitty yleisilme, pienimittakaavaisuus, harjakattoisuus, puurakenne, pystyvuoraus, punainen tai harmaa tiili- tai huopakatto, talousrakennusten pieni koko. Yleismääräykset Alue lukeutuu valtakunnallisesti arvokkaaseen Kokemäenjoen kulttuurimaisemaan. Uudis- ja täydennysrakentaminen tulee toteuttaa kulttuurimaiseman arvot huomioon ottaen. Tonttijako on ohjeellinen.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 1.8.2012 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Nimistö 28 (28) 404-D1863 Katujen nimet ovat Kikkerläntie, Kalliopolku, Unto Korpelan katu ja Ruotsilantie. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Sastamalan kaupungin rakennusvalvonta valvoo toteuttamista rakennuslupamenettelyn kautta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hyväksynyt: Jani Sillanpää aluepäällikkö, FM, ins. AMK Laatinut: Helena Ylinen suunnittelupäällikkö, arkkitehti SAFA YKS-305 Pekka Seppänen ympäristöinsinööri AMK Kuva 18. Kiikan kirkko ympäristöineen, maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Näkymä Kikkerläntieltä uusien tonttien sijaintipaikalta peltoaukean ja Kikkelänjoen yli Kiikan keskustaan.