Tilinpäätös 2011
Sivu 1 Sisältö I TOIMINTAKERTOMUS... 2 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 2 1.1. Kunnanjohtajan katsaus... 2 1.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 5 1.3. Yleinen ja oman alueen kehitys... 7 1.4. Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa... 9 1.5. Kunnan henkilöstö... 11 1.6. Arvio riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä... 13 1.7. Ympäristötekijät... 14 2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 14 2.1 Tilivelvolliset kunnan organisaatiossa... 17 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 18 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 18 3.2 Toiminnan rahoitus ja rahoitusaseman muutokset... 21 4. KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT... 27 5. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 29 5.1 Konsernitilinpäätöksen sisältö... 29 5.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 29 5.3 Hausjärven kunnan konsernirakenne... 30 5.4 Kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden toiminnan ohjaus... 30 5.5 Kunnanvaltuusto... 30 5.6 Kunnanhallitus... 31 5.8 Konsernin talous ja tunnusluvut... 33 6. KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ... 37 II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 37 7. TOIMIALOJEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 38 8. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 50 8.1 Tuloslaskelmaosan toteutuminen kunnassa... 50 8.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen toimielimittäin... 52 8.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen tulosaluetasolla... 53 9. RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 59 10. INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN... 60 11. SITOVIEN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN JA KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TOIMIELIMITTÄIN... 67 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 141 KUNNAN TULOSLASKELMA... 141 KUNNAN RAHOITUSLASKELMA... 142 KUNNAN TASE... 143 KONSERNITULOSLASKELMA... 145 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA... 146 KONSERNITASE... 147 VESIHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA... 149 VESIHUOLTOLAITOKSEN TASE... 150 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 152 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA 165 IV ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 166
Sivu 2 I TOIMINTAKERTOMUS 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kunnanjohtajan katsaus Vuotta 2011 leimasivat erityisesti epävarmuus kuntarakenteesta, sosiaali- ja terveydenhuollon tulevasta palvelurakenteesta sekä maailmantalouden ja sen osana euroalueen talouskehityksestä. Kunta- ja palvelurakenteen sumuinen tulevaisuus Keväällä 2011 eduskunnassa hyväksytty Paras-hankkeen toinen vaihe toi kunnille velvoitteen järjestää jatkossa sosiaalipalvelut ja perusterveydenhuolto vähintään 20.000 asukkaan väestöpohjalla. Kun Riihimäen kaupunki päätti maaliskuussa erota terveyskeskuskuntayhtymästä vuoden 2012 lopussa ja perustaa oman sosiaali- ja terveyskeskuksensa, ryhtyivät Hausjärven ja Lopen kunnat em. väestöpohjavelvoitteen toteuttamiseksi valmistelemaan nykyisen terveyskeskuskuntayhtymän muuttamista kahden kunnan peruspalveluyhtymäksi. Peruspalveluyhtymä HALO:n perussopimus hyväksyttiin molempien kuntien valtuustoissa elokuussa 2011. Kesällä 2011 muodostetun Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa todettiin kuitenkin, että hallitus toteuttaa vaalikauden aikana kuntauudistuksen, jota ryhdyttiin valtiovarainministeriössä valmistelemaan pikaisella aikataululla. Koska kuntauudistuksen on tarkoitus korvata Paras-hanke, ilmoitettiin kunnille, että valtiovalta ei tule velvoittamaan kuntia täyttämään em. Paras-hankkeen toisen vaiheen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota. Tästä syystä mm. omalla alueellamme päätettiin lykätä Peruspalveluyhtymä HALO:n valmistelua siihen asti, että saadaan tarkempaa tietoa tulevasta kuntauudistuksesta. Tätä tilinpäätöstä valmisteltaessa maaliskuussa 2012 on käynnissä kuntauudistukseen liittyvä kuntien kuulemiskierros, jonka jälkeen valtioneuvosto linjannee uudistuksen jatkotoimenpiteet. Luvassa on myös toukokuun 2012 loppuun mennessä valtakunnallinen selvitys tulevasta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallista. Tästä syystä mm. Riihimäen kaupunki valmistelee terveyskeskuskuntayhtymästä irtautumisensa lykkäämistä. Myös HA- LO-kuntayhtymän valmistelua lykättäneen vastaavasti. Ennakoitua parempi taloudellinen tulos Hausjärven kunnan vuoden 2011 tilinpäätöksen tulos oli ennakoitua parempi. Vuoden 2011 talousarvio oli laadittu niukasti ylijäämäiseksi ja menojen yllättävien kasvupaineiden vuoksi talousarviota jouduttiin vuoden aikana muuttamaan niin, että lopulta muutetun talousarvion mukainen tulos oli runsaat 200.000 euroa alijäämäinen. Toimintamenojen kasvu muodostui lopulta 6 %:ksi, mikä ylitti myös muutetun talousarvion noin 185.000 eurolla. Kun kuitenkin myös toimintatulot ja verotulot ylittivät talousarvion ja rahoituskulut sekä poistot muodostuivat talousarviossa ennakoitua pienemmiksi, on tilinpäätöksen tulos 641.000 euroa ylijäämäinen. Vaikka ylijäämä on merkittävästi alhaisempi kuin kahden aikaisemman vuoden tilinpäätöksissä, on tulosta pidettävä yleinen taloudellinen tilanne huomioon ottaen vähintäänkin tyydyttävänä. Vuoden 2011 aikana jouduttiin lisämäärärahoja myöntämään kaikille toimialoille. Perusturvatoimi ja tekninen toimi ylittivät kuitenkin myös muutetut talousarvionsa. Sivistystoimelle myönnettiin vuoden aikana suurimmat lisämäärärahat ja toimialan menojen toteutuma jäi lopulta hieman alle muutetun talousarvion.
Sivu 3 Perusturvatoimessa suurimmat menojen kasvupaineet olivat lastensuojelussa, toimeentulotuessa, työmarkkinatuen kuntaosuuksissa sekä erikoissairaanhoidossa. Myös lasten kotihoidon harkinnanvaraista kuntalisää jouduttiin Kirkonkylän päiväkodin valmistumisen siirtymisen vuoksi maksamaan ennakoitua enemmän. Sivistystoimessa kasvua tuli erityisesti kuljetuskustannuksissa sekä opettajien sijaiskuluissa. Teknisessä toimessa jätevesimaksut sekä sähkö- ja lämmityskulut aiheuttivat talousarvioylitykset. Em. toimialoille kirjattiin myös talousarviota suuremmat toimintatulot. Erityisesti kannattaa mainita sivistystoimi, joka ylitti tuloarvionsa noin 133.000 eurolla. Vastoin monia ennusteita korkokanta pysyi koko vuoden ennätyksellisen alhaisella tasolla. Tästä syystä korkokulut jäivät noin 200.000 euroa talousarviossa ennakoitua pienemmiksi. Vaikka kunnan lainakanta kasvoi vuonna 2011 noin 2 miljoonalla eurolla, muodostuivat korkokulut lopulta vajaat 10.000 euroa pienemmiksi kuin vuonna 2010. Kunnan lainamäärän jatkaessa kasvuaan muodostaa korkokannan mahdollinen nousu merkittävän taloudellisen riskin tulevina vuosina. Koska Kirkonkylän päiväkodin valmistuminen siirtyi noin vuodella, muodostuivat suunnitelman mukaiset poistot talousarviossa ennakoitua pienemmiksi. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on vuoden 2011 lopussa antanut uudet poistoaikoja koskevat ohjeet, joiden mukaisiksi kuntien on vahvistettava poistosuunnitelmansa vuotta 2013 varten. Uuden poistosuunnitelman valmistelu alkaa kunnassa heti tilinpäätöksen valmistuttua. Uusi poisto-ohje tulee todennäköisesti merkitsemään Hausjärvellä ainakin osassa poistokohteita poistoajan lyhenemistä, mikä tulee kasvattamaan poistojen määrää ja siten pienentää vuoden 2013 tulosta. Toisaalta poistojen määrän kasvattaminen parantaa poistojen riittävyyttä investointien toteuttamiseen. Vuoden 2011 ylijäämä 640.966 euroa siirretään taseen ylijäämätilille, minkä jälkeen taseessa on kumulatiivista ylijäämää 5.599.096,40 euroa eli 635,6 euroa asukasta kohti. Kunnan kokonaislainamäärä vuoden 2011 lopussa on 22,6 miljoonaa euroa eli 2571 euroa/asukas. Asukasta kohden laskettu lainamäärä on suurempi kuin kunnissa keskimäärin ja erityistä huolta aiheuttaa lainamäärän kasvu tulevinakin vuosina. Kunnan omavaraisuusaste on enää 43,2 %, kun sen hyvä tavoitetaso olisi 70 %. Myös kunnan lainanhoitokate on alhainen, 0,7. Tämä merkitsee sitä, että kunnan on otettava lisälainaa kyetäkseen suoriutumaan entisten lainojen lyhennyksistä. Terveydenhuollon kuntayhtymien synkkä taloustilanne Vaikka kunta teki vuodelta 2011 taloudellisesti tyydyttävän tuloksen, aiheuttaa terveyskeskuskuntayhtymän ja sairaanhoitopiirin alijäämäinen talous suurta huolta. Terveyskeskuskuntayhtymän alijäämäisten tilinpäätösten kierre jatkui ja syveni vuodelta 2011 alijäämää kertyi noin 1,1 miljoonaa euroa. Terveyskeskuskuntayhtymän kumulatiivinen alijäämä on tämän jälkeen jo 4,3 miljoonaa euroa. Myös sairaanhoitopiiri teki parin ylijäämäisen tilinpäätöksen jälkeen noin 5,3 miljoonaa euroa alijäämäisen tuloksen. Hausjärven kunnan osuus kuntayhtymien vuoden 2011 alijäämistä on noin 460.000 euroa eli mikäli kuntayhtymissä olisi vuosittain tasattava kuntalaskutusjärjestelmä, olisi kunnan vuoden 2011 ylijäämä supistunut noin 180.000 euroksi. Hausjärven kunnan osuus terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin kumulatiivista alijäämistä on jo runsaat 1,1 miljoonaa euroa. Terveyden- ja sairaanhoidon kustannusten kasvupaineet näyttävät jatkossakin ylittävän kuntatalouden menojen yleisen kasvupaineen. Tämä johtuu toisaalta väestön ikärakenteen muutoksesta ja toisaalta lääketieteen kehityksestä. Molempien em. kuntayhtymien taloustilanne on pikaisesti saatava oikaistua, mahdollisesti jopa kuntien lisärahoituksen avulla.
Sivu 4 Investointeja tulevaisuutta varten Monitaajamainen Hausjärven kunta investoi vuosittain merkittävästi kyetäkseen turvaamaan kuntalaisilleen tasokkaat peruspalvelut. Vuoden 2011 merkittävimmät investoinnit olivat Kirkonkylän päiväkodin rakennushanke, joka jatkuu vuonna 2012 sekä Monnin tiejärjestelyt eli uuden liittymän rakentaminen Hyvinkään pohjoiselta ohikulkutieltä ja Rajakorventien rakentaminen. Investointien kokonaismäärä oli 3,0 miljoonaa euroa eli noin 1,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa oli ennakoitu. Talousarvion investointiosan hankkeista jäi kokonaan toteuttamatta Hikiän urheilukentän puku- ja huoltotilojen rakentaminen (hanke muodostui urakkalaskennassa ennakoitua merkittävästi kalliimmaksi), Oitin yritysalueen kunnallistekniikka ja vesihuolto (hanketta lykättiin Kirkonkylän päiväkodin rahoituksen turvaamiseksi) sekä Ryttylän uuden kaava-alueen kunnallistekniikan rakentaminen (siirtyi vuodelle 2012 rakennusteknisistä syistä). Em. investointien lisäksi kunta hankki omistukseensa maata Monnista. Maanhankinnalla on tarkoituksena turvata Monnin julkisten palvelujen sijoittuminen asutuksen kannalta keskeiselle alueelle. Vuoden 2012 näkymistä Maan hallitus leikkasi kuntien valtionosuuksia vuodesta 2012 lähtien. On pelättävissä, että maaliskuun lopulla kokoontuvassa ns. kehysriihessä valtionosuuksien leikkauksia lisätään. Vuoden 2012 alusta toteutettiin myös kiinteistöveron poisto kuntien välisestä verotulotasauksesta. Sen vaikutus on Hausjärvellä runsaat 600.000 euroa vuodessa. Vuoden kahden ensimmäisen kuukauden verotulokertymä on Hausjärvellä selvästi suurempi kuin talousarviossa on ennakoitu. Koko vuotta koskevaa ennustetta ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä kahden kuukauden kertymän pohjalta. Mikäli kehysriihessä päädytään suuriin valtionosuusleikkauksiin, on vuoden 2012 talousarvio otettava kunnassa uuteen tarkasteluun. Kunnan asukasmäärän pitkään jatkunut kasvu pysähtyi vuonna 2011. Ikärakenteen kannalta suotuisaa on se, että kuntaan syntyy vuosittain lähes sata lasta ja syntyvyys ylittää kuolleisuuden selvästi. Hausjärvelle tyypillistä on vilkas muuttoliike kuntaan ja kunnasta pois. Viime vuonna muuttotappio oli 36 asukasta. Myönnettyjen rakennuslupien suuri määrä ennakoi kuitenkin tulevaa väestömäärän kasvua. Hausjärvellä työllisyys on pysynyt ilahduttavan hyvänä, ja työttömyysprosentti oli vuoden 2011 lopussa 6,6. Työttömyysprosentti laski vuoden aikana 0,9 prosenttiyksikköä. Kunta pyrkii jatkossa vaikuttamaan erityisesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyteen panostamalla alueelliseen työpajatoimintaan. Katsaukseni lopuksi esitän vuoden 2011 hyvästä toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta lämpimät kiitokseni kunnan koko henkilöstölle ja kaikille kunnan luottamustehtävissä toimineille! Hausjärvellä 16. päivänä maaliskuuta 2012 Päivi Terävä Kunnanjohtaja
Sivu 5 1.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 1.2.1. Kunnan hallinto-organisaatio Kunnan hallintosääntö uudistettiin vuodelle 2010. Perusturva-, sivistys- ja teknisen toimen lisäksi muodostettiin kaksi palvelukeskusta, Hallinto ja sisäiset palvelut -palvelukeskus sekä Elinkeinot ja kehittäminen -palvelukeskus. Jälkimmäinen sisältää myös ympäristölautakunnan alaiset toiminnot. KUNNANVALTUUSTO TARKASTUS- LAUTAKUNTA KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS KUNNANJOHTAJA KUNNAN JOHTORYHMÄ HALLINTO JA SI- SÄISET PALVE- LUT -PK ELINKEINOT JA KEHITTÄMINEN -PK PERUSTURVA- TOIMI SIVISTYSTOIMI TEKNINEN TOIMI Hallintojohtaja - keskitetty henkilöstöhallinto - hallinnon sisäiset palvelut - ruoka- ja siivouspalvelut - kansainvälinen toiminta - palveluneuvonta ja yhteispalvelu - talous- ja velkaneuvonta (ostopalvelu) Talousjohtaja - talous - elinkeinoasiat - markkinointi - EU-tuet - joukkoliikenne - seutulippu - työllistäminen - siviilipalvelus - maatalostoimi (ostopalvelu) - asuntotoimi (ostopalvelu) Kaavoitusinsinööri - kaavoitus - ymp.toimi - rak.valvonta Perusturvajohtaja - hallinto - sosiaalityö - työpajatoiminta - esiopetus ja päivähoito - vammaispalvelut - vanhustenhuolto - terveydenhuolto Sivistystoimenjohtaja - koulutoimisto - peruskoulutus - toisen asteen koulutus - kansalaisopisto - musiikkitoiminta - kulttuuritoimi - museo - liikunta - nuoristotyö - kirjastotoimi Tekninen johtaja - hallintopalvelut - yhdyskuntatekniset palvelut - vesihuoltolaitos - tilapalvelu
Sivu 6 1.2.2. Kunnanvaltuuston valitsemat toimielimet - kunnanhallitus - keskusvaalilautakunta - tarkastuslautakunta - perusturvalautakunta - sivistyslautakunta - tekninen lautakunta - ympäristölautakunta 1.2.3. Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuuston poliittiset voimasuhteet 31.12.2011 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 11 Suomen Keskusta 11 Kansallinen Kokoomus 9 Suomen Kristillisdemokraatit 2 Vasemmistoliitto 1 Vihreä liitto 1 Yhteensä 35 Kunnanvaltuuston puheenjohtajisto Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Masalin Kari (sd) Silván Timo (kesk) Jansson Jonas (kok) Valtuutetut Arola Mikko (kok) Arovuori Kyösti (kok) Autio Risto (kesk) Brotherus Ilkka (kok) Hietanen Satu (kesk) Hirvenoja Liisa (sd) Hynönen Olli-Pekka (kok) Ihalainen Esko (kesk) Jansson Jonas (kok) Jussila Timo (kesk) Juuri Anu (sd) Kaitainen Tapani (kd) Kala Pentti (sd) Laine Auli (vihr) Lehtonen Juha (sd) Lokinperä Pekka (kesk) Martin-Päivä Minna (kesk) Masalin Kari (sd) Masalin Niko (sd) Miettunen Outi (kesk) Mäkinen Jari (sd) Niklander Krista (kok) Nuora Timo (kesk) Peltonen Leila (sd) Pokkinen Erkki (sd) Pottonen Päivi (sd) Pyrä Markku (sd) Raappana Jari (kd) Ristavaara Heini (kesk) Roivas Soile (vas) Ruottu Marko (kok) Salovaara Juha (kok) Silvàn Timo (kesk) Tiippana Risto (kok) Vehmas Heli (kesk)
Sivu 7 1.2.4. Kunnanhallitus Kunnanhallituksen poliittiset voimasuhteet 31.12.2010 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 3 Suomen Keskusta 3 Kansallinen Kokoomus 3 Yhteensä 9 Kunnanhallituksen puheenjohtajisto, muut jäsenet ja varajäsenet Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Puheenjohtaja Tiippana Risto (kok) Hynönen Olli-Pekka (kok) I varapuheenjohtaja Lokinperä Pekka (kesk) Vehmas Heli (kesk) II varapuheenjohtaja Pyrä Markku (sd) Pokkinen Erkki (sd) Hietanen Satu (kesk) Martin-Päivä Minna (kesk) Hirvenoja Liisa (sd) Pottonen Päivi (sd) Kääpä Anneli (sd) Linna Eeva (sd) Niklander Krista (kok) Kuusela Ulla (kok) Ristavaara Heini (kesk) Ihalainen Esko (kesk) Ruottu Marko (kok) Hertell Jukka (kd) Kunnanhallituksen esittelijänä toimi kunnanjohtaja Päivi Terävä. 1.2.5. Tilintarkastaja Tilintarkastajana toimi Oy Audiator Ab. 1.3. Yleinen ja oman alueen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Vuoden 2011 alkupuoliskolla talous kasvoi hyvää vauhtia ja vielä kesällä talouskasvun odotettiin kehittyvän suotuisasti koko vuoden osalta. Loppukesästä alkanut epävarmuuden nousu, koskien erityisesti euroaluetta, on välittymässä nopeasti reaalitalouden puolelle. (Valtiovarainministeriö, suhdannekatsaus 2/2011.) Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 2,9 prosenttia vuonna 2011. Suhteellisen korkea vuosikasvu johtuu pääosin vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen alhaisesta lähtötasosta. Bruttokansantuote kasvoi voimakkaimmin vuoden kolmannella neljänneksellä, mutta toisella neljänneksellä BKT:n kausitasoitettu volyymi jopa väheni hieman edelliseen neljännekseen verrattuna. (Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 2011.) Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli 0,8 miljardia euroa, joka on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien verotulot kasvoivat 3,4 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 4,4 prosenttia ja investointien arvioidaan kasvaneen 6,8 prosenttia. (Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 2011.) Kuntien verotulojen kasvu on hidastunut samalla kun palkkamenojen kasvu on nopeutunut loppuvuotta kohti. Verotulojen kasvun hidastumisen taustalla ovat muun muassa vuoden 2010 verotuksen valmistumisen jälkeen tehdyt kunnallisveron kertymää vähentävät jako-osuuksien oikaisut. Valtiovarainministeriö ennustaa, että vuonna 2012 julkisen talouden alijäämä syvenee noin -1,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Sivu 8 Vuodelle 2012 valtiovarainministeriö ennustaa 0,4 prosentin kasvua BKT:seen ja ennuste pitää sisällään taantuman mahdollisuuden. Vuoden 2012 kasvu on lähes kokonaan kotimaisen kysynnän varassa, sillä viennin ennakoidaan jäävän vaimeaksi. (Valtiovarainministeriö, suhdannekatsaus 2/2011.) Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys kääntyi laskuun vuonna 2011. Vuoden 2011 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 7,8 prosenttia, kun se vuonna 2010 oli 8,4 prosenttia. Samalla myös työllisyys parani hieman. Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston mukaan työttömien työnhakijoiden määrä työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 255 500 työtöntä työnhakijaa, mikä on 14 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valtiovarainministeriö ennustaa työttömyysasteen lähtevän nousuun vuonna 2012. Väestörakenteen muutoksen vuoksi valtiovarainministeriö kuitenkin ennustaa, että työllisyysaste ei heikkene vuonna 2012 työllisten määrän laskusta huolimatta. Työttömyyseläkkeen saajia oli 33 500, mikä on 9 400 vähemmän kuin vuosi sitten. Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan investoinnit kehittyivät vuonna 2011 odotetun myönteisesti. Myönteistä kehitystä selittävät investoinnit koneisiin, laitteisiin ja kuljetusvälineisiin. Sen sijaan talonrakennusinvestoinnit kääntyivät laskuun jo alkuvuodesta 2011. Ennusteen mukaan yksityiset investoinnit supistuvat vuonna 2012 noin 1,5 prosenttia. Tämä johtuu heikkenevästä kansainvälisestä ja kotimaisesta kysynnästä. Yksityinen kysyntä kasvoi lähes 3,5 prosenttia valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan. Kasvua ovat tukeneet myönteinen työllisyystilanne ja alhainen korkotaso. Valtiovarainministeriö ennakoi, että vuonna 2012 edellytykset yksityisen kulutuksen kasvun jatkumiselle heikkenevät selvästi. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio hidastui joulukuussa 2,9 prosenttiin. Marraskuussa se oli 3,4 prosenttia. Inflaatiota hidasti ennen kaikkea polttonesteiden hinnannousun taittuminen. Vuoden 2011 keskimääräinen inflaatio oli 3,4 prosenttia. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan inflaatio on vuonna 2012 noin 2,7 prosenttia, joka on korkeampi kuin euroalueella keskimäärin. Ennusteen mukaan ansiotaso nousee vuonna 2012 inflaatiota nopeammin, toisin kuin vuonna 2011. Korkotaso säilyi vielä suhteellisen matalalla. Korot nousivat alkuvuonna, mutta kääntyivät laskuun syksyllä. Euribor-korot olivat tilinpäätöshetkellä noin 0,4 prosenttiyksikköä suuremmat kuin korot vuoden alussa. Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan julkisen talouden alijäämä syvenee - 1,4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2012. Talousalueen kehitys Kanta-Hämeen asukasluku oli vuoden vaihteessa 175 230 asukasta. Kasvua edellisestä vuodesta oli 675 asukasta (0,4 %). Suhteellinen kasvu säilyi täten edellisvuoden tasolla. Riihimäen seudun asukasluku oli 46 202, jossa oli kasvua 311 asukasta (0,7 %). Tämä merkitsee sitä, että Riihimäen seudun asukasluvun kasvu on hieman edellisvuotta suurempaa (0,5 %). Hämeenlinnan seudulla asukasluku oli 93 912 asukasta (+534 asukasta, +0,6 %) ja Forssan seudun asukasluku oli 35 116 (-170 asukasta, -0,5 %). Muutoksen suunta oli siis jokaisella seutukunnalla sama kuin edellisenä vuonna. Työttömyys väheni kaikissa Hämeen seutukunnissa. Kanta-Hämeen työttömyysaste joulukuun 2011 lopussa oli työvoimahallinnon mukaan 9,9 % (vuonna 2010 vastaavasti 10,4 %). Paras työllisyystilanne oli Riihimäen seudulla, jossa työttömyysaste oli 8,4 % (vuonna 2010
Sivu 9 vastaavasti 9,2 %). Hämeenlinnan seudun työttömyysaste oli 8,7 % (10,1 %) ja Forssan 11,6 % (12,7 %). Hausjärven kunnan kehitys Hausjärven väkiluku oli 8 809 asukasta vuoden 2011 lopussa. Väkiluku siis pieneni 20 asukkaalla vuoteen 2010 verrattuna. Työvoimahallinnon tilastojen mukaan Hausjärven työttömyysaste oli vuoden 2011 lopussa 6,6 prosenttia eli 286 henkilöä. Työttömyysaste on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna yli 1,1 prosenttiyksikköä, sillä vastaavat luvut vuonna 2010 olivat 7,8 prosenttia ja 337 henkilöä. Avoimia työpaikkoja Hausjärvellä oli joulukuussa 2011 kuusi eli yhtä monta kuin vuotta aiemmin. Vuoden aikana rakennusluvitettiin kaikkiaan 130 rakennusta. Yhden asunnon uudisrakennuslupia käsiteltiin 30, kahden asunnon talon rakennuslupia yksi ja vapaa-ajan asunnon lupia kahdeksan. Luvituksen määrä on edelliseen vuoteen verrattuna kasvanut, sillä vuonna 2010 käsiteltiin kaikkiaan 98 rakennuslupaa, joista yhden asunnon uudisrakennuslupia oli 13. Omakotitontteja myytiin seitsemän kappaletta (vuonna 2010 kuusi) ja vuokrattiin kuusi (kolme). 1.4. Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Merkittävimpiä palveluihin vaikuttavia säädös- ja normimuutoksia olivat valtakunnallisten opetussuunnitelmaperusteiden muutos, esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistaminen sekä lastensuojelulain mukainen velvollisuus järjestää asiakassuunnitelmaan kirjatut tukitoimet. Lisäksi perhepäivähoitajalain muutokset, jotka koskivat erityisesti perhepäivähoitajien työaikaa, vaikuttivat perhepäivähoidon järjestelyihin. Hallitusohjelma sisältää useita linjauksia, jotka vaikuttavat sekä kunnan saamaan valtionosuus- ja verotulorahoitukseen että lisätehtäviin ja siten lisäkuluihin. Nämä vaikutukset kohdistuvat kuitenkin myöhempiin tilikausiin hallitusohjelman linjausten toteutuminen tarkentuu myöhemmin hallituskauden aikana. Kunnan kehittäminen jatkui ja muun muassa Monnissa onnistuttiin maanhankinnassa. Tämä mahdollistaa Monnin kehittämisen kaavoitukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Hikiän ja Kirkonkylän osayleiskaava eteni luonnosvaiheeseen. Kantatie 54:n yritysalueen asemakaavoitus jatkuu kaavaehdotuksen tarkennuksilla ja valmistunee syksyllä 2012. Kunnassa tehtiin valmistavia päätöksiä sosiaali- ja perusterveydenhuollon järjestämisestä Hausjärven ja Lopen yhteisessä peruspalveluyhtymässä. Hallitusohjelman ja erityisesti siihen sisältyvän kuntarakenneuudistuksen myötä alueella päätettiin lykätä peruspalveluyhtymän valmistelua. Terveydenhuollon kuntayhtymien taloudellinen tulos oli vuonna 2011 huono. Kanta- Hämeen sairaanhoitopiiri teki ennakkotietojen mukaan 5,3 miljoonaa euroa alijäämäisen tuloksen, vaikka tekikin syksyllä noin 2,5 miljoonan euron lisälaskutuksen. Hausjärven kunnan osuus tästä oli 124 500 euroa. Vastaavasti Riihimäen seudun perusterveydenhuollon kuntayhtymä teki noin 1,1 miljoonaa euroa alijäämäisen tuloksen. Hausjärven kunnan osuus terveyskeskuksen ja sairaanhotopiirin kumulatiivisista alijäämistä on yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa.
Sivu 10 Alueellinen nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö käynnistyi Hausjärvellä elokuulla 2011. Toiminnan tarkoitus on vaikuttaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuuta. Toiminnan organisoi Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö ja Hausjärven kunnassa palvelujen ostot toteutuivat Elkeet-palvelukeskukselle. Vuoden 2012 alusta palvelujen ostot ja toimintaan osallistumisvastuu siirtyy perusturvan toimialalle. Vuoden 2010 joulukuun runsaat sademäärät ja runsasluminen talvi aiheuttivat sen, että keväällä 2011 Riihimäen jätevedenpuhdistamon kapasiteettivaraus ylittyi. Tästä seurasi talousarvioimattomia sakkomaksuja. Runsaslumisuus ja kiinteistöjen kohonneet lämmityskustannukset johtivat lisämäärärahan tarpeeseen myös tilapalveluissa. Koulukuljetukset kilpailutettiin toimintakaudella. Kuljetuskustannukset nousivat ja vaikutus muuttuu kokovuotiseksi vuonna 2012. Uusiin työehtosopimuksiin sisältyy lomapalkkajaksotuksiin liittyvä kirjaus, joka aiheutti ylimääräisen, noin 80 000 euron kulukirjauksen tilinpäätökseen. Toimintakulujen kasvu noin 6 prosentilla pääasiassa edellä esitetyistä syistä tarkoitti sitä, että valtuusto päätti yhteensä 304 500 euron lisämäärärahoista vuoden aikana (404 500 euroa toimintakuluihin ja 100 000 euroa toimintatuottoihin). Oitissa sijaitsevan Saint-Gobain Weber Oy Ab:n harkkotehtaan palossa 9.7.2011 paloi merkittäviä määriä rakennuksen eristysmateriaalina käytettyä polyuretaania ja harkkojen muovisia aluslevyjä. Alueelle levisi palon seurauksena savua ja tuhkaa. Tehtyjen tutkimusten perusteella alueen haitta-ainepitoisuudet eivät missään vaiheessa olleet akuutisti vaarallisella tasolla ihmiselle tai ympäristölle. Vuoden 2011 talousarvioon sisältyneistä henkilöstöresurssilisäyksistä toteutettiin: Toimiala Tehtävä Mistä lukien Mihin saakka Perusturvatoimi ateriakuljettaja (aiemmin ollut lahjoitusvaroin) 1.1.2011 toistaiseksi päivätoiminnanohjaaja (aiemmin ollut lahjoitusvaroin) 1.1.2011 toistaiseksi osa-aikainen kanslisti kokoaikaiseksi 1.3.2011 toistaiseksi 2 lastentarhanopettajaa Kirkonkylän päiväkotiin 1.8.2011 toistaiseksi* 2,5 lastenhoitajaa Kirkonkylän päiväkotiin 1.8.2011 toistaiseksi* Sivistystoimi 3 resurssiopettajaa 1.1.2011 2.6.2012 luokanopettaja Monniin 1.8.2011 toistaiseksi esikoulun tuntiopettaja Ryttylään 1.8.2011 31.7.2012 Tekninen toimi osa-aikainen maanrakennusmestari 1.1.2011 toistaiseksi *) Kirkonkylän päiväkodin uudet vakanssit jäivät kuitenkin täyttämättä rakennustöiden viivästymisen takia. Vakansseja ei lakkautettu vuoden aikana, mutta eräät tehtävät olivat täyttämättä vähintään osan vuodesta. Koulupsykologin ja maanrakennusmestarin paikkoja ei onnistuttu täyttämään, jolloin turvauduttiin ostopalveluihin
Sivu 11 1.5. Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstömäärä jatkoi kasvuaan vuonna 2011. Henkilökunnan kokonaismäärän kehitys toimialoittain 2006-2011 (ilman työllistettyjä) 31.12.2006 31.12.2007 31.12.2008 31.12.2009 31.12.2010 31.12.2011 Keskushallinto* 24 23 20 12 54 52 Perusturvalautakunta 145 148 151 161 154 156 Sivistyslautakunta** 147 155 153 167 150 161 Ympäristö ja tekn.palv 32 31 30 24 26 27 Yhteensä 348 357 354 364 384 396 * 2010 alkaen sisältää kunnanjohtajan sekä Palkeet- ja Elkeet -palvelukeskukset ** 31.12.2008 tietoon summattu koulutuslautakunnan ja virkistyslautakunnan henkilökunnan määrä. 450 400 350 300 m, lk 250 stö 200 lö H 150 100 50 0 Henkilöstö 2009 2011 75 88 103 286 296 293 2009 2010 2011 Määräaikaiset Vakinaiset Henkilöstökulut ovat kasvaneet edelliseen vuoteen nähden 404 100 euroa (2,7 %). Palkkojen ja palkkioiden kasvu oli 371 300 euroa (3,2 %). (luvut 1 000 euroa) 2011 2010 2009 Henkilöstökulut - 15 450,8-15 046,7-14 628,9 Palkat ja palkkiot - 11 820,3-11 449,0-11 062,2 Henkilösivukulut - 3 630,5-3 597,7-3 566,7 Eläkekulut - 2 976,1-2 983,9-2 869,3 Muut henkilösivukulut - 654,4-613,8-697,3
Sivu 12 17 000,0 16 000,0 15 000,0 14 000,0 13 000,0 12 000,0 11 000,0 10 000,0 9 000,0 8 000,0 7 000,0 6 000,0 5 000,0 4 000,0 3 000,0 2 000,0 1 000,0 0,0 Henkilöstökulut 2009 2011 (1 000 euroa) 14 628,9 15 046,7 15 450,8 3 566,7 3 597,7 3 630,5 11 062,2 11 449,0 11 820,3 2009 2010 2011 Henkilösivukulut Palkat ja palkkiot Palkkauskustannukset (luvut 1 000 euroa) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vakinaisten kk-palkat 8939,4 9274,9 9887,7 9850 9828,2 10160,155 Tunti- ja urakkapalkat 285,9 273,2 275,4 294,4 288,8 288,1 Työllisyyspalkat 322,4 325,5 292,4 250,7 290,8 310,0 Tilapäiset, sijaiset 561,0 611,7 610,8 548,6 737,5 854,0 Muut palkat ja palkkiot 193,0 148,1 125,2 99,9 283,3 188,5 Kokouspalkkiot (henkilöstö) 23,4 22,6 21,1 18,6 20,5 19,4 Yhteensä 10 325,1 10 656,0 11 212,6 11 062,2 11 449,1 11 820,3 Henkilösivukulut 2 906,3 3 526,4 3 425,4 3 566,7 3 597,7 3 630,5 MENOT 13 231,4 14 182,4 14 638,0 14 628,9 15 046,8 15 450,8 Työllistämistukitulot 174,2 179,6 141,0 120,9 115,7 130,6 Sv-korvaukset ym. tulot 152,8 121,7 121,3 77,4 139,4 206,5 NETTOMENOT 12 904,4 13 881,1 14 375,7 14 430,6 14 791,7 15 113,7 Nettomenot/asukas 1 511,8 1 619,0 1 661,5 1 665,6 1 675,4 1 715,7 Henkilöstösivukuluihin luetaan työnantajan sosiaaliturvamaksu, työttömyysvakuutusmaksu, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut sekä palkkaperusteiset työeläkevakuutusmaksut. Poissaolot Henkilöstön poissaolojen määrä on huolestuttavasti lisääntynyt. Erityisesti sairauslomapäivien määrä on kasvanut. Kasvu taittui vuoden loppua kohti ja yksi merkittävimmistä selittäjistä kasvulle on muutama pitkäkestoinen sairauspoissaolo.
Sivu 13 (kalenteripäivää) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Sairausloma * 6 085 4 397 4 543 4 320 5 890 8 106 Äitiys-/isyys-/vanhempainv. 1 846 1 709 2 154 1 452 2 013 2 174 Hoitovapaa 1 847 2 238 1 685 1 851 3 469 1 800 Tilapäinen hoitovapaa 166 159 177 258 246 224 Vuorottelu-/opintovapaa 0 865 553 420 456 1 375 Aslak- ym. kuntoutus 22 76 0 75 126 164 Muut perusteet ** 2 338 1 138 2 086 4 216 5 349 5 348 Yhteensä 12 304 10 582 11 198 12 592 17 549 19 191 Poissaolopäiviä/hlö 35,4 29,6 31,6 34,9 45,7 48,5 Kannustevapaa 420 414 Yhteensä sis. kannustevapaan 17 969 19 605 *) Sis. tavanomaisten sairauslomien ohella tapaturma-, ammattitauti- ja päihdeongelmaperusteet. **) Sis. mm. harkinnanvaraiset palkattomat virka- ja työvapaat, oppisopimuskoulutettavien tietopuolisen opetuksen päivät, reservin kertausharjoitusten päivät, työaikaan luetut koulutuspäivät yms. Vuosilomat eivät sisälly näihin poissaolotietoihin. Vuodelta 2011 laaditaan toimintakertomuksesta erillään henkilöstötilinpäätös. 1.6. Arvio riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä Toiminnalliset riskit Kunnan henkilöstön osaamisen varmistamiseksi talousarvioon on vuosittain varattu merkittävä summa koulutukseen. Vuonna 2011 tämä summa oli 70 300 eli noin 177 euroa/työntekijä. Avoinna oleviin tehtäviin on saatu päteviä hakijoita, mutta vaihtuvuus eräillä toimialoilla on edelleen suuri. Tietojärjestelmien toimivuudessa ei ole ollut ongelmia. Tietohallinnolla on suunnitelmat mahdollisten riskien varalta, kuinka järjestelmät palautetaan nopeasti toimintakuntoon. Rahoitusriskit Kunnan lainamäärä on suuri ja kasvoi edelleen vuonna 2011. Lainat on otettu kotimaisilta rahoituslaitoksilta, joten niihin ei kohdistu valuuttariskiä. Keskikorko oli vuoden vaihteessa 2,89 (edellisenä vuonna vastaavasti 2,67 %). Lainojen korkoriskiin on varauduttu kahdella koronvaihtosopimuksella ja sitomalla 28 % lainoista kiinteään korkoon. Suojaamattomia vaihtuvakorkoisia lainoja on tilinpäätöshetkellä noin 48,5 % lainapääomasta. Vahinkoriskit Kilpailutuksen jälkeen on vakuutusturva vuodesta 2009 alkaen otettu If vakuutusyhtiöstä. Vakuutussopimus sisältää lakisääteisen ja vapaaehtoiset tapaturmavakuutukset, omaisuusvakuutukset ja toiminnan vakuutuksen. Omaisuusvakuutukset ovat täysturvavakuutuksia ja kunnan omavastuu vahinkotapausta kohden on 2.000 euroa. Julkisyhteisön vastuuvakuutukset koskevat kunnan kaikkea toimintaa. Vastuuvakuutuksissa kunnan omavastuu kutakin vahinkotapausta kohden on 1.000 euroa. Keskeytysvakuutukset koskivat keskeisiä pe-
Sivu 14 ruspalvelutoimintoja ja niiden vakuutussummat perustuivat teknisen toimen määrittelemiin kohdekohtaisiin arvoihin. Kunta maksoi omaisuuden ja toiminnan vakuutusmaksuja vuonna 2011 yhteensä noin 38 900 euroa (vuonna 2010 vastaavasti 35 800 euroa). Vakuutuskorvauksia ei saatu lainkaan ja edellisenä vuonna saatiin noin 1 200 euroa. 1.7. Ympäristötekijät Oitissa sijaitsevan Saint-Gobain Weber Oy Ab:n harkkotehtaan palossa 9.7.2011 paloi merkittäviä määriä rakennuksen eristysmateriaalina käytettyä polyuretaania ja harkkojen muovisia aluslevyjä. Alueelle levisi palon seurauksena savua ja tuhkaa. Rakennuksen sammutuksessa käytettyä vettä imeytyi myös todennäköisesti jonkin verran sammutustöiden yhteydessä tehdasrakennuksen viereiseen maaperään. Tehtyjen tutkimusten perusteella alueen haitta-ainepitoisuudet eivät missään vaiheessa olleet akuutisti vaarallisella tasolla ihmiselle tai ympäristölle. Laskeuma-aluetta ja pohja- sekä pintavettä tutkittiin alueella kattavasti. Samoin tutkittiin pensasmarjoja ja palossa syntynyttä tuhkaa. Hausjärven pohjavesien riskienhallintahanke (HAPPI) käynnistyi keväällä 2010 ja se kestää vuoden 2012 loppuun. Hankkeessa jatketaan muun muassa Oitin liuottimilla pilaantuneen pohjaveden tutkimuksia ja laaditaan toimenpideohjelma pohjavesialueilla sijaitsevien riskien vähentämiseksi. Myös kunnan vanhojen kaatopaikkojen riskit on tarkoitus kartoittaa hankkeen puitteissa. Kokonaisbudjetiltaan noin puolen miljoonan euron suuruisen hankkeen rahoitus tulee 75-prosenttisesti Euroopan aluekehittämisrahastosta. Muita rahoittajatahoja ovat Hausjärven kunnan lisäksi Pääkaupunkiseudun Vesi Oy ja Riihimäen Vesi. 2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäisen valvonnan tarkoitus on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä ja viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulee toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Kunnanhallitus ohjaa ja valvoo kunnan toimintaa. Kunnanjohtajalla on kokonaisvalvontavastuu ja edelleen toimialajohtajilla on vastuu toiminnan riskien ja tietoriskien tunnistamisesta, ennaltaehkäisemisestä ja hallitsemisesta. Myös tulosyksiköiden johtajat ja suuremmista toimintakokonaisuuksista vastaavat esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan toteutumisesta henkilöriskien, omaisuuden vahinkoriskien ja tietoriskien tunnistamiseksi, ennalta ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Valvontaympäristö Kunnan hallinnon ja talouden valvonnassa ulkoinen ja sisäinen tarkastus muodostivat yhteisen valvontajärjestelmn tilikaudella 2011. Toimivasta johdosta riippumattomat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja järjestivät ulkoisen valvonnan. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastasi kunnanhallitus. Kunnalla ei ole erillistä sisäistä tarkastajaa, joten sisäinen tarkastus jakautuu esimiesten ja toimielinten sisäiseen tarkkailuun, seurantaan ja ohjaamiseen. Näiden toimien tarkoituksena on ollut varmistua lakien, asetusten, muiden määräysten, viranomaisohjeiden sekä kunnan toimintojen järjestämiseen liittyvien ohjeiden ja suunnitelmien noudattamisesta. Toimialojen johtavat viranhaltijat ovat tunnistaneet oman toimialansa keskeisimmät riskit, jotka on
Sivu 15 mainittu tässä toimintakertomuksessa kunkin toimialan kohdalla. Toimialakohtaisia toimintakertomusosioita on käsitelty myös lautakunnissa. Kunnan strategia, organisaatio sekä toimintaa ohjaavat säännöt on merkittäviltä osin ajantasaistettu kuluvalla valtuustokaudella. Kunnan toimintaa ohjaavista säännöistä tuoreimpia ovat hallintosääntö, sisäisen valvonnan ohje, tietoturvaohjeistus ja hankintaohjeet. Muilta osin sääntöjen päivittämistä jatketaan vuonna 2012. Valvontaa ja seurantaa edistää työyksikköjen pienuus sekä erilaiset kokoukset ja keskustelut: johtoryhmän kokous, toimialapalaverit, työpaikkakokoukset, yhteiset koulutustilaisuudet ja kehityskeskustelut. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnan säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisen osalta ei tilivuoden aikana ole tullut esiin merkittäviä korvausvelvollisuus- tai oikeudenkäyntiriskejä. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteet on asetettu talousarviossa ja ne on laadittu hallintokuntien toimesta. Talousarvion tuloja menojako vastaa organisaatiorakennetta ja jokaiselle määrärahalle voidaan osoittaa siitä vastaava toimielin tai tilivelvollinen viranhaltija. Kunnanhallitus ja lautakunnat määräävät kukin toimialallaan vuosittain laskujen hyväksyjät. Toiminnan ja talouden seuranta tapahtuu kunnanhallituksen tasolta kolmannesvuosittain. Raportit on saatettu myös kunnanvaltuustolle ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi. Toimintojen tuloksellisuuden tavoitteiden asettaminen huomioi strategiset päämäärät, keskeiset menestystekijät, mittarit ja tavoitetasot: - taloudesta ja vetovoimasta - henkilöstöstä ja henkilöstön uudistumisesta - asiakkaasta ja kuntalaisesta sekä - palveluiden järjestämisestä ja tuotantotavoista. Tuloarvioiden ja määrärahojen käytön osalta on harjoitettu säännöllistä raportointia vuoden 2010 tapaan. Kunnanhallitukselle on esitetty kuukausittain rahamääräiset toteutumat verotulokertymineen ja toteutumien perusteella on kuukausittain laadittu ennusteita koko tilivuoden tulevasta toteutumasta. Lisäksi kunnanvaltuusto on käsitellyt talousarvioon tehdyt perustellut muutokset vuoden 2011 aikana. Myös toimialat seuraavat talousarvion toteutumista raporteista kuukausittain. Tavoitteiden toteuttamisen kannalta merkityksellisin riski on toimialajohtajien arvion perusteella avainhenkilö- ja resurssiriski. Tätä riskiä on pyritty hallitsemaan erityisesti hyvän esimiestyön keinoin: viestinnällä, tehtävänkuvamäärittelyillä, koulutuksella ja tarvittaessa korvausrekrytoinneilla. Resurssiriskiä pyritään hallitsemaan myös osana vuosittaista toimintaja taloussuunnittelua: talousarviovalmistelussa suunnitellaan ja yhteismitallistetaan tehtävät ja tavoitteet käytettävissä oleviin voimavaroihin.
Sivu 16 Riskienhallinnan järjestäminen Henkilöstökoulutuksella on pyritty varmistamaan osaamisen riittävyys ja pyritty vähentämään avainhenkilöriskien syntymistä. Varautumisen ja valmiussuunnittelun kannalta keskeisiä henkilöitä on osallistunut varautumiskoulutuksiin ja maanpuolutustukursseille. Riskienhallinnan järjestäminen ei ole perustunut kaikilta osin riittävän ajantasaisiin, kattaviin ja järjestelmällisiin menettelyihin. Riskienhallinnan tuloksiin liittyvän arvion mukaan strategiaan, talouteen, toimintaan, henkilöstöön ja vahinkoihin liittyvien riskien ennakoinnissa ja hallinnassa onnistuttiin kuitenkin tilikaudella 2011. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnanhallituksen tiedossa ei ole, että omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa olisi toteutunut menetyksiä, arvon alennuksia tai että olisi jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Sopimustoiminta Vuonna 2011 hankittujen pohjakarttojen osalta reklamaatioprosessi on kesken. Lisäksi RHL-alueen yhteisestä siivousainekilpailutuksesta on valitettu. Kummastakaan tapauksesta ei arvioida koituvan kunnalle taloudellisia menetyksiä. Kunnan tiedossa ei ole muita sellaisia sopimuksista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia seuraamuksia, joista aiheutuisi taloudellista vahinkoa.
Sivu 17 2.1 Tilivelvolliset kunnan organisaatiossa Toimielin/Tulosalue Tilivelvollinen Tarkastuslautakunta,Keskusvaalilautakunta, Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Kunnanhallitus ja ylin johto Kunnanjohtaja Kuntien yhteistoiminta Kunnanjohtaja Hallinto ja sisäiset palvelut palvelukeskus Hallintojohtaja Keskitetty henkilöstöhallinto Hallintojohtaja Hallinnon sisäiset palvelut Hallintojohtaja Ruoka- ja siivouspalvelut Ruoka- ja siivouspalv.päällikkö Kansainvälinen toiminta Hallintojohtaja Elinkeinot ja kehittäminen palvelukeskus Talousjohtaja Hallintopalvelut Talousjohtaja Elinkeinojen kehittäminen Talousjohtaja Ympäristölautakunta Kaavoitusinsinööri Perusturvalautakunta Perusturvajohtaja Hallintopalvelut Perusturvajohtaja Sosiaalityö Perusturvajohtaja/Johtava sosiaallityöntekijä Esiopetus ja päivähoito Päivähoidonohjaaja/Päiväkotien johtajat Vammaispalvelut Vastaava sosiaalityöntekijä/perusturvajohtaja Vanhustenhuolto Kotipalvelunohjaaja/Osastonhoitaja/ Perusturvajohtaja Terveyspalvelut Perusturvajohtaja Sivistyslautakunta Sivistystoimenjohtaja Hallintopalvelut Sivistystoimenjohtaja Peruskoulut Koulujen rehtorit/sivistystoimenjohtaja Toisen asteen koulutus Lukion rehtori/sivistystoimenjohtaja Kulttuuri- ja museotoiminta Sivistystoimenjohtaja Liikunta- ja nuorisotoimi Liikuntasihteeri Kirjastotoimi Kirjastotoimenjohtaja Kansalaisopisto Kansalaisopiston rehtori Tekninen lautakunta Tekninen johtaja Hallintopalvelut Tekninen johtaja Yhdyskuntatekniset palvelut Rakennusmestari/Aluemestari Vesihuoltolaitos LVI-teknikko Tilapalvelut Talonrakennusmestari Investointiosa Kiinteä omaisuus Kunnanjohtaja Arvopaperit Kunnanjohtaja Talonrakennus Tekninen johtaja Kunnallistekniikka Tekninen johtaja Vesi- ja viemärilaitos Tekninen johtaja Irtain omaisuus Vastaavan käyttötalousalueen toimialapäällikkö Rahoitusosa Antolainat Kunnanjohtaja Talousarviolainat Kunnanjohtaja Korot ja muu rahoitus Talousjohtaja
Sivu 18 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden tuloksen muodostuista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tuloslaskelma sisältää vain ulkoiset kulut ja tuotot. Tilinpäätös sisältää Hausjärven kunnan lisäksi taseyksikkönä käsitellyn Hausjärven vesihuoltolaitoksen tilinpäätöksen. Kokonaisuutena tilinpäätös on 640 966 euroa ylijäämäinen. Vesihuoltolaitoksen tulos on -102 800 euroa. Toimintatuotot ilman sisäisiä eriä olivat 5 403 000 euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta noin 137 700 euroa (2,6 %). Tuottoihin kirjataan vuoden 2010 tapaan perusopetuksen kotikuntakorvaukset. Kotikuntakorvauksia maksettiin vuonna 2011 noin 207 000 euroa (vuonna 2010 noin 204 000 euroa). Toimintatuotoilla katettiin 12,4 prosenttia toimintakuluista (vuonna 2010 vastaavasti 12,8 %). Toimintakulut ilman sisäisiä eriä olivat 43 701 000 euroa ja ne kasvoivat 2 485 500 euroa (6,0 %) edellisestä vuodesta. Toimintakate oli -38 300 000 euroa ja se laski noin 2 300 000 euroa (6,5 %). Verot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä 1 629 500 euroa (4,1 %). Kunnan tuloslaskelma (luvut 1 000 euroa) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Toimintatuotot 5 260,0 4 726,0 4 874,2 4 989,2 5 265,4 5 403,1 Valmistus omaan käyttöön 13,5 34,7 Toimintakulut -34 272,0-35 558,7-38 414,8-39 045,7-41 215,3-43 700,8 Toimintakate -29 012,0-30 832,7-33 540,6-34 056,5-35 936,4-38 263,0 Verotulot 21 405,6 23 139,1 25 198,5 26 409,7 26 573,2 27 789,1 Valtionosuudet 8 667,1 9 637,5 11 169,1 11 891,8 12 784,3 13 197,8 Korkotuotot 33,9 47,7 95,1 37,0 38,8 25,3 Muut rahoitustuotot 109,7 22,9 85,5 8,1 15,6 71,9 Korkokulut -498,3-685,0-806,2-739,3-573,2-565,3 Muut rahoituskulut -1,6-1,1-23,4-16,6-0,7-1,7 Vuosikate 704,4 1 328,4 2 178,0 3 534,1 2 901,6 2 254,1 Poistot ja arvonalentumiset -1 235,2-1 261,9-1 392,7-1 490,7-1 558,3-1 613,1 Satunnais et tuotot 1 041,7 0,0 Satunnaiset kulut -76,7-32,0 0,0 Tilikauden tulos -530,8 66,5 785,3 1 966,8 2 353,0 641,0 Tilik. ylijäämä/alijäämä -530,8 66,5 785,3 1 966,8 2 353,0 641,0
Sivu 19 Tuloslaskelman tunnusluvut 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Toimintakate/asukas -3 399-3 596-3 877-3 931-4 070-4 344 5,8 % 7,8 % 1,4 % 3,5 % 6,7 % Toimintatuotot/toimintakulut% 15,3 13,3 12,7 12,8 12,8 12,4 100 x Toimintatuoto/toimintakulut Vuosikate/Poistot, % 57,0 105,3 156,4 237,1 186,2 139,7 100 x (Vuosikate/Poistot) Vuosikate % 2,0 3,5 5,3 8,2 6,5 4,9 100 x Vuosikate/(toimintatuotot+verotulot+valtionosuudet) Vuosikate /asukas 83 155 252 408 329 256 Asukasmäärä 31.12. 8 536 8 574 8 652 8 664 8 829 8 809 Verotuloja kertyi 27 789 100 euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 1 215 900 euroa (4,6 %). Veroprosentit olivat vuoden 2010 tasoiset. Kunnallisveroprosentti oli 20,0 % ja kiinteistöveroprosentit olivat: yleinen kiinteistövero 0,85 %, vakituiset asunnot 0,43 %, muut asunnot 0,85 %, yleishyödylliset yhteisöt 0,30 % ja voimalaitokset 1,10 %. Valtionosuudet olivat 13 197 800 euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 413 600 euroa (3,2 %). Vuosikate oli 256 euroa/asukas. Vuosikate oli 647 500 euroa (22,3 %) pienempi kuin vuonna 2010. Vuosikate oli poistoista 140 % (vuonna 2010 vastaavasti 186 %). 250,0 Vuosikate, % poistoista 237,1 200,0 150,0 100,0 50,0 57,0 105,3 156,4 186,2 139,7 0,0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuuruinen, on kunnan tulorahoitus riittävä. Poistojen on silloin vastattava kunnan keskimääräistä investointitasoa.
Sivu 20 Vuosikate, poistot ja investointien omahankintameno 5 000,0 4 500,0 4 000,0 3 500,0 3 000,0 2 500,0 2 000,0 1 500,0 1 000,0 500,0 0,0 2008 2009 2010 2011 Vuosikate Investointien omahankintameno Poistot Kunnan tulorahoitus on riittänyt kattamaan toiminnan kustannukset. Vuosikate on myös riittänyt kattamaan suunnitelmapoistot, mutta ei kokonaisuudessaan uudisrakentamis- ja perusparannusinvestointeja.
Sivu 21 3.2 Toiminnan rahoitus ja rahoitusaseman muutokset 3.2.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSLASKELMA 2011 2010 Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate 2 254 050,18 2 901 553,39 Satunnaiset erät 1 009 722,16 Tulorahoituksen korjauserät -421 654,43-1 147 927,48 *TOIMINNAN RAHAVIRTA 1 832 395,75 2 763 348,07 Investointien rahavirta Investointimenot -3 026 529,66-5 739 098,14 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 300 366,63 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 200 591,20 2 002 277,56 *INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -2 825 938,46-2 436 453,95 Toiminnan ja investointien rahavirta -993 542,71 326 894,12 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys 14 600,00 *ANTOLAINOJEN MUUTOKSET 14 600,00 14 600,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 500 000,00 1 000 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3 465 499,48-3 725 434,90 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 *LAINAKANNAN MUUTOKSET 2 034 500,52-2 725 434,90 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -12 089,99 67 990,50 Vaihto-omaisuuden muutos -7 352,32 2 971,54 Saamisten muutos -18 867,74 34 644,89 Korottomien velkojen muutos 495 157,65 271 737,16 *MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET 456 847,60 377 344,09 Rahoituksen rahavirta 2 505 948,12-2 333 490,81 Rahavarojen muutos 1 512 405,41-2 006 596,69 Rahavarat 31.12. 5 126 555,53 3 614 150,12 Rahavarat 1.1. 3 614 150,12 5 620 746,81 Rahavarojen muutos 1 512 405,41-2 006 596,69
Sivu 22 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Investointien tulorahoitus, % 1 74,5 65,4 80,2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 2 : 34,8 35,6 46,5 Lainanhoitokate 3 0,7 0,8 1,1 Kassan riittävyys pv 4 37 26 40 Asukasmäärä 8 809 8 829 8 826 1 Investointien tulorahoitus, % = 100 x vuosikate / investointien omahankintameno. Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. 2 Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 x vuosikate / (investointien omahankintameno+antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. 3 Lainanhoitokate = (vuosikate+korkokulut) / (korkokulut+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. 4 Kassan riittävyys = 365 x rahavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella Tunnusluku kuvaa kunnan maksuvalmiutta ja se ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Tulorahoituksen riittävyys investointeihin parani edelliseen vuoteen nähden. Tämä on seurausta nettoinvestointien pienenemisestä. Tulorahoituksen riittävyyttä kuvaava tunnusluku olisi heikentynyt arvoon 54,6, mikäli investointimenot olisivat toteutuneet suunnitellusti. Investointimenojen pieneneminen edellisestä vuodesta mahdollisti myös sen, että pääomamenojen tulorahoitus säilyi lähes edellisvuoden tasolla. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan
Sivu 23 lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Hausjärven lainanhoitokyky on edelleen heikko ja se jopa hieman heikkeni edelliseen vuoteen nähden matalasta korkotasosta huolimatta. Vuodenvaihteen maksuvalmiustilanne parani edelliseen vuodenvaihteeseen nähden, sillä kyseisenä päivänä kunnan rahavaroilla olisi kyetty maksamaan 37 päivän kassasta maksut. Vuodenvaihteen hyvään kassatilanne on seurausta siitä, että loppuvuonna otetun talousarviolainan suuruus perustui toteutunutta suurempaan arvioon investointimenoista ja arvioon toteutunutta pienemmistä verotuloista. Pitkäaikaisten lainojen kanta kasvoi tilikaudella 2 034 500 euroa. ja oli vuoden lopussa 22 645 000 euroa eli 2 571 euroa/asukas.
Sivu 24 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Kunnan taloudellista asemaa ja rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tase sisältää vesilaitoksen luvut. VASTAAVAA 2011 2010 PYSYVÄT VASTAAVAT 40 087 771,10 38 710 229,11 Aineettomat hyödykkeet 191 910,55 153 853,92 Aineettomat oikeudet 13 576,49 16 503,55 Muut pitkävaik. menot 178 334,06 137 350,37 Aineelliset hyödykkeet 30 607 231,66 29 253 146,30 Maa- ja vesialueet 5 504 627,18 5 385 705,83 Rakennukset 14 754 106,28 15 088 641,91 Kiinteät rak. ja laitteet 8 020 475,49 7 410 857,15 Koneet ja kalusto 1 061 910,31 1 189 916,00 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 1 266 112,40 178 025,41 Sijoitukset 9 288 628,89 9 303 228,89 Muut osakkeet ja osuudet 9 048 128,89 9 048 128,89 Muut lainasaamiset 205 000,00 219 600,00 Muut saamiset 35 500,00 35 500,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 53 510,56 65 857,67 Valtion toimeksiannot 20 745,95 33 129,69 Lahjoitusrahast. er.katteet 32 764,61 32 727,98 VAIHTUVAT VASTAAVAT 6 487 637,29 4 949 011,82 Vaihto-omaisuus 117 196,84 109 844,52 Aineet ja tarvikkeet 117 196,84 109 844,52 Saamiset 1 243 884,92 1 225 017,18 Pitkäaikaiset saamiset 307 229,04 355 069,62 Myyntisaamiset 206 339,26 239 893,84 Valtionosuussaamiset,jälkirahoitus 100 889,78 115 175,78 Lyhytaikaiset saamiset 936 655,88 869 947,56 Myyntisaamiset 427 395,89 476 250,96 Muut saamiset 340 364,05 288 029,43 Siirtosaamiset 168 895,94 105 667,17 Rahat ja pankkisaamiset 5 126 555,53 3 614 150,12 VASTAAVAA YHTEENSÄ 46 628 918,95 43 725 098,60