Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa

Samankaltaiset tiedostot
Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta

Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun

Kestorikkakasvien torjunta kokemuksia tiloilta ja koetoiminnasta. Timo Lötjönen, MTT Ruukki

KOKEITA JA KOKEMUKSIA KESTORIKKAKASVIEN TORJUNNASTA

Kasvinsuojelun luomukeinoja. Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo

Rikkakasvien hallinta luomuviljoilla. Petri Leinonen Elomestari Oy Mäkikierintie Tornio

Viljely ilman glyfosaattia

1 Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn näkökulmasta

Ruis ja vehnä luomussa

Timo Lötjönen MTT Ruukki

Rikkakasvien suorat torjuntamenetelmät Kaffe Alma Jukka Saarinen

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Johdatus päivän teemaan

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Edistystä luomutuotantoon loppuraportti. Arto Huuskonen (toim.)

Edistystä luomutuotantoon hanke

Edistystä luomutuotantoon hanke

Rikkakasvien hallinta ja lannoitusvaihtoehdot

Reijo Käki Luomutarkastaja

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 2. tapaaminen 27.2.

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa Maiju Pesonen

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Kestorikkakasvien torjunta

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kuminan kasvinsuojelua

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Koneet ja työtekniikka luomuvihannesviljelyssä

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Hamppu viljelykiertokasvina

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin

RaHa-hankeen kokemuksia

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kevytmuokkaus- ja suorakylvökokeet keveillä mailla

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO

Luomutilojen tuki-ilta

Kerääjäkasvikokemuksia

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Näkökulmia vähähiilisyyteen Mustialan tutkimus- ja opetusmaatilalla. Webinaari Eeva-Liisa Juvonen

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Ajankohtaista kasvinsuojelusta

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Juolavehnän torjunta luomuviljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Puna-apilan ja natojen siementuotannosta. Agrimarket Nurmipäivä Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous

Kasvuohjelmaseminaari

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Gluteenittoman tattarin viljely

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kenttäkoetulokset 2017

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Kerääjä- ja aluskasvit

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Täydentävien ehtojen valvontatuloksia vuodelta 2017

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Viherlannoituskasvit Rehunurmet

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Transkriptio:

Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926

Esityksen sisältö: Kestorikkakasvit, nurmien niitot ja tehostettu avokesanto Juolavehnäkokeet Ruukissa 2012 14 Rahoitus: PPO Ely-keskus Ohdake- ja valvattikokeet Sievissä 2014 16 Rahoitus: Luonnonmukaisen tuotannon edistämissäätiö 2 12.12.2017

Luomutuotannon hankalimmat rikkakasvit ovat monivuotisia: Peltovalvatti Pelto-ohdake Juolavehnä 3 12.12.2017

Peltovalvatin, juolavehnän, pelto-ohdakkeen, leskenlehden ja peltokortteen juurten kasvusyvyys. Piirros: Tellervo Ruoho. 4 12.12.2017

KOMPENSAATIOPISTE (on määritetty juolavehnälle, valvatille ja ohdakkeelle) Juolavehnän juurakon vararavinnon määrä. Lähde: Håkansson 1995, suomenkielinen kuva: Koskimies ym. 1999 5 12.12.2017

Nurmien niiton vaikutus kestorikkakasveihin 2500 g ohdaketta/ koeruutu 2000 1500 1000 500 0 0 3 4 5 6 9 18 Niittokertoja/ kesä Puna-apilanurmen niittokertojen vaikutus pelto-ohdakkeen määrään seuraavan vuoden kevätvehnässä. Koe tehtiin Uppsalassa. Lähde: Dock Gustavsson 1992. 6 12.12.2017

Valvatin määrä (ka) g / m2 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Pitkäaikainen nurmi ja tiheä niitto tehoavat ohdakkeeseen ja valvattiin, mutta heikosti juolavehnään!! Nurmen (3 niittoa/kesä) ja avokesannon vaikutus valvattiin Vihdissä 2003. Vuosien 2001-2002 viljelykasvit näkyvät vaaka-akselilla (Vanhala ym. 2006). 7 12.12.2017

Avokesannon tehostaminen - avokesannointi on tehokkain kestorikkakasvien torjuntamenetelmä luomussa - toisaalta se kuluttaa työaikaa, polttoainetta ja rahaa. Se on myös riski maan rakenteelle ja ravinteiden sekä multavuuden hukkaamiselle. Avokesannon tehostaminen voi tarkoittaa: 1) Kesannointiajan lyhentämistä => ehditään viljelemään jotain kasviakin 2) Ajokertojen vähentämistä => rahaa ja ympäristöä säästyy 3) Parempaa tehoa rikkakasveihin 8 12.12.2017

Avokesannon tehostaminen Avokesanto voidaan toteuttaa ainakin seuraavilla tavoilla: 1) pikakesanto keväällä ennen viljan kylvöä (2-4 viikkoa) 2) kesannointi touko-kesäkuussa ja viherlannoituksen kylvö (2 kk) 3) korjataan yksi säilörehusato ja kesannoidaan loppukesä (3 kk) 4) avokesannoidaan koko kesä (5 kk) 5) sänkimuokkaus puinnin jälkeen (1-2 kk) Strategiat: 1) Juurten kuivattaminen 2) Juurten ravintovarojen kuluttaminen kompensaatiopisteessä Monesti näitä käytetään yhtä aikaa! 9 12.12.2017

1) Nurmen lopetus puolikesannoinnilla ensimmäisen säilörehun korjuun jälkeen (turvemaa, Ruukki) Muokkauskäsittelyt tehtiin heinä - syyskuussa 2012 ja -13. 10 12.12.2017

Kultivaattori v. 2012. Kultivaattori v. 2013. 11 12.12.2017

12 12.12.2017

1) Juolavehnäkoe Ruukissa (loppukesän kesanto), maalaji Ct tai Kht,erm 350 300 Juolavehnää (k.a) g/m2 250 200 150 100 2013 2014 50 0 1) Ei muokkauksia edellisvuotena 2) Lapiorullaäes + Kvick-FINN 3) Kvick-FINN 4) Kultivaattori 5) Lapiorullaäes 6) Tiheä niitto Lopetettava nurmi, josta korjattiin 1. säilörehusato. Tämän jälkeen muokkauksia 4 6 kertaa. Juolavehnät mitattu seuraavana syksynä. 13 12.12.2017

Juolavehnäkoe Ruukissa 2012 14. Kuva vuodelta 2014. 14 12.12.2017

Sato, kg/ha (14 %) 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 2013 2014 0 1) Ei muokkauksia edellisvuotena 2) Lapiorullaäes+ Kvick-FINN 3) Kvick-FINN 4) Kultivaattori 5) Lapiorullaäes 6) Tiheä niitto Ohrasadot Ruukin Juolavehnäkokeessa. 15 12.12.2017

Sievin kokeissa (2014 16) keskityttiin Kvick-Finnkultivaattorin käyttöön ohdakkeen ja valvatin torjunnassa. 16 12.12.2017

17 12.12.2017

18 12.12.2017

2) Alkukesän kesannointikoe Sievissä 21.07.2015. Kolme ajokertaa Kvick- 19 12.12.2017 Finnillä touko-kesäkuun 2015 aikana, jonka jälkeen kylvettiin viherlannoitus.

20 12.12.2017 2) Alkukesän kesannointikokeen viherlannoitus Sievissä 13.08.2015.

2) Ohdakekoe (pikakesanto touko-kesäkuu), maalaji HsS, m 350 3000 Pelto-ohdake, g DM m -2 300 250 200 150 100 50 Ohrasato, kg ha -1 2500 2000 1500 1000 500 0 Ei torjuntaa KF-kultivaattori (3 kertaa) 0 Ei torjuntaa KF-kultivaattori (3 kertaa) Kolme ajokertaa touko-kesäkuun 2015 aikana, jonka jälkeen kylvettiin viherlannoitus. Ohdakkeet ja ohrasadot mitattu syksyllä 2016. 21 12.12.2017

2) Ohdakekoe Sievissä 2016 ennen puintia. 22 12.12.2017

23 12.12.2017 3) Sänkimuokkauskoe Sievissä syksyllä 2015 kahden ajokerran jälkeen.

3) Valvattikoe (sänkimuokkaus puinnin jälkeen), maalaji HtMr, rm 120 4500 Peltovalvatti, g DM m -2 100 80 60 40 20 Kaurasato, kg ha -1 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Ei torjuntaa KF-kultivaattori (3 kertaa) 0 Ei torjuntaa KF-kultivaattori (3 kertaa) Kaksi ajokertaa syksyn 2015 aikana ja keväällä yksi, jonka jälkeen kyntö. Valvatit ja kaurasadot mitattu syksyllä 2016. 24 12.12.2017

Johtopäätökset: Kestorikkakasvit voidaan torjua tehokkaasti lyhennetyllä avokesannolla Hyvin suunnitellussa viljelykierrossa avokesanto voi olla tarpeen noin joka viides vuosi tai harvemmin Kvick-Finn-kultivaattori näyttää olevan yksi tehokkaimmista laitteista. Yhden käsittelykerran kustannus on noin 60-70 /ha (alv. 0 %) Käsittelyjen lukumäärän optimointi ja ympäristövaikutusten minimointi kaipaavat lisäselvittelyä 25 12.12.2017

Kiitos! 26 12.12.2017