Sisällysluettelo Yleiset lähtökohdat Taloudelliset lähtökohdat 1 Mikkelin toimintaympäristö 4 Väestö Työ Asuminen Kaupungin talous ja riskienhallinta 10 n rakenne, sitovuus ja seuranta 13 Henkilöstö 16 Strategiaosa Kaupungin strategia 21 Kaupunkitason tavoitteet 25 Kaupunkikonserni Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt 29 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus 31 Tytäryhteisöjen sitovat tavoitteet 33 Käyttötalousosa 45 Toimielinten palvelusuunnitelmat, tavoitteet ja sitovat määrärahat: Keskusvaalilautakunta 46 Tarkastuslautakunta 46 Kaupunginvaltuusto 46 Konsernipalvelut 47 Ympäristölautakunta 52 Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta 55 Tuotantolautakunta (Mikkelin palv.tuot.yksikkö) 59 Sivistystoimi Kasvatus- ja opetuslautakunta 74 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta 81 Tekninen lautakunta 89 Maaseutu- ja tielautakunta 97 Rakennuslautakunta 100 Liikelaitokset ja taseyksiköt Liikelaitoksien ja taseyksiköiden sitovat tavoitteet, tunnusluvut, tuloslaskelma, rahoituslaskelma, investoinnit Otavan Opiston liikelaitos 105 Etelä-Savon työterveys liikelaitos 107 Mikkelin Vesiliikelaitos 109
Tilakeskus taseyksikkö 112 Etelä-Savon pelastuslaitos taseyksikkö 116 Laskelmaosa Tuloslaskelma perusteluineen 120 Rahoituslaskelma perusteluineen 127 Investointiesitykset perusteluineen 132
Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Euroalueen ja EU:n kasvu on pysähtynyt ja kääntyy lievään taantumaan vuonna 2012. Kasvua hidastavat pankki- ja velkakriisin heikentämä luottojen tarjonta ja korkealla pysyvä epävarmuus, julkisten talouksien mittavat vakautustarpeet, teollisuusmaiden vientikysynnän heikkous sekä kasvava ja pitkittyvä työttömyys. Euroopan vahvimpiin talouksiin kuuluvat Ruotsi ja Saksa yltävät tänä ja ensi vuonna vain 1-2 prosentin kasvuvauhtiin. Talous- ja rahoituskriisin kanssa painivien maiden taloudet supistuvat kuluvana vuonna ja alkavat vaiheittain kääntyä hitaaseen kasvuun vuoden lopulla. Vuonna 2012 euroalueen inflaation pysyy yli 2 prosentissa, johtuen mm. kalliina pysyvän energian ja verojen korotusten vuoksi. Inflaatiovauhti hidastuu vähän alle 2 prosenttiin vuonna. Pidemmän aikavälin inflaatioodotukset useissa teollisuusmaissa ovat maltilliset, alle 2 prosenttia. Lyhyet että pitkät korot pysyvät poikkeuksellisen matalina paitsi kriisimaissa ja aloittavat normalisoitumisen vasta vuoden aikana. Suomen vienti kasvoi vuonna 2011 vielä 2,6 prosenttia ja tuonti 5,7 prosenttia. Vienti alenee hieman vuonna 2012 ja kääntyy nousuun vasta vuoden aikana, kun epävarmuus maailmankaupassa vähenee ja lähtee kasvuun ja samalla myös euroalue pääsee kasvuun. Vuonna viennin on arvioitu kasvavan 2,5 prosenttia. Vuoden 2014 kuluessa vientikysyntä vahvistuu investointien lisääntyessä maailmalla ja viennin arvioidaan kasvavan lähes 5 prosenttiin. Bruttokansantuotteesta viennin osuus jää noin 41 prosenttiin vuonna. Vuonna tuonti taas kääntyy 2,2 prosentin nousuun viennin vetämänä. Vuonna 2014 tuonnin kasvu nopeutuu reiluun 4 prosenttiin, kun viennin kasvun lisäksi myös kotimaiset investoinnit lähtevät käyntiin. Vuoden 2011 aikana kotitalouksien reaalitulot eivät lisääntyneet lainkaan. Reaalitulojen kasvua vähensi yksityisen kulutuksen hintojen nousun nopeutuminen. Hintojen nousua kiihdytti arvonlisäveron ja energiaverotuksen korotukset. Samanaikaisesti yksityisen kulutuksen määrän kasvu nopeutui 2,5 prosenttiin, mutta samalla kotitalouksien säästämisaste jatkoi laskuaan tavanomaista korkeammalta tasolta. Vuonna 2012 talouskasvu on ollut lähes kokonaan yksityisen kulutuksen varassa ja kulutuksen kasvun arvioidaan jäävän vaatimattomaksi ja hidastuvan 1,7 prosenttiin. Euroalueen velkakriisin vaikutukset kuluttajien luottamukseen näyttäisi vähenevän, mutta kotitalouksien reaalitulot eivät vuonna lisäänny. Hintatason nousua kiihdyttää välillisen verotuksen kiristäminen. Kotitalouksien ostovoiman kehitystä heikentävät arvonlisäverotuksen noston lisäksi se, että valtion ansiotuloveroasteikkoihin ei tehdä lainkaan inflaatiotarkistusta vuosien -2014 osalta. Reaaliansiot kasvavat vuonna 2012 0,9 prosenttiin ja vuonna 0,2 prosenttiin. Kotitalouksien velkaantuneisuus on noussut yhtäjaksoisesti 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin oli vuoden 2011 lopulla 115,6 %, mikä vastaa keskimääräistä eurooppalaista tasoa. Velan nopea kasvu on johtunut pääosin asuntoluottojen kysynnän kasvusta. Viimeisen 10 vuoden aikana asuntoluottojen kysyntä on kasvanut 11 prosenttia vuodessa. Kuntien talous Taloudellisen kasvun on yleisesti ennustettu hidastuva ja talouden ajautuminen taantumaan näyttää todennäköiseltä. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa mm. verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Kuntien kulutuksen määrän arvioidaan kasvavan lähivuosina keskimäärin prosentin vauhtia seuraten väestön ikärakenteen ja määrän muutoksen aiheuttamaa laskennallista peruspalvelujen kysynnän muutosta. Reaalista kasvua ennakoidaan olevan lähinnä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kulutusmenojen ennakoidaan nousevan vuonna 2012 noin 4 prosenttia ja vuonna noin 3,5 prosenttia ja sen jälkeen vuosittain keskimäärin vajaat 4 prosenttia. Koska menojen ennakoidaan kasvavan nopeammin kuin tulojen, kuntatalous on edelleen heikkenemässä. Alijäämän arvioidaan kasvavan 0,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2012. Palkkojen raamisopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy 28.2.2014. Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 prosenttia kaikilla sopimusaloilla. Jatkossakin kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen parantumisesta ja kuntien omien verotulojen kasvusta. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 3,2 prosenttia. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman enemmän. Vuonna kunta-alan ansiotasoindeksi kohonnee 2,3 prosenttiin. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu ennustetaan vuonna jäävän ansiotason muutoksen tasolle. 1
Kuntien investointipaineet ovat suuret johtuen mm. peruskorjaustarpeista, kasvukeskusten suurista hankkeista sekä meneillään olevista rakenneuudistuksista. Kuntien investointisuunnitelmien toteutuminen riippuu kuitenkin pitkälti kuntatalouden taloustilanteesta ja lainarahan hinnasta. Ennustejaksolla kuntien investointien volyymin arvioidaan pysyvän ennallaan tiukan taloustilanteen vuoksi. Ennustejaksolla investointimenojen nimelliseksi kasvuksi arvioidaan keskimäärin vajaa 3 prosenttia vuodessa. Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan paikallishallinnon alijäämä vuonna 2016 olisi lähes2,1 mrd. euroa, mikä merkitsisi 2 prosenttiyksikön nousupainetta kunnallisveroprosenttiin koko maan tasolla, mikäli alijäämä katettaisiin vain veroprosenttia korottamalla. Kuntien bruttovelka on tasoltaan noin kolminkertaistunut vuodesta 2000 lähtien. Vastaavasti velan suhde bruttokansantuotteeseen on kaksinkertaistunut samalla ajanjaksolla. Jos tulojen ja menojen kehitys on edellä kuvatun mukaista, kuntatalous velkaantuu kiihtyvällä vauhdilla. Kun korkotaso lähtee keskipitkällä aikavälillä nousuun, kiristää se kuntataloutta ja erityisesti pahimmin velkaantuneiden kuntien liikkumavaraa entisestään. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Kuntatalouteen on syntymässä poikkeuksellisen syvä ja kuntatalouden kestävyyttä vaarantava epätasapaino, mikäli alijäämien syvenemiskierrettä ei saada ajoissa katkaistua. Näkymiä heikentää entisestään se, että väestön ikääntymisestä kuntatalouteen kohdistuvat paineet jatkavat kasvuaan myös pidemmällä aikavälillä. Kuntien talouden kestävä tervehdyttäminen edellyttää, että kunnissa ryhdytään nopeisiin menojen kasvua hillitseviin toimiin jo kuluvan vuoden aikana. Tulevalla taloussuunnitelmakaudella pääpainon tulee olla menojen kasvua hillitsevissä rakenteellisissa toimissa. Henkilöstömenot muodostavat valtaosan kuntatalouden menoista, joten erityisesti palkkamenojen kasvun hillitseminen on välttämätöntä. Kuntien verotulot Työttömyys on työvoimatutkimuksen mukaan jatkanut lievää laskuaan ja työttömyysaste alenee vuonna 2012 hyvän alkuvuoden ansiosta 7,6 prosenttiin. Työttömyyden ennakoidaan kuitenkin loppuvuodesta lisääntyvän siten, että vuodenvaihteessa työttömyysaste on jo lähes 8 prosenttia. Työttömyyden lisääntyminen näkyy jo Työnvälitystilastossa, jonka mukaan työttömien määrä suhteessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan alkoi lisääntyä huhtikuusta 2012 alkaen. Työttömyysasteen ennakoidaan vuonna kohoavan 8,1 prosenttiin ja vuonna 2014 laskee 7,9 prosenttiin. Työmarkkinoiden rakenneongelmat hidastavat myös työttömyyden paranemista kasvun käynnistyttyä. Kun huomioidaan kaikki vaikutukset ansiotasoon vuonna 2012, nimellinen ansiotasoindeksi kohoaa 3,5 prosenttiin ja vuonna ansiotasoindeksin nousun taas hidastuu, kun raamisopimukseen kuuluva toinen korotus on ensimmäistä korotusta matalampi ja muiden ansioita kasvattavien tekijöiden arvioidaan pysyvän tämän vuoden kaltaisina. Vuonna 2012 kuntien verotulot kasvavat vuoteen 2011 verrattuna hitaammin. Vuonna tilitysten ennakoidaan lähtevän maltilliseen kasvuun. Kunnallisveron tuotoksi on arvioitu 17,6 mrd.euroa vuonna, joka olisi noin 4,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Kunnallisveron keskeisimmän veropohjan muodostavat palkkatulot, joiden kasvu hidastuu edellisvuoden 4,5 prosentista 3,4 prosenttiin. Ansiotuloverotukseen ei ole tulossa muutoksia vuosina 2014 ja hallitus ehdottaa yhteisöveroon sekä tuottoa lisääviä että vähentäviä perustemuutoksia, joiden vaikutus kuntatalouteen kompensoidaan muuttamalla kuntien jako-osuutta siten, että kuntien verotuotto ei muutu. Veroperustemuutokset vuodelle alentavat kunnallisveron tuottoa noin 12 milj. euroa. Hallitus esittää kunnille kompensoitavan veroperusteiden muutosten aiheuttamana menetyksenä peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävänä noin 12 milj. euron lisäyksenä, joten veroperustemuutoksilla ei ole vaikutusta kuntien kokonaistuloihin. Yhteisöveron kehitykseen liittyy lähiaikoina suurta epävarmuutta lähinnä yleisen taloudellisen kehityksen johdosta, mutta myös kuntien jako-osuutta koskevien päätöksen vuoksi. Kuntien yhteisöveron määrään vaikuttavat sekä yritysten tuloskehitys että kunnille yhteisöveron tuotosta jaettava osuus. Kuntien yhteisöverotuotto arvioidaan alentuvan sekä tilapäisen jako-osuuden korotuksen puolittumisen sekä yritysten heikentyneen tuloskehityksen seurauksena. Yhteisöverokertymän ennustetaan pysyvän vuonna samalla tasolla kuin vuonna 2012. Valtionvarainministeriö ennustaa, että kuntien verotulot lisääntyisivät 4 prosenttia vuonna. Vuosina 2014 2015 kuntien verotulojen kasvuksi arvioidaan keskimäärin 3,9 prosenttia. Vuonna 2016 verotulojen kasvu hidastuu, kun yhteisöveron jako-osuuden korotuksen päättyminen vähentää kuntien yhteisöverotuottoa arviolta 300 milj. eurolla. Vuoden kuntien yhteisöveron jako-osuuteen vaikuttavat lisäksi vuonna käyttöön tuleva yritysten Yle-vero. Yle-vero maksetaan ja tilitetään kokonaisuudessaan valtiolle yhteisöveron yhteydessä ja siten se laskee kuntien jakoosuutta yhteisöverontuottoon. Kunnat ja kuntayhtymät eivät ole verovelvollisia Yle-veron osalta. Tämä muutos on huomioitu laskettaessa Verontilityslakiin 31.8.2012 päivitettyjä lakisääteisiä jako-osuuksia. 2
Kuntien valtionosuudet Valtionvarainministeriön laskelmien mukaan valtionosuudet kasvaisivat vain yhden prosentti. Valtionosuuksien kasvua hidastavat valtiontalouden sopeutustoimet: peruspalvelujen valtionosuutta alennetaan 125 milj. eurolla ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia vuonna, mikä vähentää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia 50 milj. eurolla. Kun valtionosuuksienkin kasvu hidastuu edellisvuodesta, kuntien tulojen kokonaiskasvu jää alle 3 prosenttiin, mikä on merkittävästi hitaampaa kuin viime vuosina keskimäärin. Valtionosuuksien leikkaukset jatkuvat myös vuosina 2014 2015. Valtionosuusleikkaus on 125 milj. euroa vuonna 2014 ja 250 milj. euroa vuonna. 2015. Vuonna vähennys on 23,26 /as, 46,53 /as vuonna 2014 ja 93,06 /as vuonna 2015. Hallitusohjelman mukaisesti valtionosuutta vähennetään vuodesta 2012 lähtien 631 milj. eurolla eli 118 euroa/as ja yhteenlaskettuna hallituskauden aikana tehtävät menosäästöt valtionosuuksiin ovat 1 131 milj. euroa eli 211,51 euroa/as. Asukaskohtaiset muutokset on laskettu vuodenvaihteen 2010/2011 asukasluvulla. Kuntataloutta vahvistaa kuitenkin yhteisöveron korotetun jako-osuuden jatkaminen vuoteen 2015 asti. Kuntapalveluiden lisäykset Kuntien tehtävät laajenevat erityisesti vanhushuollon osalta. Vanhuspalvelulaki tulee voimaan 1.7.. Henkilöstömitoitusten mahdolliset tarkistukset siirtyvät vuodelle 2015. Kevään kehysratkaisussa alennettiin sosiaali- ja terveydenhuoltoon osoitettuja kehittämisvaroja aiemmin sovitusta 145 miljoonasta 125 miljoonaan vuonna 2015. Kehysriihessä nämä varat palautettiin niin, että 10 miljoonaa euroa kohdistetaan vanhuspalveluihin ja 10 miljoonaa euroa omaishoidon kehittämiseen. Vanhuspalvelulain toteuttamisen kokonaiskustannuksiksi vuoden 2015 tasossa arvioidaan hallituksen esityksessä 151 miljoonaa euroa, josta valtion osuus olisi 86 miljoonaa, eli 54,3 prosenttia. Vanhuspalvelulain toteutumisen vuositason kustannusten luotettava arviointi on kuitenkin vielä hyvin vaikeata. Lähteet: Taloudellinen katsaus, lokakuu 2012, valtionvarainministeriö, Kuntataloustiedote 3/2011, Kuntaliitto. 3
Mikkelin toimintaympäristö VÄESTÖ Seuraavassa taulukossa on kaupungin väestökehitys Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen mukaan. Taulukkoon on yhdistetty Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen ennusteet. 2012 2015 2020 2025 % % % % -4 2 579 4,7 2 589 4,7 2 583 4,7 2 525 4,6 5-9 2 734 5,0 2 713 5,0 2 699 5,0 2 698 5,0 10-14 2 787 5,1 2 739 5,0 2 752 5,1 2 739 5,0 15-19 3 230 5,9 2 975 5,5 2 806 5,2 2 821 5,2 20-24 3 507 6,4 3 425 6,3 3 066 5,6 2 947 5,4 25-29 3 037 5,6 3 059 5,6 3 025 5,6 2 732 5,0 30-64 24 898 45,7 24 005 44,0 22 941 42,1 22 164 40,7 65-69 3 690 6,8 4 300 7,9 4 012 7,4 3 821 7,0 70-74 2 788 5,1 3 012 5,5 4 058 7,4 3 824 7,0 75-79 2 198 4,0 2 383 4,4 2 734 5,0 3 729 6,8 80-84 1 723 3,2 1 719 3,2 1 950 3,6 2 288 4,2 85-1 369 2,5 1 608 2,9 1 848 3,4 2 150 3,9 Yhteensä 54 540 100 54 527 100 54 474 100 54 438 100 Ennusteen mukaan kaupungin kokonaisväestö säilyy pitemmälläkin aikaperspektiivillä suunnilleen ennallaan. Kaupungin oma tavoite on, että väestö kasvaa 250 hengellä vuosittain. Viime vuonna Mikkelin väestö kasvoi 156 henkeä, Ristiinan väheni 61 henkeä ja Suomenniemen väheni 20 henkeä. Yhteensä kolmen kunnan väestö kasvoi 75 henkeä. Vuonna 2012 väestön lisäys on elokuun loppuun mennessä 38 henkeä. Ennusteen mukaan päivähoito- ja peruskouluikäisten määrässä tapahtuu verraten vähän muutosta. Työikäisten osuus vähenee ennusteen mukaan viidellä prosenttiyksiköllä. Vanhemmissa ikäryhmissä näkyy ns. suurten ikäluokkien vaikutus. Yli 75 vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa nykyisestä 9,7 prosentista v. 2020 12 prosenttiin ja v. 2025 15 prosenttiin. Kaupungin ikärakenne tilastoalueittain Yhteensä - 14 15-24 25-44 45-64 65-74 75-491 Mikkeli 48907 7330 6248 10923 14502 5402 4502 491030 Asila 230 33 13 34 100 29 21 491031 Rahula 495 105 48 116 157 43 26 491032 Sairila 694 125 84 153 229 63 40 491033 Parkkila 239 28 20 38 92 32 29 491034 Heinälahti 427 60 38 82 166 58 23 491035 Olkkolanniemi 603 122 62 115 195 63 46 491036 Rantakylä 4698 1010 503 1184 1309 454 238 491037 Vuolinko 238 43 18 46 91 22 18 491038 Otava 1847 392 194 461 517 180 103 491039 Soikkala 136 18 10 24 50 19 15 491040 Korpijärvi 234 36 15 47 79 39 18 491041 Vanhamäki 147 14 8 20 64 18 23 491042 Vanhala 440 94 35 114 123 44 30 491043 Harjumaa 386 60 33 59 138 50 46 491044 Ihastjärvi 395 94 40 99 113 27 22 491045 Hiirola 417 70 37 96 130 41 43 4
491046 Kalvitsa 143 19 11 27 61 15 10 491047 Rämälä 535 81 41 100 173 62 78 491055 Haukivuori 2043 251 152 324 702 284 330 491101 Ydinkeskusta 1792 60 376 332 408 252 364 491102 Keskustan reuna-alueet 1803 93 336 372 435 235 332 491203 Saksala 991 69 137 199 316 145 125 491204 Peitsari 2747 445 316 652 912 271 151 491205 Oravinmäki 95 11 5 17 45 11 6 491206 Lähemäki 923 152 101 183 311 90 86 491225 Tupala 1165 386 103 435 192 29 20 491307 Visulahti 573 184 54 183 119 19 14 491308 Launiala 1585 273 247 391 528 112 34 491309 Tuppurala 3135 417 356 630 952 479 301 491410 Pursiala 13 0 1 3 7 1 1 491411 Urpola 1477 173 183 292 488 197 144 491412 Laajalampi 1743 195 246 406 513 251 132 491413 Pitkäjärvi 406 50 49 48 168 57 34 491426 Salosaari 229 43 21 37 71 35 22 491427 Moisio 1706 248 194 436 560 179 89 491514 Nuijamies 1306 113 243 302 352 133 163 491515 Kirjala 616 87 122 112 186 73 36 491616 Lehmuskylä 2139 297 254 433 593 255 307 491617 Tuskun teollisuusalue 8 0 2 1 4 1 0 491618 Tusku-Karjalanharju 1434 265 232 385 451 69 32 491719 Kaukola 1479 45 253 269 310 193 409 491720 Kalevankangas 402 47 109 80 93 47 26 491721 Siekkilä 993 92 167 222 284 131 97 491822 Emola 1329 173 194 308 443 145 66 491823 Rokkala 1196 145 294 308 287 100 62 491824 Savisilta 1212 353 96 371 265 63 64 491950 Kirkonkylä 901 130 67 140 288 150 126 491951 Kähkölä 376 51 31 64 153 51 26 491952 Pitkälahti 65 3 5 5 24 13 15 491953 Kokkosenlahti 194 23 20 36 70 27 18 491954 Hauhala 167 11 15 14 70 27 30 491999999 Tuntematon 360 41 57 118 115 18 11 696 Ristiina 4839 720 463 935 1528 675 518 696001 207 12 23 35 81 25 31 696002 187 20 12 37 66 30 22 696003 412 57 46 88 151 47 23 696004 331 50 38 59 95 55 34 696005 2609 448 256 503 745 345 312 696006 652 76 60 126 233 115 42 696007 244 32 13 48 90 31 30 696008 156 22 9 29 48 26 22 696999999 Tuntematon 41 3 6 10 19 1 2 775 Suomenniemi 784 99 61 115 269 114 126 775001 Suomenniemi 433 53 38 61 146 54 81 775002 Luotolahti 131 19 9 21 46 19 17 775003 Karkaus 94 9 9 10 36 18 12 775004 Kiesilä 109 18 5 19 32 20 15 775999999 Tuntematon 17 0 0 4 9 3 1 5
TYÖ Kuntien työpaikat jakaantuvat 31.12.2010 Tilastokeskuksen uuden toimialaluokituksen mukaan toimialoittain seuraavasti: Vuoden 2010 työpaikkatiedot, Mikkeli, tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto (sis. muutoksen v:sta 2009 vuoteen 2010 sekä muuttuneen kuntarakenteen, ei siis tarkastelua uuden Mikkelin osalta vuodesta 2009 vuoteen 2010) Mikkeli, Ristiina ja Suomenniemi yhteensä v. 2010 Nykyinen Mikkeli v. 2009 muutos muutos-% Kaikki toimialat yhteensä 23506 21220 2286 9,7 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 927 726 201 21,7 B Kaivostoiminta ja louhinta 37 33 4 10,8 C Teollisuus 3048 2 245 803 26,3 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 170 177-7 -4,1 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 102 93 9 8,8 F Rakentaminen 1491 1 351 140 9,4 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 2595 2 464 131 5,0 H Kuljetus ja varastointi 1193 987 206 17,3 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 835 778 57 6,8 J Informaatio ja viestintä 471 521-50 -10,6 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 285 283 2 0,7 L Kiinteistöalan toiminta 240 228 12 5,0 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 1023 919 104 10,2 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 1039 1 027 12 1,2 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 1878 1 867 11 0,6 P Koulutus 1880 1 807 73 3,9 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 4597 4 194 403 8,8 R Taiteet, viihde ja virkistys 606 539 67 11,1 S Muu palvelutoiminta 802 765 37 4,6 T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palve 4 3 1 25,0 X Toimiala tuntematon 283 213 70 24,7 Kehitystrendinä on, että maa- ja metsätalouden, teollisuuden ja rakentamisen työpaikat ovat vähenemässä ja erilaiset palvelusektorin, erityisesti yrityksiä palvelevat työpaikat ovat lisääntymässä. Tosin viimeksi kuluneen vuoden aikana näissäkin on ollut selvä notkahdus. Kun Mikkeli, Ristiina ja Suomenniemi yhdistyvät vuoden alussa, niin Mikkelin teolliset työpaikat lisääntyvät vuoden 2010 työssäkäyntitilaston tarkastelun perusteella noin 800:lla eli neljänneksellä. 6
Vuonna 2011 Mikkelin kaupungin työttömyysaste oli 10,2 %, missä laskua oli vuoteen 2010 verrattuna 0,6 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste oli vuonna 2011 Etelä-Savossa keskimäärin 10,7 %. Vuonna 2012 Mikkelin työttömyysaste on ollut noin kaksi prosenttiyksikköä valtakunnan tasoa korkeampi eli 11,1 % ja vuonna työttömyysasteen ennustetaan pysyvän samalla tasolla. Nuoria alle 25-vuotiaita oli työttömänä elokuussa noin 400 eli saman verran kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaisia työttömiä oli syyskuussa 723, kun vuosi sitten heitä oli 616 henkeä. Tammi-elokuussa 2012 ilmoitettiin uudessa Mikkelissä (Ristiina, Suomenniemi, Mikkeli) työnvälitykseen yhteensä 550 työpaikkaa vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Eniten vähenivät työnvälitykseen tulleet hallinto- ja tukipalvelutoiminnan työpaikat, -312 paikkaa ja -24 %, rakentamisen työpaikat -51 paikkaa ja -46 %, kaupan alan työpaikat 169 ja -32 % sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen paikat -56 paikkaa ja -15 %. Mikkelin kaupunki kohdistaa omaa työllisyydenhoitoaan edelleenkin erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin. Muutokset palkkatuen kohdentamisessa antavat paremmat mahdollisuudet osoittaa työtä tutkinnon suorittaneille nuorille ja työmarkkinatuen kuntaosuuslaskutuksessa oleville. Näitä tavoitteita määrittää vahvasti nuorten yhteiskuntatakuu sekä pitkäaikaistyöttömyyden hallinnan kuntakokeilu, jossa Mikkeli on yksi kokeilukunnista. Mikkelin kaupungilla käynnissä olevalla työpajatoiminnan kehittämisellä ja koko työllisyydenhoidon rakenteen uudistamisella tähdätään työllisyysasteen myönteiseen kehittymiseen, pitkäaikaistyöttömyyden alenemiseen ja nuorten työllisyysasteen nousemiseen. Mikäli taloussuhdanteet eivät vaikuta työmarkkinoihin radikaalisti, niin vuoden aikana on oletettavaa, että työmarkkinatuen kuntaosuuslaskutuksessa olevien määrä saadaan laskuun. Tähän vaikuttaa paljon myös se, millä tavoin Etelä-Savon TE-toimistolla on palkkatukea osoitettavissa järjestöjen työllistämishankkeisiin ja kaupungin omaan työllistämiseen. Kuntakokeilukuntana Mikkeli saattaa saada etua valtion työllistämismäärärahajaossa. Mikkelissä työllisyydenhoito yhdistyy elinkeinopolitiikkaan, ja tätä linjausta vahvistetaan edelleen. Keskeisenä päämääränä on muun muassa vahvistaa kärkialueiden työllisyyttä (digitaalisuus, bioenergia, ympäristöturvallisuus ja matkailu), sekä tukea uutta yritystoimintaa ja yritysten kasvua sekä auttaa myös nuoria sijoittumaan kärkialueiden yrityksiin ja organisaatioihin. Mikkelin seudun kehitysnäkymät työllisyydessä kuvataan vielä alla. Seutu on tarkastelunäkökulmana luonteva, koska muun muassa Reitin toiminta on seudullista. Mikkelin seutukunnan kehitysnäkymät Etelä-Savon ELY keskuksen tilaston mukaan Mikkelin seutukunnan kehitysnäkymät seuraavan vuoden aikana näyttävät pysyvän hyvin ennallaan ja mitään suurta kasvua ei ole näkyvissä. Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa, Ristiina, Puumala (++) Paljon parempi,(+) Parempi, (0) Ennallaan/nykytasolla,(-) Heikompi,(--) Paljon heikompi Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + 0 0 Työttömyyden määrä ja rakenne - 0 0 Osaavan työvoiman saatavuus 0 0 0 Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Alueen vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet Alueen tulevaisuuden haasteet ovat samat kuin valtakunnallisesti: Euroopan ja muun maailman taloustilanteen kehitys vaikuttaa viiveellä yritysten kysynnän kehitykseen. Työmarkkinoiden työvoimatarpeisiin on pääsääntöisesti pystytty vastaamaan. Vaadittavaa osaamista on lisätty erilaisilla koulutustarjonnoilla. Mikkelin seudun vetovoima on vaikuttanut siihen, että seudulle sijoittumisesta kiinnostuneita yrityksiä on ollut sijoitusneuvotteluissa myös vuoden 2012 alkupuoliskolla. Työvoiman saatavuus ei ole ollut esteenä yritysten sijoittumiselle. Yhteistyö eri toimijoiden kesken toimii hyvin myös näissä uusien työpaikkojen ja yritysten hankintatilanteissa. Tätä työtä on jatkettava. Julkisen sektorin rooli työllistäjänä on edelleen muutoksessa (sekä kunta että valtio). Logististen 7
yhteyksien parantuminen, mm. uudet junavuorot Etelä-Suomesta edesauttavat myös elinkeinoelämää. Yleinen tunnelma alueella Alkuvuoden varsin positiivinen vire työmarkkinoilla on kesän aikana kääntynyt heikommaksi, työvoiman kysyntä on hiipunut. Mikkelissä erityisesti keskustan kehittämistyö on vaikuttanut positiivisesti palvelualan työllisyystilanteeseen ja vireyttänyt muutenkin kaupunkikuvaa ja seutukuntaa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että myös palvelualoilla työpaikkojen ilmoittaminen avoimeksi on vähenemään päin viime vuoteen verrattuna. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät Teollisuuden osalta on merkkejä paremmasta, koska isompia lomautuksia on keskeytetty ja ko. yrityksiin on rekrytoitu uutta työvoimaa. Elintarviketeollisuuden puolella on uusien markkina-alueiden valtaamista ja viennin kehittämistä. Kauppa ja palvelut työllistävät hyvin. Seudun yrittäjien ikärakenne on korkea, kuten seudun väestönkin. Näin ollen yrityskannan omistajanvaihdoskehitys on vilkasta. Uusien yritysten perustaminen on starttirahapäätösten perusteella jonkin verran edellisvuotta vähäisempää. Työttömyyden määrä ja rakenne Työttömyys on seudulla lievässä kasvussa. Myös nuorisotyöttömyys on edellisvuotta korkeampi. Seudulla oli kesäkuun lopussa 543 alle 25-vuotiasta työtöntä, joka on lähes 50 työtöntä enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Taantumaa edeltäneestä tilanteesta työttömien nuorten määrä on lähes 200 suurempi. Nuorten yhteiskuntatakuun täysimääräinen toimeenpano vaatii eri toimijoiden yhteisiä ponnisteluja. Myös pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt. Mikkeli pääsi mukaan hallitusohjelman kuntakokeilu-paikkakunnaksi. Tällä kokeilulla etsitään uusia ratkaisumalleja rakenteellisen työttömyyden alentamiseen. Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus Työvoimaa on vielä kohtuullisen hyvin saatavissa, vaikka työkykyisten ja ammattitaitoisten työnhakijoiden reservi ei olekaan suuri. Sosiaali- ja terveysalalla on tiettyjä rekrytointivaikeuksia, mm. lähihoitajien väheneminen. Aikaisemmin lähihoitajia löytyi hyvin koko seudun alueella, nyt on vaikeuksia täyttää pienillä paikkakunnilla olevia työpaikkoja. Seudulla koulutetaan maahanmuuttajia kysytyille aloille mm. siivoojiksi ja kokeiksi, mutta heidän työllistymisensä on vaikeaa. Näyttää siltä, että työyhteisöt edellyttävät mm. parempaa kielitaitoa kuin työ sinänsä. ASUMINEN Suomessa oli vuonna 2011 yli miljoona yhden hengen asuntokuntaa. Yhden hengen asuntokuntien määrä kasvoi edellisvuodesta 13 000 asuntokunnalla. Suurin osa yksinasuvista on 35 64 -vuotiaita. Heidän osuutensa kaikista yksinasuvista oli 42 prosenttia vuonna 2011. Yli 65-vuotiaita oli yksinasuvista runsas kolmannes. Sen sijaan alle 35- vuotiaiden asuntokuntia oli yksinasuvista 24 prosenttia. Alle 35-vuotiaiden osuus kaikista yksinasuvista on pysynyt samansuuruisena koko 2000-luvun. Suomessa oli vuoden 2011 lopulla yhteensä 2 556 000 asuntokuntaa. Asuntokuntien määrä lisääntyi edellisvuodesta 19 000 asuntokunnalla. Suurin osa asuntokuntien määrän kasvusta johtuu yksin- ja kaksinasuvien määrän kasvusta. Asuntokuntien lukumäärä Mikkelissä on lisääntynyt lähes joka ryhmässä, vain neljä- ja kuusihenkilöä käsittävät asuntokunnat ovat vähentyneet. Yhden ja kahden henkilön asuntokunnat ovat lisääntyneet suhteellisesti eniten. Asuntokuntien (henkiöiden) lukumäärä vuoden 2011 lopussa oli 48 143, kun se edellisen vuoden lopussa oli 48 056. 8
Asuntokunnat 1 henk. 2 henk 3 henk. 4 henk. 5 henk. 6 henk. 7+ henk. yhteensä 2005 9 692 15 494 8 277 8 404 4 295 1 356 528 48 046 2006 9 853 15 556 8 193 8 376 4 205 1 356 548 48 087 2007 10 050 15 646 7 872 8 388 4 230 1 236 577 47 999 2008 10 256 15 882 7 704 8 356 4 020 1 236 555 48 009 2009 10 436 16 016 7 533 8 156 4 050 1 314 524 48 029 2010 10 543 16 138 7 386 8 140 4 095 1 230 524 48 056 2011 10 716 16 306 7 434 7 888 4 140 1 110 540 48 134 Tilastokeskus - Statistikcentralen Asuminen asuntotyypin mukaan Mikkeli 2010 Kaikki asuntokunnat, hlöt Omistusasunto 34 726 Vuokra-asunto 12 207 Asumisoikeusasunto 371 Muu tai tuntematon hallintaperuste 752 48 056 Asuntojen hintakehitys Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 toisella neljänneksellä koko maassa keskimäärin 1,5 prosenttia edellisvuodesta. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna omakotitalojen hinnat nousivat koko maassa keskimäärin 0,5 prosenttia. Vuoden 2012 toisella neljänneksellä pientalotonttien hinnat nousivat koko maassa 7,6 prosenttia edellisvuodesta. Pientalotontin keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 18,3 euroa ja keskimääräinen tontin pinta-ala oli 2 247 neliömetriä. Suuralueittain tarkasteltuna omakotitalojen hinnat laskivat edellisvuodesta eniten Pohjois-Suomessa, 5,2 prosenttia. Itä-Suomessa hinnat nousivat 1,3 prosenttia. Vastaavasti pientalotonttien hinnat nousivat Pohjois- Suomessa 11,2 prosenttia ja laskivat Itä-Suomessa 11,2 prosenttia. Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat laskivat heinäkuussa koko maassa 0,5 prosenttia edelliseen kuukauteen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,7 prosenttia ja muualla maassa laskua oli 0,3 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa 1,2 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,4 prosenttia ja muualla maassa hinnat pysyivät lähes ennallaan. Vanhojen osakehuoneistojen velattomat neliöhinnat, heinäkuu 2012 Alue: Koko maa 2 125 Pääkaupunkiseutu (PKS) 3 341 Muu Suomi (koko maa - PKS) 1 647 Itä-Suomi 1 498 Rakentaminen 2012 Mikkelissä on elokuun 2012 loppuun mennessä valmistunut asuinrakennuksia yhteensä 73 kpl, joista pientaloja 62 kpl, rivi- ja ketjutaloja 9 kpl ja asuinkerrostaloja 2 kpl. Asuntojen lukumäärä oli yhteensä 137 kpl. Vuonna 2011 vastaavasti asuinrakennuksia valmistui 108 kpl, joista pientaloja 99 kpl, rivi- ja ketjutaloja 6 kpl ja asuinkerrostaloja 3 kpl. Asuntojen lukumäärä oli 218 kpl. 9
Kaupungin talous ja riskienhallinta Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen yhdistymisestä johtuen vertailua edellisiin vuosiin ei voida tehdä, koska mm. kuntien välinen palveluiden osto eliminoituu vasta toimintakatteessa. Yhdistetyn Mikkelin toimintamenojen kasvu vuonna on ennusteeseen 7/2012 verrattuna noin 4 prosenttia. Toimintakatteen arvioidaan kasvavan 1,3 prosenttia. Verotulojen arvioidaan kasvavan 5,4 prosenttia, josta verokorotuksen vaikutus on 1,4 prosenttia. Kaupungin lainamäärä nousee noin 177,7 miljoonaan euroon, mutta asukaskohtainen lainamäärä alenee ja on 3 259 euroa/ asukas. Huolimatta maltillisesta menojen kasvusta tuloslaskelman vuosikate on 18,9 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä poistojen jälkeen on 2 300 euroa. Tuloslaskelman perusteella voidaan todeta, että kaupungin nykyinen tulotaso ei jatkossa riitä nykyisten laajuisten palvelujen ylläpitämiseen. Lähivuosien suuri tehtävä on sovittaa menojen kasvu hyvin matalaan tulojen kasvun sallimaan liikkumavaraan. Tällöin olennaista on välttää uusia toimintojen laajennuksia ja pysyviä menojen lisäyksiä. Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketut investoinnit ovat 26,5 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 15,8 milj. euroa. Investointitasoa on jouduttu pudottamaan edellisten vuosien investointisuunnitelmista. Investointeihin on sisällytetty Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen yhdistymissopimuksessa sovitut investoinnit. Investoinnit painottuvat suurimmalta osalta peruskorjaus- ja korvausinvestointeihin. Suurimmat investoinnit vuonna ovat Ristiinan terveyskeskus/vaarinsaari peruskorjaus, Ristiinan koulukeskuksen peruskorjaus ja Haukivuoren yhtenäiskoulun peruskorjauksen aloittaminen. Kiinteistö Oy Porrassalmenkatu 17 rakentamisen yhteydessä tehdään kulkuyhteys satamasta torille uusinvestointina ja Ilmarisenpuisto/alueen lähiliikuntapaikan laajennusinvestointi liittyen päiväkoti Vilttihatun valmistumiseen. Satamalahti-projektin hankesuunnittelun aloitetaan ja Satamalahdesta on tulevaisuudessa tarkoitus rakentaa käyntikortti Mikkelille. Mikkelissä on tavoitteena, että investointien tulorahoitus riittää kattamaan investoinnit ja investointien tulorahoituksen tunnusluvun on oltava vähintään 100 prosenttia aina kunakin talousarvion suunnitelmakautena (huomioiden myös edellisen tilinpäätöksen tilanne). Kaupungin poistoaikoja lyhennetään kuntaliiton suositusten mukaisesti vuodesta alkaen siten, että poistot vastaavat vuotuisia investointeja. Lainamäärä nousee vuoden lopussa noin 179,2 milj. euroon. Lainamäärässä on mukana yhdistyvien kuntien lainat. Mikkelin velkatilanne lähenee kuntien keskimääräistä velkamäärää ja Mikkelin kokonaistuottojen (toimintatuotot, verot ja valtionosuudet) kasvaessa ja velkamäärän pysyessä ennallaan kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus (tulot/ velkamäärä) alenee. Velkaantumisen tavoitteeksi asetetaan se, että Mikkelin suhteellinen velkaantuneisuus alenee suunnitelmakaudella 2016. Mikkelin investointitaso on sopeutettu 20 milj. euron poistotasoon ja lainamäärä asukasta kohden pysyy taloussuunnitelmakaudella 2016 nykyisellä vuoden 2012 tasolla ollen 3 329 euroa/ asukas. Tuloslaskelma (1000 ) Yhdistetty TP 2011 Yhdistetty TA 2012 Ennuste yhd.kunta 7/2012 TA TS 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatulot 133 632 147 934 148 134 161 447 164 224 166 801 170 494 Toimintamenot -388 002-407 483-413 548-430 353-436 994-446 282-453 804 Valmistus omaan käyttöön 732 585 585 572 550 550 550 Toimintakate -253 638-258 964-264 829-268 334-272 220-278 931-282 760 Verotulot 172 954 174 416 174 976 184 510 187 340 194 203 198 087 Valtionosuudet 92 279 95 184 98 250 99 800 101 796 103 831 105 908 Rahoitustulot ja -menot 2 948 2 105 4 165 2 936 2 200 1 250 250 Vuosikate 14 543 12 741 12 562 18 912 19 116 20 353 21 485 Poistot ja arvonalentumiset -15 556-12 941-12 975-19 000-19 000-20 000-20 000 Satunnaiset erät -253 0 66 Tilikauden tulos -1 266-200 -347-88 116 353 1 485 Poistoeron lisäys/vähennys 274 90 90 90 90 90 90 Varausten lisäys/vähennys 2 800 0 Tilkauden yli/-alijäämä 1 808-110 -257 2 206 443 1 575 10
Tulojen ja menojen perusteet ja talousarvion painopisteet Verotulojen arvioidaan kasvavan 9,5 milj. euroa (5,4 prosenttia), josta veronkorotusvaikutus on 1,4 prosenttia. Kuntaliiton arvio uuden Mikkelin verotasosta on 182 milj.euroa. Laskelmat on tehty oheisten veroprosenttien pohjalta. Yhdistyvien kuntien veroprosentit 2012 Mikkeli 2012 Ristiina 2012 Suomenniemi TA yhdistetty Mikkeli Kunnallisveroprosentti 19,50 % 20,00 % 19,50 % 19,75 % Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 % 1,00 % 1,00 % 1,00 % Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,42 % 0,60 % 0,65 % 0,50 % Muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,90 % 1,15 % 1,25 % 1,10 % Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % 2,00 % 1,00 % 3,00 % Yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,00 % 0,80 % 1,00 % 0,00 % Voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti 2,50 % 1,35 % 1,00 % 2,50 % Kuntaliiton ennusteen mukaan valtionosuuksien arvioidaan kasvavan Mikkelissä 1,5 milj. euroa (1,5 prosenttia) yhdistettyjen kuntien ennusteeseen 7/2012 verrattuna. Kuntaliitto on huomioinut laskelmassa peruspalvelubudjetin tuomat muutokset valtionosuuksiin. Peruspalvelubudjetin mukaan tulevina vuosina kuntien valtionosuudet vähenisivät asteittain edelleen vuoteen 2015 saakka 0,7 prosenttia - 0,1 prosenttia. Vuonna vähennys on 23,26 /as, 46,53 /as vuonna 2014 ja 93,06 /as vuonna 2015. Hallitusohjelman mukaisesti valtionosuutta vähennettiin vuodesta 2012 lähtien 631 milj. eurolla eli 118 euroa/as. Yhteenlaskettuna hallituskauden aikana tehtävät menosäästöt valtionosuuksiin ovat 1 131 milj. euroa eli 211,51 euroa/as. Valtionvarainministeriö on laskenut asukaskohtaiset muutokset vuodenvaihteen 2010/2011 asukasluvulla. Kuntien omarahoitusosuus on kunnan peruspalvelujen osalta 3.135,80 euroa/asukas ja lukio, ammatillinen, AMK osalta 367,74 euroa/asukas. Peruspalvelubudjetin mukaan verotulot ja valtionosuudet kasvavat yhteensä kunnissa keskimäärin noin 3 prosenttia. Hallitusohjelman mukaan osana kuntarakenneuudistusta myös valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen etenee kuntarakenneuudistuksen yhteydessä. Toimintatulot kasvavat 13,4 milj. euroa (8,9 prosenttia) ja menojen kasvu on 16,8 milj. euroa (4 prosenttia) yhdistettyjen kuntien ennusteeseen 7/2012 verrattuna ja nettomenot kasvavat vain 1,3 prosenttia. Yhdistettyjen kuntien tilinpäätöksissä 2011 ja talousarviossa 2012 on kuntien välinen palvelujen myynti ja osto mukana, joten luvut eivät anna täysin oikeansuuntaista vertailua uuden Mikkelin tuloista ja menoista. raamissa kuntien välinen kauppa eliminoitiin sekä osa päällekkäisistä hallinnon kustannuksista. Taksat ja maksut yhtenäistetään yhdistymisen yhteydessä koskemaan koko uutta kuntaa. Yhtenäistämisen vaikutusta on vaikea arvioida. Toimintamenojen kasvu toimialoittain (1 000 ) Ristiinan ja Suomenniemen kuntien organisaatiot poikkeavat Mikkelin kaupungin organisaatiosta ja varhaiskasvatus siirretään kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisuuteen ja tästä syystä toimintamenojen kasvu voidaan esittää vain Mikkeli yhteensä. Vertailulukuina on Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen yhdistetyt tilinpäätökset 2011 ja talousarviot 2012. Toimintamenojen kasvu (1000 ) Yhdistetty TP 2011 Yhdistetty TA 2012 TA Kasvu Kasvu % Mikkelin kaupunki yhteensä 388 002 407 483 430 353-22 870 5,6 Muita kuin kuntien yhdistymisestä johtuvia organisaatiomuutoksia vuoden talousarvio sisältää ympäristölautakunnassa Kangasniemen kunnan liittyminen ympäristöpalveluihin, maaseutu- ja tielautakunnassa Pieksämäen kaupungin liittyminen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen, varhaiskasvatuksen siirto kasvatus- ja opetuslauta- 11
kunnan alaisuuteen ja Puumalan kunnan liittyminen sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueeseen. Rakennuslautakunta hoitaa jatkossa jäteviranomaistehtäviä. Yhdistymishallituksen hyväksyi 15.6.2012 12 lautakunnille talousarvioraamin. Yhdistymishallituksen asettamien talousarvioraamin lähtökohtana oli, että toimintakate on -270 milj. euroa. Raamivalmistelun yhteydessä ei vielä ollut tietoa kaikista yhdistyvien kuntien menoista, kuten Tilakeskuksen perimien vuokrien tasosta Ristiinan ja Suomenniemen kiinteistöjen osalta. esityksen toimintakate on 268 milj. euroa. Suurimmat sopeuttamiset on tehty sosiaali- ja terveystoimen ja sivistyspalveluiden menoihin sekä poistamalla päällekkäisiä hallinnon menoja. Suurimmat omaisuuden myynteihin liittyvät erät ovat vuoden 2012 aikana aloitettu Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän kiinteistöjärjestelyt 6,3 milj.euroa sekä maan myyntulot 2,8 milj. euroa. Yhdistymisavustuksesta 4,3 milj. eurosta (vv. -2015) on budjetoitu tulevalle vuodelle 1,7 milj. euroa. Vuoden toiminnan riskinä taloudessa on kuntien yhdistymisen vaikutuksien arvioinnin onnistuminen määrärahoissa riittävällä tarkkuudella. Kuntien heikkenevästä taloustilanteesta johtuen toiminnan tasapainottamiseksi on laadittu myös Mikkelin kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelma, jonka toteutuksesta päätetään talousarvion yhteydessä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden määrärahojen riittävyyden takaamiseksi pitää päästä vaikuttamaan erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Terveydenhuollon osalta erityinen huomio tulee kiinnittää erikoissairaanhoitoon, jossa psykiatrian osalta kustannukset ovat noin 4,1 milj. euroa keskiarvoa suuremmat. Psykiatrian osalta sekä avohoidon että laitoshoidon kustannukset ovat huomattavasti keskimääräistä suuremmat. Erikoissairaanhoidon osalta ensivaiheessa pyritään kehittämään psykiatrian toimintamallia ja vuosina 2015 2018 pyritään yhdistämään Pankalammen terveysaseman ja vuodeosastojen toiminta erikoissairaanhoidon yhteyteen. Näillä järjestelyillä voidaan saavuttaa tukitoimintojen ja palveluprosessien osalta merkittäviä hyötyjä. Vuosi on nykyisen strategian viimeinen toteutusvuosi ja kaikkien toimialojen tuloskorteilla on laadittu toiminnalliset tavoitteet sekä palvelusuunnitelma, jonka mukaan toimintaa kehitetään ja tuotetaan. Tavoitteet ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden. Mikkelin kaupungin tavoitteena on tulla ensimmäiseksi digitaaliseksi kaupungiksi Suomessa ja tämän lupauksen lunastamiseksi lautakuntien tavoitteissa näkyy sähköisten palvelujen kehittäminen. Vuoden aikana laaditaan erillinen kehittämisohjelma Digital-Mikkelin toteuttamiseksi. Riskienhallinta Kaupunginhallitus määrittää sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvät menettelytavat. Kaupunginhallitus ja muu konsernijohto vastaavat siitä, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Kaupunki perustaa omistajaohjausjohtajan viran, missä keskeisiä tehtäviä ovat konserniohjaus sekä sisäinen valvonta ja riskien hallinta. Vuoden aikana on tarkoitus määritellä kaupungin oma sisäisen valvonnan toimintatapa ja riskienkartoitusjärjestelmä. Toimielimet noudattavat toiminnassaan sisäisen valvonnan ohjeita. Kaupungin merkittävimmät riskit liittyvät heikkoon yleiseen taloustilanteeseen, joka aiheuttaa palvelutuotannon rahoitusvaikeuksia. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu näyttää suunnitelmakaudella verrattain alhaiselta ja kaupungin on varauduttava 2 prosenttiin tulokasvuun ja pyrittävä 1,5 prosentin menokasvuun tulevina vuosina. Keskeinen keino riskin hallitsemiseksi on kaupungin elinvoimaisuuden lisääminen, muuttovoitto ja työpaikkojen luonti kasvun luonti. Henkilöstön eläköitymisen korkea määrä aiheuttaa riskiä palvelutuotannon jatkuvuuden näkökulmasta. Henkilöstöstrategia jalkautetaan sekä henkilöstösuunnittelua ja seurantaa parannetaan vuoden aikana. Riskienhallintaa toteutetaan muun muassa hyvällä suunnittelulla ja vuoden 2012 aikana on otettu käyttöön ennakkoarviointimenettely suurimmissa kehittämistoimenpiteissä, jonka perusteella voidaan ottaa päätöksenteossa eri vaihtoehdot huomioon. Erikoissairaanhoidon kustannusten suuri kasvu on riski kaupungille, koska erikoissairaanhoidon kustannusten vuotuinen nousutaso käyttää kokonaan kaupungin luontaisen verotulojen kasvun. Sosiaali- ja terveystoimen ja erikoissairaanhoidon yhteistoiminnan ja yhteensopivien palveluketjujen kehittäminen on edellytys sille, että kustannusten nousu voidaan hillitä koko sosiaali- ja terveystoimessa. Riskienhallinnan tilaa seurataan talousarviovuoden aikana ja siitä raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Riskienhallinta menettelyä kehitetään kokonaisvaltaisesti vuonna. 12
n rakenne, sitovuus ja seuranta n rakenne Kunnan talousarviosta ja suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja suunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Kuntaliitto. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ- ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. n sisältö on laadittu ottaen huomioon soveltuvin osin mainitut säännökset ja ohjeet. ssa on strategiaosa, konserni, käyttötalousosa, laskelmaosa, jossa esitetään koko kaupungin tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja investoinnit. noudattaa samaan rakennetta kuin toimintakertomus. Strategiaosa sisältää kaupungin vision ja strategian sekä kaupunkitason sitovat tavoitteet. Strategiaosassa esitetään myös strategiset hankkeet. Konsernissa, esitetään yleisperustelut tulevalle omistajapolitiikalle sekä kaupungin tytäryhtiöitä koskevat sitovat tavoitteet sekä tunnusluvut. Käyttötalousosassa esitetään lautakuntien ja liikelaitoksien sekä taseyksiköiden palvelusuunnitelmat, sitovat tavoitteet sekä määrärahat. Kuntaliitoksesta johtuen vertailukelpoisia vuoden 2011 tilinpäätöstietoja ja talousarvio 2012 tietoja ei voida esittää, koska kuntien organisaatiot ovat olleet erilaiset. Laskelmaosassa esitetään koko kaupungin tuloslaskelma, rahoituslaskelma sekä investoinnit perusteluineen. n sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. n yleiset lähtökohdat n yleiset lähtökohdat ovat informaatiota, jota ei ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion osaksi. Strategiaosa Strategiaosassa valtuuston asettama strategia vuosille 2010 - on sitova. Vuosi on nykyisen strategian viimeinen toteuttamisvuosi. Vuodelle on koko kaupungin tuloskortissa esitetty sitovia tavoitteet, joissa toimielinten on onnistuttava. Konserniosa Konsernissa tytäryhteisöille kaupunginvaltuuston asettamat tavoitteet ovat sitovia. Käyttötalousosa Käyttötalousosassa esitetään lautakuntien, liikelaitoksien ja taseyksiköiden kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet ja määrärahat. Määrärahoissa lautakuntia sitovat tulot sekä menot. Kohderahoitteisena yksikkönä toimii konsernipalveluissa ruoka- ja puhtauspalvelut, jota sitoo yksikön nettotulos. Tavoitteiden sitovuudesta seuraa, että niistä poikkeaminen tai niiden tarkistaminen edellyttää valtuuston hyväksymistä. Määrärahasitovuus tarkoittaa, ettei rahan käyttö saa ylittää valtuuston kyseiseen toimintaan myöntämiä varoja. Jos määräraha ei riitä menoon, on toimielimen haettava valtuustolta lisämäärärahaa. Toimielin ei ole velvollinen käyttämään määrärahaa kokonaisuudessaan, mikäli toiminnalle asetetut tavoitteet muutoin saavutetaan. ta on noudatettava myös tuloissa siten, että vähintään arvioitu tulojen määrä toteutuu. Nettomääräinen toimintakate on samalla tavalla sitova kuin määrärahakin. Olennaiset vajaukset tuloissa on käsiteltävä menonylitysten tapaan valtuustossa lisätalousarvioissa tai erillisenä asiana. Liikelaitoksille on toiminnalliset tavoitteiden lisäksi sitovaa korvaus peruspääomasta, liikeylijäämä sekä vakituisen henkilökunnan määrä. Liikelaitoksien tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja investointisuunnitelmat ovat ohjeellisia, 13
mutta niiden oleellisista poikkeamista on tiedotettava valtuustolle. Tuloslaskelman rahoitustuotoissa ja kuluissa kaupunginvaltuustoon nähden sitovia eriä ovat korkotulojen ja menojen netto sekä rahoitustulojen ja menojen netto. Taseyksiköistä Tilakeskuksen investoinnit ovat sitovia hanketasolla, lukuun ottamatta muutos/peruskorjaustöitä. Vuotuista kokonaismäärää ei saa ylittää ilman kaupunginvaltuuston lupaa. Tilakeskuksen sitovia eriä ovat myös pääomakorvaus sekä liikeylijäämä sekä henkilökunnan määrä. Tilakeskuksen tilikauden ylijäämän käytöstä peruskorjausinvestointeihin päätetään vuosittain kaupungin investointiohjelman yhteydessä. Kaupungin investointiohjelmaa on tarkastettu poistotasoa vastaavaksi ja Tilakeskuksen ylijäämä käytetään vuoden investointiohjelman toteutukseen ja Tilakeskuksen toiminnan rahoittamiseen, huomioiden Tilakeskuksen lainamäärä ja että se ei kasva vuoden 2012 tasosta. Etelä-Savon pelastuslaitokselle toiminnalliset tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden. Laskelmaosa Tuloslaskelma Tuloslaskelman sitovuus valtuustoon nähden on velvoite toimia valtuuston hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Taloussuunnitelman muiden vuosien sitovuus poikkeaa talousarviosta. Niihin kohdistuvat menoarviot eivät oikeuta vielä varojen käyttöön. Toimielinten ja viranhaltioiden pitää kuitenkin toimia suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Rahoituslaskelma ja lainanottovaltuudet Rahoituslaskelmassa sitova erä on kaupungin lainamäärä. Kaupungin kokonaislainamäärä on talousarvion mukaisesti enintään 179,3 milj. euroa (3 287 euroa/ asukas) vuoden lopussa +/-antolainauksen muutokset. Uusista antolainauksista konsernille ja liikelaitoksille päättää aina kaupunginvaltuusto tapauskohtaisesti. Kaupungin lainanottovaltuudet ovat seuraavat vuonna : 1. Kaupunginjohtajalla on oikeus ottaa 25 milj.euroa pitkäaikaista talousarviolainaa vuonna. Kaupunginjohtaja ja talousjohtaja voivat tehdä nostettaviin lainoihin ja olemassa oleviin lainoihin viitekoronvaihtosopimuksia pääomaltaan kunkin lainamäärän suuruisesti. 2. Kaupunginjohtajalla on oikeus suojata lainoja kiinteisiin lainoihin tai tehdä erillisiä pitkäaikaisia korkojen suojauksia sekä nykyiseen lainakantaan että tulevaan lainakantaan yhteensä 50 milj.euron määrällä vuonna. Suojauksia tehdään 50 miljoonan määrään saakka vain, jos se on rahoitusmarkkinatilanteessa perusteltua. Suojauksia tehdään talousarvion rahoituslaskelmassa määriteltyjen suojaustasojen puitteissa. Kaupunginjohtajalla ja talousjohtajalla on oikeudet tehdä eo. suojaukset puhelimitse, minkä pohjalta kaupunginjohtaja tekee päätöksen. Investoinnit Emokaupungin investointimäärärahat ovat sitovia bruttomäärältään. Kunnallistekniikan määrärahojen hankekohtaisesta käytöstä päättää tekninen lautakunta. Vuoden alusta perustetaan teknisen lautakunnan jaosto, joka toimii Tilakeskuksen johtoryhmänä. Kaupunginhallitukselle tuodaan päätettäväksi Tilakeskuksen investointien päätösvalta, toimintasääntö ja johtosääntö. Kaupunginvaltuusto päättää kaupungin ja Tilakeskuksen investointikohteiden käyttötarkoituksen muutoksesta. Muut ohjeet Yleiset vastuut määrärahoista Jokaisen lauta- ja johtokunnan sekä tulosalueen on valvottava, ettei vahvistetussa talousarviossa myönnettyjä menomäärärahoja ylitetä. Määrärahojen käyttöön liittyy myös velvoite toteuttaa toimintaa yhteistyössä eri toimielinten kanssa ja hakea tällä tavoin kaupungin kokonaistalouden kannalta edullisempia ja tehokkaampia ratkaisuja palvella kuntalaisia. Kunkin tulosalueen tai tulosyksikön päällikkö on vastuussa määrärahojen riittävyydestä sekä tulojen kertymisestä. Laskut tulee aina hyväksyä siltä menokohdalta, jolle ne kuuluvat, eikä siltä menokohdalta, jolla olisi vielä määrärahaa jäljellä. Vain pakottavassa tapauksessa anotaan lisämäärärahaa kaupunginvaltuustolta. Lisämäärärahaa on anottava ennen määrärahan ylittymistä. Määräraha-anomukseen on aina sisällytettävä esitys myös lisämäärärahatarpeen rahoittami- 14
sesta ja sen merkityksestä vuosikatteen kehitykseen, velkaantumiseen tms. Talouspalveluilta on aina pyydettävä lausunto ennen määrärahaesityksen käsittelyä. Seurantavastuu Toiminnassa on noudatettava kaupunginhallituksen 16.3.2009 176 hyväksymiä sisäisen valvonnan ja tarkastuksen ohjeita. Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Kuntalain 75 :n mukaan tilintarkastuskertomukseen on sisällytettävä lausunto sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä esitys vastuuvapauden myöntämisestä ja mahdollisesta muistutuksesta, joka voidaan kohdistaa vain tilivelvollisiin. Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat mm. kaupunginhallituksen, lautakuntien, johtokuntien ja toimikuntien jäsenet, kaupunginjohtaja ja toimielinten ja yksiköiden johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisuus merkitsee, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus. Pysyväisohjeet Kaupunginhallitus on antanut seuraavat talouden hoitoon liittyvät erillisohjeet: Hankintaohje Kh 480/13.10.2008 Perinnän toimintatapaohje Kassanhoito- ja alitilitysohje Kh 22/8.1.2001 Avustukset Kaupunginhallitus ja asianomaiset lautakunnat päättävät talousarvion tultua hyväksytyksi myönnettävät avustukset määrärahojensa puitteissa. Tulosyksikkö, jonka määrärahoihin yleishyödyllisten tai muiden yhteisöjen avustus sisältyy voi maksaa avustuksen vasta sen jälkeen, kun yhteisön tilinpäätöstiedot, toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus vuodelta 2012 on saatu. Mikäli avustus on myönnetty jotakin määrättyä tarkoitusta varten, on avustuksen myöntäneen tulosyksikön pyydettävä yksilöity tiliselvitys avustuksen käytöstä. Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Lautakuntien, johtokunnan ja kaupunginhallituksen alaisten tulosalueiden tulee laatia valtuuston hyväksymän talousarvion mukaiset käyttötaloussuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa ei muuteta enää kaupunginvaltuuston hyväksymiä määrärahoja, vaan käyttösuunnitelmassa toimielin ottaa kantaa viranhaltijoiden toimivaltaan ja laskujen hyväksymiseen. Käyttösuunnitelma on vahvistettava viimeistään 31.1. mennessä. Vuonna hallintokuntien toimintaa ja taloutta seurataan vähintään kolme kertaa vuodessa. Seurannan ajantasaisuus, oikeellisuus ja sen ohjausvaikutukset ovat keskeisiä tekijöitä valtuustolle annettavissa seurantaraporteissa. Kaupunginhallitukselle raportoidaan talouden kehityksestä kuukausittain. Seurannassa 31.3. raportoidaan vain talouden toteutumisesta ja toiminnallisten muutoksista, jotka ovat jo tiedossa. Talouden seurantaraportti tilanteesta 31.7. toimii lähtökohtana seuraavan vuoden talousarvion valmistelussa ja tässä seurannassa raportoidaan myös toiminnalliset tavoitteet ja tunnusluvut. Seurannassa tilanteesta 31.10. esitetään talouden seuranta ja myös mahdolliset määrärahan ylitykset. Konsernin tytäryhteisöjen tavoitteiden toteutuminen raportoidaan syys-marraskuussa ja tämän perusteella laaditaan yhteistyössä tytäryhteisöjen kanssa seuraavan vuoden tavoitteet. 15
Henkilöstö Vuoden talousarviossa palkat ja palkkiot ovat 122,3 milj. euroa. Yhdistettyjen kuntien 7/2012 seurannassa palkat ja palkkiot ovat 115,6 milj.euroa. Henkilöstömenojen kasvu vuoden 2012 ennusteesta on 5,7 prosenttia. Palkankorotusvaraukseksi on budjetoitu 1,5 prosenttia. Kunta-alan ansiotasoindeksi arvioidaan nousevan 2,3 prosenttiin. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvun ennustetaan vuonna jäävän ansiotason muutoksen tasolle. Tulevalla taloussuunnitelmakaudella pääpainon tulee olla menojen kasvua hillitsevissä rakenteellisissa toimissa. Henkilöstömenot muodostavat valtaosan kuntatalouden menoista, joten erityisesti palkkamenojen kasvun hillitseminen on välttämätöntä. Vuoden talousarvion saavuttaminen vaatii onnistunutta henkilöstöstrategian toteuttamista. Henkilösivumenojen on laskettu olevan vuonna 22,14 prosenttia (2012; 22,01 prosenttia). Maatalouslomittajien tapaturmavakuutusmaksu on 4,99 prosenttia (muilla 0,34 prosenttia) Vuonna työnantajalta perittävä palkkaperusteinen maksu nousee 0,2 prosenttiyksikköä ja varhe-maksu pysyy keskimäärin ennallaan suhteessa palkkasummaan. Varhe-maksun määrä kuitenkin vaihtelee jäsenyhteisöittäin maksun piirin kuuluvien eläkkeiden alkavuuden mukaan. Eläkemenoperusteisella maksulla katetaan se osa kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitustarpeesta, joka ylittää palkkaperusteisen ja varhemaksun tuoton. Se on riippumaton talousarviovuoden palkoista ja perustuu niihin maksussa oleviin eläkkeisiin, jotka ovat karttuneet ennen vuotta 2005. Vuoden varhaiseläkemenoperusteinen maksu (varhe-maksu) perustuu eläkemenoihin, jotka aiheutuvat 1.2.2010 31.12. alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä, työttömyyseläkkeistä ja yksilöllisistä varhaiseläkkeistä sekä kuntoutustuista. KUEL-omavastuuksia on budjetoitu 9,60 prosenttia ja KUEL-varhemaksuksia 2 prosenttia ko. prosentit sisältyvät henkilösivumenoprosentteihin. Henkilösivumenot on laskettu seuraavasti: KuELmaksu (palkkaperusteinen) 16,55 % Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksu 2,12 % Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 3,06 % Tapaturmavakuutusmaksu 0,34 % Muut sos.vakuutusmaksut (ryhmähenkivakuutus) 0,07 % Yhteensä keskimäärin 22,14 % Henkilöstömäärän kehitys Suunniteltu henkilöstön määrä vuonna on 3 497 henkilöä. Suunnitelmat sisältävät vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön sekä liikelaitokset ja taseyksiköt. Vuoden 2011 tilinpäätöksen verrattuna henkilöstön määrä oli 3 077 henkilöä, joten kasvua on 420 henkilöä (13,6 prosenttia). Vuoden 2012 lopussa arvioidaan henkilöstömäärän olevan 3 201 henkilöä. Suurta kasvua selittää mm. Ristiinan ja Suomenniemen henkilöstö siirtyminen kuntien yhdistymisen johdosta Mikkelin kaupungille sekä Puumalan kunnan sosiaalitoimen yhdistyminen sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueeseen. Henkilöstömäärän kasvua analysoidaan tarkemmin erillisessä henkilöstösuunnitelmassa. Henkilömäärä yhteensä Toimielimen ilmoituksen mukaan Tilanne Toteutuma Hlöstömäärmäärmäärmäärä Hlöstö- Hlöstö- Hlöstö- arvio 31.12.11 31.12.12 2014 2015 2016 Konsernipalvelut 294 292 324 322 321 321 Vakituiset yht. 266 262 300 298 298 298 Hallintopalvelut 31 24 29 28 28 28 Henkilöstöpalvelut 9 9 8 8 8 8 Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut 19 22 29 28 28 28 Talouspalvelut 10 10 14 14 14 14 Ruoka- ja puhtauspalvelut 197 197 220 220 220 220 16
Tilanne Toteutuma Hlöstömäärmäärmäärmäärä Hlöstö- Hlöstö- Hlöstö- arvio 31.12.11 31.12.12 2014 2015 2016 Määräaikaiset yht. 28 30 24 24 23 23 Hallintopalvelut 2 3 1 1 0 0 Henkilöstöpalvelut 0 0 0 0 0 0 Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut 16 17 11 11 11 11 Talouspalvelut 0 0 0 0 0 0 Ruoka- ja puhtauspalvelut 10 10 12 12 12 12 Ympäristölautakunta 22 25 25 25 25 25 Vakituiset 19 22 22 22 22 22 Määräaikaiset 3 3 3 3 3 3 Etelä-Savon pelastuslaitos 211 239 255 255 240 240 Vakituiset 168 199 225 225 215 215 Määräaikaiset 43 40 30 30 25 25 Etelä-Savon Työterveys liikelaitos 45 45 46 46 46 46 Vakituiset 43 43 46 46 46 46 Määräaikaiset 2 2 0 0 0 0 Mikkelin Vesiliikelaitos 45 45 45 45 45 45 Vakituiset 31 31 31 31 31 31 Määräaikaiset 14 14 14 14 14 14 Otavan Opiston liikelaitos 68 64 74 80 85 90 Vakituiset 49 49 58 61 63 65 Määräaikaiset 19 15 16 19 22 25 Sosiaali- ja terveystoimi 1 419 1 520 1 205 1 185 1 164 1 162 Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta 4 3 3 3 3 Johdon tukipalvelut Vakituiset 3 3 3 3 3 Määräaikaiset 1 0 0 0 0 Tuotantolautakunta 1 419 1 516 1 202 1 182 1 161 1 159 Vakituiset yht. 1 187 1 376 1 084 1 097 1 106 1 114 Sosiaalipalvelut (ent. perhepalvelut ja psykososiaaliset palvelut) 513 554 147 155 158 160 Terveyspalvelut 157 194 309 309 310 311 Vanhusten palvelut 501 609 615 620 625 630 Johtamisen tukipalvelut 16 19 13 13 13 13 Määräaikaiset yht. 232 140 118 85 55 45 Sosiaalipalvelut (ent. perhepalvelut ja psykososiaaliset palvelut) 97 52 17 15 5 5 Terveyspalvelut 19 27 30 20 10 10 Vanhusten palvelut 113 60 71 50 40 30 Johtamisen tukipalvelut 3 1 0 0 0 0 17