TILINPÄÄTÖS 2012 VALTUUSTO 17.6.2013. Käännös

TILINPÄÄTÖS 2012 VALTUUSTO 17.6.2013 Käännös 1

2

1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 5 2 YLEISET TIEDOT... 7 3 KUNNANHALLINTO JA SEN MUUTOKSET... 8 4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNNAN OMAN ALUEEN KEHITYS... 13 5 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 14 6 KUNNAN HENKILÖSTÖ... 16 7 TÄRKEIMPIEN RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN SEKÄ MUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN ARVIOINTI... 16 8 YMPÄRISTÖTEKIJÄT... 17 9 KUNNAN- JA KONSERNIJOHDON SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 18 10 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN... 20 10.1 Tilikauden tulos... 21 10.2 Toiminnan rahoitus... 25 10.3 Rahoitusasema ja sen muutokset... 28 11 KOKONAISTULOT JA MENOT... 31 12 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TULOS... 32 13 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET... 38 14 TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET... 39 15 OSASTOIDEN TOIMINTAKERTOMUKSET... 42 15.1 HALLINTO-OSASTO... 42 15.2 KEHITYSOSASTO... 57 15.3 SIVISTYSOSASTO... 82 15.4 PERUSPALVELUOSASTO... 123 15.5 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO... 151 16 TALOUSARVION TOTEUTUMA... 176 16.1 Käyttötalouden toteutuminen 2012... 176 16.3 Investointien toteutuminen 2012... 183 16.4 Rahoitusosan toteutuminen 2012... 198 17 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 199 18 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 208 18.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 208 18.2 Tuloslaskelman liitetiedot... 208 18.3 Taseen liitetiedot... 212 18.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 219 18.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 220 18.6 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot... 221 19 ERITETYT TILINPÄÄTÖKSET... 227 19.1 Liikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen... 227 19.2 Kemiönsaaren vesihuoltoliikelaitos... 229 20 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN... 261 21 LIITE: HENKILÖSTÖRAPORTTI... 262 3

4

1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kemiönsaaren kunnan ensimmäinen valtuustokausi on saatu päätökseen. Takana on neljä tapahtumarikasta ja taloudellisesti menestyksellistä vuotta. Olemme olleet aktiivinen kunta ja aktiivisuus jatkuu, niin omasta toimesta kuin valtiolta tulevan uuden lainsäädännön myötä. Muutostyön ja hyvän taloudellisen tuloksen ansiosta meillä on hyvät edellytykset selvitä tulevaisuuden haasteista. Mikä ne tarkalleen ottaen ovat, selviää toivon mukaan maaliskuun puolivälin jälkeen. Hallitus on luvannut tällöin päätökset ja selkeät linjaukset kuntauudistukselle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle. Kuntasektorin uudistusten lisäksi vuotta 2012 ovat leimanneet huonot talousuutiset maassamme, erityisesti Varsinais-Suomessa. FNsteelin konkurssi oli kova isku Kemiönsaarelle, ja teollisuuden rakennemuutos on koetellut suuresti myös monia naapurikuntiamme. Konkurssin seuraukset tulevat näkymään kunnan taloudessa vuoden 2013 loppupuolella ja vuonna 2014. Vuoden 2014 lopussa ja vuonna 2015 verontasausjärjestelmä tulee oikaisemaan osan verojen poisjäännistä. Jäljelle jää kuitenkin useita epävarmuustekijöitä, sillä valtio suunnittelee myös valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistusta, jonka on tarkoitus astua voimaan 1.1.2015. Kuntaliitos on pitkä prosessi. Me Kemiönsaarella olemme kuitenkin monelta osin onnistuneet siirtymään arkeen suhteellisen nopeasti, mikä on osaltaan helpottanut kustannuspainetta. Olemme myös ensimmäisinä vuosina kiinnittäneet huomiota siihen, mitkä asiat toimivat ja mitkä kaipaavat vielä kehittämistä uudessa kunnassamme. Samaan aikaan kun Kemiönsaaren rakentaminen jatkuu, kulman takana odottaa uusi lainsäädäntö. Valtio on ilmoittanut uusien yhdistymisselvitysten alkamisesta vuoden 2013 aikana. Tulevaisuus näyttää, mitä valtion ambitiot tarkoittavat Kemiönsaaren kohdalla. Kova tulos kovina aikoina Kemiönsaaren kunnan tulos oli 1,21 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna 2012. Tämä tarkoittaa, että kertynyt ylijäämä (aikaisempien vuosien yli-/alijäämä) nousee 10,23 miljoonaan euroon. Erinomaisen tuloksen taustalla ovat varovaisesti budjetoidut valtionosuudet sekä aiempaa selkeästi suuremmat valtionosuuksien tasaukset verotulojen perusteella. On syytä muistaa, että vuosi 2012 oli ensimmäinen vuosi, jolloin kunta ei saanut yhdistymisavustusta. Verotulojen kehitys on viime vuosina ollut epäsuotuisaa, myös vuonna 2012, mistä seuraa eri toimenpiteitä tulevina vuosina. Meillä ei ole tarkoitus laatia säästöohjelmia, me aiomme ja meidän täytyy muuttaa toimintaa niin, että rahat riittävät. Meillä on mahdollisuus, mikäli poliittista tahtoa löytyy, tulla vaikka Suomen tehokkaimmaksi kunnaksi. Taloudellisen tuloksen taustalla on hyvä suoritus kunnan koko henkilöstöltä, huolimatta arvioitua suuremmista kustannusnousuista. Vuosikate oli 3,40 miljoonaa euroa. Kustannusseuranta ei ole kaikilta osiltaan hyvä, joten tilaa parannuksille on. Lisääntyvä palveluntarve lisää myös meidän kustannuksiamme. Kustannuksista 23 % on sellaisia, joihin kunta ei voi vaikuttaa ja joiden kohdalla toimimme vain laskunmaksajana kuntayhtymälle tai toiselle kunnalle. Toiminnan kustannusten laskeminen tulee olemaan suuri haaste lähivuosina. Kaikille tuleville päätöksille ei tule riittämään ymmärrystä, mutta meidän tehtävämme on kaikesta huolimatta toiminnan turvaaminen tilanteessa, jossa ikäihmisten määrä kasvaa ja lasten määrä pienenee. Tarkasteltaessa kustannuksia meiltä löytyy kaksi suurempaa kokonaisuutta, joihin meidän on pureuduttava: henkilöstökustannukset ja kiinteistökustannukset. Tulevat eläkkeelle jäämiset tarjoavat mahdollisuuksia, jotka meidän on hyödynnettävä. Kemiönsaaren kunnan taloudellisen tulos vuodelta 2012 on hyvä. Vertailu muihin kuntiin osoittaa, että olemme tehneet oikeita asioita huolimatta vaikeista ajoista ja monista epävarmuustekijöistä. Mainittavia myönteisiä asioita ovat: - Ylijäämäkertymä kasvoi. - Uusia lainoja ei nostettu ja velkataakka pienentyi entisestään; nyt velkataakkamme on selvästi alle maan keskiarvon. - Investoinnit hoidettiin hyvin ja varovaisuusperiaatetta soveltaen. - Taloudelliset tavoitteet toteutuivat pääosin ja osittain jopa ylittyivät. Tulevaisuus vaatii kuitenkin vieläkin kovempia tavoitteita, mikäli aiomme selviytyä. - Kassatilanne oli hallinnassa, vaikka emme nostaneet uusia lainoja. - Kemiönsaaren Vedellä on takanaan hyvä vuosi. 5

Asioita, joihin meidän tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota: - Verotulojen kehittyminen oli negatiivista. Kunnan ensimmäinen vuosi, jolloin valtionosuudet olivat suuremmat kuin yhteenlasketut verotulot. Tämä kehitys vaatii ajan myötä uusia, tehokkaampia palveluratkaisuja. - Harkintaa investointeihin. Tulevien vuosien investointitarve tulee nostamaan velkataakkaa. - Kunnan tulee jatkuvasti etsiä toiminnassa malleja, jotka lisäävät tehokkuutta ja tuottavuutta. Tilankäyttöä tulee optimoida kaikissa yksiköissä. - Kunnan on toimittava aktiivisesti sen eteen, että kaikki omaan tarkoitukseen tarpeettomat kiinteistöt myydään. Kunnallisveroa kertyi 0,4 % ja kiinteistöveroa 11,3 % arvioitua enemmän. Yhteisöveroa kertyi 36,1 % arvioitua vähemmän. Verotulot olivat yhteensä noin 20,71 miljoonaa euroa verrattuna talousarvion 20,75 miljoonaan euroon. Vuoteen 2011 verrattuna yhteenlasketut verotulot vähenivät noin 0,76 miljoonalla eurolla. Valtionosuudet olivat 9,2 % arvioitua suuremmat. Valtionosuuksien määrä oli yhteensä 20,76 miljoonaa euroa verrattuna talousarvion 19,00 miljoonaan euroon. Kunnan lainakanta laski huomattavasti vuoden aikana; vuoden lopussa se oli 2 070 euroa asukasta kohden. Velkataakka on noin 212 euroa/asukas alle maan keskiarvon. Kunta vähensi velkataakkaa vuoden aikana noin 1,99 miljoonalla eurolla. Kunnan henkilöstömäärässä ei tapahtunut muutoksia vuoden aikana. Tulevaisuudessa noin 20 työntekijää jää vuosittain eläkkeelle. Eläkkeelle jäämiset avaavat mahdollisuudet uusien työskentelytapojen luomiseen sekä uusiin tapoihin järjestää toimintaa. Samalla tämä tarkoittaa myös sitä, että rekrytointi tulee jatkossa vaatimaan panostuksia. Tulevaisuus Väestönkehitys on ollut ja on edelleen suuri haaste. Pienempi väestömäärä merkitsee pienempiä tuloja ja vaatii ehdottomasti muutoksia palveluntuotantoon. Synkän väestönkehityksen lisäksi tuleviin uudistuksiin sisältyy monia epävarmuustekijöitä. Miten esimerkiksi valtionosuusuudistus tulee vaikuttamaan Kemiönsaareen? Elämme mielenkiintoisia aikoja. Lehtitietojen mukaan on tulossa mielenkiintoinen ehdotus siitä, miten Varsinais- Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään jatkossa. Ehdotuksen mukaan alue jaettaisiin kolmeen kokonaisuuteen, jotka olisivat Salo, Turku ja muut kunnat sekä erikseen Kemiönsaari Parainen. Me saisimme poikkeusluvalla muodostaa oman, vain 23 000 asukkaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalueen. Mitä merkitsee sosiaali- ja terveydenhuoltoalue, joka käsittää Kemiönsaaren ja Paraisten kunnat? Voimmeko siinä tapauksessa jatkaa nykyisellä rakenteella, tuskinpa? Siihen saakka meidän täytyy vain odottaa ja olla huolehtimatta. Meillä on päivittäin asioita, jotka meidän pitää hoitaa sekä ihmisiä, joista huolehtia. Meidän tulee huolehtia siitä, että kuntamme asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Tämä koskee kaikentyyppisiä kunnallisia palveluita, riippumatta kaikenlaisista uudistuksista. Kemiönsaarella tarvitaan palveluita myös tulevaisuudessa. Suurena haasteena on suunnitella ja elää kahden vaihtoehtoisen tulevaisuuden skenaarion kanssa. Meidän täytyy uskaltaa kehittää toimintaa Kemiönsaarella samalla kun tiedämme, että meitä hyvin todennäköisesti odottaa yhdistymisselvitys vain muutaman kuukauden päässä. Ei riitä, että yritämme vain ylläpitää sitä, mitä meillä on aiemmin ollut. Meidän täytyy olla rohkeita ja uskaltaa kohdata haasteet, uskaltaa luoda uusia ratkaisuja ja rakenteita Kemiönsaarelle, joko omana kuntana tai osana suurempaa kokonaisuutta. On haaste saada mahdollisimman moni Kemiönsaarella ymmärtämään jatkuva toiminnan kehittämisen tarve. On ollut mielenkiintoista ja tuntunut hyvältä saada työskennellä yhdessä kunnan motivoituneen ja osaavan henkilöstön kanssa. Haluan osoittaa suuret kiitokset kaikille kunnassa työskenteleville. Olemme onnistuneet tehtävässämme hyvin, yhdessä kunnan luottamushenkilöiden kanssa. Olemme yhdessä onnistuneet tarjoamaan kuntalaisille hyvän arjen. Nyt meidän on syytä kohdistaa katseemme tulevaisuuteen se tulee, ja meidän pitää aktiivisesti yrittää muokata sitä. Kemiönsaarella 17. maaliskuuta 2013 Tom Simola kunnanjohtaja 6

2 YLEISET TIEDOT Hallinnollinen alue Kemiönsaaren kunta sijaitsee Kemiönsaarella, Varsinais-Suomen kaakkoisosassa. 1.1.2009 lähtien kunta koostuu aikaisemmista Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnista sekä Hiittisten saaristo-osasta. Kunta rajoittuu Sauvon, Salon, Paraisten, Raaseporin ja Hangon kuntiin. Kunnan kokonaispinta-ala on 2 801 km², josta maa-alaa on 687 km², merta 2 103,22 km² ja järviä 11 km². Kunnassa on 3 vahvistettua osayleiskaavaa, 6 rantaosayleiskaavaa, 45 asemakaavaa ja 49 ranta-asemakaavaa. Rantaviivaa on noin 2 600 km. Väestö ja elinkeinot Kunnan asukasluku oli 31.12.2012 7 075 henkilöä, vähennystä -98 henkilöä vuoden aikana. Suurempia työpaikkaaloja Kemiönsaarella ovat teollisuus, sosiaali- ja terveyspalvelut ja kauppa- ja matkailu. Teollisuuden työpaikkojen määrä muuttui rajusti vuonna 2012, kun 180 henkilöä työllistävä FNsteel meni konkurssiin. Elinkeinorakenne toimialoittain Kemiönsaaren kunnassa 2010 C Teollisuus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut H Kuljetus ja varastointi G Tukku- ja vähittäiskauppa A Maa-, metsä- ja kalatalous F Rakentaminen P Koulutus O Julkinen hallinto ja maanpuolustus I Majoitus- ja ravitsemistoiminta M Ammatill., tieteell. ja tekn. toim. N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta S Muu palvelutoiminta X Toimiala tuntematon J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys B Kaivostoiminta ja louhinta L Kiinteistöalan toiminta E Vesi-, viemäri-, jätevesi-, jätehuolto Miehet Naiset 0 100 200 300 400 500 SeutuNet Toimiala TOL 2008 Vuoden 2012 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti Henkilöä Väestökehitys Väestökehitys Kemiönsaarella on ollut negatiivinen vuodesta 1980 lähtien. Väestö on vuodesta 1980 vähentynyt 21,5 prosentilla (1 947 henkilöä) ja viimeisten 10 vuoden aikana väestö on vähentynyt 6,4 prosentilla (485 henkilöä). Välitön syy väestömäärän vähenemiseen johtuu vääristyneestä väestörakenteesta, ts. korkeasta keski-iästä. Kuolleisuus on korkea ja syntyvyys alhainen. Vuosittain syntyy noin 50 lasta ja kuolee noin 100 henkilöä. Viime vuosina on tapahtunut pientä, mutta tasaista nettomaahanmuuttoa. 7

Väkiluvun kehitys Kemiönsaaren kunnassa 1980-2011 120 115 110 Indeksi 1980 =100 Kemiönsaari Turunmaan seutukunta Koko maa Parainen Varsinais-Suomi 105 100 95 90 85 80 75 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 SeutuNet Vuoden 2012 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestö 3 KUNNANHALLINTO JA SEN MUUTOKSET Vuoden 2012 aikana Kemiönsaaren kunnan organisaatiossa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Keväällä 2012 kunnallishallinnon rakennetyöryhmä esitteli selvityksensä tulevasta kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Uudistustyön ensimmäisessä vaiheessa ylijohtaja Päivi Laajalan johtama työryhmä selvitti uudistuksen tarvetta ja vahvojen peruskuntien kriteereitä hallitusohjelman pohjalta. Selvitysryhmä antoi esityksen 66 70 kuntajakoselvityksen tekemisestä maassamme. Kunnat antoivat huhtikuussa lausuntonsa työryhmän esityksestä. Kesäkuussa hallitus vahvisti uudistuksen aikataulun. Koko vuoden 2012 hallitus lupaili tarkempia tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä tulevassa kuntarakenneuudistuksessa. Vielä maaliskuussa 2013 oli epäselvää, minkälaisen esityksen hallituksen työryhmä antaa asiassa. Työryhmällä on 19.3.2013 asti aikaa esitellä esityksensä. Kemiönsaaren kunnan organisaatio 1.1.2012 alkaen: 8

Valtuusto Korkein päätäntävalta kunnassa on valtuustolla. Kemiönsaaren kunnan valtuustoon kuuluu 27 jäsentä, jotka valittiin kunnallisvaaleissa 2008. Poliittinen jako on seuraavanlainen: Puolue Äänet 2008 % Valitut RKP SDP Kesk. Vas. Kok. KD Muut 2 222 1 106 328 293 156 44 17 53,3 26,5 7,9 7,0 3,7 1,1 0,4 15 7 2 2 1 - - YHTEENSÄ 4 166 100,0 27 Kaksi RKP:n valtuustoryhmän jäsentä muodosti 10.4.2012 uuden valtuustoryhmän nimeltä Vapaa Yhteistoiminta. Valtuuston puheenjohtajiston kokoonpano 2011 2012 Puheenjohtaja Sixten Laine (RKP) Stuertti, yksityisyrittäjä I varapuheenjohtaja Curt Dannström (SDP) Eläkkeellä oleva kunnanjohtaja II varapuheenjohtaja Inger Wretdal (RKP) Psykologi III varapuheenjohtaja Rune Friman (RKP) Yrittäjä 9

Valtuuston kokoonpano 2011 2012 Nimi Ammatti Puolue Kansallinen Kokoomus rp (1) Pohjavirta Kalevi, ryhmäpuheenjohtaja Yrittäjä Kok. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue rp (7) Dannström Curt Hellbom Eva-Stina, ryhmäpuheenjohtaja Leppänen Jorma Salonen Börje Ström Börje Vilander Bo Vähätalo Pentti (-23.6.2010) Forne Ingmar (24.6.2010-) Ruotsalainen kansanpuolue rp (13) Engblom Yngve Jansson Johanna Johansson Johan Laine Sixten Laurén Anders Liljeqvist Wilhelm Lindholm Kerstin Nurmio Mårten Sjöblom Annalena, ryhmäpuheenjohtaja Sulonen Barbro Törnqvist Jörgen Wretdal Bjarne Wretdal Inger Eläkkeellä oleva kunnanjohtaja Erikoissairaanhoitaja Puhelinasentaja Eläkeläinen, metallityöntekijä Työnjohtaja Sähköasentaja Opettaja Kand.hum Maanviljelijä, urakoitsija Sairaanhoitaja Yrittäjä Stuertti, yrittäjä Valtiot.maist., yrittäjä Yrittäjä Hammashoitaja Metsätalousinsinööri Projektiohjaaja Terveydenhoitaja Yrittäjä Maanviljelijä, vientipäällikkö Psykologi SDP SDP SDP SDP SDP SDP SDP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP 10

Vasemmistoliitto rp (2) Antikainen Esko Tuominen Kurt, ryhmäpuheenjohtaja Metallityöntekijä Kirvesmies Vas. Vas. Suomen Keskusta rp (2) Hoikkala Marjaana Kallonen Kalevi, ryhmäpuheenjohtaja Opettaja, luonnontiet. kandi Maanviljelijä, yrittäjä Kesk. Kesk. Vapaa Yhteistoiminta (2) Antskog Carola Friman Rune, ryhmäpuheenjohtaja Fil.maist., eläkeläinen Yrittäjä VYT VYT Valtuusto kokoontui 7 kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin 80 asiaa. Kunnanhallituksen kokoonpano 2011 2012 Nimi Ammatti Puolue Puheenjohtaja Mårten Nurmio I varapuheenjohtaja Börje Salonen II varapuheenjohtaja Kalevi Kallonen Jan Drugge Ingalill Granlund Eva-Stina Hellbom Johanna Jansson Kerstin Lindholm Kurt Tuominen Metsätalousinsinööri Eläkeläinen, metallityöntekijä Maanviljelijä, yrittäjä Agrologi Taloustiet. maisteri, yrittäjä Erikoissairaanhoitaja Sairaanhoitaja Hammashoitaja Kirvesmies RKP SDP Kesk. RKP RKP SDP RKP RKP Vas. Kunnanhallitus kokoontui 14 kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin 196 asiaa. Tilivelvolliset toimielimet ja viran-/toimenhaltijat Lautakunnat Keskusvaalilautakunta Puheenjohtaja Anders Strandberg Varapuheenjohtaja Olavi Saarinen Sihteeri hallintojohtaja Erika Strandberg Sivistyslautakunta Puheenjohtaja Barbro Sulonen Varapuheenjohtaja Ingmar Forne Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson 11

Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta Puheenjohtaja Fredrik Laurén Varapuheenjohtaja Yvonne Lönnström Esittelijä vapaa-ajantoimen päällikkö Bo-Eric Ahlgren, kulttuurisihteeri Solveig Friberg Peruspalvelulautakunta Puheenjohtaja Yngve Engblom Varapuheenjohtaja Bo Lundell Esittelijä peruspalvelujohtaja Maria Wallin Tekninen lautakunta Puheenjohtaja Jörgen Törnqvist Varapuheenjohtaja Börje Ström Esittelijä tekninen johtaja Lars Nummelin Rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta Puheenjohtaja Annalena Sjöblom Varapuheenjohtaja Bo Vilander Esittelijä valvontapäällikkö Greger Lindholm, johtava ympäristösihteeri Sonja Lindström Saaristolautakunta Puheenjohtaja Trygve Örnell Varapuheenjohtaja Roger Forss Esittelijä elinkeinojohtaja Tomy Wass Maaseutulautakunta Puheenjohtaja Mona Stenman Varapuheenjohtaja Jari Lehtinen Esittelijä, maaseutusihteeri Susanne Mäkelä Jaostot Ruotsinkielinen koulujaosto Puheenjohtaja Bjarne Wretdal Varapuheenjohtaja Gunilla Åkerberg Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Suomenkielinen koulujaosto Puheenjohtaja Marjaana Hoikkala Varapuheenjohtaja Keijo Arfman Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Johtokunta Vesilaitoksen johtokunta Puheenjohtaja Lars Nummelin Varapuheenjohtaja Jörgen Törnqvist Esittelijä, infrapäällikkö Roger Hakalax 12

4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNNAN OMAN ALUEEN KEHITYS Kuntien vuoden 2012 tilinpäätökset pelättyäkin heikommat Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotiedot osoittavat, että kuntatalous on pelättyäkin huonommassa kunnossa. Peräti 63 kunnalla viime vuoden vuosikate oli negatiivinen. Määrä on lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate putosi vuoden 2011 yhteensä 2,55 miljardista eurosta 1,74 miljardiin euroon. Tämä kattaa vain 74 prosenttia poistoista. Kuntien verotulojen kasvu vuonna 2012 hidastui merkittävästi edellisvuodesta. Kuntien yhteenlaskettu toimintatulojen, verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ei riittänyt kattamaan kuntien toimintamenojen kasvua. Toimintakatetta heikensi myös maksu- ja myyntitulojen kasvun hidastuminen. Samalla toimintamenojen kasvu säilyi lähes edellisvuoden, noin 5 prosentin tasolla. Tähän vaikutti osaltaan vuosilomamääräysten ja lomapalkkakirjausten muutokset. Kuntakentän sisäiset erot kasvoivat kaikkien keskeisten vertailutekijöiden eli tulopohja-, toimintakate-, investointi- ja lainakantavertailujen mukaan. Tässä tilanteessa on tärkeää, että kunnat jatkavat toimintansa tehostamista ja rakenteiden uudistamista. Valtion on puolestaan pidättäydyttävä uusista valtionosuusleikkauksista ja uusien tehtävien antamisesta kunnille, arvioi Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. Kuntien veronkorotuspaineiden hillitsemiseksi tarvitaan kuntien veropohjan laajentamista, korostaa Mäki- Lohiluoma. Lainakanta poikkeuksellisen voimakkaassa nousussa Kuntien vuotuinen lainakannan kasvu on merkittävin tällä vuosituhannella. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta nousi lähes 14 miljardiin euroon. Lainakanta kasvoi 13 prosenttia, eli 1,6 miljardia euroa edellisvuoteen verrattuna. Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit kasvoivat huomattavasti, peräti 8,5 prosenttia vuonna 2012. Investoinnit kasvoivat eniten yli 100 000 asukkaan kunnissa sekä 10 000 20 000 asukkaan kunnissa. Kunnilla on merkittävät investointipaineet terveyttä haittaavien rakennusten korjaamiseksi. Nykytilanteessa on erittäin tärkeää, että valtio osallistuu kuntien peruskorjausten rahoitukseen, kuten Kuntaliiton hallitus esitti viime viikolla julkistamassaan kuntatalouden sopeutusohjelmassa, painottaa Mäki-Lohiluoma. Kuntatalouden näkyvissä oleva kiristyminen aiheuttaa ilman erityistoimia kuntien investointien supistumista, arvioi Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. Vain kolmen maakunnan tulos plussalla Tulopohjan kasvu oli heikointa 40 000 100 000 asukkaan kunnissa, tässä kuntakokoluokassa myös vuosikate heikkeni eniten. Vuosikate ei missään kuntaryhmässä riittänyt kattamaan poistoja. Alle 6 000 asukkaan sekä 40 000-100 000 asukkaan kunnissa vuosikate oli negatiivinen joka neljännessä kunnassa. Maakunnittain yhteen laskettuna tilikauden tulos oli negatiivinen koko maassa lukuun ottamatta kolmea maakuntaa: Uusimaa, Päijät-Häme ja Etelä-Karjala. Valtionosuudet kasvoivat vuonna 2012 nimellisesti 5,3 prosenttia valtionosuusleikkauksista huolimatta. Valtionosuuksien kasvua selittävät kuntien veromenetysten kompensointi valtionosuuksien kautta sekä vuonna 2012 tehty kustannustenjakotarkistus ja indeksitarkistus. (Kuntaliitto tiedottaa 13.2.2013) 13

5 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Yleistä Tilinpäätöksen laadinnassa on soveltuvin osin noudatettu kirjanpitolakia, kirjanpitoasetusta ja kuntalakia sekä muita sitovia määräyksiä ja suosituksia. Kunnan vuoden 2012 tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen liitteineen. Toukokuussa 2007 kuntalakiin tuli muutos, jonka mukaan kunnan tulee laatia täydellinen konsernitilinpäätös sisältäen tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen liitetietoineen. Kunnallinen liikelaitos tulee eritellä kirjanpidossa, ja siksi Kemiönsaaren Vesiliikelaitoksen tilinpäätös esitetään erillisenä liitteenä kunnan tilinpäätöksessä. Vesiliikelaitos sisältyy virallisiin tilinpäätösasiakirjoihin. Talous Vuoden 2012 talousarvio oli ensimmäinen talousarvio, johon ei sisältynyt yhdistymisavustuksia. Kunnan ensimmäisten kolmen vuoden 2009 2011 tilinpäätökset ovat kaikki olleet tulokseltaan positiivisia. Vuotta 2012 koskeva talousarviovalmistelussa lähdettiin siitä olettamuksesta, että vuodesta 2012 tulee taloudellisesti tiukempi, koska kunta ei saa yhdistymisavustusta. Huhtikuussa valtuusto teki päätöksen Fastighets Ab Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy:n osakkeiden ostamisesta 375 972 eurolla. Osakkeet oikeuttivat Kemiön Puhelin Oy:n tiloihin Villa Landessa. Sivistyslautakunta oli kevään aikana valmistellut Kemiön kirjastotoiminnan muuttoa nykyisistä Vretantien tiloista Villa Landeen. Muuton tarkoituksena oli aktivoida Villa Landen käyttöä entisestään ja samalla tehostaa kunnan tilankäyttöä. Kemiön Puhelin Oy:n kanssa käytyjen keskustelujen perusteella selvisi, että Kemiönsaaren kunnalla on mahdollisuus ostaa kiinteistöstä heidän tilansa. Varsinainen muutto ja tarvittavat muutostyöt Villa Landessa toteutetaan vuoden 2013 aikana. Vuoden aikana tehtiin useita kunnan kiinteistöjen käyttöä koskevia päätöksiä. Kunnan strategian mukaan kunta luopuu ja/tai yrittää myydä kiinteistöt, joita se ei tarvitse omaan käyttöön. Toukokuussa valtuusto päätti, että kunta vuokraa Veritakselta toimistotilat Arkadiantiellä Kemiössä sijaitsevasta ns. Kemitra-kiinteistöstä. Hallinto- ja kehitysosaston 23 työntekijän työtilat siirrettiin päätöksen myötä Taalintehtaan kunnantoimistosta Kemiön kunnantoimistoon ja Kemitran vuokratiloihin. Keväällä päätettiin laittaa seuraavat kiinteistöt myyntiin: Eläinlääkärikiinteistö Kemiössä, Gamlas Hem - asuinrakennuskiinteistö, Kärran Kunnantupa, Nuorisotalo Slaggis Taalintehtaalla, entinen Västanfjärdin kunnantoimisto ja Genbölen eläkeläisasunnot. Kunta on myös myynyt koulukiinteistöjä vuoden 2012 aikana: Mjösundin koulu: myyntihinta 25 000, tasearvo 9 418,24, tuloslaskelman voitto 15 581,76 Tjudan koulu: myyntihinta 121 500, tasearvo 119 312,43, tuloslaskelman voitto 2 187,57 Björkbodan koulu: myyntihinta 102 000, tasearvo 157 720,10, tuloslaskelman tappio 55 720,10 Ytterkullan koulu: myyntihinta 260 000, tasearvo 302 479,26, tuloslaskelman tappio 42 479,26 Vuoden aikana käytiin myös neuvotteluja Taalintehtaalla sijaitsevan Stallscafé-kiinteistön ostosta. Kiinteistöllä katsottiin olevan rakennushistoriallista arvoa ja sen katsottiin sijaitsevan niin keskeisellä paikalla Taalintehtaalla, että sen tulisi siksi olla kunnan omistuksessa. Marraskuussa kunnanhallitus päätti ostaa kiinteistön 175 000 eurolla. Peruspalveluosasto totesi syyskuun toteutumaseurannan yhteydessä, että osasto tulee ylittämään budjettinsa noin 324 000 eurolla. Valtuusto päätti joulukuussa myöntää peruspalveluosastolle lisämäärärahan kasvaviin käyttökustannuksiin. Vuoden 2012 talousarvion suurin yksittäinen investointi oli uuden päiväkodin, ns. Lapsikylän, rakentaminen. Päätös päiväkodin sijoittamisesta Amospuistoon oli pitkä prosessi, mikä johti siihen, että hanketta ei voitu käynnistää suunnitellusti vuonna 2012. Osa Lapsikylän investointimäärärahoista kohdennettiin syksyllä uudelleen muihin investointihankkeisiin. 14

Vuoden aikana tehtiin yhteensä kaksi talousarviomuutosta ja useita uudelleen kohdentamista investointitalousarviossa. Alkuperäinen investointitalousarvio oli yhteensä 5,77 miljoonaa euroa ja lopullinen talousarvio muutosten jälkeen 6,43 miljoonaa euroa. Investointitalousarvion lisäys rahoitettiin vähentämällä kassavaroja. Investoinnit alittuivat täpärästi 3,4 miljoonalla eurolla. Useat investointihankkeet, niin kunnan kuin Kemiönsaaren Vedenkin, ovat ylittäneet niille budjetoidut varat, mutta kokonaisuudessaan investoinnit pysyivät valtuuston myöntämien kehysten sisällä. Vuoden 2012 tuloslaskelman vuosikate on 3,4 miljoonaa euroa. Alkuperäisen talousarvion vuosikate oli 1,89 miljoonaa euroa ja muutetun talousarvion 1,57 miljoonaa euroa. Hyvä tulos johtui lähinnä siitä, että kunta sai 1,7 miljoonaa euroa enemmän valtionosuuksia, ja lisäksi korkokustannukset olivat 181 000 euroa pienemmät, tilivuoden alhaisesta korkotasosta johtuen. Toimintamenot ylittävät muutetun talousarvion 609 000 eurolla ja toimintatuotot talousarvion 528 000 eurolla. Toimintakate on 100,13 prosenttia budjetoidusta, ts. ylitys on 50 000 euroa. Henkilöstömenot alittavat talousarvion lähes 290 000 eurolla. Palveluiden ostot ylittyivät yhteensä hieman alle 803 000 eurolla. Materiaalien ja tarvikkeiden ostot alittivat talousarvion 36 000 eurolla. Tuet ja avustukset ylittyivät 25 000 eurolla ja muut kustannukset 112 000 eurolla. Vuokrakustannukset alittuivat 5 000 eurolla. Toimintatuotot ylittävät talousarvion 528 000 eurolla, josta vajaat 31 000 euroa on valmistusta omaan käyttöön. Myyntituotot ylittävät talousarvion 240 000 eurolla. Vesilaitoksen myyntituotot olivat yhteensä 2,2 miljoonaa euroa eli 108 prosenttia budjetoidusta. Maksutuotot ylittivät talousarvion 156 000 eurolla, tuet ja avustukset 28 000 eurolla ja muut tuotot vajaalla 110 000 eurolla. Sivistys- ja peruspalveluosastot ylittivät omat budjettinsa. Kummankin osaston ylitykset olivat kuitenkin pieniä, alle yhden prosenttiyksikön koko osaston toimintakatteesta. Sivistysosaston ylitys oli vajaat 80 000 euroa, mikä vastaa 0,6 prosentin ylitystä. Peruspalveluosaston talousarvioylitys oli 210 000 euroa, mikä vastaa vajaan prosentin ylitystä. Kunnan maksuvalmius on pysynyt vakaana viime vuodet. Vuodelle 2012 oli budjetoitu uusia lainoja 4,5 miljoonan euron edestä. Koska Lapsikylän rakentamista ei voitu aloittaa suunnitelmien mukaisesti, ei tarvittu uutta lainaa. Kunnan ei siis ole tarvinnut ottaa uutta lainaa kahtena vuotena peräkkäin, vuosina 2011 ja 2012, ja kunta on siten voinut pienentää velkataakkaa. Yleensä kunta lyhentää lainaa hieman yli 2 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2012 lyhennykset olivat yhteensä vajaat 2 miljoonaa euroa. Kunnan velkataakka pienenee 16,64 miljoonasta eurosta 14,6 miljoonaan euroon eli 2 319 eurosta 2 070 euroon asukasta kohden. Kemiönsaaren Vesi teki hyvän tuloksen vuonna 2012. Vuoden 2012 tilinpäätös näyttää 426 499 euron ylijäämää, mikä tarkoittaa, että aiempien vuosien yhteenlaskettu alijäämä voidaan nyt kuitata pois niin, että kertynyt ylijäämä on 105 000 euroa. Hyvä tulos johtuu pitkälti Kemiön varikko-osaston 375 000 euron liittymismaksusta, joka maksettiin vuoden aikana. Tulos olisi tosin ollut ensimmäistä kertaa positiivinen myös ilman tätä kertamaksua. Myös laskettua alemmat kustannukset, lisääntynyt käyttö, uusien liittymien suuri määrä ja suotuisa korkokehitys ovat edesauttaneet hyvän tuloksen syntymistä. Kemiönsaaren Vesi on vuoden aikana lainannut 1,27 miljoona euro kunnalta. Kunnanhallituksen päätöksen mukaan liikelaitos laatii vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä velkakirjan vuosien mittaan syntyneistä lainoista. Hallituksen päätöksen mukaan takaisinmaksuaika on viisitoista vuotta ja korko lasketaan kahdentoista kuukauden euriborin mukaan 31.12. Kemiönsaaren Veden kunnalta saadut lainat ovat yhteensä 2,34 miljoonaa euroa 31.12.2012. Kemiönsaaren vesiliikelaitos tekee ylijäämää hieman 426 000 euroa. Kemiönsaaren vesi on valtuuston taloustavoitteiden mukaisesti maksanut kunnalle korvausta peruspääomasta 60 000 euroa. Kunta laati tammikuussa 2012 Dragsfjärdin kunnan takausvastuun perusteella takautumissaatavan Turunmaan seutu ry:ltä. Dragsfjärdin ja Kemiönsaaren kunnat ovat lyhentäneet Turunmaan Seudun lainaa yhteensä noin 265 000 euroa. Vuonna 2011 Turunmaan Seutu maksoi takaisin 88 900 euron osuuden kokonaislainamäärästä. Kemiönsaarella on jäljellä vielä vajaan 180 000 euron saatavat Turunmaan Seudulta. 15

Vuonna 2012 tuloveroprosentti oli 19,75 prosenttia. Yleinen kiinteistöveroprosentti oli 1,1 prosenttia ja vakituisesta asunnosta 0,32 prosenttia. Vuosi 2012 näyttää ylijäämää, mikä parantaa kunnan vapaata omaa pääomaa. Hallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyisi tilinpäätöksen yhteydessä myös käyttötalouden ja investointien määrärahaylitykset. 6 KUNNAN HENKILÖSTÖ Henkilöstöstrategia Kemiönsaaren kunta hyväksyi vuonna 2009 kunnan henkilöstöstrategian. Henkilöstöstrategia oli voimassa vuoden 2012 loppuun. Henkilöstöstrategiaa alettiin päivittää vuoden 2012 lopulla, ja uusi päivitetty henkilöstöstrategia tullaan ottamaan käyttöön vuonna 2013. Nykyisen henkilöstöstrategian yhteinen arvopohja perustuu vastuuseen, kunnioitukseen, luotettavuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Henkilöstöstrategia keskittyy kuuteen osa-alueeseen: rekrytointiin, johtajuuteen ja työtoveruuteen, työterveyteen, palkkaukseen ja palkitsemiseen, osaamiseen ja ammattitaitoon sekä arviointiin ja kehittämiseen. Henkilöstöstrategiaan kuuluu yksityiskohtainen toteuttamissuunnitelma, johon on kirjattu vuosittaiset tavoitteet ja kuvailtu seurantatavat. Henkilöstöstrategian toteutumista arvioidaan lähemmin henkilöstöraportissa. Työterveyshuolto Työterveyshuolto ostettiin vuonna 2012 Dalmed Ab:lta. Hinta oli 587 euroa/työntekijä ja palvelu sisälsi laillisen työterveyshuollon lisäksi myös terveydenhuoltoa terveyshoitaja- ja yleislääkäritasolla, laboratorio- ja röntgentutkimukset, fysioterapiaa sekä erikoislääkärikonsultaatiot. Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani mm. työturvallisuuskysymyksissä ja työyhteisön kehittämisessä. Henkilöstömäärä Henkilökunnan määrä oli 31.12.2012 578 (vuonna 2011: 581). Näistä 426 oli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja 152 määräaikaisessa työsuhteessa. 7 TÄRKEIMPIEN RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN SEKÄ MUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN ARVIOINTI Kunnan toimintaan vaikuttavat mm. toiminnan riskit, taloudelliset riskit ja vahinkoriskit. Vahinkoriskit ja toiminnan keskeytymisen aiheuttamat riskit. Vahinkoriskeihin ja toiminnan keskeytymisen aiheuttamiin riskeihin on varauduttu vakuuttamalla. Vuonna 2010 kunta on tehnyt sopimuksen meklaripalvelu Novum Oy:n kanssa, joka on kilpailuttanut kaikki kunnan vakuutukset. Meklaripalvelu Novum Oy on osa Kuntahankintoja, mikä tarkoittaa, että kunnan ei itse tarvitse kilpailuttaa, koska Kuntahankinnat tekee sen kaikkien mukanaolevien kuntien osalta. Kunnalla on Novumin kautta mahdollisuus asiantuntijapalveluihin, sillä Novum toimii riippumattomana lenkkinä kunnan ja vakuutusyhtiön välillä. Vuoden 2011 aikana kunta on laatinut ja hyväksynyt valmiussuunnitelman. Vuonna 2012 järjestettiin koulutuspäivä Virve-viranomaisverkkopuhelimen käytössä. Ympäristö- ja tekniikkaosaston viranhaltijat osallistuivat vuonna 2012 öljykatastrofien torjuntakoulutukseen. 16

Suurin riski toiminnan keskeytymisen osalta on vesihuollossa. Kemiönsaaren Vesi on varautunut riskeihin tekemällä kattavan kriisisuunnitelman, jota on myös sovellettu silloin, kun vesihuollossa on ollut vuotoja ja ongelmia. Rahoitusriskit Korkoriski on suurin rahoitusriski. Kunnan lainasalkusta 50 70 prosenttia on suojattu ja vastaava 50 30 prosenttia on sidottu vaihtuviin korkoihin. Kunnan lainasalkku ja lainaturva käydään vuosittain läpi ja sen kustannustehokkuutta tarkastellaan. Kunnanhallitus on määritellyt tavoitteeksi, että 50 70 prosenttia lainoista tulee olla suojattuja. Ympäristöriskit Ympäristöriskeihin kuuluvat ensisijaisesti mereen ja vesihuoltoon liittyvät riskit. Öljyonnettomuus meressä Kemiönsaaren rannikolla aiheuttaisi huomattavia vahinkoja luonnolle ja yritysten toimintaedellytyksille. Riskit tyyppiä laaja sähkökatko, öljyonnettomuudet, kaasuonnettomuudet ja vastaavat käsitellään kunnan valmiussuunnitelmassa. Muut riskit Muihin riskeihin voidaan laskea kuuluvaksi riskit, jotka liittyvät toimintaedellytyksiin, kuten vähenevä väestö, veropohjan suuret muutokset, saaristolisän menetys sekä muista poliittisista linjanvedoista kansallisella tasolla aiheutuvat seuraukset. Näihin varautuminen kuuluu kunnan jatkuvaan taloudellis-strategiseen toimintaan. 8 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Vuonna 2012 valmistui Kemiönsaaren Lämpö Oy:n kaukolämpöverkko ja lämpölaitos Taalintehtaalla. Vuoden loppupuolella aloitettiin kotimaisen puupolttoaineen käyttö laitoksessa. Vuoden aikana myös kunnan kiinteistöjä, lisäksi yksityisiä, liitettiin Lammalan aluelämpöverkkoon, jota yksityiset yrittäjät ylläpitävät. Myös siellä käytetään pääasiallisesti paikallisesti tuotettua haketta polttoaineena. Siten noin 75 % kunnan kiinteistöistä lämmitetään biopolttoaineilla. Usean vuoden ajan on keskusteltu jätevedenpuhdistuksesta, puhdistamoveden päästöpaikasta ja erilaisista kunnallisteknisistä tehostamistoimista. Vesi- ja viemärilinjojen yhdistämisessä päästiin todenteolla eteenpäin kun valtio myönsi laajennukseen huomattavan avustuksen. Yksi suurempi ja tehokkaampi puhdistamo on ympäristön kannalta parempi kuin kolme pientä, eri puolilla kuntaa sijaitsevaa puhdistamoa. Keskitetty puhdistamo on myös taloudelliselta kannalta parempi, mikä myös on osa kestävää kehitystä. Yhtenä osana tehostamistoimia on jatkettu mahdollisen kosteikon käyttöönoton selvittämistä. Selvitys on loppusuoralla ja jatkopäätösten pohjana käytettävä loppuraportti valmistuu kevään 2013 aikana. Kunnan järjestämä lietteenkäsittely sako- ja umpikaivolietteiden osalta aloitettiin 1.1.2013. Hankkeen valmistelun hoitivat Rouskis Oy ja kunta 1.5.2012 saakka ja sen jälkeen Rouskis Oy ja alueellinen jätehuoltolautakunta, jonka jäsen Kemiönsaari on. Tässä suhteessa Kemiönsaari on edelläkävijä jopa valtakunnan tasolla ja tämä on huomattava edistysaskel ympäristövaikutusten kannalta. Ympäristön hyväksi tehdyn sitkeän työn ansiosta Taalintehtaan koulu on Kemiönsaaren ensimmäinen koulu, jolle on myönnetty Vihreä lippu status, mikä on huomionarvoinen seikka myös tässä yhteydessä. Muutoin sivistyspuolella on edistytty hitaasti mitä tulee tavoitteeseen saada Vihreä lippu kaikille kouluille ja päiväkodeille. Jotta Vihreä lippu prosessi etenisi, vaaditaan paljon työtä ja ponnisteluja sekä oppilailta että henkilöstöltä. Kunta on vahvistanut ympäristövaikutteisille päästöille vähennystavoitteen. Vuoteen 2020 mennessä näitä päästöjä vähennetään 25 %. Vuotuinen vähennys asukasta kohden on 3 %. Tavoitteena on, että vuonna 2020 asukkaiden CO2-ekvivalentti on alle 6 tonnia vuodessa. 17

Tuulivoimasuunnitelmat ovat olleet vahvasti esillä kaavoituksessa. Tuulivoima on ns. vihreää energiaa ja kaavoitus mahdollistaa, jos kehitys etenee odotetusti, että Kemiönsaarella tuotetaan vihreää energiaa selvästi saaren sähkönkulutusta enemmän. Monissa energia- ja ympäristöasioissa on Energiaomavarainen Kemiönsaari hanke toiminut moottorina. Hankkeessa on selvitetty mahdollisuuksia biokaasulaitosten rakentamiseen, tehty aluelämpöhankkeiden pohjaselvityksiä. Hankkeessa on myös käsitelty asioita, jotka ovat vieneet tuulivoima-asiaa eteenpäin. 9 KUNNAN- JA KONSERNIJOHDON SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kunnanhallitus on 10.3.2010 hyväksynyt toimintaohjeet sisäiselle tarkastukselle. Sisäistä tarkastusta käsitellään myös kunnan hallintosäännössä. Määräysten, ohjeiden ja päätösten noudattaminen Kunnan organisaatio on määritelty hallintosäännössä, talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu tämän mukaisesti. Kunnanhallitus on antanut erillisiä toimintaohjeita, jotka sisältävät määräyksiä koskien taloudellisia resursseja, seurantaa ja priorisointeja, talousarvion sitovia tasoja, tilisuunnitelma, ohjeita yksiköille vastuuhenkilöiden nimeämisestä, tavaroiden ja palvelujen hankintaan liittyviä määräyksiä, selvityksiä myönnetyistä avustuksista ja maksuja koskevia toimintaohjeita. Laskujen vastaanottoon ja hyväksymiseen yksiköt ovat nimenneet vastuuhenkilöitä ja tarkastajia. Kunnanhallitus ja lautakunnat osallistuvat talousarvioseurantaan vuosineljänneksittäin. Päätäntävallasta säädetään hallintosäännössä. Virkamiespäätökset delegoiduissa asioissa on kirjattu kunnan asianhallintajärjestelmään ja esitetty asianomaisille lautakunnille ja kunnanhallitukselle. Tavoitteiden saavuttaminen, varojen käytön valvonta, kannattavuuden pätevä ja luotettava arviointi Kunnanhallitus ja lautakunnat osallistuvat talousarvioseurantaan vuosineljänneksittäin. Osastojen ja yksiköiden johtajat seuraavat tavoitteiden toteutumista päivittäisessä työssään ja johtavat työtä niin, että tavoitteet saavutetaan. Strategian toteutumista ja keskeisiä tavoitteita seurataan myös niin, että niitä käsitellään valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnanjäsenten vapaamuotoisissa kokouksissa kuten iltakouluissa ja seminaareissa. Käytössä olevien varojen käsittelyä säädellään kunnanhallituksen vahvistamilla tilinhoito-oikeuksilla. Talous- ja henkilöstöhallinnossa on pyritty siihen, että mahdollisuuksien mukaan vältetään nk. vaarallisten työtehtäväyhdistelmien synty. 18

Hankinnat, sopimukset ja omaisuudenhoito Hankinnoissa on noudatettu lakeja ja määräyksiä. Sen lisäksi on hankintojen osalta hyödynnetty Kuntaliiton KuntaHankinnat palvelua. Kunnan tekemiä sopimuksia ja muita oleellisia asiakirjoja on säilytetty mapeissa, lukituissa kaapeissa, joihin on rajoitettu pääsy. Vuonna 2013 tullaan ottamaan käyttöön asianhallintaohjelma KommunOfficen sopimusten hallinnointimoduuli. Asianomaiselle viranhaltijalle on annettu sopimusehtoja ja -aikoja koskeva valvontavastuu. Kiinteä omaisuus on vakuutettu. Olemme hankkineet kiinteistörekisteröintiohjelman ja se on otettu käyttöön 2011. Rekisteriohjelma on kiinteistönhoidolle ja sisäiselle tarkastukselle tärkeä työkalu kiinteistöjen osalta. Kaikki kunnan aineeton ja materiaalinen omaisuus on tallennettu käyttöomaisuusohjelmaan. Ohjelma on osa talousjärjestelmää ja tekee varojen taloudelliseen seurannan joustavaksi ja selkeäksi, koska jokainen omaisuuden osa on erikseen yksilöity ja tapahtumat kirjataan omaisuuteen heti. Muuta Konsernin sisällä tilintarkastusyhteisö yhtenäistetty niin, että kaikilla tytäryhtiöillä nyt on sama tilintarkastusyhteisö kuin kunnalla. Vuonna 2011 on laadittu konserniohjeet. 19

10 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT 2012 2011 1 000 1 000 Toimintatuotot 7 709 8 596 Valmistus omaan käyttöön 31 74 Toimintakulut -45 393-43 784 Toimintakate -37 654-35 113 Verotulot 20 712 21 473 Valtionosuudet 20 746 18 959 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 12 77 Muut rahoitustuotot 57 129 Korkokulut -466-601 Muut rahoituskulut -7-11 Vuosikate 3 400 4 913 Poistot ja arvonalentumiset -2 356-2 449 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 1 044 2 463 Tilinpäätös siirrot 167 178 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 211 2 641 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 17,0 % 19,6 % Vuosikate / Poistot, % 144,3 % 200,6 % Vuosikate, euro / asukas 481 685 Asukasmäärä 7075 7172 20

1.000 10.1 Tilikauden tulos Virallinen tuloslaskelma osoittaa 3,4 miljoona euron vuosikatetta. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 2,36 miljoona euroa. Poistoerotus pienenee vuoden aikana 167 000 euroa. Tilikauden ylijäämä oli 1,21 miljoona euroa. Vuosikate on paras talouden liikkumavaraa kuvaava mittari. Seuraavassa kuviossa on esitetty kunnan vuosikatteen kehitys viimeisen kolmen vuoden aikana. ÅRSBIDRAG / AVSKRIVNINGAR VUOSIKATE / POISTOT 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Årsbidrag Avskrivningar Vuosikate / poistot Toimintatuotot ja -kulut Toimintatuottoja kertyi yhteensä 7,7 miljoonaa euroa, mikä on melkein 12 prosenttia yli talousarvion. Tuottojen suurin erä on myyntituotot, joka sisältää myös vesiliikelaitoksen tuotot. Yhteenlasketut myyntituotot ylittivät talousarvion hieman yli 378 000 eurolla tai hieman alle 14 prosentilla. Maksutuotot, jotka muodostuvat lähinnä sivistys- ja peruspalvelun lakisääteisistä maksuista, ylittivät talousarvion 156 000 eurolla tai 5,2 prosentilla. Vuokratuotot ylittivät talousarvion 29 000 eurolla tai 5,2 prosentilla. Muut tuotot, jotka sisältävät myös pysyvien vastaavien myyntivoitot, ylittivät talousarvion 220 000 eurolla tai 124 prosentilla. 310 000 euron bruttobudjetoidut myyntivoitot alittuivat 219 000 eurolla. Tukia ja avustuksia saatiin 28 000 euroa tai 3,5 prosenttia budjetoitua enemmän. 21

Toiminnan menot 2009-2012 milj 30 25 20 15 10 5 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 0 Hallinto Kehitys Sivistys Peruspalvelu Ympäristö ja tekniikka (sis vesi) Toiminnan menot osastoittain vuosina 2009 2012 Kustannukset olivat 45,39 miljoonaa euroa tai 2,75 prosenttia yli alkuperäisen talousarvion. Vuoden aikana tehtiin 324 000 euron talousarviomuutos. Kustannukset ylittyivät 2 prosentilla muutettuun talousarvioon verrattuna. Henkilöstökulut olivat yhteensä 23,12 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut alittivat talousarvion 290 000 eurolla tai 1,2 prosentilla. Asiakaspalveluiden ostot ylittivät alkuperäisen talousarvion 344 000 eurolla ja muutetun talousarvion 146 000 eurolla. Muiden palveluiden ostot ylittivät muutetun talousarvion 872 000 eurolla tai 17,8 prosentilla. Palveluiden ostot ylittyivät yhteensä 1 237 000 eurolla tai 8,24 prosentilla alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ja 1 019 000 eurolla tai 6,7 prosentilla muutettuun talousarvioon verrattuna. Toimintakate (tuottojen ja menojen välinen erotus), joka on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla, oli 37,65 miljoona euroa negatiivinen tai yhden prosentin budjetoitua heikompi ja 50 000 euroa heikompi kuin muutettu talouasarvio. Ympäristö ja tekniikka 19 % Toiminnan menot Hallinto 4 % Kehitys 2 % Sivistys 27 % Peruspalvelu 48 % Toiminnan menot osastoittain vuonna 2012 22

Verotulot Tilikauden verotulot olivat 20,71 miljoonaa euroa, josta kunnallisveroa oli 17,64 miljoonaa euroa, kiinteistöveroa 2,45 miljoonaa euroa ja yhteisöveroa 620 000 euroa. Talousarvioon verrattuna veroja kertyi noin 40 000 euroa vähemmän, josta yhteisöveroa saatiin 350 000 euroa budjetoitua vähemmän. Kunnallisveroa kertyi 63 000 euroa enemmän ja kiinteistöveroa hieman alle 250 000 euroa enemmän talousarvioon verrattuna. Vuoteen 2011 verrattuna kunta sai lähes 761 000 euroa vähemmän verotuloja. 25 000 000 Verotulot 2007-2012 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Verotulot 2007 2012 Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmä muuttui vuoden 2010 alusta. Valtionosuudet keskitettiin sektoreittain valtionvarainministeriöön. Valtionosuuksien yhdistyminen koski kuntien yleistä valtionosuutta ja valtionosuuksien tasausta verotulojen perusteella, sekä esikoulun ja perusopetuksen valtionosuutta, sosiaali- ja terveyshuollon valtionosuutta, kirjastoiden, kuntien yleistä kulttuuritoimintaa sekä taiteen perusopetusta joka rahoitetaan per asukas. Valtionosuuksien perusrakenne säilyi melkein muuttumattomana vaikka uudistus tehtiin. Kunnan valtionosuudet lasketaan edelleen kunnittain. Kunnan valtionosuudesta vähennetään kunnan oma rahoitusosuus joka lasketaan per asukas. Rahoitusosuuden suuruus on kaikille kunnille sama. Yhdistetyillä valtionosuuksilla on yhtenäinen kiinteä valtionosuusprosentti joka kuvaa kustannusjaon valtion ja kunnan välillä. Kemiönsaaren kunta sai valtionosuuksia yhteensä 20,75 miljoona euroa. Verrattuna talousarvion 19 miljoonan euroa kunta sai 1,75 miljoona euroa enemmän valtionosuuksia. Valtionosuuksiin sisältyy saaristolisä, melkein 900 000 euroa, jota Kemiönsaari saa saaristo-olosuhteistaan. Maksun yhteydessä maksetaan myös ns. kotikuntakorvaus jota ei kirjata valtionosuuksiin vaan toimintatuottoina tai/ja toimintamenoina. Kotikuntakorvaus tarkoittaa käytännössä sitä että kunta saa tai maksaa oppilaasta joka käy koulua toisessa kunnassa kuin kotikunnassaan. Koulun ylläpitäjällä on se, jolla on oikeus korvaukseen. Kemiönsaaren nettosumma vuonna 2012 oli relut 88 000 euroa enemmän tuloja, eli kunnalla on enemmän oppilaita muista kunnista kouluissaan kuin omia oppilaitaan muissa kunnissa. 23

22 000 Valtionosuudet tilinpäätös 2007-2012 21 000 20 000 20 746 19 000 18 000 17 000 17 777 17 500 18 959 19 000 16 000 15 000 14 000 14 077 14 961 15 968 Valtionosuudet 2007 2011 Rahoitustuotot ja -kulut Kunnan korkotuotot olivat 11 700 euroa, ja ne muodostuvat maksuliikennetilien korkotuotoista. Muut rahoitustuotot olivat 57 000 euroa. Ne muodostuvat pääosin kuntayhtymiltä saaduista peruspääomakoroista. Rahoitustuotot alittivat talousarvion 29 000 eurolla, mikä johtuu lähinnä arvioitua pienemmistä kuntayhtymien peruspääomakoroista. Kunnan sisäisessä kirjanpidossa vesiliikelaitokselta saatu korvaus peruspääomasta kirjataan muihin rahoitustuottoihin. Vuonna 2012 korvaus oli 60 000 euroa. Kunnan ja vesiliikelaitoksen korkokulut olivat yhteensä 466 000 euroa ja ne alittivat arvioidun 204 000 eurolla eli 30,4 prosentilla. Alitus johtuu rahoitusmarkkinoiden alhaisesta korkotasosta. Vesiliikelaitos on vuoden aikana maksanut yhteensä 22 000 euroa korkoa sisäisistä lainoistaan kunnalle. Muut rahoituskustannukset olivat 6 700 euroa. Kustannukset muodostuvat viivästyskoroista ja muistutusmaksuista. Vesilaitoksen kirjanpidossa korvaus peruspääomasta kunnalle kirjataan tähän kohtaan. 24

10.2 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2012 2011 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 400 4 913 Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät 8-184 Investointien rahavirta Investointimenot -3 901-2 834 Rahoitusosuudet investointeihin 257 155 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 608 258 Toiminnan ja investointien rahavirta 372 2 309 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisen lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Päitkäaikaisten lainojen vähennykste -1 991-3 796 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -553 664 Rahoituksen rahavirta -2 544-3 133 Rahavarojen muutos -2 173-824 Rahavarat 31.12 3 632 5 805 Rahavarat 1.1. 5 805 6 629 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 93,3 % 183,4 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 60,3 % 75,9 % Lainanhoitokate 1,57 1,25 Kassan riittävyys, pv 26 42 Asukasmäärä 7075 7172 25

Rahoituslaskelma Vuosikatteen (muodostuu, kun toiminnan tulot ja menot sekä rahoitustulot ja -menot ovat huomioitu) tulisi riittää nettoinvestointien rahoittamiseen ja lainojen lyhentämiseen. Vuoden 2012 vuosikate on 3,4 miljoona euroa. Sisäisesti tuotettujen varojen oikaisuerinä on kirjattu käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot. Kunnan kokonaisinvestointimenot olivat 3,9 miljoonaa euroa, joista 2,73 miljoonaa euroa oli kunnan ja 1,17 vesiliikelaitoksen. Rahoitusosuuksia investointimenoihin kertyi 257 000 euroa ja käyttöomaisuuden myyntituloja 608 000 euroa (mukaan lukien käyttöomaisuuden myyntivoitot 90 600 ja -tappiot 98 200 euroa). Talousarvioon sisältyi 4,5 miljoonan euron pitkäaikaisten lainojen lisäys. Uuden päiväkodin rakentamista ei aloitettu suunnitelmien mukaan vuonna 2012, minkä vuoksi uutta lainaa ei tarvinnut nostaa vuoden aikana. Lyhennykset olivat yhteensä 1,99 miljoonaa euroa. Laina asukasta kohden 31.12.2012 oli 2 070 euroa. Kassavarat vähentyivät vuoden aikana 2,17 miljoona euroa ja kassan riittävyys oli 31.12.2012 26 päivää. Valtuuston asettamien taloudellisten tavoitteiden mukaan kassan riittävyys tulisi olla vähintään 18 päivää. Lainaus 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 Lainaus Lainakanta 0 TP 2007 TP MUU 2008 TA 2009 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP 2011 TA 2012 TP 2012 Lainaus ja lainakanta 26

Laina / asukas 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 TP 2007 TP 2008 MUU TA 2009 TP 2009 TA 2010 TP 2010 TA 2011 TP 2011 TA 2012 TP 2012 Laina asukasta kohden 4500000 4000000 3500000 3000000 2500000 2000000 1500000 1000000 500000 0 Lyhennykset ja korot TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 Lyhennykset Korot Lyhennykset ja korot 27

10.3 Rahoitusasema ja sen muutokset TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVA 2012 2011 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet 1 1 Tietokoneohjelmistot 65 96 Muut pitkävaikutteiset menot 167 179 Aineettomat hyödykkeet 234 276 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 5 370 5 388 Rakennukset 20 704 21 174 Kiinteät rakenteet ja laitteet 13 082 12 095 Koneet ja kalusto 710 742 Muut aineelliset hyödykkeet 12 12 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 648 781 Aineelliset hyödykkeet 40 526 40 193 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 7 752 7 363 Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset 1 1 Muut saamiset 27 Sijoitukset 7 779 7 364 PYSYVÄT VASTAAVAT 48 539 47 832 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 8 24 Lahjoitusrahastojen erityiskatt. 182 180 Muut toimeksiantojen varat TOIMEKSIANTOJEN VARAT 190 204 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 43 48 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 0 0 Muut saamiset Siirtosaamiset Pitkäaikaiset saamiset 0 0 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 275 937 Lainasaamiset 0 0 Muut saamiset 476 432 Siirtosaamiset 1 006 827 Lyhytaikaiset saamiset 2 758 2 195 Saamiset 2 758 2 195 Rahoitusomaisuusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstr. Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahoitusomaisuusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset 3 632 5 805 VAIHTUVAT VASTAAVAT 6 432 8 048 VASTAAVAA YHTEENSÄ 55 161 56 084 28

VASTATTAVAA 2012 2011 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 19 408 19 408 Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edell. tilikausien yli- / alijäämä 9 020 6 345 Tilikauden yli- / alijäämä 1 211 2 641 OMA PÄÄOMA 29 639 28 394 POISTOERO JA VAPAA-EHTOISET VARAUKSET Poistoero 3 041 3 208 Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAA-EHTOISET VARAUKSET 3 041 3 208 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtiontoimeksiannot 41 44 Lahjoitusrahastojen pääomat 182 180 Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 225 229 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 9 617 11 113 Lainat julkisyhteisöiltä 3 073 3 575 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat 1 791 1 878 Siirtovelat Pitkäaikainen 14 482 16 565 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 1 454 1 412 Lainat julkisyhteisöiltä 502 538 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot 178 150 Ostovelat 1 608 1 577 Liittymismaksut ja muut velat 1 011 974 Siirtovelat 3 022 3 038 Lyhytaikainen 7 774 7 688 VIERAS PÄÄOMA 22 256 24 253 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 55 161 56 084 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 59,4 % 56,5 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 44,9 % 49,2 % Kertynyt yli- / alijäämä, 1.000 10 231 8 986 Kertynyt yli- / alijäämä, /asukas 1 446 1 253 Lainakanta 31.12., 1.000 14 646 16 637 Lainakanta 31.12., /asukas 2 070 2 320 Lainasaamiset, 1.000 27,67 0,89 Asukasmäärä 7 075 7 172 29

Tase Vastaavat Taseen loppusumma oli 31.12.2011 56,08 miljoona euroa, joka on 655 000 euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten arvo taseessa oli 47,83 miljoona euroa. Näistä aineettomia hyödykkeitä oli 276 000 euroa, aineellisia hyödykkeitä 40,19 miljoona euroa ja sijoituksia 7,36 miljoona euroa. Toimeksiantovaroja taseeseen sisältyy 204 000 euroa, joista 24 000 euroa valtion toimeksiantojen varoja ja muiden toimeksiantojen varoja 180 000 euroa (lahjoitusrahastojen varat). Saamisten määrä oli 2,2 miljoona euroa sekä rahat ja pankkisaamiset 5,81 miljoona euroa. Yhteensä vaihto- ja rahoitus-omaisuus oli 8,05 miljoona euroa. Vastattavat Taseen mukainen oma pääoma oli 28,39 miljoona euroa muodostuen peruspääomasta 19,41 miljoona euroa, aikaisempien tilikausien ylijäämistä 6,35 miljoona euroa ja 2,64 miljoona euroa tilikauden ylijäämästä. Oman pääoman osuus taseen loppusummasta on 50,6 prosenttia. Toimeksiantojen pääoma koostuu valtion toimeksiannoista sekä lahjoitusrahastojen varoista. Kunnan pitkäaikainen vieras pääoma muodostuu 12,69 miljoonan euron nostetuista talousarviolainoista, kunnan osuudesta Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy:n lainoista 875 000 euroa sekä 916 000 euron liittymismaksuista. Vuoden 2013 lyhennykset, 1,96 miljoona euroa, on siirretty kirjanpitolain mukaisesti lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan. Kunnalla oli tilikauden päättyessä yhteensä 14,65 miljoonaa euroa lainaa, mikä on 1,99 miljoonan euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Laina asukasta kohden 31.12.2012 oli 2 070 euroa verrattuna edellisvuoden 2 320 euroon. Kunnan omavaraisuusaste kasvoi 56,5 prosentista 59,4 prosenttiin. Kuntataloudessa tulee pyrkiä 70 prosentin vakavaraisuusasteeseen. 50 prosenttia tai alle merkitsee merkittävää lainataakkaa. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuusaste on laskenut 49,2 prosentista 44,9 prosenttiin. Lyhytaikainen vieras pääoma oli 7,77 miljoona euroa, mikä merkitsee lisäystä 87 000 euroa vuoteen 2011 verrattuna. Vaihto- ja rahoitusomaisuus, 6,43 miljoona euroa, oli 1,34 miljoona euroa lyhytaikaista vierasta pääomaa suurempi, mikä kuvaa kunnan maksuvalmiutta. 30

11 KOKONAISTULOT JA MENOT KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT 1 000 MENOT 1 000 Toiminta Toiminta Toimintatuotot 7 709 Toimintamenot 45 393 Verotulot 20 712 -Valmistus omaan käyttöö -31 Valtionosuudet 20 746 Korkokulur 466 Korkotuotot 12 Muut rahoituskulut 7 Muut rahoitustuotot 57 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -91 -Pakollisten varausten li. (+), väh. (-) -Pysyvien vastaavien hyödykkeiden -98 Investoinnit luovutustappiot Rahoitusosuudet investointimenoihin 257 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 608 Investointimenot 3 901 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamiseten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 991 Lyhytaikaisten lainojen lisäys -3 983 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä 46 026 Kokonaismenot yhteensä 47 646 31

12 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TULOS Kuntalakiin tehtiin 15.5.2007 muutos koskien kuntakonserneja ja kunnallisia liikelaitoksia. Valtuuston osuus konsernijohdosta lisättiin 13. Valtuusto päättää keskeisimmistä tavoitteista kuntakonsernin toiminnassa ja taloudesta sekä konsernijohdon periaatteista. Valtuusto voi tehdä tavoitteita ja päättää periaatteista kunnan konsernijohdolle koskien tytäryhteisöjen toiminnasta ja valvonnasta. Valtuuston päätösvalta kattaa ensisijaisesti kunnan talousarvion ja taloussuunnitelman. Kuntalain 69, joka kattaa kunnan toimintakertomuksen, säätää että valtuuston esittämien toiminta- ja taloustavoitteista tulisi antaa selvitys miten kuntakonserni on saavuttanut tavoitteet. Kuntakonserni määritellään kuntalain :ssä 16a. Kuntakonsernilla tarkoitetaan kokonaisuutta kuntasektorilla joka kattaa kunnan ja ne yhteisöt joihin kunnalla on päätösvalta, ns emoyhteisö ja tytäryhteisöt joihin kunnalla on yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvilla yhteisöiden kanssa päätösvalta. Päätösvallalla tarkoitetaan emoyhteisön oikeus puoleen tai enemmän kaikista osakkeista tai osuuksista. Päätösvalta voi myös tarkoittaa oikeutta valita jäseniä yhteisön hallitukseen tai vastaavaan elimeen. Kemiönsaaren kuntakonserniin kuuluu sekä tytär- että osakkuusyhteisöjä. Tytäryhteisöt ovat Fastighets Ab Berglund (100 %), Ab Kemiönsaaren Lämpö Oy (100 %), Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy (81,80 %), Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy (75,32 %), Dragsfjärds Industri Ab Dragsfjärdin Teollisuus (100 %), Oy Dalsbostäder Ab (100 %) ja Bostads Ab Kommunalhuset Asunto Oy (100 %) joka on Dalsbostäderin tytäryhteisö. Osakkuusyhteisöt ovat Dalmed Oy Ab (30 %), Kiinteistö Oy Furubacken (43,6 %), Kiinteistö Oy Kimito Centrum (22,1 %), Kiinteistö Oy Boda Tull (20 %) ja Faxell 2.0 (41,2 %). Kuntayhtymät eivät ole kuntakonsernin tytäryhteisöjä. Valtuusto hyväksyi joulukuussa 2011 konserniohjeen. Kemiönsaaren kuntakonsernin konserniohjeen tavoite on edistää yhteisen näkemyksen muodostamista sekä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kunnan yhteisöltä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Konsernin talous Vuoden 2008 tilinpäätökseen kunnan tulee ensimmäistä kertaa laatia myös kattava konsernitilinpäätös, joka sisältää konsernitaselaskelman, konsernituloslaskelman ja konsernirahoitusanalyysin ja niiden liitetiedot. Konsernitase on laadittu yhdistämällä kuntakonserniin kuuluvat yhtiöt nimellis- eli pariarvomenetelmällä kunnan taseeseen. Samalla on sisäiset saatavat ja velat emo- ja tytäryhtiön sekä kuntayhtymien kesken eliminoitu. Konsernitaseen loppusumma oli 75,99 miljoona euroa, mikä on 20,83 miljoona euroa kunnan tasetta suurempi. Tuloslaskelmasta käy ilmi, että konserni teki ylijämää 364 000 euroa ja että vuosikate oli 3,96 miljoona euroa. Rahoituslaskelma osoittaa, että investointimenot olivat 8,36 miljoona euroa. Pitkäaikaiset ainat lisääntyivät 100 000 euroa ja kassavarat vähentyivät 3,12 miljoona euroa. Konsernin kannalta tärkeimmät taloudelliset tapahtumat olivat Kemiön puhelin Oy:n osakkeiden osto Landsbygdsrådetissa sekä Kemiönsaaren Lämpö Oy:n uusi kaukolämpölaitos Taalintehtaalla. Osakelisäys Landsbygdsrådetissa lisäsi kunnan omistusosuutta 62,69 prosentista 75,32 prosenttiin. Kunnan ja konsernin osuus omasta pääomasta on 2,76 miljoonaa euroa ja vieraasta pääomasta 740 000 euroa. Kemiönsaaren Lämpö Oy:n investointikustannukset vuonna 2012 olivat 2,33 miljoonaa euroa, mikä on melkein 28 prosenttia konsernin yhteenlasketuista investointikustannuksista. 32

YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelyty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 4 Muut yhtiöt 3 Kuntayhtymät 5 Osakkuusyhetisöt 6 Yhteensä 12 6 33

KONSERNITULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT 2012 2011 1 000 1 000 Toimintatuotot 24 331 24 300 Toimintakulut -60 923-58 349 Osuus osakkuusyhetisöjen voitosta (tappiosta) -7 5 Toimintakate -36 599-34 044 Verotulot 20 712 21 473 Valtionosuudet 20 746 18 959 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot 6 73 Muut rahoitustuotot 61 139 Korkokulu -912-985 Muut rahoituskulut -48-83 Vuosikate 3 964 5 532 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 793-3 558 Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset 1 Satunnaiset erät 109 Tilikauden tulos 171 2 082 Tilinpäätössiirrot 188 169 Vähemmistöosuudet 5 3 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 364 2 254 Konsernituloslaskleman tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut, % 39,94 41,65 Vuosikate / Poistot, % 104,51 155,48 Vuosikate, euroa / asukas 551,24 769,29 Asukasmäärä 7 075 7 172 34

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT 2012 2011 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 964 5 532 Satunnaiset erät 109 Tulorahoituksen korjauserät 21-285 Investointien rahavirta Investointimenot -8 358-6 561 Rahoitusosuudet investointimenoihin 726 189 Pysyvien vastaavien luovutustulot bland bestående aktiva 668 984 Toiminnan ja investointie rahavirta -2 979-32 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -2-8 Anotlainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 118 4 172 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3 011-4 756 Lyhytaikaisten lainojen muutos 2 2 Oman pääoman muutokset 7 Muut maskuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 11-7 Vaihto-omaisuuden muutos 14-1 Saamisten muutokset -478 82 Korottomienvelkojen muutokset 204 1 026 Rahoituksen rahavirta -142 517 Rahavarojen muutos -3 121 485 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 4 927 8 048 Rahavarat 1.1. 8 047 7 563 Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 62,21 86,82 Pääomamenojen tulorahoitus, % 37,24 49,68 Lainanhoitokate 1,04 1,07 Kassan riittävyys 25 42 35

KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2012 2011 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat Immateriella oikeudet rättigheter 90 108 Muut Övriga pitkävaikutteiset utgifter med lång menot verkningstid 252 296 Ennakkomaksut Förskottsbetalningar 62 59 Aineelliset hyödykkeet Maa- Mark- ja och vesialueet vattenområden 6 228 6 110 Rakennukset Byggnader 37 997 37 502 Kiinteät Fasta konstruktioner rakenteet ja laitteet och anordningar 13 110 12 129 Koneet Maskiner ja kalusto och inventarier 2 267 2 018 Liittymismaksut Anslutningsavgifter Muut Övriga aineelliset materiella hyödykkeet tillgångar 26 33 Ennakkomaksut Förskottsbetalningar ja keskeneräiset och hankinnat pågående anskaffningar 4 781 3 334 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Andelar i intressesamfund 426 988 Osakkeet Aktier och ja andelar osuudet Muut Övriga lainasaamiset lånefordringar Muut Övriga saamiset fordringar Muut Övriga osakkeet aktier och ja osuudet andelar 982 444 Lainasaamiset Tytäryhteisöissä Muissa yhteisöissä 1 1 53 24 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 341 435 Vaihto-omaisuus 202 223 Saamiset Pitkäaikaiset Långfristiga fordringar saamiset 9 3 Lyhytaikaiset Kortfristiga fordringar saamiset 4 236 3 734 Rahat ja pankkisaamiset 4 927 8 047 VASTAAVAA YHTEENSÄ 75 990 75 488 36

VASTATTAVAA 2012 2011 1 000 1 000 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 19 451 19 408 Arvonkorotusrahasto Rakennusrahasto Muut rahastot 1 164 1 033 Muu oma pääoma Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 9 530 6 906 Tilikauden yli- / alijäämä 365 2 254 VÄHEMMISTÖOSUUDET 894 1 407 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Avskrivningsdifferens Poistoero 3 206 3 383 Reserver Vapaaehtoiset varaukset 504 512 PAKOLLISET VARAUKSET 268 229 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 395 477 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 28 151 27 907 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 2 744 2 884 Lyhytaikainen koroton vieras pääomas 9 319 9 089 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 75 990 75 488 Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 45 44 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 164 136 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1.000 9 895 9 160 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), / asukas 1 302 1 284 Konsernin lainat, / asukas 4 308 4 293 Konsernin lainakanta 31.12., 1.000 30 895 30 791 Kunnan asukasmäärä 7 075 7 172 37

13 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Kuntalain 69 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessaan, tai sen kunnanvaltuustolle luovuttamisen yhteydessä, tehtävä ehdotus toimenpiteistä koskien tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista. Kemiönsaaren kunnan tilikauden ylijäämä on 1 211 050,74 euroa. Ylijäämään on huomioitu myös Kemiönsaaren vesiliikelaitos. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että tilikauden tulos käsitellään seuraavasti: Kemiönsaaren kunta Tehdyt poistoerot 131 121,60 euroa tuloutetaan Tilikauden ylijäämä 594 736,42 euroa siirretään edellisten tilikausien ylijäämiin. Kemiönsaaren Vesi johtokunnan ehdotuksen mukaan Tehdyt poistoerot 35 854,92 euroa tuloutetaan. Tilikauden 616 314,32 euron ylijäämä siirretään edellisten tilikausien alijäämiin. Edellisten vuosien alijäämä katetaan kuluvan vuoden ylijäämällä. Koska tase sisältää ylijäämiä aikaisemmilta tilikausilta, ehdotusta talouden tasapainottamiseen ei tarvita. 38

14 TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET Talousarviovuoden painopistealueita ovat muutamat suuret kokonaispanostukset, jotka koskettavat kuntaa toimialasta riippumatta. Painopistealueet syntyvät strategian pohjalta ja saavat tukea strategian kokonaistavoitteista. Painopisteillä on aikataulu, resurssikuvaus sekä talousarvio ja vastuuhenkilö. Talousarviovuoden 2012 aikana 1. Lasten saari Mikä: Näkökulma ja kokonaisvaikutus kaikista kunnan toimenpiteistä, jotka asettavat lapset etusijalle. Aikataulu: Suunnittelu syksyllä 2011, näkyvyys alkaen 2012 Resurssit: Kaikki osastot, toiminnoista riippumaton työryhmä on jo olemassa Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja Arvioitu kustannus: Ei suoranaisia kustannuksia, vaan osana normaalia toimintaa. Seuranta 31.12.2012 Työ Lasten saari -konseptin parissa on jatkunut huomioimalla lapsiaspekti materiaalien, kampanjoiden ja mainostuotteiden suunnittelussa. Sisältötyö on pitkäjänteistä ja Lasten saari -konseptia kehittävä työryhmä on tavannut muutaman kerran. Norjan Porsgrunnista kutsuttu luennoitsija Kjell Lillestol vieraili Kemiönsaarella kertoakseen heidän menestyksekkäästä työstään ikääntyneen väestörakenteen kääntämiseksi lasten ja nuorten eteen ja parissa tehtävän pitkäjänteisen työn avulla. Vuoden aikana käynnistettiin yhteistyö Kimitoöns ungdomsparlamentin (Kemiönsaaren nuorisoparlamentti) kanssa. Nuorisoparlamentti tapasi valtuutettuja valtuuston kokouksessa ja sen jälkeisessä yhteisessä tapaamisessa. Muut toimenpiteet vuoden aikana: Axel Ilta, ISLA-hahmon kehittäminen kouluissa ja päiväkodeissa toteutetun kilpailun avulla ja kokonainen ns. "jännä-kuukausi", joka piti sisällään monipuolista ohjelmaa lapsille ja nuorille. Lapsiystävällisen saaren (Lasten saari) parissa tehtävä työ on pitkäjänteistä ja jatkuu, jotta Kemiönsaari tulisi ajan myötä tunnetuksi lapsiystävällisenä paikkana ja houkuttelisi lapsiperheitä muuttamaan saarelle. 2. Lapsikylä Mikä: Uusia toimitiloja esikoululle, päivähoidolle sekä aamu- ja iltapäivätoiminnalle rakennetaan Kemiön Amospuistoon. Aikataulu: Suunnittelu aloitetaan 2011, rakentaminen käynnistyy 2012, valmistuminen syksyksi 2013. Resurssit: Työryhmä, jonka jäsenet edustavat päivähoitoa, koulua ja kiinteistöyksikköä, laativat hankkeen sisältöä koskevan suunnitelman, jonka lähtökohtana ovat päiväkodin eri toiminnot. Vastuuhenkilö: Sivistystoimenjohtaja, päivähoidonpäällikkö, kiinteistöpäällikkö Arvioitu kustannus: 4,2 milj euroa. Seuranta 31.12.2012 Uusien päiväkotitilojen rakentamista Kemiöön ei ole toteutettu suunnitellun aikataulun mukaisesti, pitkittyneestä päätösprosessista johtuen. Syksyllä 2011 laadittiin kaavaehdotus uuden päiväkodin rakentamisen mahdollistamiseksi Amospuistoon, Amospuiston koulun (Amospuisto I) yhteyteen. Rakentamisen piti alkaa syksyllä 2012. Valtuusto päätti joulukuussa 2011, että kaavaehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi ja että suunniteltua aluetta tulee laajentaa itään päin. Joulukuussa 2011 asetettiin mm. päiväkodin, koulun ja Kimito sportförening -yhdistyksen edustajista koostuva työryhmä. Ryhmän tehtävänä oli löytää eri vaihtoehtoja päiväkodin sijoituspaikaksi. Rinnakkain tämän työryhmän kanssa jatkui myös poliittisesti asetetun työryhmän työ. Kevään 2012 aikana selvitettiin vielä muita uusia sijoituspaikkoja. Lopulta paikkojen joukosta seulottiin kaksi vakavimmin otettavaa sijoitusvaihtoehtoa, alusta asti mukana olleen Amosparkens skolan lisäksi. Nämä kaksi vaihtoehtoa olivat Norrbackan asemakaavan kortteli 401 ja uusi paikka (Amosparken II) Amosparkens skolan lähellä, hieman alkuperäisen Amospuiston paikan lounaispuolella. Valmisteluryhmän yksimielinen näkemys oli, että uusi päiväkoti tulee sijoittaa Norrbackan suunniteltuun paikkaan. Poliittisen työryhmän mielipiteet asiassa jakaantuivat. Tekninen lautakunta päätti 20.3.2012 seurata työryhmän ehdotusta ja esitti, että kunnanhallitus päättäisi päiväkodin lopullisen sijoituspaikan. Kunnanhallitus käsitteli asiaa 28.3.2012 ja päätti äänestyksen jälkeen sijoittaa Lapsikylän alkuperäisen Kemiön pohjoisen keskustan asemakaavaehdotuksen mukaisesti (vaihtoehto Amosparken I). 39

Kunnanhallituksen päätöksen jälkeen valtuusto järjesti iltakoulun, jossa keskusteltiin eri sijoitusvaihtoehdoista. Iltakoulussa kävi ilmi, että useita eri sijoitusvaihtoehtoja pidetään mahdollisina, ja mielipiteet jakautuivat sen suhteen, mikä vaihtoehdoista on paras tulevan toiminnan kannalta. Kun kaavaehdotusta käsiteltiin kunnanhallituksen 28.3.2012 tekemän päätöksen (Amosparken I) mukaisesti kunnanhallituksessa, kunnanhallitus päätti jättää asian pöydälle, ja kunnanjohtajan tehtäväksi annettiin lisävaihtoehtojen selvittäminen. Kunnanjohtajan valmistelussa kunnanhallitukseen 13.6.2012 todettiin, että yhteensä seitsemää eri vaihtoehtoista sijoituspaikkaa on selvitelty. Kunnanhallitus päätti äänestyksen jälkeen esittää valtuustolle, että Lapsikylä rakennetaan Amospuistoon Amosparken 2 -vaihtoehdon mukaisesti, hieman lounaan suuntaan alun perin suunnitellusta paikasta Amosparkens skolan lähellä, koulun ja Lautamiehentien väliselle alueelle. Kun asiaa käsiteltiin valtuustossa 27.6.2012, valtuusto päätti äänestyksen jälkeen, että Lapsikylä sijoitetaan vaihtoehdon Amosparken 2 mukaisesti, mutta hieman enemmän länteen niin, että nykyinen miniareena ja muut rakennelmat voidaan säilyttää. Tekninen lautakunta päätti syksyllä 2012 lopettaa Kemiön pohjoisen keskustan asemakaavaa koskevan kaavaehdotusprosessin ja aloittaa uuden kaavoitusprosessin, Amospuiston asemakaavan, valtuuston sijoittamista koskevan päätöksen mukaisesti kesäkuussa 2012. 3. Tilankäyttö Mikä: Kriittinen tarkastelu toiminnan tilantarpeista. Kunnan toiminnan kannalta tarpeettomien kiinteistöjen myynti. Aikataulu: Jatkuva Vastuuhenkilö: Osastonjohtajat, yksikönjohtajat yhteistyössä kiinteistöpäällikön kanssa Arvioitu kustannus: Toimenpide merkitsee säästöjä Seuranta 31.12.2012 Kunnanhallitus ja valtuusto päättivät vuonna 2012 laittaa myyntiin kuusi kiinteistöä. Kunta on myös keskittänyt tilankäyttöään eri puolilla; mm. Kemiön kirjasto muuttaa ulkopuolisista tiloista Villa Landeen, nuorisotila Baanaa hyödynnetään nykyisin myös iltapäivätoiminnassa, Västanfjärdin avohoidon vastaanotto on keskitetty Silverbackeniin ja Kärran kirjasto on lakkautettu. Uusien, tehokkaiden tilaratkaisujen löytäminen on jatkuva prosessi. 4. Selvitystyö koskien Kemiönsaaren Veden ja Kemiönsaaren Lämmön uudelleenjärjestämistä Mikä: Selvitys, jossa tarkastellaan liikelaitos Kemiönsaaren Veden toimintamuotoja ja - edellytyksiä ja otetaan kantaa siihen, onko fuusio Kemiönsaaren Lämmön kanssa tarkoituksenmukainen. Aikataulu: 2012 Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Seuranta 31.12.2012 Tavoitteena oli käynnistää vuoden aikana selvitys liikelaitos Kemiönsaaren Veden toimintaedellytyksistä ja mahdollisesta fuusioitumisesta Kemiönsaaren Lämpö Oy:n kanssa. Alustavien keskustelujen jälkeen voitiin todeta, ettei ole tarkoituksenmukaista käynnistää selvitystä ennen kuin on selvinnyt, mitä kuntauudistus merkitsee Kemiönsaaren kunnalle. Kemiönsaaren Lämpö valitsi vuoden aikana uuden toimitusjohtajan. Toimitusjohtajan vaihtumisen ja merkittävän investoinnin loppuun saattamisen johdosta yhtiöllä ei ollut mahdollisuus osallistua selvitykseen. Kemiönsaaren Vesi on vuoden aikana jatkanut työtä vesi- ja jätevesiasian kokonaisratkaisun aikaansaamiseksi. Yhtiö on myös keskittynyt liikelaitoksen taloudellisten toimintaedellytysten parantamiseen. 5. Kirjastoa kehitetään tietokeskukseksi Mikä: Aikataulu: 2012 Vastuuhenkilö: Kirjastopäällikkö Kemiön kirjasto muuttaa Villa Landeen muuttuen avoimeksi, nykyaikaiseksi tietokeskukseksi, joka toimii kuntalaisten julkisena olohuoneena. 40

Seuranta 31.12.2012 Kemiön kirjaston muuttoa Villa Landeen on suunniteltu koko vuoden 2012. Suunnitteluprosessissa kuntalaisia on pyydetty osalliseksi Facebookin ja avointen suunnittelutilaisuuksien kautta. Villa Landen muutostyöt käynnistyivät vuoden loppupuolella, ja kirjasto avaa uusissa toimintatiloissa huhtikuussa 2013. 41

15 OSASTOIDEN TOIMINTAKERTOMUKSET 15.1 HALLINTO-OSASTO Hallintoosasto toimintakate yksiköttäin 3 % 33 % 20 % 45 % Hallintoyksikkö Henkilöstöyksikkö Talousyksikkö IKT-yksikkö 1 % 1 % 5 % 1 % Hallinto-osasto Kustannuslaji prosentissa Henkilöstökulut Ostopalvelut 36 % 56 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 42

HALLINTO-OSASTO TP 2011 Alkuper. TA 2012 TA - muutos TA 2012 TP 2012 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 417 159 386 820 386 820 352 224 91,06 % Maksutuotot 1 350 2 000 2 000 855 42,76 % Tuet ja avustukset 1 760 834 15 625 15 625 33 635 215,26 % Vuokratuotot 0 1 000 1 000 Muut toimintatuotot 214 857 5 000 5 000 184 145 3682,90 % TOIMINTATUOTOT 2 394 199 410 445 410 445 570 859 139,08 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 879 824 918 406 918 406 894 998 97,45 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut 219 198 228 596 228 596 246 624 107,89 % Muut henkilöstösivukulut 44 840 55 300 55 300 46 850 84,72 % Henkilöstösivukulut 264 038 283 896 283 896 293 473 103,37 % Henkilöstökulut 1 143 861 1 202 302 1 202 302 1 188 471 98,85 % Palvelujen ostot 752 774 762 442 762 442 760 750 99,78 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 23 127 23 000 23 000 30 233 131,45 % Avustukset 131 309 5 000 5 000 12 792 255,83 % Vuokrakulut 111 249 108 405 108 405 115 793 106,82 % Muut toimintakulut 37 920 21 500 21 500 18 430 85,72 % TOIMINTAKULUT 2 200 241 2 122 649 2 122 649 2 126 469 100,18 % TOMINTAKATE 193 958-1 712 204-1 712 204-1 555 609 90,85 % SUUNNITELMAPOISTOT -83 855-66 700-66 700-47 510 71,23 % ARVONALENTUMISET 0 TILIKAUDEN TULOS 110 103-1 778 904-1 778 904-1 603 120 90,12 % Yhdistymisavustus on vuoden 2011 tilinpäätösluvuissa kohdassa tuet ja avustukset 43

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Hallintoyksikköön kuuluvat valtuusto, kunnanhallitus, tilintarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta, palveluneuvonta sekä hallinto. Hallintoon kuuluu valtuuston ja kunnanhallituksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano, kunnan operatiivisen toiminnan johtaminen, kunnan arkistotoimi sekä yleiset hallinnolliset asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2012 2014 Yhä useammat asiat hoidetaan sähköisesti, myös kokousasiakirjojen käsittely. Monet kunnat ovat siirtyneet käsittelemään kaikkia kokousasiakirjoja sähköisesti. Kemiönsaaren kunta on ottanut käyttöön sähköisen asiakirjankäsittelyohjelman, Kunta Toimiston. Tällä kaudella toteutetaan presidentinvaalit tammi helmikuussa 2012, kunnallisvaalit lokakuussa 2012 ja europarlamenttivaalit kesäkuussa 2014. TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Taloussuunnitelmakauden aikana valmistellaan toimenpiteitä, jotta kunnanhallitus saisi kokousasiakirjat ainoastaan sähköisessä muodossa uudella, 2013 alkavalla toimikaudella. Tämän aikaansaamiseksi kunnanvaltuuston jäsenille hankitaan internetliittymä ja kannettava tietokone. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Selkeämpi ja helpompi kielenkäyttö valisteluissa, sopimusteksteissä ja muissa teksteissä. Saavutettava taso / seuranta Kunta osallistuu Rakt på sak-selväkielisyyshankkeeseen työstäen parempia malleja ja kielenkäyttöä. Seuranta 31.12.2012 Hanke oli käynnissä vuodet 2010 2012 ja kunta työsti hankkeen puitteissa kirjemalleja, nettisivuja, hallintosääntöä jne. Selkeä ja johdonmukainen arkistointikäytäntö Luodaan arkistonmuodostussuunnitelma sähköinen arkistointi mukaan lukien Seuranta 31.12.2012 Kuntaliitto on käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on tehdä malli yhteiselle arkistomuodostussuunnitelmalle. Kemiönsaari osallistuu kyseiseen hankkeeseen, joka toteutetaan vuosina 2011 2013. Sähköistä asiakirjahallintoa kehitetään Kunnanhallitus siirtyy käyttämään sähköisiä kokous- asiakirjoja vuodesta 2013 alkaen. Seuranta 31.12.2012 Kunnassa on luotu ekstranet ja vuoden 2012 lopussa kartoitettiin eri taulutietokonevaihtoehtoja. Taulutietokoneiden hankinta viivästyi hieman johtuen siitä, että kaikkia malleja ei ollut markkinoilla. 44

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja AVAINLUVUT Suoritteet TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Kokoukset Valtuusto 5 7 5 7 Kunnanhallitus 11 13 15 14 Tarkastuslautakunta 6 4 5 3 Keskusvaalilautakunta 0 4 10 13 Iltakoulut/seminaarit 5 4 Mittarit TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Asioiden määrä/kokous Valtuusto 14 11 12 11 Kunnanhallitus 13 16 15 15 Tarkastuslautakunta 10 8 10 8 Keskusvaalilautakunta 0 10 6 3 45

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Kunnanjohtaja 1 1 1 1 Hallintojohtaja 1 1 1 1 Johdon sihteeri 1 1 1 1 Toimistosihteeri 1 1 1 1 Kielenkääntäjä 0,6 0,6 1 0,8 Palveluneuvoja 2,5 2,5 2,5 2,5 Yhteensä 7,1 7,1 7,5 7,3 HALLINTOYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT 1 769 149 1 952 006 25 750 25 750 203 127 Henkilöstökulut -498 383-534 066-564 915-564 915-560 395 Palvelujen ostot -226 131-220 064-234 690-234 690-229 577 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -9 702-13 769-17 400-17 400-17 575 Avustukset -2 066-131 309-5 000-5 000-12 792 Muut toimintakulut -63 491-102 313-87 223-87 223-78 915 TOIMINTAKULUT -799 773-1 001 521-909 228-909 228-899 254 TOIMINTAKATE 969 376 950 485-883 478-883 478-696 127 POIKKEAMAT TA12 TP12: Takautumissaatavan Turunmaan seutu ry:ltä, positivinen vaikutus toimintakatteeseen -177 777 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Hallinto-osaston suurin yksittäinen panostus vuonna 2012 olivat vaalit. Tammikuussa ja helmikuussa järjestettiin presidentinvaalin kaksi kierrosta ja lokakuussa kunnallisvaalit. Kunnallisvaalit vaativat enemmän resursseja paikallisesti, sillä niissä ei ole maanlaajuista organisaatiotasoa, joka hoitaisi ehdokasasettelun ja lopullisen ääntenlaskennan, kuten muissa kansallisissa vaaleissa. Kunta lähti syksyllä 2011 mukaan hankkeeseen, jonka tarkoituksena on tehdä arkistonmuodostussuunnitelma, joka integroidaan asianhallintajärjestelmän kanssa. Kokonaisvaltaisen arkistonmuodostussuunnitelman laatiminen on suuri työ, jossa mm. jokainen muodostettava prosessi ja asiakirja kuvataan, jotta asiakirjat voitaisiin tunnistaa ja niiden säilytysajat voitaisiin määrittää. Hankkeen puitteissa on tähän mennessä työstetty vain yleisen hallinnon arkistonmuodostusta. Hallinto-osaston henkilöstötilanne on pysynyt muuttumattomana. 46

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Henkilöstöhallintoyksikköön kuuluvat palkanlaskenta, kunnan henkilöstöasioiden koordinointi, yhteistyö ammattijärjestöjen edustajien kanssa, työterveyshuolto, henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen sekä kesätyöntekijöiden ja työllistettyjen koordinointityö. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2012 2014 Henkilöstön saanti vaikeutuu tietyillä aloilla yhä enemmän. Uuden henkilöstön saanti edellyttää suunnattuja panostuksia ja hyvin suunniteltua rekrytointiprosessia. Kuntasektorin nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa vuoden loppuun 2011 saakka. Kunnallinen työmarkkinalaitos on asettanut tavoitteeksi, että tuloksellisuuteen perustuva palkan määritys jatkuu vielä seuraavallakin sopimuskaudella. TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Manuaalisia työvaiheita vähennetään jatkuvasti ja sähköisen tiedonannon osuutta lisätään. Kunnan käyttämän henkilöstöhallinto-ohjelman ylläpito tullaan lakkauttamaan tulevina vuosina. Kunnalle on hankittava uusi ohjelma, joka mahdollistaa sähköiset lomakkeet ja työaikaan liittyvien asiakirjojen sähköisen käsittelyn. Työn vaativuuden arvioinnin läpikäynti tulee toteuttaa kunnissa yhtämittaisesti. Kemiönsaaren kunta toteuttaa arvioinnin vuoden 2012 kuluessa. Mikäli tulevakin sopimuskausi sisältää tuottavuustekijöitä, suunnitellaan paikalliseen käyttöön tuottavuutta mittaava järjestelmä. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Oikeudenmukainen palkkaus, joka huomioi Saavutettava taso / seuranta Työtehtävien vaativuuden arvioinnin läpikäynti työn vastuun ja laajuuden. toteutetaan vuonna 2012. Seuranta 31.12.2012 Työn vaativuuden arviointia ei käyty läpi vuonna 2012. Kansallista arviointimallia ei ole päivitetty vuoden 2002 jälkeen ja työmarkkinaosapuolet ovat nyt asettaneet työryhmän uuden mallin laatimiseksi. Paikallinen arviointityö jää odottamaan uutta mallia. Vireä intranetti toimimaan kunnan eri työpisteiden tiedostuskanavana. Intranetti-työ on jatkuvaa. Uusia käyttjiä opastetaan uutisten ja päivitysten teossa jotta intranetin käyttö olisi mahdollisimman kattava. Seuranta 31.12.2012 Intranetin kanssa tehdään töitä jatkuvasti. Uutta aineistoa, kuten ohjevideoita, uutisia viedopätkien muodossa ja materiaalipankki joka toimii apuna lehdistötiedotteiden teossa on tullut vuoden 2012 aikana.. Vähemmän manuaalisia työvaiheita palkanlaskussa Palkkatiedot lähetetään sähköpostitse valtaosalle henkilöstöä Työaikalistat syötetään sähköisesti palkkaohjelmaan 47

Sähköisest lomakkeet otetaan käyttöön Seuranta 31.12.2012 Palkkatiedot lähetetään sähköpostitse vakituiselle henkilökunnalle. Yritykset saada työaikalistat sähköisesti palkkaohjelmaan eivät ole onnistuneet johtuen toistuvista teknisistä ongelmista joita ohjelman toimittaja ei ole onnistunut ratkaisemaan. Kunnassa on otettu käyttöön sähköisiä lomakkeita e-palvelun kautta yhtenä palvelumuotona asiakkaille Nykyaikainen ja elävä henkilöstöstrategia Henkilöstöstrategia päivitetään vuoden 2012 aikana. Seuranta 31.12.2012 Henkilöstöstrategian päivitystyö alkoi kick off -päivällä Kuntaliiton asiantuntijoiden kanssa joulukuussa. Työ jatkuu keväällä 2013. AVAINLUVUT Suoritteet TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Sisäiset palkkaukset 5 0 Ulkoiset palkkaukset 15 48 Yhteistyökomitean kokouksia 6 6 4 Työllistettyjä, henkilöstötyövuodet 3 2,75 48

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Henkilöstöpäällikkö 0,3 Toimistosihteeri 0,3 Palkanlaskija 3 3 3 3 Yhteensä 0,6 3 3 3 3 Luottamusmiesten palkkakustannukset työajasta, jonka he käyttävät tehtävien hoitamiseen, maksetaan henkilöstöhallinnosta. Resurssienkäyttö työvuosissa mitattuna: JUKO ry 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 Kunta-alan unioni ry 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 Tehy ry 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 SuPer ry 0,08 0,08 0,08 0,08 0,08 Yhteensä 0,78 0,78 0,78 0,78 0,78 49

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja HENKILÖSTÖHALLINTOYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT 52 024 70 765 38 750 38 750 80 426 Henkilöstökulut -142 415-261 447-215 855-215 855-256 181 Palvelujen ostot -79 391-108 645-92 498-92 498-116 463 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 013-2 614-1 100-1 100-3 466 Avustukset 0 0 0 0 0 Muut toimintakulut -6 495-12 474-4 655-4 655-9 503 TOIMINTAKULUT -231 314-385 180-314 108-314 108-385 613 TOIMINTAKATE -179 290-314 415-275 358-275 358-305 187 POIKKEAMAT TA12 TP12: Lisääntyneet kustannukset työllistämisvelvollisuudesta johtuvan työllistettyjen määrän kasvusta + 20 000 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Palkkatuella (työllisyysmäärärahalla) palkkaamisen tarve kasvoi vuonna 2012. Vuoden 2013 talousarvioon on tämän vuoksi tehty tuntuva työllisyysmäärärahojen tasokorotus, jotta kunta voisi vastata kyseiseen tarpeeseen. Kunnalla oli vuonna 2012 kolme henkilöä siviilipalveluksessa. Näiden koordinointi tapahtuu henkilöstöhallinnon kautta, mutta maksun hoitaa yksikkö, jossa henkilöt suorittavat siviilipalvelustaan. 50

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Talousyksikkö vastaa budjetin laadinnasta ja tilinpäätöksestä, juoksevasta kirjanpidosta, laskujen käsittelystä ja ostoreskontrasta sekä suurimmasta osasta kunnan laskutusta ja myyntireskontraa. Tämän lisäksi talousyksikkö avustaa Kemiönsaaren vesiliikelaitosta asiantuntijapalveluin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2012 2014 Talousprosesseja ohjaavat lait ja ohjeistukset muuttuvat jatkuvasti. Kirjanpitolakiin tehtyjen muutosten lisäksi tulevat myös eurooppalaiset maksuliikennettä ohjaavat standardit. Taloussuunnittelujakson aikana perinteiset suoraveloitukset tulevat Sepan myötä poistumaan ja suoraveloitusasiakkaiden ainoaksi vaihtoehdoksi jäävät sähköiset laskut. TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Sähköisten prosessien käyttöönotto-, kehitys-, ja implementointityö jatkuu. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Täsmällinen tilitys, hyvä raportointi ja informatiiviset tilinpäätökset Kuukausittainen budjettiseuranta yksiköille Lautakunnille seuranta neljännesvuosittain Jatkuva seuranta markkinatilanteen vaikutuksista kunnan talouteen ja rahoitukseen Seuranta 31.12.2012 Yksiköillä on kuukausittainen seuranta. Lautakunnilla on neljännesvuosittainen seuranta. Rahoitusta ja lainasalkkua on käyty läpi vuoden aikana. Paperilaskujen määrää vähennetään Yli puolet ostolaskuista tulee sähköisessä muodossa Sähköisiä myyntilaskuja tarjotaan asiakkaille aktiivisesti. Seuranta 31.12.2012 Noin 35 % ostolaskuista tulee sähköisessä muodossa. Sähköisiä myyntilaskuja tarjotaan. 51

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja AVAINLUVUT Suoritteet TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Myyntilaskuja 25 300 25 223 16 600 19 000 Ostolaskuja 18 952 19 005 19 000 19 000 Sähköisten ostolaskujen osuus 15 % 30 % 50 % 35 % HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Henkilöstötyövuosia TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Controller 1 1 1 0,25 Taloussihteeri 1 1 1 1 Kirjanpitäjä 1,5 1 1 1 Reskontranhoitaja 2,6 2,6 2,6 2 Yhteensä 6,1 5,6 5,6 4,25 52

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TALOUSYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT 99 022 88 443 7 500 7 500 2 717 Henkilöstökulut -401 933-264 014-288 412-288 412-250 470 Palvelujen ostot -236 814-227 037-226 441-226 441-226 473 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 444-3 616-3 500-3 500-3 482 Avustukset 0 0 0 0 0 Muut toimintakulut -19 242-26 102-33 319-33 319-33 470 TOIMINTAKULUT -663 433-520 769-551 672-551 672-513 894 TOIMINTAKATE -564 411-432 326-544 172-544 172-511 177 POIKKEAMAT TA12 TP12: Pienentyneet kustannukset, ei uutta työntekijää eikä sijaista - 38 000 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Controller jäi vanhempainvapaalle huhtikuusta lähtien ja hänelle ei palkattu sijaista. Hänen työtehtävänsä jaettiin uudelleen. Toinen reskontranhoitajista (60 %) jäi eläkkeelle heinäkuussa ja hänen tilalleen ei palkattu ketään. 53

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö TOIMINTA IKT-yksikön vastuulla on kunnan yhteisen tietoverkon, IKT-laitteiden ja ohjelmien ylläpito ja kehittäminen. IKT-yksikön tehtäviin kuuluu mm. - suunnitella, ylläpitää ja kehittää tietoverkkoa - koordinoida puhelin- ja tietokonejärjestelmien yhteensopivuutta - varmistaa tietoturvallisuus - kehittää verkossa tapahtuvaa yhteydenpitoa - hallinnoida käyttöoikeuksia - valmistella tietokone- ja telelaitteistojen ostoja sekä ohjelmistohankintoja yhteistyössä osastojen kanssa - tarjota käyttäjätukea - kehittää IT-hallintoa ja osallistua kehittämisprojekteihin Käyttäjätuki ja huoltotyö on jaettu siten, että hallinnollinen verkko hoidetaan omilla resursseilla, kun taas koulujen ja terveyskeskusten tuki ja huolto hoidetaan ostopalveluin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2011 2013 Tietojenkäsittelyjärjestelmien käyttö kunnan eri osastoilla ja yksiköissä kasvaa jatkuvasti. Tietokoneiden lukumäärä kasvaa samassa suhteessa. Kaikki tämä johtaa tietotekniikkatuen ja -huollon tarpeen lisääntymiseen ja yhdessä IPpohjaisen puhelinkäytön kanssa lopputuloksena on dataverkkoon kohdistuvien vaatimuksien jatkuva lisääntyminen kunnan kaikissa yksiköissä. Myös kansallisten projektien, kuten ereseptin, käyttöönotto asettaa merkittäviä vaatimuksia dokumentoiduille prosesseille, tietoturvallisuudelle ja tiettyjen dataliikenteen standardien täyttämiselle. TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 IKT-yksikkö tukee asetettuja strategisia päämääriä aktiivisesti. Taloussuunnitelmakaudella 2012 2014 tämä tarkoittaa mm. sähköisten kokousasiakirjojen käyttöönottoa, terveydenhoitoyksikön tukemista kansallisen ereseptin käyttöönotossa ja KanTa-järjestelmän sekä Eko-loogisessa ohjelmassa määriteltyjä ympäristötavoitteita. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Operatiivisen järjestelmän päivitys Tavoitetaso / seuranta Operatiivinen järjestelmä Windows Xp päivitetään asteittain Windows 7 operatiiviseksi järjestelmäksi Seuranta 31.12.2012 Päivitystä Windows 7 -järjestelmään on tehty sitä mukaa kuin koneita on uusittu. Kunnan atk-ohjelmistojen läpikäynti Konekannan uudistaminen Kattava ohjelmistojen läpikäynti ja turhien kaupallisten ohjelmien poistaminen Seuranta 31.12.2012 Microsoft Office -lisenssien määrä sivistyspuolella on pienentynyt edellisvuodesta. Korvaavina tuotteina käytetään avoimeen lähdekoodiin perustuvia ohjelmia. Konekanta uudistetaan asteittain, ja samalla vanhat ja puutteellisesti toimivat koneet vaihdetaan 54

Seuranta 31.12.2012 Uusimisen tarpeessa olevat työasemat, palvelimet ja oheislaitteistot on vaihdettu vuoden aikana. Sähköisten palvelujen kehittäminen kunnan asiakkaille ja asukkaille Suoritetaan kartoitus ja laaditaan aikataulu sähköisten palvelujen kehittämiseksi asiakkaille ja asukkaille Seuranta 31.12.2012 Useita kunnan asiakkaille ja kuntalaisille suunnattuja e-palveluita on parannettu tai otettu käyttöön tai niitä kehitetään parhaillaan. Esimerkkeinä mainittakoon koulujen Wilma-järjestelmä, kunta Facebookissa sekä sähköiset lomakkeet epalvelun kautta. AVAINLUVUT Suoritteet TP 10 TP 11 TA 12 MUUT. TA 12 TP 12 Tietokoneiden lukumäärä 470 520 525 525 592 Käyttäjänimien lukumäärä 420 492 530 530 550 Oma henkilöstö 2,8 2,8 2,5 2,5 2,4 Mittari Kustannus/tietokone Hallintoverkko 804 930 1013 1013 723,86 Peruspalvelut 864 1040 1244 1244 1137,1 Koulut 651 638 638 416,5 55

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuodet TP 10 TP 11 TA 12 MUUT. TA 12 TP 12 IT-päällikkö 1 0 0 0 0 IT-käyttöpäällikkö 0,9 1 1 1 Järjestelmävastaava 1 1 0 0 0 IT-koordinaattori 0,8 0,8 0,9 0,9 0,9 IT-tukihenkilö (peruspalvelut) 0,5 0,5 0,5 Yhteensä 2,8 2,7 2,4 2,4 2,4 IKT-YKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT 275 811 282 986 338 445 338 445 284 589 Henkilöstökulut -112 904-84 334-133 120-133 120-121 426 Palvelujen ostot -171 496-197 028-208 813-208 813-188 236 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 641-3 129-1 000-1 000-5 710 Avustukset 0 0 0 0 0 Muut toimintakulut -5 262-8 280-4 708-4 708-12 336 TOIMINTAKULUT -292 303-292 771-347 641-347 641-327 708 TOIMINTAKATE -16 492-9 785-9 196-9 196-43 119 POIKKEAMAT TA12 TP12: Pienemmät tulot, budjetoitua halvempi sisäinen IT + 53 800 Pienemmät kustannukset, budjetoitua vähemmän ostopalveluita 20 500 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ IKT-yksikön vuosi on ollut vakaa. Toiminnan järjestely on toiminut onnistuneesti: IT-käyttöpäällikkö, ITkoordinaattori ja peruspalvelun IT-tukihenkilö muodostavat yhdessä kunnan IKT-toiminnon. Lisäksi on hyödynnetty tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijapalveluita. IKT-yksikkö on pystynyt tehostamaan työtapaansa usealla osa-alueella, osaksi muuttamalla työprosesseja ja osaksi käyttämällä uudempia ja nykyaikaisempia työkaluja. IKT-yksikkö on myös osallistunut useisiin kunnan kehittämishankkeisiin, esimerkiksi kesällä käyttöön otettu peruspalveluosaston eresepti-hanke on ollut suurin ja vaatinut eniten resursseja. 56

15.2 KEHITYSOSASTO Kehitysosastoosasto toimintakate yksiköttäin 5 % 34 % 16 % 18 % 2 % 4 % 21 % Kehitysosaston hallinto Saaristo Matkailu Maaseutu Markkinointi Elinkeinoelämä Projektitoiminta 2 % Kehitysosasto Kustannuslaji prosentissa Henkilöstökulut 4 % 3 % 1 % Ostopalvelut 42 % 48 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 57

KEHITYSOSASTO TP 2011 Alkuper. TA 2012 TA - muutos TA 2012 TP 2012 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 105 132 81 160 0 81 160 98 708 121,62 % Maksutuotot 621 200 0 200 1 251 625,70 % Tuet ja avustukset 383 096 378 117 0 378 117 361 097 95,50 % Vuokratuotot 19 090 19 000 0 19 000 20 226 106,45 % Muut toimintatuotot 9 235 4 000 0 4 000 21 326 533,15 % TOIMINTATUOTOT 517 174 482 477 0 482 477 502 608 104,17 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 435 701 452 710 0 452 710 440 870 97,38 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut 74 924 75 940 0 75 940 75 906 99,96 % Muut henkilöstösivukulut 24 058 28 836 0 28 836 24 651 85,49 % Henkilöstösivukulut 98 982 104 776 0 104 776 100 557 95,97 % Henkilöstökulut 534 683 557 486 0 557 486 541 427 97,12 % Palvelujen ostot 483 246 438 585 0 438 585 473 901 108,05 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 34 927 39 750 0 39 750 43 327 109,00 % Avustukset 33 892 27 300 0 27 300 29 182 106,89 % Vuokrakulut 46 836 27 992 0 27 992 24 895 88,94 % Muut toimintakulut 7 945 15 357 0 15 357 7 501 48,85 % TOIMINTAKULUT 1 141 529 1 106 470 0 1 106 470 1 120 232 101,24 % TOMINTAKATE -624 354-623 993 0-623 993-617 624 98,98 % SUUNNITELMAPOISTOT -1 588-400 -1 000-3 205 320,47 % TILIKAUDEN TULOS -625 943-624 393 0-624 993-620 829 99,33 % 58

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Kehitysosaston hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Kehitysosasto vastaa asioiden valmistelemisesta saaristolautakunnalle, maaseutulautakunnalle ja kunnanhallitukselle. Osastolla on myös henkilöstö-, talousarvio- ja tilinpäätösvastuu. Kehitysosasto hoitaa elinkeinokysymyksiä, matkailua, markkinointia, saaristokysymyksiä, projekteja, strategiaa, KOKO-ohjelmaa, edunvalvontaa, ystävyyspaikkakuntakontakteja, maaseutukysymyksiä, Luckania, kyläyhdistystoimintaa sekä erilaisten tapahtumien koordinointia. Osasto tekee yhteistyötä Länsi-Turunmaan kaupungin kanssa Turunmaan Seutu ry:tä koskevissa kysymyksissä, tietyissä projekteissa sekä osittain myös matkailun puolella. Pääpainopistealueita ovat elinkeinoelämä, markkinointi ja profilointi sekä saaristo. Osastolla toimii eri tiimejä kuten elinkeinotiimi, markkinointi- ja matkailutiimi, projektitiimi, ja kehitysosasto on mukana myös kaavoitustiimin toiminnassa. KOMI-projektin ansiosta kehitysosasto pystyy avustamaan kunnan muita osastoja mm. ulkoisen tiedottamisen ja projektihallinnan kanssa. Osasto seuraa kunnan strategian 2010 2015 suuntaviivoja. Strategian jalkauttaminen kunnan eri osastoille aloitettiin syksyllä 2011 ja se jatkuu ensi kevääseen. Vuonna 2012 strategia tarkastetaan ja käsitellään uudelleen valtuustossa. Osasto on ensimmäisten vuosien aikana toteuttanut useita erilaisia tutkimuksia, kuten Kemiönsaaren ulkoisen imagon kartoittaminen, matkailu- ja elinkeinoalojen tutkimukset, visiot Taalintehtaan tulevaisuuden kehityksestä jne. Meillä on hyvä pohja, mistä voimme jatkaa Kemiönsaaren tarkoituksenmukaista kehittämistä tulevaisuudessa niin imagollisesti kuin elinkeinoelämänkin puolella. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2011 2013 Hallitusohjelma ja uusi hallitus puhuvat painokkaasti sen puolesta, että kuntien määrä tulevaisuuden Suomessa olisi huomattavasti pienempi. Kemiönsaari kuuluu keskitason yläpuolelle kaikkien kuntien joukossa asukasmäärällä mitattuna. Kunnan visio on pystyä jatkamaan itsenäisenä, rohkeana saaristokuntana. Tämän vision toteutumiseksi pitäisi kuntaan muuttavien asukkaiden määrä saada nousuun. Jatkuvan positiviisen, kekseliään ja mukaansatempaavan markkinoinnin kautta osasto voi edistää positiivisen, muuttoystävällisen kuvan luomista Kemiönsaaresta. Kilpailu uusista asukkaista on erittäin kovaa ja siksi Kemiönsaaren painopisteeksi on valittu lapset. Haluamme panostaa lapsiin, otamme lapsen huomioon. Lapsiystävällisyyden työstäminen aloitettiin syksyllä 2011 ja se jatkuu ainakin vielä kolme vuotta. Tähän valittu työryhmä koostuu eri osastojen avainhenkilöistä. Huolimatta koko maassa vallitsevista yritystoimintaa ja elinkeinoelämää koskevista taloudellisista uhkakuvista, ne eivät toistaiseksi vielä kosketa Kemiönsaarta. Mikäli taloudellinen kriisi jatkuu, tulee se mahdollisesti näkymään myös yritystoiminnassa Kemiönsaarella. Jotta pystyisimme hieman ennustamaan mitä tulevaisuudessa tapahtuu, olemme aktiivisesti mukana alueen eri organisaatioissa, joissa markkinointianalyytikot yhdessä eri alueiden virkamiesten kanssa analysoivat elinkeinoelämän trendejä ja ilmiöitä. 59

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Kehitysosaston hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 Toteutetaan laadittua viestintä- ja markkinointisuunnitelmaa. Kemiönsaaren näkyvyys kaksinkertaistetaan pienillä panostuksilla. Elinkeinoelämää tuetaan ja aktiivisia kontakteja yrittäjiin ylläpidetään useilla eri tavoilla, kuten seminaareilla, yritysvierailuilla, yritysneuvonnalla ja tarkoituksenmukaisilla infraratkaisuilla. Turunmaan Seutu ry:n toiminta lopetetaan. Talousarviossa ei ole otettu huomioon mahdollisia kustannuksia, jotka voivat syntyä Turunmaan seutu ry -nimisen yhdistyksen lakkauttamisen yhteydessä. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Saarelle muuttajien seuranta Saavutettava taso / seuranta Uudet asukkaat toivotetaan tervetulleiksi infokirjeellä Seurataan muuttajien lukumäärää ja mihin muutetaan Seuranta 31.12.2012 Sisäänmuuttajat saavat tervetuliaiskirjeen kunnanjohtajan allekirjoittamana, joka sisältää tietoa Kemiönsaaresta. Sisäänmuuttaneita vuonna 2012: 226 henkilöä. Ympäristötavoitteet Vähennetään paperikopioiden määrää Seuranta 31.12.2012 Sisäisiä kokouskutsuja ja pöytäkirjoja lähetetään sähköisesti, vähentääkseen paperikopioiden määrä.ä Kehityskeskustelut henkilö- 1/vuosi/henkilö kunnan kanssa Seuranta 31.12.2012 Kehityskeskusteluja on käyty kaikkien, osastolla työskentelevien kanssa, vuonna 2012. Koordinointi kokousten kautta Osastokokous joka toinen viikko osaston henkilökunnalle Tiimikokoukset pidetään kerran kuukaudessa Seuranta 31.12.2012 Osastokokouksia on pidetty joka kolmas viikko, tiimikokouksia tarpeen mukaan. 60

AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Käsitellyt pykälät, KH 15 15 15 0 15 Päätökset, kehitysjohtaja 50 50 50 0 50 Edunvalvontatoimeksiannot 10 10 10 10 20 Mittari Kehitysosaston hallinto Euro/asukas 24 17 17 0 17 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Kehitysjohtaja 1 1 1 0 1 Toimistosihteeri 1 1 1 0 1 Yhteensä 2 2 2 0 2 61

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Kehitysosaston hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja KEHITYSOSASTON HALLINTO BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT 493 1 167 500 500 485 Henkilöstökulut -94 077-96 213-105 770-105 770-89 854 Palvelujen ostot -140 080-13 082-10 279-10 279-16 510 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 196-1 040-700 -700-1 565 Avustukset -478 Muut toimintakulut -5 489-11 004-4 744-4 744-6 556 TOIMINTAKULUT -240 842-121 340-121 493-121 493-114 964 TOIMINTAKATE -240 349-120 173-120 993-120 993-114 479 POIKKEAMAT TA12 TP12: Palkkakustannukset +6500, osa kehitysjohtajan palkasta maksetaan Kimitoön på kartan -hankkeen kautta. YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kehitysosasto on löytänyt optimaalisen tavan työskennellä. Henkilökunta osallistuu työhön ja on motivoitunut. Henkilökuntamäärä on korkea sen takia että hankeitta lopetetaan sekä uusia hankkeita aloitetaan. Uudesta ohjelmakaudesta, 2014 2020, voi tulla haastavampi, koska hankekokonaisuudet ovat suurempia. Vuonna 2012 tehtiin paljon työtä koskien kunnan markkinointia. FNsteelin konkurssin myötä, tehtiin myös paljon työtä äkillisen rakkenemuutoksen parissa. Edunvalvonnan tehtävät ovat myös lisäntyneet äkillisen rakennemuutostyön takia. 62

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristo Vastuuhenkilö: Elinkeinojohtaja TOIMINTA Kunnan saaristolautakunnan tehtävä on vastata saaristoasioista kunnallisella tasolla, kehittää elinkeinoja, liikennettä ja asumista saaristossa sekä edesauttaa saariston kehittymistä tasapuolisesti sekä elinolosuhteiden että saariston elintilan osalta. Lautakunta vastaa myös saariston asukkaiden edunvalvonnasta. Kunta on sen lisäksi osallisena Turunmaan ulkosaariston neuvottelukunnassa Länsi-Turunmaan kanssa. Saaristolautakunta vastaa kunnan saaristo-ohjelman laadinnasta, nykyinen on vuodelta 2011. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2011 2013 Perinteisten saaristoelinkeinojen merkitys vähenee jatkuvasti. Tilalle luodaan edellytyksiä uusille elinkeinohaaroille, jotka sopivat saariston olosuhteisiin. Erityisesti lisääntyvän osa-aikaväestön ja matkailuvirtojen luomat mahdollisuudet on käytettävä hyväksi työpaikkojen ja toimentulomahdollisuuksien luomiseksi saaristossa, jotta saaristo olisi elinkelpoinen myös tulevaisuudessa. TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 Kunnan saaristo-ohjelmassa luetellaan ne toimenpiteet ja projektit, jotka ovat ajankohtaisia suunnittelujaksolla. Tärkeimmät satsaukset tapahtuvat liikenteen, elinkeinoelämän, työpaikkojen ja asumisen osa-alueilla. Isoimmissa saaristokylissä pyritään perustamaan osuuskuntia vesi- ja viemäritoimintaa varten, edistämään kaavoitusta ja asuntotuotantoa sekä panostamaan luontoon ja ympäristöön. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Saaristo-ohjelmassa mainittujen päämäärien toteuttaminen Saavutettava taso/seuranta Jokaisella kylällä on päivittäinen kulkuyhteys, muilla saarilla riittävän tiheät yhteydet Parempien liikenneyhteyksein luominen Seuranta 31.12.2012 Jokaiseen kylään vähintään päivittäinen yhteys Saarista osalta puuttuu kokonaan liikenne Jätevesiongelman ratkaisu Vuokra-asuntojen rakentaminen Parempi sosiaali-, terveyden- ja sairaanhoito Osuuskuntia perustetaan Seuranta 31.12.2012 Yhtään osuuskuntaa ei ole perustettu Rosalan rivitalohanke alkaa Seuranta 31.12.2012 Rivitalohanke ei ole alkanut, hanke on edistynyt Vähimmäistavoite että palvelut pysyvyvät nykyisellä tasolla Seuranta 31.12.2012 Palvelut eivät ole heikentyneet 63

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristolautakunta Vastuuhenkilö: Elinkeinojohtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Kokousten lukumäära 3 3 5 3 Nettokustannus/kokous 2 630 3 750 2 320 3 644 HENKILÖSTÖBUDJETTI MUUT Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 TA 12 TP 12 0 0 0 0 0 SAARISTOLAUTAKUNTA BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut -949-1 388-2 200-2 200-1 210 Palvelujen ostot -1 084-4 564-3 600-3 600-3 826 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -35-4 Avustukset -5 818-4 972-4 300-4 300-5 680 Muut toimintakulut -7-334 -1 500-1 500-217 TOIMINTAKULUT -7 893-11 262-11 600-11 600-10 933 TOIMINTAKATE -7 893-11 262-11 600-11 600-10 933 POIKKEAMAT TA12 TP12: Vähentyneet henkilöstökulut johtuvat alentuneesta kokousmäärästä -1 250 Lisääntyneet palveluiden ostot johtuvat siitä, ettei saaristoyhteistyön kuntaosuus ole budjetoitu +266 Lisääntyneet avustukset, avustus yhteysaluslaituriin sekä lisääntyneet kalanpoikasistutukset +1 380 Vähentyneet muut toimintakulut - 1 283, on hyödynnetty saaristoyhteistyön kuntaosuuden rahoittamiseen. 64

YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuosi ei tuonut mukanaan muutoksia. Yhteinen Turunmaan Ulkosaariston neuvottelukunta vaikutti jossain määrin siihen, että saaristolautakunnan kokoustarve väheni. Vuodesta 2013 lähtien lautakunta on valittu saaristolaisten ehdottamista henkilöistä, joka todennäköisesti tuo lisää aktiviteettia lautakunnan työhön. Suuria muutoksia lautakunnan talousarvioon ei ole näköpiirissä. 65

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Matkailusta vastaa markkinointi- ja matkailutiimi. Tiimi huolehtii mm. saaren matkailun kehittämisestä ja koordinoinnista yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja muiden paikallisten ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa, yhteydenpidosta alan toimijoihin ja myös muihin yhteistyökumppaneihin, matkailuneuvonnan ja palvelu-neuvontapisteiden matkailuasiakaspalvelusta, matkailun websivujen ylläpidosta ja kehittämisestä, esitteiden ja muun matkailumateriaalin hankinnasta, messuosallistumisista, Villa Landen kokoustilavarauksista sekä Luckanin toiminnasta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2012 2014 Matkailun katsotaan olevan kansallisesti kasvava elinkeino. Matkailu on muuttumassa entistä enemmän kansainväliseksi Suomen kansallisten panostuksien ansiosta ja ulkomaisten matkailijoiden määrä on kasvussa. Vaatimukset matkailupalveluiden laadun, sisällön ja saatavuuden suhteen kasvavat koko ajan ja Suomessa panostetaan alaan vahvasti rakentamalla uutta, kehittämällä verkkopalveluja sekä eri tapahtumien kautta. Matkailu suuntautuu entistä enemmän elämystuotantoon ja asiakkaalle helppoihin, valmiisiin paketteihin. TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Kemiönsaari on matkailualalla suhteellisen pieni toimija. Olemme melko tuntemattomia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin ja meidät nähdään yleisesti osana saaristoa. Lisäksi talous asettaa tiettyjä rajoitteita esimerkiksi yhteistyölle suurempien toimijoiden kanssa. Kemiönsaaren matkailun kapasiteetti ja tahtotila kartoitettiin vuonna 2011 ja tältä pohjalta lähdetään kehittämään matkailumarkkinointia ja yhteistyötä alan yrittäjien kanssa. Keskustellaan uusista yhteistyötavoista sekä saarella että ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tärkeää on, että pystymme uudistumaan pysyäksemme mukana kehityksessä. Kunnan markkinointi-panostukset tukevat myös matkailun kehitystä. Yhteistyötä ja näkyvyyttä lisätään mm. järjestämällä kaikille avoin Axel-gaala alkuvuodesta ja koordinoimalla Senioritempaus syksyllä. Lisäksi Kemiönsaari on mukana Turun ja Varsinais-Suomen yhteismarkkinointihankkeessa sekä Scandinavian Islands - projektissa. Luckanin päämiesasia selvitetään vuoden aikana. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Uusia matkailureittejä saarelle Kehityshanke matkailuyritysten yhteistyön kehittämiseksi Merkitään pyöräilyreitit maastoon Seuranta 31.12.2012 Kehitysprojektin rahoitus ei järjestynyt, joten projekti hyllytettiin. Pyöräilyreittien kyltitystä ei toteutettu. Matkailusivujen kehittäminen Yhteistyössä matkailualan toimijoiden kanssa Seuranta 31.12.2012 Matkailun kotisivut uudistettiin yhdessä matkailuyrittäjien kanssa. 66

Sivut on julkaistu suomen-, ruotsin- ja englanninkielisinä. Yhteistyön ja näkyvyyden lisääntyminen Valitaan eri kanavat, joissa näytään tulevaisuudessa Osallistutaan Matka 2012 -messuihin Kehitetään yhteistyötä valittujen yhteistyökumppaneiden kanssa Osallistutaan alueen matkailukokouksiin Koordinoidaan Senioritempaus Kemiönsaarella syksyllä 2012 Seuranta 31.12.2012 Näkyvyyttä saatiin lehtiartikkelien, nettisivujen sekä ilmoituksien kautta. Kunta osallistui MATKA 2012 - messuille Yhteistyö matkailuyrittäjien kanssa toimi hyvin Osallistuttiin alueen matkailukokouksiin Järjestettiin Senioritempaus Saaristokylpylä Kasnäsissa 19.9.2012 67

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Matkailuyrittäjätapaamisten osanottajamäärä 80 100 100 0 100 Kutsuttujen vierailijoiden määrä 30 35 35 0 35 Osallistuminen messuihin 1 1 1 0 1 Mittari Matkailu euro/asukas 21 21 17 5 22 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Matkailun kehittäjä 0,5 0 0 1 0 Matkailutiedottaja 1 0,5 0,5 0 0,5 Markkinointipäällikkö 0,5 1 1 0 1 Luckanin tiedottaja 0,5 0,5 0 0,5 68

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja MATKAILU BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT 33 030 36 205 32 500 32 500 33 024 Henkilöstökulut -70 256-75 653-78 565-78 565-88 292 Palvelujen ostot -21 230-36 457-41 402-41 402-39 617 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 135-21 444-23 800-23 800-26 556 Avustukset -8 310 Muut toimintakulut -6 879-10 237-5 396-5 396-5 974 TOIMINTAKULUT -102 499-152 101-149 163-149 163-160 439 TOIMINTAKATE -69 469-115 896-116 663-116 663-127 415 POIKKEAMAT TA12 TP12: Painokustannukset lisäntyneet sekä Luckanin tuotteet -10 770 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuosi eteni suurelta osin suunnitelmien mukaan. Markkinointi- ja matkailutiimissä tapahtui henkilömuutoksia. Vt. markkinointi- ja matkailukoordinaattori Seija Östmanin sekä matkailutiedottaja Anne Lindroosin työsuhteet päättyivät 31.12.2012. Matkailuneuvontaa antavat kunnan palveluneuvojat sekä Luckan (Luckanin toiminta siirtyi vuoden vaihteesssa kunnalta Kulturföreningen Lande r.f. -yhdistykselle). Matkailun kotisivujen kattava uudistus vaati ison työpanoksen, mutta lopputulos oli hyvin onnistunut. Sivut antavat hyvän kokonaiskuvan Kemiönsaaren matkailuelinkeinosta. Valtakunnallinen Senioritempaus markkinointitapahtuma järjestettiin Saaristokylpylä Kasnäsissa 19.9. Tapahtuma houkutteli paikalle lähes 400 senioria ja oli erittäin onnistunut. Kemiönsaari jatkaa aktiivista työskentelyä saaren näkyvyyden edistämiseksi. Painopiste on jatkuvassa matkailuelinkeinon kehittämisessä yhdessä matkailuyrittäjien kanssa. 69

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Maaseutu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Maaseutuyksikkö vastaa maaseutuhallinnosta. Maaseutulautakunnan tehtäviin kuuluu muun muassa hoitaa kunnan omia peltoja ja metsätalousmaita sekä kylien kehitystyötä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2011 2013 Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa velvoittaa kunnat perustamaan yhteistoiminta-alueita, joiden alueella toimii vähintään 800 maatalouden tukihakemuksen tehnyttä maatalousyrittäjää. Kemiönsaaren kunta on solminut Kaarinan kaupungin, Paimion kaupungin, Sauvon kunnan ja Länsi-Turunmaan kaupungin kanssa sopimuksen yhteistoiminta-alueesta, jossa Paimion kaupunki vastaa palveluiden järjestämisestä. Yhteistoiminta-alue aloittaa toimintansa 1.1.2013 ja kunnan maaseutusihteeri siirtyy Paimion kaupungin palvelukseen. TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 Maaseutuyksikkö valmistautuu maaseutuhallinnon siirtämiseen yhteistoiminta-alueelle. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Järjestetään kokous kylätoimikunnille Saavutettava taso / seuranta Vähintään 1 kokous. Seuranta 31.12.2012 Yksi kokous järjestettiin kylätoimikunnille. AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Tilojen määrä 209 208 206 206 201 Maataloustukihakemukset 1 133 1 220 1 100 1 100 1 490 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Maaseutusihteeri 1 1 1 1 1 70

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Maaseutu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja MAASEUTUYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT 196 158 46 607 19 450 19 450 50 742 Henkilöstökulut -139 647-43 360-42 900-42 900-38 126 Palvelujen ostot -28 576-12 047-9 010-9 010-24 539 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 098-345 -350-350 -623 Avustukset -10 000-10 000-10 000-10 000-10 000 Muut toimintakulut -4 772-7 254-4 370-4 370-4 034 TOIMINTAKULUT -185 093-73 006-66 630-66 630-77 322 TOIMINTAKATE 11 065-26 399-47 180-47 180-26 581 POIKKEAMAT TA12 TP12: Lisääntyneet tulot, metsän myrskytuhojen vaakuutuskorvaus, myrskytuhopuiden sekä tukioikeuksien myynti + 31 000 Pienentyneet henkilöstökulut, jaksotetut palkat 4 700 Lisääntyneet kustannukset, metsänhoitokuluja + 15 000 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuoden aikana toiminnassa ei tapahtunut suurempia muutoksia. Sähköisesti jätettyjen tukihakemusten määrä kasvoi 7 prosentilla edellisvuoteen verrattuna ja oli vuonna 2012 yli 70 prosenttia. Vuoden aikana maksettiin noin 6,4 miljoonan euron edestä maataloustukia. 71

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Markkinointia hoitaa markkinointi- ja matkailutiimi ja markkinoinnissa keskitytään koko saaren markkinointiin. Tiimi vastaa mm. markkinoinnin koordinoinnista yhteistyössä saaren yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa sekä saaren ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa, aktiivisesta kontaktista eri toimijoihin, markkinointimateriaalin tuottamisesta, websivujen kehittämisestä ja päivittämisestä, osallistumisesta messuihin, PR- toiminnasta, kunnan lehden julkaisusta kerran vuodessa sekä eri tapahtumien ja tilaisuuksien koordinoinnista. Tiimin matkailutiedottaja työskentelee Villa Landessa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2012 2014 Kunnat kilpailevat entistä kovemmin asukkaista ja matkailijoista. Myös ulkomaisten matkailijoiden ja asukkaiden määrä kasvaa. Tämän päivän asiakkaille ei enää riitä, että tarjotaan pelkkää tuotetta he haluavat elämyksiä ja henkilökohtaista, korkealaatuista palvelua. Markkinointitoimenpiteiden tulee olla linjassa tarjonnan kanssa. Positiivinen imago on erittäin tärkeä, jotta pärjätään tämän päivän kovassa kilpailussa. Osallisuus tulee mukaan entistä enemmän ja se vaikuttaa myös Kemiönsaaren markkinointiin. Parhaita markkinoijia ovat omat asukkaamme ja tyytyväiset asiakkaat, jotka kertovat positiivista viestiä eteenpäin. TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Tulevaisuudessa Kemiönsaari haluaa olla kunta, jossa lapset otetaan huomioon. Tämä tulee näkymään niin toiminnassa kuin markkinoinnissa, tuotetussa materiaalissa, tapahtumissa, ym. Kemiönsaari jatkaa KIMI -markkinointihankettaan, jonka tavoitteena on saada Kemiönsaari kartalle ja tuplata näkyvyys. Kunta hyödyntää markkinoinnissaan Rörliga Bilder -projektin kautta tuotettuja mainosfilmejä (kunnan oma sekä 15 yritysfilmiä). Kunta menee mukaan Facebookiin ja käyttää sitä apunaan niin viestinnässä kuin markkinoinnissa. Saarelle kutsutaan eri kohderyhmiä markkinointimielessä ja kunta näkyy myös sponsoroinnin kautta mm. eri tapahtumissa. Lisäksi järjestetään säännöllisesti yrittäjätapaamisia ja benchmarking-matkoja yrittäjille sekä saarella että saaren ulkopuolelle ja näin tehostetaan ja kehitetään yhteistyötä yrittäjien kanssa. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Yhtenäisempi markkinointi Saavutettava taso / seuranta Lapsiystävällisyys näkyy tuotetussa materiaalissa, tapahtumissa ym. Seuranta 31.12.2012 Kunnan graafisen linjan päivitys toteutettiin. Uusi ilme on leikkisä ja energinen. Isla-maskotti on mukana erilaisissa kunnan järjestämissä tapahtumissa. Näkyvyys lisääntyy Osallistutaan 2 3 messuille (mm. lapsimessut) Julkaistaan yksi lehti keväällä sekä 4 tiedotuslehteä 72

yhteistyössä tiedottajan kanssa Liitytään Facebookiin ja toteutetaan interaktiivista viestintää asukkaiden, ym. toimijoiden kanssa järjestetään Axel-gaala keväällä Seuranta 31.12.2012 Kunta osallistui VENE 2012 ja Oma mökki -messuille Helsingissä. Magasin Isla julkaistiin keväällä ja sen lisäksi on Ilmoituslehdessä julkaistu 2 Isla-infoa. Kunnalla on oma Facebook-sivu. Axel Ilta järjestettiin 23.3. Villa Landessa. Yritysyhteistyö lisääntyy Kutsutaan saarelle 2 3 eri kohderyhmää Vähintään 2 yrittäjätapaamista vuodessa Benchmarking-matkoja yrittäjille Messuosallistumiset yhteistyössä yrittäjien kanssa Seuranta 31.12.2012 2 3 lehtimiestä/bloggariryhmää kutsuttu Kemiönsaarelle. Järjestetty 2 matkailuyrittäjien tapaamista, 23.3. ja 28.11. Elinkeinofoorumi, Kemiönsaaren Elinkeinoelämä oikeassa kurssissa 2. 3.3. MATKA 2012 -messuille osallistui kolme yrittäjää saarelta yhdessä kunnan kanssa. VENE 2012 -messuilla oli mukana yksi saaren yrittäjä yhdessä kunnan kanssa. 73

AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Yrittäjätapaamisten osanottajamäärä 35 35 0 35 Kutsuttujen vierailijoiden määrä 100 100 0 100 Osallistuminen messuihin 3 2 2-3 0 2 Mittari Markkinointi euro/asukas 17 17 19 5 14 Saarelle muuttaneiden määrä 200 200 220 6 226 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Markkinoija 1 1 1 0 1 74

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja MARKKINOINTI BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT 4 539 2 977 250 250 259 Henkilöstökulut -50 820-47 009-42 325-42 325-31 500 Palvelujen ostot -35 962-55 211-58 259-58 259-39 620 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -12 560-8 426-12 800-12 800-11 656 Avustukset -3 200-5 610-8 000-8 000-10 023 Muut toimintakulut -2 643-3 664-2 668-2 668-4 008 TOIMINTAKULUT -105 185-119 920-124 052-124 052-96 808 TOIMINTAKATE -100 646-116 943-123 802-123 802-96 549 POIKKEAMAT TA12 TP12: Säästötoimenpiteet osaston muun toiminnan takia +27 250 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuosi eteni suurelta osin suunnitelmien mukaan. Markkinointi- ja matkailutiimissä tapahtui henkilömuutoksia. Vt. markkinointi- ja matkailukoordinaattori Seija Östmanin sekä matkailutiedottaja Anne Lindroosin työsuhteet päättyivät 31.12.2012. Matkailuneuvontaa antavat kunnan palveluneuvojat sekä Luckan (Luckanin toiminta siirtyi vuoden vaihteessa kunnalta Kulturföreningen Lande r.f. -yhdistykselle). Graafisen linjan päivittäminen oli hyvin intensiivistä, mutta samalla erittäin antoisaa. Sekä logo että graafinen linja kuvastavat Kemiönsaaren kunnan arvoja: avoimuutta, aktiviteettia ja uudistumista. Uusi graafinen linja on raikas ja leikkisä. Axel-iltaan, joka järjestettiin Axelin nimipäivänä 23.3., osallistui monia innokkaita palkinnonsaajia sekä saaren asukkaita ja vapaa-ajan asukkaita. Tilaisuudessa jaettiin seuraavat palkinnot: Vuoden Urheilija, Vuoden Lainaaja, Vuoden Kulttuuripalkinto, Vuoden Kulttuuriteko, Vuoden Yrittäjä sekä Vuoden Suurlähettiläs. Näiden lisäksi kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta jakoi urheilupalkintoja. Ohjelmassa oli myös musiikkia ja tanssiesitys. Kemiönsaari haluaa tulevaisuudessa olla kunta, jossa lapset otetaan huomioon. Tämä tulee näkymään kaikessa toiminnassamme, kuten markkinoinnissa, tuotetussa materiaalissa, tilaisuuksissa, jne. Jatkossa hyödynnämme yhä enemmän sosiaalista mediaa viestinnässä ja markkinoinnissa. Kunta kutsuu eri kohderyhmiä saarelle markkinointimielessä ja näkyy sponsoroinnin kautta erilaisissa tapahtumissa. Kunnan ja yrittäjien välisen yhteistyön tehostamiseksi ja kehittämiseksi järjestetään yrittäjätapaamisia ammattialoittain yhdessä MASVA - projektin kanssa. 75

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Elinkeinojohtaja TOIMINTA Kunnan elinkeinotoiminnan edistämisestä vastaavat, kunnanjohtajan johdolla, elinkeinojohtaja ja kehitysosasto yhdessä. Elinkeinotoiminnan edistämistä tukee elinkeinotiimi, joka koostuu keskeisistä toimijoista kunnan organisaatiossa. Kunnan kehitysyhtiöillä on myös keskeinen osa toiminnassa. Toiminta pitää sisällään kaikki kunnan elinkeinotoimintaan kuuluvat osat, mutta keskittyy erityisesti infrastruktuuriin, kuten yleisiin fyysisiin edellytyksiin elinkeinotoiminnan ylläpitämiseen, eli kaavoitukseen yritystonttien ja toimitilojen tarjontaan, yritysneuvontaan, rahoituskysymyksiin, tiedoitukseen, kurssien järjestämiseen, projektitoimintaan sekä yritysverkostojen luomiseen. Päämääränä on sekä olemassa olevan yritystoiminnan edistäminen että uusien yritysten peustamiseen. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2012 2014 Kunnan elinkeinorakenne on muuttunut viimeisten vuosien aikana ja muutos jatkuu. Teknologiateollisuuden painoarvo ja merkitys on vähentynyt, joskin se tässä vaiheessä ainakin tilapäisesti on stabilisoitunut. Kemiönsaarella vientiin suuntautuva teknologiateollusuus on hyvin haavoittuvainen ja kriisialtis. Perinteisten maaseutu- ja saaristoelinkeinojen merkitys om myös vähentynyt, sen sijaan palveluelinkeinot valtaavat alaa, erityisesti matkailun ja kaupan alalla. Mökkija veneala on kasvava sektori, jolla on suuri kehityspotentiaali. TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Kemiönsaari panostaa moneen eri projektiin elinkeinoelämän piirissä, sekä yleisiin ja perinteisiin että hyvin erikoistuneisiin. Kunta ylläpitää valmiutta hyvin nopeasti käynnistämään uusia projekteja edistääkseen elinkeinoelämää heti, kun tarve sitä vaatii. Dalsbruk Waterfront on yksi sellainen projekti, joka tähtää Taalintehtaan keskustan kehittämiseen, sekä myös Faxell 2.0 Oy Ab -nimisen kehitysyhtiön tominnnan vakiinnuttamiseen. Yksityisellä sektorilla merkittäviä investointeja on suunnitteilla Kemiön keskustaan. Kunta pyrkii aktiivisesti tukemaan näitä suunnitelmia kehittämällä alueen infrastruktuuria. 76

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Elinkeinojohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Yritystapaamisia/seminaareja Vähintään 10 eri tilaisuutta Seuranta 31.12. 2012 Vähintään 10 eri tilaisuutta on järjestetty Perustetaan uusia yrityksiä Nettolisäys väh. 18 Seuranta 31.12. 2012 Perustettu 54 uutta yritystä, 27 lopetettu, nettolisäys 25 yritystä Toimitilojen tarjonta Yhdelle uudelle yritykselle on aina tarjottavana yritystilaa lyhyellä varoitusajalla Seuranta 31.12. 2012 1 vapaa toimitila on ollut tarjottavana koko vuoden aikana Järjestetään elinkeinofoorumi Kerran vuodessa Seuranta 31.12. 2012 Elinkeinofoorumi järjestettiin 2.-3.3.2012 Elinkeinostrategia/ohjelma valmistuu 2012 Seuranta 31.12. 2012 Ehdotus elinkeionohjelmaksi valmistui 2012 aikana AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Yritysten määrä 684 705 723 723 Uusia yrityksiä 47 38 41 41 Lakkautetut yritykset -34-20 -23-23 Muutos 13 18 18 18 77

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Elinkeinojohtaja HENKILÖSTÖBUDJETTI MUUT Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 TA 12 TP 12 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 ELINKEINOELÄMÄ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT 47 298 63 787 73 410 73 410 71 614 Henkilöstökulut -68 889-83 870-81 084-81 084-80 588 Palvelujen ostot -4 784-5 097-10 710-10 710-18 613 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -10-587 -800-800 -222 Avustukset -5 000-5 000-5 000-3 000 Muut toimintakulut -1 137-1 692-243 TOIMINTAKULUT -74 820-96 246-97 594-97 594-102 666 TOIMINTAKATE -27 522-32 459-24 184-24 184-31 052 POIKKEAMAT TA12 TP12: Pienemmät toimintatuotot (+8 532) kompensoidaan lisääntyneillä muilla toimintatuotoilla (-6 760) Koulutus- ja kulttuuripalvelut (+8 740) Käyttömääräraha (+4 242) Avustukset (-2 000) YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kunnan elinkeinotoimintaa harjoitetaan hyvin leveällä rintamalla. Kehitysosaston ja elinkeinoryhmän lisäksi myös Dragsfjärdin Teollisuus Oy ja Faxell 2.0 Oy Ab toimivat yhteisesti. Uusia yrityksia, useimmat mikroluokassa, on perustettu ja uusia perustetaan tulevaisuudessa entisessä laajuudessa. Kun FNsteel Oy Ab, kunnan suurin yksityinen työllistäjä, joutui konkurssiin vuonna 2012, kasvoi tarve merkittävia työllisyysvaikutuksia omaavien yritysten saamiseksi kuntaan. Kunta on vuoden 2012 aikana lisännyt panostuksia mahdollisen valssaamon jatkajan löytämiseksi. Uusia yritysalueita ja -toimitiloja tarvitaan sekä Kemiön että Taalintehtaan läheisyydessä. Lähitulevaisuudessa kunnan elinkeinotoiminta jatkuu entiseen tapaan, mutta voimatoimet tulevat olemaan tarpeen FNsteelin lakkauttamisen johdosta. 78

KEHITYSOSASTO Yksikkkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Projektit, joissa kunta on mukana, samoin kuin kunnan maksamat osuudet on nyt kartoitettu. Kemiönsaaren kunta näkee mahdollisuutena sen, että projektien kautta kunnan eri osia voidaan jatkossakin kehittää. Ei ole kuitenkaan mielekästä pitää käynnissä liian monta erilaista projektia samanaikaisesti. Linjanvetona on, että kunta lähtee jatkossa mukaan ainoastaan sellaisiin projektikokonaisuuksiin, jotka hyödyttävät kuntaa, sen kehittymistä ja asukkaita tavalla tai toisella. Kunnan pääprojekteihin (kehitysosastolla käynnissä neljä pääprojektia vuonna 2012) maksamien osuuksien lisäksi projektiyksikön määrärahoihin sisältyvät kunnan maksamat osuudet 20 muuhun projektiin, joissa kunta on mukana. Projektiyksikön määrärahoihin sisältyvät myös Turunmaan seutu ry:n jäsenmaksu (1 euro/henkilö) sekä Samassa veneessä -yhdistyksen (leader-toiminta) jäsenmaksu (5 euroa/henkilö). Kemiönsaaren neljä pääprojektia ovat: KIMI Kemiönsaari kartalle Komi Viestintä ja osallistaminen painopisteenä kunnallinen vuorovaikutus Energiaomavarainen Kemiönsaari Masva - yritysneuvonta TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2011 2013 Rakennemuutosvaihe päättyy 2013. Hallitus tulee pienentämään kunnan kehitysmäärärahoja vuodelle 2012. TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 Kunta hoitaa ainoastaan sellaisia projekteja, jotka hyödyttävät kuntaa ja sen kehittymistä tavalla tai toisella. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Selkeämpi projektinhallinta Saavutettava taso / seuranta Vuoden aikana tehdään projektinhallinnan käsikirja Seuranta 31.12.2012 Käsikirja tehty vuoden aikana. 79

KEHITYSOSASTO Yksikkkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja AVAINLUVUT Suoritteet TP 10 TP 11 TA 12 MUUT. TA 12 TP 12 Käsiteltyjen hankesuunnitelmien määrä 60 60 50-10 40 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT. TA 12 TP 12 Hanketyöntekijät 5 5 5 5 80

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja PROJEKTITOIMINTA BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT 383 229 366 432 356 367 356 367 346 484 Henkilöstökulut -203 418-187 189-204 642-204 642-211 856 Palvelujen ostot -226 548-356 789-305 325-305 325-331 174 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 044-3 080-1 300-1 300-2 705 Avustukset Muut toimintakulut -23 306-20 596-24 671-24 671-11 365 TOIMINTAKULUT -454 316-567 654-535 938-535 938-557 100 TOIMINTAKATE -71 087-201 222-179 571-179 571-210 616 POIKKEAMAT TA12 TP12: Turunmaan Seudun jäsenmaksut 27 200 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Projektitoiminta on vuoden aikana työllistänyt 3 5 henkilöä sen mukaan kuin hankkeet ovat päättyneet. Vuoden lopussa projektipalkattujen määrä oli kolme. Vuoden aikana kunnalle myönnettiin status äkillisenä rakennemuutosalueena. Koska status kunnan puolesta ensi kädessä vaikuttaa ulkoisen hankerahoitusmahdollisuuksiin, on hankesuunnittelu aktivoitu syksyllä 2012 ja konkretisoidaan 2013. Tuleva rakennerahastokausi aiheuttaa huolia hanketoiminnan jatkuvuuden kannalta. Hankkeet ovat hyvin pysyneet budjettiraameissaan. Vuoden 2012 aikana hankkeiden tukitaso oli 70 90 %. Hanketoiminnan lopulliset kustannukset ovat selvästi bruttokustannuksia alhaisempia. Vuoden 2013 aikana hanketoiminta tulee kasvamaan ja ainakin kaksi hanketta aloittaa toimintansa kehitysosastolla. 81

15.3 SIVISTYSOSASTO Sivistysosasto toimintakate yksiköttäin 2 % 2 % 5 % 5 % 2 % 66% 19 % Sivistysosaston hallinto Päivähoidon yksikkö Opetusyksikkö Aikuisopisto yksikkö Kirjasto yksikkö Vapaa-ajan yksikkö Kultuuriyksikkö Sivistysosasto Kustannuslaji prosentissa Henkilöstökulut 4 % 13 % 3 % 20% 0 % 61 % Ostopalvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 82

SIVISTYSOSASTO TP 2011 Alkuper. TA 2012 TA - muutos TA 2012 TP 2012 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 141 643 7 500 0 7 500 186 961 2492,81 % Maksutuotot 505 126 529 612 0 529 612 515 182 97,28 % Tuet ja avustukset 148 470 170 400 0 170 400 194 089 113,90 % Vuokratuotot 36 248 22 000 0 22 000 23 250 105,68 % Muut toimintatuotot 32 123 13 650 0 13 650 24 656 180,63 % TOIMINTATUOTOT 863 609 743 162 0 743 162 944 137 127,04 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 4 422 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 6 491 861 6 424 618 0 6 424 618 6 607 627 102,85 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut 1 366 669 1 346 533 0 1 346 533 1 397 493 103,78 % Muut henkilöstösivukulut 362 894 405 814 0 405 814 375 083 92,43 % Henkilöstösivukulut 1 729 563 1 752 347 0 1 752 347 1 772 576 101,15 % Henkilöstökulut 8 221 424 8 176 965 0 8 176 965 8 380 203 102,49 % Palvelujen ostot 2 792 176 2 567 403 0 2 567 403 2 679 755 104,38 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 382 622 416 659 0 416 659 414 776 99,55 % Avustukset 531 893 617 620 0 617 620 594 494 96,26 % Vuokrakulut 1 635 344 1 810 901 0 1 810 901 1 791 551 98,93 % Muut toimintakulut 60 798 23 438 0 23 438 36 771 156,88 % TOIMINTAKULUT 13 624 257 13 612 986 0 13 612 986 13 897 550 102,09 % TOMINTAKATE -12 760 647-12 869 824 0-12 869 824-12 948 991 100,62 % SUUNNITELMAPOISTOT -131 251-134 200 0-134 200-134 474 100,20 % TILIKAUDEN TULOS -12 891 898-13 004 024 0-12 735 624-13 083 465 100,61 % 83

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistysosaston hallinto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Sivistystoimisto vastaa osaston hallinnosta, kehittämisestä ja suunnittelusta. Sivistystoimistoon kuuluvat koko sivistystoimen hallintohenkilöstö: sivistysjohtaja, sivistysosaston hallintojohtaja, toimistosihteeri, kulttuurisihteeri ja aikuisopiston, lasten päivähoidon ja vapaa-aikatoimen henkilöstö, yhteensä 13 henkilöä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2012 2014 Kuntien sivistystoimella on jatkuvasti suuria haasteita. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa on uusittu vuoden 2011 aikana. Muutoksia koskevia alueita eli oppilashuoltoa ja oppilaan oppimimisen tukea, tulisi kehittää. Valtion toimesta kannustetaan vapaan sivistystyön yksiköitä muodostamaan nykyistä suurempia yhteistyöalueita. Ns. piempien lukioiden olemassaoloa tarkistetaan ja tämä asettaa kunnallemme suuria haasteita. TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Sivistystoimiston hallinnon tavoite on yhteistyön lisääminen eri yksiköiden välillä. Tarkoituksena on saada koko osaston toimistotehtävät sujumaan laadukkaasti ja tehokkaasti. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Sivistysosaston toimistosta muodostuu hyvin toimiva kokonaisuus Saavutettava taso / seuranta Yhteistyötä eri yksiköiden välillä jotta työ sujuu mahdollisimman tehokkaasti ilman päällekkäistyötä. Seuranta 31.12.2102 Yksiköiden välinen yhteistyö on lisääntynyt ja meillä on suurempi tuntemus toisemme työtehtävistä. Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan Seuranta 31.12.2102 Henkilöstö on voinut osallistua järjestettyihin hyvinvointiohjelmiin. Sivistystoimisto on järjestänyt yhden koulutus-virkistystilaisuuden. Kehitämme lapsiystävällistä asennettamme Lapset (eli asiakkaamme) ovat keskipisteenä kun tuotamme palveluita Seuranta 31.12.2102 Asiakkaiden käyttämä ja saama materiaali on käyttäjäystävällisempi ja ulkonäköä on uudistettu. 84

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistysosaston hallinto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 Kokousten lukumäärä Sivistyslautakunta 5 5 6 4 Suomenkielinen koulujaosto 5 5 6 4 Ruotsinkielinen koulujaosto 5 4 6 3 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 Sivistysjohtaja 1 1 1 1 Hallintojohtaja 0,6 0,6 0,5 0,5 Toimistosihteeri 1 1 1 1 yhteensä 2,6 2,6 2,5 2,5 SIVISTYSOSASTON HALLINTO BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT 3 765 7 006 750 750 5 298 Henkilöstökulut -143 596-164 057-171 782-171 782-182 225 Palvelujen ostot -19 859-23 938-14 966-14 966-24 184 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 037-1 536-1 300-1 300-2 434 Avustukset Muut toimintakulut -6 520-12 768-12 146-12 146-11 578 TOIMINTAKULUT -172 012-202 299-200 194-200 194-220 422 TOIMINTAKATE -168 247-195 293-199 444-199 444-215 124 POIKKEAMAT TA12 TP12: Tulot suuremmat kuin talousarviossa 4 500 Suuremmat henkilöstökustannukset kuin talousarviossa, palkat ja palkkiot +10 000 Ostetut palvelut, posti ja tele, vakuutukset, koulutus ym. + 9 000 Talousarvion ja tilipäätöksen erotus noin 15 000 85

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistysosaston hallinto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Toiminnassa ei tapahtunut suurempia muutoksia vuoden aikana. Osaston henkilökunnan hioutuminen tehokkaammaksi tiimiksi on jatkunut osastojen välisen tiiviin yhteistyön myötä. Vuoden aikana ei tullut suurempia taloudellisia yllätyksiä. Henkilöstökustannukset nousivat hieman lähinnä siitä syystä, että yksi työntekijöistä jäi eläkkeelle kolme kuukautta laskettua myöhemmin. Odotamme jännityksellä tulevaisuuden haasteita esimerkiksi sitä, miten käy kuntaliitosuudistuksen, joka tuntuu tällä hetkellä olevan iso kysymysmerkki. Samalla voidaan kuitenkin todeta, että sivistysosaston toimialueeseen kuuluva toiminta tulee olemaan kehittämisen tarpeessa, tulevista kuntarajoista riippumatta. Päivähoito, koulutus, sivistys, virkistys, liikunta ja kulttuuri ovat myös tulevaisuudessa paikallistason asioita. 86

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja TOIMINTA Päivähoitoyksikön perustehtävänä on tarjota päivähoitoa kun perhe sitä tarvitsee. Lapsella on oikeus päivähoitoon siitä ajankohdasta, kun äidin äityisvapaa loppuu kunnes koulu alkaa. Tarjottu päivähoitopaikka perustuu lapsen päivähoitoja kasvatustarpeeseen. Päivähoito edistää yhteistyössä perheen kanssa lapsen henkilökohtaista kehitystä. Päivähoito järjestetään seuraavissa päiväkodeissa: Hulta, Sofia, Furubo ja Pjonkis. Ryhmäperhepäiväkodit ovat Kottebo, Karusellen, Bullerbyn ja LillSaga. Kotonaan hoitavia perhepäivähoitajia on 17. Päivähoidon toiminta seuraa varhaiskasvatuksen (0 5 v.) suunnitelmaa. Kemiön päivähoidon piiriin kuuluu vuonna 2012 noin 271 lasta, joista n. 50:llä on esikoulua aamupäivisin. Koitohoidon tukea maksetaan noin 340 000 euroa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2012 2014 Joustavimpia aukioloaikoja vaaditaan kaikissa hoitomuodoissa. Pjonkis-päiväkodilla ja ryhmäperhepäiväkodeilla Bullerbyn, Karusellen ja LillSagalla on edessään suuria muutoksia toiminnassaan 2012 2013. Muutto Lapsikylään vaatii entistä suurempaa yhteistyötä osastojen välillä ja uutta ajatusamallia. Ulkopaikkakuntalaisilla lapsilla on mahdollisuus saada päivähoitopaikka Kemiönsaaren kunnasta, mikäli vapaita paikkoja löytyy. TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Pidemmät aukioloajat eri päivähoitoyksiköissä. Ilta-, viikonloppu- ja yöhoitoa. Ryhmärakenteiden uudistaminen nykyisessä päivähoidossa. Yhteistyömuotojen lisääminen. Kaikille Kemiönsaarella päivähoitoa tarvitseville voidaan tarjota päivähoitopaikka nykyisessä päivähoidossa. Ulkopaikkakuntalaisille voidaan tarjota hoitopaikka, mikäli vapaita paikkoja löytyy. 87

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2012 Panostaminen henkilökunnan Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilöstölle täydennyskoulutukseen Seuranta 31.12.2012 Yhteinen koulutuspäivä järjestettiin Paraisten kaupungin kanssa. Teemana poikien ja tyttöjen välinen tasa-arvo. Lapsikylän rakentaminen aloitetaan Lapsikylän toiminta nähdään uusilla silmillä ja luodaan uusia ideoita Toiminnan kehitys ja tulevaisuusmyönteisen ajattelutavan implementointi Profilointi eri osa-alueilla Seuranta 31.12.2012 Lapsikylän rakentamista ei aloitettu. Toiminnan kehittämistyötä tehdään jatkuvasti. Vihreä lippu-päiväkoti Henkilöstön koulutus 2012 (ei toteutunut vuonna 2011) Seuranta 31.12.2012 Henkilöstön koulutus ei toteutunut. Päivähoitoyksiköissä pyritään aktiivisesti lisäämään lasten luonto- ja ympäristötietoisuutta. 88

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TA 11 TP 11 TA 12 TP 12 Lapsia yhteensä Päiväkodit 131 133 139 149 138 Ryhmäperhepäiväkodit 49 50 48 44 45 Perhepäiväkodit 86 85 77 79 75 Henkilöstö yhteensä Päiväkodit 17 17 18 18 15 Ryhmäperhepäiväkodit 12 12 11 11 11 Perhepäiväkodit 18 18 17 18 17 Mittarit Nettokustannus / lapsi Päiväkodit 6815 6705 6502 6001 6661 Ryhmäperhepäiväkodit 8775 9396 12419 8399 9457 Perhepäiväkodit 8512 8184 7741 8026 8879 HENKILÖSTÖBUDJETTI TP 10 TA 11 TP 11 TA 12 TP 12 Henkilötyövuosien määrä Päivähoidon johtaja 1 1 1 1 1 Pedagoginen ohjaaja 1,25 1,25 1,25 1,25 1,25 Lastentarhanopettaja 4,75 4,75 4,75 4,75 4,75 Erityislastentarhanopettaja 0,25 0,25 0,25 0,25 1,25 Lastenhoitaja/lähihoitaja 18,5 17,75 17,75 17,75 17,75 Perhepäivähoitaja, ryhmä 7 8 8 8 8 Perhepäivähoitaja, kotona 17,5 19 18 18 17 Toimistosihteeri 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 89

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja Avainluvut 2012 Lapsia Päiväkodit Pjonkis päiväkoti 72 Hulta päiväkoti 27 Sofia päiväkoti 19 Furubo päiväkoti 21 Ryhmäperhepäiväkodit Kottebo 12 Bullerbyn 12 Pikkusaga 12 Karusselli 8 Perhepäivähoito 75 90

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja LASTENHUOLTOYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT 392 395 383 670 431 618 431 618 387 880 Henkilöstökulut -1 900 381-1 873 434-1 874 704-1 874 704-1 996 135 Palvelujen ostot -302 497-399 073-410 168-410 168-386 251 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -43 136-41 297-55 190-55 190-45 011 Avustukset -304 755-251 307-310 000-310 000-291 121 Muut toimintakulut -92 052-194 070-182 463-182 463-179 457 TOIMINTAKULUT -2 642 821-2 759 181-2 832 525-2 832 525-2 897 975 TOIMINTAKATE -2 250 426-2 375 511-2 400 907-2 400 907-2 510 095 POIKKEAMAT TA12 TP12: *Toiminnan tulot -päivähoito + 43 738 *Palkat ja palkkiot +121 431 -määräaikaisesti palkatut -eläkekustannukset, henkilöstön sivukustannukset *Palvelujen ostot -23 917 -perhepäivähoitajan kustannuskorvaus -koulutus, kultuuripalvelut -sisäinen ruokapalvelu * Palvelujen ostot -10 179 -materiaali, tarvikkeet ja tavarat *Avustukset ja yhtymät -18 879 -kotihoidon tuki *Poistetut saatavat +1 581 -päivähoitomaksut Yhteensä +110 613 91

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Taloudellisesti päivähoidon yksikkö ei ole pysynyt talousarviossaan. Budjetoitua suurempia kustannuksia olivat sijaishenkilökunnan kustannukset - sekä lomasijaiset että sairauslomasijaiset. Erityistarpeessa olevia lapsia varten on jouduttu palkkaamaan tilapäistä henkilökuntaa. Muita tilinpäätökseen negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä ovat päivähoitomaksujen poistetut saatavat, jaksotetut palkat ja eläkkeet. Tammikuussa 2012 Pjonkis muutti moduulitaloon Amospuistoon. Pjonkiksen siivous jäi vajaaksi ja hyvän alun saamiseksi uusissa tiloissa, siivousta lisättiin 3 tunnilla vuonna 2012. Lain mukaan päivähoito-osastolla tulee olla erityislastentarhanopettaja. Vt. erityislastentarhanopettaja palkattiin, joka työn ohella kouluttautuu pätevyyden saamiseksi. Syyslukukausi 2012 on osoittanut, että erityislastentarhanopettajan tarve on suuri. Päivähoidon toivomus tulevaisuudesta on, että lapsikylän rakentamista aloitetaan. Se antaisi mahdollisuuden kehittää päivähoidon hyvää laatua entisestään. Samalla se hillitsisi kustannusnousua tuomalla synergiatehokkuutta toimintaan kun useita yksiköitä saadaan saman katon alle. Päivähoidon kaikissa yksiköissä tullaan kehittämään päivähoidon laatua. 92

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, esikoulu Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja TOIMINTA Esikouluopetusta tarjotaan kuusivuotiaille lapsille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Ruotsinkieliset esikoulut ovat Hulta, Sofia, Pjånkis, Furubo ja Rosala. Suomenkieliset esikoulut ovat Hulta ja Pjonkis. Esikoululapsilla on oikeus koulukuljetukseen, mikäli koulumatkan pituus on 3 km tai enemmän. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2012 2014 Esikouluopetuksen tarkoitus on kehittää lapsen oppimiskykyä ja lisätä oppilaiden valmiuksia perusopetukseen siirtymisessä. Kunta tarjoaa esikouluopetusta kaikille 6-vuotiaille sekä ruotsin että suomen kielellä. Esikoulutoiminta seuraa esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Kemiösaaren esikouluissa on vuonna 2012 noin 69 lasta. Lisääntyvä maahanmuutto Virosta lisää oppilaiden tarvitsemaa tukea ja apua suomen kielessä. TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Lisääntyvä maahanmuutto Virosta lisää oppilaiden tarvitsemaa tukea ja apua suomen kielessä. 93

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, esikoulu Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Panostaminen henkilökunnan Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilöstölle täydennyskoulutukseen Seuranta 31.12.2012 Yhteinen koulutuspäivä järjestettiin Paraisten kaupungin kanssa. Teeman poikien ja tyttöjen välinen tasa-arvo. Lapsikylän rakentaminen aloitetaan Pjonkis-esikoulu muuttaa Lapsikylään Seuranta 31.12.2012 Lapsikylän rakentamista ei aloitettu. Pjonkis päiväkoti ja esikoulu ovat muuttaneet Amospuistoon moduulitaloihin odottamaan muuttoa lapsikylään. Vihreä lippu-päiväkoti Henkilöstön koulutus 2012 (ei toteutunut vuonna 2011) Seuranta 31.12.2012 Esikoulu kierrättää materiaaleja. Päivähoitoyksiköissä pyritään aktiivisesti lisäämään lasten luonto- ja ympäristötietoisuutta. Henkilöstön koulutus ei toteutunut. AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TA 11 TP 11 TA 12 TP 12 Lapsia yhteensä: 80 76 67 70 62 Mittari Nettokustannus / lapsi 5753 6945 7983 8385 9529 Esikoulut Oppilaiden määrä Pjonkis 25 ruotsink.+13 suomenk. Hulta 11 ruotsink.+5 suomenk. Sofia 7 Furubo 5 Rosala 2 94

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, aamu- ja iltapäivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja TOIMINTA Aamu- ja iltapäivähoitoa järjestetään 1. ja 2. luokan koululaisille. Hoito tarjotaan oppilaille, joiden vanhemmat käyvät töissä tai opiskelevat klo 07.00 17.00. Kemiönsaaren kunnassa on Dalsin, Västanfjärdin ja Kemiöns aamu-ja iltapäivätoimintapaikat. Kaikissa aamu- ja iltapäivätoimintapaikoissa on yksi työntekijä, joka vastaa toiminnasta. Tämän lisäksi löytyy myös muuta henkilökuntaa avuksi erityisapua tarvitseville lapsille, sekä suurissa ryhmissä. Aamu- ja iltapäivähoidolla on toimintasuunnitelma, ja toiminta on valtionavun piirissä. Kemiönsaaren aamu- ja iltapäivähoidossa on vuonna 2012 noin 86 lasta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2012 2014 Kemiön lapsilukumäärä vuosina 2012 2014 tulee olemaan 30 35. TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Kemiön aamu- ja iltapäivähoito muuttaa Lapsikylään sen valmistuessa vuonna 2013. Aamuhoidossa toiminta tulee tekemään yhteistyötä päivähoidon kanssa. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Panostaminen henkilökunnan Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilöstölle täydennyskoulutukseen Seuranta 31.12.2012 Yhteinen koulutuspäivä järjestettiin Paraisten kaupungin kanssa. Teemana poikien ja tyttöjen välinen tasa-arvo. Lapsikylän rakentaminen aloitetaan Kemiön iltapäivätoiminta muuttaa Lapsikylään Seuranta 31.12.2012 Lapsikylän rakentamista ei aloitettu. Iltapäivähoito on muuttanut Baana-tilohin odottamaan lapsikylän valmistumista. Vihreä lippu-päiväkoti Henkilöstön koulutus 2012 (ei toteutunut vuonna 2011) Seuranta 31.12.2012 Henkilöstön koulutus ei toteutunut. Iltapäivähoidossa pyritään aktiivisesti lisäämään lasten luonto- ja ympäristötietoisuutta. 95

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, aamu- ja iltapäivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja AVAINLUVUT AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TA 11 TP 11 TA 12 TP 12 Lapsia yhteensä 80 80 75 75 72 Mittari Nettokustannus/lapsi 2352 2899 2905 2954 2879 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TA 11 TP 11 TA 12 TP 12 5,25 4,5 4,5 4,5 4,0 Eftis oppilaiden määrä Dals iltapäivähoito 25 Kemiön iltapäivähoito 39 Västanfjärdin iltapäivähoito 14 96

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, peruskoulu Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Opetusyksikkö vastaa perusopetuksesta, jota annetaan seitsemässä koulussa. Ruotsinkieliset koulut ovat Amosparkens skola (vl 1-6), Västanfjärds skola (vl 1-6), Hitis-Rosala skola (vl 0-6), Dalsbruks skola (vl 1-9) ja Kimitonejdens skola (vl 7-9). Suomenkieliset koulut ovat Taalintehtaan koulu (vl 1-6) ja Kemiönsaaren keskuskoulu (vl 1-9). Opetusyksikkö vastaa myös Kimitoöns gymnasiumista ja yhteistyöstä toisen asteen oppilaitosten ja muiden opetusyksiköiden kanssa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2012 2014 Yhä useampi lapsi ja nuori tarvitsee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista tukea ja apua. Perusopetuslakia on muutettu, jotta voitaisiin entistä aikaisemmin tukea oppimista lapsen omien tarpeiden mukaan. Oppilashuoltoa tehostetaan maanlaajuisesti parantamaan oppilaiden hyvinvointia ja estämään syrjäytymistä. Uutta tuntikehystä suunnitellaan 2013 2014. TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Työmenetelmiä oppimisen tukitoimiin kehitetään. Oppilashuoltoa kehitetään ja vuoden 2012 aikana luodaan suunnitelma sen toteuttamisesta. Koulut jatkavat uusien työtapojen luomisessa jotta uuden kouluverkon arki sujuu hyvin. Toimintaa suunnitellaan ja kehitetään lapsikeskeisesti. 97

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, peruskoulu Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2012 Erityisopetus TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 yksilöllisissä pienryhmissä 15 27 30 30 integroituna yleisopetukseen 72 72 70 65 Erityisopetus muutettu 1.8.2011 Päästötodistuksen saaneet/saavat DBS,KNS,KSKK vuosiluokka 9 Oppilaita yhteensä TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 93 96 100 100 Kuljetusoppilaat TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 Ruotsinkieliset 268 278 268 260 Suomenkieliset 105 107 99 100 Tuntikehys lv 9-10 lv 10-11 lv 11-12 lv 12-13 Ruotsinkielinen opetus 1391,5 1237 1200 1165 Suomenkielinen opetus 392 392 392 392 KUSTANNUS / OPPILAS TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 Ruotsinkielinen opetus 8586 9622 9427 9290 koulukuljetus mukaanlukien 10180 Amosparkens skola 6616 7061 7125 7350 Dalsbruk skola 8339 9394 10179 10245 Hitis-Rosala skola 17736 15932 17301 16486 Västanfjärd skola 7560 8558 9257 9102 Kimitonejdens skola 9074 11145 12303 11709 Erityisopetus 407 470 445 471 Suomenkielinen opetus 10281 10622 10310 9474 koulukuljetus mukaanlukien 10364 Kemiönsaaren keskuskoulu 10156 9398 8979 9202 Taalintehtaan koulu 10328 11407 10823 11758 98

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, peruskoulu Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja AVAINLUVUT Oppilastilasto TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 Oppilaita yhteensä 684 682 657,5 657 oppilaita yhteensä TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 keskiarvo/vuosi Amosparkens skola 131 134 139 138 Dalsbruk skola 242 236 211,5 212,5 Hitis-Rosala skola 10 10 9,5 9,5 Västanfjärd skola 49 51 51 51 Kimitonejdens skola 105 97 89 89 Ruotsinkieliset oppilaat yhteensä 537 528 500 500 Oppilastilasto TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 Kemiönsaaren keskuskoulu 115 119,5 121,5 124 Taalintehtaan koulu 35 34,5 36 33 Suomenkieliset oppilaat yhteensä 150 154 157,5 157 99

Erityisopetus TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 yksilöllisissä pienryhmissä 15 27 30 30 integroituna yleisopetukseen 72 72 70 65 Erityisopetus muutettu 1.8.2011 Päästötodistuksen saaneet/saavat DBS,KNS,KSKK vuosiluokka 9 Oppilaita yhteensä TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 93 96 100 100 Kuljetusoppilaat TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 Ruotsinkieliset 268 278 268 260 Suomenkieliset 105 107 99 100 Tuntikehys lv 9-10 lv 10-11 lv 11-12 lv 12-13 Ruotsinkielinen opetus 1391,5 1237 1200 1165 Suomenkielinen opetus 392 392 392 392 KUSTANNUS / OPPILAS TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 Ruotsinkielinen opetus 8586 9622 9427 9290 koulukuljetus mukaanlukien 10180 Amosparkens skola 6616 7061 7125 7350 Dalsbruk skola 8339 9394 10179 10245 Hitis-Rosala skola 17736 15932 17301 16486 Västanfjärd skola 7560 8558 9257 9102 Kimitonejdens skola 9074 11145 12303 11709 Erityisopetus 407 470 445 471 Suomenkielinen opetus 10281 10622 10310 9474 koulukuljetus mukaanlukien 10364 Kemiönsaaren keskuskoulu 10156 9398 8979 9202 Taalintehtaan koulu 10328 11407 10823 11758 Erityisopetus 650 774 727 625 * Kustannus/oppilas: pääomakustannukset sisältyvät kiinteistöjen vuokriin alkaen TA11 VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA 7057 7152 7810 7810 KUSTANNUS / KULJETUSOPPILAS 1305 1302 1436 1625 100

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Kimitoöns gymnasium on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava lukio, joka antaa oppilaille valmiudet jatko-opintoihin. Lukiolla on myös oikeus toimia aikuislukiona. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2012 2014 Toisen asteen koulutuksen järjestäjille asetetaan yhä suurempia vaatimuksia, kehitys on jatkuvaa ja nopeaa, ja yhä enemmän teknisiä apuvälineitä tulee mukaan opetukseen. Suurilla lukioilla on enemmän resursseja tarjota valintamahdollisuuksia. Ammattiin johtavista oppilaitoksista tulee yhä suositumpia ja ne ovat entistä merkittävämpiä kilpailijoita perinteisille lukioille. Valtio tulee tarkistamaan ns. pienempien lukioiden rahoitusta. TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Kimitoöns gymnasium pyrkii edelleenkin antamaan korkeatasoista koulutusta viihtyisässä oppimisympäristössä. Panostus kannettaviin tietokoneisiin jatkuu. Turun alueen ja Länsi-Uudenmaan lukioiden kanssa tehtävä yhteistyö jatkuu, yhteistyön muoto on keskinäinen verkkopohjaisten kurssien tarjonta. Yhteistyötä Axell Brusabyn kanssa lisätään. Koulu tulee aktiivisesti markkinoimaan itseään vaihtoehtona oppilaille muista ruotsinkielisistä kunnista. Tavoitteena on kehittää uutta kurssitarjontaa joka vastaa nykyistä hevoshoitolinjaa. 101

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2012 SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Kouluista tulee oppilasmyönteisiä yksiköitä (lapsiystävällinen kunta) Saavutettava taso / seuranta Koulun toimintaa suunnitellaan oppilaskeskeisesti Seuranta 31.12.2012 Koulut ovat aktiivisesti yrittäneet lisätä oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia. Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan. Seuranta 31.12.2012 Henkilöstö on voinut osallistua järjestettyihin hyvinvointiohjelmiin. Koluilla on ollut myös omat ohjelmat. Aloitetaan arviointitoiminta joka Ensimmäinen arvointi tehdään talousarviovuonna arvioi myös opetuksen laatua. Kaksi lukuainetta arvioidaan. 1. Opetuksen laatua arvioidaan Muita arvioitavia aiheita: kouluolosuhteet, sosiaaliset 2. Koulun hyvinvointiprofiilia arvioidaan suhteet ja mahdollisuudet toteuttaa itseään. Seuranta 31.12.2012 1. ei omia arviointeja opetuksesta, vl 9 osallistui Pisa-tutkimukseen 2. kaikki koulut arvioivat hyvinvointiprofiilia, tulos parempi kuin maan keskiarvo Lukion markkinoinnin lisääminen [äppelsy Vihreä lippu kaikkiin kouluhin Oppilaat ja opettajat käyvät eri ruotsinkielisillä paikkakunnilla markkinoimassa Kimitoöns gymnasiumia varteenotettavana vaihtoehtona Seuranta 31.12.2012 Lukion oma logo on kehitetty, kontakteja on luotu peruskouluihin eri kunnissa. Yksi tai muutama koulu saa vihreän lipun Seuranta 31.12.2012 Taalintehtaan koulu on syksystä 2012 alkaen Vihreä Lippu-koulu, muilla kouluilla on säännöllisiä 102

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja AVAINLUVUT TUNNUSLUVUT Oppilastilasto TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 Kimitoöns gymnasium 84 85 82 85 Brusaby oppilaita KÖG:ssa 14 14 18 25 Tuntikehys 197 207 207 207 kehys / oppilas 2,43 2,49 2,52 2,32 KUSTANNUS / OPPILAS 9958 9940 10082 9745 * Kustannus/oppilas: pääomakustannukset sisältyvät kiinteistöjen vuokriin alkaen TA11 VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA 8228 8434 8644 8860 HENKILÖSTÖBUDJETTI, opetustoimi Henkilötyövuosien määrä Opetus TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 Rehtori 12 8 8 8 Ruotsinkieliset opettajat 51 51 49 48 Suomenkieliset opettajat 15 16 15 15 Koulunkäyntiavustajat 16,9 15,4 16,5 16,5 koulusihteeri 1,5 1,5 1,5 1,5 Kuraattori, ped.ohj./psyk 3 2,25 2,25 2,25 Esikouluopettajat 6 6 6 6 Koulunkäyntiavustajat, esikoulu 3,1 3,1 3,1 3,1 Yhteensä 108,5 103,25 101,35 100,35 103

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja OPETUSYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT 230 132 266 190 126 944 126 944 339 561 Henkilöstökulut -4 993 082-5 270 904-5 224 869-5 224 869-5 300 684 Palvelujen ostot -1 968 736-1 985 931-1 836 617-1 836 617-1 904 155 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -208 442-207 636-231 800-231 800-228 673 Avustukset -1 018-2 175-8 500-8 500-5 086 Muut toimintakulut -705 346-1 161 559-1 274 303-1 274 303-1 276 009 TOIMINTAKULUT -7 876 624-8 628 205-8 576 089-8 576 089-8 714 607 TOIMINTAKATE -7 646 492-8 362 015-8 449 145-8 449 145-8 375 046 POIKKEAMAT TA12 TP12: Lisääntyneet tulot ryhmien pienentämistä varten 18 000 Lisääntyneet tulot oppilaan oppimisen tuen parantamista varten 23 000 Lisääntyneet tulot, lukion Nivå-projekti 6 000 Lisääntyneet tulot, kotikuntakorvaukset 157 000 Lisääntyneet henkilöstökustannukset +75 000 Palvelujen ostot (suurin erä oppilaat muissa kunnissa) +68 000 Palvelujen ostot (koulukuljetukset) +58 000 Vähentyneet ostot -3 000 Avustukset ja tuet -3 000 Muut kustannukset, suurin vaikutus sisäisten vuokrien laskeminen -12 000 Talousarvion ja tilinpäätöksen erotus -75 000 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tuen ja avun tarve oppilaiden keskuudessa on lisääntynyt merkittävästi. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa on uudistettu, minkä seurauksena lapselle tulee tarvittaessa voida tarjota tukea ja apua varhaisessa vaiheessa, jotta lapsi voi suoriutua koulunkäynnistään mahdollisimman hyvin. Muutos on asettanut uusia vaatimuksia opettajille ja oppilashuoltohenkilökunnalle. Esikoulumme ja koulumme ovat kuluneen vuoden aikana kehitelleet uusia työmenetelmiä laadukkaan opetuksen säilyttämiseksi. Esimerkkinä mainittakoon, että Kimitonejdens skola ja Dalsbruks skola osallistuivat Pisa-tutkimukseen keväällä 2012. Olemme saaneet ennakkotietoa siitä, että koulumme selviytyivät paremmin kuin maamme koulut keskimäärin. Kemiössä sijaitseva esikoulu toimi vuonna 2012 väliaikaisissa tiloissa (parakeissa) Amosparkens skolan yhteydessä. Virosta kuntaamme muuttaneet lapset saivat vuonna 2012 opetusta omassa äidinkielessään (virossa). Kunnalla on velvollisuus järjestää oppilaille äidinkielen opetusta. Äidinkielen opetus on vaikuttanut palkkakustannuksiin, jotka ovat kasvaneet suomenkielisen perusopetuksen osalta. Iltapäivätoimintaa on järjestetty Västanfjärds skolan ja Dalsbruks skolan yhdeydessä. Kemiössä iltapäivätoiminta järjestettiin keväällä Amosparkens skolassa ja syyslukukaudesta lähtien nuorisotila Baanassa. Baanaan muutto aiheutti etukäteen jonkin verran huolta, mutta voidaan kuitenkin todeta, että sekä Baanan että muiden iltapäiväkerhoyksiköiden toiminta on sujunut hyvin. 104

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Lukion laadukas opetus on jatkunut edelleen. Tulevaisuus tuo tullessaan monia haasteita sen myötä, kun oppilaspohja pienenee. Valtion taholta on eräässä selvityksessä todettu, että Kemiönsaarella tarvitaan lukio, mutta että lukion tulee löytää yhteistyömuotoja alueen muiden lukioiden kanssa. Vuoden aikana suunnitelmat oman erikoislinjan perustamisesta etenivät. Tällä hetkellä koululla on hevostenhoitajalinja yhteistyössä Axxell Brusabyn kanssa. Taloudesta voidaan todeta yleisesti, että henkilöstökustannukset ovat olleet budjetoitua suuremmat. Tähän on useita syitä: - opettajien palkankorotukset kunnassa olivat yleistä palkankorotusta suuremmat lähinnä siitä syystä, että erityisen monelle myönnettiin vuoden aikana ikälisä (yksi ikälisä on 4 6 %) - maahanmuuttajien takia suomenkielisille kouluille tarvittiin lisäresursseja (opetusta omassa äidinkielessä) - Rosala förskolaan oli budjetoitu vain puolen vuoden palkka - esikouluilla oli suurempi koulunkäyntiavustajien tarve Koulukuljetusten kustannusten nousu johtuu lähinnä seuraavista asioista: - kunnan sisäiset muutot sekä kuntaan muutot ovat aiheuttaneet muutoksia kuljetusreiteissä - syksyllä 2012 sopimushintoja korotettiin 3,5 5,5 % kuljetussopimuskauden optiovuoden alkaessa - linjaliikenteen hinnat ovat nousseet; älykorttien hinnat nousivat 3 5 % vuodenvaihteessa 2011/2012 Opetusyksiköllä on monia haasteita edessään. Sekä peruskoululle että lukiolle laaditaan uudet opetussuunnitelmat. Tulevaisuudessa opetus tapahtuu yhä enemmän digitaalisesti (sähköisesti). Vuoden 2015 ylioppilaskirjoitukset kirjoitetaan tietokoneilla, minkä takia opetuksen luonnetta on muutettava jo nyt. Opettajien IT-taitoja täytyy parantaa, jotta opettajat voivat vastata uusiin vaatimuksiin. 105

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjastoyksikkö Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja TOIMINTA Kirjastotoimintaa säätelee kirjastolaki (904/1998) ja -asetus (1078/1998). Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisen ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2012 2014 Oppimisprosessit sekä tavat etsiä tietoa ja käyttää kirjastopalveluja ovat muuttuneet. Kirjasto tilana on yhä enemmän kaikille avoin kohtaamis- ja ei-muodollinen oppimispaikka. Sukupolvien tiedolliset tarpeet ovat erilaisia, mutta kaikki tarvitsevat apua tasokkaan, itselle tärkeän tiedon löytämisessä infotulvasta. TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Jatkaa toiminnan sopeuttamista kuntien yhdistymiseen jälkeen. Kehittää kirjaston virtuaalisia palveluja osallistumalla kansallisiin projekteihin, kehittää kirjaston tietoverkkopalveluja ja hankkia enemmän e-materiaalia. Jatkaa yhteistyötä Paraisten kaupungin kanssa (Blanka-yhteistyö). SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Kartoitetaan kunnan kirjastopalvelut Palvelupisteiden määrän ja palvelutason tarkastelu Seuranta 31.12.2012 Kärran kirjatupa lakkautettiin toukokuussa. Kehitetään verkko- ja digitaalisia palveluja Otetaan käyttöön teksti- ja sähköpostiviestien lähettäminen asiakkaille kirjastojärjestelmän kautta. Seuranta 31.12.2012 Viestien lähettäminen asiakkaille kirjastojärjestelmän kautta viivästyi ja tulee käyttöön maaliskuussa 2013 106

Luodaan asiakasystävällinen kirjasto sekä tavoitettavuuden että palvelujen kannalta. Viedään päätökseen projekti asiakasläheinen kirjasto Seuranta 31.12.2012 Projekti on viety päätökseen 107

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjastoyksikkö Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja AVAINLUVUT AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 Kirjastojen lkm 5,5 5 5 5 Aukiolotunteja 5 848 5 673 5 900 5 500 Fyysiset käynnit 48 786 50 143 50 000 52 775 Kokonaislainaus 74 888 74 368 80 000 74 060 Lainaajia 2753 2 861 2 800 2 671 Kokoelmat 86 157 81 142 85 000 74 014 Hankinnat 3 762 3 259 3 800 3 467 Fyysiset käynnit 48 786 50 143 52 775 Taalintehtaan kirjasto 21 259 21 118 20 001 Kemiön kirjasto 20 378 21 340 25 011 Västanfjärdin kirjasto 4 472 6 066 6 406 Hiittisten kirjasto 915 874 990 Kärran kirjatupa 1 317 745 367 Kokonaislainaus 74 888 74 778 74 060 Taalintehtaan kirjasto 26 534 26 094 26 800 Kemiön kirjasto 30 856 31 956 33 261 Västanfjärdin kirjasto 11 470 12 568 10 883 Hiittisten kirjasto 2 280 1 977 2 504 Kärran kirjatupa 3 339 2 183 612 Lainaajia 2 753 2 900 2 671 Taalintehtaan kirjasto 1 154 1 186 1 134 Kemiön kirjasto 1 106 1 236 1 137 Västanfjärdin kirjasto 265 298 270 Hiittisten kirjasto 96 80 102 Kärran kirjatupa 94 61 28 Mittarit Fyysiset käynnit/asukas 6,78 6,9 6,95 7,4 Kokonaislainaus/asukas 10,41 10,4 11,1 10,4 Lainaajia/asukas 38 % 40 % 39 % 37 % Kokoelmat/asukas 11,98 11,3 11,8 10,4 Hankinnat/asukas 0,52 0,4 0,52 0,48 Toimintakulut/asukas 79,69 84,6 90,13 90,59 Kirjastoaineistokulut/asukas 11,22 10,3 11,04 11,1 108

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjastoyksikkö Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja HENKILÖSTÖBUDJETTI HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 Kirjastotoimenjohtaja 1 1 1 1 Kirjastonhoitaja 1,5 1,5 1,5 1,49 Kirjastovirkailija 5,4 5,4 5,4 5,04 7,9 7,9 7,9 7,53 KIRJASTOYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT 19 709 30 234 15 000 15 000 28 431 Henkilöstökulut -318 642-321 377-324 107-324 107-322 787 Palvelujen ostot -85 694-103 931-95 759-95 759-95 833 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -85 181-83 287-86 900-86 900-89 332 Avustukset Muut toimintakulut -83 550-128 065-134 404-134 404-136 410 TOIMINTAKULUT -573 067-636 660-641 170-641 170-644 362 TOIMINTAKATE -553 358-606 426-626 170-626 170-615 931 POIKKEAMAT TA12 TP12: Lisätuloja projektirahoituksesta +13 430 Kustannusten nousu yhteensä +3193 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kulunut vuosi ei tuonut suurempia muutoksia. Kirjaston aineiston läpikäynti on ollut käynnissä kaikissa kirjastoissa sisältäen materiaalin poistoa ja materiaalisiirtoja kirjastojen kesken. Kirjastojen hankinnat on tehty yhteisesti. Kärran kirjatupa lakkautettiin toukokuussa. Kemiön kirjaston muuttoa Villa Landeen on suunniteltu vuoden aikana. 109

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Aikuisopisto Vastuuhenkilö: Rehtori TOIMINTA Kemiönsaaren aikuisopiston tehtävä on antaa kuntalaisille mahdollisuuksia opiskeluun ja vapaa-ajan toimintaan erilaisilla kursseilla ja esitelmillä (käytännöllisillä ja teoreettisilla). Kurssitoiminnan pitää olla niin lähellä kuntalaista kuin mahdollista. Kuvataiteen perusopetusta järjestetään lapsille (7 12 vuoden ikäisille) ja jatkokoulutusta eri henkilöstöryhmille sekä yhteistyötä tehdään muitten projektien kanssa. Opisto tekee läheistä yhteistyötä muitten vapaata sivistystyötä antavien opistojen kanssa Turunmaalla. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2012 2014 Opisto seuraa aktiivisesti muutoksia maailmasssa ja voi nopeasti toimia ja järjestää kuntalaisten tarvitsevia ja toivomia kursseja ja luentoja. TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Kursseja järjestetään 4500 4600 tuntia vuodessa. Opisto tarvitsee muutamia kannettavia tietokoneita kurssitoimintaa varten henkilöille (senioreille), jotka eivät vielä ole hankkineet omaa tietokonetta. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Yhteistyö Turunmaan vapaan sivistystyön kanssa Lisätään ja selvitetään 2012 Selvitys 31.12.2012: Yhteistyö on tehostettu. Yhteistyö lukion ja muiden kanssa Selvitetään 2012: Selvitys 31.12.2012 Ei muutoksia Arviointia järjestelmällisesti Arviointia aineittain. Selvitys 31.12.2012: Vähäisiä muutoksia tapahtunut. Henkilökunnan hyvinvointi ja koulutus Lisätään koulutusta Selvitys 31.12.2012: Pienin askelin eteenpäin. 110

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Aikuisopisto Vastuuhenkilö: Rehtori AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Kurssilaiset 2516 2547 2600 2423 Tunnit 4 453 4647 4600 4 536 Nettokustannukset\tunti 67,45 68,05 70,91 69,41 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilöstötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Rehtori 1 1 1 1 Kurssisihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 Toimistosihteeri 0,8 0,8 0,5 0,5 Yhteensä 2,3 2,3 2 2 AIKUISOPISTOYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT 40 738 76 531 54 250 54 250 45 021 Henkilöstökulut -250 248-275 218-261 633-261 633-264 957 Palvelujen ostot -60 133-80 873-57 001-57 001-55 862 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 400-2 433-1 400-1 400-3 358 Avustukset Muut toimintakulut -20 501-34 250-42 424-42 424-35 740 TOIMINTAKULUT -333 282-392 774-362 458-362 458-359 917 TOIMINTAKATE -292 544-316 243-308 208-308 208-314 896 POIKKEAMAT TA12 TP12: Kurssimaksut 4000 Henkilöstökulut 3300 Vuokrat ym. 7200 Tulos 6500 111

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Aikuisopisto Vastuuhenkilö: Rehtori YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Tilapäinen henkilöstö on hoitanut kurssi- ja toimistosihteerin työt viimeiset neljä vuotta. Opetusministeriö on vuonna 2012 uusinut Kemiönsaaren aikuisopiston toimiluvan. Muutoksia vapaassa sivistystyössä tulee tapahtumaan lähivuosien aikana. 112

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kulttuuri Vastuuhenkilö: Kulttuurisihteeri TOIMINTA Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta on vastuussa siitä kulttuuritoiminnasta, jota kulttuuriyksikkö toteuttaa. Kulttuurilla laajassa merkityksessä on kuitenkin laveampi sisältö ja läheinen yhteys moniin kunnan toiminta-alueisiin, kuten kulttuuriympäristöön ja suunnitteluun, kulttuuriyrittäjyyteen, lapsi- nuorisokulttuuriin, jne. Kulttuuria tarvitaan ja sitä on päivähoidossa, kouluissa ja vanhustenhoidossa. Kulttuurikysymykset ovat siksi luonteeltaan sellaisia, että yhteistyö eri toimintojen ja kunnan muiden yksiköiden kanssa on välttämätöntä. Kulttuuriyksikön tehtävä on edistää taiteen ja kulttuurin integroimista kunnan muihin palveluihin, osaksi kunnan muuta kehitystä. Sen lisäksi Kemiönsaaren kulttuurielämän selkäranka muodostuu yhdistysten, järjestöjen ja yksityishenkilöiden järjestämästä toiminnasta. Vaikka tämä toiminta on kunnallisen toiminta-alueen ulkopuolella, kunnan on tuettava ja kannustettava sitä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2012 2014 Kulttuurin merkitys yhteiskunnassa ja tieto kulttuurin myönteisistä vaikutuksista hyvinvointiin kasvaa. Kulttuuri on erityisen tärkeää lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Lastenkulttuuri asetetaan siksi kulttuurisektorilla etusijalle. Kulttuuri koetaan myös voimavarana, resurssina, joka lisää paikkakunnan vetovoimaa muuttajien ja matkailijoiden näkökulmasta katsottuna. Monien tutkimusten mukaan, luovat alat kasvavat eniten tänä päivänä. Kemiönsaaressa luovien alojen ammattien harjoittajien osuus suuri, ja heitä muuttaakin paikkakunnalle jatkuvasti. Luova yrittäjyys tulee olemaan tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpää osa Kemiönsaaren elinkeinoelämää. TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Kulttuurin, taiteen ja luovuuden strategiaohjelma otetaan käyttöön. Laaditaan toimeenpano-ohjelma ja seurantajärjestelmä. Lastenkulttuuri asetetaan etusijalle ja kulttuuria koulussa -järjestelmä otetaan asteittain käyttöön syksyllä 2012. Kulturum Bio Pony -hankkeen avulla kehitetään uusia toimintamuotoja Bio Ponyssa. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Kulttuuritarjonnan kehittäminen Avustukset, kriteerien kehittäminen, seurantajärjestelmät Uudet tapahtumat, mm. Lastenkulttuuritapahtumat Seuranta 31.12.2012 Yleiset kriteerit on otettu käyttöön. Uusia tapahtumia on järjestetty, mm. Jännäkuukauden lastentapahtumat Kulttuuritilojen hyödyntäminen Kulttuuritilojen kartoitus, markkinointi ja hyödyntäminen Bio Ponyn kehittäminen erillisellä hankkeella Seuranta 31.12.2012 Bio Pony käyttäminen tehostettu hankkeen avulla 113

Yhteistyö kirjaston kanssa Villa Landen muutoksessa Ammattimainen kulttuuri avainasemassa Luovan yrittäjyyden kartoitus Yhteiset tapaamiset luovien alojen harjoittajille Osallistuminen Produforum ja AiA-hankkeisiin Seuranta 31.12.2012 Kartoitusta ei ole tehty. Luovien yrittäjien tapaamisia järjestetty, osallistuminen yhteistyöhankkeisiin Lastenkulttuuri asetetaan etusijalle "Kulttuuria koulussa"-järjestelmän käyttöönottaminen Koulumusiikkitapahtuman järjestäminen yhteistyössä Lastenkulttuuritapahtuminen järjestäminen yhteistyössä Seuranta 31.12.2012 Kulttuuria koulussa -järjestelmä työn alla. Yksittäisiä hankkeita kouluissa ja päiväkodeissa. Koulumusiikkitapahtuma ja lasten kulttuurikuukausi, Jännäkuukausi järjestettiin ensimmäisen kerran. Kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön vaaliminen Kulttuuriympäristöinventointi-hanke yhteistyössä Prosenttitaide ja ympäristötaide järjestelmän kehittäminen Seuranta 31.12.2012 Prosenttiperiaate otettu käyttöön kunnan investointihankkeissa. Rakennuskanta ja muinaismuistot inventoitu kulttuuriympäristöhankkeessa 114

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kulttuuri Vastuuhenkilö: Kulttuurisihteeri TUNNUSLUVUT Suoritteet TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 Tapahtumat omia/yhteistyössä 21 28 25 39 Elokuvaesitykset, määrä 72 101 75 107 Elokuvaesitykset, kävijämäärä 2 218 3892 2 800 n. 4400 Lastenkulttuuritapahtumat, määrä 10 17 Osallistujamäärä 1000 n. 1200 HENKILÖSTÖ Kulttuurisihteeri TP 10 TP 11 TA 12 TP 12 0,5 0,5 0,5 0,5 115

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kulttuuri Vastuuhenkilö: Kulttuurisihteeri KULTTUURIYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT 15 333 23 804 54 600 54 600 43 264 Henkilöstökulut -26 594-34 246-52 810-52 810-33 881 Palvelujen ostot -28 438-39 432-37 195-37 195-48 940 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -658-1 479-1 369-1 369-4 030 Avustukset -209 272-205 910-225 920-225 920-225 360 Muut toimintakulut -16 740-30 548-28 375-28 375-29 503 TOIMINTAKULUT -281 702-311 615-345 669-345 669-341 714 TOIMINTAKATE -266 369-287 811-291 069-291 069-298 450 POIKKEAMAT TA12 TP12: Lisääntyneet ostopalvelu- ja materiaalikustannukset JÄNNÄ-kuukauden ja lukuisten tapahtumien johdosta. Lisääntyneet tuotot lähes samassa määrin kuin lisääntyneet kustannukset, saatujen avustusten ja myyntitulojen johdosta. Ostopalvelut + 11745 Materiaalikulut + 2660 Tulot + 11336 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kemiönsaaren kulttuurielämä on jatkanut kasvamistaan vuoden aikana. Siitäkin huolimatta, että tapahtumien järjestäjät pääosin ovat ulkopuolisia toimijoita, edellytetään kunnan panostusta, mm. tiloja ja varusteita, markkinointia ja tiedotusta, sekä palvelua tapahtumiin ja taiteilijoille. Kasvavan kulttuuritarjonnan myötä on myös kulttuurisihteerin työpanos lisääntynyt. Kunnan molemmat kulttuurinäyttämöt, Villa Landen auditorio ja Bio Pony, ovat molemmat entistä vilkkaammassa käytössä ja niitä tarvitaan myös jatkossa. Tiloja käytettäessä ja markkinoitaessa on niiden erilaisia luonteita vahvistettava. Villa Landen tekniikka on tarkastettava ja päivitettävä. Bio Pony on saneerattava kokonaan. Elokuvanäytösten ja elokuvien ensi-iltojen määrät sekä katsojaluvut ovat kasvaneet edelleen, johtuen Bio Fixin digitalisoinnista. 116

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kulttuuri Vastuuhenkilö: Kulttuurisihteeri Lastenkulttuuriin panostaminen on luonut lukuisia lastenkulttuuritapahtumia, sekä suurelle yleisölle että päiväkoteihin ja kouluihin. Monet hankkeet järjestetään useiden toimijoiden kanssa. Lastenkulttuurin merkitys oivalletaan entistä paremmin ja lastenkulttuurin on myös tulevaisuudessa oltava ensisijalla kunnassa. Lastenkulttuuri on liitettävä jokapäiväiseen työhön kouluissa ja päiväkodeissa. Kulttuuriopetussuunnitelmat on otettava käyttöön kouluissa. Kunnassa on aloitettava teatteritaiteen perusopetus, jo nyt annettavan musiikin, tanssin, kuvataiteen ja käsityön perusopetuksen lisäksi. Prosenttitaideperiaatetta sovelletaan kunnassa ensimmäistä kertaa, kun Villa Landea muunnetaan kirjaston tarpeisiin. Kokemukset on kirjattava muistiin ja niitä on sovellettava tulevissa investointihankkeissa. 117

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajanyksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja TOIMINTA Vapaa-ajanyksikön tehtävä on tukea, ohjata, kehittää sekä luoda mahdollisuuksia liikunta- ja nuorisotoiminnalle. Tämän lisäksi yksikköön kuuluu yhteistyön edistäminen eri seurojen ja yhdistysten välillä. Yksikkö tukee paikallisia seuroja, jotka järjestävät vapaa-ajantoimintaa. Yksiköllä on seuraavat virat: yksi vapaa-aikatoimenjohtaja, kaksi liikunnanohjaajaa, yksi nuorisotyön koordinaattori, yksi nuoriso-ohjaaja, yksi hallivalvoja/siivooja sekä vuodesta 2012 yksi kentänhoitaja. Yksikköön kuuluu kunnan nuorisotilat ja liikuntapaikat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2012 2014 Lasten ja nuorten ruutuaika lisääntyy ja fyysinen aktiivisuus vähentyy. Ihmisten fyysinen kunto laskee ja huonoon kuntoon liittyvät sairaudet lisääntyvät. Vapaa-ajanyksikkö rohkaisee lapsia ja nuoria liikkumaan uusilla mielenkiintoisilla toimintamuodoilla. Tupakkaa ja alkoholia käytetään nuoremmassa iässä kuin aikaisemmin. Lisääntynyt alkoholinkäyttö on vaara terveydelle ja liikenteelle. Pahimmassa tapauksessa alkoholinkäyttö aiheuttaa liikenneonnettomuuksia tai syrjäytymistä. Vapaaajanyksikkö perustaa yhdessä muiden virastojen kanssa moniammatillisen verkoston, missä lisääntyneellä yhteistyöllä ennaltaehkäistään nuorten päihteiden käyttöä sekä vahvistetaan etsivää nuorisotyötä. TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Liikunta Liikuntasektorin tärkein tehtävä on suunnitella ja kehittää paikkakunnan liikuntatoimintaa sekä toimia liikuntatoimintaa harjoittavien yhdistysten tukena. Liikuntasektori tarjoaa mahdollisuuksia liikuntaan ja kuntoiluun ylläpitämällä kunnan liikuntapaikkoja, kehittämällä liikuntapaikkaverkostoa, tukemalla taloudellisesti urheiluseuroja, järjestämällä yhdessä urheiluseurojen kanssa tapahtumia sekä järjestämällä eri ikäryhmille terveyttä edistävää liikuntaa, joka täydentää yhdistysten toimintaa. Nuoriso Nuorisosektorin tärkein tehtävä on luoda hyvät edellytykset kunnan nuorisotoiminnalle ja toimia nuorisotoimintaa harjoittavien yhdistysten ja yhteisöjen tukevana elimenä. Tämä tapahtuu etupäässä tukemalla yhdistyksiä ja yhteisöjä taloudellisesti, tarjoamalla palveluita, järjestämällä omaa toimintaa sekä kehittämällä toimintaa nuorisotaloissa vaihtoehtona alkoholille ja huumeille. 118

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajanyksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Enemmän leikkejä ja liikettä alle kouluikäsille lapsille Saavutettava taso / seuranta Motorinen havainto 3- ja 5-vuotiaille lapsille Järjestämme motorisia oppimistunteja päivähoidon lapsille Seuranta 31.12.2012 Motorinen havainto tehtiin keväälllä kaikille 2007 2009 syntyenille lapsille. Tarvetta järjestää motorisia oppitunteja ei ollut. Välituntiliikunta lisääntyy kouluissa Tehostaa tietoa liikunnan tärkeydestä Lapsiystävällinen kunta (Child friendly) Ympäristötavoite (hyötyliikunta) Koulupihojen välineistöä parannetaan ja kehitetään liikuntapaikka strategian mukaan. Seuranta 31.12.2012 Västanfjärdin koulussa rakennettiin lähiliikuntapaikkaa. Taalintehtaan koulun piha kunnostettiin. Yhteistyössä SSO:n ja Suomen palloliiton kanssa ostettiin miniareena koululle. Liikuntaneuvolaverkoston perustaminen Seuranta 31.12.2012 Liikuntaneuvolaverkostoa on suuniteltu vuoden 2012 aikana, mutta ei vielä perustettu. Parannetaan lasten ja nuorten osallisuuden mahdollisuuksia Toiminnan tiedostamisen vahvistaminen lapsille ja nuorille Iltapäiväkerhotoiminnan kehittäminen lapsille ja nuorille Seuranta 31.12.2012 Nuorisoparlamentin rooli ja toiminta vahvistui vuoden aikana. Nuorisotiedotusta tehostettiin hankkeessa "nuoret ja internet Paraisten kaupungilla ja Kemiönsaaren kunnassa. Iltapäiväkerhotoiminta käynnistyi syksyllä. Opetushallitus myönsi 15 000 avustusta tähän toimintaan. Rohkaisemme asukkaat kävelemään tai pyöräilemään töihin/ kouluun vuoden aikana (kampanja) Seuranta 31.12.2012 Varsinais-Suomen haastepyöräily onnistui erinomaisesti vuonna 2012 ja keräsi kaiken kaikkiaan 3 050 kirjausta (2011 = 2 100 kirjausta) 119

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajanyksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja AVAINLUVUT TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 Baana Kävijämäärä 9100 3500 9000 3300 Netto tilinpäätös 50550 55350 51800 37700 Nettokustannus/käynti 5,65 15,81 5,75 11,42 Slaggis Kävijämäärä 4300 4000 5000 4200 Netto tilinpäätös 22200 47300 35000 29800 Nettokustannus/käynti 5,16 11,82 7 7,09 Lammis Kävijämäärä 1000 900 1000 400 Netto tilinpäätös 12600 18600 18000 16000 Nettokustannus/käynti 12,60 20,66 18 40 Amospuisto Käyttäjämäärä 41780 42100 40000 41800 Netto tilinpäätös 12900 18900 42000 56400 Nettokustannus/käyttäjä 0,30 0,44 1,05 1,34 Koulukeskuksen liikuntapaikka Kemiössä Käyttäjämäärä 15000 10000 14000 9000 netto tilinpäätös 6800 11800 11300 9900 nettokustannus/käyttäjä 0,45 1,18 0,80 1,10 Taalintehtaan liikuntapuisto Käyttäjämäärä 16780 16800 17000 14900 Netto tilinpäätös 32280 48500 37500 51700 Nettokustannus/käyttäjä 1,92 2,77 2,20 3,46 Ruukkihalli (kouluajan ulkopuolella) Käyttäjämäärä 16703 14500 18500 12500 Netto tilinpäätös 44200 69000 72500 80300 Nettokustannus/käyttäjä 2,64 4,66 3,91 6,42 Björkbodan jalkapallokenttä Käyttäjämäärä 1500 1800 1500 900 Netto tilinpäätös 10100 14800 10000 11200 Nettokustannus/käyttäjä 6,73 8,22 6,66 12,44 120

HENKILÖSTÖBUDJETTI TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 Vuosityö Vapaa-aikatoimenjohtaja 1 1 1 1 Liikunnanohjaaja 2 2 2 2 Nuoriso-ohjaaja 1 1 1 1 Erityisnuorisotyöntekijä 1 Nuorisotyön koordinaattori 1 1 1 Hallivalvoja/siivooja 1 1 1 1 Kenttähoitaja 1 1 Muutokset 6 6 7 7 121

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajanyksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja VAPAA-AJANYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT 79 266 76 174 60 000 60 000 94 682 Valmisuts omaan käyttöön 4 422 Henkilöstökulut -243 931-282 187-267 060-267 060-279 534 Palvelujen ostot -162 022-158 997-115 697-115 697-164 530 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -41 390-44 955-38 700-38 700-41 938 Avustukset -70 699-72 500-73 200-73 200-72 927 Muut toimintakulut -60 268-134 882-160 224-160 224-159 624 TOIMINTAKULUT -578 310-693 521-654 881-654 881-718 553 TOIMINTAKATE -499 044-617 347-594 881-594 881-619 449 POIKKEAMAT TA12 TP12: Tulot: 34 000 enemmän tuloja kuin talousarviossa. Johtui hankkeesta nuoret ja internet Paraisten kaupungissa ja Kemiönsaaren kunnassa, EU-hankkeesta vikings & pirates sekä yläkoulun iltapäiväkerhoavustuksesta. Menot: 34 000 johtui samoista hankkeista, joista myös tuli tuloja: nuoret ja internet Paraisten kaupungissa ja Kemiönsaaren kunnassa, EU-hanke vikings & pirates sekä yläkoulun iltapäiväkerhotoiminnasta. Liikuntapaikkojen hoito. Palkat ja ostopalvelut 15 000 Välineitä ja tarvikkeita uuteen kenttähoitajavirkaan 5 000 Siirrettävän katsomon ostaminen sekä lumilinko kiinteistötraktoriin 9 000 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuoden aikana vapaa-ajanyksikölle myönnettiin kolme hankeavustusta, jotka eivät olleet mukana talousarviossa. Tämä merkitsee, että tilinpäätöksessä on sekä enemmän tuloja että menoja. Tulot ja menot ovat näissä hankkeissa menneet plus miinus nolla. Vuoden aikana perustettiin kenttähoitajavirka. Tähän virkaan tarvittiin uusia välineitä ja tarvikkeita. Olemme tällä alalla saaneet aikaiseksi paljon enemmän kuin aikaisemmin, mutta se on myös tarkoittanut lisää kustannuksia. Vapaa-ajanyksikkö joutui ostamaan palveluita ulkopuolelta liikuntapakkojen valvontaan ja hoitoon viikonloppuisin ja pyhäisin. Uuteen kiinteistötraktoriin ostettiin lumilinko sekä Amospuistoon siirrettävä katsomo. Siirrettävä katsomo ostettiin, jotta saataisiin Suomen Palloliitolta lupa pelata naisten ykkösen sekä miesten kolmosen otteluita. Toiminta-avustus on samalla tasolla kun 2011. Jotta voitaisiin pitää avustus samalla tasolla myös jatkossa, tarvitaan lisää tuloja. Menoja ovat vaikea jarruttaa, koska palkat ja muut kustannukset nousevat koko ajan. Liikunta- ja vapaa-aikapuolen kustannukset olivat 60 ja nuorisopuolen kustannukset 28 per asukas. Maan keskiarvo on liikuntasektorilla 90 ja nuorisosektorilla 45 per asukas. 122

15.4 PERUSPALVELUOSASTO Peruspalveluosasto toimintakate yksiköttäin 2 % 34 % 16 % 23 % Peruspalvelun hallinto Sosiaaliyksikkö Vanhustenhuollon yksikkö 25 % Terveydenhuollon yksikkö Erikoissairaanhoito Peruspalveluosasto Kustannuslaji prosentissa Henkilöstökulut 3 % 3 % 5% 0 % 50 % 38 % Ostopalvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 123

PERUSPALVELUOSASTO TP 2011 Alkuper. TA 2012 TA - muutos TA 2012 TP 2012 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 539 722 460 500 460 500 678 667 147,38 % Maksutuotot 1 920 154 1 820 100 1 820 100 1 961 195 107,75 % Tuet ja avustukset 197 299 211 550 211 550 201 978 95,48 % Vuokratuotot 95 847 97 900 97 900 97 890 99,99 % Muut toimintatuotot 66 516 83 600 83 600 89 091 106,57 % TOIMINTATUOTOT 2 819 538 2 673 650 0 2 673 650 3 028 822 113,28 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 7 191 760 7 577 600 0 7 577 600 7 359 415 97,12 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut 2 075 454 2 123 999 0 2 123 999 2 117 253 99,68 % Muut henkilöstösivukulut 401 252 487 891 0 487 891 414 692 85,00 % Henkilöstösivukulut 2 476 706 2 611 890 0 2 611 890 2 531 945 96,94 % Henkilöstökulut 9 668 466 10 189 490 0 10 189 490 9 891 360 97,07 % Palvelujen ostot 12 088 543 11 985 513 218 000 12 203 513 13 009 261 106,60 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 716 859 712 050 40 000 752 050 737 079 98,01 % Avustukset 729 948 702 000 66 000 768 000 823 055 107,17 % Vuokrakulut 1 334 911 1 381 253 0 1 381 253 1 396 727 101,12 % Muut toimintakulut 60 228 64 500 0 64 500 61 310 95,05 % TOIMINTAKULUT 24 598 954 25 034 806 324 000 25 358 806 25 918 792 102,21 % TOMINTAKATE -21 779 416-22 361 156-324 000-22 685 156-22 889 970 100,90 % SUUNNITELMAPOISTOT -139 237-120 100 0-120 100-125 376 104,39 % TILIKAUDEN TULOS -21 918 654-22 481 256-324 000-22 805 256-23 015 346 100,92 % 124

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja TOIMINTA Peruspalveluosaston hallintoon kuuluu peruspalvelulautakunta, peruspalvelun hallinto ja keskusvarasto. Hallinto sijaitsee Kemiössä. Peruspalvelulautakunta kokoontuu säännöllisesti. Lautakunta ottaa kantaa osaston kehittämislinjoihin käyttäen apunaan osaston talousarviota. Peruspalvelun hallinnon henkilökuntaan kuuluvat peruspalveluosaston hallintopäällikkö, toimistosihteeri ja peruspalvelujohtaja. Peruspalvelun hallinto johtaa peruspalveluosaston toimintaa. Osaston toiminnan muodostavat sosiaaliyksikkö, joka vastaa lastensuojelusta, lasten- ja perhehuollosta, vammaishuollosta ja päihdehuollosta, vanhustenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. vanhusten laitoshoidosta, avohoidosta ja asumispalveluista, sekä terveydenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. vuodeosastojen, lääkärinvastaanottojen ja hammashuollon toiminnasta. Keskusvarasto hoitaa hoitotarvikkeiden ja materiaalin hankinnan ja jakelun kaikkiin osaston yksiköihin. Peruspalvelulautakunta nimittää vanhusneuvoston ja budjetoi toiminnan kulut. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2012 2014 Terveydenhuollon lainsäädäntö on uudistettu 1.5.2011. Uusi laki astuu voimaan asteittain. Asukkaiden mahdollisuudet hakeutua hoitoon oman kotikunnan ulkopuolelle tulevat lisääntymään vuonna 2014. Vuonna 2011 lakeihin Laki kotikunnasta ja Sosiaalihuoltolakiin tehtyjen muutosten myötä myös laitoshoidon asiakkaat voivat vaihtaa kotikuntaansa. Asiakkaat voivat myös hakea hoitopaikkaa oman kotikuntansa ulkopuolelta. Myös meidän kuntamme on vuoden 2011 aikana saanut hoitopaikkahakemuksia henkilöiltä, joiden kotikunta ei ole Kemiönsaari. Olettavasti tulevaisuudessakin on henkilöitä, jotka hakevat hoitopaikkaa kunnastamme ja oletettavasti myös Kemiönsaarelaiset tulevat hakemaan hoitopaikkoja muista kunnista. On vielä liian aikaista arvioida, onko kysyntä kuntamme hoitopaikkoja kohtaan suurempi kuin kuntalaistemme kiinnostus toisten kuntien hoitopaikkoja kohtaan. TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Toimintaa johdetaan siten, että suunnitellut suuret muutokset sosiaali- ja terveydenhuollossa huomioidaan jo nyt. - Peruspalveluosaston työtapojen kehittäminen jatkuu. Organisaatiota käydään läpi ja muutokset voivat olla ajankohtaisia. - Palkataan hoitokoordinaattori järjestelemään sosiaali- ja terveydenhuollon potilas- ja asiakasvirtoja. - Vanhustenhuollon ohjelma viedään päätökseen vanhustenhuollon, terveydenhuollon, peruspalvelun hallinnon ja valtuutettujen toimesta. - Uusi hyvinvointisuunnitelma, Turunmaan hyvinvointisuunnitelma, huomioidaan lapsi- ja nuorisotyössä. Hyvinvointisuunnitelma tarkastetaan seuraavalla valtuustokaudella. - Laaditaan peruspalveluosastoa koskeva visio ja ohjelma. Ohjelma perustuu kunnan strategiaan vuosille 2010 2015. - Laaditaan terveyden edistämisohjelma. 125

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Turunmaan hyvinvointisuunnitelman hyväksyminen Vanhustenhuolto-ohjelman laatiminen Laaditaan peruspalvelua koskeva visiointi ja strategia Kaikki peruspalvelun yksiköt panostavat jätteiden määrän vähentämiseen Saavutettava taso / seuranta Hyvinvointisuunnitelma huomioidaan lapsia ja nuoria koskevassa työssä Seuranta 31.12.2012 Hyvinvointisuunnitelma on hyväksytty ja huomioidaan työssä lasten pa Asianosaiset hyväksyvät ohjelman Seuranta 31.12.2012 Vanhustenhuolto-ohjelma ei ole valmis. Se viimeistellään kun koko osaston tulevaisuudenstrategia on valmis. Johtavat virkamiehet tekevät laadinnan Seuranta 31.12.2012 Tulevaisuudenstrategiaa koskeva työ melkein valmis. Kaikki yksiköt erottelevat jätteensä Kaikki yksiköt panostavat jätteiden määrän vähentämiseen Seuranta 31.12.2012 Kaikki yksiköt ovat erototelleet jätteensä ja kaikki yksiköt panostavat jätteiden määrän vähentämiseen AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Peruspalvelulautakunta, kokoukset 9 7 9 9 9 Vanhusnevosto, kokoukset 1 3 5 5 X Mittarit TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Kemiönsaaren peruspalvelu yhteensä Nettokustannukset /asukas 2 587 3 037 3 262 3 154 3 235 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Peruspalvelujohtaja 1 1 1 1 1 Hallintopäällikkö 1 1 1 1 1 Hoitokoordinaattori 0 0 0,5 0,5 0,5 Toimistosihteeri 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 Varastonhoitaja 1 1 1 1 1 Yhteensä 3,6 3,6 4,1 4,1 4,1 126

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja PERUSPALVELUOSASTON HALLINTO BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT 7 852 2 134 2 000 2 000 1 389 Henkilöstökulut -215 962-222 944-247 550-247 550-245 114 Palvelujen ostot -58 818-28 383-30 060-30 060-34 797 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 389-3 003-3 000-3 000-4 441 Avustukset -1 181-2 522-1 000-1 000-1 922 Muut toimintakulut -17 792-36 529-28 802-28 802-34 561 TOIMINTAKULUT -299 142-293 381-310 412-310 412-320 835 TOIMINTAKATE -291 290-291 247-308 412-308 412-319 446 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Peruspalveluosaston hallinto on vastannut peruspalvelulautakunnan työstä, osaston operatiivisesta johtamisesta, yleisestä hallinnosta sekä talousohjauksesta. Peruspalveluosaston johtotyhmä koostuu kuudesta jäsenestä. Johtoryhmä kokoontuu joka viikko. Peruspalveluosaston laajennettu johtoryhmä kokoontuu joka kolmas viikko. Ryhmään kuuluu peruspalveluosaston johtoryhmän lisäksi kuusi jäsentä. Peruspalveluosaston johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Kuluneen vuoden aikana osasto on tehnyt yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa kuten esim. Kårkulla samkommun, sosiaalialan osaamiskeskus Vasso Oy, Ab Det finlandssvenska kompetenscentret för det sociala området, Paraisten kaupungin kanssa koskien perheneuvolatoimintaa ja päihdehuoltoa. Keskusvarasto vastaa peruspalveluosaston hoitotarvikkeiden hankinnoista ja toimituksista. Peruspalvelulautakunta on alittanut talousarviossa varatut nettokustannukset n. 4.400 eurolla. Peruspalveluosaston hallinto on ylittänyt talousarviossa varatut nettokustannukset n. 8.400 eurolla, koska osaston strategiatyön kustannukset muodostuivat laskettua suuremmiksi. Keskusvarasto on ylittänyt talousarvionsa n. 7.000 eurolla. Yhtenä syynä on henkilöstönvaihdoksesta johtuvat korkeammat henkilöstökulut. Yhteensä peruspalveluosaston hallinto on ylittänyt budjetoidut nettokustannukset n. 11 000 eurolla vuonna 2012. 127

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja Tulevaisuuden kehityksestä voidaan sanoa, että peruspalveluosaston kehitys on kokonaan riippuvainen siitä, mihin suuntaan valtio lähitulevaisuudessa kehitystä johtaa. Peruspalveluosaston laajennettu johtoryhmä on syksyn 2012 aikana työstänyt tehokkaasti osaston tulevaisuuden strategiaa. Strategian pääpiirteet ovat selvät ja se valmistuu talven 2013 aikana. Asiakirjan yhtenä osana on organisaatiosuunnitelma peruspalveluosaston yksiköille ja toiminnalle. Peruspalveluosaston kehityksen tulee olla jatkuvaa, vaikka valtion suunnitelmat eivät olekaan tiedossa. Vuonna 2012 arvioitiin peruspalveluosaston tarvitsevan oman keskusvaraston vielä ainakin kahden vuoden ajan. Tarve arvioidaan uudelleen kaksivuotiskauden loppupuolella. 128

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö TOIMINTA Sosiaaliyksikkö vastaa sosiaalihuollosta, johon sisältyy lastensuojelu, perhetyö, lastenvalvonta, aikuissosiaalityö, päihdehuolto ja vammaishuolto. Sosiaaliyksikön pääasiallinen toimipiste sijaitsee Kemiön kunnankanslian toimipisteessä, mutta asiakkaita palvellaan myös vähintään kahtena päivänä viikossa Taalintehtaalla. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2012 2014 Yhä useammat lapset ja nuoret tarvitsevat tukea ja apua, mikä näkyy muun muassa lastensuojelutoimintaan kohdistuvien paineiden kasvuna. Tämän myötä yhteistyö muiden lasten ja nuorten parissa työskentelevien instanssien kanssa tulee yhä tärkeämmäksi. Asiaa käsitellään myös lähiaikoina valmistuvassa lasten ja nuorten Hyvinvointisuunnitelmassa. Yhteiskunnan suhdanteet vaikuttavat suuressa määrin aikuissosiaalityöhön, maailmantalouden taantuma näkyy nopeasti aikuissosiaalityöhön kohdistuvien vaatimusten lisääntymisenä. Vammaishuoltoon vaikuttaa lähivuosina valtioneuvoston periaatepäätös ja ohjelma tammikuulta 2010, jonka mukaan kehitysvammaisten laitoshoitoa selvitetään ja muita asumismahdollisuuksia kehitetään vuosien 2010 2015 aikana. TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Vuonna 2011 keskusteltiin perhekeskuksen perustamisesta. Perhetyöntekijä osallistuu perhekeskuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Hyvinvointisuunnitelma viedään konkreettiselle tasolle yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, lisäarvon saavuttamiseksi. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Perhekeskustoiminta aloitetaan Saavutettava taso / seuranta Perhetyöntekijä osallistuu perhekeskustoimintaan Seuranta 31.12.2012 Perhetyöntekijä on osallistunut perhekeskustoiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen perhekahvilan muodossa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman konkretisointi Lisääntynyt yhteistyö muiden (kunnan sisäisten ja myös kunnan ulkopuolisten) lasten ja nuorten parissa toimivien tahojen kanssa Seuranta 31.12.2012 Perhetyöntekijä ja sosiaaliohjaaja on vetänyt kahta Masu- Baby -ryhmää á 7 tapaamista odottaville ja uusille vanhemmille. Perhetyöntekijä ja lastenvalvoja ovat osallistuneet neuvolassa perhevalmennuskurssille KASTE- ohjelma 2013 2015 suunnittelun yhteydessä on järjestetty yhteisiä johtotason kokouksia, jossa koulu, päivähoito, neuvola ja sosiaaliyksikkö on ollut edustettuna 129

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Lastensuojeluilmoitukset 88 73 60 60 121 Huostaanotetut lapset 31.12. 10 10 10 10 12 Jälkihuollossa olevat lapset 31.12. 4 4 6 Kuljetuspalvelumatkat 13 939 15 553 14 000 14 000 9 672 Toimentulotukea saavat taloudet 196 168 200 200 137 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Sosiaalipäällikkö 1 0,94 0,88 0,88 0,8 Etuuskäsittelijä 1 1 1 1 1 Sosiaalityöntekijä 2 2 2 2 2 Lastenvalvoja 1 0,8 0,88 0,88 0,88 Perhetyöntekijä 1 1 1 1 0,83 Sosiaaliohjaaja 0,29 0,8 0,8 0,88 Yhteensä 6 6,03 6,56 6,56 6,39 130

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö SOSIAALIYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT 225 140 204 181 174 950 174 950 197 501 Henkilöstökulut -331 924-325 552-359 540-359 540-387 194 Palvelujen ostot -2 303 083-2 237 011-2 408 384-2 606 384-2 762 609 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 334-2 778-4 350-4 350-4 834 Avustukset -484 474-562 051-493 000-559 000-637 270 Muut toimintakulut -19 650-46 742-66 816-66 816-42 429 TOIMINTAKULUT -3 143 465-3 174 134-3 332 090-3 596 090-3 834 336 TOIMINTAKATE -2 918 325-2 969 953-3 157 140-3 421 140-3 636 835 POIKKEAMAT TA12 TP12: Lastensuojelun ostopalveluja +50 000 Mielenterveyspalveluja, ostopalveluja +37 000 Kuljetuspalvelu +54 000 Vammaisten laitoshoito +30 000 Vammaisten työllistäminen -51 000 Henkilökohtainen avustaja +19 000 Vammaistuet +29 000 Lastensuojelun tuet +5 000 Kunnan osuus työmarkkinatuesta +57 000 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vammaishuollon kustannukset ovat nousseet, sekä kuntayhtymiltä ostettujen palvelujen, että kunnan kautta myönnettävien tukien osalta. Kårkulla kuntayhtymä tulee maksuluokkia lisäämällä uudistamaan maksujärjestelmäänsä vuodesta 2014 alkaen. Maksuluokkien väliset erot koskien avun tarvetta ja hintaa tulevat näin pienenemään, järjestelmästä tulee näin joustavampi ja selkeämpi. Lastensuojeluilmoitusten määrä nousi taas vuonna 2012. Lastensuojelun sosiaaliohjaaja aloitti työskentelyn kokopäiväisesti elokuun alusta alkaen. Tästä huolimatta henkilökunnan paineet ovat vieläkin suuret. Kunnan lasten ja nuorten parissa työskentelevä henkilökunta tiedostaa ja on kiinnostunut ennaltaehkäisevästä lastensuojelutyöstä, mikä on tärkeää korjaavan lastensuojelutyön kannalta. Kemiönsaaren kunta on yhdessä muiden kuntien kanssa anonut varoja KASTE -ohjelmaa Lasten ja nuorten hyvinvointi varten. Toivomme, että voimme aloittaa ohjelman maaliskuussa 2013. 131

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö Toimeentulotukea hakeneiden talouksien määrä on laskenut viime vuosina. Työllisyys on laskenut Kemiönsaarella voimakkaasti vuonna 2012, mikä voi näkyä toimeentulotulotuessa viiveellä. Kunnan osuus pitkäaikaistyöttömille maksettavasta työmarkkinatuesta on kasvanut. Projektiluontoista työllistämistoimenpiteisiin panostamista on meneillä (Kulttuuriympäristö kuntoon 2013) ja suunnitteilla (nuorisopaja ja työllistämis- ja yrityskoordinaatio projekti (SYKO)). Nämä panostukset tulevat vaikuttamaan myönteisesti kasvaneiden työmarkkinatukikustannuksiin nähden. 132

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuollon yksikkö Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö TOIMINTA Vanhustenhuollon yksikkö vastaa ikääntyneiden asukkaiden hoidosta. Toiminta on jaettu kolmeen alueeseen. Alueet keskittyvät pääasiassa kunnan vanhainkoteihin/palveluasumisyksiköihin, missä myös kanslia- ja henkilöstötilat sijaitsevat. Vanhainkodit ovat Almakoti (37 hoitopaikkaa tehostettu palveluasuminen mukaan luettuna), Hannakoti (49 hoitopaikkaa) ja palveluasumisyksikkö Silverbacken (16 asumispaikkaa, tehostettu palveluasuminen). Hannakodin yhteydessä järjestetään myös tuettua palveluasumista; Rauhala (9 asumispaikkaa). Kotihoitotiimit toimivat pääasiassa yksikkölähtöisesti, paitsi Taalintehtaan ja ulkosaariston tiimit, joilla on omat kansliatilat. Vuoden aikana esimiesten vastuualueita on muutettu niin, että heidän työtaakkansa ja alaisuudessa työskentelevän henkilökunnan määrä jakautuu nyt tasapuolisemmin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2012 2014 Suomen ikääntyvä väestö vaatii uusia toimintamuotoja. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista hyväksyttiin eduskunnassa 28.12.2012 ja se astuu voimaan 1.7.2013. Lain tarkoituksena on muun muassa tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia sekä parantaa sen mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen kunnassa. Lisäksi lain tarkoitus on parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vahvistaa hänen mahdollisuuttaan vaikuttaa hänelle järjestettävien palvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Laki vahvistaa näin merkittävästi ikääntyneen väestön oikeuksia, vaikka säännöksissä ei muuteta palveluja niin sanotun erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviksi subjektiivisiksi oikeuksiksi. Kunnan on viimeistään 1.1.2015 nimettävä vastuutyöntekijä auttamaan iäkkäitä henkilöitä palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä kysymyksissä. Laissa määrätään myös, että toimintayksiköissä on huolehdittava omavalvonnan järjestämisestä palvelujen laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Palveluja on kehitettävä iäkkäiltä henkilöiltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella. Kuntaliitto on hyvin karkeasti arvioinut lakiehdotuksen lisäävän kuntien kustannuksia vuosittain sadoilla miljoonilla euroilla. TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Henkilökunnan ammattitaitoa kohotetaan eläkkeelle jäämisen yhteydessä vapautuvien virkojen/toimien pätevyysvaatimustason nostamisen kautta. Uudet oppisopimukset on solmittu kahden vakinaiseen henkilökuntaan kuuluvan työntekijän kanssa ammattitaidon kohottamiseksi. Mahdollisimman pitkään kotona asumisen mahdollisuuksia tukeva työ jatkuu. Kotihoidon asiakkaat tarvitsevat yhä enemmän sairaanhoitoon koulutetun henkilökunnan palveluja, minkä johdosta lähihoitajien tarve on suurempi kuin kodinhoitajien. Kunnassamme on keskusteltu Almakodin tehostetun palveluasumisen laitospaikkojen määrän muuttamisesta sprinklauksen ja saneerauksen yhteydessä, mutta mahdollisesti jo aikaisemmassakin vaiheessa vastaamaan paremmin kansallisia suosituksia. Kaikissa palveluyksiköissä noudatetaan henkilöstön mitoitussuosituksia ja vanhusten hoidon ja palvelujen laatuvaatimuksia. 133

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuollon yksikkö Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite J okainen kotihoitotiimi toimii käytännössä rinna kka in P anostaminen henkilökunnan hyvinvointiin Osaava ja motivoitunut henkilökunta joka on myönteisesti suhtautunut kehitykseen Arviointitoiminta otetaan käyttöön Saavutettava tas o / s euranta Arvioidaan/tarkistetaan sekä asiakkaiden että henkilökunna n ja ka utuminen Henkilökunnan jakautumisen sekä työtehtävien arviointi- ja tarkistustyö jatkuu, suurin osa Västanfjärdin alueesta on jaettu neljän tiimin kesken. Ohjauksen tuloksena on tiimien välillä kokeiltu erilaisia yhteistyötapoja. Työnohjaus ryhmissä jatkuu Almakodissa. Arvioinnit syksyllä ja keväällä. Työnohjaus jatkuu, mutta arvioinnin tuloksena päätettiin vaihtaa ohjaajaa. Myös esimiehet ja kolme kotihoitotiimiä on saanut työnohjausta. J atkuva jatkokoulutus, kehityskeskustelut Yli puolet henkilökunnasta on käynyt kehityskeskukstelun esimiehen kanssa. Koko henkilökunta on saanut e-reseptin käyttöönoton vuoksi nettipohjaisen täydennyskoulutuksen. Kyselyt lähetetään asiakkaille/omaisille vuoden alussa Kaikille asiakkaille on tammikuussa 2013 lähetetty arviointilomake koskien vuoden 2012 toimintaa. Arviointilomakkeita on aikaisemmin lähetetty vain vanhainkoteihin ja palveluasumisiin. AVAINLUVUT Suorituks et TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Kotihoitokä ynnit 46.443 65.867 42.000 42.000 49.541 P ä ivä kes kus kä ynnit 2.227 3.400 3.400 3.400 2.344 Omaishoidontuki asiakkaat/vuosi 39 40 40 40 33 Kevyt pa lvelua s uminen, hoitovuorok 2.815 3.200 3.200 3.200 3.141 Tehos tettu a s uminen, hoitovuorok. 11.051 11.200 11.200 11.200 11.160 La itos hoito, hoitovuorok. 24.797 25.000 25.000 25.000 24.722 Mittari Kotihoito /kä ynti 25,15 20,74 32,06 32,06 27,11 Kevyt pa lvelua s uminen /a s umis pä ivä 11,14 19,58 21,02 21,02 18,39 Tehostettu asuminen Alma koti /a s umis pä ivä 39,54 63,46 73,61 73,61 63,90 S ilverba cken /a s umis pä ivä 93,7 101,53* 111,49* 111,49* 110,29* La itos hoito Alma koti /hoitovuoroka us i 109 131,53 121,38 121,38 129,92 La itos hoito Ha nna koti /hoitovuoroka us i 71 88,13 91,10 91,10 91,54 * sisältää päiväkeskuskulut Västa nfjärdissä Muutos avainluvuissa: E roa vuudet TP 11 ja TP 12 kotihoitokäynneissä johtuvat vuoden 2011 elektronisessa arvioinnissa huomatusta virheestä. TP 11 sisältää kaikkien asumisyksiköiden käynnit, koska laskutuspohja perus tuu kotihoitokä ynteihin. 134

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuollon yksikkö Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö HENKILÖSTÖBUDJ ETTI Henkilötyövuos ien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Va nhus tenhuollon pä ä llikkö 1 1 1 1 1 Ka ns lis ti 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 E simiehet 2 2 2 2 3 Vastaava sairaanhoitaja/e simies 1 1 1 1 0 Vastaava sairaanhoitaja 2 2 2 2 2 Ryhmän vetäjät 4 4 4 4 4 S airaanhoitajajt/terveydenhoitajat 6 7 7 7 8 Lä hihoita ja t/p erus hoita ja t 33,8 33,8 35,8 35,8 39,196 Mielenterveys hoita ja 1 1 1 1 1 Kuntohoita ja 1 1 1 1 1 Kodinhoita ja 19,5 19,5 19,5 19,5 19,5 Kotia pula inen 2,75 2,75 1,75 1,75 1,75 Hoitoa pula inen 11 11 10 10 9 La itos hoita ja 3 3 3 3 3 As ka rrutta ja 1,78 1,78 1,78 1,78 1,78 Teks tiilihuolta ja 1,6274 1,6274 1,6274 1,6274 1,6274 Resurssihenkilö 1 1 1 1 1 Yhteens ä 93,207 94,207 94,2074 94,2074 97,6034 Muutoksia: Kotihoitoon on vuoden aikana palkattu kolme lähihoitajaa. Tähän on käytetty 0,604 avointa kotihoitoresurssia. Avoin resurssi on ollut pitkään täytettynä sijaisuudella. Henkilöstöbudjetissa on lisäksi mukana yksi lähihoitajan toimi, mitä ei ole vuoden aikana pystytty täyttämään vakinaisesti. Resurssien todellinen kasvu on täten 3,396. 135

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuollon yksikkö Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT 1 623 605 1 708 832 1 710 000 1 710 000 1 867 231 Henkilöstökulut -4 437 720-4 768 655-4 822 100-4 822 100-4 882 447 Palvelujen ostot -740 113-977 717-996 717-996 717-1 034 358 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -238 217-256 232-268 800-268 800-241 301 Avustukset -179 859-157 607-200 000-200 000-177 193 Muut toimintakulut -433 067-824 656-874 893-874 893-879 684 TOIMINTAKULUT -6 028 976-6 984 867-7 162 510-7 162 510-7 214 983 TOIMINTAKATE -4 405 371-5 276 035-5 452 510-5 452 510-5 347 752 POIKKEAMAT TA12 TP12: Lisääntyneet kulut sisäisessä ruokapalvelussa -64 728 Lisääntyneet henkilöstökulut -60 347 Lisääntyneet tulot ruokapalvelussa +89 576 Lisääntyneet tulot hoitopäivistä ja kotihoitomaksuista +81 728 Vähentyneet lääkekulut +23 608 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vanhustenhuollon budjetti alittui 98 782. Kunnallisen ruokapalvelun kysynnän lisääntyminen on johtanut sisäisen ruokapalvelun lisälaskuun, mutta menot korvataan palvelun lisääntyneillä tuloilla. Laitoshoidon hoitopäivien tulot ovat olleet runsaat 45 800 budjetoitua suuremmat ja kotihoitokäyntien vajaat 36 000 odotettua suuremmat. Vaikka vanhustenhuolto on kokonaisuudessaan alittanut budjetin, on toiminnan kulut kuitenkin ylitetty 58 449. Ylitys johtuu kasvaneista henkilöstökuluista. Alle kolmevuotiaiden lasten vanhempien useat ja pitkät hoitovapaat ovat aiheuttaneet sijaismäärärahojen voimakkaan ylityksen. Sairausloman sijaisuuksia oli myös odotettua enemmän. Vanhustenhuolto on palkannut kotihoitoon kolme lähihoitajaa, jotta kotihoitopiireissä voitaisiin vähitellen toteuttaa vaatimukset iltaisin työskentelevästä sairaanhoitoon koulutetusta henkilökunnasta. Tämänhetkisellä pätevyystasolla se ei ole vielä mahdollista, mutta sen toteutuminen on tavoitteena vuodelle 2013. 136

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TOIMINTA Terveydenhuoltoyksikkö tuottaa perusterveydenhuollon palveluita avohoitona, vuodeosastohoitona ja hammashuoltona. Toiminnan tukipalveluihin kuuluvat laboratorio- ja röntgentoiminta, fysioterapia ja ensihoito. Taalintehtaalla ja Kemiössä asukkaita palvelevat terveysasemat, Hiittisissä ja Lammalassa neuvolat. Molemmissa terveysasemissa toimivat lääkärinja hammaslääkärivastaanottojen lisäksi myös neuvola ja vuodeosasto. Taalintehtaan vuodeosasto on 23-paikkainen kuntouttava osasto ja Kemiön vuodeosasto 27-paikkainen akuuttiin hoitoon suuntautuva osasto. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2012 2014 Uuden 1.5.2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain lähtökohtana on asiakkaiden aseman, palvelujen ja hoidon parantaminen. Potilas saa vapaammin valita hoitopaikkaa ja mahdollisuuksien mukaan häntä hoitavan terveydenhuollon ammattilaisen. Perusterveydenhuollon tänään tuottamista palveluista, ensihoito siirtyy kunnilta sairaanhoitopiireille. Sairaanhoitopiirin alueella muodostetaan kunnallisten terveydenhuollon yksiköiden yhteinen potilasrekisteri, joka parantaa tietojen siirtymistä sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten välillä. Myös kuntoutuksen palveluketjua erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken sujuvoitetaan. Sairaanhoitopiireihin perustetaan moniammatilliset perusterveydenhuollon yksiköt, jotka tukevat sairaanhoitopiirin alueen kuntia perusterveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimisessa. Suunnitelmassa sovitaan muun muassa kuntien yhteistyöstä. Terveydenhuollon toimintayksiköiden on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Kunnan perusterveydenhuolto vastaa potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan ja päätöksen-teossaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. Kunnan on järjestettävä terveysneuvontaa joka edesauttaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja ehkäisee sairauksia kuntalaisten piirissä. Terveystarkastuksia ja -neuvontaa on järjestettävä myös nuorille ja työikäisille nuorille jotka eivät kuulu opiskelija- tai työterveyshuollon piiriin. Kunnan on myös järjestettävä neuvolapalveluita ikäihmisille. TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Toimenpiteistä liittyen tietoturvaan ja -suojaan, jotka edeltävät valtakunnallisen ereseptipalvelun käyttöönottoa, on tehtävä suunnitelmallisia ja ne pitää saada juurrutettua varsinaiseen toimintaan. Seuraava askel on aloittaa valmistelut toista KanTa-palveluna varten, nimittäin earkisto-palvelua. Kemiönsaaren on pian päätettävä, liitytäänkö uuteen Turussa toimintaansa aloittavaan yhteispäivystykseen. On myös olemassa alueellisia, hyvin alustavia, suunnitelmia hammashuollon iltapäivystyksen aloittamisesta. Hammashuollon osalta pitää päättää jatketaanko toimintaa nykymuodossa tai kilpailutetaanko toiminta kokonaisuudessaan. Rekrytointiongelmat varjostavat parhaillaan kunnan hammashuoltoa. Henkilökunnan rekrytointi tulee myös muuten olemaan kunnan terveydenhuollon suurimpia haasteita. Avohoidossa suunnitellaan aikuisvastaanottojen siirtämistä lääkärinvastaanottojen toiminnaksi sekä puhelinneuvonnan resurssien lisäämistä. 137

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite ereseptien käyttöönotto terveydenhuollossa. Lääkärinvastaanottojen toiminnan kehittäminen. Potilasneuvontaa kehitetään. Terveydenhoitolain vaatimusten täyttäminen. Tehdään suunnitelma ja päätös siitä miten hammashuoltoa jatkossa toteutetaan. Suuhygienistin toimi vakinaistetaan. Edelleen satsataan kuntouttavaan hoitoon vuodeosastoilla. Saavutettava taso / seuranta ereseptipalvelu otetaan käyttöön v. 2012 alussa (01-03/2012). Seuranta 31.12.2012 ereseptipalvelut otettiin käyttöön 1.6.2012 alkaen. Kemiön lääk.vastaanotosta kehitetään astettain akuuttivastaanotto. Seuranta 31.12.2012 Kemiössä akuuttivastaanotto kolmena päivänä viikossa, kehitys jatkuu vuonna 2013. Sairaanhoitajalta voi virka-aikana saada hoitoarvion. Seuranta 31.12.2012 Hoitajan tavoittaa hoitoarviota varten, mutta järjestelmää kehitetään edelleen. Vuonna 2013 hankinnassa on uusi puhelinjärjestelmä, josta on apua työjärjestelyissä. Laajennettujen terveystarkastusten käyttöönotto. Seuranta 31.12.2012 Laajennettuja terveystarkastuksia on otettu rajoitetusti käyttöön, syynä tarkastusten vaatima resurssien lisäys (lääkärit ja hoitajat). Toiminta on kuitenkin ollut kokonaisvaltaista koko perheen huomioon ottavaa toimintaa. Eri vaihtoehdot selvitetään ja mahdollinen kilpailutus järjestetään. Seuranta 31.12.2012 Hammashuollon työryhmä antoi selontekonsa kunnanhallitukselle syksyllä 2012. Kunta tuottaa toistaiseksi hammashuoltopalvelunsa omana toimintana. Hammashuollossa kohdistetaan enemmän resurssseja terveyttä edistävään ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Laaditaan ohjelma. Seuranta 31.12.2012 Suuhygienistin toimi oli täyttämättä ajalla maalisk. 2012- tammik. 2013, eikä terveyttä edistävään ja ennaltaehkäisevään toimintaan voitu panostaa suunnitellusti. Henkilökuntaa koulutetaan ja hankitaan jalkaprässi laite Taalintehtaan vuodeosastolle. Seuranta 31.12.2012 Yhteistyössä YH Novian kanssa henkilökuntaa on koulutettu kuntouttavaan hoitoon. Taalintehtaan vuodeosaston kuntoiluhuoneeseen on hankittu jalkaprässi. 138

Potilasturvallisuutta kehitetään. Potilasturvallisuuslain pohjalta laaditaan ohjeet vuodeosastojen hoitolaitteiden turvalliseen käyttöön. Seuranta 31.12.2012 Koskien hoitolaitteiden turvallista käyttöä on laadittu molempia vuodeosastoja koskeva ohjeistus. Päätettiin laatia koko peruspalveluosastolle lain edellyttämä potilasturvallisuussuunnitelma. 139

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Käynnit, perusterveydenhuolto 33 670 37 166 28 000 28 000 30 204 Käynnit, tukipalvelut 22 271 26 863 20 300 20 300 24 046 Käynnit, hammashuolto 7 687 9 013 8 000 8 000 7 976 Hoitovuorokaudet, TVO 6 347 6 861 7 300 7 300 7 126 Hoitovuorokaudet, KVO 8 491 8 157 8 395 8 395 8 531 Mittarit TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Käynntit/hoitohenkilökunta, avohoito 1 958 2 138 1 509 1 509 1 545 Käynnit/hoitohenkilökunta, tukipalvelut 4 739 5 716 4 319 4 319 5 116 Paikkaluku, Taalintehtaan vuodeos. (TVO) 23 23 23 23 23 Paikkaluku, Kemiön vuodeos. (KVO) 27 17 27 27 27 Hoitaja/potilas, Taalintehtaan vuodeos. 0,59 0,59 0,59 0,59 0,59 Hoitaja/potilas, Kemiön vuodeos. 0,61 0,61 0,61 0,61 0,61 Avohoito, /käynti 40,33 38,56 47,15 48,09 47,20 Hammashuolto, /käynti 74,67 84,84 90,21 90,58 94,35 Hoitovuorokausi TVO, /vrk 185,76 184,01 195,18 195,99 184,72 Hoitovuorokausi KVO, /vrk 157,51 163,62 184,48 185,25 151,91 Hintoihin on sisällytetty 40 % peruspalveluhallinnon kustannuksista. Hinnat eivät sisällä käyttöomaisuuden poistoista aiheutuvia kuluja. 140

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Johtava lääkäri 1 1 1 1 1 Johtava hoitaja avohoito 1 1 1 1 1 Johtava hoitaja vuodeos. 1 1 1 1 1 Toimistosihteeri 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Laitosapulainen 10,423 10,284 10,284 10,284 10,284 Lääkäri 4 4 4 4 4 Osastonhoitaja 1 1 1 1 1 Apul. osastonhoitaja 3 3 3 3 3 Sairaanhoitaja 14,9 15,5 16,5 16,5 16,5 Perushoitaja/Lähihoitaja 14 14 14 14 15 Vastaanottoapulainen 5 5 4 4 3 Välinehuoltaja 2 2 2 2 2 Terveydenhoitaja 8 7,583 7 7 7 Psykologi 1 1 1,75 1,75 1,75 Laboratoriohoitaja 2 2 2 2 2 Röntgenhoitaja 1 1 1 1 1 Fysioterapeutti 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 Hammaslääkäri 3,5 3 3 3 3 Suuhygienisti 0 1 1 1 1 Hammashoitaja 5 5 5 5 5 Osastosihteeri 1,307 1,307 1,307 1,307 1,307 Askarruttaja 0,784 0,784 0,784 0,784 0,784 Yhteensä 82,814 83,358 83,525 83,525 83,525 141

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT 817 922 904 391 786 700 786 700 962 700 Henkilöstökulut -4 079 317-4 150 607-4 564 000-4 564 000-4 184 782 Palvelujen ostot -1 210 721-1 525 576-1 022 352-1 042 352-1 587 776 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -444 093-454 845-435 900-475 900-486 503 Avustukset -5 Muut toimintakulut -293 045-487 211-475 242-475 242-501 363 TOIMINTAKULUT -6 027 181-6 618 239-6 497 494-6 557 494-6 760 424 TOIMINTAKATE -5 209 259-5 713 848-5 710 794-5 770 794-5 797 724 POIKKEAMAT TA12 TP12: Lisääntyneet myyntitulot -123 200 Lisääntyneet maksutulot -55 400 Vähentyneet henkilöstökustannukset (johtivat lisääntyneisiin henkilöstövuokrakustannuksiin) -379 200 Lisääntyneet kustannukset palveluiden ostoista (suurimmat erot selostettu alla) +545 400 - Lisääntyneet kustannukset fysioterapian ja ensihoidon ostoista, +14 200 - Lisääntyneet kustannukset tietotekniikkapalveluiden ostoista, +5 200 - Lisääntyneet kustannukset erikoislääkärikäyntien ja palveluiden ostoista, +8 800 - Lisääntyneet kustannukset ilmoituspalveluista, +4 800 - Lisääntyneet kustannukset posti- ja telepalveluista, +5 300 - Vähentyneet kustannukset pesulapalveluiden ostoista, -4 200 - Lisääntyneet kustannukset koneiden ja laitteiden ylläpitokustannuksista, +4 100 - Lisääntyneet kustannukset ambulanssilla tehtävistä potilassiirroista, +14 200 - Lisääntyneet kustannukset henkilökunnan matkoista, +4 800 - Lisääntyneet kustannukset laboratorioanalyyseista, +32 600 - Lisääntyneet kustannukset vuokratusta työvoimasta (lääkärit, hml), +471 600 - Vähentyneet kustannukset sisäisestä ruokapalvelusta, -4 900 - Vähentyneet kustannukset sisäisistä ATK-palveluista, -19 900 Vähentyneet kustannukset materiaalin ja tuotteiden ostoista (suurimmat erot selostettu alla) -10 600 - Vähentyneet kustannukset lääkkeiden ostoista, -21 400 - Lisääntyneet kustannukset jaettujen hoitotarvikkeiden ostoista, +19 500 - Lisääntyneet kustannukset apuvälineiden ostoista, + 10 000 Lisääntyneet kustannukset muilta osin +26 100 - Lisääntyneet kustannukset sisäisistä vuokrista, +13 600 - Lisääntyneet kustannukset kuluiksi kirjatuista saamisista, +10 000 Yhteensä +27 000 142

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Laajan itseauditoinnin ja henkilöstökoulutuksen jälkeen voitiin eresepti ottaa käyttöön kesäkuussa 2012. Käyttöönoton alussa oli ohjelmisto-ongelmia, mutta tehtyjen parannusten myötä on ereseptien käyttö pikkuhiljaa lisääntynyt. Potilaiden suhtautuminen ereseptiin on ollut pääsääntöisesti myönteistä. earkiston käyttöönoton valmistelutyöt on aloitettu. Kemiönsaarella ei ole tehty päätöstä toimintansa 1.4.2013 aloittavaan Turun yhteispäivystykseen liittymisestä. Päivystys on toistaiseksi iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja arkipyhinä Salossa. Sairaanhoitopiiri hoitaa sairaankuljetukset vuodesta 2013 alkaen. Kemiönsaaren ja TYKS:n välinen apuvälinepalveluja koskeva sopimus astui myös voimaan vuoden 2013 alusta. Kunta huolehtii toistaiseksi hammashuollon järjestämisestä. Vuonna 2012 kokoontunut sisäinen työryhmä totesi, että toiminnan kilpailuttamisessa on myös riskinsä. Hammaslääkäreiden rekrytointi on vaikeaa, jopa vuokrahammaslääkäreiden saatavuus on rajallista. Vuokralääkäreiden saatavuus on sen sijaan ollut hyvä. Lääkärinvastaanottojen toimintaa on kehitetty kohottamalla hoitohenkilökunnan tietotaitoa eri osa-alueilla. Lääkärinvastaanottojen ja neuvoloiden välillä ei ole tapahtunut resurssien siirtoa. Neuvolat hoitavat edelleen aikuisvastaanottotoiminnan. Avohoito Tavoitteeksi asetettu mahdollisuus konsultaatioon kolmen päivän sisällä on edelleen saavutettu lääkärinvastaanotoilla. Akuutisti sairastuneet ovat saaneet välitöntä hoitoa. Lääkäreiden ja hoitajien työnjakoa on kehitetty ja on kehitettävä edelleen. Lääkärinvastaanottojen kolme sairaanhoitajaa ovat kouluttautuneet INRsairaanhoitajiksi ja hoitajilla on edelleen myös muita erityistehtäviä. Ostotyövoiman käytössä on tullut edelleen esille samat asiat kuin aikaisemminkin. Positiivista on, että saadaan mm. lääkäreitä, mutta toiminnan kehittämiseksi tarvitaan sitoutumista. Esim. neuvolatoimintaa ei voi myöskään jakaa monelle eri lääkärille. Neuvoloissa on ollut muutostarpeita palvelujen tarpeen ja työvoiman riittävyyden takia. Axxell Brusabyn opiskelijamäärät ovat olleet koko ajan nousussa ja opiskelijaterveydenhuollon määräykset, jotka koskevat terveystarkastusten järjestämistä, ovat muuttuneet koskemaan lähes kaikkia opiskelijoita. Hiittisten terveydenhoitajan työtä pyritään siirtämään enemmän diabetes- ja aikuisvastaanottoon, yhä kasvavan kysynnän vuoksi. Laajoja terveystarkastuksia ei ole pystytty toteuttamaan kuin pienessä määrin Kemiön kouluterveydenhuollossa. Järjestelyt ovat vastaavasti supistaneet normaalia (avointa) kouluterveydenhoitajan vastaanottoa. Västanfjärdin neuvola suljettiin (konkreettisesti). Lääkärinvastaanotto jatkaa Silverbackenin tiloissa, mutta neuvola- ja aikuisvastaanotto palvelut ovat saatavilla Kemiössä ja Taalintehtaalla. Lääkärinvastaanottojen henkilöstökustannukset ovat pysyneet talousarvion raameissa, paitsi koskien sijaismäärärahoja, missä tapahtui ylitys johtuen pitkäaikaisesta sairauslomasta ja johtuen siitä että vakituisen resurssin tilalle palkattiin pitkäaikainen sijainen. Siivous- ja pesulapaleluiden kohdalla määrärahat ylittyivät johtuen Kemiön lääkärinvastaanoton lattiavahauksesta. Koneiden ja laitteiden kunnossapitoon kului suunniteltua enemmän rahaa mm. johtuen Kemiön instrumenttihuollon huonosta veden laadusta, joka aiheuttaa ongelmia autoklaavissa. Lääkkeisiin kului budjetoitua enemmän rahaa, koska terveyskeskus kustantaa Geva-injektiot, joita annetaan potilaille jotka sairastavat etäpesäkkeistä kilpirauhassyöpää. Käytäntö muuttui vuoden 2012 maaliskuusta alkaen, ja injektiot maksavat 400 euroa/kpl. Myös siedätyshoitopotilaat ovat lisääntyneet, ja allergeenit ovat kalliita. Avohoidon osalta suurin ylitys johtui vuokralääkäreiden käytöstä. Investointeina hankittiin molemmille lääkärinvastaanotoille mm. uudet korvaimut. Taalintehtaan lääkärinvastaanotolle hankittiin ns. ovivalot. 143

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Neuvolatoiminnassa talousarvio ylittyi mm. koskien laboratoriopalveluiden ostoja, henkilöstökoulutuksia (johtuen työnohjauksesta) ja jaettuja hoitotarvikkeita (lisääntyneen kysynnän johdosta). Työterveyshuollon myyntituotot ylittivät talousarvion n. 15 000 eurolla. Edelleen tulee molempien lääkärinvastaanottojen toimintaa kehittää sekä koskien ei-akuuttia että akuuttia hoitoa. Tätä prosessia tukee suunnitellut muutokset puhelinneuvonnassa ja hoidon arvioinnissa. Lisäksi hoitajien työtehtäviä ja vastuualueita pitää kehittää, kuten myös potilasturvallisuutta. Henkilöstöä pitää aktiivisesti informoida uusien lakien ja asetusten tuomista muutoksista, esim. pienryhmätyöskentelyn avulla, tai järjestämällä informaatiotilaisuuksia. Tukipalvelut Laboratorionäytteiden analysointi jatkui kuten aikaisempina vuosina. Osa-aikainen laboratoriohoitaja on toiminut lomasijaisena, osa-aikaa tekevän vakituisen laboratoriohoitajan sijaisena ja auttanut jonojen lyhentämisessä. Osa-aikainen toimi vakinaistetaan vuoden 2013 aikana. Laboratoriot olivat kiinni viisi viikkoa vuorotellen kesällä, mutta kahtena päivänä viikossa otettiin INR-näytteitä ajanvarauksella, jotta potilaat välttyisivät matkoilta toiseen laboratorioon. Vuodeosastoja, vanhainkoteja ja kotihoitoa palveltiin heidän tarpeidensa mukaisesti, ja yhteistyö oli sujuvaa. Fysioterapian loppuvuoden työvoimavajaus aiheutti ostopalvelujen lisäyksen. Ennalta ehkäisevästä toiminnasta piti karsia mm. niska-selkä voimisteluryhmät. Röntgen on pystynyt palvelemaan lähes ilman sulkupäiviä. Toimintaan on tullut lisäksi Holter -tutkimukset, jotka eivät ole radiologisia tutkimuksia, mutta on saatu sovitettua röntgenhoitajan työhön. Laboratoriotoiminnassa ylitettiin hoitotarvikkeisiin varatut määrärahat, johtuen lähinnä kalliista pika-testeistä ja muista reagenssien hankinnoista. Kuntoutuksen osalta tapahtui ylityksiä ostopalveluissa, fysioterapiapalveluja hankittiin äitiyslomasta johtuen ostopalveluina aiempaa enemmän. Apuvälinehankintoihin varatut määrärahat olivat myös riittämättömiä. Röntgen osalta voi todeta että magneettiröntgentutkimusten ostomäärä on lisääntynyt, ja että radiologin palveluja ostettu enemmän kuin budjetoitu. Tämä johtuen siitä, että on siirrytty enemmän säädösten osittamaan suuntaan eli radiologin lausuntoja ostettu enemmän kuin ennen. Lääkärityövoimaa on ollut riittävästi, joten on myös kirjoitettu enemmän lähetteitä. Hammashuolto Hammashuollon käyntejä oli yhteensä 7 976 kpl, eli lähes budjetoidut 8 000 kpl. Käyntejä ja potilaita (2 972 kpl) oli kuitenkin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2011 suuhygienistillä käyntejä 1 006 kpl, vuonna 2012 vain 163 kpl. Hammaslääkärityövoima on jouduttu suurimmaksi osaksi hankkimaan vuokratyövoimana: Yksi vakituinen hammaslääkäri ja pääasiallisesti vuokratyövoimalla vajaa kahden hammaslääkärin työpanos. Myös vuokratyövoiman saannissa oli ongelmia, ja aivan täyttä kolmen hammaslääkärin työpanosta ei saatu. Suuhygienistin toimi ollut täyttämättä 10 kk, vuoden 2012 maaliskuusta lähtien. Haku ei tuottanut tulosta. Hammashoitajan toimia oli budjetoitu 5 kpl, täytettynä 4,5 kpl, sillä yksi hammashoitaja on osaeläkkeellä. Koska suuhygienistin toimi oli täyttämättä lähes koko vuoden, ennalta ehkäisevään ja terveyttä edistävään toimintaan ei ole voitu panostaa suunnitelmien mukaan. Hammashoitajatyövoimaa on kuitenkin pyritty suuntaamaan terveyttä edistävään toimintaan esim. kouluille, päiväkoteihin, lasta odottavien perheiden 144

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri ohjaukseen jne. Työvoiman puute, vaihtuvat työjärjestelyt, tilanteen epävarmuus ja työn ruuhkautuminen ovat olleet vuosien ajan työyhteisöä kuormittavia. Työhyvinvointia on pyritty parantaman työnohjauksella, jota on vetänyt työterveyslaitoksen psykologi. Potilastuloja on kuitenkin 191 937 eur eli hiukan enemmän kuin budjetoidut 185 000 eur. Suurin osa käynneistä, 75 %, on ollut aikuispotilaiden maksullisia käyntejä. Vuokrahenkilöstön kustannukset ovat huomattavasti budjetoitua suuremmat, vuokratyövoimaan käytetty 289 610 euroa. Vakituiseen työvoimaan oli budjetoitu henkilöstökustannuksia 192 100 euroa ja toimenpidepalkkioihin 44 000 euroa. Tästä käytettiin 66 037 euroa ja 14 289 euroa. Kustannukset per käynti ovat nousseet. Kokonaisuudessaan hammashoito on pysynyt budjetissa. Toiminta on kuitenkin ajoittain ruuhkautunut ja kaikkea tarvittavaa hoitoa ei ole pystytty tarjoamaan. Lasten ja koululaisten asetuksen mukaiset tarkastukset ja hoidot on järjestetty. Kiireellinen hoito on pystytty järjestämään, samoin kiireetön hoito hoitotakuun vaatimissa aikarajoissa. Vuodeosastot Hoitovuorokausien määrä oli vuodeosastoilla hieman suurempi vuonna 2012 (15 271 kpl) kuin vuonna 2011 (15 018 kpl). Käyttöaste nousi vuoden 2011 82,3 prosentista 87,2 prosenttiin vuonna 2012. Polikliinisten, puolikkaiden, hoitovuorokausien määrä pieneni 59 vuorokaudesta (vuonna 2011) 40 vuorokauteen vuonna 2012. Taalintehtaan vuodeosastolla oli intervallihoitopotilaiden hoitovuorokausien määrä 1 234 kpl yhteenlaskettujen 7 125 hoitovuorokausien määrästä. Potilaspaikkojen määrä muutettiin kesällä 11 viikon ajan huonon sijaistilanteen vuoksi 20+24 paikaksi, sekä lisäksi muutaman viikon ajan heinäkuussa 17+20 paikaksi. Pätevien sairaanhoitajien kesälomansijaisten rekrytointi on ollut miltei mahdotonta, mikä on tehnyt toiminnan järjestämisen vaikeaksi ja se on vaatinut henkilökunnalta valtavaa joustoa kesän aikana. Tulevaisuuden varalle tähän ongelmaan täytyy löytää toimiva ratkaisu. Suuri osa fysioterapeuttien työajasta on kulunut potilaiden kodeissa tehtävien muutostöiden suunnitteluun ja vuodeosastoilta kotiutuvien potilaiden apuvälineiden sovittamiseen. Fysioterapeutin sijaisen palkkaaminen koko kesäksi vähensi fysioterapeuttien työtaakkaa. Fysioterapeuttiresursseja on vuoden 2013 alusta osastoilla yhteensä 100 prosenttia. Vuodeosastot ovat vuoden aikana jatkaneet potilasturvallisuuden kehittämistyötä potilastyössä esiintyvien vaarallisten tilanteiden estämiseksi. Vuodeosastojen perushoitajat ja lähihoitajat ovat käyneet nettipohjaisen lääkeaineiden käsittelyä koskevan koulutuksen. Koko henkilökunnalle järjestettiin sammutus- ja ergonomiaharjoituksia. Taalintehtaan vuodeosasto on osallistunut projektiin O.T.E. elämästä (kuntoutuksen merkitys hoidossa) yhteistyössä ammattikorkeakoulu Novian kanssa. Projektiin, jossa osallisina ovat henkilökunta, potilaat ja omaiset. Taalintehtaan vuodeosasto järjesti yhteistyössä Kemiönsaaren sydänyhdistyksen kanssa onnistuneen sydänpäivä -tapahtuman, jossa oli järjestettyä ohjelmaa ja jaettiin tietoa potilaille, omaisille sekä muulle yleisölle. Vuodeosastot pysyivät talousarvion kehyksissä. Tulot olivat runsaat 121 000 euroa arvioitua suuremmat. Tästä summasta runsaat 75 000 euroa oli tuloa ulkokuntalaisen potilaan hoidosta. Hoitovapaa- ja lomasijaisten puutteen vuoksi on henkilöstökustannuksiin tullut säästöjä. Lääkekulut alitettiin reilulla 26 000 eurolla. Kemiön vuodeosastolla sisäisen ruokapalvelun kulut ylittyivät reilulla 6 000 eurolla, koska ruoka kuljetetaan Almakodista syksystä lähtien arkisin taksilla. Kokonaisuudessaan vuodeosastojen sisäinen ruokapalvelu alitti budjetin reilulla 4 145

800 eurolla. Potilaskuljetukset ylittyivät reilulla 6 000 eurolla. Yhtenä syynä ylitykseen on yhden potilaan kuljetukset dialyysiin Salon sairaalaan kolme kertaa viikossa 16 viikon ajan. Investointimäärärahalla on hankittu kaksi sänkyä, yksi jalkaprässi ja yksi potilaiden nostolaite. Taalintehtaan vuodeosasto on vastaanottanut Dragsfjärdin Lionseilta lahjoituksena restoraattorin (pienen kuntopyörän pyörätuolia käyttäville potilaille). 146

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TOIMINTA Erikoissairaanhoito ostetaan pääasiallisesti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kuntayhtymältä. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on järjestää alueensa erikoissairaanhoito. Sairaanhoitopiiri tuottaa väestön tarpeisiin perustuvia erikoissairaanhoidon palveluja, jotka täydentävät terveyskeskusten perussairaanhoidon palveluja. vastaa terveyskeskusten laboratorio- ja röntgenpalvelujen ja muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisestä ja laadun valvonnasta. huolehtii tehtäväalueensa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta yhteistyössä terveyskeskusten kanssa. Vuodesta 2008 lähtien kunta on ostanut osan lastenpsykiatrisista erikoissairaanhoitopalveluista yksityiseltä palveluntuottajalta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2012 2014 Sairaanhoitopiirit ovat muuttuneet ja lisää muutoksia on odotettavissa. Eräät sairaanhoitopiirit tuottavat osan palveluista yhteisin organisaatioin ja ostaen naapureiltaan. Omavaraisuus on vähentynyt. Palveluja on organisoitu liikelaitoksiin ja osakeyhtiöihin. Osa näistä palvelee kahta tai useampaa sairaanhoitopiiriä. Tulevaisuudessa erikoissairaanhoidon palveluja organisoidaan tähänastista enemmän yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden eli ns. miljoonapiirin pohjalta. Näiden myötä väestömäärä on riittävä myös lääkäri- ja erikoislääkärikoulutuksen tarpeisiin. Perussairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon hallinnollisia esteitä madalletaan ja poistetaan. Tietoverkot, etäkonsultaatiot, yhteiset arkistot ja liikkuvat palvelut mahdollistavat uusia konsepteja tulevaisuudessa. Kunnan ja sairaanhoitopiirin rajat muodostavat vastedes nykyistä pienemmän esteen asiakkaiden palvelujen käytölle. 1.1.2013 alkaen tulee Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri hoitamaan kiireellisen hoidon, eli vuosi 2012 on viimeinen vuosi, jolloin kunta vastaa kiireellisen hoidon järjestämisestä toisin sanoen kunnan sairaankuljetustoiminnasta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri suunnittelee yhteispäivystyksen aloittamista TYKSissä vuonna 2013, tästä johtuen tulee alueemme päivystystoiminta keskittymään TYKSiin. TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Kunnan osalta erikoissairaanhoidon kustannusten nousu on pidettävä kohtuullisena siten, että perusterveydenhuolto hoitaa oman osuutensa terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta tyydyttävällä tavalla. Potilaille annetaan oikeanlaista hoitoa oikealla hoitotasolla. Kunta osallistuu aktiivisesti mahdollista päivystysyhteistyötä koskevaan keskusteluun, kuten myös keskusteluihin jotka liittyvät yhteistyöhön terveyskeskuksen eri tukipalveluiden osalta ja myös liittyen tietotekniikkaan. 147

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Erikoissairaanhoito koostuu kokonaisuudessaan palveluiden ostoista. Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa näiden palvelujen käyttöön ovat rajalliset. Potilaiden kotiuttamisen viivästymistä koskevaa sakkomaksua ei juuri koskaan makseta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä vuonna 2012 ostettujen erikoissairaanhoidon palvelujen kustannukset ovat olleet budjetoitua pienemmät. Yksityisen erikoissairaanhoidon kustannukset ovat sen sijaan olleet budjetoitua suuremmat. Kokonaisuudessaan erikoissairaanhoidon budjetti ylittyi 55 500 eurolla. Kunnat odottavat valtion tekevän terveydenhuollon järjestämistä koskevat suuntaviivat. 148

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Ei erikoissairaanhoidon sakkomaksuja. Saavutettava taso / seuranta Potilaita voidaan vastaanottaa erikoissairaanhoidosta niin, ettei sakkomaksuja synny. Seuranta 31.12.2012 Sakkomaksuja ei ole syntynyt. AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Avohoitokäynnit (VSSHP) 11 698 11 963 11 530 11 530 12 006 Hoitojaksojen määrä (VSSHP) 1 307 1 324 1 216 1 216 1 281 Mittarit TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Nettokustannus, /asukas 1 073 *) 1 049 1 216 1 216 1 100 149

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri ERIKOISSAIRAANHOITO BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut -190 391-200 709-196 300-196 300-181 822 Palvelujen ostot -7 521 106-7 319 857-7 528 000-7 528 000-7 589 720 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset -6 745-7 768-8 000-8 000-6 670 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT -7 718 242-7 528 334-7 732 300-7 732 300-7 778 212 TOIMINTAKATE -7 718 242-7 528 334-7 732 300-7 732 300-7 778 212 POIKKEAMAT TA12 TP12: 150

15.5 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Ympäristö- ja tekniikka toimintakate yksiköttäin (ilman sisäisen vuokran pääomavuokraa) 35 % 10 % 43 % YjaT hallinto Valvontayksikkö Kiinteistöyksikkö 8 % Yhdyskuntatekniikka Kaavoitus 4 % Ympäristö- ja tekniikkaosasto Kustannuslaji prosentissa Henkilöstökulut 2 % 4 % 2 % Ostopalvelut 25 % 36 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 31 % Vuokrat Muut toimintakulut 151

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Poislukien Kemiönsaaren vesiliikelaitos TP 2011 Alkuper. TA 2012 TA - muutos TA 2012 TP 2012 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 3 474 350 3 871 945 0 3 871 945 3 571 990 92,25 % Maksutuotot 320 760 262 700 0 262 700 292 697 111,42 % Tuet ja avustukset 90 966 37 000 0 37 000 50 061 135,30 % Vuokratuotot 3 371 587 3 525 295 0 3 525 295 3 515 528 99,72 % Muut toimintatuotot 176 745 126 705 0 126 705 117 597 92,81 % TOIMINTATUOTOT 7 434 408 7 823 645 0 7 823 645 7 547 873 96,48 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 26 307-100,00 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 2 348 438 2 507 445 0 2 507 445 2 345 057 93,52 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut 606 304 619 629 0 619 629 640 821 103,42 % Muut henkilöstösivukulut 132 164 157 919 0 157 919 134 159 84,95 % Henkilöstösivukulut 738 468 777 548 0 777 548 774 980 99,67 % Henkilöstökulut 3 086 906 3 284 993 0 3 284 993 3 120 037 94,98 % Palvelujen ostot 2 609 219 2 680 952 0 2 680 952 2 661 081 99,26 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 089 401 2 086 397 0 2 086 397 2 104 988 100,89 % Avustukset 205 339 183 000 0 183 000 167 037 91,28 % Vuokrakulut 187 669 340 725 0 340 725 335 111 98,35 % Muut toimintakulut 122 017 40 400 0 40 400 143 665 355,61 % TOIMINTAKULUT 8 300 550 8 616 467 0 8 616 467 8 531 919 99,02 % TOMINTAKATE -791 650-792 822 0-792 822-957 738 120,80 % SUUNNITELMAPOISTOT -1 416 706-1 470 002 0-1 470 002-1 338 646 91,06 % TILIKAUDEN TULOS -2 208 356-2 262 824 0-2 262 824-2 296 384 101,48 % 152

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien TP 2011 Alkuper. TA 2012 TA - muutos TA 2012 TP 2012 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 4 972 391 5 885 622 0 5 885 622 5 747 244 97,65 % Maksutuotot 320 760 262 700 0 262 700 292 697 111,42 % Tuet ja avustukset 90 966 37 000 0 37 000 50 061 135,30 % Vuokratuotot 3 371 587 3 525 295 0 3 525 295 3 515 528 99,72 % Muut toimintatuotot 481 122 565 632 0 565 632 462 288 81,73 % TOIMINTATUOTOT 9 236 826 10 276 249 0 10 276 249 10 067 817 97,97 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 26 307-100,00 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 2 348 438 2 507 445 0 2 507 445 2 345 057 93,52 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut 606 304 619 629 0 619 629 640 821 103,42 % Muut henkilöstösivukulut 132 164 157 919 0 157 919 134 159 84,95 % Henkilöstösivukulut 738 468 777 548 0 777 548 774 980 188,37 % Henkilöstökulut 3 086 906 3 284 993 0 3 284 993 3 120 037 281,90 % Palvelujen ostot 3 406 421 3 685 555 0 3 685 555 3 536 742 95,96 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 433 746 2 449 197 0 2 449 197 2 418 863 98,76 % Avustukset 205 339 183 000 0 183 000 167 037 91,28 % Vuokrakulut 187 669 340 725 0 340 725 335 111 98,35 % Muut toimintakulut 133 540 45 400 0 45 400 158 073 348,18 % TOIMINTAKULUT 9 453 620 9 988 870 0 9 988 870 9 735 863 97,47 % TOMINTAKATE -142 300 287 379 0 287 379 358 262 124,67 % SUUNNITELMAPOISTOT -2 093 548-2 178 000 0-2 178 000-2 045 578 93,92 % TILIKAUDEN TULOS -2 235 849-1 890 621 0-1 890 621-1 687 316 89,25 % 153

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Ympäristö ja tekniikka, hallinto Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja TOIMINTA Ympäristö- ja tekniikkahallinto vastaa teknisen lautakunnan päätösten valmistelusta ja pöytäkirjanpidosta. Lisäksi kuuluu osaston henkilöstön vastuu, talousarvio ja tilinpäätös. YjT hallinto hoitaa myös edunvalvonnan koskien kaikkia kunnan liikennekysymyksiä, jätteenkäsittelyä, tonttien myyntiä ja vuokrausta. Tonttituotanto, kiinteistöjen investointien ja myynnin kokonaisvastuu sekä strateginen suunnittelu kokonaisuudessaan ovat huomattavia osia työtehtävistä. Lisäksi YjT hallinto toimii yhteyselimenä ympäristöterveydenhuollolle, eläinlääkärihoidolle jota hoitaa yhteistyöalue jossa Loimaa toimii isäntäkuntana sekä palo- ja pelastustoimelle jossa Turun kaupunki on isäntäkunta. Tekninen johtaja toimii lisäksi koordinoijana valmiusasioissa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2012 2014 Uusi jätelaki joka astuu voimaan 1.5.2012, tulee merkitsemään muutoksia koskien kuntaa jäteviranomaisena. Päätösvalta tulee siirtymään yhteiselle elimelle, todennäköisesti yhteistyöalueella, jossa jokin Rouskis Oy:n neljästä omistajakunnasta tulee olemaan yhteisen jätelautakunnan isäntäkunta. Nyt voimassa olevan hallintosäännön mukaan tekninen lautakunta on jäteasioiden viranomainen. Jossain vaiheessa kauden 1.5.2012 1.1.2013 aikana yhteistyöalue perustetaan ja viranomaistehtävät siirtyvät uudelle perustetulle elimelle. Päätökset jätetaksasta, jätteenkäsittelymääräyksistä, jätekuljetusjärjestelmästä, jätteenkäsittelymaksujen veloitus sekä erilaiset jätepalveluun kuuluvat tarkistukset ja poikkeukset, ovat esimerkkejä siirrettävistä päätöksistä. Kemiönsaaren kunta on tarjoutunut toimimaan isäntäkuntana. Uuden elimen järjestelytyö on aloitettu. Lautta- ja yhteisalusliikennettä kilpailutetaan tällä hetkellä alueellisesti ja kunnan alueella. Yhteistyö toisaalta Varsinais- Suomen ELY-keskuksen (ELY) ja toisaalta saaristolaisten ja kunnan kanssa ei aina ole sujunut hyvin. Myös kilpailutusprosessi on ollut ratkaisua odottavan valituksen aihe. Tämä merkitsee tehokasta edunvalvontatehtävää kunnan taholta, jotta liikenteen käyttäjien, saaristoasukkaiden ja kävijöiden, edut saadaan tyydytettyä. Samalla on kuitenkin mainittava, että Kemiönsaaren alueella on viime vuosina tehty huomattavia valtiollisia panostuksia saariston yhteysalueella. Mainittakoon Lövön silta ja Högsåran lautan valtiollistaminen. Joukkoliikenteessä on tehty muutosprosessi, joka koskee sekä seutulippua että joukkoliikenteen ylläpitotapaa. Toistaiseksi prosessi on kesken ja todennäköisesti tuloksena tulee olemaan alentunut valtion tukitaso sekä seutulippujärjestelmälle että tuetulle joukkoliikenteelle. Ilmasto- ja ympäristökeskustelua tullaan tehostamaan edelleen kansallisen tavoitetason käyttöönoton mukaan. Tämä merkitsee vastaisuudessa, että kuntien yleensä ja meidänkin kunnan on otettava huomioon yhä tiukempia energiaympäristö- ja ilmastosääntöjä, siis tulevia investointeja uusista ohjeista ja säännöistä johtuen. Ympäristöterveydenhuolto- ja eläinlääkärihoito on vihdoin saamassa yhteistyöaluetta perustettaessa tavoitellun laajuuden ja hallintokannan. Tämä merkitsee että kunnan osuus kustannuksista vakiintuu aloitusvuotta 2009 korkeammalle tasolle. 154

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Ympäristö ja tekniikka, hallinto Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Maa- ja asuinpoliittinen ohjelma saatetaan päätökseen ja ohjelmaa ryhdytään käyttämään. Ohjelma tulee tuomaan mukanaan kunnallisia panostuksia ja pitkään tähtääviä strategisia tavoitteita, jotka vaativat huomiota ja määrätietoista työtä ohjelman tavoitteiden ylläpitämiseksi ja toteuttamiseksi. Kunnallisten kiinteistöjen jatkuvalle myynnille annetaan ensisijaisuus. Samalla aloitetaan strateginen ohjelmaprosessi joka kattaa koko kunnan kiinteistömassan, kiinteistöomistuspolitiikan, vuokrauksen sisäisesti ja ulkoisesti, myynnin ja investointipolitiikan sekä tilankäytön optimoinnin. Prosessia koordinoi kiinteistöyksikkö. Edunvalvontaa liikenne/liikenneyhteyskysymyksissä tulee tehostaa. Jätteenkäsittelyn alueellinen kehitys tulee vaatimaan reiluja henkilöstön ja luottamushenkilöiden panoksen. Kunnallisen viranomaistoiminnan kustannukset tulevat alueellistamisen myötä sisältymään jätemaksuihin. Kunnallisesti järjestettyä sakokaivojen ja umpisäiliöiden lietteen keräystä organisoidaan vuoden 2012 aikana ja toiminta aloitetaan 2013. Tämäkin on uuden jätelain seuraus. Ympäristötavoitteiden soveltaminen jatkuu kunnassa. Kunnallisten rakennusten energiavalvontaa tehostetaan ja suurta huomiota kiinnitetään uusien ympäristöystävällisten lämmitystapojen ja energian säästötoimenpiteiden aikaansaamiseksi. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Saavutettava taso/seuranta Ohjelmaa EKO-LOOGISESTI sovelletaan. Osastolla päätetään ympäristötavoitteista jotka kuvataan EKO-LOOGISESTI ohjelmassa Neuvontaa ja tukea muille hallinnoille ja toiminnoille. Kaikilla osastoilla on ympäristötavoitteita joita voi mitata ja seurata vuoden aikana. Seuranta 31.12.2012: Osastoilla on ympäristötavoitteita ja tarvittaessa on neuvontaa ja tukea annettu. Päätös ympäristövaikutteisten päästöjen vähennystasosta tehdään vuoden 2012 aikana. Seuranta 31.12.2012: Tekninen lautakunta on tehnyt päätöksen vähennystasosta. Ympäristövaikutteiset päästöt vähentyvät 25% vuoteen 2020 mennessä. Vuosittainen vähennys asukasta kohden on 3%. Tavoitteen on että 2020 asukkaiden C02 ekvivalentit ovat alle 6 tonnia per vuosi. Vastuu: Kunta, energiaprojekti. Keinot: Vuosittainen seuranta kunnan toimintakertomuksessa. Kunnan tarpeen kattava autojen hankinta, jossa kiinnitetään erityisesti huomiota ympäristösoveltuvuudeltaan parhaaseen polttoaineeseen. 155

YjT hallinto koordinoi. Seuranta 31.12.2012: Tavoite on osittain saavutettu, ympäristö- ja tekniikkaosaston autot ovat hankkimatta. Parasta ympäristölle soveltuvaa polttoainetta käytetään. Organisoida kunnallisesti järjestetty sakokaivojen ja umpisäiliöiden lietteen keräys. Seuranta 31.12.2012: Vuoden aikana organisoitiin lietteen keräys ja järjestelmä otettiin käyttöön 1.1.2013 alkaen. Liikenneratkaisujen, aikataulujen, saaristoja joukkoliikenteen valtiollisten ratkaisujen valvonta. Aktiivista keskustelua käyttäjien ja liikennöitsijöiden kanssa. Seuranta 31.12.2012: Osasto on ollut aktiivinen Kasnäsin ja Långnäsin välisen saaristoliikenteen sekä uuden yhteysaluksen hankinnan valvonnassa. Sama koskee keskustelua lauttojen etuajooikeudesta Osallistua jätteenkäsittelyn viranomaispäätösten yhteistyöalueen organisointiin. Aktivinen lobbaus jotta Kemiönsaaren hyvä jätteenkäsittelyjärjestelmä ja päätöskulttuuri siirtyy alueelliselle elimelle. Seuranta 31.12.2012: Osasto on aktiivisesti osallistunut uuden jäte- palvelulautakunnan sekä Rouskis-yhteistyöryhmän kautta. 156

AVAINLUVUT Suoritukset TP 2010 TP2011 TA 2012 Muutettu TA 2012 TP 2012 Teknisen lautakunnan kokoukset 12 11 11 11 13 Käsitellyt pykälät 238 250 250 250 267 Teknisen johtajan päätökset 106 120 120 120 70 Edunvalvontatehtävät 22 25 25 25 19 Myydyt tai vuokratut tontit 14 10 12 15 9 Muut kauppakirjat, asunot, alueet 6 10 10 10 9 Jätteenkäsittelypäätös 137 70 30 30 25 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 2010 TP2011 TA 2012 Muutettu TA 2012 TP 2012 Tekninen johtaja 1 1 1 1 1 Toimistosihteeri 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA HALLINTO BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT 516 848 201 184 350 000 350 000 142 344 Henkilöstökulut -154 633-181 440-194 014-194 014-186 715 Palvelujen ostot -743 561-806 731-807 571-807 571-738 360 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 837-2 445-5 000-5 000-5 379 Avustukset -1 000 Muut toimintakulut -37 789-66 102-52 282-52 282-153 959 TOIMINTAKULUT -938 820-1 056 718-1 058 867-1 058 867-1 085 413 TOIMINTAKATE -421 972-855 534-708 867-708 867-943 069 POIKKEAMAT TA12 TP12: Verrattuna muutettuun talousarvioon seuraavat suuret poikkeamat: - Tulot (poikkeama koskee kokonaisuudessaan tontti- ja kiinteistömyyntiä) - 182 600 - Ostetut palvelut (ympäristö- ja eläinlääkäripalvelut -42 000) - 69 000 - Myyntitappiot (käyttöomaisuus = rakennetut kiinteistöt, -98 200) - 101 700 157

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Ympäristö ja tekniikka, hallinto Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Ympäristö- ja tekniikka hallinto käsittelee teknisen lautakunnan valmistelu- ja toimeenpanoasiat sekä osaston henkilöstöasiat. Myös tonttien ja kiinteistöjen myynti, kiinteistöjen osto ja maapolitiikka sekä liikenne-, jäte-, palo-, pelastus- ja ympäristöterveysasioiden edunvalvonta kuuluvat hallinnolle. Kesäkuusta 2012 alkaen jätehuollon viranomaistehtävät siirrettiin alueelliselle jätehuoltolautakunnalle Salossa. Tämä aiheutti huomattavasti lisätöitä ennen siirtoa ja siirron aikana, mutta siirtymän jälkeen työaikaa on voitu käyttää muihin tehtäviin. Talousarvio koskien kiinteistömyyntiä, joka on bruttobudjetoitu, muutettiin valtuuston toimesta 12.12.2012. Kiinteistö- ja tonttimyynti on kovin riippuvainen yleisestä tulevaisuudenuskosta ja yhteiskunnan taloudellisesta aktiivisuudesta. Taloudellisen kehityksen odottava tilanne näkyy myös Kemiönsaaren tontti- ja kiinteistönmyynnissä. Toki kunta on kuluvan vuoden aikana onnistunut myymään neljä entistä koulurakennusta, osan näistä kuitenkin tuntuvalla tappiolla. Tonttimyynti on edistynyt, mutta ei tavoitteiden mukaisesti. Syy siihen on uuden, myyvän asuntoalueen puuttuminen, mikä sinänsä kasvattaa kysyntää. Kunta onnistui myös ostamaan Taalintehtaalla sijaitsevan Stallscafét-kiinteistön, mitä oli kauan toivottu. On ilo todeta, että keskustelu tarpeettomien kiinteistöjen myynnistä ei enää ole niin tunnelatautunut. Tämä asia on luonut luottamusta käytännön, kiinteistöjen myynnin eteen tehtävälle työlle, sekä kuluneena vuonna että myös tulevaisuutta ajatellen. Tämä on erittäin tärkeä kysymys kunnalle myös kokonaistaloudellisesti. Tulevaisuus näyttää hieman valoisammalta. Kunnan rakennettuja, myynnissä olevia kiinteistöjä kohtaan löytyy merkittävää kiinnostusta. Huomattavasti alempi maksuosuus ympäristöterveydenhuolto- ja eläinlääkäripalveluista vuonna 2012 johtuu vähemmästä palvelujen käytöstä. Luultavasti kyseessä on kuitenkin vain hetkellinen palvelujen kysynnän väheneminen. Yleinen kommentti koskien koko osaston tilinpäätöstä, sisältäen myös Kemiönsaaren Veden Valtuusto muutti 12.12.2012 ympäristö- ja tekniikkaosaston budjettia siltä osin, joka koski voittoa/tappiota kiinteistömyynnissä, jossa sovelletaan bruttobudjetointia. - Tonttimyynnin tulobudjettia vähennettiin 25 000 - Käyttöomaisuuden myynnin tulobudjetin ja myyntitappioiden muutos - 132 000 - Osaston yhteenlaskettu uudelleen järjestetty talousarviomuutos 157 000 - Tontin vuokraus lasketaan toteutuneeksi taloudelliseksi tavoitteeksi. Vuoden 2012 vuokrattiin 75 000 euron arvoinen tontti. Nämä muutokset eivät ole huomioitu vuoden 2012 budjetissa. Budjettimuutos voidaan lähinnä nähdä teknisenä, koska määrärahojen sitovuus bruttobudjetoinnissa sidotaan sen sellaisena valtuustoon päätökseen. Ympäristö- ja tekniikkaosaston tilinpäätös pysyy kokonaisuudessaan osaston budjettikehyksessä koska Kemiönsaaren Veden tilinpäätös osoittaa ylijäämä. 158

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Valvontayksikkö Vastuuhenkilö: Valvontapäällikkö TOIMINTA Valvontayksikkö vastaa rakennus- ja ympäristövalvontalautakunnan päätösten valmistelusta, pöytäkirjanpidosta ja päätösten täytäntöönpanosta. Vastuualue koskee niitä tehtäviä jotka kuuluvat kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä asiat jotka koskevat maa-aineslakia, sekä hoitaa niihin kuuluvat lupa- ja valvontaasiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2012 2014 Jatkuva tekninen kehitys ja yleiset vaatimukset sekä voimassaolevan lainsäädännön seuranta vaatii jatkuvaa seurantaa ja asettaa suuria vaatimuksia valvontayksikölle. Esimerkkinä voidaan mainita tiukentuvat energiamääräykset ja jätevesien käsittely. Rakentamisen määrän arvioidaan pysyvän muuttumattomana n. 400 lupaa/vuosi. Kiinteistönomistajien tullee puhdistaa jätevetensä jätevesiasetuksen mukaisesti ennen vuoden 2015 loppua. Koska useimmat kiinteistöt joita ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen jätevesiverkostoon eivät täytä asetuksen vaatimuksia, tulee tämä vaikuttamaan valvontayksikön työmäärään. TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Valvontayksikön henkilökunta erikoistuu jatkuvasti seuraamalla valvontayksikön vastuulla olevien osa-alueiden kehitystä ja lainsäädäntöä. Yksikkö kehittää työmenetelmiä jotka helpottavat tekemään työrutiinit tehokkaammin. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Ympäristönsuojelumääräykset otetaan käyttöön Panostaa henkilöstön kehittämiseen Saavutettava taso / seuranta Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan Seuranta 31.12.2012 Ympäristönsuojelumääräyksiä on sovellettu päätöksissä Vähintään yksi koulutustilaisuus vuodessa/työntekijä Vuosittain käydään henkilökunnan kanssa kehittämiskeskusteluja Seuranta 31.12.2012 Henkilökunta on osallistunut koulutustilaisuuksiin Kehittämiskeskusteluja on käyty henkilökunnan kanssa 159

AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 MUUT TA TA 12 12 TP 12 Rakennusvalvonta Rakennuslupia, toimenpidelupia ja Ilmoituksia 370 333 400 400 372 Tehdyt katselmukset 461 496 500 500 554 Ympäristönsuojelu Annetut lausunnot ja Virkamiespäätökset 135 102 200 200 147 Tehdyt katselmukset 23 85 45 45 60 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TA 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Valvontapäällikkö 1 1 1 1 1 Rakennustarkastaja 2 2 2 2 2 Johtava ympäristösihteeri 1 1 1 1 0,8 Ympäristötarkastaja 1 1 1 1 1 Toimistosihteeri 1 1 1 1 1 Tekninen avustaja 1 1 1 1 160

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Valvontayksikkö Vastuuhenkilö: Valvontapäällikkö VALVONTAYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT 242 259 195 242 206 750 206 750 202 641 Henkilöstökulut -328 851-307 212-356 831-356 831-336 882 Palvelujen ostot -39 014-47 276-61 100-61 100-43 937 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 445-4 615-7 800-7 800-3 169 Avustukset Muut toimintakulut -975-1 323-1 114 TOIMINTAKULUT -372 285-360 426-425 731-425 731-385 102 TOIMINTAKATE -130 026-165 184-218 981-218 981-182 461 POIKKEAMAT TA12 TP12: Lähinnä johtuen siitä, että johtava ympäristösihteeri on ollut osittaisella vanhempainvapaalla ja kokouspalkkioita on maksettu vähemmän toimintavuoden aikana, ovat säästöt henkilöstökuluissa olleet 20 000. Valvontayksikkö on käyttänyt 17 000 budjetoitua vähemmän ostopalveluja. YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuosi ei tuonut tullessaan suurempia muutoksia. Säännökset ympäristönhoidossa ja rakennusvalvonnassa kiristyvät jatkuvasti minkä johtaa henkilökunnan jatkuviin koulutustarpeisiin. Esimerkkinä voidaan mainita tiukentuneet energiamääräykset. 161

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö TOIMINTA Kiinteistöyksikön toiminta koostuu kahdesta päätoiminnasta; kiinteistöt sekä ruokahuolto- ja siivoustoimi. Kiinteistöjen osalta kiinteistöyksikkö hallinnoi, ylläpitää ja vuokraa kunnan rakennuskiinteistöjä. Vuokraus tapahtuu pääasiassa sisäisille asiakkaille, eri osastojen yksiköille, mutta asuntoja sekä liike- ja talousrakennuksia myös ulkoisille asiakkaille. Ruokahuolto- ja siivoustoimi hoitaa siivouksen kunnan omistamissa kiinteistöissä joissa harjoitetaan kunnallista toimintaa, paitsi peruspalveluosaston hoitoa tuottavissa yksiköissä. Siivous hoidetaan noin 22 kiinteistössä. Ruokahuolto- ja siivoustoimi vastaa myös ruoan valmistuksesta kunnan vanhuksille, koululaisille, päiväkotilapsille sekä osittain myös lapsille perhepäivähoidossa. Toimella on toimintaa kahdeksassa valmistuskeittiössä ja neljässä jakelukeittiössä. Ruokaa valmistetaan kolmelle ryhmäperhepäiväkodille ja kahdelle vuodeosastolle. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2011 2013 Energiakysymykset, hyvä sisäilmasto sekä homevaurioiden korjaaminen ovat asioita, jotka vieläkin ovat asialistalla koskien kiinteistöjä. Energiatehokkaita ratkaisuja sekä uusiutuvia energiamuotoja kehitetään koko ajan ja niitä käytetään mahdollisuuksien mukaan uudisrakentamisessa ja korjauksissa. Maan suurin yksittäinen varallisuus, rakennettu kiinteistömassalla, on erittäin suuri korjausvelka ja isoja toimenpiteitä tarvitaan tämän velan pienentämiseksi. Korjausrakentaminen on jatkuvasti kasvava ala ja korjausrakentamisen tavat kehittyvät jatkuvasti. Suunnittelulle ja toteutuksella asetetaan koko ajan suurempia vaatimuksia koska nykyään tiedetään, että aiemmissa korjauksissa on osittain tehty vakavia virheitä. Ruokahuollon osalta yhteiskunnassa keskustellaan yhä vilkkaammin siitä, mitä me syömme. Se, että syömme vain tullaksemme täyteen, kuuluu menneisyyteen ja myös ilmaisu ravinteikas ruoka tuntuu vanhanaikaiselta. Tänä päivänä on kysymys puhtaasta, käsittelemättömästä ravinteikkaasta ruoasta koska keittiössämme tarjottava ruoka osittain vaikuttaa asiakkaidemme hyvinvointiin ja terveyteen. Siivousalalla kehitys tapahtuu nopeassa tahdissa. Ekologisuus, ergonomia ja tehokkuus ovat siivoustoimen iskusanoja. TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 Tulevina vuosina ajatuksena on keskittyä suuremmassa määrin kunnalle keskeisten kiinteistöjen hoitoon ja ylläpitoon ja jatkaa oman toiminnan kannalta tarpeettomien rakennusten myyntiä. Selvitys mahdollisuudesta yhden tai useamman ns. ESCO-projektin toteuttamiseksi on tehtävä suunnitelmakauden aikana. Työkalun ja strategian saamiseksi kiinteistöjen osalta on laadittava toimenpideohjelma kiinteistöille. Ohjelman tulee mm. ottaa kantaa kiinteistönhoidon tasoon, mitkä kiinteistöt jäävät kunnan omistukseen, mitkä myydään ja mitkä vuokrataan ulkoa, miten voidaan optimoida tilankäyttöä sekä mitkä toimenpiteet suoritetaan kiinteistöille ja millä aikataululla. Sisäisen vuokran kehittäminen jatkuu, niin että eri osastot maksavat myös korko-osuuden. Korko-osuuden käyttöön ottamisen jälkeen kaikki kustannukset osastojen käytössä olevista tiloista siirretään niille itselleen. Kehitys aiheuttaa sen että osastot tarkemmin miettivät mitä tiloja ne todella tarvitsevat. Kuntoarvioita tehdään osalle kiinteistömassasta jatkona vuoden 2011 aikana tehdyille arvioille. Ruokahuolto- ja siivoustoimen koko henkilökunta tekee työtä sen eteen, että löydettäisiin uusia ratkaisuja ja ideoita, jotka johtavat niin asiakkaiden kuin oman henkilökunnan parempaan hyvinvointiin. 162

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Kiinteistöt Kiinteistöjen ylläpitoa suunnitellaan tarkemmin Saavutettava taso / seuranta Hankittu kiinteistötietopalvelujen ohjelmisto otetaan kokonaisuudessaan käyttöön. Ohjelma sisältää perustietoa kiinteistöistä sekä toimii työkaluna kiinteistöjen ylläpitoa suunniteltaessa. Seuranta 31.12.2012 Ohjelma on suurelta osin otettu käyttöön. On kuitenkin vielä osia jotka otetaan käyttöön myöhemmin, kun kaikki jotka käyttävät ohjelmaa hallitsevat sitä paremmin kuin nyt. Työmäärä jaetaan kiinteistönhoitajien kesken tasaisemmin Vuoden aikana tehdään kartoitus nykytilanteesta sekä mahdollisia uusia jakoja. Henkilökunta tekee vuoden lopussa arvioinnin. Seuranta 31.12.2012 Kiinteistönhoitajille on vuoden aikana jaettu kiinteistöjä joista heillä on päävastuu. Mitään varsinaista arviointia ei ole tehty. Ruokahuolto- ja siivoustoimi Keittiössä raaka-aineista valmistettavien Henkilökunta tekee vuoden lopussa arvionnin. ruoka-lajien lukumäärän lisääminen. Seuranta 31.12.2012 Noin 32 ruoka-lajia 40:stä valmistetaan kokonaisuudessaan omissa keittiöissämme. Kemiönsaaren kunta sirtyy mahdollisuuksien mukaan paikallisiin elintarvikkeisiin ja raaka-aineisiin. Kunta pyrkii myös telekmään tuottajien kanssa viljelysopimukset tarvikkeista. Käyttää mahdollisimman vähän lisäaineita Henkilökunta tekee vuoden lopussa arvioinnin. sisältäviä elintarvikkeita Seuranta 31.12.2012 Suuressa osassa elintarvikkeita on pienin mahdollinen määrä lisäaineita. Tämän asian eteen jatketaan töitä. 163

Työmäärä jaetaan ruokahuollon henkilö- Vuoden aikana suoritetaan keittiömitoitus. kunnan kesken tasaisemmin Seuranta 31.12.2012 Keittiömitoitus on tehty vuoden aikana. Työmäärä jaetaan siivoustoimen henkilö- kunnan kesken tasaisemmin Suoritettua siivousmitoitusta käytetään työnjaon perusteena. Henkilökunta tekee vuoden lopussa arvioinnin. Seuranta 31.12.2012 Mitään varsinaista arviointia ei ole tehty. Kehityskeskustelu Ympäristötavoite Kehityskeskuksteluja pidetään 1 krt/vuosi/työntekijä Seuranta 31.12.2012 Kehityskeskusteluja on pidetty 40 henkilön kanssa 45:stä työntekijästä. Kiinteistöt energiakatselmoidaan Vuoden 2012 aikana tehdään energiakatselmus vähintään viidelle kiinteistölle. Seuranta 31.12.2012 Yhtään kiinteistöä ei ole energiakatselmoitu vuoden 2012 aikana. Seitsemälle kiinteistölle tehtiin vuoden aikana sähköliittymien optimointiselvitys. 164

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Kiinteistöjen kerrosala 55 300 54 380 53 050 53 050 51 200 Rakennusten määrä 48 46 44 44 43 Asuinhuoneistoja 51 51 50 50 50 Aterioiden lukumäärä 385 066 445 335 428 770 428 770 419 020 Siivotut pinta-alat 25 646 21 074 21 476 21 476 21 074 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Yksikön päällikkö 1 1 1 1 1 Tekninen asiantuntija - 0,5 0,5 0,5 - Ruokahuolto- ja siivouspäällikkö 1 1 1 1 1 Toimistosihteeri 0,65 0,75 0,75 0,75 0,75 Kiinteistötyönjohtaja 1 1 1 1 1 Kiinteistönhoitajia 7,66 8,66 8,66 8,66 8,66 Siivoustyönjohtaja 1 1 1 1 1 Keittiöhenkilökuntaa 23,3 23,8 23,6 23,6 23,6 Siivoushenkilökuntaa 18,9 15 15,7 15,7 16 165

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö KIINTEISTÖYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT 4 644 139 6 384 157 6 577 829 6 577 829 6 541 580 Henkilöstökulut -1 945 407-1 952 268-2 030 800-2 030 800-2 001 911 Palvelujen ostot -1 207 028-1 213 530-1 320 841-1 320 841-1 265 978 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 624 775-1 744 964-1 688 897-1 688 897-1 802 614 Avustukset -49 330-26 367-30 000-30 000-22 734 Muut toimintakulut -132 694-223 274-262 339-262 339-284 087 TOIMINTAKULUT -4 959 234-5 160 403-5 332 877-5 332 877-5 377 324 TOIMINTAKATE -315 095 1 223 754 1 244 952 1 244 952 1 164 256 POIKKEAMAT TA12 TP12: Toimintatuotot -36 200 Myyntituotot - 18 000 Vuokratuotot - 31 000 Tuet ja avustukset - 1 400 Muut toimintatuotot + 14 000 Toimintakulut +45 400 Henkilöstökulut -29 000 Palvelujen ostot -55 000 Rakennusten ja alueiden kunnossapito + 80 000 Koneiden ja laitteiden kunnossapito + 15 500 Jätteiden käsittely + 8 200 Matka- ja kuljetuspalvelut + 2 500 Sisäiset jätevesimaksut + 2 500 Muut palvelut - 140 700 Sisäiset hallintopalvelut - 14 300 Sisäiset ostot, palvelurink - 7 400 Aineet, tarvikkeet ja tavarat +113 700 Lämmitys + 146 000 Elintarvikkeet + 35 000 Kalusto + 5 300 Lumen auraus + 2 700 Poltto- ja voiteluaineet + 1 400 Muu materiaali - 57 000 Sähkö - 10 200 Sisäinen vesi - 9 500 166

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kiinteistöyksikön osalta isot lämmityskustannukset, varsinkin asuntojen osalta, on asia joka suuresti vaikuttaa toimintakatteeseen. Myös ne kiinteistöt, joissa ei tällä hetkellä ole toimintaa, vaan jotka ovat tyhjillään, aiheuttavat kustannuksia kunnalle. Tämä tarkoittaa, että meillä pitää tulevaisuudessa olla selvät tavoitteet siitä, mitä meidän tulee tehdä kiinteistöillemme. Kunnan eri toimintojen tulee miettiä, miten he haluavat toimintojensa olevan rakennettuja sekä mitä kiinteistöjä käytetään kyseisiä toimintoja varten. Meidän tulee kiinteistöyksikön puolesta informoida sisäisiä asiakkaitamme siitä, miten he itse voivat pitää kiinteistön ylläpitokustannukset kohtuullisella tasolla ilman, että se vaikuttaa heidän omaan toimintaansa. Kansalliselta näkökulmalta katsottuna on ainakin kaksi asiaa, joilla voi olla vaikutusta kiinteistöyksikön toimintaan tulevaisuudessa. Toinen on kuntauudistus sekä mahdollinen kuntaliitos ja toinen on se, miten sosiaali- ja terveydenhuolto tullaan järjestämään maassa tulevaisuudessa. Ruokahuolto- ja siivoustoimi aloitti projektin Kotona tehty viikolla 9, 2012. Projekti merkitsee sitä, että me valmistamme kouluruoan alusta asti omissa keittiöissämme elintarvikkeista, jotka ovat mahdollisimman vähän prosessoituja ja jotka sisältävät mahdollisimman vähän lisäaineita. Syksyn 2012 aikana tehtiin oppilaiden/opettajien/henkilökunnan kesken tutkimus kouluruoan laadusta. Tutkimuksen tulos oli huomattavasti parempi kuin aikaisemmin tehtyjen tutkimusten tulokset. Noin 60 % vastanneista oli sitä mieltä, että ruoka oli erittäin hyvää / hyvää. Tästä hyvästä tuloksesta johtuen päätettiin jatkaa projektia Kotona tehty, elintarvikekustannuksetkin ovat nousseet vain marginaalisesti tästä johtuen. 167

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö: Infrapäällikkö TOIMINTA Yhdyskuntatekniikan yksikkö vastaa yhdyskuntakehityksestä, asemakaavojen toteutuksesta ja ylläpidosta, liikenne- ja tieasioista, yleisistä alueista ja viheralueista, osoitteista, vesihuollon kehityksestä, ARA-kysymyksistä, laituri- ja satamatoiminnasta jne. Yksikkö muodostuu neljästä päätoimialasta: 1. Yhdyskuntatekniikan hallinto 2. Liikenneväylät 3. Puistot ja yleiset alueet 4. Satamatoiminta TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2012 2014 Yhteiskunta muuttuu ja kehittyy yhä nopeammassa tahdissa. Tämä tarkoittaa myös, että kunnan toimintaedellytykset muuttuvat. Lainsäädäntö muuttuu. Asiakkaat ja kuntalaiset ovat aiempaa vaativampia, muuttoalttius kunnan sisällä kasvaa, asuntojen tarve kasvaa ja yrittäjät tekevät nopeita ratkaisuja, mikä edellyttää mm. monipuolista tonttitarjontaa. Asiakkaat haluavat nopeaa ja asiantuntevaa palvelua. Kaikki tämä asettaa suuret vaatimukset yhdyskuntatekniikan yksikölle. Yksikköön on palkattu yksi uusi asiantuntija, jotta yksikkö voi vastata asiakkaiden palveluntarpeeseen. Henkilökunnan osaamisen kehittämiseksi yksikössä järjestetään toistuvasti yksikköpalavereja ja henkilökuntaa kannustetaan koulutukseen. Kunnassa on suuri määrä tietoa ja taitoa, jota tarvitaan päivittäisessä palvelutyössä. Tavoitteena on koota tiedot tietokantoihin ja rekistereihin, joita sitten ylläpidetään jatkuvasti. Nämä tietokannat ja rekisterit helpottavat ja mahdollistavat ammattimaisemman asiakaspalvelun, samalla kun pienestä organisaatiostamme tulee vähemmän haavoittuvainen henkilöstövaihdoksille. SITOVAT TAVOITTEET 2012 2014 Tavoite Tie-, viher- ja satama-alueiden lohkominen asemakaava-alueilla 2012 2014 Ympäristölupa kunnan pienvenesatamille 2012 2014 Saavutettava taso / seuranta Ensimmäinen edellytys asemakaavojen toteuttamiseksi ja ylläpitämiseksi on, että kunta omistaa yleiset alueet. Vuosittain lohkotaan 2 3 asemakaavan tiealueet. Monella kaava-alueella on tehty esitöitä lohkomisten mahdollistamiseksi, ja useita alueita on lohkottu vuoden aikana. Kunnan pienvenesatamien tulee täyttää tämän päivän vaatimukset ja niillä tulee olla tarvittavat luvat. Vuosittain käydään läpi 1 2 pienvenesatamaa. Kahden satama-alueen ympäristölupahakemukset ovat edenneet ja toisen (Dahlby) hakemus on jätetty. 168

Tievalaistuksen ylläpitosuunnitelma 2012 Yleissuunnitelma saneerattavista, parannettavista tai kokonaan uusittavista tievalaistuslinjoista laaditaan vuoden 2012 aikana. Kunnan nykyisistä tievalaistuksista on tehty selvitys, mutta listoja tehtävistä töistä ei ole vielä saatu valmiiksi. Rekisteri kunnan kaduista 2012 Rekisteri laaditaan kaikista kaduista. Rekisterin tulee sisältää rakennusvuosi, maapohjan omistussuhde, kadunpitopäätöksen päivämäärä, asemakaava, pinnan koostumus, liikennemerkit, liittymät, pituus ja leveys, kartta, korjaustarve ja aikataulu jne. Työkalu. Työ työkalun eri osien luomiseksi on jatkunut koko vuoden, mutta varsinaista rekisteriä ei ole laadittu ajanpuutteen takia. 169

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö: Infrapäällikkö AVAINLUVUT Suoritteet TP10 TP11 TA12 TP12 Laituripaikkojen määrä 525 525 525 533 Henkilöstö Yksikön päällikkö 1 1 1 1 Asiantuntija 1 1,5 1,5 1,5 Toimistosihteeri 2 2,25 2,25 2,25 Työnjohtaja 1 1 1 1 Huoltomies 7 7,6 7,6 7,6 Mittari Nettokustannus, /asukas 108 113 109 110 YHDYSKUNTATEKNIIKKAYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT 565 427 635 099 637 866 637 866 579 473 Valmistus omaan käyttöön 74 493 26 307 Henkilöstökulut -513 434-541 967-593 900-593 900-527 780 Palvelujen ostot -302 168-412 570-364 410-364 410-391 435 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -343 365-336 772-383 700-383 700-286 954 Avustukset -171 389-178 973-153 000-153 000-143 303 Muut toimintakulut -15 161-18 412-66 504-66 504-36 535 TOIMINTAKULUT -1 345 517-1 488 694-1 561 514-1 561 514-1 386 007 TOIMINTAKATE -780 090-779 102-923 648-923 648-780 227 MUUTOKSET TA12 TP12: Suurimmat yksittäiset poikkeamat talousarvion ja tilinpäätöksen välillä: Kosteikkoselvitys 30 000 Palkkakustannusten alittuminen henkilöstövaihdosten takia 78 000 Laitureiden ylläpitokustannusten alittuminen 30 000 Toimintakatteen alitus yhteensä 143 422 170

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kaavoitus Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja TOIMINTA Kaavoitusyksikkö hoitaa kunnan maapolitiikan valmistelun. Ensisijaisesti kyseessä on osayleiskaavoitus ja asemakaavoitus sekä poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen valmistelu. Yksikkö hoitaa myös kunnallisen päätöksenteon valmistelun koskien maanomistajien tekemiä ranta-asemakaavoja. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2012 2014 Kaavoitustilanne Suomessa ja Kemiönsaaressa muuttui merkittävästi valtion toimenpiteiden uudistuvan energian tuotannon edistämisen myötä. Tuulivoima on vuonna 2011 antanut leimansa Kemiönsaaren kunnan kaavoituksessa. Tällä hetkellä työn alla on viisi tuulivoimayleiskaavaa ja ajan mittaan määrä luultavasti kasvaa edelleen kahdesta neljällä yleiskaavalla. Tuulivoiman yleiskaavoituksen yhteydessä joillakin tuulivoimapuistoilla on samanaikaisesti meneillään ympäristövaikutusarviointiprosessi, joka helpottaa suunnittelua, mutta joka on henkilöresursseja vaativa. Kaavoitus ja tasavälein vanhojen kaavojen päivitys tulee koko ajan enemmän ja enemmän pakolliseksi yhteiskuntarakentamisessa. Asukkaat asettavat vaatimuksia kaavoitukselle, kamppailu uusista asukkaista vaatii aktiivista kaavoittamista ja valtiolliset viranomaiset vaativat yleensä kaavoitusta jopa ihan pienille maankäyttöhankkeille. TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Kemiön keskustan osayleiskaava valmistuu taloussuunnitelmakauden aikana, kuten myös Lammalan yleiskaava. Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan, Taalintehtaan yleiskaavan ja Brinkkulla-alueen asemakaavan pitää olla valmiita viimeistään vuonna 2014. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Kemiön keskustan osayleiskaava Saavutettava taso / seuranta Kaava valmistuu Seuranta 31.12.2012 Tavoitteeseen ei ole päästy. Kaavan laajuus ja tavoite on useamman kerran ollut ELY keskuksen ja Varsinais- Suomen liiton keskustelun kohteena kuluvan vuoden aikana. Näin ollen kaava on edennyt erittäin hitaasti. Taalintehtaan osayleiskaava Kaava asetetaan nähtäville luonnoksena Seuranta 31.12.2012 Tavoite on saavutettu. Kaava on ollut nähtävillä luonnoksena 22.3 21.4.2012 välisenä aikana. 171

Lammalan asemakaava Kaava valmistuu Seuranta 31.12.2012 Tavoitteeseen ei ole päästy. Kaavoitus on myöhässä kaava-alueen pohjakartan päivityksen johdosta. Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaava Asetetaan nähtäville ehdotusvaiheessa Seuranta 31.12.2012 Tavoite on saavutettu. Kaava oli nähtävillä luonnoksena myöhäissyksyllä 2011. Brinkkullan asemakaava Kaavaluonnostyö aloitetaan Seuranta 31.12.2012 Tavoitteeseen ei ole päästy. Kaavoitusta ei ole voitu aloittaa koska Kemiön keskustan osayleiskaava ei ole edennyt. Asemakaava Taalintehtaalla Kaavaluonnostyö aloitetaan Seuranta 31.12.2012 Tavoitteeseen ei ole päästy. Alustavat tutkimukset sekä osayleiskaavatyö ovat myöhästyttäneet aloituksen. Tuulivoima yleiskaavoja Useimmat asetetaan nähtäville luonnoksena Seuranta 31.12.2012 Tavoite on saavutettu. Kolme kaavaa viidestä on ollut nähtävillä luonnoksina. 172

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kaavoitus Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Valmistuneet yleiskaavat tai päivitykset 1 2 1 1 0 Valmistuneet rantaosayleiskaavat, pienet päivitykset 4 Valmistuneet asemakaavat tai päivitykset 1 2 2 2 0 Valmistuneet ranta-asemakaavat 5 4 8 8 5 Pokkeamisluvat tai suunnittelutarveratkaisut 47 25 30 30 33 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TP 11 TA 12 MUUT TA 12 TP 12 Kaavoitusarkkitehti 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 Kaavoittaja 0,75 1 1 1 0 Kaavoituskoordinaattori 0,35 Toimistosihteeri 0,25 0,25 0,25 Yhteensä 1,55 1,8 2,05 2,05 1,4 173

KAAVOITUSYKSIKKÖ BS 2010 BS 2011 BG 2012 ÄND BG 2012 BS 2012 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUU TA 2012 TP 2012 TOIMINTATUOTOT 18 977 18 725 51 200 51 200 81 834 Henkilöstökulut -89 552-104 018-109 448-109 448-66 749 Palvelujen ostot -72 239-129 111-127 030-127 030-221 371 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 302-605 -1 000-1 000-6 872 Avustukset Muut toimintakulut -381-576 -3 081 TOIMINTAKULUT -163 474-234 310-237 478-237 478-298 073 TOIMINTAKATE -144 497-215 585-186 278-186 278-216 239 POIKKEAMAT TA12 TP12: Tulot +30 600 Henkilöstökulut -42 700 Ostetut palvelut +94 300 174

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kaavoitus Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ On ollut vaikeata tai suoraan sanottuna mahdotonta palkata pätevä kaavoittaja. Tämä vaikuttaa koko yksikön toimintaan. Työtä pitkällä tähtäimellä on vaikeata suunnitella. Yksikön työ on suurimmaksi osaksi kaavakonsulttien töiden koordinointia sekä eri viranomaisten kanssa neuvottelua. Merkittävä osa yksikön työstä kuluu poikkeuksien käsittelemiseen sekä pienempien ranta-kaavojen ja rantaosayleiskaavojen päivittämiseen. Tuulivoimaosayleiskaavat kuluttavat myös suuren osan henkilöstöresursseista. Vuoden 2013 alusta osaston toimistosihteeri on tilapäisesti siirretty kaavoitukseen. Myöhemmin vuoden 2013 aikana tulemme tekemään uuden rekrytointikierroksen yrittääksemme saada kaavoittajan. Yksikön tuleva kehitys on täysin riippuvainen resursseista. Tämä koskee sekä henkilö- että taloudellisia resursseja. Tärkein on kuitenkin henkilöstöresurssi. Lähitulevaisuudessa Taalintehtaan kaavoitus voi ottaa merkittävän askeleen eteenpäin. Tämä koskee ensisijaisesti osayleiskaavaa, mutta sen myötä myös Taalintehtaan sataman asemakaavoitus mahdollistuu. Kemiössä avautuu nyt myös mahdollisuuksia, jotka toivon mukaan antavat Kemiön keskustan osayleiskaavaan vauhtia ja sen myötä etenee myös useampi asemakaava, jotka nyt odottavat yleiskaavan etenemistä. Kasnäsissa uusi asemakaava voi muutaman vuoden näkymällä mahdollistaa uusia ratkaisuja asumiseen ja elinkeinoelämään. Lammalan asemakaavalla on hyvät mahdollisuudet edetä nopeasti, kunhan kaikki materiaali on kunnossa. 175

16 TALOUSARVION TOTEUTUMA 16.1 Käyttötalouden toteutuminen 2012 2012 Talousarvio- 2012 2012 Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % HALLINTO-OSASTO TOIMINTATULOT 410 445 570 859-160 414 139,08 % TOIMINTAMENOT -2 122 649-2 126 469 3 820 100,18 % TOIMINTAKATE -1 712 204-1 555 609-156 595 90,85 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -66 700-47 510-19 190 71,23 % TILIKAUDEN TULOS -1 778 904-1 603 120-175 784 90,12 % HALLINTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 25 750 203 127-177 377 788,84 % TOIMINTAMENOT -909 228-899 253-9 975 98,90 % TOIMINTAKATE -883 478-696 127-187 351 78,79 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -27 000-29 512 2 512 109,30 % TILIKAUDEN TULOS -910 478-725 638-184 840 79,70 % HENKILÖSTÖYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 38 750 80 426-41 676 207,55 % TOIMINTAMENOT -314 108-385 613 71 505 122,76 % TOIMINTAKATE -275 358-305 187 29 829 110,83 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 TILIKAUDEN TULOS -275 358-305 187 29 829 110,83 % TALOUSYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 7 500 2 717 4 783 36,23 % TOIMINTAMENOT -551 672-513 894-37 778 93,15 % TOIMINTAKATE -544 172-511 177-32 995 93,94 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -1 300-3 057 1 757 235,16 % TILIKAUDEN TULOS -545 472-514 234-31 238 94,27 % IKT-YKSIKKÖ TOIMINTATULOT 338 445 284 589 53 856 84,09 % TOIMINTAMENOT -347 641-327 708-19 933 94,27 % TOIMINTAKATE -9 196-43 119 33 923 468,89 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -38 400-14 941-23 459 38,91 % TILIKAUDEN TULOS -47 596-58 060 10 464 121,99 % 176

2012 Talousarvio- 2012 2012 Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % KEHITYSOSASTO TOIMINTATULOT 482 477 502 608-20 131 104,17 % TOIMINTAMENOT -1 106 470-1 120 232 13 762 101,24 % TOIMINTAKATE -623 993-617 624-6 369 98,98 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -3 205 3 205-100,00 % TILIKAUDEN TULOS -623 993-620 829-3 164 99,49 % KEHISTYSOSASTON HALLINTO TOIMINTATULOT 500 485 15 97,04 % TOIMINTAMENOT -121 493-114 964-6 529 94,63 % TOIMINTAKATE -120 993-114 479-6 514 94,62 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -1 000-3 205 2 205-100,00 % TILIKAUDEN TULOS -120 993-117 683-3 310 97,26 % SAARISTO TOIMINTATULOT 0 0 TOIMINTAMENOT -11 600-10 933-667 94,25 % TOIMINTAKATE -11 600-10 933-667 94,25 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 TILIKAUDEN TULOS -11 600-10 933-667 94,25 % MATKAILU TOIMINTATULOT 32 500 33 024-524 101,61 % TOIMINTAMENOT -149 163-160 439 11 276 107,56 % TOIMINTAKATE -116 663-127 415 10 752 109,22 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 TILIKAUDEN TULOS -116 663-127 415 10 752 109,22 % MAASEUTU TOIMINTATULOT 19 450 50 742-31 292 260,88 % TOIMINTAMENOT -66 630-77 322 10 692 116,05 % TOIMINTAKATE -47 180-26 581-20 599 56,34 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 TILIKAUDEN TULOS -47 180-26 581-20 599 56,34 % MARKKINOINTI TOIMINTATULOT 250 259-9 103,76 % TOIMINTAMENOT -124 052-96 808-27 244 78,04 % TOIMINTAKATE -123 802-96 549-27 253 77,99 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 TILIKAUDEN TULOS -123 802-96 549-27 253 77,99 % ELINKEINOELÄMÄ TOIMINTATULOT 73 410 71 614 1 796 97,55 % TOIMINTAMENOT -97 594-102 666 5 072 105,20 % TOIMINTAKATE -24 184-31 052 6 868 128,40 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 0-100,00 % TILIKAUDEN TULOS -24 184-31 052 6 868 128,40 % PROJEKTITOIMINTA TOIMINTATULOT 356 367 346 484 9 883 97,23 % TOIMINTAMENOT -535 938-557 100 21 162 103,95 % TOIMINTAKATE -179 571-210 616 31 045 117,29 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 TILIKAUDEN TULOS -179 571-210 616 31 045 117,29 % 177

2012 Talousarvio- 2012 2012 Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % SIVISTYSOSASTO TOIMINTATULOT 743 162 944 137-200 975 127,04 % TOIMINTAMENOT -13 612 986-13 897 550 284 564 102,09 % TOIMINTAKATE -12 869 824-12 948 991 79 167 100,62 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -134 200-134 474 274 100,20 % TILIKAUDEN TULOS -13 004 024-13 083 465 79 441 100,61 % SIVISTYSOSASTON HALLINTO TOIMINTATULOT 750 5 298-4 548 706,40 % TOIMINTAMENOT -200 194-220 422 20 228 110,10 % TOIMINTAKATE -199 444-215 124 15 680 107,86 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -33 100-43 688 10 588 131,99 % TILIKAUDEN TULOS -232 544-258 812 26 268 111,30 % LASTENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 431 618 387 880 43 738 89,87 % TOIMINTAMENOT -2 832 525-2 897 976 65 451 102,31 % TOIMINTAKATE -2 400 907-2 510 095 109 188 104,55 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 TILIKAUDEN TULOS -2 400 907-2 510 095 109 188 104,55 % OPETUSYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 126 944 339 561-212 617 267,49 % TOIMINTAMENOT -8 576 089-8 714 607 138 518 101,62 % TOIMINTAKATE -8 449 145-8 375 046-74 099 99,12 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -18 400-18 380-20 99,89 % TILIKAUDEN TULOS -8 467 545-8 393 426-74 119 99,12 % AIKUISOPISTO TOIMINTATULOT 54 250 45 021 9 229 82,99 % TOIMINTAMENOT -362 458-359 917-2 541 99,30 % TOIMINTAKATE -308 208-314 896 6 688 102,17 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -400-350 -50-100,00 % TILIKAUDEN TULOS -308 208-315 246 7 038 102,28 % KIRJASOTYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 15 000 28 431-13 431 189,54 % TOIMINTAMENOT -641 170-644 363 3 193 100,50 % TOIMINTAKATE -626 170-615 932-10 238 98,36 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 0 #DIVISION/0! TILIKAUDEN TULOS -626 170-615 932-10 238 98,36 % VAPAA-AJAN YKSIKKÖ TOIMINTATULOT 60 000 94 682-34 682 157,80 % TOIMINTAMENOT -654 881-718 553 63 672 109,72 % TOIMINTAKATE -594 881-619 449 24 568 104,13 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -69 000-67 965-1 035 98,50 % TILIKAUDEN TULOS -663 881-687 414 23 533 103,54 % KULTTUURIYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 54 600 43 264 11 336 79,24 % TOIMINTAMENOT -345 669-341 714-3 955 98,86 % TOIMINTAKATE -291 069-298 449 7 380 102,54 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -13 300-4 090-9 210-100,00 % TILIKAUDEN TULOS -291 069-302 540 11 471 103,94 % 178

2012 Talousarvio- 2012 2012 Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % PERUSPALVELUOSASTO TOIMINTATULOT 2 673 650 0 2 673 650 3 028 822-355 172 113,28 % TOIMINTAMENOT -25 034 806-324 000-25 358 806-25 918 792 559 986 102,21 % TOIMINTAKATE -22 361 156-324 000-22 685 156-22 889 970 204 814 100,90 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -120 100 0-120 100-125 376 5 276 104,39 % TILIKAUDEN TULOS -22 481 256-324 000-22 805 256-23 015 346 210 090 100,92 % PERUSPALVELU HALLINTO TOIMINTATULOT 2 000 1 389-1 389 69,46 % TOIMINTAMENOT -310 412-320 835 320 835 103,36 % TOIMINTAKATE -308 412-319 446 319 446 103,58 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -33 800-32 341 32 341-100,00 % TILIKAUDEN TULOS -342 212-351 787 351 787 102,80 % SOSIAALIYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 174 950 197 501-197 501 112,89 % TOIMINTAMENOT -3 332 090-264 000-3 596 090-3 834 337 238 247 106,63 % TOIMINTAKATE -3 157 140-264 000-3 421 140-3 636 836 215 696 106,30 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 0 0 0 0,00 % TILIKAUDEN TULOS -3 157 140-264 000-3 421 140-3 636 836 215 696 106,30 % VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 1 710 000 0 0 1 867 231-1 867 231 109,19 % TOIMINTAMENOT -7 162 510 0 0-7 214 983 7 214 983 100,73 % TOIMINTAKATE -5 452 510 0 0-5 347 752 5 347 752 98,08 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -9 200 0 0-6 386 6 386-100,00 % TILIKAUDEN TULOS -5 461 710 0 0-5 354 138 5 354 138 98,03 % TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 786 700 0 786 700 962 700-176 000 122,37 % TOIMINTAMENOT -6 497 494-60 000-6 557 494-6 760 424 202 930 103,09 % TOIMINTAKATE -5 710 794-60 000-5 770 794-5 797 724 26 930 100,47 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -77 100 0-77 100-86 648 9 548 112,38 % TILIKAUDEN TULOS -5 787 894-60 000-5 847 894-5 884 372 36 478 100,62 % ERIKOISSAIRAANHOITO TOIMINTATULOT 0 0 0 0 0 0,00 % TOIMINTAMENOT -7 732 300 0 0-7 788 213 7 788 213 100,72 % TOIMINTAKATE -7 732 300 0 0-7 788 213 7 788 213 100,72 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 0 0 0-100,00 % TILIKAUDEN TULOS -7 732 300 0 0-7 788 213 7 788 213 100,72 % 179

2012 Talousarvio- 2012 2012 Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA OSASTO TOIMINTATULOT 10 276 249 0 0 10 067 817 208 432 97,97 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 26 307-26 307-100,00 % TOIMINTAMENOT -9 988 870 0 0-9 735 863-253 007 97,47 % TOIMINTAKATE 287 379 0 0 358 262-70 883 124,67 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -2 178 000 0 0-2 045 578-132 423 93,92 % TILIKAUDEN TULOS -1 890 621 0 0-1 687 316-203 305 89,25 % YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA HALLINTO TOIMINTATULOT 350 000 142 344 207 656 40,67 % TOIMINTAMENOT -1 058 867-1 085 413 26 546 102,51 % TOIMINTAKATE -708 867-943 069 234 202 133,04 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -38 202-38 162-40 99,89 % TILIKAUDEN TULOS -747 069-981 231 234 162 131,34 % VALVONTAYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 206 750 202 641 4 109 98,01 % TOIMINTAMENOT -425 731-385 102-40 629 90,46 % TOIMINTAKATE -218 981-182 461-36 520 83,32 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0-817 817-100,00 % TILIKAUDEN TULOS -218 981-183 278-35 703 83,70 % KIINTEISTÖYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 6 577 829 6 541 580 36 249 99,45 % TOIMINTAMENOT -5 332 877-5 377 323 44 446 100,83 % TOIMINTAKATE 1 244 952 1 164 257 80 695 93,52 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -1 118 100-998 101-119 999 89,27 % TILIKAUDEN TULOS 126 852 166 155-39 303 130,98 % YHDYSKUNTATEKNIIKKA TOIMINTATULOT 637 866 579 473 58 393 90,85 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 26 307-26 307-100,00 % TOIMINTAMENOT -1 561 514-1 386 007-175 507 88,76 % TOIMINTAKATE -923 648-780 226-143 422 84,47 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -313 700-301 566-12 134 96,13 % TILIKAUDEN TULOS -1 237 348-1 081 792-155 556 87,43 % KAAVOITUSYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 51 200 81 834-30 634 159,83 % TOIMINTAMENOT -237 478-298 073 60 595 125,52 % TOIMINTAKATE -186 278-216 239 29 961 116,08 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 0 0,00 % TILIKAUDEN TULOS -186 278-216 239 29 961 116,08 % KEMIÖNSAAREN VESI TOIMINTATULOT 2 452 604 2 519 944-67 340 102,75 % TOIMINTAMENOT -1 372 403-1 203 944-168 459 87,73 % TOIMINTAKATE 1 080 201 1 316 000-235 799 121,83 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -707 998-706 931-1 067 99,85 % TILIKAUDEN TULOS 372 203 609 069-236 866 163,64 % KEMIÖNSAAREN KUNTA TOIMINTATULOT 14 585 983 0 14 585 983 15 114 243-528 260 103,62 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 30 729-30 729-100,00 % TOIMINTAMENOT -51 865 781-324 000-52 189 781-52 798 906 609 125 101,17 % TOIMINTAKATE -37 279 798-324 000-37 603 798-37 653 933 50 135 100,13 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -2 500 000 0-2 500 000-2 356 142-143 858 94,25 % TILIKAUDEN TULOS -39 779 798-324 000-40 103 798-40 010 075-92 723 99,77 % 180

16.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 2012 TULOSLASKELMA Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien 2012 Talousarvio- 2012 2012 Ulkoinen / sisäinen Talousarvio muutokset Muutettu TA Tilinpäätös Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 6 821 602 0 6 821 602 7 063 804,34 242 202,34 103,55 % Maksutuotot 2 614 612 0 2 614 612 2 771 180,02 156 568,02 105,99 % Tuet ja avustukset 812 692 0 812 692 840 860,12 28 168,12 103,47 % Vuokratuotot 3 665 195 0 3 665 195 3 656 893,33-8 301,67 99,77 % Muut toimintatuotot 671 882 0 671 882 781 505,55 109 623,55 116,32 % TOIMINTATUOTOT 14 585 983 0 14 585 983 15 114 243,36 528 260,36 103,62 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 30 729,43 30 729,43-100,00 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 23 411 236 0 23 411 236 23 121 497,20-289 738,80 98,76 % Palvelujen ostot 19 439 498 218 000 19 657 498 20 460 408,65 802 910,65 104,08 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 640 656 40 000 3 680 656 3 644 277,98-36 378,02 99,01 % Avustukset 1 534 920 66 000 1 600 920 1 626 558,56 25 638,56 101,60 % Vuokrakulut 3 669 276 0 3 669 276 3 664 078,47-5 197,53 99,86 % Muut toimintakulut 170 195 0 170 195 282 084,86 111 889,86 165,74 % TOIMINTAKULUT 51 865 781 324 000 52 189 781 52 798 905,72 609 124,72 669,06 % TOIMINTAKATE -37 279 798-324 000-37 603 798-37 653 932,93-50 134,93 100,13 % VEROTULOT Kunnallisvero 17 580 000 0 17 580 000 17 643 130,95 63 130,95 100,36 % Yhteisövero 970 000 0 970 000 619 850,26-350 149,74 63,90 % Kiinteistövero 2 200 000 0 2 200 000 2 449 092,42 249 092,42 111,32 % VEROTULOT 20 750 000 0 20 750 000 20 712 073,63-37 926,37 275,58 % VALTIONOSUUDET 19 000 000 0 19 000 000 20 745 775,00 1 745 775,00 109,19 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot 0 0 0 33 839,60 33 839,60-100,00 % Muut rahoitustuotot 158 000 0 158 000 117 394,70-40 605,30 74,30 % Korkokulut 670 000 0 670 000 488 183,85-181 816,15 72,86 % Muut rahoituskulut 64 000 0 64 000 66 749,94 2 749,94 104,30 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -576 000 0-576 000-403 699,49 172 300,51 70,09 % VUOSIKATE 1 894 202-324 000 1 570 202 3 400 216,21 1 830 014,21 216,55 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET -2 500 000 0-2 500 000-2 356 141,99 143 858,01 94,25 % SATUNNAISET ERÄT TILIKAUDEN TULOS -605 798-324 000-929 798 1 044 074,22 1 973 872,22-112,29 % POISTOERON VARAUSTEN RAHASTOJEN LISÄYS(-) VÄHENNYS(+) 170 0000 0 170 000 166 976,52-3 023,48 98,22 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMA (ALIJÄÄMÄ) -435 798-324 000-759 798 1 211 050,74 1 970 848,74-159,39 % 181

Verotulojen erittely Talousarvio Alkuperäinen talousarvio Ta-muutokset muutosten jälkeen Tilinpäätös Poikkeama Verotulot Kunnan tulovero 17 580 000 17 580 000 17 643 131 63 131 Osuus yhteisöveron tuotosta 970 000 970 000 619 850-350 150 Kiinteistövero 2 200 000 2 200 000 2 449 092 249 092 Verotulot yhteensä 20 750 000 20 750 000 20 712 074-37 926 Vuosi Tulovero-% Kiinteistövero-% Yleinen Vakituinen asuinrakennus 2009 19 % 1 % 0,22 % 2010 19,75 % 1,1 % 0,32 % 2011 19,75 % 1,1 % 0,32 % 2012 19,75 % 1,1 % 0,32 % Valtionosuuksien erittely Valtionosuudet TA TAmuutos Lopull. TA Tilinpäätös Ero Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) 21 828 526 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -1 082 751 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Valtionosuudet yhteensä 19 000 000 0 19 000 000 20 745 775 1 745 775 182

16.3 Investointien toteutuminen 2012 Hallinto-osasto 1. ATK-varusteita ja ohjelmistoja (hard-ware) Tietokoneita, näyttöjä, kirjoittimia hallinto-osastoon. Investointi 2012: 7 000 2. ATK-varusteita ja ohjelmistoja (soft-ware) Ohjelmistoja Investointi 2012: 4 000 3. ATK-varusteita ja ohjelmistoja, tietoverkko Serveri, varmuuskopiointia. Investointi 2012: 20 000 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -31 000 0-31 000-20 760,31-10 239,69 Tulot 0 0 0 0 0,00 Nettomeno -31 000 0-31 000-20 760,31-10 239,69 Analyysi: Toteutettu talousarvion mukaan. Osakkeiden osto Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy:stä Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot 0-376 000-376 000-375 972,90-27,10 Tulot 0 0 0,00 0,00 Nettomeno 0-376 000-376 000-375 972,90-27,10 Analyysi: Toteutettu talousarvion mukaan. Sivistysosasto 1. IT-varusteet ja ohjelmat Sivistysosasto pyrkii jatkuvasti uusimaan koulujen IT-varusteita ja ohjelmia, jotta se pysyisi kehityksen mukana. Myös osaston muut yksiköt uusivat varusteitaan säännöllisesti. Vuosittaisesta 30 000 euron investoinnista noin 2/3 menee kouluille ja loput muille yksiköille. Investointi 2012: 30 000 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -30 000 0-30 000-40 060,65 10 060,65 Tulot Nettomeno -30 000 0-30 000-40 060,65 10 060,65 Analyysi: Tietokonediden ja IT-varusteiden ostoja kouluille talousarvion mukaan. Noin 7000 euro on linsessimaksuja. Vapaa-ajanyksikkö 1. Taalintehtaan jääkiekkokaukalo Taalintehtaan jääkiekkokaukaloa ei turvallisuussyistä johtuen ole voinut käyttää talvesta 2007 lähtien. Jääkiekkokaukalon tarve on osoittautunut suureksi kahtena viime talvena, jolloin on ollut hyvä talvi. Alueella on tänä aikana ollut jääkenttä, jonka hoidosta on vastannut vapaa-ajanyksikkö. Jääkiekkokaukaloa käyttävät koulut (liikuntatunnit), päiväkodit sekä iltaisin ja viikonloppuisin lähinnä 183

lapset ja nuoret. Jääkiekkokaukalo lasketaan perusliikuntapaikaksi, joka tulisi olla kaikissa taajamissa. Investointi 2011: 20 000 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot 0 0 0-4 885,00 4 885,00 Tulot Nettomeno 0 0 0-4 885,00 4 885,00 Analyysi: Jääkiekkokaukalo otettiin käyttöön 1.1.2012. Johtuen siitä, että kaikkia laskuja ei saatu sekä siitä, että kaukalon alla olevaa pintaa piti tasoittaa kesällä 2012, investointi jatkui keskeneräisenä vuonna 2012. Investointi ylitti talousarvion 959,90 eurolla. Ylitys johtuu maa- ja asfaltointitöistä. 2. Simsalabim, uimarantojen kunnostus Simsalabim-hankkeessa on kyse kunnan uimarantojen profiilin nostamisesta. Vapaa-ajan yksikkö ylläpitää kunnan uimarannoista Ölmosin, Kiilan ja Ekniemen uimarantoja. Nämä muodostavat yhdessä Folkhälsanin omistamien/ylläpitämien uimarantojen eli Gammelbyssä sijaitsevan Solbadin, Taalintehtaalla sijaitsevan Sanduddenin sekä Västanfjärdissä sijaitsevan Gräggnäsin kanssa uimarantaverkoston, jota markkinoidaan matkailuinfon ja vapaa-ajanyksikön kautta kaikille kuntalaisille sekä matkailijoille ja osa-aika-asukkaille. Kunnan muut uimarannat toimivat lähinnä paikallisesti niille, jotka asuvat uimarantojen lähellä, ja tekninen osasto hoitaa niitä tarvittaessa. Näille kolmelle kunnan uimarannalle suunnitellaan yleistä siistimistä sekä tason nostamista pukukopeilla, leikkivälineillä, infotauluilla ja pelastusvälineillä. Varusteiden tulee noudattaa opetusministeriön julkaisussa nro 90, Uimarantaopas, määriteltyä yleisiä uimarantoja koskevaa varustelutasoa. Varustelutaso vaihtelee tällä hetkellä jonkin verran rantojen välillä, mutta yleisesti voidaan todeta, että vain vähimmäistaso täyttyy. Suunnitelman tavoitteena on yhtenäistää rakennusten, opasteiden ym. ulkonäkö rannoilla, jotta niistä tulisi mahdollisimman käyttäjäystävälliset. Asukkaat ovat ilmaisseet toivomuksia uimarantojen parantamiseksi lehtien yleisöpalstoilla. Hanke toteutetaan kahtena vuonna 2011 2012. Kunnanhallitus on päättänyt, että kunta osallistuu hankkeeseen ja rahoitusta on haettu ELY-keskukselta. Hankeaika oli alkuperäisten suunnitelmien mukaan 2010 2011, mutta koska ELY-keskus vaati, että hakemusta täydennetään, hankeaika siirretään vuosiksi 2011 2012. Talousarvio 2011: 36 500 avustus 25 500, nettoinvestointi 10 950 Talousarvio 2012: 69 400 avustus 48 580, nettoinvestointi 20 820 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot 0-69 400-69 400-82 718,79 13 318,79 Tulot 0 48 580 48 580 48 553,41 26,59 Nettomeno 0-20 820-20 820-34 165,38 13 345,38 Analyysi: Hanke on toteutettu ja saatu päätökseen 31.12.2012. Hanke saatiin myöhässä käyntiin syksyllä 2011, mutta toteutettiin hankesuunnitelman mukaisesti vuoden 2012 aikana. Ylitys johtuu siitä, että hankesuunnitelmassa ei ollut varoja välineiden asennukseen. Välineiden asennus sekä laiturit maksoivat 14 000. Hankebudjetissa ei myöskään ollut huomioitu oman työn palkkoja, jotka olivat 4 400. 184

Kalusteiden hankinta, Kemiön kirjasto Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot 0-20 000-20 000 0,00-20 000,00 Tulot 0 0 0 0,00 0,00 Nettomeno 0-20 000-20 000 0,00-20 000,00 Analyysi: Kirjastohankkeen aikataulua siirrettiin kahdella kuukaudella eteenpäin, minkä takia kalusteita ei hankittu talousarviovuoden 2012 aikana. Peruspalveluosasto 1. ATK-varusteita ja ohjelmistoja (hard-ware) Tietokoneita, näyttöjä, kirjoittimia peruspalveluosaston eri toimintayksiköihin. Investointi 2012: 12 000 2. ATK-varusteita ja ohjelmistoja (soft-ware) ereseptijärjestelmän käyttöönotto ja earkiston käyttöönottoa edeltäviä toimenpiteitä ja hankintoja. Ohjelmistopäivityksiä jotka mahdollistavat hoidon parannettuja työ- ja päätösprosesseja. Investointi 2012: 80 000 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -92 000-92 000-37 951,38-54 048,62 Tulot 0,00 0,00 Nettomeno -92 000 0-92 000-37 951,38-54 048,62 Analyysi (1 ja 2): Tietokoneita ja muita laitteita hankittiin n. 1 000 eurolla budjettia ylittävällä summalla, mutta ohjelmistohankintoja tehtiin alittamalla budjetin n. 55 000 eurolla. Toisaalta rahaa eresepti- ja earkistohankkeisiin oli varattu enemmän rahaa kuin mitä vuoden aikana tarvittiin, ja toisaalta muutamaa projektia ei voitu eri syistä toteuttaa, mikä johti säästöihin. Terveydenhuollon potilastietojärjestelmää päivitettiin osastojen lääkelistalla, rokotuslehdellä ja hoitotarvikkeiden webtilauksilla, yhteensä n. 12 000 euron arvosta. 3. Vanhustenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa Hoitoirtaimistoa, mm. potilasvuoteita ja rollaattoreita. Investointi 2012: 20 000 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -20 000-20 000-19 682,42-317,58 Tulot 0,00 0,00 Nettomeno -20 000 0-20 000-19 682,42-317,58 Analyysi: Vanhustenhuolto käytti investointimäärärahan suunnitellusti hoitoirtaimiston hankintaan. Yhteensä 10 potilassänkyä hankittiin vanhustenhuollon eri yksiköihin, kuten myös antidecubitus- ja muita patjoja, geriatrinen tuoli ja muutama muu apuväline. 4. Terveydenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa Hoitoirtaimistoa, mm. silmänpainemittari, laboratoriolaitteisto, potilasvuoteita, jalkaprässi, hammaslääkärituoli. Investointi 2012: 67 500 185

Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -67 500 0-67 500-52 202,35-15 297,65 Tulot Nettomeno -67 500 0-67 500-52 202,35-15 297,65 Analyysi: Terveydenhuoltoyksikkö investoi uuteen hoitoirtaimistoon suunnitellusti. Mm. hankittiin uusi hammaslääkärituoli Taalintehtaan hammashoitolaan. Lääkärinvastaanotoille ostettiin uudet korvaimut ja silmänpainemittarit, laboratorioon linko ja vuodeosastoille jalkaprässi, henkilönosturi ja potilassänkyjä. Hammashuollossa ei uusittu intraoraaliröntgenlaitteita, eikä fysioterapiaan hankittu uutta hoitopöytää, mikä johti n. 10 000 euron säästöihin. Uusien intraoraaliröntgenlaitteiden hankinta tulee muutaman vuoden sisällä eteen, mutta käytetään entisiä kunnes valvonnassa alkaa ilmetä uusimisen tarvetta. 5. Ilmalämpöpumppuja, 12 kpl Ilmalämpöpumppuja eri toimintayksiköihin vanhustenhuollossa ja terveydenhuollossa. Investointi 2012: 24 000 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -24 000 0-24 000-21 853,60-2 146,40 Tulot Nettomeno -24 000 0-24 000-21 853,60-2 146,40 Analyysi: Alun perin oli varattu rahaa 12 ilmalämpöpumpun hankintaan, ja vaikka niitä hankittiin 15 kpl, 24 000 euron määräraha oli riittävä. 6. Kemiön terveysaseman laajennuksen suunnittelu, huonesuunnittelu tehdään v. 2012 Investointi 2012: 0 Ympäristö- ja tekniikkaosasto Ympäristö ja tekniikka, hallinto 1. ATK-varusteet ja ohjelmat, laitteistot Korvaavat tietokoneet koko osaston tarpeisiin. Investointi 2012: 7 000 2. ATK-varusteet ja ohjelmat, ohjelmistot Ohjelmistopäivitykset ja uudet ohjelmat vuoden aikana. Investointi 2012: 5 000 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -12 000 0-12 000-8 889,10-3 110,90 Tulot 0,00 0,00 Nettomeno -12 000 0-12 000-8 889,10-3 110,90 Analyysi: Tietokoneiden, laitteiden ja ohjelmistojen hankinta osaston tarpeisiin. 186

Koulukiinteistöjen myynti Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot 0 0,00 Tulot 588 930,03-588 930,03 Nettomeno 0 0 0 588 930,03-588 930,03 Analyysi: Mjösundin koulu: myyntihinta 25 000, tasearvo 9 418,24, tuloslaskelman voitto 15 581,76 Tjudan koulu: myyntihinta 121 500, tasearvo 119 312,43, tuloslaskelman voitto 2 187,57 Björkbodan koulu: myyntihinta 102 000, tasearvo 157 720,10, tuloslaskelman tappio 55 720,10 Ytterkullan koulu: myyntihinta 260 000, tasearvo 302 479,26, tuloslaskelman tappio 42 479,26 Kiinteistöt 1. Kemiön koulukeskuksen ilmastointi Kemiön koulukeskuksen ilmastoinnin toteuttaminen vuonna 2010 tehtyjen suunnitelmien mukaan. Hankinta tehtiin vuonna 2011 molemmille osille. Kokonaisinvestointi 520 000 joka toteutetaan vuosien 2011 ja 2012 aikana. Investointi 2012: 320 000 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -320 000 0-320 000-402 519,92 82 519,92 Tulot 0,00 0,00 Nettomeno -320 000 0-320 000-402 519,92 82 519,92 Analyysi: Ilmanvaihdon toinen osa toteutettiin vuoden 2012 aikana. Konehuone joka piti rakentaa tuli huomattavasti laskettua kalliimmaksi ja lisäksi osa kattopellistä vaihdettiin. 2. Sprinklereiden asentaminen Almakotiin Sprinklereiden asennus aloitetaan Almakodissa vuonna 2010 tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Asennuksen yhteydessä kiinteistö varustetaan myös varavoimalaitoksella. Työt tehdään kahden vuoden aikana. Investointi 2012: 50 000 Investointi 2013: 150 000 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -50 000 0-50 000 0,00-50 000,00 Tulot 0,00 Nettomeno -50 000 0-50 000 0,00-50 000,00 Analyysi: Sprinkleröintiä ei toteutettu suunnitellusti, vaan siirrettiin ajassa eteenpäin. 187

3. Lapsikylän rakentaminen Kemiön uuden päiväkodin rakentaminen aloitetaan vuoden 2012 aikana vuonna 2011 tehtyjen suunnitelmien mukaan. Suunnitelmat ovat että päiväkoti voisi olla muuttovalmis syksyllä 2013. Investointi 2012: 2 450 000 Investointi 2013: 1 760 000 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -2 450 000 255 000-2 195 000-43 702,66-2 151 297,34 Tulot 0,00 Nettomeno -2 450 000 255 000-2 195 000-43 702,66-2 151 297,34 Analyysi: Uuden päiväkodin rakentamista ei aloitettu vuoden 2012 aikana. Kunnanvaltuusto on määrännyt uuden rakennuspaikan. Rakentamisen mahdollistamiseksi, tulee alueelle laatia asemakaava. Asemakaavaprosessi on käynnissä ja kun kaava on hyväksytty aloitetaan uudelleen itse rakennuksen, piha-alueiden sekä liikennejärjestelyjen suunnittelu. Kirjanpidossa on jonkin verran suunnittelukustannuksia. 4. Amospuiston suihku- ja pukeutumistilat Lapsikylän yhteyteen rakennetaan suihku- ja pukeutumistilat Amospuiston liikuntapaikkojen tarpeisiin. Kokonaisinvestointi 1 030 000. Investointi 2012: 600 000 Investointi 2013: 430 000 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -600 000 0-600 000 0,00-600 000,00 Tulot 0,00 Nettomeno -600 000 0-600 000 0,00-600 000,00 Analyysi: Amospuiston tarpeita varten suunnitteilla olevien suihku- ja pukeutumistilojen suunnittelu käy käsi kädessä päiväkodin suunnittelun kanssa. Tilojen toteutus ei näin ollen ole tapahtunut vuoden 2012 aikana. Jatkosuunnittelussa tutkitaan vaihtoehtoisia ratkaisuja suihku- ja pukeutumistilojen osalta. Ne rakennetaan joko päiväkotirakennukseen tai erillisenä rakennuksena. 5. Dalsbruks skola, piha-alue sekä ministadion Dalsbruks skolanin piha-alueen toteutus sekä ministadionin rakentaminen pihalle. Kokonaisinvestointi 250 000. Ministadionin rakentamiseen on mahdollista hakea tukea 10 000. Nettoinvestointi 2012: 240 000 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -250 000-50 000-300 000-285 878,37-14 121,63 Tulot 10 000 0 10 000 10 000,00 0,00 Nettomeno -240 000-50 000-290 000-275 878,37-14 121,63 Analyysi: Urakka toteutettiin kesän 2012 aikana talousarvion mukaan. 188

6. Västanfjärds skola Koulussa ei tänä päivänä ole suihkuja tai pukuhuoneita. Koulun yhteyteen rakennetaan tilat, joissa on sekä suihkuja että pukuhuoneita. Tämän lisäksi rakennetaan lähiliikunta-alue, joka edistää liikuntaopetuksen mahdollisuuksia. Investointi 2012: 167 500 netto Investointi 2013: 135 000 netto Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -180 000-31 500-211 500-178 957,87-32 542,13 Tulot 12 500 31 500 44 000 44 000,00 0,00 Nettomeno -167 500 0-167 500-134 957,87-32 542,13 Analyysi: Lähiliikuntapaikka rakennettiin suurimmaksi osaksi kesän 2012 aikana. Suihku- ja pukeutumisrakennus rakennetaan ja pienempiä töitä lähiliikuntapaikan yhteydessä jatketaan kesän 2013 aikana. 7. Silverbacken, katon maalaus Silverbackenin palvelukoti valmistui vuoden 2006 aikana. Peltikatto on vielä maalaamatta ja pitää näin ollen maalata. Investointi 2012: 20 000 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -20 000 20 000 0 0,00 0,00 Tulot 0,00 Nettomeno -20 000 20 000 0 0,00 0,00 Analyysi: Saadut tarjoukset ylittivät talousarvion määrärahat ja isompi määräraha on varattu vuoden 2013 talousarviossa, jotta työ voidaan suorittaa kesän 2013 aikana. 8. Huoltohallin varustus Kunnan uusi huoltohalli tulee varustaa työkaluilla ja muulla irtaimistolla huoltohenkilökunnan tarpeisiin. Investointi 2012: 25 000 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -25 000 0-25 000-24 641,90-358,10 Tulot 0,00 Nettomeno -25 000 0-25 000-24 641,90-358,10 Analyysi: Huoltohalliin hankittiin erilaisia tarvikkeita, hankinnat toteutettiin talousarvion mukaan. 189

9. Toimenpidesuunnittelu Almakoti Vuosien 2010 ja 2011 aikana on tehty kuntoarvioita muutamassa kunnan kiinteistössä, mm. Almakodissa. Raportissa mainittujen virheiden ja puutteiden korjaamiseksi on tehtävä tekninen suunnittelu. Investointi 2012: 50 000 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -50 000 0-50 000-89 808,45 39 808,45 Tulot 0,00 Nettomeno -50 000 0-50 000-89 808,45 39 808,45 Analyysi: Almakodin saneerauksen suunnittelu pääsi vauhtiin syksyllä. Suunnittelutyö oli huomattavasti oletettua laajempi. Vaikka itse saneeraus siirtyy ajassa eteenpäin, voidaan näitä suunnitelmia käyttää, mahdollisesti pienemmillä muutoksilla riippuen käyttäjien tarpeista tulevassa saneerauksessa. 10. Almakodin saneeraus Kun saneerauksen tekninen suunnittelu on tehty, saneeraustyöt aloitetaan sprinklereiden asennuksen yhteydessä. Saneeraus on kattava ja tehdään vuosien 2012 2015 aikana. Kokonaisinvestointi 1,4 M. Investointi 2012: 50 000 Investointi 2013: 400 000 Investointi 2014: 500 000 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -50 000 0-50 000 0,00-50 000,00 Tulot 0,00 Nettomeno -50 000 0-50 000 0,00-50 000,00 Analyysi: Almakodin saneeraus siirtyy muutaman vuoden ajassa eteenpäin. 11. Kemiön paloaseman lämmitysjärjestelmä Kemiön paloaseman lämmitysjärjestelmä on saneerauksen tarpeessa. Vuoden aikana tehdään välttämättömät toimenpiteet lämmönsaannin varmistamiseksi. Investointi 2012: 20 000 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -20 000 0-20 000 0,00-20 000,00 Tulot 0,00 Nettomeno -20 000 0-20 000 0,00-20 000,00 Analyysi: Vuoden aikana alettiin perusteellisemmin miettiä uuden paloaseman rakentamista Kemiöön. Tämä osaksi siksi että rakennus on todettu niin huonokuntoiseksi pelastuslaitoksen tilaamassa kuntoarviossa että on edullisempaa rakentaa uusi asema kuin saneerata vanhaa, osaksi myös siksi että rakennus on vuokratontilla jonka vuokra-aika päättyy kevään 2015 aikana. Tästä syystä ei vuoden aikana tehty mitään toimenpiteitä paloasemarakennukselle. 12. Suunnitelma rakennusten vahinkojen korjaamiseksi Vuosina 2010 ja 2011 on tehty kuntoarvioita osassa kunnan kiinteistöistä. Kuntoarvioraportit toimivat työkaluna tulevia saneerauksia suunniteltaessa ja näin ollen on syytä myös jatkossa tehdä muutama arvio vuodessa. Investointi 2012: 20 000 190

Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -20 000 0-20 000-20 003,00 3,00 Tulot 0,00 Nettomeno -20 000 0-20 000-20 003,00 3,00 Analyysi: Vuoden aikana tehtiin kuntoarviot kolmessa kunnan kiinteistössä ja lisäksi perusteellisempi tutkimus julkisivun kunnosta yhden kiinteistön osalta. Tämä on osa siitä että saadaan kiinteistöjen kunto kartoitettua. 13. Taalintehtaan kaukolämpöverkko, liittymismaksut ja lämmönvaihtimet Kunnalliset kiinteistöt Taalintehtaalla jotka tällä hetkellä lämmitetään öljyllä, liitetään suunniteltuun kaukolämpöverkkoon. Investointi koostuu kiinteistöjen lämmönvaihtimista sekä liittymismaksuista. Investointi 2012: 185 000 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -185 000 0-185 000-226 509,65 41 509,65 Tulot 0,00 Nettomeno -185 000 0-185 000-226 509,65 41 509,65 Analyysi: Vuoden 2012 talousarvio perustui Planora Oy:n tekemään kustannus- ja kannattavuuslaskelmaan. Lämmönvaihtimet tulivat huomattavasti laskettua kalliimmiksi. Tämä suurimmaksi osaksi siitä syystä että Dalsbruks skola ja Liikuntahalli toteutettiin kolmella erillisellä liittymällä ja lämmönvaihtimella kun ne suunnitteluvaiheessa oli nähty yhtenä kokonaisuutena. 14. Mahd. Lammalan kaukolämpöverkon liittymismaksujen siirtäminen eteenpäin Kunnalliset kiinteistöt Lammalassa liitetään suunniteltuun kaukolämpöverkkoon. Investointi koostuu kiinteistöjen lämmönvaihtimista sekä liittymismaksuista. Investointi 2012: 60 000 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -60 000 0-60 000-32 067,92-27 932,08 Tulot 0,00 Nettomeno -60 000 0-60 000-32 067,92-27 932,08 Analyysi: Liittymismaksut on kirjattu vuodelle 2011 kun lämmönvaihtimet asennuksineen on kirjattu vuodelle 2012, liittymät toteutettiin talousarvion mukaan. 191

15. Siivous- ja keittiökoneita Osa keittiöiden koneista on vaihdon tarpeessa lähiaikoina. Myös siivouspuolella on tarvetta hankkia uusia koneita. Investointi 2012: 50 000 Investointi 2013: 40 000 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -50 000 0-50 000-50 095,25 95,25 Tulot 0,00 Nettomeno -50 000 0-50 000-50 095,25 95,25 Analyysi: Ruokahuoltotoimeen hankittiin vuoden aikana mm. uusia astioita Kemiön koulukeskukseen sekä lämpövaunuja Hannakotiin ja siivoustoimeen siivouskoneita. Villa Landen muutostyöt Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot 0-30 000-30 000-5 754,84-24 245,16 Tulot 0,00 Nettomeno 0-30 000-30 000-5 754,84-24 245,16 Analyysi: Muutostöitä varten on tehty suunnitelmat. Itse työt toteutetaan vuoden 2013 alussa. Kemiön koulukeskuksen kalusteiden hankinta sekä kosteusvaurioituneiden tilojen saneeraus Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot 0-40 000-40 000-38 426,16-1 573,84 Tulot 0,00 Nettomeno 0-40 000-40 000-38 426,16-1 573,84 Analyysi: Kosteusvaurioituneet tilat on saneerattu ja varustettu uusilla kalusteilla talousarvion mukaan. Västanfjärd, suihku- ja pukeutumistilojen toteuttaminen Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot 0-135 000-135 000-5 244,00-129 756,00 Tulot 0,00 Nettomeno 0-135 000-135 000-5 244,00-129 756,00 Analyysi: Suihku- ja pukeutumistilojen suunnittelu on aloitettu vuoden aikana, toteutus kesän 2013 aikana. Stalls café-kiinteistön osto Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot 0-175 000-175 000-175 000,00 0,00 Tulot 0,00 Nettomeno 0-175 000-175 000-175 000,00 0,00 Analyysi: Kunta sai vuoden aikana mahdollisuuden saattaa päätökseen vuonna 2011 annettu kiinteistön Stalls café 192

ostotarjouksen. Valtuusto myönsi lisämäärärahaa kiinteistön ostoon ja kauppa toteutettiin. Kemiön kunnankeskuksen kiinteistö (meneillään oleva hankinta, tilinpäätös 2011) Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot 0 0 0-13 006,32 13 006,32 Tulot 0,00 Nettomeno 0 0 0-13 006,32 13 006,32 Analyysi: Työt kellaritilojen osalta valmistuivat alkuvuodesta alkuperäisen talousarvion mukaan. Kemiön koulukeskus, kylpyhuone (meneillään oleva hankinta, tilinpäätös 2011) Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot 0 0 0-9 888,90 9 888,90 Tulot 0,00 Nettomeno 0 0 0-9 888,90 9 888,90 Analyysi: Osa suihku- ja pukeutumistilojen saneerauksen kustannuksista meni vuoden 2012 puolelle, urakka toteutettiin alkuperäisen talousarvion mukaan. Kemiön koulukeskus, palohälyttimet (lisähankinta) Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot 0 0 0-3 489,00 3 489,00 Tulot 0,00 Nettomeno 0 0 0-3 489,00 3 489,00 Analyysi: Lisätyönä tilattiin kolmen ulko-oven kytkeminen samaan sähköiseen järjestelmään kuin kunnantoimistojen sekä Dalsbruks skolanin ovet ovat. Bostads Ab Boda Tull, lainaosuus Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot 0 0 0-12 940,00 12 940,00 Tulot 0,00 Nettomeno 0 0 0-12 940,00 12 940,00 Analyysi: Asuntoyhtiö vaihtoi lämmönlähdettä maalämpöön saatuaan lämpönsä aikaisemmin läheiseltä koululta. Lisäksi rakennuksen kattoa korjattiin. Kunta maksoi projektin lainaosuutensa pois. Uuden paloaseman suunnittelu Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot 0 0 0-12 320,00 12 320,00 Tulot 0,00 Nettomeno 0 0 0-12 320,00 12 320,00 193

Analyysi: Kuten kohdan 11 analyysissä mainitaan, niin alettiin vuoden aikana perusteellisemmin miettiä uuden paloaseman rakentamista Kemiöön. Saadakseen avustushakemus jätettyä Palosuojelurahastoon vuodenvaihteeseen mennessä, tehtiin arkkitehtisuunnitelmat uutta paloasemaa varten. Yhdyskuntatekniikka 1. Tievalaistus Tievalaisimien ja -lamppujen uusimiseen tulee kulumaan useita vuosia, mutta samalla nämä toimenpiteet tulevat vähentämään sähkönkulutusta. Vuonna 2012 saatetaan valmiiksi mm. vuonna 2011 kaapeloidut tievalaistuslinjat (Bergströmintie, Vretantie, Tuomarinkehä ja muut tieosuudet Taalintehtaalla, joissa tehtiin yhteistyötä kaukolämpölinjojen rakentamisen yhteydessä). Tavoitteena on myös vastedes tehdä yhteistyötä muiden yhteiskuntatoimijoiden kanssa yhteisten kaapeliojien osalta. Lähivuosina tarkastellaan tievalaistuslinjojen leasingin eri vaihtoehtoja. Talousarvio 2012 100 000 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -100 000 0-100 000-125 016,82 25 016,82 Tulot 0,00 Nettomeno -100 000 0-100 000-125 016,82 25 016,82 Analyysi: Kaikkia valaistuja tieosuuksia, joiden suunniteltiin valmistuvan vuonna 2012, ei saatu valmiiksi. Syynä tähän oli ajanpuute ja liian pieni budjetti. Budjetti ylittyi. 2. Asemakaavateiden asfaltointi Asemakaavateiden asfaltointi eri puolilla kuntaa Talousarvio 2012 40 000 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -40 000 0-40 000-61 215,75 21 215,75 Tulot 12 093,50-12 093,50 Nettomeno -40 000 0-40 000-49 122,25 9 122,25 Analyysi: Asfaltin paikkauksia tehtiin tievalaistuksen rakentamisen yhteydessä ja kaapelinvetoja yhdessä muiden kaapelioperaattoreiden kanssa. Muut kaapelioperaattorit ovat maksaneet oman osuutensa asfaltoinnista. Budjettikehykset ylittyivät. 194

3. Raakamaan hankinta Tulevien asemakaavojen suunnittelun helpottamiseksi, tulevien liikenneratkaisujen helpottamiseksi Kemiön keskustassa sekä kevyenliikenteen väylälle Kulla-Släts välille tulee raaka-maata ostaa. Investointi 2012 130 000 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -130 000 0-130 000-70 714,01-59 285,99 Tulot 0 26 411,12-26 411,12 Nettomeno -130 000 0-130 000-44 302,89-85 697,11 Analyysi: Menot: Maa-alueiden osto asemakaavojen toteuttamiseksi 3 050,00 Asuintonttien takaisinosto 30 890,00 Etuosto-oikeuden käyttäminen, Kasnäs 36 774,01 Yhteensä 70 714,01 Tulot: Omakotitalotonttien myynti, tuloslaskelman voitto 26 411,12 4. Asemakaavatiet Kunnalla on useita asemakaava-alueita ja monia katuja. Osa näistä on rakentamatta ja osalla on suuri perusparannuksen tarve. Vanhojen maankäytön suunnittelusopimusten mukaan kunnalla on velvollisuus rakentaa tietyt kadut kun maanomistajien tarve sitä vaatii. Hallinnon joustavuuden mahdollistamiseksi on tärkeää saada määrärahoja tällaisille toimenpiteille. Investointi 2012 40 000 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -40 000 0-40 000-48 972,37 8 972,37 Tulot 0 0 0 0,00 Nettomeno -40 000 0-40 000-48 972,37 8 972,37 Analyysi: Vuoden aikana Dahlbyssä on hoidettu kuntoon useita pienempiä tieosuuksia ja Koulutien kunnostamista on suunniteltu. Määrärahat ylitettiin. 5. Mm. aallonmurtajan suunnittelu ja toteuttaminen Taalintehtaan satamassa Aallonmurtajan toteuttaminen Taalintehtaan satamassa vaatii tarkkoja selvityksiä ja suunnitelmia. Investointi 2012 100 000 Investointi 2013 100 000 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -100 000 0-100 000-6 730,00-93 270,00 Tulot 0 0,00 Nettomeno -100 000 0-100 000-6 730,00-93 270,00 Analyysi: Työ viivästyi mm. merenpohjatutkimusten pitkittymisen takia. Budjetoitua määrärahaa ei siten tarvittu kokonaan. 195

6. Tiesuunnitelma ja Arkadiantien Dragsfjärdintien risteyksen ja lähiympäristön tieratkaisujen toteuttaminen Arkadiantien eteläisten osien liikennejärjestelyjen parantamiseksi tulee tehdä tiesuunnitelma jonka jälkeen risteys rakennetaan uudelleen. Investointi 2012 50 000 Investointi 2013 450 000 Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -50 000 0-50 000-59 538,51 9 538,51 Tulot 0 0,00 Nettomeno -50 000 0-50 000-59 538,51 9 538,51 Analyysi: Suunnittelu on edennyt aktiivisesti vuoden aikana ja budjetti ylittyi hieman. Laituritoiminta Laitureiden perusparannuksiin ja laiturin osien uusimiseen. Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot 0-90 000-90 000-43 904,92-46 095,08 Tulot 0 0,00 Nettomeno 0-90 000-90 000-43 904,92-46 095,08 Analyysi: Useita laitureita perusparannettiin vuoden aikana. Viime vuoden tilinpäätös on korjattu (34 224,78 ) vähentämällä viime vuoden ylijäämä. Tämä ei näy vuoden 2012 investoinnin toteutumassa, vaan käyttötalousosan poistoissa. Budjetoitua määrärahaa ei tarvittu kokonaan. Engelsbyn oja Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot 0 0 0-17 640,39 17 640,39 Tulot 0 7 122,40-7 122,40 Nettomeno 0 0 0-10 517,99 10 517,99 Analyysi: Hanke on jatkunut monta vuotta ja toteutettu suurelta osin vuonna 2012. Hankkeeseen on budjetoitu varoja aiempina vuosina, mutta ei enää vuodelle 2012. Yhdyskuntatekniikka yhteensä Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -460 000-90 000-550 000-433 732,77-116 267,23 Tulot 0 45 627,02-45 627,02 Nettomeno -460 000-90 000-550 000-388 105,75-161 894,25 Analyysi: Joistakin pienemmistä investointiosien ylityksistä huolimatta yhdyskuntateknisen yksikön investointibudjetti piti kokonaisuudessaan. Talousarvio alittui 206 197 eurolla. 196

KUNTA Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -5 066 500-741 900-5 808 400-2 728 963,48-3 079 436,52 Tulot 22 500 80 080 102 580 737 110,46-634 530,46 Nettomeno -5 044 000-661 820-5 705 820-1 991 853,02-3 713 966,98 KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOS Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -930 000 0-930 000-1 171 796,94 241 796,94 Tulot 209 000 0 209 000 134 967,32 74 032,68 Nettomeno -721 000 0-721 000-1 036 829,62 315 829,62 KEMIÖNSAAREN KUNTA YHTEENSÄ Talousarvio 2012 Muutettu TA 2012 TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeuma Menot -5 996 500-741 900-6 738 400-3 900 760,42-2 837 639,58 Tulot 231 500 80 080 311 580 872 077,78-560 497,78 Nettomeno -5 765 000-661 820-6 426 820-3 028 682,64-3 398 137,36 197

16.4 Rahoitusosan toteutuminen 2012 Talousarvion rahoitusosan toteutumisvertailu 2012 Talousarvio- 2012 2012 Talousarvio muutokset Muutettu TA Tilinpäätös Poikkeama Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 894 202-324 000 1 570 202 3 400 216,21 1 830 014,21 Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät -110 000-110 000 7 554,16 117 554,16 Investointien rahavirta Investointimenot -5 787 500-741 900-6 529 400-3 900 760,42 2 628 639,58 Rahoitusosuudet investointeihin 22 500 80 080 102 580 256 736,63 154 156,63 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 110 000 0 110 000 607 786,99 497 786,99 Toiminnan ja investointien rahavirta -3 870 798,00-985 820-4 856 618 371 533,57 5 228 151,57 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset liikelaitoksille 0 0 0-1 269 555,34-1 269 555,34 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 76 331,50 76 331,50 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 0 0 0 1 269 555,34 37 006,64 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 500 000 4 500 000 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta 0 0-76 331,50-76 331,50 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 028 500-2 028 500-1 991 493,36 37 006,64 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -552 986,38-552 986,38 Rahoituksen rahavirta 2 471 500,00 0,00 2 471 500-2 544 479,74-5 015 979,74 Rahavarojen muutos -1 399 298,00-985 820-2 385 118-2 172 946,17 212 171,83 198

17 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA Toimintatuotot 2012 2011 Myyntituotot 3 113 595,00 2 232 020,14 Maksutuotot 2 771 180,02 2 748 010,75 Tuet ja avustukset 840 860,12 2 580 664,02 Muut toimintatuotot 983 016,58 1 035 783,30 Toimintatuotot 7 708 651,72 8 596 478,21 Valmistus omaan käyttöön 30 729,43 74 493,03 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -17 647 965,60-17 347 583,77 Henkilösivukulut Eläkekulut -4 478 096,27-4 342 548,33 Muut henkilösivukulut -995 435,33-965 207,53 Henkilösivukulut -5 473 531,60-5 307 755,86 Henkilöstökulut -23 121 497,20-22 655 339,63 Palvelujen ostot -16 242 884,47-15 358 070,40 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 569 118,28-3 522 017,28 Avustukset -1 626 558,56-1 632 381,21 Muut toimintakulut -833 255,57-615 923,09 Toimintakulut -45 393 314,08-43 783 731,61 Toimintakate -37 653 932,93-35 112 760,37 Verotulot 20 712 073,63 21 473 036,24 Valtionosuudet 20 745 775,00 18 959 127,96 Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot 11 670,26 76 512,55 Muut rahoitustuotot 57 394,70 128 953,10 Korkokulut -466 014,51-601 011,54 Muut rahoituskulut -6 749,94-11 013,86 Rahoitustuotot- ja kulut -403 699,49-406 559,75 Vuosikate 3 400 216,21 4 912 844,08 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 356 141,99-2 449 479,46 Poistot ja arvonalentumiset -2 356 141,99-2 449 479,46 Satunnaiset erät Tilikauden tulos 1 044 074,22 2 463 364,62 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 166 976,52 177 669,49 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 211 050,74 2 641 034,11 199

RAHOITUSLASKELMA 2012 2011 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 400 216,21 4 912 844,08 Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät 7 554,16-183 930,09 Investointien rahavirta Investointimenot -3 900 760,42-2 833 607,23 Rahoitusosuudet investointeihin 256 736,63 154 853,14 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 607 786,99 258 400,53 Toiminnan ja investointien rahavirta 371 533,57 2 308 560,43 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisen lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 0,00 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00 Päitkäaikaisten lainojen vähennykste -1 991 493,36-3 796 481,75 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 0,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 9 286,21-2 443,64 Vaihto-omaisuuden muutos 5 476,55 1 235,85 Saamisten muutos -562 179,26-107 441,15 Korottomien velkojen muutos -5 569,88 772 509,71 Rahoituksen rahavirta -2 544 479,74-3 132 620,98 Rahavarojen muutos -2 172 946,17-824 060,55 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 3 631 832,45 5 804 778,62 Rahavarat 1.1. 5 804 778,62 6 628 839,17-2 172 946,17-824 060,55 200

TASE VASTAAVAA 2012 2011 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 1 492,48 1 492,48 Tietokoneohjelmistot 65 245,73 95 589,63 Muut pitkävaikutteiset menot 167 127,30 179 113,57 Aineettomat hyödykkeet 233 865,51 276 195,68 Aineelliset oikeudet Maa- ja vesialueet 5 369 647,43 5 388 115,50 Rakennukset 20 704 374,72 21 174 407,65 Kiinteät rakenteet ja laitteet 13 082 206,61 12 095 429,25 Koneet ja kalusto 710 155,04 741 878,78 Muut aineelliset hyödykkeet 11 773,15 11 773,15 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 647 754,02 780 900,94 Aineelliset oikeudet 40 525 910,97 40 192 505,27 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 7 751 790,78 7 362 877,88 Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset 891,40 891,40 Muut saamiset 26 777,00 Sijoitukset 7 779 459,18 7 363 769,28 PYSYVÄT VASTAAVAT 48 539 235,66 47 832 470,23 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 7 992,27 23 546,34 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 182 026,78 180 026,47 Muut toimeksiantojen varat TOIMEKSIANTOJEN VARAT 190 019,05 203 572,81 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 42 667,56 48 144,11 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset Siirtosaamiset Pitkäaikaiset saamiset 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 274 679,39 937 011,75 Lainasaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset 476 489,90 431 689,06 Siirtosaamiset 1 006 441,16 826 730,38 Lyhytaikaiset saamiset 2 757 610,45 2 195 431,19 Saamiset 2 757 610,45 2 195 431,19 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset 3 631 832,45 5 804 778,62 VAIHTUVAT VASTAAVAT 6 432 110,46 8 048 353,92 VASTAAVAA YHTEENSÄ 55 161 365,17 56 084 396,96 201

VASTATTAVAA 2012 2011 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 19 408 230,24 19 408 230,24 Arvonkorotusrahasto 0,00 0,00 Muut omat rahastot 0,00 0,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 9 019 784,07 6 344 525,18 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 211 050,74 2 641 034,11 OMA PÄÄOMA 29 639 065,05 28 393 789,53 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 3 040 915,47 3 207 891,99 Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 3 040 915,47 3 207 891,99 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 40 605,22 43 544,06 Lahjoitusrahastojen pääomat 182 026,78 180 026,47 Muut toimseksiantojen pääomat 2 600,13 5 929,15 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 225 232,13 229 499,68 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 9 617 112,37 11 112 953,51 Lainat julkisyhteisöiltä 3 073 064,69 3 574 760,21 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 1 791 494,01 1 877 700,91 Siirtovelat Pitkäaikainen 14 481 671,07 16 565 414,63 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 453 773,14 1 411 705,14 Lainat julkisyhteisöiltä 501 695,52 537 720,22 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot 178 166,94 149 948,26 Ostovelat 1 608 389,60 1 576 691,72 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 1 010 644,01 974 059,39 Siirtovelat 3 021 812,24 3 037 676,40 Lyhytaikainen 7 774 481,45 7 687 801,13 VIERAS PÄÄOMA 22 256 152,52 24 253 215,76 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 55 161 365,17 56 084 396,96 202

KONSERNITULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT 2012 2011 1 000 1 000 Toimintatuotot 24 331 24 300 Toimintakulut -60 923-58 349 Osuus osakkuusyhetisöjen voitosta (tappiosta) -7 5 Toimintakate -36 599-34 044 Verotulot 20 712 21 473 Valtionosuudet 20 746 18 959 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot 6 73 Muut rahoitustuotot 61 139 Korkokulu -912-985 Muut rahoituskulut -48-83 Vuosikate 3 964 5 532 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 793-3 558 Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset 1 Satunnaiset erät 109 Tilikauden tulos 171 2 082 Tilinpäätössiirrot 188 169 Vähemmistöosuudet 5 3 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 364 2 254 Konsernituloslaskleman tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut, % 39,94 41,65 Vuosikate / Poistot, % 104,51 155,48 Vuosikate, euroa / asukas 551,24 769,29 Asukasmäärä 7 075 7 172 203

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT 2012 2011 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 964 5 532 Satunnaiset erät 109 Tulorahoituksen korjauserät 21-285 Investointien rahavirta Investointimenot -8 358-6 561 Rahoitusosuudet investointimenoihin 726 189 Pysyvien vastaavien luovutustulot bland bestående aktiva 668 984 Toiminnan ja investointie rahavirta -2 979-32 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -2-8 Anotlainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 118 4 172 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3 011-4 756 Lyhytaikaisten lainojen muutos 2 2 Oman pääoman muutokset 7 Muut maskuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 11-7 Vaihto-omaisuuden muutos 14-1 Saamisten muutokset -478 82 Korottomienvelkojen muutokset 204 1 026 Rahoituksen rahavirta -142 517 Rahavarojen muutos -3 121 485 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 4 927 8 048 Rahavarat 1.1. 8 047 7 563 Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 62,21 86,82 Pääomamenojen tulorahoitus, % 37,24 49,68 Lainanhoitokate 1,04 1,07 Kassan riittävyys 25 42 204

KONSERNITASE JA TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2012 2011 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat Immateriella oikeudet rättigheter 90 108 Muut Övriga pitkävaikutteiset utgifter med lång menot verkningstid 252 296 Ennakkomaksut Förskottsbetalningar 62 59 Aineelliset hyödykkeet Maa- Mark- ja och vesialueet vattenområden 6 228 6 110 Rakennukset Byggnader 37 997 37 502 Kiinteät Fasta konstruktioner rakenteet ja laitteet och anordningar 13 110 12 129 Koneet Maskiner ja kalusto och inventarier 2 267 2 018 Liittymismaksut Anslutningsavgifter Muut Övriga aineelliset materiella hyödykkeet tillgångar 26 33 Ennakkomaksut Förskottsbetalningar ja keskeneräiset och hankinnat pågående anskaffningar 4 781 3 334 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Andelar i intressesamfund 426 988 Osakkeet Aktier och ja andelar osuudet Muut Övriga lainasaamiset lånefordringar Muut Övriga saamiset fordringar Muut Övriga osakkeet aktier och ja osuudet andelar 982 444 Lainasaamiset Tytäryhteisöissä Muissa yhteisöissä 1 1 53 24 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 341 435 Vaihto-omaisuus 202 223 Saamiset Pitkäaikaiset Långfristiga fordringar saamiset 9 3 Lyhytaikaiset Kortfristiga fordringar saamiset 4 236 3 734 Rahat ja pankkisaamiset 4 927 8 047 VASTAAVAA YHTEENSÄ 75 990 75 488 205

VASTATTAVAA 2012 2011 1 000 1 000 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 19 451 19 408 Arvonkorotusrahasto Rakennusrahasto Muut rahastot 1 164 1 033 Muu oma pääoma Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 9 530 6 906 Tilikauden yli- / alijäämä 365 2 254 VÄHEMMISTÖOSUUDET 894 1 407 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Avskrivningsdifferens Poistoero 3 206 3 383 Reserver Vapaaehtoiset varaukset 504 512 PAKOLLISET VARAUKSET 268 229 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 395 477 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 28 151 27 907 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 2 744 2 884 Lyhytaikainen koroton vieras pääomas 9 319 9 089 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 75 990 75 488 Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 45 44 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 164 136 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1.000 9 895 9 160 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), / asukas 1 302 1 284 Konsernin lainat, / asukas 4 308 4 293 Konsernin lainakanta 31.12., 1.000 30 895 30 791 Kunnan asukasmäärä 7 075 7 172 206

207