JALASJÄRVEN KESKUSTAN ASEMAKAAVAN AJANTASAISUUDEN ARVIOINTI KAUPALLISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN OSALTA 10.6.2014
JALASJÄRVEN KESKUSTAN ASEMAKAAVAN AJANTASAISUUDEN ARVIOINTI KAUPALLISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN OSALTA JOHDANTO SUUNNITTELU- JA SELVITYSTILANNE - VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET JA MAAKUNTAKAAVA - OSAYLEISKAAVA HYV. 2008, TAVOITEVUOSI 2025 - ASEMAKAAVAT 1975-2014 - KAUPALLINEN SELVITYS 2006 - JALASJÄRVEN ELINKEINO-OHJELMA 2010 - ETELÄ-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2012 KAUPALLISTEN PALVELUIDEN PAINOPISTEALUEET - YDINKESKUSTA - KESKUSTAN POHJOISPUOLI - LIITTYMÄN ALUE - RAJALAN ALUE - ASUINRAKENTAMISEN SUHDE KAUPAN ALUEISIIN JULKISET PALVELUT - HALLINTOKUNTIEN HAASTATTELUT - JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISALUEET - ASEMAKAAVASTA POISTUVAT PALVELUALUEET YHTEENVETO - ASEMAKAAVAN MUUTOSPERIAATTEET KESKUSTA-ALUEEN KAUPALLISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEKSI
JALASJÄRVEN KESKUSTAN ASEMAKAAVAN AJANTASAISUUDEN ARVIOINTI KAUPALLISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN OSALTA JOHDANTO - Osoitetaan kaupallisille ja julkisille palveluille varattujen alueiden nykyinen sijainti ja käyttö - Annetaan suosituksia palveluiden kaavoitukselle n. 10 v aikajaksolle - MRL 60 :n mukaan asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi on tehtävä, jos asemakaava on ollut voimassa yli 13 vuotta ja on merkittävältä osalta edelleen toteutumatta. - Keskustan osayleiskaavan tavoitevuosi on 2025, johon mennessä palvelualueiden kokonaistarve on arvioitava uudelleen osayleiskaavan päivittämisen pohjaksi. - Selvitystä voidaan käyttää apuna - kaavoitusohjelman ja maankäyttöstrategian laadinnassa - suunniteltaessa kunnan maanhankintaa ja etuosto-oikeuden käyttöä - asemakaavoituksessa ja suunnittelutarveratkaisujen käsittelyssä - yleiskaavan uudistamisessa - kunnan suunnitellessa kiinteistöjen hankintoja - infran suunnitelmien päivittämisessä - Selvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy, jossa työstä ovat vastanneet - toimistopäällikkö Liisa Märijärvi-Vanhanen - projektipäällikkö Juha-Matti Märijärvi - Työtä on valmisteltu yhteistyössä Jalasjärven kunnan teknisen työryhmän kanssa - Työryhmän puheenjohtajana on toiminut tekninen johtaja Harri Mäkiranta
JALASJÄRVEN KESKUSTAN ASEMAKAAVAN AJANTASAISUUDEN ARVIOINTI KAUPALLISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN OSALTA MRL 60 2. MOM MUKAISEN ARVIOINNIN KÄYTTÖ MRL 60 1. momentin mukaan kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Tämä säännös on ollut laissa jo kymmeniä vuosia. MRL 60 2. momentissa tarkoitettu asemakaavan ajantasaisuuden arviointimenettely on tarkoitettu vain erityistilanteisiin ja käynnistyy rakennuslupahakemuksen perusteella. Arviointi on aina kokonaisarviointia, jossa huomioidaan kaavakokonaisuus ja sen kaikki maankäyttömuodot. - Arviointi on tarpeen vain jos kaava on yli 13 vuotta vanha ja merkittävältä osin toteuttamatta ja rakennusluvan myöntämisellä on olennaista merkitystä (esim. rakentaminen poikkeaa ympäristöstä) - Tämä säännös on luotu Maankäyttö- ja rakennuslaissa kuntien turvaksi tilanteisiin, joissa pitkään toteutumattomaksi jääneelle kaava-alueelle tulee yllättäen merkittävä rakennushanke. - Kaava voidaan todeta ajantasaiseksi lautakunnan päätöksellä. Päätöksestä ei valitusoikeutta. - Kaavan toteaminen vanhentuneeksi päätetään valtuustossa, ellei johtosäännössä ole toisin määrätty. Päätöksen myötä tulee voimaan MRL 53 1. mom mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamista varten. Kaavamuutos on käynnistettävä kahden vuoden kuluessa päätöksestä, jonka jälkeen kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan. Kuntia on ohjeistettu asiassa Kuntaliiton yleiskirjeellä elokuussa 2011. Lisätietoa kuntaliiton sivuilta: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2011/sivut/kaavojen-ajantasaisuuden-arviointi-saannokset.aspx
JALASJÄRVEN KESKUSTAN ASEMAKAAVAN AJANTASAISUUDEN ARVIOINTI KAUPALLISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN OSALTA MRL 60 Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteuttamatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Arviointi ei kuitenkaan ole tarpeen, jos kaavan ajanmukaisuus on arvioitu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi voidaan samalla kertaa suorittaa alueella, joka muodostaa arvioinnin kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Kunnan päätökseen, jolla asemakaavan on todettu olevan ajanmukainen, ei saa valittamalla hakea muutosta. Edellä 2 momentissa säädettyä 13 vuoden määräaikaa voidaan erityisestä syystä asemakaavassa lyhentää tai pidentää. Määräaika ei kuitenkaan saa olla lyhyempi kuin viisi vuotta eikä pitempi kuin 20 vuotta. Edellä 2 momentissa tarkoitettua 13 vuoden määräaikaa laskettaessa ei oteta huomioon sitä aikaa, jolloin alueella on voimassa 53 :n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi tai 58 :n 5 momentin mukainen kielto. (30.12.2008/1129) Tarkemmat säännökset asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista annetaan asetuksella. MRL 61 Ajanmukaisuuden arvioinnin vaikutukset Jos asemakaava arvioinnissa todetaan vanhentuneeksi, rakennuslupaa ei voida myöntää ennen asemakaavan muuttamista. Kunnan päätöksestä, jolla asemakaava todetaan vanhentuneeksi, tulee voimaan 53 :n 1 momentissa tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan muuttamista varten.
JALASJÄRVEN KESKUSTAN ASEMAKAAVAN AJANTASAISUUDEN ARVIOINTI KAUPALLISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN OSALTA SUUNNITTELU- JA SELVITYSTILANNE
SUUNNITTELU- JA SELVITYSTILANNE: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet suodattuvat kuntakaavoitukseen pääasiassa maakuntakaavoituksen ja yleiskaavoituksen kautta. Valtakunnallinen alueidenkäyttötavoite 4.3 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. - Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.5.2005. - Maakuntakaavan uudistamiseksi on laadittu palveluverkkoselvitys. - Valmisteilla olevassa vaihemaakuntakaava II:ssa käsitellään kaupan alueiden sijoittumista.
SUUNNITTELU- JA SELVITYSTILANNE: Osayleiskaava 2008 - Hyväksytty 2008 - Osoittaa maankäytön päälinjat tavoitevuotena 2025 - Keskusta osoitettu keskustapalveluiden alueeksi - Palvelualueiden painopisteet Kivistön alueella sekä eritasoliittymien ympäristöissä - Ohjaa asemakaavoitusta
SUUNNITTELU- JA SELVITYSTILANNE: Asemakaavat Kaupallisten ja julkisten palveluiden sijoittumisen nykytilanne Palvelukiinteistöjen nykytilannetta ja tulevaisuuden käyttöä on arvioitu teknisen työryhmän kanssa. Nykyisten palveluiden sijoittuminen on osoitettu asemakaavayhdistelmäkartalle numeroin ja luetteloitu Exceltaulukkoon. PDF-kartta ja Excel-taulukko ovat erillisinä liitteinä. JALASJÄRVEN KUNTA, KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN TILANNE PALVELUJEN OSALTA, tarkistettu Jalasjärven kunnassa 25.4.2014 Kart alla nro Kiinteistönumero Kortt eli nro Tonti n nro Käyttöt arkoitus Pintaala (m²) Tehokkuuslu ku (e) kaavassa Nykyinen rak. oikeus (m²) Palvelu Arvio rakennuksen teknisestä käyttöiästä (poistuva? pysyvä?) ASEMAKAAVASSA JULKISILLE PALVELUILLE MERKITYT ALUEET (Y, YK, YO, YO-1, YV, YM, YU, YS, YH, YHL, YL, YLS, YTL-1, ET) 61 8:451, 8:452, 8:852, 8:1218 215 3 YS 4701 2800 63 8:1218 201 2 YLS 6459 0,30 1938 64 8:1218 200 2 YLS 9460 0,35 3311 Kotiportti, senioriasuntoja 100 jatkuu Päiväkoti, kehitysvammaisten toimintakeskus 50 jatkuu Vanhusten avopalvelukeskus 50 jatkuu Arvio nykyisen käytön jatkuvuudesta ja rakennuksen soveltuvuudesta muuhun palvelukäyttöön (mihin?) tai asumiseen H
SUUNNITTELU- JA SELVITYSTILANNE: Kaupallinen selvitys 2006 Entrecon Oy:n selvityksessä todettiin keskustan alueelta neljä kaupan aluetta. Aluejako on toiminut kaupallisten palveluiden nykytilanteen tarkastelun pohjana. Tarkastelu ei koske Kivistön alueelle suunniteltua liike- ja työpaikkakeskittymää. - Keskustien pohjoisella osalla tilanne ei ole oleellisesti muuttunut. Pohjoisen liittymän hotelli- ja ravintolakiinteistöä asemakaavoitetaan hoivapalveluille. - Ydinkeskustassa liiketilat ja päivittäistavarakauppa ovat vähentyneet. - Liittymän alueella liiketilat ovat lisääntyneet ja alueelle tullut päivittäistavarakauppaa. - Rajalan alueelle on siirtynyt tilaa vaativa kauppa (Agrimarket) keskustasta.
SUUNNITTELU- JA SELVITYSTILANNE: Kaupallinen selvitys 2006 - Vuonna 2006 kaupallisten kiinteistöjen yhteenlaskettu pinta-ala oli vasemmalla esitetyn kartan alueella n. 18 000 k-m2. (Entrecon Oy 2006) - Oikealla on esitetty nykytilanne, jossa harmaat rakennukset ovat tyhjillään olevia liiketiloja. - Liiketilan siirtymää on tapahtunut keskustasta valtatien varteen. Rajalan alueelle on valmistunut Agri-market ja K-Market on siirtynyt ydinkeskustasta liittymän alueelle uusiin tiloihin. Ydinkeskustassa ovat tyhjillään Osuuspankin talo ja Valintatalon liiketilat. LIIKETILAT LISÄÄNTYNEET LIITTYMÄN ALUEELLA JA VÄHENTYNEET YDINKESKUSTASSA
SUUNNITTELU- JA SELVITYSTILANNE: Jalasjärven elinkeino-ohjelma 2010 PAINOPISTEINÄ nostetaan esiin mm. - vetovoiman lisääminen, yritystoiminnan vahvistaminen ja uusien työpaikkojen luominen sekä valtateiden liikennevirtojen hyödyntäminen TOIMENPITEINÄ mainitaan maankäytön suunnittelua koskien mm. - hyvät peruspalvelut sekä kaavoitus - liikennesijainnista hyötyvien toimintojen kehittäminen kaupallisille ja logistisille palveluille - vuokra-asuntojen lisääminen, uusien asuntoalueiden rakentaminen kaavoitusjärjestyksen mukaisesti sekä uusien ratkaisujen etsiminen senioriasumiseen ELINKEINOPOLITIIKAN TAVOITTEINA mainitaan maakäytön suunnittelua koskien - yhdyskuntasuunnittelu ja rakentaminen, kuten asuminen, ympäristö, liikenne ja viestintä - yritysten välitön tukeminen (kaavoitus sekä toimitilojen rakentaminen) ELINKEINOPOLITIIKAN PERIAATTEET yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen osalta: - Kunta vastaa ja huolehtii kilpailukykyisen yritystoiminnan tarvitseman infrastruktuurin suunnittelemisesta, rakentamisesta ja ylläpidosta. Tähän kuuluu mm. kaavoitus ja muu maankäytön suunnittelu, tonttipolitiikka, kunnallistekniikan rakentaminen, erilaiset verkostot ja yritysten tarvitsemat palvelut. - Kivistönkylän risteysaluetta ja valtatie 3:n ja valtatie 19:n liikennejärjestelyjä kehitetään sekä elinkeinoja että kuntalaisia palvelemaan. ELINKEINOPOLITIIKAN VISION mukaan - Jalasjärvi on viihtyisä, vetovoimainen ja yhteistyöorientoitunut kunta, joka vetää puoleensa uusia asukkaita ja yrittäjiä.
SUUNNITTELU- JA SELVITYSTILANNE: E-P:n kaupan palveluverkkoselvitys Etelä-Pohjanmaan liiton palveluverkkoselvitys vuodelta 2012 toimii lähtöaineistona Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamiselle. Selvityksen mukaan - Hyvät lähipalvelut vähentävät ja siirtävät myöhemmäksi tarvetta järjestää ikääntyvälle väestölle kaupassakäyntiä korvaavia palveluja. - Kaupallisten keskittymien merkitys koko maassa on kasvanut ja kasvaa edelleen. Etenkin kaupunkirakenteeseen liittyvät kauppakeskukset ja kaupan keskittymät menestyvät. - Irrallaan olevien myymälöiden asema heikkenee - Päivittäistavarakauppojen ja vetovoimaisten erikoiskaupan ketjujen sijoittuminen keskusten yhteyteen parantaa niiden toimintaedellytyksiä. - Yhä enemmän kiinnitetään huomiota henkilöautolla saavutettavuuden lisäksi myös hyvään saavutettavuuteen joukkoliikenteellä sekä kävellen/pyöräillen. Tämä tukee kaupunkirakenteeseen liittyvien kauppapaikkojen menestymismahdollisuuksia.
SUUNNITTELU- JA SELVITYSTILANNE: E-P:n kaupan palveluverkkoselvitys Selvityksen mukaan - Jalasjärvelle tarvittaisiin lisää kone- ja autokauppaa. Myös muun erikoiskaupan tarjonnassa on joitakin puutteita. - Selvityksen taulukossa 8. (s.34) esitetään päivittäistavarakaupan myyntiala/asukas, myynti/asukas ja myyntitehokkuus 2009 indeksillä esitettynä, koko maa=100 (A.C.Nielsen Finland Oy). - Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus ( /my-m 2 /vuosi) oli Jalasjärvellä (indeksi 59) selvästi alhaisempi kuin muualla Etelä-Pohjanmaalla (indeksi 80) ja koko maassa keskimäärin. Alhainen myyntitehokkuus on yleensä merkki päivittäistavarakaupan ylimitoituksesta ja kireästä kilpailutilanteesta. - Myyntitehokkuusindeksi vastaa Jalasjärvellä viime vuosina tapahtunutta muutosta. Keskustan alueella on liiketiloja jäänyt tyhjilleen.
JALASJÄRVEN KESKUSTAN ASEMAKAAVAN AJANTASAISUUDEN ARVIOINTI KAUPALLISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN OSALTA KAUPALLISTEN PALVELUIDEN PAINOPISTEALUEET
KAUPALLISTEN PALVELUIDEN PAINOPISTE-ALUEET: Ydinkeskustan alue Nykytilanne - Liikkeitä poistunut ja siirtynyt eritasoliittymän alueelle. S-Market on jäänyt ainoaksi päivittäistavarakaupaksi. - Tyhjät liiketilat, jäsentymättömät pysäköinti- ja liikennejärjestelyt sekä piilossa oleva tori heikentävät taajamakuvaa ja keskustan vetovoimaisuutta. Suositukset kaavoitukseen - Mahdollistetaan päivittäistavarakaupan ja erikoistavarakaupan sekä pienpalveluiden sijoittuminen alueelle. - Lisätään tiivistä keskusta-asumista alueella palveluiden tueksi ja taajamakuvan kohentamiseksi. Kerrosluvuksi 3-4 krs. - Alueelle sallitaan myös julkisia palveluita ja hallintoa sekä muita keskustatoimintoja. - Taajamakuvaa kehitetään yleisemminkin keskustan vetovoimaisuuden ja viihtyvyyden parantamiseksi. - Asemakaavalla on ohjattava riittävästi rakennusten taajamakuvallista ilmettä. - Torille tulisi harkita näkyvämpää sijaintia
KAUPALLISTEN PALVELUIDEN PAINOPISTE-ALUEET: Keskustien pohjoisosa Nykytilanne - Ydinkeskustan pohjoispuolella liikerakennuksia ja asuin- ja liikerakennuksia. Pääosa tiloista käytössä. Rakentamattomia ALK-tontteja ja asemakaavan maatalousalueita. - Pohjoisen liittymän alueella autokauppa, erikoistavaraliike sekä käytöstä poistunut motelli, jonka käyttötarkoitus on muuttumassa palveluasumiseen. Suositukset kaavoitukseen - Aluetta kehitetään nykyistä enemmän tiiviiseen asumiseen. - Ydinkeskustan läheisyyteen voidaan sijoittaa myös palveluasumista. - Uudet erikoistavaraliikkeet ja vanhat saneerauksen tarpeessa olevat pyritään suuntaamaan ydinkeskustan alueelle.
KAUPALLISTEN PALVELUIDEN PAINOPISTE-ALUEET: Liittymän alue Nykytilanne - Alueelle on keskustasta siirtynyt K- Market, jonka yhteydessä myös Alko. - Lisäksi alueella on ABC-liikennemyymälä, Teboil-kylmäasema, Halpa- Halli, huonekaluliike Stemma ja autokorjaamo. - Kohteissa 40, 42 ja 44 on vielä rakentamattomia tontteja. - Kohteeseen 40 on ollut kiinnostusta, mutta heikon rakennuspohjan vuoksi hankkeita ei ole lähdetty toteuttamaan. Suositukset kaavoitukseen - Aluetta kehitetään tilaa vaativan kaupan alueena, kaavatilanne on kunnossa. - Ei asemakaavan laajennustarvetta lähiaikoina.
KAUPALLISTEN PALVELUIDEN PAINOPISTE-ALUEET: Rajalan alue Nykytilanne - KL-alueita, sallittu kerrosala 12800 k-m2 - Agrimarket siirtynyt alueelle keskustasta Suositukset kaavoitukseen - Aluetta kehitetään tilaa vaativan kaupan alueena. Asemakaavan laajennustarvetta ei lähiaikoina ole. - Maakuntaliitolta ja ELY-keskukselta on syytä tarkistaa, kuuluuko alue maakuntakaavan kohdemerkinnän tarkoittamaan keskustatoimintojen alueeseen. MRL 71 :n muutoksen (v 2011) johdosta 16.4.2015 alkaen myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupat luetaan vähittäiskaupan suuryksiköiksi. Ympäristöministeriön yleiskirjeen 4.4.2012 (YM2/501/2012) mukaan rakennuslupaa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikölle ei voida siirtymäkauden jälkeen myöntää maakunta- tai yleiskaavassa keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei aluetta ole asemakaavassa erityisesti varattu KM-merkinnällä vähittäiskaupan suuryksikköä varten.
KAUPALLISTEN PALVELUIDEN PAINOPISTE-ALUEET: Asuinrakentamisen suhde kaupan alueisiin Nykytilanne - Palveluiden saatavuus keskusta-alueen asuinalueilta on suhteellisen hyvä - Liittymän ja Rajalan kaupan alueet ovat kauempana asutuksen painopisteestä ja lisäävät auton käyttötarvetta - Omakotitonttivaranto on toistaiseksi hyvä. - Tarvetta tonteista ensisijaisesti keskustan alueelle kerrostaloasumiseen ja tehokkaaseen rivitaloasumiseen. Suositukset kaavoitukseen - Taajamarakenteen tiivistäminen (kaavoittamattomien alueiden ja asemakaavan maatalousalueiden käyttöön otto) - Kaavamuutoksia asumisen lisäämiseksi ydinkeskustaan palveluiden säilymisen ja kehittämisen tueksi (kerrosluvun lisääminen 3-4 krs). - Asuinkerrostalojen maantasokerrokseen varataan liiketiloja erikoiskaupan ja pienpalveluiden tarpeisiin.
JALASJÄRVEN KESKUSTAN ASEMAKAAVAN AJANTASAISUUDEN ARVIOINTI KAUPALLISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN OSALTA JULKISET PALVELUT
JULKISET PALVELUT: Hallintokuntien haastattelut Julkisten palvelujen tarvekartoitus Hallintokuntien haastattelu 19.2.2013, tark. 04/2014 Terveys- ja vanhustenhuollon palvelut JIK: - hoiva- ja asumispalvelut, terveyden- ja sairaanhoito, ympäristöterveydenhuolto Juhani Aho vt. ylilääkäri JIK/Jalasjärven terveyskeskus Tarja Palomäki hoivapalvelujohtaja JIK Anna-Kaisa Pusa johtaja JIK Johanna Kaari controller, Jalasjärven kunta Sosiaalipalvelut: - sosiaalityö ja kehitysvammahuolto Eija Hautamäki sosiaalipalvelut, Jalasjärven kunta Sivistyspalvelut: - varhaiskasvatuspalvelut (päivähoito ja esiopetus), koulutuspalvelut (perusopetus, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, lukio ja kansalaisopisto), vapaa-aikapalvelut (liikunta, nuoriso, kulttuuri ja kirjastopalvelut) Anne-Mari Packalén-Reinikainen sivistysjohtaja, Jalasjärven kunta Hallintopalvelut: - tekniset palvelut (jätehuolto, pelastustoimi, vesihuolto), ruokapalvelut Erkki Hirsimäki hallinto- ja talousjohtaja, Jalasjärven kunta Harri Mäkiranta tekninen johtaja, Jalasjärven kunta
JULKISET PALVELUT: Hallintokuntien haastattelut - Terveys- ja vanhustenhuollon palvelut JIK, hoiva- ja asumispalveluiden nykytilanne Jalasjärven Vanhustenkotiyhdistys ry ylläpitää tuki- ja palveluasuntoja. Nro 75 - Pentinlamminkodissa on 30 tehostetun palveluasumisen paikkaa Nro 21 - Koskitien pienkodilla on 8 paikkaa tavallista palveluasumista (ei yöhoitoa). Terveyskeskuksen hoivayksikkö Karpalossa on 25 vakituista ja 5 intervalliasukasta Lääkärintalon (entinen kunnansairaala 1920-luvulta) vastaanottotilalla ei ole enää käyttöä, tontista on erotettu rakennus myytäväksi yksityiseen käyttöön Nro 64 - Palveluportin alueella on 76 asuntoa, ateria-, pyykki-, virkistys- ja kuntoutuspalveluita. Muistihäiriöisille on 27 paikkaa (Toiskan yksikkö). Palveluportissa sijaitseva kotihoitotiimi mahdollistaa yksilöllisen ja tiiviin kotihoidon. Uima-allasta voitaisiin tarjota myös yleiseen uintiin. Nro 61 - Kotiportti Puskantiellä on vanhustenkotiyhdistyksen senioritalo (34 asuntoa)
JULKISET PALVELUT: Hallintokuntien haastattelut - Terveys- ja vanhustenhuollon palvelut JIK, asumispalveluiden kehitystarpeet Tavoite on, että vanhukset voisivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Tätä tukee oman kodin esteettömyys sekä tuki- ja kotihoitopalveluiden saatavuus. Niille joille kotona asuminen ei ole enää mahdollista, tulisi olla mahdollisimman kodinomaisia asumispalveluita. Asumisratkaisujen olisi hyvä sijaita niin lähellä toisiaan, että henkilökunnan käyttäminen olisi mahdollisimman joustavaa ja asiakaslähtöistä, eikä palvelutarpeiden muuttuessa tarvitsisi muuttaa yksiköstä toiseen. (palvelukampus) Kiireellisin tarve on Pentinlamminkodin epäkäytännöllisten tilojen korvaaminen uusilla. Myös hoivayksikkö Karpalon laitospaikat ja intervallipaikat olisi mielekästä yhdistää tulevaan yksikköön ja muuttaa tehostetuksi palveluasumiseksi. Ensivaiheessa on tarve n. 60 asukkaan kunnalliselle vanhuspalveluyksikölle, lisäksi ostopalveluita noin 20-30 paikkaa, pidemmällä ajalla lisätarpeita enemmän. Nro 20 kortteli 521 Iloniementiellä sopisi vanhusten palveluyksikölle hyvin. Nro 77 Sivupellontiellä on kehitysvammaisten rivitalo tontti YS-alueeksi?
JULKISET PALVELUT: Hallintokuntien haastattelut Sosiaalipalvelut - sosiaalityö ja kehitysvammahuolto Yleisenä linjauksena valtakunnalliset suunnitelmat kehitysvammahuollon järjestämiseksi. Laitoshoidon sijaan yksilöllistä asumista ja sitä tukevia palveluita. Itsenäisesti kehitysvammaisia asuu noin 10 (omistusasunnossa tai vuokralla), käyttävät palveluyksikön palveluita. Päihdekuntoutujille on kaksi parakkiasuntoa Tiemestarintiellä. Uutta sijoituspaikkaa etsitään. Nro 63 - Tenavatiellä on kehitysvammaisten toimintakeskus Nro 77 - Sivupellontiellä on asuntola-palvelukoti kehitysvammaisille Jokikujalla korttelissa 221 on 2 rivitaloasunnon 5-paikkainen asumispalveluyksikkö (Kotoranta), joka tarjoaa tuettua ja ohjauksellista asumispalvelua aikuisille kehitysvammaisille naisille. TARPEET Lisärakentamistarve on lähinnä joihinkin invaasuntoihin, joiden olisi hyvä sijaita asuntolapalvelukodin ja toimintakeskuksen läheisyydessä.
JULKISET PALVELUT: Hallintokuntien haastattelut Sivistyspalvelut - päivähoito Sivistystoimen strategia on valmistunut 2012. JAKK:n alueella on varahoitoryhmis (perhepäivähoitaja) Päiväkotihoito on tärkein kehitettävä. Päivähoidon ja koulun läheisyydestä on hyötyä, jos ei keittiötä tarvitse tehdä. Keskustassa on tarve uudelle päiväkodille korvaamaan Hankkavantien 40 paikkaa ja Haverintien 16 paikkaa, (tulee myös vuorohoito). Luopajärvelle on tulossa 12 + 21 + 21 paikkainen päiväkoti. Keskustassa luovutaan ryhmiksistä sitten kun se on mahdollista, vain varahoitoryhmis ja Hankkavantien vuorohoito jäävät toistaiseksi. Perhepäivähoitoa kehitetään mahdollisuuksien mukaan. Nro 78 Hankkavantiellä on vuorohoitoryhmis kolmessa isossa rivitaloasunnossa. Nro 75 - Haverintien kerrostalon ryhmisyksikkö on poistumassa, Pentinmäen vanhuspalveluyksikkö on samassa rakennuksessa Nro 63 Tenavatiellä on nykyinen pääpäiväkoti sekä kehitysvammaisten palvelutiloja.
JULKISET PALVELUT: Hallintokuntien haastattelut Sivistyspalvelut koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, koulutuspalvelut Nro 20 Kansalaisopisto on entisen Iloniemen koulun tiloissa Nro 17 - Esiopetus ja koululaisten aamutoiminta tapahtuu toistaiseksi koulukeskuksen vieressä Kerttulassa. Viereinen kohde 18 on vapaana (nykyisin vartiointiliikkeen tilat). Nro 19 Koulukeskuksen käyttöaste on iso. Kunnan oppilasmäärät ovat vakiintuneet. Keskikylän koulu n. 8km päässä saattaa tulevaisuudessa siirtyä koulukeskukseen. Nro 19 Musiikkiopisto toimii koulun tiloissa Nro 68 Entinen koulu ( Possukoulu )
JULKISET PALVELUT: Hallintokuntien haastattelut - Hallintopalvelut Hallintopuolella ei akuutteja tilatarpeita oman hallinnonalan toimintoihin. Nro 76 - uusi paloasema jo rakennettu Nro 53 - vanhaan virastotaloon on tehty neuvola, mielenterveystoimisto ja sosiaalitoimi Nro 75 Pentinlamminkodin tehostetun palveluasumisen yksikkö, jonka 2. kerroksessa on palveluasuntoja raskasta hoivaa vaativille asukkaille ja 1. ja 3. kerroksessa on normaaliasuntoja. Nro 30 - rakentamaton ALKtontti Keskustien varressa myynnissä. Kohde voitaisiin kaavoittaa yhdessä kohteiden 35 ja 36 kanssa ja miettiä niiden liittymistä toisiinsa. Nro 37 - rakentamaton ALKtontti Keskustien varressa sopisi mahdollisesti esim. vanhusten palveluasumisyksikölle? Mahdollinen kaavamuutos > YS? Kaavamuutokseen voisi ottaa myös kohteen 35 ja siihen rajoittuvat maatalousalueet (Öljylämpökeskus poistettava) Nro 68 Valintatalon kiinteistö osittain tyhjillään Kunta omistaa kiinteistöyhtiön. Rakennuksessa on myös kaksi ryhmisyksikköä. Ensisijainen tavoite on tarjota kiinteistöä yksityiselle. Kiinteistö ei kuitenkaan sovellu paljon hoivaa vaativien asumisyksiköksi ja muutetaan tulevaisuudessa normaaliasunnoiksi. Ydinkeskustassa mahdollinen tavoite kaavoitukselle voisi olla AL-tonttien muuttaminen ALK-tonteiksi ja kerrosmäärän lisääminen esim. 3-4 kerrokseen niin, että maantasossa voisi olla liiketiloja ja yläkerroksissa asuntoja.
JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISALUEET: Tenavatien palvelukeskuksen ympäristö Kehitysvammaisten asuntolapalvelukoti > kaavamuutos YS? Vanhuspalvelukeskuksen ja kehitysvammaisten toimintakeskuksen lähiympäristöön sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan inva-asuntoja, vanhusten palveluasumisyksikköjä ja kehitysvammaisten asuntoja.
JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISALUEET: Koulukeskuksen ja Koskitien alue Koulukeskuksen ja terveyskeskuksen lähiympäristö huomioidaan vaihtoehtoisena sijoituspaikkana mm. päiväkodille ja vanhusten palveluasumisyksiköille. Potentiaalia kehittää palvelukampusalueeksi. Mahdollinen päiväkodin paikka (valtatiemelu huomioitava)
JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISALUEET: Keskustan pohjoispuoli Sijainti vanhuspalvelukeskuksen, terveyskeskuksen ja ydinkeskustan palveluiden läheisyydessä. Alueelle voidaan sijoittaa tehokasta keskusta-asumista ja palveluasumista.
ASEMAKAAVASTA POISTUVAT PALVELUALUEET Muutos TY:ksi kaavaehdotusvaiheessa Muutos MT:ksi kaavaehdotusvaiheessa Ei enää tarvetta YSalueeksi. Ei sovellu asumiseen (T-alueen ja tien läheisyys)
JALASJÄRVEN KESKUSTAN ASEMAKAAVAN AJANTASAISUUDEN ARVIOINTI KAUPALLISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN OSALTA YHTEENVETO
YHTEENVETO Asemakaavan muutosperiaatteet keskusta-alueen kaupallisten ja julkisten palveluiden kehittämiseksi Poistettavia palvelualuevarauksia Kehitetään palvelukampusajatusta ja uusia toimintoja mm. päiväkoti, esiopetus, aamu- ja iltapäivähoito, vanhusten palveluasuminen. Lisätään tiivistä keskusta-asumista ja tutkitaan palveluasumisen mahdollisuudet Lisätään invaasuntoja, kehitysvammaisten asuntoja sekä vanhusten palveluasumista. Liikekeskustaan lisätään tiivistä keskustaasumista ja palveluasumista, korotetaan kerrosmäärää, osoitetaan 1. kerroksiin liiketiloja, jäsennetään pysäköintiä, kehitetään taajamakuvaa, tutkitaan torille näkyvämpää paikkaa. Tarkistetaan mahdollistaako kaava TIVAkaupan myös 16.4.2015 jälkeen, kun MRL 71 siirtymäaika päättyy.
JALASJÄRVEN KESKUSTAN ASEMAKAAVAN AJANTASAISUUDEN ARVIOINTI KAUPALLISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN OSALTA YHTEENVETO TOIMENPIDESUOSITUKSET ASEMAKAAVOITUKSELLE Allergiakeskukselle varatulle alueelle suositellaan kaavamuutoksen käynnistämistä, kun alueen maankäyttötavoitteet ovat täsmentyneet. Alueen eteläisin osa soveltunee parhaiten teollisuusalueen laajentumisalueeksi. Keskustaan Keskustien varteen suositellaan yleissuunnitelman laatimista, jonka avulla voidaan: - selvittää kiinteistökehittämisen mahdollisuuksia tavoitteena lisätä alueelle asumista, parantaa taajamakuvaa ja viihtyisyyttä sekä säilyttää ja kehittää alueen nykyisiä palveluita - tutkia ja suunnitella asumisen ja palveluiden mitoitus- ja sijoitusperiaatteet kokonaisratkaisuna - tutkia ja suunnitella periaatteet taajamakuvan kehittämiseksi (esim. kerrosmäärän korotusmahdollisuudet, rakennusten ja pysäköintialueiden sijoitus, torin sijoituspaikka) - muodostaa tavoitteet osa-alueittain käynnistettäville asemakaavamuutoksille (nopeuttaa kaavoitusta) MRL 60 2. momentissa tarkoitettu asemakaavan ajantasaisuuden arviointimenettely käynnistetään tapauskohtaisesti tarpeen mukaan rakennuslupahakemuksien perusteella, jos: - Kyseessä oleva kaava on yli 13 vuotta vanha ja merkittävältä osalta toteutumatta - Ja aiottu rakentaminen on merkittävää ja ympäristöstään poikkeavaa tai alueella on erityisiä arvoja