VUODEN 2019 TALOUSARVION KEHYS 1. Talousarvion valmistelun aikataulu ja talousarvion rakenne Kaupunginhallitus, joka vastaa kaupungin toimintojen ja talouden kokonaisuuden johtamisesta ja yhteensovittamisesta, käsittelee talousarvion kehykset, joiden pohjalta lauta- ja johtokunnat antavat omat esityksensä. Talousnäkymiä vuodelle 2019 on käsitelty kaupunginhallituksen omistajaohjausjaostossa 11.6.2018. Elokuun aikana on valmistelua jatkettu toimialojen kanssa käydyillä talousarvioneuvotteluilla. Kaupunginvaltuuston talousseminaari pidettiin 3.9.2018. Talousarviovalmistelun aikataulu on seuraava: Valtuuston iltakoulu sote-palvelut ma 17.9. Siun sote kuntien omistajaohjaus 1. tapaaminen ke 26.9. Lautakuntien ja liikelaitosten talousarvioesitykset pe 28.9. Siun sote kuntien omistajaohjaus to 11.10. Kaupunginjohtajan ehdotus valmistuu, info to 25.10. Veroprosentit valtuustossa ma 29.10. Kaupunginhallituksen I käsittely ti 30.10. Kaupunginhallituksen II käsittely ma 19.11. Kaupunginvaltuuston talousarviokäsittely ma 26.11. Hallintokuntien käyttösuunnitelmat ja pe 14.12. Joensuu Vesi -liikelaitoksen talousarvio Talousarviorakenteeseen ei tule muutoksia vuodelle 2019. Liikelaitoksena jatkaa Joensuun Vesi. Liikelaitosten talousarviot ja -suunnitelmat ovat kunnan talousarvion ja -suunnitelman erillinen osa. Joensuu Vesi liikelaitoksen johtokunnan tulee hyväksyä liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelmaesitys vuosille 2019 2021 viimeistään 28.9. Esityksen tulee sisältää vuosien 2019 2021 tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosat. Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupungin talousarviossa liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, jonka jälkeen liikelaitoksen johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion vuodelle 2019. 2. Talousnäkymät Suomen talouden kasvu on ollut vuosina 2017-2018 ennustettua vahvempaa ja BKT:n kasvu on lähellä 3 %:n tasoa. Talouden kasvun seurauksena BKT on vihdoin saavuttanut vuoden 2008 finanssikriisiä edeltävän tason. Talouden kasvun arvioidaan kuitenkin hidastuvan vuosina 2019 ja 2020 mm. investointien ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastumisen myötä. Talouden suhdannetilanteen myötä myös työllisyystilanne on parantunut aiemmin arvioitua paremmin. Suomen rakenteellinen työttömyys on kuitenkin edelleen korkealla tasolla ja työllisyysaste on esimerkiksi vertailussa muihin Pohjoismaihin edelleen selvästi matalampi. Julkinen talous on ollut alijäämäinen viime vuosikymmenen lopulta asti. Suotuisa suhdannetilanne on parantanut myös julkisen talouden rahoitusasemaa julkisen talouden sopeutustoimenpiteiden, ennakoitua paremman verokehityksen sekä työttömyyteen liittyvien menojen pienentymisen myötä. Julkinen talous on tasapainottumassa vuonna 2019 ja on arvioiden mukaan ylijäämäinen vuonna 2021. Valtio velkaantuu kuitenkin edelleen. Hyvä talouden suhdannetilanne ei ratkaise
julkisen talouden rakenteellista ongelmaa. Nähtävissä oleva talouskasvu ei riitä kattamaan nykyisen kaltaisia julkisia palveluita väestön ikääntyessä (ns. kestävyysvaje). Kuntatalouden tilanteen on arvioitu parantuneen kuntien tulopohjaa koskevista leikkauksista huolimatta kuntien omien sopeutustoimenpiteiden johdosta. Kesällä julkaistujen vuoden 2017 verotuksen valmistumista koskevien ennakkotietojen perusteella kuntatalouden näkymät ovat kuitenkin heikentyneet. Erityisesti kuluvan vuoden verokertymä tulee olemaan selvästi aiemmin arvioitua heikompi vuoden 2017 verotuksen perusteella tehtävien oikaisujen johdosta. Lisäksi valtion talousarvioehdotus on kuntataloutta edelleen kiristävä erityisesti valtionosuuksiin kohdistuvien muutosten johdosta. Kuntatalouden haasteita lisää kustannuspaineiden nousu viime vuosiin nähden mm. palkkaratkaisun ja kilpailukykysopimukseen sisältyneen lomarahaleikkauksen päättymisen johdosta. Investointipaineet ovat edelleen korkealla tasolla useissa suurissa ja kasvavissa kunnissa. Valtiovarainministeriö julkaisee tarkennetut kuntatalouden ennusteet 17.9. Ennusteissa huomioidaan erityisesti verokertymäennusteiden heikentyminen kevään kuntatalousohjelman arvioihin nähden. 3. Vuoden 2019 talousarvion linjaukset Vuoden 2019 talousarvion perusteita ja linjauksia käsiteltiin 3.9.2018 pidetyssä valtuuston talousseminaarissa. Vuoden 2019 talousarvion ja vuosien 2019 2021 taloussuunnitelman laadinta perustuu seuraaviin lähtökohtiin: 1. Strategian talouslinjaukset, vuoden 2018 tulosennuste ja talouden näkymät vuosille 2019 2021 Talousarvion perustana ovat strategian taloustavoitteet. Strategian mukaan toiminnan perustan määrittää vastuullinen taloudenpito hyvin tuotetut palvelut ja järkevä veroprosentti. Strategian mukaan vastuullinen taloudenpito muodostuu kuudesta tavoitteesta Päätöksenteossa huomioidaan pitkäaikaiset talousvaikutukset Talous pidetään kunnossa ja valmistaudutaan maakuntauudistuksen aiheuttamiin ennalta arvaamattomiin seurauksiin Toimintakatteen kasvu on verojen ja valtionosuuksien kasvua hitaampaa Lainakanta sekä pitkäaikaiset leasing- ja vuokravastuut kääntyvät laskuun Vastaamme Siun soten omistajaohjauksesta osaltamme niin, että kustannuskehitys pysyy maltillisena. Veroprosentit ovat kilpailukykyiset Koko maan talouskehitys on ollut viime ja kuluvana vuonna ennustettua vahvempaa. Talouden tilanne jatkuu positiivisena myös vuonna 2019, vaikkakin kasvunäkymät hidastuvat kuluvasta vuodesta. Talouden positiivisen suhdannetilanteen ja erityisesti kuntien omien toimenpiteiden johdosta kuntien taloustilanne on kokonaisuutena kohtuullinen kuluvan vuoden verotulokertymäarvioiden heikentymisestä huolimatta. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin suuria. Verotulojen kasvussa ja työllisyystilanteen kehityksessä on
edelleen suuria alueellisia eroja ja hyvä talouden kasvu painottuu erityisesti eteläiseen Suomeen. Valtion toimenpiteet kiristävät kuntataloutta erityisesti valtionosuuksiin kohdistuvien muutosten kautta. Valtionosuuksien määrä on pienentymässä vuoteen 2018 nähden kustannustenjaon tarkistuksen ja valtionosuuksiin kohdistuvien leikkausten johdosta. Verotulojen kasvuennuste on tulevalle vuodelle kohtuullinen. Positiiviseen kasvuun vuoteen 2018 nähden vaikuttaa kuluvan vuoden kertymäarvioiden alentuminen vuoden 2017 verotusta koskevien oikaisujen johdosta. Joensuun työllisyystilanne on kehittynyt vuoden 2017 loppupuolelta alkaen myönteisesti, mutta työttömien määrä on vähentynyt koko maata hitaammin. Työllisyystilanne on heijastunut osaltaan myös verotulojen kasvuun, joka on jäänyt koko maata hitaammaksi. Toisaalta työllistämisen menoissa työllisyystilanteen parantuminen ei ole vielä suoraan näkynyt. Väestökehitys on jatkunut positiivisena ja vuoden 2018 kasvun on ennustettu nousevan noin 1000 asukkaaseen Itä-Suomen yliopiston opettajakoulutuksen keskittämisen seurauksena. Vuoden 2018 tulosennuste on kääntynyt alijäämäiseksi verokertymäennusteiden heikkenemisen johdosta. Tulosennustetta heikentää erityisesti hyvinvointipalvelujen talousarvioon kohdistuvat muutospaineet sekä rahastojen talousarviossa arvioitua heikompi tulosennuste. Vuoden 2018 alijäämäksi on ennustettu tässä vaiheessa 3 milj. euroa. Investointitaso on ollut viime vuodet korkealla tasolla. Vuosi 2017 oli investointitasolla mitattuna huippuvuosi ja taso on myös kuluvana vuonna vielä korkea. Kaupungin lainakanta ja leasingvastuut ovat kasvaneet voimakkaasti. Lainakannan taso ylitti vuonna 2017 ensimmäistä kertaa kuntien keskimääräisen tason ( /asukas). Vastuullinen taloudenpito edellyttää, että investointitaso lasketaan tasolle, jonka myötä velkaantumisen ja leasingvastuiden kasvu pysähtyy. Matalan korkotason myötä korkomenot ovat säilyneet hallinnassa, mutta korkotason nousu tulee tulevina vuosina kasvattamaan korkomenojen kokonaistasoa jo nykyisellä lainakannalla. Tavoitteena on, että kaupungin talous on tasapainossa vuonna 2019 ja edelleen koko taloussuunnitelmakauden 2020-2021. Investointitaso mitoitetaan taloussuunnitelmakaudella siten, että lainakannan ja leasingvastuiden kasvu pienenee ja strategian tavoitteiden mukaisesti kääntyy laskuun 2021. Ensisijalla ovat palveluverkon kannalta välttämättömät koulu- ja päiväkotikohteet. 2. Käyttötalouden muutokset esitetään eriteltyinä Vuoden 2018 tulosaluekohtaisten kehysten pohjana on vuoden 2018 talousarvioennuste. Vireillä olevassa talousarviomuutosesityksessä on esitetty muutoksia erityisesti hyvinvointipalvelujen talous- ja hallintopalvelujen, koulutuspalvelujen sekä liikuntapalveluiden määrärahoihin. Talousarviokehyksessä on tulosalueittain huomioitu voimassa olevan kunta-alan virka- ja työehtosopimuksen mukaiset muutokset. Henkilöstökuluja pienentää työnantajan sivukulujen muutos eläkemaksujen sekä työttömyysvakuutusmaksun pienentymisen johdosta. Lisäksi vuoden 2018 menoksi kirjattava ns. tuloksellisuuserä on kertaerä, joka pienentää palkkasumman muutosta. Varhaiseläkemeno-
perusteinen maksu on muuttumassa työkyvyttömyysmaksuksi ja sen kohdentuminen muuttuu aiempaan nähden. Muutos on huomioitu talousarviokehyksessä ns. teknisenä muutoksena. Sisäiset vuokrat nousevat elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti 1,04 %. Talousarviokehyksessä on lisäksi huomioitu palveluverkon muuttumisesta aiheutuvat vuokramuutokset tulosalueittain. Em. henkilöstömenoja sekä tilavuokria koskevien muutosten lisäksi tulosalueittain on huomioitu eräitä muita muutoksia (mm. lasten määrän muutosten vaikutus koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluihin). Muutokset on esitetty eriteltyinä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehystä linjaa kuntien yhteinen omistajaohjaus. Kehysvalmistelua on tehty kuntien yhteistyössä. Vuoden 2019 kehysvalmistelussa on huomioitu Siun soten palveluihin kohdistuvien kustannuspaineiden ohella prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoite Siun soten perustamisen tavoitteiden mukaisesti. Vuodesta 2019 alkaen kuntien keskinäinen jako määräytyy perussopimuksen mukaan kokonaan kuntakohtaisten toteutuneiden kustannusten perusteella. 3. Tasapainoisen talouden kautta maakuntauudistukseen Sote ja maakuntauudistus on suunniteltu tulevaksi voimaan 1.1.2021. Uudistuksen siirtymisen johdosta kuntatalouteen kohdistuu edelleen merkittävää epävarmuutta. Maakunnille siirtyvien tehtävien kustannukset poistuvat kuntien taloudesta vuodesta 2021 lähtien. Siirtyviä kustannuksia vastaava määrä kuntatalouden tuloja siirretään maakuntien rahoitukseen vähentämällä kuntien valtionosuuksia ja verotuloja. Samanaikaisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistetaan. Kuntien suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa muutoksen seurauksena. Kuntakohtaiset erot ovat suuria, mistä johtuen muutoksen vaikutuksia tasataan järjestelmämuutoksen tasauksella sekä niin sanotulla sote-siirron muutosrajoittimella. Kuntakohtaiseen lähtökohtatilanteeseen vaikuttaa vuosien 2019-2020 talouskehitys. Muutoksen elementit on rakennettu siten, että ne korostavat kunnan hyvän taloudellisen tilanteen merkitystä. Lisäksi sote-palvelujen menojen kehityksellä ennen maakuntauudistusta on suora ja pysyvä vaikutus myös uuden kunnan valtionosuuksien määrään. Ennakkolaskelmien mukaan maakuntauudistuksen vaikutus on kaupungille negatiivinen ja valtionosuudet pienentyvät neljän vuoden siirtymäajalla yhteensä n. 7,6 milj. euroa. Tasapainossa oleva talous luo hyvän lähtökohdan uudistuksen jälkeiseen aikaan, jolloin sopeuttamismahdollisuudet ovat rajatummat kuntien tulojen ja tehtävämäärän pienentymisen johdosta. 4. Maksupolitiikka osana tulorahoitusta Maksujen tasoa on tarkasteltava osana muuta tulorahoitusta. Kaupungin päätösvallassa olevia asiakasmaksuja on pääsääntöisesti korotettu kustannusten nousua vastaavasti. Vuodelle 2019 maksuja korotetaan pääsääntöisesti keskimäärin 2 %:lla.
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja on tarkistettu 1.8.2018 lukien varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaissa määritettyjen indeksitarkistusperiaatteiden mukaisesti. Seuraava indeksin mukainen tarkistus on 1.8.2020. 5. Palvelurakenteiden ja prosessien kehittämistä jatkettava Muuttuva toimintaympäristö, palveluverkon muutokset ja erilaisten ict-ratkaisujen kehittyminen edellyttää palvelurakenteiden ja prosessien jatkuvaa kehittämistä. Vuoden 2019 aikana on painopisteenä erityisesti Lasten määrän muutokset huomioiva suunnittelu varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluissa Varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmän hyödyntäminen vaikuttavasti palveluiden suunnittelussa Resurssien tehokkaan käytön ja kiinteistöjen, liikuntapaikkojen ja muiden yhteisten alueiden ylläpidon laatutason varmistavien työkalujen luominen teknisten keskuksen sekä liikuntapaikkojen palveluihin Koko kaupunkikonsernin hallinto- ja asiantuntijahenkilöstön selvityksellä tehokkuutta ja synergioita toimintaan Tiedolla johtamisen ja reaaliaikaisen raportoinnin edistäminen Roolitusten tarkentaminen kaupungin ja Siun soten palveluiden välillä tavoitteena prosessien sujuvuus organisaatiorajoista huolimatta varmistaen, että resursseja ei hukata päällekkäisiin toimintoihin Talouteen yhdennetyllä henkilöstö- ja rekrytointisuunnittelulla varmistetaan tarkoituksenmukainen henkilöstön määrä ja rakenne. 6. Talouden hallinta ja seuranta Talouden hallinnan varmistamiseksi omat budjetit tulee tehdä niin pienille kokonaisuuksille, että budjettivastuullinen henkilö tuntee hyvin yksikön toiminnan ja sen kustannuksiin vaikuttavat tekijät. Kullekin budjetille nimetään vastuuhenkilö (=tilinkäyttäjä) käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Mikäli yksikön toimintaan vaikuttavaa päätösvaltaa on annettu muulle kuin budjettivastuulliselle, on toiminnan kustannuksiin vaikuttaviin päätöksiin saatava budjettivastuullisen hyväksyntä. Talouden hallinnan parantamiseksi raportoinnin työkaluja kehitetään vuoden 2019 aikana eteenpäin. Kaupunginhallitus ja lauta- ja johtokunnat seuraavat talousarvion toteutumista talouden raportointia koskevien ohjeiden mukaisesti. Mikäli kuukausittain laadittava koko kaupungin tulosennusteen vuosikate osoittaa vähintään 1 %:n heikentymistä talousarvioon verrattuna, omistajaohjausjaosto valmistelee välittömästi esityksen korjaavista toimenpiteistä kaupunginhallitukselle. Toimenpiteet voivat kohdistua kaikkiin menolajeihin, myös henkilöstömenoihin. Henkilöstömenoihin liittyvien toimenpiteiden valmistelu tehdään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. 6. Talouden kokonaisuus Peruskaupungin käyttötalouden toimintakatteen kasvu on kehyslaskelmassa vireillä olevaan talousarviomuutokseen nähden 1,6 %. Kehyksen mukainen talousarvio on tasapainossa.
Peruskaupungin nettoinvestointien arvioitu taso vuodelle 2019 on noin 38 milj. euroa. Suunniteltu investointien taso merkitsisi kaupungin velkaantumisen jatkumista vuonna 2019 sekä vuosina 2020-2021. Investointitaso mitoitetaan talousarviovalmistelun yhteydessä taloussuunnitelmakauden osalta siten, että lainakannan ja leasingvastuiden kasvu pienenee ja strategian tavoitteiden mukaisesti kääntyy laskuun 2021. 4. Tulojen perustelut Verotulot Kunnallisvero Joensuun verotulojen kasvu on viime vuosina pääsääntöisesti ollut alempi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2016 kunnallisverotulojen kasvu oli koko maassa 0,8 % ja Joensuussa muutos oli - 0,3 %. Vuonna 2017 kunnallisverojen muutos oli ennakkotietojen mukaan koko maassa -1,4 %, kun Joensuussa muutos oli -2,2 %. Kuluvana vuonna kunnallisveroja arvioidaan kertyvän 219,2 milj. euroa. Verokertymäennuste on heikentynyt vielä alkukesällä ennustetusta vuoden 2017 verotuksen valmistumista koskevien tietojen perusteella tulevien oikaisujen johdosta. Kunnallisverojen kertymäennuste koko maan tasolla laski muutoksen johdosta noin 400 milj. euroa. Kuntaryhmän jako-osuus pienenee aiemmin arvioituun nähden. Lisäksi vuodelta 2017 maksettavien ennakonpalautusten osuus on poikkeuksellisen suuri. Verokertymään liittyy edelleen epävarmuutta loppuvuoden tilitysten ja marras- ja joulukuussa vuoden 2017 verotuksen toteutuman perusteella tehtävien oikaisujen tarkentumisen johdosta. Ansiotuloverotusta kevennetään vuonna 2019 painottuen pienituloisiin korottamalla perusvähennystä, työtulovähennystä sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksiä. Tämän yhteisvaikutus on vuositasolla 130 milj. euroa. Muutoksia ei tässä vaiheessa ole vielä huomioitu veroennusteissa. Veroperustemuutokset kompensoidaan valtionosuuksissa, joten muutos nostaa vastaavasti valtionosuuskertymää. Kuntaliitto on arvioinut (9.8.2018), että kunnallisverotilitykset kasvavat vuonna 2019 kuluvaan vuoteen nähden 5,8 %. Vuodelta 2019 tilitettävien verojen kasvuksi on arvioitu 3,3 %. Verokertymän kasvua vuoteen 2018 nähden nostaa kuitenkin vuoden 2018 verokertymän heikentyminen vuodelta 2017 tulevien oikaisujen johdosta. Joensuun verotulokertymän kasvu on ollut koko maata hitaampaa. Tässä vaiheessa vuoden 2019 kunnallisverokertymäksi on arvioitu 230,0 milj. euroa Kiinteistövero Kiinteistöveron tuotoksi vuodelle 2018 on arvioitu 21,15 milj. euroa. Kiinteistöverotukseen ei ole esitetty muutoksia vuodelle 2019. Kiinteistöverotuksen kokonaisuudistuksen valmistelu etenee. Kiinteistöverotusta on tarkoitus uudistaa niin, että verotusarvot vastaisivat paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia. Uudistuksen tavoitteena ei ole nostaa tai laskea kiinteistöveroa, mutta verorasitus jakautuisi osin uudella tavalla eri kiinteistöjen kesken. Uudet perusteet tulisivat käyttöön vuonna 2020.
Vuodelle 2019 kiinteistöveron tuottoarvioksi saadaan nykyisillä veroperusteilla 21,3 milj. euroa. Yhteisövero Kuntaryhmän jako-osuus vuonna 2018 on 31,35 %. Tämän hetkisen tiedon mukaan kuntaryhmän jako-osuus säilyy vuonna 2019 kuluvan vuoden tasolla. Joensuun osuus kunnille tilitettävistä veroista on kuluvana vuonna 1,115 %. Osuus määräytyy kahden viimeksi valmistuneen verotuksen keskiarvona. Vuonna 2018 yhteisöveroja arvioidaan kertyvän 22,1 milj. euroa, kun marraskuussa 2017 hyväksytyssä talousarviossa yhteisöverokertymäksi arvioitiin 21,75 milj. euroa. Kuntaliitto on ennustanut, että yhteisöverotilitykset kasvavat vuoteen 2018 nähden 7,3 %. Joensuun kaupungin yhteisöverokertymäksi vuodelle 2019 voidaan arvioida 23,5 milj. euroa. Valtionosuudet Vuoden 2019 valtionosuusarviot perustuvat valtiovarainministeriön talousarvioehdotukseen ja Kuntaliiton ennakkotietoihin. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys (0-5-vuotiaat, 6-vuotiaat, 7-12-vuotiaat, 13-15-vuotiaat, 16-18-vuotiaat, 19-64-vuotiaat, 65-74-vuotiaat, 75-84-vuotiaat ja yli 85-vuotiaat). Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Peruspalvelujen valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohden yhtä suuri. Näiden perusteiden lisäksi kunnille myönnetään valtionosuutta lisäosien perusteella. Lisäosia, joissa ei ole omarahoitusosuutta, ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perusteena ovat vuosittain vahvistettavat perushinnat ikäryhmille, kriteereille ja lisäosille. Laskennalliset kustannukset muodostuvat ikäryhmittäin (asukasluku x perusosan hinta) ja kriteereittäin (asukasluku x perusosan hinta x kriteerin kerroin). Sairastavuus lasketaan sairastavuuskertoimen perusteella, jonka pohjana ovat erikseen päätetyt kansansairaudet. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on 100 %, mutta tasauslisässä on 20 %:n omavastuu. Tasausvähennys on 30 % lisättynä kunnan laskennallisten verotulojen ja tasausrajan erotuksen luonnollisena logaritmina. Tasauksen laskennassa huomioidaan puolet ydinvoimaloiden kiinteistöveron laskennallisesta tuotosta.
Vuoden 2019 alustavissa kuntakohtaisissa laskelmissa on huomioitu (vaikutus koko maan tasolla): Valtionosuuksia vähentävät tekijät: kustannusten jaon tarkistus (-216 me arvio) kuntien kannustinjärjestelmä (-40 me) kilpailukykysopimuksen johdosta tehdyn leikkauksen kasvu (-30 me) alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen (-22 me) perustoimeentulotuen kuntien rahoitusosuuden muutos (-18 me) oppilaitosten perustamiskustannushankkeet (-10 me) omais- ja perhehoidon kehittäminen (- 6 me) vanhuspalvelujen laatusuosituksen tarkastaminen (-4 me) muut muutokset (-3 me) Valtionosuuksia lisäävät tekijät: veromenetysten kompensaatio (138 me) väestömäärän ja tiedossa olevien määräytymisperusteiden muutokset (25 me) lastensuojelu ja lapsiperheiden kotiapu (15 me) eläketukiuudistus (6 me) muut muutokset (2 me) Hallitusohjelman mukaisesti valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia, minkä vaikutus on -175 milj. euroa. Peruspalvelujen alustava valtionosuusprosentti vuodelle 2019 on 25,37 % (vuonna 2018 25,34 %). Ennakollisten laskelmien mukaan kaupungin vuoden 2019 peruspalvelujen valtionosuus on 142,2 milj. euroa (vuonna 2018 145,4 milj. euroa). Valtionosuuksiin sisältyvä verotulotasaus on ennakkotietojen mukaan 39,2 milj. euroa (vuonna 2017 38,7 milj. euroa) Valtionosuuslaskelma tarkentuu mm. määräytymisperusteiden muutosten ja verotulotasauksen tarkentumisen myötä talousarviovalmistelun edetessä. Peruspalvelujen valtionosuuden ohella kaupungin kokonaisvaltionosuuksien määrään vaikuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus (mm. lukio- ja ammatillisen koulutuksen, kansalaisopiston, liikunnan ja nuorisotyön sekä orkestereiden ja museoiden rahoitus). OKM:n valtionosuuksien määrään vaikuttaa suoritemäärien (oppilasmäärät, tuntimäärät, henkilötyövuodet) muutokset sekä mahdolliset yksikköhintojen muutokset. Suoritemäärien muutokset eivät tässä vaiheessa ole vielä tiedossa, joten arvio on tehty pääosin vuoden 2018 valtionosuuspäätöksen mukaisesti. Kustannustenjaon tarkistus vaikuttaa myös OKM:n hallinnonalan valtionosuuksia. Alustavien laskelmien mukaan kaupungin saama OKM:n valtionosuus vuodelle 2019 on negatiivinen, -2,5 milj. euroa. Valtionosuuksien määräksi on arvioitu vuodelle 2019 yhteensä 139,6 milj. euroa. Vuonna 2018 valtionosuuksia kertynee vajaat 142,8 milj. euroa.
Rahoitusmenot ja tulot Rahoitusmenoissa ja -tuloissa ei tässä vaiheessa arvioida kovin suuria muutoksia kuluvaan vuoteen verrattuna. Korkomenoissa on huomioitu vuoden 2018 ennakoitu toteutuma, joka jää talousarviossa arvioitua pienemmäksi. Korkotaso säilyy matalana vielä vuonna 2019, mutta lainakannan kasvusta johtuen korkomenojen taso nousee kuluvaan vuoteen nähden. Muissa rahoitustuloissa on Joensuun Veden ja Tilakeskuksen maksamat korvaukset peruspääomasta (Vesi 0,8 milj. euroa, tila 5,5 milj. euroa) Poistot Peruskaupungin suunnitelmapoistot ovat arviolta 29 milj. euroa. Lisäksi arvonalentumisissa on huomioitu purettavien rakennusten alaskirjaukset 0,25 milj. euroa. 5. Käyttötalouden toimintakatteet Käyttötalouden toimintakatekehykset ovat esitetty liitteissä. Kehysten laadinnan perusteena on ollut vuoden 2018 talousarvioennuste ja vireillä oleva talousarviomuutos. Muutokset kuluvaan vuoteen nähden on esitetty yksilöityinä liitteessä. Kehyksissä on eritelty tulosalueittain toimintatulot ja menot. Kehysluvuissa ei ole otettu huomioon mahdollisia muutoksia kuluvan vuoden toteutumassa tulo- ja menoarvioihin, jos tulosalueen talousarvion arvioidaan toteutuvan katetasolla. Käyttötalouden kehysten ohella on valmisteltu tulosaluekohtaisesti taloudellisten ja määrällisten tavoitteiden taulukoita, jotka esitetään lauta- ja johtokuntien talousarvioesityksissä. Lisäksi henkilöstösuunnitelman valmistelua on tehty talousarviovalmistelun ohella. Lauta- ja johtokuntien esityksiin sisällytetään myös toimialoittain strategisten tavoitteiden tavoitteet vuodelle 2019 sekä tulosalueittain strategiasta johdetut toiminnalliset tavoitteet. Tavoitteet ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia. 6. Liikelaitokset, taseyksikkö ja rahastot Kaupungilla on vuonna 2019 yksi liikelaitos: vesihuoltolain mukaisesta vesihuollosta vastaava Joensuun Vesi. Joensuun Veden taloudellinen tulostavoite (ylijäämä ennen satunnaisia eriä ja varauksia) on 2,40 milj. euroa. Tulostavoite pienenee vuodelle 2019 kertaluontoisten vesiosuuskuntien yhdistymiseen liittyvien menojen johdosta. Taseyksikkönä toimivan Joensuun Tilakeskuksen tulostavoite vuodelle 2019 on 260 000 euroa. Kertaluontoiset purkukustannukset sekä purettavien rakennusten kertapoistot heikentävät tulosta 0,8 milj. eurolla. Itsenäisinä taseyksikköinä toimivia rahastoja ovat tulevaisuusrahasto ja elinkeinorahasto. Tämän hetkinen arvio rahastojen markkina-arvojen kehityksestä huomioiden salkkurakenne ja eri omaisuuslajien tuotto-odotukset vuodelle 2019 on 2,5 %. Tilikauden tulostavoite vuodelle 2019 on 3,4 milj. euroa.
7. Tuloslaskelma Tuloslaskelma TP 2017 TA2018 TAE2018 TA2019 Toimintakate -372 219-384 178-386 452-392 500 Kunnallisvero 220 248 220 200 219 200 230 000 Kiinteistövero 20 776 20 900 21 150 21 300 Osuus yhteisöveron tuotosta 21 356 21 750 22 100 23 500 Valtionosuudet 139 028 142 830 142 830 139 600 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 571 520 520 520 Muut rahoitustulot 7 094 7 030 7 130 7 030 Korkomenot -1 221-1 500-1 400-1 800 Muut rahoitusmenot -5 504-5 600-5 600-5 600 Vuosikate 30 130 21 952 19 478 22 050 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -24 449-27 000-27 000-29 000 Arvonalentumiset -4 854-570 -1 190-250 Satunnaiset erät 2 450 Tilikauden tulos 3 276-5 618-8 712-7 200 Poistoeron muutos 2 357 1 470 1 400 Varausten muutos -8 050 Rahastojen muutos -87 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -2 504-5 618-7 242-5 800 Joensuun Vesi 2 585 2 550 2 550 2 400 Rahastot 3 929 3 500 1 700 3 400 Ulkoinen tulos 4 010 432-2 992 0 8. Investoinnit ja rahoitus Investoinnit ja rahoitus käsitellään varsinaisen talousarvioehdotuksen laatimisen yhteydessä. Lauta- ja johtokuntien talousarvioesityksiin tulee sisällyttää myös investointiosaa koskeva esitys.
TALOUSARVION TULOSALUE TA2018 ENN. TA2018 Hlöstömen. muutos Työkyv. maksun muutos Muut muutokset KEHYS 2019 10 Kaupunginvaltuusto -275-307 0 0-20 -327 100 Valtuusto -275-307 0 0-20 -327 Eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit 2019, maakuntavaalit sis. lainsääd.muutosten jälkeen Tuotot 268 268 268 Kulut -543-575 -20-595 Strategian väliarvioinnin toteuttaminen 11 Tarkastuslautakunta -104-104 0 0 0-104 110 Talouden ja hallinnon tarkastus -104-104 0 0 0-104 Tuotot 0 0 0 Kulut -104-104 -104 12 Kaupunginhallitus -243 817-243 950-116 -55-4 532-248 652 120 Yleishallinto -6 569-6 702 1 0-251 -6 952 Tuotot 4 337 4 337-200 4 137 Myyntivoittojen taso 4 me Kulut -10 906-11 039 1-51 -11 089 UEF professuurit, matkailu, laajakaistarak., historiakirja, keh.hankkeet, avustukset, purkukust.pois 140 Työllistäminen -13 152-13 152-15 -29 500-12 696 Tuotot 1 490 1 490 1 490 Kulut -14 642-14 642-15 -29 500-14 186 Parantunut työllisyystilanne 150 Konsernipalvelut -4 543-4 543-77 -19-34 -4 673 Tuotot 6 433 6 433 6 433 Kulut -10 976-10 976-77 -19-34 -11 106 160 Tilakeskus 17 115 17 115-25 -7 413 17 496 Tuotot 42 794 42 794 1 280 44 074 Palveluverkkomuutosten ja indeksikorotuksen vaikutus vuokratuloihin Kulut -25 679-25 679-25 -7-867 -26 578 Ulk.vuokrattavat kohteet, purkukustannukset, leasingkohteiden kiint.vero, vakuutukset, sähkö, vesi 170 Siun soten maksuosuudet -236 668-236 668 0 0-5 160-241 828 Sote -224 803-224 803-4 721-229 524 Sote-eläkevastuut -5 250-5 250-300 -5 550 Kevan arvion mukaan Ympäristöterv.huolto -1 100-1 100-23 -1 123 Pelastustoimi -5 515-5 515-116 -5 631 18 Elinvoimapalvelut -2 490-2 490 0 0 200-2 290 184 Elinvoimapalvelut -2 490-2 490 0 0 200-2 290 Tuotot 0 0 0 Kulut -2 490-2 490 200-2 290 Elinvoimayhtiöiden muutokset/kaupungin maksuosuudet 190 Joensuun seudun hankintatoimi 0 0 0 0 0 0 Tuotot 695 695 5 4 704 Kulut -695-695 -5-4 -704 Komissiot kattaa menot Selite
TALOUSARVION TULOSALUE TA2018 ENN. TA2018 Hlöstömen. muutos Työkyv. maksun muutos Muut muutokset KEHYS 2019 45 Hyvinvointipalvelut -131 102-133 211-887 -11-636 -134 745 400 Hyvinvointipalv. talous- ja hallintop. -1 813-1 963-18 -10 95-1 896 Tuotot 1 491 1 491 1 491 Kulut -3 304-3 454-18 -10 95-3 387 Ampumahiihdon mc tekninen tuki pois, vuokrien muutos 410 Koulutuspalvelut -66 840-68 465-420 -65-1 082-70 032 Tuotot 1 113 1 113 1 113 Kulut -67 953-69 578-420 -65-1082 -71 145 Normaalikoulu, Nepen aineistohankinta,vuokrat, opp.määrä muutokset, digisuunnitelma, urheilulukio 440 Varhaiskasvatuspalvelut -40 079-40 079-228 114 241-39 952 Tuotot 3 985 3 745 0 3 745 Kulut -44 064-43 824-228 114 241-43 697 Palveluverkkomuutokset (tilavuokrat ja toiminta), lasten määrän muutos, yks.hoidon palveluseteli 455 Nuorisopalvelut -1 697-1 697-13 -5 74-1 641 Tuotot 58 58 58 Kulut -1 755-1 755-13 -5 74-1 699 Ei nuorisovaaleja v. 2019, toimitilojen vuokrat pienenevät 660 Kulttuuripalvelut -12 759-12 759-174 -27-9 -12 969 Tuotot 4 363 4 363 53 4 416 Asiakasmaksukorotus, orkesterin tulotavoite Kulut -17 122-17 122-174 -27-62 -17 385 Historiikit ja Nepen aineistohankinta pois, palveluverkkomuutokset 690 Liikuntapalvelut -7 914-8 248-34 -18 46-8 255 Tuotot 2 120 2 120 40 2 160 Kulut -10 034-10 368-34 -18 6-10 415 pesäpallokentän katsomo 5 kk, pukukopit/väistötil., palveluverkko, kert.luont. erät 75 Kaupunkirakennelautakunta -6 002-6 002-102 -21 127-5 998 210 Kaupunkirakennelautakunnan yht. -1 596-1 596-19 -3 365-1 253 Tuotot 20 20 0 20 Kulut -1 616-1 616-19 -3 365-1 273 Kummuntien avustus jää pois, vuokrien ind.tarkistus 240 Yhdyskuntasuunnittelu -2 861-2 861-22 -7-574 -3 464 Tuotot 6 247 6 247-200 6 047 Maankäyttökorvausten siirto maaomaisuuteen Kulut -9 108-9 108-22 -7-374 -9 511 Joukkoliikenteen muutokset, teknisen keskuksen tilauksen muutos 270 Maaomaisuus 6 187 6 187-14 -5 293 6 461 Tuotot 8 416 8 416 290 8 706 Tontin vuokrat, maankäyttökorvausten taso 160te (200 te 2018) Kulut -2 229-2 229-14 -5 3-2 245 Teknisen keskuksen tilauksen muutos 280 Yhdyskuntatekniikka -7 732-7 732-47 -6 43-7 742 Tuotot 471 471 5 476 Taksakorotusten vaikutus Valmistus omaankäyttöön 3 500 3 500 3 500 Kulut -11 703-11 703-47 -6 38-11 718 Teknisen keskuksen tilauksen muutos, palk.kust.jaon tarkitus (ymp.suojelu) Selite
TALOUSARVION TULOSALUE TA2018 ENN. TA2018 Hlöstömen. muutos Työkyv. maksun muutos Muut muutokset KEHYS 2019 80 Joensuun alueellinen jätelautakunta 0 0 0 0 0 0 810 Joensuun alueellinen jätelauta 0 0 0 0 0 0 Tuotot 205 205 3 1 209 Kulut -205-205 -3-1 -209 85 Rakennus- ja ympäristölautakunta -111-111 -35 3-57 -200 850 Rakennus- ja ympäristölautakunta -135-135 -1 0-1 -137 Tuotot 5 5 0 5 Kulut -140-140 -1-1 -142 Muissa muutoksissa tilavuokrien muutos 860 Pysäköinninvalvonta 345 345-6 8 0 347 Tuotot 738 738 0 738 Kulut -393-393 -6 8-391 870 Rakennusvalvonta -66-66 -15-4 -56-141 Tuotot 700 700-27 673 Rakentamisen taso, taksakorotuksen vaikutus Kulut -766-766 -15-4 -29-814 Sähköinen rakentamislupa, ohjelmiston muutos 880 Ympäristönsuojelu -255-255 -13-1 0-269 Tuotot 50 50 50 Kulut -305-305 -13-1 -319 Palk.kust.jaon tarkitus (yhdyskuntatekniikka) 90 Teknisten palveluiden johtokunta -278-278 0 0 93-185 730 Tekninen keskus -278-278 0 0 93-185 Tuotot 20 594 20 594 143-293 368 20 812 Kulut -20 872-20 872-143 293-275 -20 997 Peruskaupunki yhteensä -384 178-386 452-1139 -84-4 824-392 500 Selite