Järjestämissopimus 2012

Järjestämissopimus 2012 Oulunkaaren kuntayhtymä Simon kunta LUONNOS Päivitetty 21.11.2011 Toimitettu kuntaan 21.11.2011 1

Sisällys 1 Sopimuksen osapuolet... 3 2 Sopimuksen kesto... 3 3 Palveluprosessit ja -rakenne... 3 4 Investoinnit... 13 5 Hankkeet... 14 6 Talousraami ja sen kohdentaminen... 16 7 Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset... 17 8 Sopimuksen liitteet... 17 9 Sopimuksen seuranta... 17 10 Allekirjoitukset... 17 LIITE: Maisema-yhteenveto... 18 2

Järjestämissopimus vuodelle 2012 Järjestämissopimuksessa osapuolet sopivat vuotuisista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista sekä budjettiraamista. Järjestämissopimus perustuu valtuustokausittain linjattavaan palvelujen järjestämissuunnitelmaan. 1 Sopimuksen osapuolet Oulunkaaren kuntayhtymä Piisilta 1, 91100 Ii Vastuuhenkilö: Kirsti Ylitalo-Katajisto, kuntayhtymän johtaja Simon kunta Ratatie 6, 95200 Simo Vastuuhenkilö: Esko Tavia, kunnanjohtaja 2 Sopimuksen kesto Sopimus on voimassa 1.1.2012 31.12.2012. 3 Palveluprosessit ja -rakenne Seuraavassa on palvelualoittain kuvattu palveluprosesseihin ja -rakenteisiin liittyvä tavoitetila, tausta ja perustelut, tarvittavat resurssit ja kustannusvaikutukset vuodelle 2012. Perhepalvelut Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Sosiaalityö Perheneuvolatoiminta on järjestetty seudullisena verkostomaisena rakenteena. Sosiaalihuoltolain mukainen lapsiperheiden palvelu, jonka järjestämisessä on pienillä kunnilla vaikeuksia. Yksikössä tulee olla perheneuvolan psykologi, sosiaalityöntekijä sekä konsultoiva psykiatri. On järkevää luoda seudullinen perheneuvolan rakenne, joka perustuu koko yhteistoiminta-alueen osaamisen hyödyntämiseen ja alueen asiakas- Toteutetaan työnjaollisesti siten, että Pudasjärven perhepalvelujen palveluesimies koordinoi. 3

määrien tarkkaan analyysiin. Sitä kautta voidaan rakentaa asiakasmääriä ja asiakarpeita vastaava optimirakenne perheneuvolatyölle. Simon osalta voidaan jatkaa ostopalvelua Kemistä. Perheterapiatyön resurssia on vahvistettu. Lapsiperheiden tuen tarve ja ongelmat ovat monimutkaistuneet. Psykologityövoimaa on vaikea saada. Perhepalvelujen lähiesimiehillä on osana virkatehtäviä asiakastyötä. Kohdistetaan Pudasjärven perhepalvelujen esimiehen asiakastyön työpanosta terapiatyöhön, koska hänellä on siihen soveltuva koulutus ja työkokemus, näin ko. palvelua ei tarvitse ostaa kokonaan ostopalveluna. Perheneuvolatyön koordinaattori tekee asiakastyönä perheterapiatyötä seudullisesti. Ii-Simo-perhepalvelujen palvelualueella on otettu käyttöön yhteinen lähiesimiesmalli. Esimiehen pääasiallinen toimipiste on Iin sosiaalitoimistossa, mutta hän työskentelee viikoittain tai vähintään vuoroviikoittain myös Simon toimipisteessä. Esimiehen tehtävät ovat pääasiallisesti hallinnollisia, ei varsinaista osallistumista asiakastyöhön. Videoetäyhteyksiä hyödynnetään tehokkaasti. Työajasta Simon työyksikköön kohdistuu noin 30% ja Iin työyksiköihin noin 70% esimiehen työajasta. Ii-Simo-alueelle muodostetaan yhteinen perhepalvelujen palvelualue, jotta voidaan hyödyntää paremmin työntekijöiden erityisosaaminen koko alueella ja luoda alueelle yhteisiä työprosesseja ja toimintakäytäntöjä. Iin perhepalvelujen lähiesimiehen vakanssi on osittain hallinnollinen ja on mahdollista yhdistää Simon alueen sosiaalityön esimiestehtävät tähän vakanssiin. Yhteinen Ii- Simo-alueen perhepalvelujen palveluesimiehen virka laitetaan ulkoiseen hakuun syksyllä 2011. Iin perhepalvelujen palveluesimiehen vakanssi organisoidaan hallinnolliseksi, yhteinen vakanssi Simon kanssa. Ii-Simo-palvelualueen yhteistyö; tarkoittaa esim. yhteisiä sosiaalityöntekijöiden vakansseja ko. alueella, jolloin erikoistutaan eri sosiaalityön osa-alueisiin. Sosiaalityöntekijöiden osaamista ja työpanosta on hyödynnetty koko Ii- Simo-palvelualueella. Toteutetaan työnjaollisin järjestelyin Simon kanssa. Lastensuojelun sijaishuoltoon on saatu rekrytoitua perhehoitajia. Lastensuojelulain mukaan lapset tulee sijoittaa sijaishuoltoon ensisijaisesti su- Perhepalvelujohtaja koordinoi. Perhehoitajien koulutuskustannukset, palkkiot ja 4

kulaissijoituksiin, taikka perhehoitoon. Perhehoitajien rekrytoinnin tulee olla keskitettyä ja suunnitelmallista ollakseen tuloksellista. Simon alueella voidaan myös jatkaa Kemi-Tornio- -alueen Pela-yhteistyötä sijaisperheiden rekrytoinnissa. kustannusten korvaukset. Ei lisämäärärahan Tarvittavat määrärahat ovat jo tällä hetkellä lastensuojelun laitoshuollon määrärahoissa. Ii-Simo-alueelle on perustettu vakinainen koulukuraattorin yhteinen vakanssi. Iin alueella ko. koulukuraattori työskentelee Kuivaniemen ja Olhavan kouluilla. Yhteinen vakanssi Simon kanssa, josta Simon osuus 50 %. Iissä on ollut suosituksiin nähden liian vähäinen koulukuraattoriresurssi, Simossa ko. työtä on hoitanut sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijä. Koulukuraattorityö on järkevää toiminnallisesti erottaa omaksi kokonaisuudeksi ja osaksi oppilashuoltotyön kokonaisuutta. Kustannusvaikutus n. 20 000. Seudullinen oppilashuollon strategia on valmistunut ja strategia toimii osaltaan koulukuraattorityön kehittämisen välineenä. Peruskunnilla on ollut osittain omia oppilashuollon strategioita. Koska Oulunkaaren hoitama kouluterveydenhuolto sekä koulukuraattori- ja koulupsykologityö on osa oppilashuoltotoimintaa on perusteltua tehdä oppilashuoltotyön kehittämistä varten kuntien kanssa yhteinen seudullinen strategia oppilashuoltoyön kehittämisen välineeksi. Strategiatyöryhmä ja siihen käytettävä työaika. tarvetta, työ tehdään virkatyönä. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvän Virta-hankeen myötä on saatu edistettyä 15-29 -vuotiaiden nuorten hyvinvointia ja heidän kuntoutumistaan sekä kiinnittymistään opintoihin tai muihin työllistämistoimiin palveluverkoston toimintaa tehostamalla. Tunnuslukujen kertomana Oulunkaaren alueella on paljon nuoria toimeentulotukiasiakkuudessa, koulutuksen ulkopuolella, he kärsivät yksinäisyydestä ja heillä on päihteidenkäyttöä. Palveluverkostoa on kehitettävä niin, että monitoimijaisella jalkautuvalla työotteella saamme nuoret tarvittavan tuen piiriin ajoissa tukeaksemme heidän selviytymistään ja hyvinvointiaan. Toteutetaan Virta-hankkeen kautta. Hankkeella on 25 % projektityöntekijä (Iin sosiaalitoimiston sosiaaliohjaaja) ja jokaisella palvelualueella yksi työntekijä tekee 10 %:n työpanoksella hankkeen projektityötä alueella, jotta koordinaatiohankkeen (Kainuun maakunta -kuntayhtymä) ja Oulunkaaren osahankkeen toimenpiteet saadaan jalkautettua ja juurrutettua alueelle. Toteutetaan Virtahankkeen kautta. Kustannusvaikutukset koostuvat projektityöntekijöiden palkkauskustannuksista ja esim. koulutuskustannuksista. Oulunkaaren omarahoitusosuus on 25 % = 28 175 jakautuen vuosille 2011-2012. Kuntakohtaiset oma- 5

rahoitusosuudet jakaantuvat kuntien asukasluvun mukaisessa suhteessa. Sähköisten palvelujen kehittäminen on käynnistynyt ja ensimmäisenä pilottina on toimeentulotuen sähköinen palveluprosessi. Sähköisiä palveluja tarvitaan asiakkaille käyttäjälähtöiseksi joustavaksi vaihtoehdoksi sellaisiin palveluihin, jossa aina ei tarvita henkilökohtaista asiointia toimistolla. Näin myös työntekijöiden työaikaa saadaan suunnattua niihin asiakkaisiin, jotka eniten hyötyvät ammatillisesta työstä. Toteutetaan asiaa koskevan kehittämishankkeen kautta Vastuuhenkilö sosiaalijohtaja. Toteutetaan Sosiaalisujuvahankkeen kautta. Ei vielä päätöstä hankerahoituksesta. Sosiaalityön henkilöstörakenne; sosiaalityöntekijä-sosiaaliohjaaja -työparityöskentelyä on kehitetty ja lastensuojelun perhetyön resurssitarve on selvitetty. Simossa sosiaalityön virkarakenteesta puuttuvat sosiaaliohjaajat. Vakanssitarkastelun pohjalta mahdollisesti perustettava sosiaaliohjaajan virka. tarvetta, toteutetaan vakanssimuutoksen kautta. Vammaispalvelut Erittäin haastavasti käyttäytyvien kehitysvammaisten asuminen ja erityisopetus on järjestetty oman palvelualueen alueella. Asuminen ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta tai omana toimintana. tarvetta, koska ko. kustannukset ovat jo olleet budjetissa vuonna 2011 asiakaspalvelujen ostoissa. Asiakkaiden tarvitsema erityisopetus Iin kunnan opetuspalveluista. Kustannus kunnan opetuspalvelujen budjetissa. Osa Kiikanpalon asumispalvelukokonaisuudesta on muutettu tukiasunnoiksi. Palvelujen järjestämisstrategian ja valtakunnallisten suositusten mukaisesti erityisryhmien asumispalvelut on mahdollisimman pitkälle järjestetty normaalisuusperiaattella omissa asunnoissa asumisen tukipalvelujen turvin. Vanhuspalvelujen kotihoidon työpanosta ohjataan Kiikanpaloon. Kiikanpalon kustannukset ovat kokonaisuudessaan vanhuspalvelujen talousarviossa. Kustannusten siirto perhepalveluista vanhuspalveluihin 193 500 - tulot 15 000 = 178 500 (netto). Toiminnan muutos palveluasumisesta tukiasumiseen. 6

Työ- ja päivätoiminta Ii-Simo-yhteistyötä on kehitetty yhteistyösuunnitelman pohjalta; sisällöistä ja työnjaosta on sovittu ja ne on viety käytäntöön. Välimatka Kuivaniemen ja Simon työ- ja päivätoimintakeskusten välillä on lyhyt. Yksiköiden toimintojen välille olisi mahdollista luoda asiakaslähtöisiä työnjakoja, yhteisiä toimintoja ja myös osin keskittää palveluja. Tarkentuvat vuonna 2011-2012 tehtävän toimenpidesuunnitelman perusteella. Tarkentuu. Mikäli kustannusvaikutuksia, niin neuvotellaan kuntaneuvotteluissa. Päihdepalvelut Päihdetyön sisältöjä on kehitetty. On vaikuttavampaa tuottaa lähipalveluna, koska asiakasryhmät tarvitsevat uudenlaisia päihdetyön työkäytäntöjä ja vaikuttava päihdetyö edellyttää tiivistä yhteistyötä terveyspalvelujen kanssa. Simossa A- klinikkapalveluja on saatu ostettua Kemistä. Asiakaspalvelujen ostot. Vastuuhenkilö päihdetyön koordinaattori, Utajärvi- Vaalan perhepalvelujen palveluesimies. Hyödynnetään Innokylän työkaluja. Esim. nuorten päihdehoitopolku on mallinnettu ja sitä toteutetaan jalkautuvalla työskentelyotteella. Neuvolapalvelut Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia tehdään säännöllisesti ja toimintamallia on kehitetty seudullisesti. Tarvitaan seudullisesti yhtenäisiä työkäytäntöjä. Toteutetaan Virta-hankkeen kautta ja omana kehittämistoimintana. Työntekijöiden työhön käytettävä työaika. Moniammatillisia työn toimintamalleja on kehitetty ja ne on otettu käyttöön yhteistyössä kunnan varhaiskasvatuspalvelujen kanssa. Neuvola-asetuksen mukaiset laajat terveystarkastukset; yhdessä päivähoidon henkilökunnan kanssa suoritettava Lene-testi (lasten neurologinen testi) + muu tarvittava moniammatillinen yhteistyö päivähoidon kanssa erityisen tuen tarpeessa olevien lasten tukea varten. Toteutetaan Tukeva2 -hankkeen kautta. Huomioita talousarvioon 2012 Tulojen pienennys yht. 63 000 : Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikön muuttaminen tukiasumisyksiköksi, asiakasmaksujen pienennys perhepalveluissa 30 000 (vanhuspalveluihin arvioitu lisää säännöllisen kotipalvelun asiakasmaksutuottoja 15 000, muut tulojen vähennykset 33 000 (Kelan tilittämät elatustukien palautukset menevät kunnalle, perustoimeentulotuen valtionosuuskertymän pienentyminen, kuntouttavan työtoiminnan tulot arvioitu liian suuriksi vuonna 2011). Terveyspalveluista neuvolapalvelujen kustannuksia perhepalveluihin yht. 78 000. Sosiaalitoimiston vuokrat 9 200. Lastensuojelun sijaishuollon ja erityisryhmien palveluasumisen asiakasmäärien nousut: Kustannusvaikutukset noin 130 400. 7

Terveyspalvelut Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Vastaanotto Joustava, asiakaslähtöinen ja oikea-aikainen palvelu lääkärien ja hoitajien vastaanotolla. Sitä tuetaan hyvin toimivalla puhelinpalvelulla ja sähköisillä palveluilla. Vastaanottotilat ovat rakenteellisesti saneerattu ja vastaavat hyvin nykyaikaiseen toimintatapaan. Riittävä lääkäri- ja hoitajaresurssi ympärivuotisesti. Ei kustannusvaikutuksia. Lääkärityövoima on vakiinnutettu. Syksyllä 2011 on täytetty kaikki kolme lääkärin virkaa, mutta yksi virka vapautuu vuoden lopulla. Osa-aikatyöstä, lomista ja muista vapaista johtuvien poissaolojen kompensoiminen edes sijaistyövoimalla on hyvin haasteellista. Ei vaadita lisävakansseja. Lääkärityövoiman optimaalinen rekrytointi on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Rekrytointi vapautuvaan virkaan on aloitettu. Ei kustannusvaikutuksia. Osallistutaan aktiivisesti Hyvä vastaanotto -hankkeeseen (osa Sujuva-hanketta). Tavoitteena toimintamalli, jolla käytettävissä oleva resurssi hyödynnetään optimaalisesti. Varmistetaan oikea-aikainen vastaanotolle pääsy jonottamatta. 30 henkilötyöpäivää hankkeen puitteissa. Omahoitoalusta Oulunkaarella: Sähköinen palvelu on käynnistetty (Sujuva-hanke). Omahoitoalusta on avattu asiakkaiden käyttöön vuoden 2012 alusta. Palvelun käyttö on saatu niin laajaksi vuoden 2013 loppuun mennessä, että se merkittävästi tukee nykyistä toimintaa useilla terveyspalvelujen lohkoilla. Omahoitoalusta Simossa: Omahoitoalustan kaikki osiot eivät tule avautumaan simolaisille, koska Simossa on käytössä eri sairauskertomusjärjestelmä kuin muilla kunnilla. Selvitetään vuonna 2012, onko järkevää siirtyä Simossa Effica sairauskertomusjärjestelmään. Sähköisellä palvelulla kuntalaiset pystyvät aluksi varaamaan näytteenottoaikoja laboratorioon ja katselemaan omia laboratoriotuloksiaan sekä kommunikoimaan henkilökunnan kanssa suojatulla sähköpostilla. Myöhemmin tulevat mahdollisiksi ajanvaraukset vastaanotoille. Toteutetaan Sujuvahankkeella. Hankkeen omarahoitusosuus. 8

Kuntoutus Koko kuntayhtymän alueella on erityisenä kehittämiskohteena lasten kuntoutus. Lasten kuntoutukseen panostaminen on vaikuttavaa ennaltaehkäisyä. Ei vaadi lisävakansseja. Ei kustannusvaikutuksia. Toimintaterapian (50%) yhteistyökumppanin vaihdos: Keminmaa Ii. Mielenterveystyö Avohoitopainotteisuutta on kehitetty edelleen lääketieteellisin ja hoidollisin perustein. Sairaalassa laitoshoidossa olleille järjestetään tarvittaessa 24/7-hoitoa palvelukodeissa, ja palvelukodeissa kuntoutuneille järjestetään tuettua palveluasumista ja itsenäistä asumista päivätoiminnan tuella. Psykiatrinen hoito on edelleen liian laitosvaltaista. Avohoito on hoidettavien kannalta kokonaisuudessaan mielekkäämpää ja yhteiskunnan kannalta monin tavoin järkevämpää. Aktiivinen työ sairaanhoitopiirin suuntaan kaikilla vaikuttamisen tasoilla psykiatristen sairaalapaikkojen vähentämiseksi ja tällöin vapautuvien resurssien suuntaamiseksi avohoitoon. Tässä onnistuminen vähentää merkittävästi psykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannuksia. Päivätoiminnan kehittämistä on jatkettu yhdessä Iin (Kuivaniemen terveysaseman) kanssa. Tällä tavalla mielenterveyskuntoutujien toimintakykyä ylläpidetään ja parannetaan. Vähennetään raskaampien hoitomuotojen Resurssivaje estää tarkoituksenmukaisen avohoidon, erityisesti päivätoiminnan kehittämisen. Tarvitaan koulutettua, osaavaa, motivoitunutta ja tällaiseen työhön sitoutuvaa henkilökuntaa. On suunniteltu, että perustettaisiin psykiatrisen sairaanhoitajan vakanssi yhteistyössä Iin kanssa. Asia tarkentuu. Mahdollisen psykiatrisen sairaanhoitajan kustannusvaikutus n. 20.000 / vuosi. Päivätoiminnan käynnistämisen muut kustannukset vuositasolla: tarvikkeet noin 10 000, tilojen vuokra 7000. Osastohoito Osastopaikkojen käytetään ensisijaisesti lyhytaikaiseen kuntouttavaan hoitoon. Kaikki erikoissairaanhoidosta tarjottavat potilaat otetaan välittömästi jatkohoitoon. Tarvittaessa hoitopaikkojen myynti ulkokuntalaisille. Paikkoja yhteensä 30, joista 15 pitkäaikaishoidon paikkaa. Osastolla alhainen hoitajamitoitus: 0,6 hoitajaa/paikka. Hyvä yhteistyö vanhuspalvelujen ja erityisesti kotihoidon kanssa. Selkeiden kriteerien sopiminen vapautuvien paikkojen täyttämisessä. Hoitajamitoituksen korjaaminen. Siirretään vuonna 2012 kaksi hoitajan vakanssia vanhuspalveluista terveyspalveluihin. Samalla vähennetään sijaismäärärahoja lyhytaikaisosastolta (18 000 ) ja pitkäaikaisosastolta (12 000 ). 9

Suun terveydenhuolto Toiminta on turvattu tasolle, jossa pysytään hoitotakuun rajoissa myös vuona 2012. Hoitotakuu toteutuu. Ei vaadi lisävakansseja. Ei kustannusvaikutuksia. Työterveyshuolto Tth:n järjestäminen harmonisoidaan Oulunkaarella. Perusedellytys tth:n jatkamisena omana toimintana on, että saadaan rekrytoitua työterveyshuollon ylilääkäri koko kuntayhtymän tarpeisiin. Koko kuntayhtymää koskeva kilpailutus järjestettävä, mikäli edellytykset omana työnä tehtävälle tth:lle eivät täyty. Ei vaadi lisävakansseja. Vuodelle 2012 ei muutosta. Erikoissairaanhoito Perustason erikoissairaanhoidon selvitystyö on saatu päätökseen, ja sen tuloksia voidaan soveltaa myös Simoon, vaikka selvitystyö kohdistuu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulu Pohjoisen kuntien keskinäiseen yhteistyöhön. Erikoissairaanhoidon käytön ja kustannusten optimointi. Perustason erikoissairaanhoidon järjestäminen terveysasemilla. Simo Kokon ja Lauri Nuutisen tekemä selvitys valmistuu vuonna 2012. Työaikaresurssi Oulunkaaren asiantuntijoilta. Tarkentuu. Vanhuspalvelut Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Kotihoito On selvitetty palvelusetelikäytännön käyttöön ottamisen hyödyt ja haitat. Selvitetään palvelusetelin käyttötarve ja kustannukset. Toteutetaan omana selvitystyönä. Vastuuhenkilöt: järjestämiskeskus ja vanhuspalvelujohtaja. Kotihoidossa on otettu käyttöön seudullisesti yhtenäiset toimintamallit. Kotihoidon palveluiden oikea kohdentaminen ja myöntämisen kriteereiden täsmentäminen. Toteutetaan omana selvitystyönä. Vastuuhenkilö vanhuspalvelujohtaja. Kotihoidon henkilöstön optimi resursointi ja työnjako hoitohenkilöstö/työllistetyt. Kotisairaanhoidon optimiresursointi. 10

Omaishoidon tuen määräraha on ollut riittävä. Omaishoidon vapaapäivien järjestelyt ja palveluohjaus toimivat hyvin. Omaishoidon tuen asiakkaita on 27, määräraha 60 000 on riittävä. Omaishoidon vapaapäiviä järjestetään vuodeosastolla ja palvelukoti Mäntylässä. Vanhuspalvelujohtaja päättää omaishoidon tuen myöntämisestä. Omaishoidon tuen määräraha on vuoden 2011 tasolla 60 000. Kotihoidon palveluprosessin johtamista on kehitetty seudullisesti. Tiimien asiakastyön kehittäminen ja henkilöstöresurssien oikea tehtäväkohtainen kohdentaminen. Kirjaamiskäytäntöjen tarkentaminen ja tehostaminen. Työvuorosuunnittelun kehittäminen. Toteutetaan kehittämishankkeen avulla. Toteutetaan Johtamisen tiekartta hankkeen kautta. Ei vielä hankerahoituspäätöstä. Päivätoiminnan kuljetusten järjestämistapa on järkeistetty ja kotihoidon henkilöstön työpanos on kohdistettu hoitotyöhön. Selvitetään päivätoiminnan kuljetuskäytännöt ja kustannusvaikutus. Tarkentuvat laadittavan selvityksen pohjalta. Vastuuhenkilö vanhuspalvelujohtaja Tarkentuvat laadittavan selvityksen pohjalta. Mikäli kustannusvaikutuksia, niin neuvotellaan kuntaneuvottelussa. Kehitetään Ii-Simo-alueen yhteistyötä kotihoidossa. Asiakkaan palvelujen saatavuus turvataan laajemmalla alueella. Henkilöstön mahdollinen yhteiskäyttö. Toteutetaan omana selvitystyönä ja kehittämistoimintana. Vastuuhenkilö vanhuspalvelujohtaja. Ikäihmisten päivätoiminnan sisältöjä on kehitetty. Kehittämistyössä on hyödynnetty seudullista ja alueellista osaamista. Jatketaan kehittämistyötä kuntien päivätoiminnan ohjaajien ja kotihoidon esimiesten kesken huomioiden paikalliset olosuhteet. Toteutetaan omana kehittämistoimintana. Vastuuhenkilö vanhuspalvelujohtaja. Asumispalvelut Kehitetään Ii-Simo-alueen yhteistyötä asumispalveluissa (mm. esimiesjärjestelyt hoiva- ja palveluasumisen rakennemuutokseen liittyen). Asiakkaan palvelujen saatavuus turvataan laajemmalla alueella. Synergiaetu henkilöstö- ja asiakaspaikkajärjestelyissä. Toteutetaan omana selvitystyönä ja kehittämistoimintana. Vastuuhenkilöt: järjestämiskeskus, vanhuspalvelujohtaja. Kiikanpalon toiminta siirtyy kuntayhtymälle vuoden 2012 alusta. Asumispalvelut siirtyvät kuntayhtymän hoidettaviksi. Asumispalvelupaikkoja 32. Vastuuhenkilöt: järjestämiskeskus ja vanhuspalvelujohtaja. Kustannusvaikutus ostopalveluista palkkakuluihin. Henkilöstö (15) siirtyy kuntayhtymän palvelukseen, yhteensä 20 työntekijää. 5 työntekijää siirtynyt jo vuoden 2010 alusta. Kustannussäästöä hoito- ja palveluketjun järkeistämisen ja esim. yhteisten hankintojen ja keskitetyn 11

Tarkoituksenmukainen henkilöstön yhteiskäyttö ja lähiesimiesjärjestelyt. hallinnon kautta. Tarkentuu. Osa Kiikanpalon asumispalvelukokonaisuudesta on muutettu tuetuksi asumiseksi. Mahdollisuus ja tarve tuetun asumisen kokonaisuudelle. Toiminnan uudelleen järjestäminen kustannustehokkaasti. Kotihoidon työpanosta ohjataan Kiikanpalon tukiasumiseen. Kiikanpalon kustannukset ovat kokonaisuudessaan vanhuspalvelujen talousarviossa. Kustannusten siirto perhepalveluista vanhuspalveluihin 193 500 - tulot 15 000 = 178 500 /netto. Kiikanpalon, Mäntylän, hoivaosaton ja akuuttiosaston yhteistyötä on kehitetty laaditun suunnitelman pohjalta tavoitteena tarkoituksenmukainen hoito- ja palveluketju. Hoivahoidon ja palveluasumisen paikkarakennetta oikaistaan suositusten ja palvelutarpeen mukaisesti laaditun suunnitelman ja aikataulutuksen pohjalta. Toimintojen järkeistäminen ja kustannustehokkuus. Prosessi työvaiheessa. Hoidonporrastuksen toimivuus asiakasnäkökulma huomioiden. Kahden vakanssin siirto Kiikanpalosta vuodeosastolle vuoden 2012 alussa (osa Kiikanpalon palveluasumispaikoista tuetuksi asumiseksi). Kahden vakanssin kustannusvaikutus vanhuspalveluihin (- 70 000 ) ja sijaismäärärahojen vähennys terveyspalveluista 35 000 ja vanhuspalveluista 35 000 = +-0. Eläköityminen vuonna 2012 on 1,5 vakanssia. Ei täytetä tässä vaiheessa. Kustannusten vähennys noin 55 000. Hoivahoito Hoivapaikkojen osuus vuodeosastolla pysyy nykyisellä tasolla ja laskee jatkossa kohti suosituksia. Hoivapaikkoja nyt 15. Suosituksen mukaisesti pitkällä aikavälillä, vuoteen 2015 paikkoja 11 ja vuoteen 2025 15 paikkaa olisi riittävä määrä. Henkilöstöresurssi ja määrärahat terveyspalvelusta vanhuspalvelujen talousarvioon. Määrärahan siirto terveyspalveluista vanhuspalveluihin yht. 380 000 (netto). Vanhuspalvelujen yhteinen tavoite Apteekkilääkejakelun käyttöön Hyödyt: Apteekki vastaa ottamisen hyödyt ja haitat on lääkärikonsultaatioista, selvitetty. Apteekkilääkejakelu reseptiliikenteestä ja lääkityskorttien tarkistuksesta, on otettu käyttöön, mikäli se on suunnitelman perusteella osoittautunut hoitotyön laatua ja kuskeenjakelusta. Asiakkaat sekä koneellisesta lääktannustehokkuutta parantavaksi hyötyvät lääkekustannuksissa, henkilöstön resurssia toimintamalliksi. vapautuu hoitotyöhön. Tavoitteena on turvallisen lääkehoidon takaaminen. Toteutetaan omana selvitystyönä ja kehittämistoimintana. Vastuuhenkilöt: vanhuspalvelujohtaja ja terveyspalveluiden koordinaattori. Riippuu toimielimen päätöksestä, tuleeko kunnan vai asiakkaan maksettavaksi, tai mikä on asiakkaan maksuosuus kokonaiskustannuksista. 12

Palvelualojen yhteiset Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Kuljetuspalveluja on kehitetty vuonna 2011 laaditun selvityksen pohjalta yhteistyössä kunnan kanssa. Kuntalogistiikan kehittämisen tarve esim. henkilökuljetusten osalta tällä hetkellä isot kuntakohtaiset erot. Täsmentyvät suunnitelman pohjalta. Täsmentyvät suunnitelman pohjalta. Tavoitellaan palvelun laadun parantamista, kustannussäästöjä ja tarkoituksenmukaista henkilöstön työpanoksen kohdentamista. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen (Hyte) vastuut, työnjako ja tehtävät on määritelty jäsenkuntien ja kuntayhtymien välillä. Kuntakohtaiset hyvinvointikertomukset on laadittu. Seudullinen hyvinvointikertomus on laadittu. 1.5.2011 voimaan astuneen uuden terveydenhuoltolain mukaisesti terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen tulee panostaa kunnissa ja kuntayhtymissä. Tavoitteena on myös tukea kuntalaisten omaa aktiivisuutta oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Seudulliset Hyte-työryhmät toimivat. Seudullisen Hytekoordinaattorin tarve ja vastuut on määritelty. Toteutetaan kuntalaisten hyvinvointikyselyt yhteistyökumppaneiden kanssa. Mahdollinen Terveempi Pohjois- Suomi 2 -hanke. Tarkentuvat vuonna 2012. Oulunkaaren valmiussuunnitelmat (yleinen ja toimialakohtaiset) on laadittu yhteistyössä peruskuntien kanssa. Toimialakohtaiset suunnitelmat: sote, tukipalvelut, viestintä. Oulunkaaren ja peruskuntien tulee yhteistyössä laatia lakisääteiset valmiussuunnitelmat. Valmiussuunnittelutyöstä vastaa Oulunkaarelle nimetty varautumistyöryhmä yhteistyössä peruskuntien vastuuhenkilöiden kanssa. Tarkentuu vuonna 2012: esim. koulutus ja harjoitukset. Suunnitelmat on siirretty soveltuvin osin sähköiseen tietokantaan (PPSHP). Vuoden 2012 aikana tavoitteena on organisoida vastuuhenkilöille tarvittava koulutus ja erikseen määriteltävä valmiusharjoitus. Oulunkaaren edustajat osallistuvat soveltuvin osin peruskuntien valmiusharjoituksiin. 13

4 Investoinnit Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentuvat yli 10 000 euron investoinnit kunnassa. Tarkentuu kunnan budjetissa. 5 Hankkeet Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentuvat hankkeet Oulunkaaren kuntayhtymässä vuonna 2012. Lisätietoja hankkeista www.oulunkaari.com. ITTS-hanke ITTS = Implementing Transnational Telemedicine Solutions. Projektin toteutusaika on 1.9.2011 31.12.2013. Projekti on yksi Northern Periphery ohjelman ns. strategisia hankkeita, joka kuuluu luonnon ja yhteisöjen kestävän kehityksen toimintalinjan ruraalien terveydenhuollon palveluiden toimenpidekokonaisuuteen. Kansainvälinen projektikonsortio muodostuu Oulunkaaren lisäksi 2 skotlantilaisesta, 1 norjalaisesta, 3 ruotsalaisesta, 2 irlantilaisesta, 1 pohjoisirlantilaisesta organisaatiosta sekä yhdestä kansainvälisestä teknologiayrityksestä. Projektin kokonaiskustannusarvio on 2,32 M, josta tukirahoituksen osuus on 1,58 M. Projektin tavoitteena on implementoida etälääketieteen ratkaisuja arkipäivän käytäntöihin pohjoisessa periferiassa. Hankkeessa toteutetaan 10 pilottiprojektia kuudessa projektiin osallistuvassa maassa. Pilottien teemoja ovat videoneuvotteluun perustuva konsultaatio, mobiilit itsehoitomenetelmät ja kotona tapahtuva terveydenhoito (home-based health services). Oulunkaaressa hankkeen puitteissa on tavoitteena toteuttaa mm. virtuaalihoitajakokeilu kotihoidossa. Kytke hanke 17 kunnan alueella meneillään oleva AVH-potilaiden (AVH = aivohalvaus) kuntoutusketju -osahanke on osa Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan alueilla toteutettavaa Kytke-hanketta. Kytke tarkoittaa asiakkaan ja kodin kytkemistä sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan hoito- ja palveluketjuun. Oulu Pohjoinen -alueen osahanke koordinoi ja suunnittelee aivohalvauskuntoutuksen prosessia. Oulu-Pohjoinen selvitystyö, peruserikoissairaanhoito Oulu-Pohjoisen alueella ollaan laatimassa selvitystyötä perustason erikoissairaanhoitoon. Selvitystyötä vetävät Simo Kokko ja Lauri Nuutinen ja sen on määrä valmistua keväällä 2012. Sujuva-hanke Sujuvan tarkoitus on varmistaa vastaanottopalvelut Oulunkaarella muuttamalla toiminta monikanavaiseksi ja asiakaslähtöiseksi uuden teknologian ja palveluohjauksen avulla. Hanke toteutetaan Oulunkaaren kuntayhtymän terveyskeskuksissa Iissä, Pudasjärvellä, Utajärvellä, Vaalassa ja 14

Simossa. Hankkeelle on saatu rahoitusta vuosille 2011 2013 Pohjois-Suomen EAKR -toimenpideohjelmasta. Kokonaiskustannukset ovat 650 404 euroa. Hankkeen puitteissa terveyskeskusten vastaanottotoimintoja tehostetaan, pitkäaikaissairauksien hoidon kokonaisuuden hallittavuutta tehostetaan sekä sähköisten palveluiden ja työvälineiden hyödyntämistä monikanavaisessa asioinnissa tehostetaan. Lisäksi tehostettua palveluohjausta hyödynnetään uuden teknologian käyttöönoton mahdollistamiseksi asiakastasolla. Tukeva 2 hanke Tukeva 2 -hankkeen päätavoite on Tukeva-hankkeen aikana luodun Oulunkaaren perhekeskustoimintamallin käytäntöön vieminen ja uusien toimintamallien pilotoiminen alueella. Pilotteja ovat mm. FILMii-elokuvapilotti, Pudasjärven perhekeskus, raskausajan moniammatilliset kotikäynnit, Exit -haastavasti käyttäytyvän nuoren tuen polku ja etäperhevalmennus. Moniammatilliset perhekeskustyöryhmät käynnistyvät sekä paikallisesti että seudullisesti. Myös yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tiivistetään. Oulunkaaren osahanke toteutetaan ajalla 1.10.2010-31.10.2012. Hankkeen kustannusarvio on 95 341 euroa, josta sosiaali- ja terveysministeriön rahoitusosuus on 75%. Virta-hanke Eri alojen toimijat kokoavat ja kehittävät yhteistyössä keinoja asiakkaiden sosiaaliseksi vahvistamiseksi ja yhteiskuntaan kiinnittämiseksi Virta-hankkeen tuella. Työn yhtenä tavoitteena on kehittää asiakaslähtöinen ja vaikuttava palvelumalli, jossa asiakkaan osallisuus ja tasa-arvo lisääntyvät. Hanketta hallinnoi Kainuun maakunta kuntayhtymä ja Oulunkaaren osahankkeen tavoitteena on saada 15-29-vuotiaat nuoret voimaan hyvin, kuntoutumaan ja kiinnittymään opintoihin tai muihin työllistämistoimiin palveluverkoston toimintaa tehostamalla. Toteutusaika on vuosina 2011-2012 ja kokonaiskustannusarvio on 2 126 473, josta Oulunkaaren omarahoitusosuus (koordinaatio ja oma hanke) 25 % on 28 175. Muut Lisäksi hankerahoitusta on haettu tai tullaan hakemaan kokonaisuuksille Sosiaalisujuva, Sotejohtamisen tiekartta/oulunkaaren osahanke, lapsiperheiden Tukeva-toimintamallien juurruttamishanke sekä SOHVI-hanke (sosiaalisen hyvinvoinnin alueellisen tiedontuotannon kehittäminen sosiaalialan ammattikorkeakouluverkostossa). 15

6 Talousraami ja sen kohdentaminen Sitovuus: Oulunkaaren kuntayhtymän ja kunnan välillä nettoraamin taso (pois lukien erikoissairaanhoito). Muutokset: Käyttösuunnitelmatason muutokset mahdollisia. SIMON KUNTA TP 2010 TA 2011 TA 2012 Muutos% 2011-2012 Perhepalvelut Tuotot 152 700 89 700-41,26 Kulut 1 478 600 1 693 600 14,54 Netto 1 325 900 1 603 900 20,97 Terveyspalvelut Tuotot 462 800 304 800-34,15 Kulut 3 151 600 2 616 800-16,97 Netto 2 688 800 2 312 000-14,01 Vanhuspalvelut Tuotot 410 300 658 000 60,37 Kulut 2 214 300 2 741 400 23,80 Netto 1 804 000 2 083 400 15,49 Oma tuotanto yhteensä Tuotot 1 125 668 1 025 800 1 052 500 2,60 Kulut 6 832 140 6 844 500 7 051 700 3,03 Netto 5 706 472 5 818 700 5 999 200 3,10 Työllistäminen 20 000 25 000 25,10 Tukipalvelut 173 100 185 200 6,96 Sote hankkeet 8 900 14 700 65,28 Sisäiset 136 434 260 800 306 000 17,34 Oma tuotanto yhteensä 5 842 906 6 281 400 6 530 100 3,96 Erikoissairaanhoito Tuotot 0 0 Kulut 3 601 843 3 830 000 3 640 000-4,96 Netto 3 601 843 3 830 000 3 640 000-4,96 Koko kunta yhteensä Tuotot 1 125 668 1 025 800 1 052 500 2,60 Kulut 10 570 417 11 137 200 11 222 500 0,77 Netto 9 444 749 10 111 400 10 170 100 0,58 16

7 Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset Olennaisista toiminnallisista tai taloudellisista muutoksista sopimukseen liittyen neuvotellaan erikseen sopijaosapuolten välillä. 8 Sopimuksen liitteet Palvelujen järjestämissuunnitelma 2011-2012 Talousarvio 2012 9 Sopimuksen seuranta Palvelujen järjestämissopimuksen toteutumista seurataan kuukausittaisen talousarvioseurannan yhteydessä sekä kvartaaleittain toteutettavalla laajemmalla väliarvioinnilla talouden toteutumasta ja tuotetuista palveluista sekä ennusteella loppuvuoden palvelutuotannosta ja resurssitarpeesta. Keskeisenä työkaluna seurannassa hyödynnetään myös Oulunkaaren kuntayhtymän käytössä olevaa Maisema-mallia. Palvelujen järjestämissopimukseen liittyvät mahdolliset täsmennys- ja muutostarpeet huomioidaan väliraporttien yhteydessä ja seuraavan vuoden järjestämissopimusta ja talousarviota laadittaessa. 10 Allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopimusosapuolelle. Paikka ja aika Paikka ja aika Kirsti Ylitalo-Katajisto Kuntayhtymän johtaja Oulunkaaren kuntayhtymä Esko Tavia Kunnanjohtaja Simon kunta 17

LIITE: Maisema-yhteenveto TILAUS Aikuispsykososiaaliset Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 (valtuusto) Talousarvio 2012 (hallitus) 91 100 120 Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) 0 0 0 Aikuispsykososiaaliset / asiakas 908 708 739 Aikuispsykososiaaliset Kulut 82 599 70 800 88 620 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 327 0 0 Aikuispsykososiaaliset Netto 82 272 70 800 88 620 Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat 7 7 8 Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät 2 579 2 579 2 900 Aikuispsykososiaaliset / asiakas 36 658 28 325 4 563 Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 99 77 13 Aikuispsykososiaaliset Kulut 256 605 198 300 36 500 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 44 860 39 000 8 000 Aikuispsykososiaaliset Netto 211 745 159 300 28 500 Aikuispsykososiaaliset Päivätoiminnan asiakkaat 2 0 15 Aikuispsykososiaaliset Päivätoiminnan hoitopäivät 196 250 1 000 Aikuispsykososiaaliset / asiakas 4 983 34 000 2 465 Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 51 14 37 Aikuispsykososiaaliset Kulut 9 966 3 400 36 970 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 1 636 0 12 300 Aikuispsykososiaaliset Netto 8 330 3 400 24 670 Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta 823 839 1 157 Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN 349 170 272 500 162 090 KULUT YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ 46 823 39 000 20 300 Aikuispsykososiaaliset NETTO 302 347 233 500 141 790 Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen avohuollon 20 20 10 asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika 0 0 0 Aikuispsykososiaaliset / asiakas 647 750 1 500 Aikuispsykososiaaliset Kulut 12 936 15 000 15 000 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 0 0 0 Aikuispsykososiaaliset Netto 12 936 15 000 15 000 Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / asiakas 647 750 1 500 Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / asiakas 647 750 1 500 (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** 12 936 15 000 15 000 Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ 0 0 0 Aikuispsykososiaaliset NETTO 12 936 15 000 15 000 18

Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, 362 106 287 500 177 090 kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas 104 82 51 Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä 46 823 39 000 20 300 tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto 315 283 248 500 156 790 Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus 1 692-65 - 116 Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 316 975 248 435 156 674 Aikuissosiaalityö Sosiaalityö, asiakasperheet 107 107 130 Aikuissosiaalityö / asiakasperhe 3 351 1 553 712 Aikuissosiaalityö Kulut 358 504 166 152 92 546 Aikuissosiaalityö Tuotot 225 300 0 Aikuissosiaalityö Netto 358 279 165 852 92 546 Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, asiakasperheet 109 109 65 Aikuissosiaalityö joista alle 25 v %- osuus toimeentulotukiasiakkaista 0 % 0 % 0 % Aikuissosiaalityö / toimeentulotukiasiakasperhe 1 034 2 447 2 185 Aikuissosiaalityö toimeentulotukea saaneita /1000 31 31 19 asukasta kohden Aikuissosiaalityö Kulut 112 669 266 675 142 000 Aikuissosiaalityö Tuotot 30 824 55 000 42 000 Aikuissosiaalityö Netto 81 845 211 675 100 000 Aikuissosiaalityö Välitystiliasiakkaat 1 0 0 Aikuissosiaalityö Työllistämistoiminnan piirissä olevat 10 10 10 Aikuissosiaalityö / työllistämistoiminnan piirissä 30 119 70 oleva Aikuissosiaalityö Kulut 300 1 189 700 Aikuissosiaalityö Tuotot 6 932 9 000 3 000 Aikuissosiaalityö Netto - 6 632-7 811-2 300 Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö yhtensä 0 0 0 Aikuissosiaalityö Kulut 471 473 434 016 235 246 Aikuissosiaalityö Tuotot 37 981 64 300 45 000 Aikuissosiaalityö Netto 433 492 369 716 190 246 Aikuissosiaalityö Muiden ulkokuntien osuus 0 0 0 Aikuissosiaalityö Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 433 492 369 716 190 246 Hoito ja hoiva Omaishoidon tuen asiakkaiden 26 26 27 määrä Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 2,61 2,26 2,56 Hoito ja hoiva / RAVA-piste 1 346 1 846 1 675 Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 6 % 6 % 7 % Hoito ja hoiva / asiakas 4 873 2 677 2 584 Hoito ja hoiva Kulut 126 695 69 600 69 780 Hoito ja hoiva Tuotot 0 0 0 Hoito ja hoiva Netto 126 695 69 600 69 780 19

Hoito ja hoiva Kotihoidon asiakkaiden määrä 204 120 220 Hoito ja hoiva joista hoito- ja palvelusuunnitelman 48 59 67 piirissä olevat Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo hoitosuunnitelman 2,18 2,20 2,20 piirissä Hoito ja hoiva / RAVA-piste 6 909 6 350 12 215 Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat, hoitosuunnitelman 11 % 12 % 14 % piirissä olevat Hoito ja hoiva / asiakas 3 636 7 496 8 834 Hoito ja hoiva Kulut 741 840 899 519 1 943 450 Hoito ja hoiva Tuotot 102 159 120 300 411 500 Hoito ja hoiva Netto 639 681 779 219 1 531 950 Hoito ja hoiva Päiväkeskushoitopäivät 1 250 1 080 1 062 Hoito ja hoiva / hoitopäivä 22 55 64 Hoito ja hoiva Kulut 27 659 59 300 67 640 Hoito ja hoiva Tuotot 16 020 13 000 16 400 Hoito ja hoiva Netto 11 639 46 300 51 240 Hoito ja hoiva Tehostettu palveluasuminen hoitopäivät 13 136 15 492 13 930 Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 3,16 3,29 3,18 Hoito ja hoiva / RAVA-piste 12 751 10 794 11 200 Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 10 % 11 % 11 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä 97 87 25 Hoito ja hoiva Kulut 1 277 955 1 343 404 347 700 Hoito ja hoiva Tuotot 268 424 277 000 111 000 Hoito ja hoiva Netto 1 009 531 1 066 404 236 700 Hoito ja hoiva Pitkäaikaislaitoshoitopäivät 4 991 4 905 4 800 Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 3,73 3,75 3,71 Hoito ja hoiva RAVA-pisteen hinta 15 894 12 438 13 630 Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 3 % 3 % 4 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä 152 155 106 Hoito ja hoiva Kulut 759 680 762 210 506 810 Hoito ja hoiva Tuotot 141 273 120 550 130 000 Hoito ja hoiva Netto 618 407 641 660 376 810 Hoito ja hoiva Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoitopäivät 0 9 165 4 840 Hoito ja hoiva / hoitopäivä 0 76 158 Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat - - - Hoito ja hoiva Kulut 0 698 440 762 324 Hoito ja hoiva Tuotot 0 106 050 99 704 Hoito ja hoiva Netto 0 592 390 662 620 Hoito ja hoiva Kulut yhteensä 2 933 829 3 832 473 3 697 704 Hoito ja hoiva Tuotot 527 876 636 900 768 604 Hoito ja hoiva Netto 2 405 954 3 195 573 2 929 100 Hoito ja hoiva Muiden ulkokuntien osuus - 633 876-30 391 Hoito ja hoiva Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 2 405 320 3 196 449 2 898 709 Hoito ja hoiva Bruttokulut / yli 75-vuotias 8 890 11 614 11 205 20

Hoito ja hoiva Kotona ja kodinomaisissa oloissa asuvat yli 75 -vuotiaat 98 % 98 % 97 % Kuntoutus Terapia-asiakkaat 172 172 160 Kuntoutus / terapia-asiakas 528 471 513 Kuntoutus jonotusaika kk - - - Kuntoutus Kulut 90 858 81 000 82 030 Kuntoutus Tuotot 21 968 32 000 14 760 Kuntoutus Netto 68 891 49 000 67 270 Kuntoutus Kuntoutusasiakkaat 341 341 161 Kuntoutus / kuntoutusasiakas 459 295 979 Kuntoutus Kulut 156 427 100 722 157 580 Kuntoutus Tuotot 9 074 6 673 5 000 Kuntoutus Netto 147 353 94 048 152 580 Kuntoutus Laitoskuntoutusasiakkaat 0 1 40 Kuntoutus Laitoskuntoutushoitopäivät 111 111 170 Kuntoutus / laitoskuntoutusasiakas 0 5 765 220 Kuntoutus / hoitopäivä 0 52 52 Kuntoutus Kulut 0 5 765 8 810 Kuntoutus Tuotot 0 0 0 Kuntoutus Netto 0 5 765 8 810 Kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus asiakkaat 30 30 20 Kuntoutus / asiakas 0 0 450 Kuntoutus Kulut 0 0 9 000 Kuntoutus Tuotot 0 0 0 Kuntoutus Netto 0 0 9 000 Kuntoutus Rintamaveteraani kuntoutusasiakkaat 0 0 0 (kaupunki) Kuntoutus / asiakas 0 2 000 000 0 Kuntoutus Kulut 0 2 000 0 Kuntoutus Tuotot 0 2 000 0 Kuntoutus Netto 0 0 0 Kuntoutus Rintamaveteraani kuntoutusasiakkaat 30 2 30 (valtio) Kuntoutus / asiakas 0 22 350 733 Kuntoutus Kulut 0 44 700 22 000 Kuntoutus Tuotot 0 44 700 22 000 Kuntoutus Netto 0 0 0 Kuntoutus Kustannukset yhteensä 247 285 234 187 279 420 Kuntoutus Kustannukset yhteensä ilman valtion 247 285 189 487 257 420 määrärahaa Kuntoutus Tuotot ilman valtion määrärahaa 31 042 40 673 19 760 Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa 216 243 148 813 237 660 Kuntoutus Ulkokuntien osuus 177 396 0 Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa ulkokunt. jälkeen 216 421 149 209 237 660 Perhepalvelut Sosiaalityö, asiakas 85 85 84 Perhepalvelut / asiakas 329 632 812 21

Perhepalvelut Kulut 27 955 53 750 68 230 Perhepalvelut Tuotot 0 0 0 Perhepalvelut Netto 27 955 53 750 68 230 Perhepalvelut Avohuolto, asiakas 44 2 15 Perhepalvelut / asiakas 93 1 850 267 Perhepalvelut Kulut 4 093 3 700 4 000 Perhepalvelut Tuotot 0 0 0 Perhepalvelut Netto 4 093 3 700 4 000 Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut, asiakkaat 13 13 13 Perhepalvelut Hoitopäiviä 4 015 4 015 4 301 Perhepalvelut / hoitopäivä 46 14 66 Perhepalvelut % 0-17v ikäryhmästä 2 % 2 % 2 % Perhepalvelut / asiakas 14 353 4 300 21 908 Perhepalvelut Kulut 186 594 55 900 284 800 Perhepalvelut Tuotot 16 899 600 9 600 Perhepalvelut Netto 169 695 55 300 275 200 Perhepalvelut Perheneuvola, asiakkaat 48 15 51 Perhepalvelut Jonotusaika kk 0 0 0 Perhepalvelut Peittävyys alle 18 -vuotiaat 7 % 2 % 7 % Perhepalvelut / asiakas 194 600 590 Perhepalvelut Kulut 9 289 9 000 30 090 Perhepalvelut Tuotot 0 0 0 Perhepalvelut Netto 9 289 9 000 30 090 Perhepalvelut Lastenvalvoja, asiakas 21 21 60 Perhepalvelut Isyys-, elatus- ja huolto sekä tapaamissopimukset 21 0 60 Perhepalvelut / sopimus 476 0 147 Perhepalvelut / asiakas 476 507 147 Perhepalvelut Kulut 10 000 10 650 8 829 Perhepalvelut Tuotot 0 0 0 Perhepalvelut Netto 10 000 10 650 8 829 Perhepalvelut Kulut yhteensä 237 931 133 000 395 949 Perhepalvelut Tuotot 16 899 600 9 600 Perhepalvelut Netto 221 032 132 400 386 349 Perhepalvelut Muiden ulkokuntien osuus 292 161 593 Perhepalvelut Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 221 324 132 561 386 942 Suun terveydenhuolto Hammashuollon asiakkaat 1 560 1 560 1 785 Suun terveydenhuolto Peittävyys yli 18 -vuotiaat 32 % 32 % 34 % Suun terveydenhuolto Peittävyys alle 18 -vuotiaat 93 % 93 % 116 % Suun terveydenhuolto Yli 18v. asiakkaiden %-osuus 54 % 54 % 55 % Suun terveydenhuolto Odotusaika kiireettömään hoitoon 558,00 320,00 0,00 (keskiarvo) Suun terveydenhuolto Asiakastyytyväisyys (keskiarvo) 1,10 1,07 0,00 Suun terveydenhuolto Kulut yhteensä 309 122 335 793 299 560 Suun terveydenhuolto Tuotot 49 636 55 928 60 975 Suun terveydenhuolto Netto / asiakas 166 179 134 Suun terveydenhuolto Netto / asukas 74 80 68 22

Suun terveydenhuolto Netto 259 486 279 865 238 585 Suun terveydenhuolto Muiden ulkokuntien osuus 4 165 3 671 3 327 Suun terveydenhuolto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 263 651 283 536 241 912 Vammaispalvelut Vammaispalvelu asiakkaat 5 0 2 Vammaispalvelut / asiakas 2 009 0 19 750 Vammaispalvelut Kulut 10 043 23 757 39 500 Vammaispalvelut Tuotot 0 0 0 Vammaispalvelut Netto 10 043 23 757 39 500 Vammaispalvelut Vaikeavammaiset asiakkaat (ilman 67 67 47 palveluasumista) Vammaispalvelut / asiakas 2 234 2 663 4 149 Vammaispalvelut Kulut 149 645 178 428 195 000 Vammaispalvelut Tuotot 0 0 0 Vammaispalvelut Netto 149 645 178 428 195 000 Vammaispalvelut Vaikeavammaisten palveluasuminen 0 0 120 hoitopäivät Vammaispalvelut /hoitopäivä 0 0 208 Vammaispalvelut Kulut 0 0 25 000 Vammaispalvelut Tuotot 0 0 0 Vammaispalvelut Netto 0 0 25 000 Vammaispalvelut Vammaisten työtoiminta, asiakkaat 0 0 2 Vammaispalvelut / asiakas 0 0 0 Vammaispalvelut Kulut 0 0 0 Vammaispalvelut Tuotot 0 0 0 Vammaispalvelut Netto 0 0 0 Vammaispalvelut Sosiaalityö ja palveluohjaus asiakkaat 0 0 1 Vammaispalvelut / asiakas 0 0 14 680 Vammaispalvelut Kulut 0 0 14 680 Vammaispalvelut Tuotot 0 0 0 Vammaispalvelut Netto 0 0 14 680 Vammaispalvelut Vammaispalvelun kulut YHTEENSÄ 159 688 202 185 274 180 Vammaispalvelut Vammaispalvelun tuotot YHTEEN- 0 0 0 SÄ Vammaispalvelut Vammaispalvelun NETTO 159 688 202 185 274 180 Vammaispalvelut Kehitysvammaiset avohoitoasiakkaat 18 18 0 Vammaispalvelut / asiakas 6 034 9 751 0 Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut 108 619 175 521 191 756 Vammaispalvelut Tuotot 15 055 15 300 26 100 Vammaispalvelut Netto 93 564 160 221 165 656 Vammaispalvelut Kehitysvammaisten palveluasumisen 959 959 2 530 hoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä 159 183 108 Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut 152 593 175 421 272 527 23

Vammaispalvelut Tuotot 12 631 6 000 24 211 Vammaispalvelut Netto 139 962 169 421 248 317 Vammaispalvelut Kehitysvammaisten laitoshoitopäivät 52 52 365 Vammaispalvelut / hoitopäivä 797 193 304 Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut 41 440 10 024 111 000 Vammaispalvelut Tuotot 784 500 0 Vammaispalvelut Netto 40 656 9 524 111 000 Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut YH- 302 652 360 965 575 283 TEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut/asiakas 12 439 15 694 56 996 Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon tuotot YH- 28 470 21 800 50 311 TEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon NETTO 274 182 339 165 524 972 Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden kulut 462 340 563 150 849 463 YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden tuotot 28 470 21 800 50 311 YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden NET- 433 870 541 350 799 152 TO Vammaispalvelut Ulkokuntien osuus 1 052-283 - 350 Vammaispalvelut NETTO ulkokuntien jälkeen 434 922 541 067 798 802 Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 2 063 2 063 0 Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 198 232 213 Vastaanotto / asiakas 335 392 0 Vastaanotto Yhteistoiminta-alueen lääkäripalvelujen 56 % 56 % 56 % peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista - - - käynneistä Vastaanotto Terveysasemien asiakastyytyväisyys 0,00 0,00 0,00 (keskiarvo) Vastaanotto Ei kiireellinen odotusaika lääkärille 19,33 25,50 0,00 (vrk) (keskiarvo) Vastaanotto Kulut 691 430 809 635 743 122 Vastaanotto Tuotot 71 100 38 672 56 800 Vastaanotto Netto 620 330 770 963 686 322 Vastaanotto Terveysneuvonta-asiakkaat 912 911 1 005 Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 82 34 51 Vastaanotto / asiakas 314 132 179 Vastaanotto Kulut 286 313 119 914 179 586 Vastaanotto Tuotot 3 024 0 192 Vastaanotto Netto 283 289 119 914 179 394 24

Vastaanotto Laboratoriotutkimukset 15 315 15 315 23 000 Vastaanotto / tutkimus 7,9 9,3 5,1 Vastaanotto Kulut 121 243 143 028 116 250 Vastaanotto Tuotot 1 533 3 0 Vastaanotto Netto 119 710 143 025 116 250 Vastaanotto Röntgentutkimukset 1 076 1 076 912 Vastaanotto / tutkimus 48,6 63,8 73,9 Vastaanotto Kulut 52 339 68 655 67 400 Vastaanotto Tuotot 715 0 0 Vastaanotto Netto 51 623 68 655 67 400 Vastaanotto Sairaankuljetukset 547 547 600 Vastaanotto / kuljetus 289 302 294 Vastaanotto Kulut 158 333 165 259 176 400 Vastaanotto Tuotot 0 0 0 Vastaanotto Netto 158 333 165 259 176 400 Vastaanotto Kulut yhteensä 1 309 658 1 306 491 1 282 758 Vastaanotto Kulut yhteensä / yhteistoimintaalueen 375 374 368 asukas Vastaanotto Tuotot 76 372 38 675 56 992 Vastaanotto Netto 1 233 285 1 267 816 1 225 766 Vastaanotto Muiden ulkokuntien osuus 2 496-1 969-11 414 Vastaanotto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 1 235 781 1 265 847 1 214 352 25