TYÖHYVINVOINNIN MERKITYS LIIKETOIMINNALLE
Sisältö Lukijalle 3 Työyhteisön hyvinvointi 4 Mitä on työhyvinvointi? 5 Työhyvinvoinnin kulmakiviä 6 Huonosti voiva työyhteisö 7 Psykologisesti turvallinen työyhteisö 8 Työhyvinvointi ja liiketoiminta 10 Kuinka työhyvinvointi linkittyy liiketoimintaan? 11 Henkilöstöstrategian tärkeys 13 Hyvinvoiva henkilöstö kilpailuetuna 14 5 askelta liiketoimintalähtöiseen työhyvinvointiin 15 1. Henkilöstöstrategia 16 2. Työhyvinvoinnin tavoitteet 17 3. Työhyvinvoinnin mittarit 18 4. Jalkauttaminen osaksi liiketoimintatavoitteita 19 5. Huolehdi työhyvinvoinnin toteutumisesta 20 Lisätietoa aiheesta 21
Lukijalle Työhyvinvointi on asia, joka kiinnostaa työelämän murroksessa. Kiristynyt kilpailu, työväen ikääntyminen ja talouden epävarmuus pakottavat yritykset jatkuvasti pohtimaan, kuinka toiminnasta saataisiin tuottavampaa ja tehokkaampaa. Yksi avain tuottavuuteen ja tehokkuuden kasvuun on henkilöstön hyvinvointi. Tutkimusten mukaan henkilöstön hyvinvoinnilla ja liiketoiminnan taloudellisella menestyksellä on yhteys. Jokainen työhyvinvointiin investoitu euro tulee takaisin. Hyvinvointiin panostamalla tuottojen kasvun lisäksi yritykselle kertyy myös säästöjä. Työhyvinvoinnin taloudellinen vaikutus on osoitettu, mutta hyvinvointi parantaa liiketoiminnan tuottavuutta myös muilla tavoin. Tässä oppaassa käsitellään näkökulmia, joilla strateginen työhyvinvointi vaikuttaa liiketoimintaan muutenkin kuin vain taloudellisesti. Opas on suunnattu kaikille työhyvinvoinnista kiinnostuneille. Mukavia lukuhetkiä toivottaa Resilion tiimi
TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTI
Mitä on työhyvinvointi? Työyhteisön hyvinvointi tarkoittaa jokaiselle yritykselle eri asioita. Hyvinvoivaa työyhteisöä tavoiteltaessa tulisikin aina ensin määritellä, mitä hyvinvoinnista ajatellaan juuri meidän työyhteisössämme tai yrityksessämme? Missä määrin työhyvinvointi koskettaa yksilöä ja missä määrin koko yhteisöä? Työhyvinvointi kannattaa ajatella osana yrityksen strategiaa, jolloin se kuuluu luontevana osana toiminnan kokonaisuuteen. Yleisesti ottaen hyvinvoiva työyhteisö tarkoittaa yhteisöä, joka tietää merkityksensä ja tarkoituksensa ja jonka perustehtävä on selvillä. Yhteisö siis tietää, minkä takia on olemassa. Yhteisöllä ja sen yksilöillä on oltava tehtävänsä toteuttamiseen myös riittävät edellytykset, eli peruspuitteet on oltava kunnossa ja työn tekemiseen on olemassa hyvät käytännöt ja hyvät tekemisen tavat. Yhteisöt tavoittelevat menestystä. Menestyksen kannalta on tärkeää, että yhteisö menestyy siinä, mihin se on tarkoitettu ja kykenee toteuttamaan tarkoitustaan. Hyvinvoivaan työyhteisöön liittyy usein myös yksilöiden kokema työn imu ja ilo. Hyvinvointi lähtee siitä, että töitä tehdään hyvässä hengessä ja kannustavassa ilmapiirissä. Jokainen yhteisön jäsen kokee olevansa osa menestyksekästä yhteisöä, hänen mielestään on kiva tulla aamuisin töihin ja hän saa kokea iloa ja onnistumisen tunteita työssään.
Huonosti voiva työyhteisö? Pahoinvoivan työyhteisön tunnistaa siitä, että se ei tuota tulosta eikä vastaa sille asetettuihin odotuksiin. Huonosti voivassa työyhteisössä sairastetaan usein, koetaan paljon stressiä, eikä töihin tulla mielellään. Kuitenkin, työyhteisön pahoinvointiin reagoidaan usein liian myöhään. Tärkeämpää olisi tarkkailla ja huomioida merkkejä työyhteisön oireilusta jo ennen vakavien ongelmien ilmaantumista, kun epäkohtiin on vielä mahdollista helpommin puuttua. On kuitenkin hyvä muistaa, että yhteisöllinen kokonaisuus muodostuu yksilöistä ja heidän välisistä suhteistaan ja toiminnasta. Hyvinvointi on tasapainoilua ja sitä on vaalittava. Hyvinvointi alkaa yksittäisestä ihmisestä, jokaisella yhteisön jäsenellä on merkitystä.
Työhyvinvoinnin kulmakiviä Ergonomia Decent work (ILO) * Organisaatioergonomia * Turvallinen työympäristö * Kognitiivinen ergonomia * Asianmukaiset työolot * Fyysinen ergonomia * Ihmisarvon kunnioittaminen Psykologinen joustavuus Vaikuttamisen mahdollisuudet * Yksilön joustavuus * Kommunikaatio * Tiimin joustavuus * Vuorovaikutus * Viestintä
ü Psykologinen turvallisuus ü Luottamus ü Kannustava ilmapiiri ü Avoimuus Psykologisesti turvallisessa yhteisössä vallitsee luottamuksen ilmapiiri ja keskustelu vaikeistakin asioista onnistuu. Psykologisesti turvallisessa yhteisössä epäonnistuminen on sallittua. Virheiden salliminen mahdollistaa rohkean kokeilun ja kärsivällisyydellä myös onnistumisen. Jollei työyhteisö ole psykologisesti turvallinen, luottamuksen rakentaminen yhteisön sisällä on tärkeää kohti parempaa työyhteisöä ja hyvinvointia. Kannustava ilmapiiri ja mahdollisuus ilmaista sitä mitä ajattelee ja tuntee tekee työn tekemisestä ja kehittämisestä luontevaa. Luottamus rakentuu ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Avoimuus ja rakentava kanssakäyminen sekä toisten kunnioittaminen edesauttaa psykologisesti turvallisen yhteisön rakentamista.
Kuinka rakentaa psykologisesti turvallinen yhteisö? 1. Ymmärrä työyhteisön tilanne Ø Millaisia ilmiöitä työyhteisössä voi havaita? Ø Onko työn olosuhteissa jotakin erityistä huomioon otettavaa? Ø Miltä työyhteisön ilmapiiri vaikuttaa? 2. Määritä tahtotila Ø Mitä halutaan tavoitella? Ø Miksi se on arvokasta? Ø Miltä työyhteisö ideaalitilanteessa näyttää? Ø Millainen ilmapiiri olisi parhaimmillaan? 3. Kartoita tavoitteeseen pääsemisen edellytykset ja luo mahdollisuudet onnistua Ø Kuinka tavoitteeseen pääseminen onnistuu? Ø Mitä se edellyttää?
TYÖHYVINVOINTI JA LIIKETOIMINTA
Kuinka hyvinvointi linkittyy liiketoimintaan? Voiko liiketoiminta unohtaa ihmisen? Liiketoiminta on pohjimmiltaan inhimillistä ja ihmisten kesken rakentuvaa toimintaa - jos ihminen tai ihmisten väliset suhteet eivät toimi, niin liiketoimintaa ei ole olemassakaan, saati menestyvää sellaista. Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnassa lähtee sekin liikkeelle siis ihmisen tasolta. Ollakseen tehokas, tuottava ja liiketoiminnan kannalta hyödyllinen, ihmisen tulee olla tyytyväinen itseensä, omiin suorituksiinsa ja asemaansa yhteisössä. Kaiken tämän ytimessä on onnistumisen tunne - onnistuminen edesauttaa paitsi ihmisen, myös liiketoiminnan hyvinvointia. On itsestäänselvyys, että työhyvinvoinnin puute näkyy lopulta kustannusten kasvuna. Samalla tapaa myös hyvinvoiva työyhteisö näkyy liiketoiminnan tuloksessa ja viivan alla vähintäänkin pitkällä aikavälillä oikotietä onneen ei kuitenkaan ole. Jos työyhteisössä vallitsee epäluottamusta, tyytymättömyyttä ja pahoinvointia tai jos tuloksia saavutetaan rumasti runttaamalla tai pelotellen, niin ei sekään heti näy romahduksena liikevaihdossa, vaan pitkällä aikavälillä. Sama toimii toisinpäin pitkäjänteisesti hyvinvointiin panostamalla saadaan pitkäaikaista hyötyä konkreettisesti ja euromääräisesti.
Työhyvinvointi Pienentää kustannuksia Lisää kustannustehokkuutta Parantaa kilpailukykyä Nostaa työmotivaatiota ja tuottavuutta Parantaa työn laatua Sitouttaa henkilöstöä Parantaa yrityksen imagoa ja työnantajamielikuvaa
Henkilöstöstrategian tärkeys Yrityksissä on olemassa monenlaisia henkilöstöstrategioita. Strategian luonteesta riippumatta se on rakennettu palvelemaan moninaisia liiketoiminnan tavoitteita. Yrityksen arvomaailma on kuitenkin tärkeä olla mukana strategian määrittelyssä arvomaailma määrittää, miksi ja miten strategiaa toteutetaan. Henkilöstöstrategian luominen on kuin palapelin rakentamista menestyminen edellyttää, että palikat on kohdennettu oikein. Strategia ei kuitenkaan ole koskaan valmis, vaan dynaaminen ja jatkuvasti kehittyvä. Jos henkilöstöllä on esim. työkyvyn haasteita tai osaamisvajetta, niiden vaikutukset täytyy minimoida ja saada ongelmat ratkaistua yritystä ja yksilöä hyödyttävällä tavalla. Parhaimmillaan henkilöstöstrategia on henkilöstön kehittämistä niin, että kaikki inhimilliset resurssit saadaan vastaamaan täyttä potentiaaliaan. Henkilöstöstrategia mielletään usein kuitenkin negatiiviseksi tai kylmäksi sanaksi. Strategia-sanan ajatellaan monesti viittaavan resurssien riistämiseen ja hyötyjen maksimointiin. Resurssien hyötykäytön ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa riistoa, vaan se voidaan tehdä ihmistä kunnioittaen. Se, että kunnioitetaan yksilöä ja hänen parasta potentiaaliaan, voi tarkoittaa tehokkuutta. Huolimatta kaikista nykyisen elämän haasteista, tietotulvasta ja tietämyksestä, maailmamme on ihmisten luomaa ja toteuttamaa toimintaa joa voidaan myös muuttaa. Ihminen on luova ja ajatteleva olento, jota mielihyvä- tai mielipaha-ilmiöt ohjaavat vahvasti. Jokainen ihminen kokee asiat omalla tavallaan. Henkilöstön työhyvinvointistrategiaan panostamalla tuetaan positiivista työntekijäkokemusta.
Hyvinvoiva henkilöstö kilpailuetuna ü Henkilöstö on yrityksen käyntikortti ü Henkilöstöön panostaminen kannattaa ü Työnantajamielikuva on tärkeä osa yrityksen menestystä Työstään innostuneet ja tyytyväiset työntekijät välittävät positiivista viestiä lähipiirilleen, asiakkaille ja yrityksen sidosryhmille. Vastaavasti, mikäli henkilöstö ei voi hyvin ja kokee tyytymättömyyttä työssään, negatiivisuus heijastuu myös yrityksen maineeseen. Hyvinvoiva henkilöstö on myös taloudellisesti vaikeina aikoina hyvä kilpailuetu. Sen sijaan, että henkilöstölle asetetaan epärealistisia tulospaineita tai muutoin otetaan resurssista kaikki irti, henkilöstöä tulisi kannustaa ja motivoida tietoisesti. Kannustava ja rohkaiseva ilmapiiri, etenemis- ja kehittymismahdollisuudet sekä vastuun ja vapauden sopiva suhde motivoivat henkilöstöä kehittämään itseään entistä parempiin suorituksiin. Tämä näkyy myös palveluiden ja tuotteiden laadussa sekä asiakaskokemuksessa. Työnantajamielikuvaan panostamalla voidaan saada kilpailuetua. Toimialoilla, joissa osaamisesta on pulaa tai henkilöstön vaihtuvuus on suurta, on hyödyllistä panostaa henkilöstöön kunnolla. Onko henkilöstösi sinulle kulu vai investointi?
5 askelta Liiketoimintalähtöisen työhyvinvoinnin edistämiseen HENKILÖSTÖ STRATEGIA SEURANTA? TAVOITTEET JALKAUTUS MITTARIT
1. Henkilöstöstrategia Millainen olikaan se hetki, jossa edellisen kerran tarkistit liiketoiminnan strategiaa? Mikä silloin oli tärkeää? Ajattelitko tässä kohtaa, mitkä olisivat strategian toteutumisen kannalta olennaisen tärkeitä asioita? Tulitko silloin ajatelleeksi mitään työhyvinvointiin liittyvää? Jotkut ajattelevat, että henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara. Toiset muotoilevat tätä edelleen: henkilöstö on yrityksen ainoa voimavara. Jos ajatellaan, että menestyvä liiketoiminta on mahdollista vain, jos ihmiset sen toteuttavat, niin mikä silloin olisi olennaista ottaa henkilöstöstrategiassa ottaa huomioon? Huolehdi siis, että yrityksessänne on olemassa henkilöstöstrategia, joka tukee henkilöstön hyvinvointia ja siihen panostamista.
2. Työhyvinvoinnin tavoitteet Työhyvinvoinnin tavoitteiden asettaminen saatetaan usein mieltää liian irralliseksi toiminnaksi suhteessa arjessa tapahtuvaan liiketoimintaan. Jos liiketoimintastrategian toteutumisen kannalta olennaiset asiat on pohdittu ja harkittu huolellisesti myös henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta, tavoitteet saavat luontevan muodon. Työhyvinvointia tukee työssä onnistumiseen tähtäävät tavoitteet. Tällöin kyse voi olla osaamisen kehittämisestä. Tavoitteet ovat aina sidoksissa yrityksen tilanteeseen: sen ikä, kulttuuri, elinkaaren vaihe, työntekijöiden tilanne jne. Pohdi esimerkiksi, mitkä ovat liiketoiminnallenne kriittisimmät kilpailutekijät. Kuinka henkilöstö sekä muut työyhteisöön ja johtamiseen liittyvät asiat linkittyvät näihin kilpailutekijöihin? Määrittele sen jälkeen työhyvinvoinnille tavoitteet, joilla näitä kilpailutekijöitä voidaan parantaa ja sitä kautta saavuttaa kilpailuetua ja kannattavuuden kasvua. Onko tärkeämpää esimerkiksi panostaa palveluidenne laatuun vai asiakastyytyväisyyteen? Vai haluatteko kenties olla alan paras työnantaja?
3. Työhyvinvoinnin mittarit Mittaamisessa palataan kysymykseen, mitä työhyvinvoinnilla tarkoitetaan kussakin organisaatiossa. Mittareiden valikoinnin apuna voidaan käyttää erilaisia teoreettisia malleja, kuten esim. stressimalleja. Erilaisin mallein pystytään tutkimaan, ovatko työn vaatimukset ja mahdollisuudet työn toteuttamiseen tasapainossa keskenään. Mittaamisessa olennaisinta on tietää, mitä halutaan saada selville. Tämän jälkeen mittaaminen onnistuu kun rakentaa mittarit, jotka mahdollistavat mittaamisen riittävän oikeellisesti ja toistettavasti. Kannattaa huomioida, että numeeriset mittarit eivät koskaan täysin tavoita hyvinvointi-ilmiöitä. Kun mittareita seurataan ja kehitetään säännöllisesti sekä verrataan niitä aikajakson liiketoimintamittareihin, alkaa kertyä hyödyllistä informaatiota. Pitkällä aikavälillä on helpompi huomata, missä on onnistuttu, mitkä osa-alueet kaipaavat kohennusta ja kuinka työhyvinvointi lopulta vaikuttaa liiketoimintaan.
4. Jalkauttaminen osaksi liiketoimintatavoitteita Työhyvinvoinnin tavoitteiden jalkauttaminen on helposti todettu, mutta vaikeampi toteuttaa käytännössä. Tavoitteiden jalkauttaminen jääkin valitettavan usein vain aikeeksi. Tietoa on, kuinka hyvinvoinnin edistämiseksi tulisi toimia. Taukoja tulisi pitää, lounasta ei saisi jättää väliin ja asioista tulisi keskustella riittävästi, jotta syntyisi yhteinen kulttuuri ja paras tapa toimia. Hyvinvoinnin edellytykset tunnistetaan helpostikin, mutta niitä ei saada vietyä arjen toiminnan tasolle. Tavoitteiden jalkauttaminen tarkoittaakin, että yhteisössä syntyy hyvinvointia edistävä tapa toimia. Yhdessä tekeminen ja sitä kautta tavoitteiden jalkauttaminen on prosessi, joka syntyy vain kokeilemalla ja tekemällä. Esimerkin voima on prosessin synnyssä keskeinen.
5. Huolehdi työhyvinvoinnin toteutumisesta Työhyvinvoinnin toteutuminen on välittämistä joka päivä Jotta varmistutaan työhyvinvoinnin toteutumisesta ja jatkuvasta kehittymisestä, koko henkilöstön täytyy osallistua talkoisiin. Työhyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä ja niiden arviointia on hyvä tehdä säännöllisin väliajoin tiimeittäin, osastoittain tai yksiköittäin. Työhyvinvointia on syytä myös seurata erilaisin työntekijäkyselyin sopivin väliajoin ja huomioida tuloksia kehittämistoimissa konkreettisesti. Kun työhyvinvointi on jokapäiväinen, koko organisaatiota koskettava asia, myös henkilöstö kokee välittämisen tunnetta itsestään, toisistaan ja koko liiketoiminnasta. Työhyvinvoinnista tulee koko yrityksen yhteinen tavoite, jolloin myös epäkohtiin tarttuminen on luontevampaa.
Lisätietoa aiheesta Mikäli haluat lisätietoa työhyvinvointiin ja sen kehittämiseen liittyen, ota yhteyttä Resilion asiantuntijoihin. Katsotaan yhdessä kuinka työhyvinvointia voitaisiin edistää juuri teidän yrityksessänne! Tutustu Resilion blogiin, jossa käsittelemme mm. johtamiseen, esimiestyöhön ja työhyvinvointiin liittyviä aiheita. Puh. 0504093171 info@resilio.fi