Ssiaalinen kuntutus nyt! Oma Hämeen ja Ssiaalisen kuntutuksen valtakunnallisen kehittämishankkeen (SOSKU) seminaari 7.5.2018 Esimerkkejä SOSKU-hankkeen hyvistä käytännöistä Tutkija Mari Ruuth, Kuntutussäätiö
Kuntutussäätiön ja SOSKU-sahankkeen esittely Kuntutuksen tutkija, kehittäjä, arviija, kuluttaja, tiedttaja ja kuntutuspalveluiden tuttaja Yleishyödyllinen rganisaati, jka saa timintaansa avustusta Ssiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:lta (entinen Raha-autmaattiyhdistys) Osaamisalueet vat kestävä työkyky, paras timintakyky ja terveys sekä vahvistuva kansalaisyhteiskunta Tiedlla vaikuttaminen kskettaa kaikkea timintaamme: www.kuntutussaati.fi, Twitter, Periscpe, Facebk, Instagram, YuTube, Kuntutusprtti.fi (ml. Ssiaalisen kuntutuksen prtaali), Kuntutus-lehti, OSKU - Tietyelamaan.fi, Kuntutuspäivät Kuntutussäätiön SOSKU-sahanke tukee ja edistää kuntien SOSKUhankkeissa tehtävää ssiaalisen kuntutuksen kehittämistyötä. Hanke timii kehittämisprsessien käynnistämisen, ylläpitämisen sekä suuntaamisen peilinä ja fasilitaattrina. Esimerkkejä SOSKU-hankkeen hyvistä käytännöistä 6 May 2018 Kuntutussäätiö 2015 Sivu 2
SOSKU-hankkeessa svelletut työskentelytavat 1 Arkitaidt ja hyvinvinti 1.1 Yksilötyöskentely 1.1.1 Jalkautuva yksilötyömalli/muutsvalmennus/kuntuttava ssiaalityö Kstuu seuraavista hyvistä käytännöistä/timintamalleista: FSHKY, Jyväskylä, Esste, Vantaa, Laukaa, Seinäjki Henkilökhtainen liikunta- ja ravintvalmennus (Laukaa) Työkirja (Seinäjki) Seurauspedaggiikka (FSHKY) 1.1.2 Nuren yksilöllinen tuki Kstuu seuraavista hyvistä käytännöistä/timintamalleista: Rvaniemi, Esste 1.1.3 Vimavarja tukevat arviintityökalut Kstuu seuraavista hyvistä käytännöistä/timintamalleista: SOSKU-tutka-mittari (Kuntutussäätiö ja Diak) Oman elämän arviintityökalu (Järvenpää) Mun elämä -mittari (Diaknia-ammattikrkeakulu; piltinti Esste) 1.2 Ryhmätiminta
Jalkautuva yksilötyömalli/muutsvalmennus/kuntuttava ssiaalityö
Yksilötyöskentely SOSKU-sahankkeissa: FSHKY, Jyväskylä, Esste, Vantaa, Laukaa, Seinäjki 1/2 Useimmissa SOSKU-sahankkeissa yksilötyöskentely n llut intensiivistä. Lähestymistapaa vidaan kutsua yksilöhjaukseksi, yksilölliseksi palveluhjaukseksi tai yksilövalmennukseksi. Työskentelyssä vat krstuneet asiakaslähtöisyys, asiakkaiden sallisuuden edistäminen, työskentelyn pitkäkestisuus, tapaamisten säännöllisyys sekä työskentelyn jalkautuminen asiakkaiden arkiympäristöihin. Yksilötyöskentelyn menetelminä n SOSKU-hankkeessa hyödynnetty keskustelutapaamisia, ktikäyntejä, verksttapaamisia, timinnallisuutta sekä asiakkaan avustamista ja tukemista knkreettisten arjen asiiden hidssa. Yksilötyöskentely n kknaisvaltaista ja asiakkaan kk elämän alueita kskettavaa. Ssiaalisen kuntutuksen yksilötyöskentelyssä vaadittava työte n rinnalla kulkemista ja valmentavaa työtä. Työtteen tteuttaminen edellyttää riittävästi aikaa ja justavuutta sekä yksittäisten tapaamisten että kk prsessin salta. Keskeistä n tunnistaa, mihin tahtiin asiakkaalla n valmiuksia edetä muutstyössään. Työtteessa n kysymys vimavaraistamisesta, jssa tuetaan asiakasta ja hänen maa vastuullisuuttaan pulesta tekemisen sijaan. Asiakasta autetaan tunnistamaan mat vahvuutensa ja saamisensa sekä autetaan myös hyödyntämään niitä. Esimerkkejä SOSKU-hankkeen hyvistä käytännöistä 6 May 2018 Kuntutussäätiö 2015 Sivu 5
Yksilötyöskentely SOSKU-sahankkeissa: FSHKY, Jyväskylä, Esste, Vantaa, Laukaa, Seinäjki 2/2 Yksilötyöskentelyssä tulee humiida työntekijän ja asiakkaan välinen valtasuhde ja siihen liittyvät vurvaikutukselliset mekanismit. Työntekijän ensisijaisena rlina n timia kanssakulkijana sekä tuen ja ymmärryksen tarjajana. Tisaalta hän n kuitenkin viranmainen ja palvelujärjestelmän edustaja ja vi tämän valta-asemansa puitteissa myös timia asiakkaan asiiden pulestapuhujana ja edunvalvjana (asumiseen, etuuksiin ja erilaisiin palveluihin pääsyyn liittyvät pulmatilanteet jne.). Yksilötyöskentelyn käynnistymisvaiheessa krstuu luttamussuhteen rakentaminen asiakkaaseen. On tärkeää mahdllistaa asiakaskhtaamisia perinteisten virast- ja timistympäristöjen ulkpulella ja tuda tällä tavin vurvaikutukseen uudenlaisia tulkulmia. Yksilötyöskentely n tavitteellista. Siihen sisältyy asiakkaan ja työntekijän yhteinen phdinta siitä, millaisia muutstavitteita asiakas asettaa elämälleen, millaisin keinin niihin pyritään, mitä asiakas itse tekee muutksen aikaansaamiseksi ja mikä n työntekijän rli muutksen tukijana. Nämä kirjataan yleensä asiakassuunnitelmaksi. Etelä-Savn ssiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän (Esste) sahankkeessa hyödynnettiin myös nurten kuntutussuunnitelmaa kuntutumisen suunnittelemisen työkaluna ja tavitteiden asettamisen tukena. Esimerkkejä SOSKU-hankkeen hyvistä käytännöistä 6 May 2018 Kuntutussäätiö 2015 Sivu 6
Eka kerta (FSHKY:n SOSKU-sahanke) 1/2 Esimerkki ktiin vietävästä, jalkautuvasta timintatavasta n FSHKY:n SOSKUsahankkeessa tarjttu, asiakkaan lukse menevä Eka kerta -palvelu. Työtteella n tavitettu asiakkaita, jtka livat pudnneet nrmaalipalvelujen ulkpulelle tai jille ei llut aiemmin löytynyt spivia palveluja. Neljän khdan malli justavaan alitukseen: 1) Työntekijä kert SOSKUhankkeesta asiakkaalle, 2) Js asiakas kiinnstunut, svitaan tapaaminen tutun työntekijän luna, 3) Kerrtaan hankkeesta, asiakas päättää, haluaak tavata ja 4) Svitaan tapaaminen asiakkaan haluamassa paikassa Timintamallin hyödyt: Asiakkaan situtuminen -> sallistetaan heti alussa Työntekijä asiakkaan lu turvallisessa ympäristössä -> tuttu työntekijä Asiakkaan kuuleminen Vapaaehtisuus Justavuus ja yksilöllisyys Asiakkaan hjautuminen tarpeellisiin palveluihin Ammatillisuus piilssa Esimerkkejä SOSKU-hankkeen hyvistä käytännöistä 6 May 2018 Kuntutussäätiö 2015 Sivu 7
Eka kerta (FSHKY:n SOSKU-sahanke) 2/2 Osahanke timinut näin alusta asti Asiakaspalautteiden perusteella asiakkaille li tärkeää saada itse päättää tavitteensa sekä mahdllisuus tavata työntekijää timistn ulkpulella Tdettu timivaksi kkemusasiantuntijiden näkemysten ja palautteen mukaan Ammattilaisilta psitiivista palautetta -> esittely + helpsti lähestyttävät työntekijät Esimerkkejä SOSKU-hankkeen hyvistä käytännöistä 6 May 2018 Kuntutussäätiö 2015 Sivu 8
Henkilökhtainen liikunta- ja ravintvalmennus (Laukaan SOSKU-sahanke) 1/2 Esimerkki erityisiin tavitteisiin liittyvästä intensiivisestä yksilövalmennuksesta n kkeilu henkilökhtaisesta liikunta- ja ravintvalmennuksesta, jka tteutettiin persnal trainer -työtteella. Yhdellä Laukaan sahankkeen hjaajalla li ssinmikulutuksen lisäksi persnal trainer -kulutus. Lähes kaikki Laukaan SOSKU-sahankkeen asiakkaat livat yksilökeskusteluissa kertneet suunnitelmistaan tai haaveistaan jnkin liikuntamudn alittamisesta. Myös yhteistyökumppanit livat tunnistaneet asiakkaissa henkilöitä, jita fyysiset harjitteet visivat auttaa. Tavitteena li mahdllistaa asiakkaalle khdatuksi ja kuulluksi tuleminen sekä liikkeelle lähteminen. Khtaamispaikat valittiin asiakkaan elämäntilanteen ja tarpeen mukaan. Tausta-ajatuksena li ekskluusista inkluusin. Liikuntahjausta tteutettiin lähikulujen kuntsaleilla ja liikuntapaikilla. Ohjaukseen sallistuville tehtiin kehnkstumusmittaus sekä välimittaukset, ja lisäksi sa valmennettavista piti rukapäiväkirjaa, jnka phjalta annettiin myös ravint-hjausta ja susituksia. Asiakkaiden tavitteita livat esim. painnpudtus, säännöllinen liikunta, kta lähteminen sekä fyysisten vaivjen ja rajitteiden väheneminen. Esimerkkejä SOSKU-hankkeen hyvistä käytännöistä 6 May 2018 Kuntutussäätiö 2015 Sivu 9
Henkilökhtainen liikunta- ja ravintvalmennus (Laukaan SOSKU-sahanke) 2/2 Satu Saarisen (2017) tekemässä pinnäytetyössä havaittiin, että hyvän ln saaminen, mielialan khentuminen, kta pis pääseminen, kipujen helpttuminen, fyysisen kunnn parantuminen, itsenäinen liikkuminen ja ssiaalisen vurvaikutuksen lisääntyminen livat asiakkaiden kertmia kkemuksia liikunnasta. Kaikki haastatellut (9 hlöä) kkivat saaneensa liikunnanhjauksesta psitiivisia vaikutuksia arkeensa. Esimerkkejä SOSKU-hankkeen hyvistä käytännöistä 6 May 2018 Kuntutussäätiö 2015 Sivu 10
Työkirja (Seinäjen SOSKU-sahanke) 1/2 Seinäjen SOSKU-sahanke järjesti yhteistyössä Avanti työllisyyspalveluiden kanssa Työllisyystaln timijille valmennuskknaisuuden, jnka tavitteena li kehittää ja tteuttaa asiakaslähtöinen valmennuskknaisuus Työllisyystaln henkilöasiakkaille. Lähtökhtana li se, että timijilla n valmennusta tteuttaessaan yhteinen vimavaralähtöinen työrientaati. Tavitteena li mallintaa valmennuskknaisuutta, jssa kukin timijatah ymmärtää ja käyttää ratkaisukeskeistä työmenetelmää asiakkaan alkukntaktinnista valmennusprsessin päättymiseen saakka. Valmennuspäivien tutksena syntyi ensimmäinen versi Työkirjasta, jka n Työllisyystaln timijiden yhteinen valmennuksen työkirja/suunnitelma. Se pääsaltaan yhdistää lukuisat asiakkaan palvelu- ja valmennussuunnitelmat. Työkirja perustuu vimavara- ja ratkaisukeskeiseen periaatteeseen ja se timii niin työvälineenä kuin tilanteen kartittajanakin. Esimerkkejä SOSKU-hankkeen hyvistä käytännöistä 6 May 2018 Kuntutussäätiö 2015 Sivu 11
Työkirja (Seinäjen SOSKU-sahanke) 2/2 Työkirja avaa asiakkaan mia tavitteita ja tärkeitä asiita ja liikkeelle lähdetäänkin siitä, minkälainen n asiakkaan tivttu tulevaisuuden tila; minkälaista hänen elämänsä n sillin, kun mahdllisimman mnet tärkeät asiat vat tteutuneet. Työkirjassa käydään läpi asiakaan kanssa hyvän (työ)elämän eri ulttuvuuksia asteikkkysymysten avulla, minkä jälkeen lähdetään työstämään sakarita yksityiskhtaisemmin. Työkirjassa n hyödynnetty TEM:n työelämätutkaa. Merkityksellisen elämän ulttuvuudet (Työkirjan sakaratyöskentely): Mielenkiinnn ja kiinnstuksen khteita Arvt, mikä elämässä n tärkeää, timintaa hjaavat periaatteet Tivttu suunta Usk nnistumisen mahdllisuuteen ja tdennäköisyyteen Mitä muuta Työ- ja timintakyky Vahvuudet ja saaminen Työ- ja kulutusväylät, työnhaun kanavat Esimerkkejä SOSKU-hankkeen hyvistä käytännöistä 6 May 2018 Kuntutussäätiö 2015 Sivu 12
Seurauspedaggiikka (FSHKY:n SOSKU-sahanke) SOSKU-sahanke kulutti kuntayhtymän alueella eri palvelualjen ammattilaisia seurauspedaggiikan käyttöön. Tavitteena li, että kaikilla lisi käytössä yhtenäinen menetelmä asiakkaan hyväksi. Seurauspedaggiikka perustuu eksistentialistiseen filsfiaan sekä humanistiseen ihmiskäsitykseen. Ajatuksena n se, että kaikilla n edellytykset hyvään elämään sekä tiet siitä, mitä se juuri itselle n. Työntekijän tehtävänä n mahdllisimman knkreettisesti tehdä asiakkaan mahdllisuudet ja seuraukset näkyviksi, jtta asiakas visi tdella tehdä valintja (Kurtén-Varti S., 2016). Asiakkaan annetaan tehdä myös päätöksiä, jtka työntekijän mielestä visivat lla epäedullisia asiakkaalle. Oleellista seurauspedaggiikassa n saada asiakkaalta vastaus siihen, haluaak asiakas sitä, mitä hänellä nyt n. Js asiakas vastaa kieltävästi, tulisi häneltä saada vastaus siihen, mitä muuts visi lla. Lisäksi tulisi saada vastaus siihen, mitä asiakkaan itse tulisi tehdä, jtta muuts tapahtuisi. Asiakkaan kanssa etsitään yhdessä erilaisia vaihtehtja. Tavitteiden saavuttaminen n helpmpaa, kun n tukea, vaikka vastuu säilyy asiakkaalla. Esimerkkejä SOSKU-hankkeen hyvistä käytännöistä 6 May 2018 Kuntutussäätiö 2015 Sivu 13
Nuren yksilöllinen tuki
Yksilötyöskentely (Rvaniemen SOSKU-sahanke) Osahankkeessa krstuvat ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen näkökulmat. Hankkeessa n kehitetty yhdessä nurten kanssa nurten näköinen, asiakaslähtöinen ja rajapinnat ylittävä ssiaalisen vahvistamisen tuen malli. Khderyhmänä vat 13-17- vutiaat, peruspetuksen ylälukilla levat ppilaat. Hankkeen keskiössä n asiakaslähtöinen palvelumutilu, jta tteutetaan mm. nurten kuulemisella ja yhteisöllisellä timinnalla kuluympäristössä. Hallinnllisesti Rvaniemen sahanke sijittuu kulutuspalveluihin ja se tteutetaan yhdessä perusturvapalveluiden kanssa. Tavitteena n rakentaa kulumaailmaan ja nuristyöhön sekä niiden yhteistyöverkstn sellaisia timintamalleja ja työtapja, jiden avulla vidaan ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja reagida mahdllisimman varhain ja matalalla kynnyksellä nurten itsensä ilmaisemiin huliin. Hankkeessa tehdään yksilöllistä asiakastyötä ja palveluhjausta ppilaiden, hultajien ja heidän verkstjensa kanssa. Kuluissa n lutu sellainen ilmapiiri, että yksilöllisiin tapaamisiin n mahdllista tulla hyvin matalalla kynnyksellä. Tisen prjektin työntekijän työn painpisteenä n varhainen ja ennakiva työskentely ja tisen työntekijän työssä krstuu terapeuttinen ja vahvasti kuntutuksellinen työskentely pitkäkestisesti. Esimerkkejä SOSKU-hankkeen hyvistä käytännöistä 6 May 2018 Kuntutussäätiö Sivu 15
Nurten yksilöhjauksen timintamalli (Essten SOSKU-sahanke) Nurten yksilöhjauksen timintamallin työte n kknaisvaltainen, tavitteellinen ja pitkäaikainen. Se rakentuu asiakkaan mista ehdista käsin. Asiakkaita tavataan matalan kynnyksen periaatteella, heille spivissa paikissa ja heille spivin aikavälein. Palveluun ei liity aikarajausta, eikä tavitteisiin liittyviä tiukkja kriteereitä. Tukea tarjtaan sillinkin, kun asiakas n elämässään heikilla. Pitkäjänteisen yksilöhjauksen avulla n tuettu nurten arjen hallintaa ja rakennettu tulevaisuuden suunnitelmia. Esimerkkejä SOSKU-hankkeen hyvistä käytännöistä 6 May 2018 Kuntutussäätiö Sivu 16
Vimavarja tukevat arviintityökalut
SOSKU-Tutka (Kuntutussäätiö ja Diaknia-ammattikrkeakulu) 1/3 Elämänhallinnan arviintiin ja hjaustyöhön sveltuva SOSKU-Tutka n käytössä sähköisenä versina. Mittari kehitettiin Kuntutussäätiön ja Diaknia-ammattikrkeakulun yhteistyönä, sana pinnäytetyötä, jssa kehitettiin edelleen työhallinnn Tutka-mittaria. SOSKU-Tutka n visuaalinen, innstava ja helppkäyttöinen menetelmä. Se kstuu ympyrästä, jka jakaantuu kahdeksaan elämänhallintaa kuvaavaan sektriin, jita asiakas arvii viisiprtaisten hymiöiden avulla. Tekstit n mutiltu yksinkertaisiksi ja mahdllisimman selkkielisiksi. SOSKU-Tutkan kysymykset jäsentyvät neljän teeman phjalta: 1) Tavitteellisuus, pystyvyyskäsitykset ja tiveikkuus / vimavarat 2) Taludelliset, psykfyysiset ja timinnalliset reunaehdt / kuntutumisvalmius ja sen edellytyksiä 3) Ssiaalinen tuki ja sallisuus / vimavarat 4) Jkin muu tärkeä, vimia antava asia Esimerkkejä SOSKU-hankkeen hyvistä käytännöistä 6 May 2018 Kuntutussäätiö Sivu 18
SOSKU-Tutka (Kuntutussäätiö ja Diaknia-ammattikrkeakulu) 2/3 1. Tavitteellisuus, pystyvyyskäsitykset ja tiveikkuus / vimavarat Tiedän, mikä minua kiinnstaa ja mitä haluan Pystyn halutessani muuttamaan elämääni parempaan suuntaan Uskn, että vaikeuksiin n löydettävissä helptusta ja ratkaisuja 2. Taludelliset, psykfyysiset ja timinnalliset reunaehdt / kuntutumisvalmius ja sen edellytyksiä Käytännön asiat elämässäni vat kunnssa (asuminen, talus) Terveyteni, jaksamiseni ja päivärytmini vat kunnssa Minulla n riittävästi mielekästä tekemistä sekä timintaa 3. Ssiaalinen tuki ja sallisuus / vimavarat Minulla n läheisiä ihmisiä, jiden seurassa viihdyn ja jilta saan tukea Saan ammattilaisilta riittävästi apua, kun tarvitsen sitä 4. Jkin muu tärkeä, vimia antava asia Tämä kriteeri, villi krtti, vidaan ttaa mukaan tutkailuun, mikäli vastaaja n siitä kiinnstunut. Varsinkin negatiivisen kknaistulksen khdalla vi lla tärkeää ngelmakeskeisyyden sijaan tehdä keskustelussa tilaa asiakkaan mille tivn lähteille ja selviytymiskeinille. Esimerkkejä SOSKU-hankkeen hyvistä käytännöistä 6 May 2018 Kuntutussäätiö Sivu 19
SOSKU-Tutka (Kuntutussäätiö ja Diaknia-ammattikrkeakulu) 3/3 Esimerkkejä SOSKU-hankkeen hyvistä käytännöistä 6 May 2018 Kuntutussäätiö Sivu 20
Oman elämän arviintityökalu (Järvenpään SOSKUsahanke) Arviintityökalu tekee näkyväksi palvelun, työtekijän ja asiakkaan man timinnan vaikutuksen asiakkaan elämässä ja kuntutumisessa. Työskentelyn avulla asiakas vi tutkia lähemmin elämäänsä ja havaita siinä tapahtuneita psitiivisia ja negatiivisia muutksia ja niitä asiita, jtka vat vaikuttaneet muutkseen. Yhteistiminnallisen arviinnin nnistuminen edellyttää, että sitä hjataan sallistujien kkemuksia ja elämismaailmjen mninaisuutta aidsti arvstavalla tavalla, krstamatta kuntutuksen ammattilaisten suutta muutksessa ihmisen man timinnan ja vimavarjen kustannuksella. Työkalun avulla n saatu narratiivista tieta asiakkaan timintakyvystä ja kuntutumiseen vaikuttavista niin myönteisistä kuin kielteisistäkin elämän asiista ja asenteista. Se anti myös hjaajalle/työntekijöille alustan, jnka phjalta phtia asiakaslähtöisesti asiakkaan elämää. Mitkä vat asiakkaan vimavarja tai haasteita ja missä asiissa asiakas näkee ja jäsentää maa elämäänsä uudella tavalla? Työkalua n testattu asiakkaiden, työntekijöiden ja kkemusasiantuntijiden keskuudessa. Kkeilujen perusteella saatua tieta ei le (vielä) kttu yhteen, eikä analysitu. Kkeilun perusteella sallistujat saivat jäsennettyä elämäänsä ja näkivät, miten vat tulleet tähän khtaan ja mitä tästä eteenpäin. Esimerkkejä SOSKU-hankkeen hyvistä käytännöistä 6 May 2018 Kuntutussäätiö Sivu 21
Mun elämä -mittari (Diaknia-ammattikrkeakulu; piltinti Essten SOSKU-sahankkeessa) Etelä-Savn ssiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän (Esste) SOSKU-sahankkeessa n piltitu Mun elämä -mittaria. Sitä hyödynnetään Kuhan selviit, arki n draamaa -sahankkeen teatteriryhmän yksittäisten nurten timintakyvyn arviimisen tukena. Mittaukset tehdään alku- ja lppuvaiheessa ryhmää tai sillin, kun nuri jää suunnitellusti ryhmästä kesken pis. Prjektityöntekijät vat kkeneet Mun elämä -mittarin timivaksi timintakyvyn eri ulttuvuuksien arviintivälineeksi ja se timii myös hyvänä keskustelun phjana nurten kanssa, jskin sa nurista n kkenut mittarin kysymyspatteristn melk raskaaksi. Yksilökeskustelu timii keinna ymmärtää yksittäisen nuren yksilöllisiä tiveita ja dtuksia ryhmäprsessista. Keskustelut mahdllistavat myös yksilöllisten tuentarpeiden humiimisen ja mahdllisen palvelutarpeen arviimisen. Nurilla n llut myös mahdllisuus antaa palautetta ja vaikuttaa mittarin edelleen kehittämiseksi. Esimerkkejä SOSKU-hankkeen hyvistä käytännöistä 6 May 2018 Kuntutussäätiö Sivu 22
Hyödynnetyt aineistt 1/2 Aalt, M. & Hein, S. (2018) "KERRANKIN IHMISLÄHEINEN JUTTU" - Asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kkemuksia FSHKY:n Ssku-hankkeen ssiaalisen kuntutuksen palvelusta. Jyväskylän ylipist/kkklan ylipistkeskus Chydenius, Ssiaalityö, Kandidaatin tutkielma. https://thl.fi/dcuments/10531/3149614/satu+hein+ja+marianna+aalt+kandi.pdf/71ef9ac0-857d- 4547-af9a-93c73928161c Järvenpään sahankkeen tutksia. Järvenpään sahankkeessa tapahtunutta elkuusta 2015 - maaliskuulle 2018. https://www.jarvenpaa.fi/attachments/text_editr/18093.pdf?name=mita_jarvenpaan_sahankkeess a_hankeaikana_n_tapahtunut Lemmetti, J. & Paulasaari, M. (2018) Seinäjen sahankkeen timinnan knti ja hyvät käytännöt 2015-2018. https://thl.fi/dcuments/10531/3149614/sein%c3%a4jen+sahankkeen+timinnan+knti+ja+hyv %C3%A4t+k%C3%A4yt%C3%A4nn%C3%B6t+2015-2018.pdf/4052e63b-84f6-4119-9d41-c205efc2a0c9 Esimerkkejä SOSKU-hankkeen hyvistä käytännöistä 6 May 2018 Kuntutussäätiö Sivu 23
Hyödynnetyt aineistt 2/2 Raivi, H. (tim. 2018) Enemmän ssiaalista timintakykyä, lisää sallisuutta! Yhteiskehittäen vaikuttavampaa ssiaalista kuntutusta. Ssiaalisen kuntutuksen kehittämishankkeen (SOSKU) 2015-2018 lppuraprtti. Terveyden ja hyvinvinnin laits. Työpaperi 7/2018. Tampere: Juvenes Print - Sumen Ylipistpain Oy. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136144/urn_isbn_978-952-343-070-9.pdf?sequence=1 Ruuth, M. (tim. 2016) Ssiaalisen kuntutuksen kehittämishanke (SOSKU). Väliraprtti I - Hanketiminnan kuvaus ja väliarviinti ajalta 1.4.2015-30.4.2016. https://thl.fi/dcuments/10531/3149614/sosku_v%c3%a4liraprtti_i_181116.pdf/713b2ce4-18a5-4fb9-9c9f-0b56cb72d552 Saarinen, Satu (2017). Tiesi, että siitä pystyy pnnistaan ylöspäin. Liikunta ssiaalisen kuntutuksen välineenä. Diaknia-ammattikrkeakulu (YAMK). http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/136238/saarinen_satu_helsinki.pdf?sequence=1&is Allwed=y SOSKU-hankkeessa ktut hyvät käytännöt -kuvaukset. Esimerkkejä SOSKU-hankkeen hyvistä käytännöistä 6 May 2018 Kuntutussäätiö Sivu 24
Kiits humistanne!