S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HUMPPILAN KUNTA SELOSTUS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.2.2015 P22086
SELOSTUS 1 (24) Seppänen Pekka 12.2.2015 Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 4 2 Tiivistelmä... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaavan tavoitteet... 5 3 Lähtökohdat... 5 3.1 Selvitys alueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö, maisema ja maaperä... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 8 3.1.4 Maanomistus... 8 3.1.5 Palvelut... 9 3.1.6 Yhdyskuntatekninen huolto, ajoyhteydet... 9 3.1.7 Liikenne... 9 3.1.8 Muinaismuistot... 10 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 11 3.2.1 Maakuntakaava... 11 3.2.2 Yleiskaava... 12 3.2.3 Asemakaava... 12 3.2.4 Rakennusjärjestys... 12 3.2.5 Päätökset, suunnitelmat, pohjakarttatilanne... 13 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 13 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 13 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 13 4.2.1 Osalliset... 13 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 13 4.2.3 Viranomaisyhteistyö... 14 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 14 4.4 Lausunnot, mielipiteet ja vastineet... 16 4.4.1 Valmisteluvaiheessa saatu palaute ja kaavoittajan vastineet... 16 4.4.2 Ehdotuksesta saatu palaute... 16 5 Asemakaavan kuvaus... 16 5.1 Aluevaraukset... 16 5.1.1 Korttelialueet... 16 5.1.2 Katu- ja liikennealueet... 16 5.1.3 Muut alueet... 16
SELOSTUS 2 (24) Seppänen Pekka 12.2.2015 5.2 Mitoitus... 17 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 17 5.3.1 Liikenne... 17 5.3.2 Maisemarakenne... 19 5.4 Kaavan vaikutukset... 21 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 21 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 23 5.4.3 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen... 24 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 24 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 24 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 24 6.2 Toteutuksen seuranta... 24 Liitteet Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Liite 2: Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio Liite 3: Outlet-kylän liikenneselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014) Liite 4: Valmisteluvaiheen vastineraportti Liite 5: Asemakaavan seurantalomake Liite 6: Ehdotusvaiheen vastineraportti Liite 7: Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015) Liite 8: ELY-keskuksen oikaisukehotus (2014)
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 3 (24) 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kaavan päiväys: 12.9.2014, tarkistettu 12.2.2015 Alueen määrittely: Kaava laatijat: Osoite: Asemakaava koskee Humppila kunnan (103) Humppilan kylän (402) tiloja 6:579 ja 6:668. Pekka Seppänen, ins. AMK FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puhelin: 050-911 1972 Pyhäjärvenkatu 1, 33200 TAMPERE Sähköposti: Projektinumero: pekka.seppanen@fcg.fi P22086 Vireilletulo: 8.7.2013 (khall 218 ) Kunnanvaltuusto hyväksynyt: 29.9.2014 42 Kunnanvaltuusto oikaissut:
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 4 (24) 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee valtatien 2 varrella Humppilan lasitehtaan kaakkoispuolella. Sijainti ja rajaus on esitetty alla olevassa kartassa. Alue on ennestään rakentamatonta peltoa ja sen pinta-ala on noin 6,4 ha. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus merkitty sinisellä viivalla.
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 5 (24) 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitustyössä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista asemakaavan laatimisprosessia, joka on esitetty liitteenä 1 olevassa kaaviossa. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä mukaisesti varataan osallisille tilaisuus mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti (tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla). Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet. Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan lehtikuulutuksin ja kunnan internetsivuilla. Vaiheet Alustava aikataulu Valmisteluvaihe Lähtötietojen hankinta ja kokoaminen sekä 06-08/2013 osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen Asemakaavaluonnoksen laatiminen Valmisteluvaiheen nähtävillä olo 02-03/2014 Ehdotusvaihe Kaavaehdotuksen laatiminen, kaavaselostus ja vaikutusarviointi Ehdotusvaiheen nähtävillä olo (30 vrk) 04/2014 05-06/2014 Hyväksymisvaihe Kaavan hyväksymiskäsittely 09/2014 2.2 Asemakaavan tavoitteet 3 Lähtökohdat Asemakaavalla on tarkoitus osoittaa aluevaraukset elinkeinoelämän tarpeisiin, tarkalleen ottaen Outlet-kylää varten. Suunnittelualue sijaitsee Lasitehtaan kaakkoispuolella valtatien 2 varrella. Alue on kunnan omistuksessa. Suunnitteluun on ryhdytty Humppilan kunnan aloitteesta. 3.1 Selvitys alueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Humppilassa valtatien 2 koillispuolella, Humppilan lasitehtaan vieressä, noin 5,7 hehtaarin suuruisella vanhalla peltoalueella. Suunnittelualueella on jo osa maanrakennustöistä ja kunnallisteknisestä asennustyöstä tehty ELY-keskuksen poikkeusluvalla. Kaava-alueen lävitse kulkee vasta rakennettu Orrontie. Alueen luoteispuolella sijaitsee Humppilan lasitehtaan alue, koillispuolella metsää, itäkaakkoispuolella peltoa, eteläpuolella lampi ja lounaispuolella valtatie 2.
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 6 (24) Kuva 2. Suunnittelualue kaakosta kuvattuna Orrontien uudelta osuudelta. Kuva 3. Suunnittelualue kuvattuna lähempää idästä. Kuva 4. Suunnittelualue kuvattuna kaakosta. Kuva 5. Orrontie kuvattuna luoteesta. 3.1.2 Luonnonympäristö, maisema ja maaperä Kaavoitettava alue on vanhaa peltoaluetta. Alue rajoittuu etelä-/lounaispuolella maisemoituun kumpareeseen sekä pieneen lampeen ja siihen johtavaan puroon. Suunnittelualueella on jo tehty maanrakennustyöt eikä siellä sijaitse mitään luontoarvoja. Suunnittelualueen itäpuolella on kapea metsäkaistale, jonka taakse jatkuu kaavaalueen kaakkoispuolta avautuva avoin peltomaisema. Avoin maisema-alue on melko suuri ja pisin näkemäalue tällä hetkellä on noin 1,2 kilometriä. Kaava-alueen kaakkoispuolella on kuitenkin asemakaava, johon on osoitettu teollisuustontteja, joten suunnitelmatasolla maisema-alue on nykytilannetta huomattavasti kapeampi.
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 7 (24) Pohjavesi Kaavoitettava alue ei kuulu pohjavesialueeseen. Oheisessa kuvassa on osoitettu kaavaalue punaisella viivalla ja lähimmät pohjavesialueet kellertävinä alueina. Kuva 6. Kaava-alueen sijoittuminen suhteessa pohjavesialueisiin. Pohjavesialueet osoitettu sinisellä viivalla ja suunnittelualue punaisella viivalla.
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 8 (24) Maaperä Kaava-alue sijoittuu saviselle maaperälle, joten olosuhteen rakentamiseen on hyvät. Kuva 7. Maaperäkartta. Kaava-alue on osoitettu punaisella viivalla. Sininen väri kaava-alueen kohdalla kuvaa maaperätyyppiä savi (Sa). 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueelle ei sijoitu olemassa olevia rakennuksia. Alueen luoteispuolella sijaitsee Humppilan lasitehdas, jonka yhteydessä on myymälä- ja kahvilarakennuksia. Kaava-alueen lähiympäristö koostuu pääosin valtatien 2 varrelle sijoittuviin pieniin myymälä- ja tuotantorakennuksiin, joiden piha- ja parkkialueet avautuvat valtatien suuntaan. Rakennuksilla ei ole havaittavissa mitään yhtenäistä nimittäjää esim. rakennustyylin, värityksen tai rakentamisajankohdan suhteen. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on sekä kunnan omistuksessa.
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 9 (24) 3.1.5 Palvelut Kaava-alueen läheisyydessä on mm. myymälä-, kahvila- ja huoltoasematoimintaa. toimijoita. Kunnalliset palvelut ovat Humppilan kuntakeskuksessa, noin 2,5 kilometrin etäisyydellä. 3.1.6 Yhdyskuntatekninen huolto, ajoyhteydet Kaava-alueen lävitse kulkee katuyhteys (Orrontie), jolle kuljetaan valtatielta 2 Lasitehtaantien kautta. Alue kuuluu myös kunnallisteknisen huollon piiriin. 3.1.7 Liikenne Nykyiset liikennemäärät Valtatiellä 2 keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on Lasitehtaan liittymän kohdalla vuosien 2012 2013 liikennelaskennan perusteella noin 5 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuvassa 2 on esitetty suunnittelualueen lähiympäristön liikennemäärät. Kuva 8. Suunnittelualueen liikennemäärät. Humppilassa on toteutettu Ostos- ja kulttuurimatkailuhanke Humppilassa 2012 2013 (OSKU-HANKE), jonka yhteydessä on laadittu liikennelaskenta Lasitehtaan alueen liikenteestä. Liikennelaskenta on tehty viikoilla 25 ja 26 vuonna 2012. Laskennan mukaan alueelle poikkesi viikon aikana 6543 ajoneuvoa. Vilkkaimmat päivät olivat sunnuntai ja maanantai. Tätä selittää osaltaan kesäloma-aikaan sijoittuva laskenta-ajankohta. Laskennan perustella, ainakin kesäaikaan, valtatien liikenteestä yli 10 % poikkeaa lasitehtaan alueelle. Kuvassa 3 on esitetty liikennelaskennan tulokset viikonpäivittäin jaoteltuna.
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 10 (24) Kuva 9. Lasitehtaan alueelle poikkeavien ajoneuvojen määrä viikonpäivittäin jaoteltuna. Tiedossa olevat muutokset nykyiseen liikennejärjestelmään Maankäytön kehittyessä valtatien 2 pohjoispuolella, valtatien 2 suuntaisesti on suunnitteilla ja jo osin toteutettu rinnakkaistie vt 2 suuntaisesti. Rinnakkaistie palvelee uutta maankäyttöä, mikä sijoittuu tässä tarkasteltavan alueen ulkopuolelle. Vt 2 ja Vt 9 eritasoliittymän kehittäminen on ajankohtainen hanke lähitulevaisuudessa toteutettavaksi. nykyistä eritasoliittymää täydennetään mm. kiihdytyskaistojen osalta 3.1.8 Muinaismuistot Kaava-alueella taikka sen läheisyydessä ei tiedossa mitään kiinteitä muinaisjäännöksiä.
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 11 (24) 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.2.1 Maakuntakaava Suunnittelualueelle on Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (vahvistettu 28.9.2006) osoitettu kohdemerkinnällä km-e erikoistavarakaupan suuryksikkö tai paljon tilaa vaativan kaupan alue. Suunnittelualue on myös osoitettu työpaikka-alueena TP. Valtatie 2 suunnittelualueen länsipuolella on merkitty merkittävästi parannettavaksi tieyhteydeksi ja kodalle on osoitettu kehitettävä eritasoliittymä. Valtatie 2 länsipuolelle suunnittelualueen kohdalta luoteeseen Venäjän kylälle on osoitettu kehitettävä kevytliikenneyhteys. Kuva 10. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu sinisellä ympyrällä.
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 12 (24) 3.2.2 Yleiskaava Asemakaavamuutoksen suunnittelu perustuu Kirkonseudun oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan (KHO hyv. 7.12.1999). Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi PK sekä teollisuus- ja varastoalueeksi T. Suunnittelualueen läpi on osoitettu kokoojakatu jatkuen kaakkoispuoliselle teollisuus- ja varastoalueelle T. Kuva 11. Kirkonseudun oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Asemakaavan rajaus on merkitty punaisella. 3.2.3 Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. 3.2.4 Rakennusjärjestys Humppilan kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.8.2010.
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 13 (24) 3.2.5 Päätökset, suunnitelmat, pohjakarttatilanne Asemakaava on laadittu vektori-muotoiselle pohjakartalle. Pohjakartta täyttää 1.1.2000 voimaan tulleen kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 mukaiset vaatimukset. 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus teki 1.7.2013 (218 ) päätöksen työn käynnistämisestä. Vireilletulo: 8.7.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo: 8.7. 11.8.2013 Valmisteluvaiheen nähtävilläolo: 17.2. 19.3.2014 Ehdotusvaiheen nähtävilläolo: 19.5. 4.7.2014 Kunnanvaltuusto hyväksyi: 29.9.2014 42 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. (MRL 62.) n osallisia ovat: alueen maanomistajat ja asukkaat kuntalaiset paikallisyhdistykset Humppilan kunnan eri hallintokunnat Kanta-Hämeen ELY-keskus Hämeen liitto Humppilan Vesihuolto Oy aluepelastuslaitos Vattenfall Oy Sonera Telia Finland Oyj muut mahdolliset osalliset. 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Vireillepano ja valmisteluvaihe. Asemakaavan vireille tulosta kuulutetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville panon yhteydessä. Vireille tulosta ja nähtäville panosta kuulutetaan paikallislehdessä ja kunnan internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville kunnantalolle 30 vuorokauden ajaksi. Aineistoon on mahdollista tutustua myös kunnan internetsivustolla www.humppila.fi Kaavoitus. Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta. Saadut mielipiteet ja lausunnot käsitellään kunnanhallituksessa. Kaavatyötä koskeva osallistumis- ja
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 14 (24) arviointisuunnitelma toimitetaan ELY-keskukseen tiedoksi kaavatyön alussa. Ennen valmisteluvaiheen nähtävilläoloa järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Ehdotusvaihe. Luonnoksesta saadun palautteen perusteella laaditaan kaavaehdotus, jonka kunnanhallitus käsittelee. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä 30 päivän ajan lausuntojen antamista ja mahdollisten muistutusten tekemistä varten. Nähtävillä olosta tiedotetaan samoin kuin luonnoksestakin paikallislehdessä sekä kunnan internet-sivuilla. Alueen kiinteistönomistajille ja rajanaapureille tiedotetaan myös kirjeitse. Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet ja mikäli ne antavat aihetta, kaavaa tarkistetaan. Mikäli erityistä tarvetta ilmenee, voidaan järjestää viranomaisneuvottelu. Hyväksymisvaihe. Kaavaehdotuksen hyväksyy Humppilan kunnanvaltuusto. Sen päätökseen tyytymättömällä on mahdollisuus valittaa hallinto-oikeuteen. 4.2.3 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan valmisteluvaiheessa järjestettiin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ). Viranomaisneuvottelun muistio on selostuksen liitteenä 2. Viranomaisilta pyydetään lausunnot valmistelu- ja ehdotusvaiheessa. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavalla on tarkoitus mahdollistaa outlet-myymälöiden kylän rakentaminen, joissa yksittäiset myymälät muodostavat kokonaisuuden. Myymälät voivat olla maahantuojan tai vähittäiskaupan jäännöserien myyntipaikkoja. Outlet-kylän alustavan maankäyttöluonnoksen perusteella korttelialueelle voisi maksimitilanteessa sijoittua jopa 42 eri toimijaa. Outlet-kylään on mahdollista toteutua 9000 kerrosalaneliömetriä myymälätiloja.
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 15 (24) Kuva 12. Alustava tontinkäyttösuunnitelma (DPI-U2) Kuva 13. Periaatekuva alueelle suunnitelluista myymälärakennusmoduuleista.
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 16 (24) 4.4 Lausunnot, mielipiteet ja vastineet 4.4.1 Valmisteluvaiheessa saatu palaute ja kaavoittajan vastineet Valmisteluvaiheen nähtävilläolon aikana saatiin yhteensä 5 lausuntoa. Muistutuksia ei saatu. Tiivistelmät lausunnoista sekä kaavoittajan vastine näihin on selostuksen liitteenä 5. 4.4.2 Ehdotuksesta saatu palaute Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana saatiin yhteensä 3 lausuntoa. Muistutuksia ei saatu. Tiivistelmät lausunnoista sekä kaavoittajan vastine näihin on selostuksen liitteenä 6. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Aluevaraukset Asemakaavan pinta-ala on 5,75 hehtaaria. maa- ja metsätalousaluetta (M), puistoaluetta (VP), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET), suojaviheraluetta (EV) ja katualuetta. 5.1.1 Korttelialueet Asemakaavalla muodostuu liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM). Korttelin pinta-ala on 4,5 hehtaaria ja sille on osoitettu rakennusoikeutta 9200 kerrosalaneliömetriä. Alueen tehokkuudeksi e tulee 0,21. Korttelin toiminnot on sijoitettu siten, että pysäköintialue ja liikkeiden julkisivut ovat lounais- eli valtatien 2 puolella ja huoltoliikenne koillispuolella. Korttelin lounaispuoli on osoitettu istutettavaksi alueeksi, josta osalle on myös istutettava puita. Korttelialueen länsikulmaan on osoitettu mainosrakenteen rakennusala, johon saa sijoittaa maksimissaan 30 metriä korkean mainosrakenteen. 5.1.2 Katu- ja liikennealueet Asemakaavalla muodostuu noin 1,18 ha katualuetta, Orrontie sekä Lasitehtaantie, jotka ovat jo olemassa olevia katuja. 5.1.3 Muut alueet Asemakaavalla muodostuu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET), suojaviheraluetta (EV), maa- ja metsätalousaluetta (M) 0,89 ha ja puistoaluetta (VP) 0,08 ha).
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 17 (24) 5.2 Mitoitus Aluevaraus Pinta-ala (m²) Kerrosala (k-m²) Tehokkuus (e) KM 44742 9200 0,21 M 4438 0 0 VP 1582 0 0 ET 730 0 0 EV 1032 0 0 Katu 11808 0 0 Yhteensä: 64333 9200 0,14 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3.1 Liikenne Asemakaava-alueelle suunnitellun Outlet-kylä sijoittuu nykyisen lasitehtaan alueen kaakkoispuolelle valtatien 2 suuntaisesti. Valtatieltä 2 alueelle kuljetaan Lasitehtaantien liittymän kautta edelleen Orrontielle. Jatkossa alueelle pääsee mahdollisesti myös Forssan suunnasta toteutettavan uuden rinnakkaistieyhteyden kautta. Tällöin Orronitietä jatketaan Poitteinsuontielle. Outlet-kylän alustavan maankäyttöluonnoksen perusteella korttelialueelle voisi maksimitilanteessa sijoittua jopa 42 eri toimijaa. Outlet-kylään on mahdollista toteutua 9200 kerrosalaneliömetriä myymälätiloja. Myymälää kohti tämä on noin 220 neliömetriä. Kuvasta 13 nähdään, miten outlet-kylä on mahdollista sijoittaa sille varatulle tontille. Tällä toteuttamisvaihtoehdolla outlet-kylä voidaan toteuttaa vaiheittain. Outlet-kylä on kauppatyyppinä varsin uusi asia Suomessa. Tyypillinen outlet-myymälä on yleensä tuotannon yhteydessä sijaitseva tehtaanmyymälä. Humppilaan suunniteltu alue on outlet-myymälöiden kylä, joissa yksittäiset myymälät muodostavat kokonaisuuden. Myymälät voivat olla maahantuojan tai vähittäiskaupan jäännöserien myyntipaikkoja. Outlet-kylän houkuttelevuus perustuu edulliseen hintatasoon ja siihen että alueella on useita vetovoimaisia outlet-myymälöitä, joten kylän asiakaskunta houkuttanee asiakkaita myös laajemmalta alueelta kuin alueen nykyinen palvelutarjonta. Outlet-kylän liikennetuotos vaihtelee todennäköisesti jonkin verran kaupan sesonkiluonteisuuden takia. Myymäläkoko on melko pieni, joten myymälää kohti syntyvä liikennetuotos on melko pieni. Outlet-alue sijoittuu henkilöautovyöhykkeelle. Suurin osa asiakkaista saapuu henkilöautolla joko kuljettajana tai matkustajana. Henkilöauton kuormitusaste on todennäköisesti suuri, yli 1,6 henkilöä. Joukkoliikenteellä ja kävellen tai pyörällä saapuvia asiakkaita on vähän, alle 10 % kaikista asiakkaista. Alueen synnyttämää liikennettä on tarkasteltu kokonaisuutena niin, että alueesta toteutuu ensin puolet ja myöhemmin alue rakentuu kokonaan. Asiakaskunnan oletetaan olevan sekä ohiajavia että varta vasten alueelle saapuvia. Nykyinen palvelutarjonta
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 18 (24) Lasitehtaan alueella houkuttelee yli 10 % ohikulkijoista, ainakin kesäaikaan. Osa näistä käyttää myös Outlet-kylän palveluita. Mikäli outlet-kylän liikkeistä toteutetaan ensimmäisessä vaiheessa puolet, niin näiden liikkeiden synnyttämä liikennemäärä on noin 1000-1200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lisäystä nykytilanteeseen on noin 450-650 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kun kylä on kokonaan rakentunut, niin vuorokaudessa alueelle suuntautuu noin 2000-2400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärät voivat vaihdella paljonkin. Kaupan olevat tuotteet voivat olla sesonkituotteita, joiden myyntiajankohdat ovat eri kaupoissa erilaisia. Osa liikkeistä voi olla avoinna vain esim. muutaman kuukauden vuodessa. Liikennemäärien osalta alueen vetovoima muotoutunee kahden ensimmäisen vuoden aikana. Tämä on yleinen aika, minkä kauppakeskittymän sisäänajo ottaa. Aikaa osaltaan voi pienentää se, että Lasitehtaan alue on jo osaltaan varsin vetovoimainen alue taukopaikkana ja outlet-kylät ovat ulkomaisen kokemuksen perusteella suosittuja ostospaikkoja Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymäparin liikenteenvälityskyky säilyy ennallaan rakentamalla Lasitehtaantielle kääntymiskaista vasemmalle kääntyville. Ilman kääntymiskaistaa oikealle Lasitehtaantieltä kääntyvien viivytykset olisivat suurempia.
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 19 (24) 5.3.2 Maisemarakenne Kuva 14. Kaava-alueen suhtautuminen maisemaoloihin.
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 20 (24) Yhdyskuntarakenne Kuva 15. Rakeisuuskartta
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 21 (24) 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaavaalueella Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntatalous Asemakaava ei vaikuta väestön rakenteeseen ja kehitykseen kaavaalueella tai vaikutus on vähäinen. Uusien myymälöiden myötä Humppilaan saattaa muuttaa vähäinen määrä työikäisiä uusia asukkaita. Todennäköistä on, että suuri osa työntekijöistä on joko valmiiksi Humppilan kunnan asukkaita tai kulkee lähikunnista töihin. Kaavan mukainen ratkaisu jatkaa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Kaava-alueelle on osoitettu rakentamista oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa, joten uusiin rakennusmassoihin ko. alueella on jo varauduttu. Alueen kaakkoispuolelle on asemakaavoitettu teollisuustontteja, joten Outlet-kylän osoittaminen täydentää valtatien 2 varteen sijoittuvaa yhdyskuntarakennetta. Outlet-kylää varten on rakennettava kunnallistekniikkaa, josta vastaa kunta. Kunta perii ko. kulut mm. vuokratuloina. Kaava-alue kuuluu Humppilan kunnan yhdyskuntateknisen huollon piiriin, joten mittavilta uusilta sijoituksilta vältytään ja voidaan lähinnä täydentää olemassa olevaa verkostoa. Outlet-kylä tuottaa lukuisia uusia työpaikkoja kuntaa ja mahdollisesti tätä kautta myös uusia asukkaita. Outlet-kylän myymäläkonsepti perustuu jäännöserien myymiseen. Humppilan kunnan alueella palvelurakenne on nykyisellään pääasiassa toisen tyyppinen ja perustuu suurilta osin päivittäistavarakauppaan. Humpppilan Lasitehtaan alueella on jo nykyisellään pienimuotoista outletmyymälätoimintaa, joten tämä asemakaava tukee alueella jo olevaa kaupallista toimintaa. Taajamakuva Kaavoitettava alue on pääosin entistä kesantopeltoa, johon on jo maanrakennustyöt tulevaa Outlet-kylää varten tehty. Outlet-kylän rakennusmassat ovat matalia, mutta levittäytyvät valtatien suunnassa lähes koko kaava-alueelle. Rakennuksien maltillisen korkeuden vuoksi ne eivät hallitse maisemaa, vaikka ovatkin selvästi havaittavissa. Näkyvin elementti tulee olemaan valtatien 2 läheisyyteen sijoitettava mainosrakenne, joka on kaavassa osoitettu maksimissaan 30 metrin korkuiseksi. Taajamakuvan muutos koskee vain lähiympäristöä, koska alue ei sijoitu laajalle maisema-alueelle. Kuvassa 15 on havainnollistettu kaava-alueen suhtautumista maisemaoloihin, jonka perusteella voidaan todeta, ettei pitkiä näkymäalueita kaava-alueelle ole (alle 1 km). Suunnitelmatasolla taajamakuvan muutos on tämän hetkistä olemassa olevaa tilannetta pienempi. Kaavoitettava alue on osoitettu Kirkonseudun oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa (KHO hyv. 7.12.1999) yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi PK sekä teollisuus- ja varastoalueeksi T. Asemakaavan mukainen käyttötarkoituksen muutos koskee varastoaluetta T ja on taajamakuvan kannalta lievempi, koska varastointiin käytettävät rakennukset ovat lähtökohtaisesti korkeudeltaan ja massaltaan outlet-kylän myymälärakennuksia suurempia. Kaavaalueen kaakkoispuolella sijaitsee asemakaavoitettuja teollisuuskortteleita, joten asemakaava mukainen outlet-kylä näin ollen täydentää yhdyskuntarakennetta ja mahdollistaa eheämmän
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 22 (24) taajamakuvan (kts. kuva 16). Asuminen Palvelut ja työpaikat Liikenne Asemakaavalla ei osoiteta asumista eikä sillä ole suoranaisia vaikutuksia asumiseen. Asemakaavan myötä palvelut ja työpaikat lisääntyvät. Outlet-kylän alustavan maankäyttöluonnoksen perusteella korttelialueelle voisi maksimitilanteessa sijoittua jopa 42 eri toimijaa. Palvelutarjonta tulisi siis olemaan monipuolinen ja uusia työpaikkoja syntyy vähintään useita kymmeniä. Outlet-kylän myymäläkonsepti poikkeaa selvästi Humppilan keskustaajaman paikallisista kaupallisista palveluista, joten vaikutukset keskustaajaman kaupallisiin palveluihin jäävät vähäisiksi. Liikenteen kasvulla on jonkin verran vaikutusta valtatien 2 liikenteen sujuvuuteen. Lasitehtaan liittymässä on jo nykytilanteessa muuttuva nopeusrajoitus. Lasitehtaan alueen liikenteen kasvu vaikuttaa siihen, että liittymän nopeusrajoitus on jatkossa pidemmän aikaa 60 km/h. Suunnittelualueen liikenteen kasvuksi on aikaisemmissa selvityksissä (Valtatien 9 ja valtatien 2 liittymätarkastelut, Humppila, Toimenpideselvitys, 2012) ennustettu kasvavan vuoteen 2030 mennessä 1,29 kertaiseksi. Vuoteen 2040 mennessä ennustetaan 1,37 kertaista kasvua. Outlet-kylän synnyttämän liikenteen lisääminen ennustettuun liikenteen kasvuun lisää valtatien 2 liikennemäärää, mutta liikenteen kasvu ei heikennä tien välityskykyä. Liikenteen toimivuuden arvioimiseksi laadittiin Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymäparin toimivuustarkastelu. Tarkastelun perusteella Outlet-kylän perustaminen ruuhkauttaa etenkin Lasitehtaantien liittymän. Rakentamalla vasemmalle kääntyvien kääntymiskaistan, liittymäparin liikenne toimisi hyvin. Tulevaisuudessa vuoden 2030 arvioidulla huipputunnin liikennemäärillä liittymäparin liikenne toimi simulointien perusteella edelleen hyvin. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Tekninen huolto Virkistys Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa tai havaittavissa mitään sellaista arvokasta ympäristöä, johon ko. hankkeen toteuttaminen vaikuttaisi. Kaavoitettava alue on pääosin entistä kesantopeltoa, johon on jo maanrakennustyöt tulevaa Outlet-kylää varten tehty. Kaava-alueelle tarvittavat yhdyskuntatekniset ratkaisut on toteutettavissa jatkamalla nykyistä olemassa olevaa verkostoa tarvittavilta osin. Nykyinen tekninen verkosto ulottuu jo osin kaavaalueelle, joten pitkiltä ja kalliilta ratkaisuilta vältytään. Teknisen huollon osalta kaavan vaikutukset ovat vähäiset. Kaavan kaakkoisosaan on osoitettu pienet lähivirkistysalueet (VL). Kaavalla ei synny varsinaista virkistystoimintaa mahdollistavia alueita. Kaava-alueen eteläpuolella on kuitenkin vehreä, nurmikumpareen ja pieniä lampia käsittävä, virkistysalue. Ko. alue on asemakaavoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Kaavan myötä ei poistu yhtään virkistyskäytössä olevaa aluetta, joten vaikutukset ovat lähes olemattomat. Outlet-kylän toiminta on luonteelta sellaista, ettei ympäristöhäiriöitä voida katsoa aiheutuvan. Liikennemäärät voivat kasvaa jonkin verran, mutta alue sijoittuu jo melko vilkkaasti liikennöidyn valtatien 2 varrelle,
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 23 (24) joten vaikutukset tältä osin jäävät melko marginaalisiksi. Pysäköintialueelta muodostuu ympäristölle haitallisia hulevesiä, jotka kuitenkin hallitaan niitä koskevien sääntöjen ja säädösten mukaisesti, jotta haitallisia vaikutuksia ympäristöä kohden ei synny. Sosiaalinen ympäristö/asumisen olosuhteet Outlet-kylän myötä Humppilaan muodostuu uusi kohtauspaikka, joka lisää yhteisöllisyyden kehittymistä kunnassa. Varsinaista ajanviettoa tulevat palvelut eivät tarjoa, vaan kohtaamiset tapahtuvat ostosten yhteydessä. Voidaan kuitenkin olettaa, että vieressä sijaitsevan Humppilan Lasitornin kahvilan rooli kohtauspaikkana ja ajanviettopaikkana hieman korostuu Outlet-kylän myötä. Asumisen olosuhteisiin lla ei ole suoranaisia vaikutuksia. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Outlet-kylä sijoittuu osittain avoimelle peltoalueelle valtatien 2 varteen. Yleiskaavatasolla (Kirkonseudun oikeusvaikutteinen osayleiskaava 1999) kaava-alue on jo osoitettu rakennettavaksi, joten suunnitelmatasolla oleellisia vaikutuksia ei käytännössä ole. Olemassa oleva tilanne muuttuu nykytilanteeseen merkittävästi, kun tyhjälle peltoalueelle osoitetaan 9000 kerrosalaneliömetriä myymälätiloja. Yleiskaavassa kaavoitettava alue on osoitettu osin yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi sekä osin teollisuus- ja varastoalueeksi. Yleiskaavaan nähden maisemavaikutukset livenevät hieman, kun teollisuus- ja varastoalueen sijaan asemakaavassa osoitetaan koko alueelle liikerakennuksien korttelialuetta. Outlet-kylän rakennusmassa tulee olemaan kevyempää, kuin mahdollinen teollisuusja varastointirakentaminen. Tämän lisäksi alueesta muodostuu nyt yksi yhtenäinen kokonaisuus. Rakennuksien maltillisen korkeuden vuoksi ne eivät hallitse maisemaa, vaikka ovatkin selvästi havaittavissa. Näkyvin elementti tulee olemaan valtatien 2 läheisyyteen sijoitettava mainosrakenne, joka on kaavassa osoitettu maksimissaan 30 metrin korkuiseksi. Kuvassa 13 on osoitettu kaavoitettavan alueen suhtautumisen maisemaan. Vaikutukset luonnonoloihin jäävät pieniksi. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa tai havaittavissa mitään todettuja erityisiä luonnonarvoja. Kaavoitettava alue on pääosin entistä kesantopeltoa, johon on jo maanrakennustyöt tulevaa Outlet-kylää varten tehty. Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee pieni virkistystoimintaa palveleva alue, jossa on mm. pieniä lampia. Outlet-kylän pysäköintialueelta syntyvät hulevedet hallitaan niitä koskevien sääntöjen ja säädösten mukaisesti, jotta haitallisia vaikutuksia ympäristöä kohden ei synny. Pienilmasto Pohjavedet Kaavoitettava alue sijaitsee avoimella ja tasaisella alueella, joten muutokset pienilmastossa ovat vähäiset. Kaavoitettava alue ei sijaitse pohjavesialueella taikka sen välittömässä
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 24 (24) läheisyydessä, joten vaikutuksia ei synny. Luonnonsuojelu Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa tai havaittavissa mitään todettuja erityisiä luonnonarvoja. 5.4.3 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Liikenneturvallisuus Lisääntyvä liikennemäärä kasvattaa jonkin verran liikenneonnettomuuden riskiä. Valtatie 2 on kuitenkin jo nyt vilkkaasti liikennöity, joten suuresta muutoksesta sen suhteen ei ole kysymys. Kevyelle liikenteelle on osoitettu omat reitit, joiden kautta kulku alueelle on mahdollisimman turvallista. Valtatien 2 alitse kulkee kevyenliikenteen väylä lasitehtaan kohdalta, joten alueelle saapuminen Humppilan kuntakeskuksen suunnasta on myös turvallinen. Täysin riskitöntä kulkua alueelle ei ole, mutta vaikutukset liikenneturvallisuuteen eivät ole sitä vähentäviä. Ihmisten elinolot ja terveys, ympäristön puhtaus Alueen sijainnin perusteella ei olennaisia vaikutuksia. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat kaavakartan liitteenä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti sen saatua lainvoiman. 6.2 Toteutuksen seuranta Kunta valvoo rakennuslupien kautta alueen rakennusten ja ympäristörakentamisen sopeutumista alueen yleisilmeeseen. Tampereella 12.9.2014 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Laatinut: Tarkastanut: Pekka Seppänen ins. AMK Helena Ylinen arkkitehti, SAFA, YKS-305