1. Talousarvion valmistelun aikataulu ja talousarvion rakenne. Talousarviovalmistelun aikataulu on seuraava:

Transkriptio

1 VUODEN 2018 TALOUSARVION KEHYS 1. Talousarvion valmistelun aikataulu ja talousarvion rakenne Kaupunginhallitus, joka vastaa kaupungin toimintojen ja talouden kokonaisuuden johtamisesta ja yhteensovittamisesta, käsittelee kehykset, joiden pohjalta lautaja johtokunnat antavat omat esityksensä. Talousnäkymiä vuodelle 2018 on käsitelty kaupunginhallituksen omistajaohjausjaostossa Elokuun aikana on valmistelua jatkettu toimialojen kanssa käydyillä talousarvioneuvotteluilla. Kaupunginvaltuuston strategia- ja talousseminaari pidettiin Talousarviovalmistelun aikataulu on seuraava: Talousarviokehyksen hyväksyminen kh ma Lautakuntien ja liikelaitosten talousarvioesitykset pe Kaupunginjohtajan ehdotus valmistuu, info to Veroprosentit valtuustossa ma Kaupunginhallituksen I käsittely ti Kaupunginhallituksen II käsittely ma Kaupunginvaltuuston talousarviokäsittely ma Hallintokuntien käyttösuunnitelmat ja pe Joensuu Vesi -liikelaitoksen talousarvio Talousarviorakenteeseen ei tule merkittäviä muutoksia vuodelle Konservatorion ja kansalaisopiston tulosalueet yhdistetään kulttuuripalveluiden tulosalueelle. Toiminnat säilyvät omina vastuualueinaan. Kehyksessä tulosalueet on esitetty vielä erillisinä tulosalueina. Vuoden 2018 aikana varaudutaan valtakunnalliseen Kuntatieto-ohjelmaan. Ohjelman myötä kuntien talous- ja toimintatietojen raportointia yhtenäistetään joko vuoden 2019 tai vuoden 2020 alusta lukien, mikä voi merkitä muutoksia talousarviorakenteeseen. Liikelaitoksena jatkaa Joensuun Vesi. Liikelaitosten talousarviot ja -suunnitelmat ovat kunnan talousarvion ja -suunnitelman erillinen osa. Joensuu Vesi liikelaitoksen johtokunnan tulee hyväksyä liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelmaesitys vuosille viimeistään Esityksen tulee sisältää vuosien tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosat. Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupungin talousarviossa liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, jonka jälkeen liikelaitoksen johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion vuodelle Talousnäkymät Suomen talous on usean vuoden heikomman vuoden jälkeen kääntynyt nousuun. Kuluvana vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 2,4 %. Vuoden 2018 kasvuksi on arvioitu 1,6 % ja vuoden 2019 kasvuksi 1,5 %. Talouden kasvu on ollut aiempaa laaja-alaisempaa ja talouden aktiviteetti ei ole enää pelkästään kotimaisen kysynnän varassa, vaan myös vienti on kääntynyt kasvuun. Työttömyysaste on kääntynyt talouden suhdannetilanteen parantumisen myötä laskuun. Valtiovarainministeriö päivittää ennustetta syyskuun puolivälissä. Julkinen talous on ollut alijäämäinen viime vuosikymmenen lopulta asti. Suotuisa suhdannetilanne korjaa julkisen talouden rahoitusasemaa, mutta ennustettu ta-

2 louskasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden rakenteellista epätasapainoa, vaan kestävyysvajeen umpeen kurominen vaatii edelleen sovittujen uudistusten määrätietoista toteuttamista. Valtion vuoden 2018 talousarvio säilyy lähes 3 mrd. euroa alijäämäisenä, jota katetaan lisävelanotolla. Julkinen velka pysyy korkealla tasolla suhteessa kokonaistuotantoon. Kuntataloutta on leimannut viime vuodet jatkuva kireys, mihin on vaikuttanut heikko suhdanneiltanne ja verotulojen hidas kasvu, valtiontalouden sopeuttamistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääntyminen ja palveluiden kysynnän kasvu mm. väestön ikääntymisen ja työttömyyden lisääntymisen myötä. Kuntatalouden tila on kuitenkin ollut mittavien sopeutustoimien johdosta kohtuullisella tasolla. Julkisen talouden suunnitelmassa on asetettu kuntataloutta koskeva rahoitusasematavoite alijäämä korkeintaan 0,5 % suhteessa kokonaistuotantoon vuonna Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuntatalous on tavoitteen mukaisella uralla. Maailmantalouden kehityksessä riskit painottuvat ennakoitua heikomman kehityksen suuntaan. Suomen talouskasvuun liittyy sekä ylä- että alasuuntaisia riskejä. 3. Vuoden 2018 talousarvion linjaukset Vuoden 2018 talousarvion perusteita ja linjauksia käsiteltiin pidetyssä valtuuston strategia- ja talousseminaarissa. Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadinta perustuu seuraaviin lähtökohtiin: 1. Valmisteilla olevan strategian talouslinjaukset, vuoden 2017 tulosennuste ja talouden näkymät vuosille Kaupungin strategian valmistelu on käynnissä. Strategialuonnoksen mukaan toiminnan perustan määrittää vastuullinen taloudenpito hyvin tuotetut palvelut ja järkevä veroprosentti. Strategialuonnoksen mukaan vastuullinen taloudenpito muodostuu neljästä tavoitteesta Talous pidetään kunnossa ja valmistaudutaan maakuntauudistuksen aiheuttamiin ennalta arvaamattomiin seurauksiin Toimintakatteen kasvu on verojen ja valtionosuuksien kasvua hitaampaa Lainakanta sekä pitkäaikaiset leasing- ja vuokravastuut kääntyvät laskuun Veroprosentit ovat kilpailukykyiset Koko maan talouskehitys on ollut kuluvana vuonna ennustettua vahvempaa. Talouden tilanne jatkuu positiivisena myös vuonna 2018, vaikkakin kasvunäkymät hidastuvat kuluvasta vuodesta. Talouskehityksen parantumisen ja kuntien toimenpiteiden johdosta kuntien taloustilanne on kokonaisuutena kohtuullinen, mutta kuntien väliset erot kasvavat. Työttömyys on edelleen korkealla tasolla, väestön ikääntyminen lisää julkisia menoja ja kuntatalouteen kohdistuu valtionosuusleikkauksia, joiden taustalla ei ole havaittu vastaavaa kustannusten pienenemistä. Verotulojen kasvuennuste vuodelle 2018 on suhdannetilanteesta huolimatta vaisuhko, valtionosuuksien määrä on pienenemässä leikkausten ja kustannustenjaon tarkistuksen johdosta.

3 Joensuussa ja koko Pohjois-Karjalassa työllisyystilanteen kehitys on ollut koko maata heikompaa. Joensuussa väestökehitys on kuluvana vuonna ollut positiivinen, mutta kasvu hidastunut viime vuosiin nähden. Kaupungin taloudessa tämä tarkoittaa, että verotulojen kasvu jää koko maan tasosta. Valtionosuudet ovat jäämässä vuotta 2018 matalammalle tasolle, vaikka verotulotasaus kasvaa verotulojen koko maata heikomman kehityksen johdosta. Työllistämisen menot ovat kasvaneet nopeasti. Tammi - elokuun toteutumien perusteella vuoden 2017 tilikauden tuloksen ennustetaan olevan lähellä tasapainoa, mutta riski alijäämäisestä tuloksesta on olemassa. Kaupungin investointiohjelma on viime vuosina ollut mittava. Vuosi 2017 on investointitasolla mitattuna huippuvuosi. Talonrakennuksen investoinnit leasingkohteet huomioiden ovat lähes 50 milj. euroa. Kaupungin lainakanta ja leasingvastuiden määrä on viime vuosina kasvanut. Vastuullinen taloudenpito edellyttää investointitason asettamista tasolle, jonka myötä velkaantumisen ja leasingvastuiden kasvu pysähtyy. Matalan korkotason myötä korkomenot ovat säilyneet hallinnassa, mutta korkotason nousu tulee tulevina vuosina kasvattamaan korkomenojen kokonaistasoa. Tavoitteena on, että kaupungin talous on taloussuunnitelmakaudella tasapainossa. 2. Käyttötalouden talousarvioiden perusta vuoden 2017 taso Vuoden 2018 talousarvio perustuu vuoden 2017 talousarvioennusteeseen: Talouden suhdannetilanteen parantumisen myötä kustannuksissa on nousupaineita, mutta muutos säilyy matalana. Elinkustannusindeksin muutos edelliseen vuoteen nähden on ollut alkuvuonna matalahkoa, muutos heinäkuussa edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan 0,5 %. Sisäisten vuokrien muutos on 0,73 %. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti palkat eivät nouse vuonna Työnantajamaksut alenevat vuoteen 2017 nähden. Talousarviopohjassa on huomioitu vuoden 2017 talousarvioennuste. Alkuperäiseen talousarvioon nähden muutoksia on erityisesti koulutuspalveluiden, työllistämisen ja Siun soten määrärahoissa. Kilpailukykysopimuksesta seuraava työantajamaksujen alentuminen on huomioitu tulosaluekohtaisissa luvuissa. Muut muutokset vuoteen 2017 nähden esitetään eriteltyinä. Voimassa olevat kunta-alan virka- ja työehtosopimukset päättyvät Uuden sopimuskauden muutoksiin on varauduttu keskitetysti yleishallinnon tulosalueelle varatulla määrärahalla. Elinvoiman ja työllisyyden toimenpiteistä ja niiden edellyttämistä resursseista on laadittava erillinen esitys mm. osana maakunnallista työllisyyden kasvuohjelmaa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehyksestä päättää kuntien yhteinen omistajaohjaus. Kehysvalmistelua on tehty kuntien yhteistyössä. Vuoden 2018 kehyksen lähtökohtana on ollut Siun soten kuntien taloudelliseen kantokykyyn perustuva

4 kasvu. Kaupungin maksuosuus Siun sotelle määräytyy perussopimuksessa hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti, mikä nostaa kaupungin maksuosuutta kuntien keskimääräistä kasvua korkeammaksi. 3. Tasapainoisen talouden kautta maakuntauudistukseen Sote ja maakuntauudistus on tulossa voimaan Uudistus tuo merkittävää epävarmuutta kuntatalouden näkökulmasta. Maakunnille siirtyvien tehtävien kustannukset poistuvat kuntien taloudesta vuodesta 2020 lähtien. Siirtyviä kustannuksia vastaava määrä kuntatalouden tuloja siirretään maakuntien rahoitukseen vähentämällä kuntien valtionosuuksia ja verotuloja. Samanaikaisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistetaan. Kuntien suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa muutoksen seurauksena. Kuntakohtaiset erot ovat suuria, mistä johtuen muutoksen vaikutuksia tasataan järjestelmämuutoksen tasauksella sekä niin sanotulla sote-siirron muutosrajoittimella. Kuntakohtaiseen lähtökohtatilanteeseen vaikuttaa vuosien talouskehitys. Muutoksen elementit on rakennettu siten, että ne korostavat kunnan hyvän taloudellisen tilanteen merkitystä. Ennakkolaskelmien mukaan maakuntauudistuksen vaikutus on kaupungille negatiivinen. Tasapainossa oleva talous luo hyvän lähtökohdan uudistuksen jälkeiseen aikaan, jolloin sopeuttamismahdollisuudet ovat rajatummat kuntien tulojen ja tehtävämäärän pienentymisen johdosta. 4. Maksupolitiikka osana tulorahoitusta Asiakasmaksuja on pääsääntöisesti korotettu kustannusten nousua vastaavasti. Vuodelle 2017 kustannuspaineet ovat pienet ja kilpailukykysopimuksen myötä palkkamenot laskevat, minkä johdosta asiakasmaksuja ei pääsääntöisesti korotettu vuodelle Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin on tehty lukien varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain tuomat muutokset. Lisäksi asiakasmaksuihin on tulossa alkaen muutoksia, joiden tavoitteena on pieni- ja keskituloisilta perittävien varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentaminen. Koko maan tasolla voimaan tulevien muutosten vaikutukseksi on arvioitu 71 milj. euroa. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja tarkistetaan lisäksi lukien varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaissa määritettyjen indeksitarkistusperiaatteiden mukaisesti. Maksujen tasoa on tarkasteltava osana muuta tulorahoitusta. Heikon vero- ja valtionosuuskehityksen johdosta vuodelle 2018 kaupungin päätösvallassa olevia maksuja korotetaan pääsääntöisesti 2 %:lla. 5. ICT-ratkaisut ja toimitilainvestoinnit tukevat palveluprosessien kehittämistä Kaupungin organisaatiorakenne on perustunut vuoden 2017 alusta lukien kolmelle toimialalle, jotka ovat elinvoima, hyvinvointi ja kaupunkiympäristö. Mittavat päiväkoti- ja kouluinvestoinnit ovat nostaneet ja nostavat lähivuosina käyttötalouden toimintamenoja. Palveluverkkoratkaisujen ja erityisesti varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmän myötä tavoitellaan entistä sujuvampia prosesseja, jolla voidaan vastata toimitilainvestointien aiheuttamaan kustannusten nousuun.

5 Tulevien vuosien talonrakennuksen investointien priorisoinnin linjaukset tarkennetaan. Ensisijalla ovat palveluverkon kannalta välttämättömät koulu- ja päiväkotikohteet. Ict-ratkaisuilla tuetaan prosessien kehittämistä edelleen. Tiedolla johtamista sekä reaaliaikaista raportointia parannetaan. Talouteen yhdennetyllä henkilöstö- ja rekrytointisuunnittelulla varmistetaan tarkoituksenmukainen henkilöstön määrä ja rakenne. Varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmä mahdollistaa resurssien suuntaamista entistä paremmin tarpeen mukaan. 6. Talouden hallinta ja seuranta Talouden hallinnan varmistamiseksi omia budjetteja tulee tehdä niin pienille yksiköille, että budjettivastuullinen henkilö tuntee hyvin yksikön toiminnan ja sen kustannuksiin vaikuttavat tekijät. Kullekin budjetille nimetään vastuuhenkilö käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Mikäli yksikön toimintaan vaikuttavaa päätösvaltaa on annettu muulle kuin budjettivastuulliselle, on toiminnan kustannuksiin vaikuttaviin olennaisiin päätöksiin saatava budjettivastuullisen hyväksyntä. Kaupunginhallitus ja lautakunnat seuraavat talousarvion toteutumista kuukausittain. Mikäli kuukausittain laadittava koko kaupungin tulosennusteen vuosikate osoittaa vähintään 1 %:n heikentymistä talousarvioon verrattuna, kaupunginhallitus ryhtyy heti toimenpiteisiin talousarviossa pysymiseksi. Toimenpiteet voivat kohdistua kaikkiin menolajeihin, myös henkilöstömenoihin. Henkilöstömenoihin liittyvien toimenpiteiden valmistelu tehdään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. 6. Talouden kokonaisuus Peruskaupungin käyttötalouden toimintakatteen kasvu on kehyslaskelmassa vireillä olevaan talousarviomuutokseen nähden 0,3 %. Kehyksen mukainen talousarvio on 2,0 milj. euroa alijäämäinen. Peruskaupungin nettoinvestointien taso on noin 24 milj. euroa. Talonrakennusinvestointien osalta talousarvio- ja taloussuunnitelmavuoden investoinnit ovat valmistelussa. Omaan taseeseen rakennettavien kohteiden lisäksi vuonna 2018 toteutetaan leasing-rahoitteisia investointeja 21,6 milj. eurolla. Tulorahoituksen taso huomioiden lainakanta kasvanee lievästi vuonna Tulojen perustelut Verotulot Kunnallisvero Joensuun verotulojen kasvu on viime vuosina pääsääntöisesti ollut alempi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2015 kunnallisverotulojen kasvu oli koko maassa 1,6 % ja Joensuussa 0,9 %. Vuonna 2016 kasvu oli ennakkotietojen mukaan koko maassa 0,8 %, kun Joensuussa muutos oli negatiivinen, -0,3 %. Kuluvana vuonna kunnallisveroja arvioidaan kertyvän Kuntaliiton ja alkuvuoden kertymien mukaan 219,3 milj. euroa, kun talousarviossa kertymäksi on arvioitu

6 221,3 milj. euroa. Verokertymään liittyy kuitenkin epävarmuutta marras- ja joulukuussa vuoden 2016 verotuksen toteutuman perusteella tehtävien oikaisujen johdosta. Koko maan kertymäennuste vuodelta 2017 on parantunut suhdannetilanteen muutoksen myötä, mutta tilitysten ja vuoden 2016 verotusta koskevien ennakkotietojen perusteella kaupungin verotulokertymän kehitys tulee jäämään koko maan kasvua heikommaksi. Ansiotuloverotulosta kevennetään 270 milj. eurolla kaikille tuloluokille, mikä huomioi kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Muutoksia ei tässä vaiheessa ole vielä huomioitu veroennusteissa. Veroperustemuutokset kompensoidaan valtionosuuksissa, joten muutos nostaa vastaavasti valtionosuuskertymää. Kuntaliitto on arvioinut ( ), että kunnallisverotilitykset kasvavat vuonna 2018 kuluvaan vuoteen nähden 1,6 %. Joensuun verotulokertymän kasvu on ollut koko maata hitaampaa. Tässä vaiheessa vuoden 2018 kunnallisverokertymäksi on arvioitu 222,5 milj. euroa Kiinteistövero Kiinteistöveron tuotoksi vuodelle 2017 on arvioitu 20,8 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisesti kiinteistöverotukseen on tulossa muutoksia vuodelle Lisäksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksumuutos merkitsee muutosta kiinteistöveroihin. Muutokset toteutetaan ennakkotietojen mukaan yleisen kiinteistöveron ja vakituisen asumisen kiinteistöveron ala- ja ylärajojen muutosten kautta. Ennakkotietojen perusteella on arvioitu, että alarajojen korotus ei merkitse muutosta kaupungin kiinteistöveroperusteisiin vuodelle Vuodelle 2018 kiinteistöveron tuottoarvioksi saadaan nykyisillä veroperusteilla 20,9 milj. euroa. Yhteisövero Kuntaryhmän jako-osuus vuonna 2017 on 30,34 %. Tämän hetkisen tiedon mukaan kuntaryhmän jako-osuus vuodelle 2018 on 31,47 %. Jako-osuutta nostaa varhaiskasvatuksen asiakasmaksumuutosten vaikutusten kompensointi osittain yhteisöveron jako-osuuksien muutoksen kautta. Muutos lisää kuntasektorin yhteisövero-osuutta arviolta 60 milj. eurolla. Joensuun osuus kunnille tilitettävistä veroista on kuluvana vuonna 1,112 %. Osuus määräytyy kahden viimeksi valmistuneen verotuksen keskiarvona. Vuonna 2017 yhteisöveroja arvioidaan kertyvän 20,4 milj. euroa, kun marraskuussa 2016 hyväksytyssä talousarviossa yhteisöverokertymäksi arvioitiin 17,4 milj. euroa. Yhteisöverokertymän ennuste on noussut koko maan suhdannetilanteen parantumisen seurauksena. Lisäksi vuoden 2017 tilityksiä nostaa poikkeuksellisen iso ennakontäydennysmaksu. Kuntaliitto on ennustanut, että yhteisöverotilitykset laskevat vuoteen 2017 nähden 1,7 %. Vuodelta 2018 maksettava yhteisövero kasvaa, mutta yhteisöverotilitysten kasvuennustetta pienentää vuodelle 2017 kohdistunut kertaluontoinen täydennysmaksu Joensuun kaupungin yhteisöverokertymäksi vuodelle 2018 voidaan arvioida 20,1 milj. euroa.

7 Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2015 alusta lukien. Vuoden 2018 valtionosuusarviot perustuvat valtiovarainministeriön talousarvioehdotukseen ja Kuntaliiton ennakkotietoihin. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys (0-5-vuotiaat, 6-vuotiaat, 7-12-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja yli 85-vuotiaat). Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Peruspalvelujen valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohden yhtä suuri. Näiden perusteiden lisäksi kunnille myönnetään valtionosuutta lisäosien perusteella. Lisäosia, joissa ei ole omarahoitusosuutta, ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perusteena ovat vuosittain vahvistettavat perushinnat ikäryhmille, kriteereille ja lisäosille. Laskennalliset kustannukset muodostuvat ikäryhmittäin (asukasluku x perusosan hinta) ja kriteereittäin (asukasluku x perusosan hinta x kriteerin kerroin). Sairastavuus lasketaan sairastavuuskertoimen perusteella, jonka pohjana ovat erikseen päätetyt kansansairaudet. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on 100 %, mutta tasauslisässä on 20 %:n omavastuu. Tasausvähennys on 30 % lisättynä kunnan laskennallisten verotulojen ja tasausrajan erotuksen luonnollisena logaritmina. Tasauksen laskennassa huomioidaan puolet ydinvoimaloiden kiinteistöveron laskennallisesta tuotosta. Vuoden 2018 alustavissa kuntakohtaisissa laskelmissa on huomioitu (vaikutus koko maan tasolla): Valtionosuuksia vähentävät tekijät: kilpailukykysopimus (-119 me, - 22 /asukas) kustannusten jaon tarkistus (-73 me, -104 me arvio) alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen (-32 me) eläketukiuudistus (-9 me, 9 euroa/asukas) oppilaitosten perustamishankkeet (-6 me) perustoimeentulotuen siirto, hallinnolliset kustannukset (-4 me) omais- ja perhehoidonmuutokset (- 4 me) vanhuspalvelujen laatusuosituksen tarkastaminen (-4 me) muut muutokset (-4 me) Valtionosuuksia lisäävät tekijät: väestömäärän ja tiedossa olevien määräytymisperusteiden muutokset (52 me) varhaiskasv.maksujen alentamisen kompensaatio (25 me) uudet verokompensaatiot (14 me)

8 oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutos (6 me) muut muutokset (2 me) Tehtävien ja velvoitteiden muutos vähentää valtionosuuksia pääosin valtionosuuksien perusteena olevien laskennallisten kustannusten suhteessa. Osa vähennyksistä (kiky-leikkaus, eläketukiuudistus) vähennetään asukaslukujen suhteessa ( /asukas vähennys). Hallitusohjelman mukaisesti valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia. Peruspalvelujen alustava valtionosuusprosentti vuodelle 2018 on 25,34 % (vuonna ,23 %). Ennakollisten laskelmien mukaan kaupungin vuoden 2018 peruspalvelujen valtionosuus on 141,0 milj. euroa (vuonna ,5 milj. euroa). Valtionosuuksiin sisältyvä verotulotasaus on ennakkotietojen mukaan 38,3 milj. euroa (vuonna ,5 milj. euroa) Valtionosuuslaskelma tarkentuu mm. määräytymisperusteiden muutosten ja verotulotasauksen tarkentumisen myötä talousarviovalmistelun edetessä. Peruspalvelujen valtionosuuden ohella kaupungin kokonaisvaltionosuuksien määrään vaikuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus (mm. lukio- ja ammatillisen koulutuksen, kansalaisopiston, liikunnan ja nuorisotyön sekä orkestereiden ja museoiden rahoitus). OKM:n valtionosuuksien määrään vaikuttaa suoritemäärien (oppilasmäärät, tuntimäärät, henkilötyövuodet) muutokset sekä mahdolliset yksikköhintojen muutokset. Suoritemäärien muutokset eivät tässä vaiheessa ole vielä tiedossa, joten arvio on tehty pääosin vuoden 2017 valtionosuuspäätöksen mukaisesti. Kustannustenjaon tarkistus pienentää OKM:n hallinnonalan valtionosuuksia 4,5 milj. eurolla. Alustavien laskelmien mukaan kaupungin saama OKM:n valtionosuus vuodelle 2017 on negatiivinen, -2,0 milj. euroa. Valtionosuuksien määräksi on arvioitu vuodelle 2018 yhteensä 139,0 milj. euroa. Vuonna 2017 valtionosuuksia kertynee vajaat 139,3 milj. euroa. Rahoitusmenot ja tulot Rahoitusmenoissa ja -tuloissa ei tässä vaiheessa arvioida kovin suuria muutoksia kuluvaan vuoteen verrattuna. Korkomenoissa on huomioitu vuoden 2017 ennakoitu toteutuma, joka jää talousarviossa arvioitua pienemmäksi. Korkotaso säilyy matalana vielä vuonna 2018, mistä johtuen korkomenojen taso säilynee vuonna 2018 vuoden 2017 tasolla, jos lainakantatavoite toteutuu. Muissa rahoitustuloissa on Joensuun Veden ja Tilakeskuksen maksamat korvaukset peruspääomasta (Vesi 0,8 milj. euroa, tila 5,5 milj. euroa) Poistot Peruskaupungin suunnitelmapoistot ovat arviolta 27 milj. euroa. Lisäksi arvonalentumisissa on huomioitu purettavien rakennusten alaskirjaukset 0,6 milj. euroa.

9 5. Käyttötalouden toimintakatteet Käyttötalouden toimintakatekehykset ovat esitetty liitteissä. Kehysten laadinnan perusteena on ollut vuoden 2017 talousarvioennuste ja vireillä oleva talousarviomuutos. Lisäksi on huomioitu kilpailukykysopimuksen vaikutus työnantajamaksuihin. Muutokset vuoteen 2017 nähden on esitetty eriteltyinä. Kehyksissä on eritelty tulosalueittain toimintatulot ja menot. Kehysluvuissa ei ole otettu huomioon mahdollisia muutoksia kuluvan vuoden toteutumassa tulo- ja menoarvioihin, jos tulosalueen talousarvion arvioidaan toteutuvan katetasolla. Käyttötalouden kehysten ohella on valmisteltu tulosaluekohtaisia palveluarvioita (keskeiset taloudelliset ja määrälliset tunnusluvut), jotka esitetään lauta- ja johtokuntien talousarvioesityksissä. Lisäksi henkilöstösuunnitelman valmistelua on tehty talousarviovalmistelun ohella. Lauta- ja johtokuntien esityksiin sisällytetään myös valmisteilla olevasta strategiasta johdetut tavoitteet vuodelle 2018 koko kaupungin tasolla sekä toimialoittain. Tavoitteet ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia. 6. Liikelaitokset, taseyksikkö ja rahastot Kaupungilla on vuonna 2018 yksi liikelaitos: vesihuoltolain mukaisesta vesihuollosta vastaava Joensuun Vesi. Joensuun Veden taloudellinen tulostavoite (ylijäämä ennen satunnaisia eriä ja varauksia) on 2,55 milj. euroa. Taseyksikkönä toimivan Joensuun Tilakeskuksen tulostavoite vuodelle 2018 on euroa euroa. Kertaluontoiset purkukustannukset sekä purettavien rakennusten kertapoistot heikentävät tulosta 1,07 milj. eurolla. Itsenäisinä taseyksikköinä toimivia rahastoja ovat tulevaisuusrahasto ja elinkeinorahasto. Markkinatilanne huomioiden tavoite markkina-arvojen kehityksestä vuodelle 2017 on 3 %. Tilikauden tulostavoite vuodelle 2018 on 3,5 milj. euroa.

10 7. Tuloslaskelma Peruskaupungin tuloslaskelma, euroa pl. liikelaitokset, rahastot, ml. sisäiset erät*tp 2016 TA2017 TAE2017 KEHYS2018 Toimintakate Kunnallisvero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät -827 Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos 3 Tilikauden ylijäämä/alijäämä Vesi (v.2016 liikelait.yht.) Rahastot Ulkoinen tulos Investoinnit ja rahoitus Investoinnit ja rahoitus käsitellään varsinaisen talousarvioehdotuksen laatimisen yhteydessä. Lauta- ja johtokuntien talousarvioesityksiin tulee sisällyttää myös investointiosaa koskeva esitys.

11 TA2017 ENN. TA2017 KIKY maksut Muutokset KEHYS 2018 TALOUSARVION TULOSALUE 10 Kaupunginvaltuusto Valtuusto :presidentin vaalit, maakuntavaalit Tuotot : eduskuntavaalit Kulut Tarkastuslautakunta Talouden ja hallinnon tarkastus Tuotot Kulut Tarkastuspvät vähenee, sote yt-tarkastustoimi jää pois 12 Kaupunginhallitus Yleishallinto Tuotot Myyntivoittojen taso 4 me Kulut palkkavar., kalustosiirto,valt.s.oik.prof, tuotantoj. 140 Työllistäminen Tuotot Kulut Tmt-taso -0,5 me 150 Konsernipalvelut Tuotot Kulut Strat.valm.pohjasta pois 160 Tilakeskus Tuotot Kulut Tulostavoite -92 te 170 Siun soten maksuosuudet Sote Sote-eläkevastuut Ympäristöterv.huolto Pelastustoimi Elinvoimapalvelut Elinvoimapalvelut Tuotot Kulut Joensuun seudun hankintatoimi Tuotot Kulut Selite

12 TA2017 ENN. TA2017 KIKY maksut Muutokset TALOUSARVION TULOSALUE 45 Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalv. talous- ja hallintop Tuotot Kulut tapahtumapalv.v.2017 muutos 410 Koulutuspalvelut Tuotot Kulut Tilat, kuljetus, Norssi, vaikeavamm.opetus, AV-laitteet 440 Varhaiskasvatuspalvelut Tuotot Asiakasmaksuja koskeva lain muutos Kulut Tilamuutokset, yks.hoidon lisäys, oman toim.toimenpiteet 455 Nuorisopalvelut Tuotot Kulut Nuorisovalt.vaalit Konservatorio Tuotot Kulut Historiikki v Kansalaisopisto Tuotot Kulut Historiikki v Kulttuuripalvelut Tuotot Kulut Suomi 100v pois 690 Liikuntapalvelut Tuotot Kulut Pesäpallokatsomo, tilamuutokset 75 Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunnan yht Tuotot Kulut Eläkemen.per.maksu vähenee 240 Yhdyskuntasuunnittelu Tuotot Maankäyttökorv. V ,8 me, v ,2 me Kulut Joukkoliikenteen muutos 270 Maaomaisuus Tuotot Maankäyttö- ja keh.korvauksia ei. V.2018, esirak.-60te Kulut Yhdyskuntatekniikka Tuotot Pysäköintitunnukset, tulojen lisäys Valmistus omaankäyttöön Kulut Hulevesimaksujen vähennys, liikenneväylien hoito KEHYS 2018 Selite

13 TA2017 ENN. TA2017 KIKY maksut Muutokset KEHYS 2018 TALOUSARVION TULOSALUE 80 Joensuun alueellinen jätelauta Joensuun alueellinen jätelauta Tuotot Tulojen tarkistus menoja vastaavasti Kulut Ltk kokoukset ja koulutus, ict-menot 85 Rakennus- ja ympäristölautakun Rakennus- ja ympäristölautakunta Tuotot Kulut Pysäköinninvalvonta Tuotot Virhemaksun määrän vähentyminen Kulut Toimenpiteet/tulojen vähentyminen 870 Rakennusvalvonta Tuotot Tulojen lisäys, määrät ja taksat Kulut V.2017 sähk.lupahankinta, eläkemen.maksut 880 Ympäristönsuojelu Tuotot Ilmastotori hanke päättyy Kulut Ilmastotori hanke päättyy 90 Teknisten palveluiden johtokunta Tekninen keskus Tuotot Kulut Peruskaupunki yhteensä Selite