Perhehoito kotouttaa! - Ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten ja nuorten perhehoidon kehittäminen Suomessa

Transkriptio

1

2 Perhehit ktuttaa! - Ilman hultajaa maahan tulleiden lasten ja nurten perhehidn kehittäminen Sumessa Kkemuksia Eurpasta seminaari, TRUST-hanke Kehittäjässiaalityöntekijät Heli Reinikainen ja Päivi Partanen

3 Perhehit ktuttaa! -hanke Taustaa Vunna 2015 Sumeen tuli 3024 alaikäistä lasta ja nurta ilman vanhempiaan Pelastakaa Lasten Länsi- ja Etelä-Sumen aluetimistssa lähdettiin selvittelemään mahdllisuutta perhehitn Yhteyksiä alueellisiin timijihin ja ministeriöihin Ryhmävalmennus (6 perhettä) Prin kaupungin tarpeisiin EU-rahastn tuella hanke ajalle

4 Taustalla lapsen edun ensisijaisuus LOS artikla 20 Oikeus erityiseen sujeluun ja tukeen - maininta sijaisperhehidsta LOS artikla 22 turvapaikanhakija- ja paklaislasten erityisen sujelun tarve EU:n yhteinen turvapaikkaplitiikka - perhehit yhtenä vaihtehtna - perhehita tarjttu alle 16-vutiaille - sijaisvanhempien kuuluu saada hyvä perehdytys ja kulutus - sijaisvanhemmat tarvitsevat hjausta ja tukea kk sijituksen ajan Työ- ja elinkeinministeriön selvitys: Ilman hultajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijiden vastaantt ja järjestelmän kehittämistarpeet (29/2014) Susitellaan perhehita erityisesti nurina tulleille lapsille ja nurille Perhehitlain mukaisesti 4

5 Eurpan uninin yhteinen turvapaikkaplitiikka EU:n yhteinen turvapaikkaplitiikka Lapsen etu ensisijalla valitessa leskelupaikkaa Asuinpaikan tulee lla sellainen, jssa pystytään tukemaan lapsen fyysistä, psyykkistä, mraalista ja ssiaalista kehitystä Valtin tulee tukea ennen kaikkea lapsen perheenyhdistämistä, alaikäisen hyvinvintia ja ssiaalista kehitystä Alaikäinen, jka hakee kansainvälistä sujelua täytyy sijittaa jk aikuisille sukulaisille, perhehitn, vastaanttkeskukseen, jtka vat tarkitettuja alaikäisille Sisarukset pitää sijittaa samaan paikkaan Alaikäisten siirtäminen paikasta tiseen pitää minimida 5

6 Ktutumisen edistäminen Laki ktutumisen edistämisestä (1386/2010) = ktutumislaki Svellettaessa lapseen kiinnitettävä erityistä humita lapsen etuun ja kehitykseen (lapsen etu LSL 4 ) 27 : myönnetty leskelulupa, hiva, hulenpit ja kasvatus järjestetään perheryhmäkdissa tai tuetun perhesijituksen avulla taikka muuten tarkituksenmukaisella tavalla. Yhtymäkhtia lastensujeluun: lapsen hulenpidn ja asumisen järjestäminen siten, että lapsen etu tteutuu 6

7 Oleskeluluvan jälkeen Laki ktutumisen edistämisestä (1386/2010) Muutt perheryhmäktiin Tukiasumisyksikköön Yksityismajituksen jatkaminen Perhehitn (Ktutumislaki 27 : Tuetun perhesijituksen mahdllisuus) Käytännössä phdinta jatkpaikasta tehdään yhdessä lapsen asiita hitavan ssiaalityöntekijän, lapsen edustajan ja ELY-keskuksen kanssa. Lapsen tiveita tulee kuulla. 7

8 Yksityismajitus Yksityismajitus vaihtehtna lapsen saapuessa maahan ja hakiessa leskelulupaa Yleensä yksityismajittaja n lapsen sukulainen Laki kansainvälistä sujelua hakevan vastaantsta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta (746/2011) 18 : Vastaanttkeskuksen jhtaja päättää Vastaanttkeskuksen ssiaalityöntekijän ja lapsen edustajan selvitykset yksityismajituksen lsuhteiden spivuudesta sekä lapsen lukseen ttavan henkilön tai henkilöiden kyvystä hulehtia lapsesta Tiet sijituksesta yksityismajittajan ssiaalitimeen Yksityismajitus vi jatkua leskeluluvan saamisen jälkeen Havaittuja epäkhtia yksityismajituksessa: Tukeen ja valvntaan liittyviä pulmia (E. Kauhanen 2017) Ei rahallista krvausta lapsen hidsta 8

9 Mitä perhehit n? Perhehit = man kdin ulkpulista hita tarvitsevan henkilön (lapsen, nuren, aikuisen tai ikääntyneen) hidn, kasvatuksen tai muun ympärivurkautisen hulenpidn järjestämistä perhehitajan tai hidettavan kdissa. Lasten ja nurten perhehitajia kutsutaan sijaisvanhemmiksi ja perhettä sijaisperheeksi. Lastensujelussa Hustaan tetun tai kiireellisesti sijitetun lapsen hidn ja kasvatuksen järjestämistä kdin ulkpulelle Edellyttää yhteistyötä lapsen bilgisten vanhempien ja muiden läheisten ihmisten sekä asiaa hitavien viranmaisten kanssa Lastensujelun perhehit sijaishulln ensisijainen hitmut alkaen 9

10 Perhehit Kahden eri sijitusmudn vertailua Lastensujelun perhehit Perhehitlaki (263/2015): Ennakkvalmennus Timeksiantspimus, krvaukset, tuki Lastensujelulaki (417/2007): Lapsi hustassa vahvempi puuttuminen Jälkihult, velvittava Selkeä sijitusprsessi vastuineen Ensisijainen sijitusmut Ktutumisen perhehit Perhehitlaki (263/2015): Ennakkvalmennus Timeksiantspimus, krvaukset, tuki Ktutumislaki (1386/2010): Lapsi vapaaehtisesti sijaisperheessä Jälkihult mahdllista, kunnan päätettävissä Sijituksen vastuut svitaan kunnassa erikseen Perhehit ei erityisasemassa. Laitshita ensisijaisesti tarjlla kaikenikäisille 10

11 Perhehit Kahden eri sijitusmudn vertailua Lastensujelun perhehit Laki lapsen hullsta ja tapaamisikeudesta (361/1983) Yhteistyö Bilgiset vanhemmat tapaamiset ja muu yhteydenpit Lapsen hustaanttaneen kunnan perhehidn ssiaalityöntekijät Muut lapsen elämässä levat taht (päivähit, kulu, harrastukset, terveydenhult) Perheen jälleen yhdistäminen (Lastensujelulaki) Lastensujelun tavitteena n mahdllistaa lapsen paluu vanhemmilleen Ktutumisen perhehit Yhteistyö Bilgiset vanhemmat yhteys sme/puhelin Edustaja Sijaisperheen ktikunnan ssiaalityöntekijät (perhehit ja maahanmuuttpalvelut) Muut lapsen elämässä levat taht (kulu, harrastukset, terveydenhult, kulttuuri- ja usknnllisen yhteisön edustajat) Perheenyhdistäminen (Ulkmaalaislaki) Perhesiteen perusteella myönnetty leskelulupa Lapsen vanhempien saaminen Sumeen harvinaista 11

12 Sijaisvanhemmuuden edellytyksiä Sijaisvanhemmat vat tavallisia perheitä, jilla n aikaa ja vimavarja hulehtia lapsesta, jka ei le heidän mansa avi- tai avpulisita; henkilöitä, jiden ma elämäntilanne n vakaa ja kunnssa hyvä terveydentila lapsettmia ja lapsiperheitä lapsen ja vanhemman välinen susiteltava ikäer enintään nin 45 vutta yhteistyökykyä ja halua tukea lapsen suhteita syntymäperheeseen lakisääteinen ennakkvalmennus sijaisperheeksi haluaville valmius lla ktna tarpeen mukaan 12

13 Sijaisvanhemmuuden valmennuksessa Ennen valmennusta ehdttmat esteet selvitetään terveydentila rikstausta ssiaalitimen lausunt Ryhmä- tai perhekhtainen valmennus phditaan sijaisvanhemmuutta harkitsevien vahvuuksia ja tarpeita sekä edellytyksiä tarjta lapselle hyvä hit, lämmin kiintymyssuhde sekä pysyvät ja turvalliset lsuhteet phditaan valmiuksia uusien tilanteiden, erilaisten kriisien ja haasteiden khtaamiseen sijaisvanhemmalle tärkeää mm. justavuus, stressinsietkyky, sensitiivisyys ja valmius ttaa vastaan ulkpulista apua 13

14 Perhehit ktuttaa! -hankkeen tavitteet 1. Rekrytinnin ja valmennuksen kehittäminen perhehitajille - Ludaan rekrytintikäytännöt ja -kanavat, niin että valmennusryhmiin löytyy riittävästi sallistuvia perheitä - Valmennusmallin luminen - Perheiden valmentaminen 14

15 Yksin maahan tulleiden lasten perhehidn valmennus Perheiden ennakktapaaminen ja ktikunnan lausunt ennen ryhmää Ryhmämutinen valmennus, jssa kahdeksan sita, yhteensä 24 h Menetelmät: lyhyitä alustuksia, artikkeleita ja muuta luettavaa perheille, elämyksellisiä harjituksia, ryhmätehtäviä, vierailevia asiantuntijita ja kkemusasiantuntijita, perheiden läheisillä mahdllisuus sallistua yhteen tapaamiseen, jssa mukana kkemusasiantuntijaperhe kertmassa perhehidsta Lisäksi kirjallisia yksilökhtaisia tehtäviä, jita käsitellään perhekhtaisilla timist- ja ktitapaamisilla Perheessä asuvat lapset ja muut henkilöt tavataan 15

16 Yksin maahan tulleiden lasten perhehidn valmennus Ryhmätapaamisten sisällöt: sijaisvanhemmuuteen liittyviä asiita yksin maahan tulleen lapsen turvapaikkaprsessi edustaja-järjestelmä ja viranmaisyhteistyö mahdllinen yhteistyö ja yhteydenpit lapsen läheisten kanssa ktutuminen ja sen tukeminen kulttuurisia ilmiöitä (kulttuuri- ja uskntsensitiivisyys) ert, menetykset, traumatisituminen. Niistä selviytyminen, rasismin khtaaminen leskeluluvan saaneiden lasten sijitusprsessi tieta lastensujelusta ja perhehitlaista Yhteinen lppukeskustelu, kirjallinen lppuraprtti perheen lsuhteista ja valmiuksista 16

17 Valmennuksesta esiin nusseita humiita Erilaisia perheitä: - erityinen kiinnstus juuri tähän khderyhmään - mnella aikaisempaa kkemusta vapaaehtistyöstä tai työstä maahanmuuttajien parissa - halu auttaa Mnikulttuuriset perheet valmennuksessa: - tavittaminen, mtivinti - ma ktutuminen - riittävä sumen kielen tait - kulttuurikysymykset - makhtaiset kkemukset 17

18 Perhehit ktuttaa! -hankkeen tavitteet 2. Lapsen turvallinen siirtyminen perheeseen - Sijitusmallin luminen - Ludaan viranmais- ja järjestöyhteistyön malli - Tutetaan käsikirja lasten sijituksiin - Lasten sijittaminen perheisiin ja kirjallinen palaute sijitetuilta lapsilta 18

19 Hankkeen aikana nusseita humiita Sijitusprsessi: Kenen tehtävänä ttaa puheeksi? Minkä ikäisiä sijitetaan? Nuruusikäisille kehitystehtävän vastaista? Missä vaiheessa turvapaikkaprsessia? Ryhmäktivaiheessa j esille? Ssiaalityö sijaisvanhempien kunnassa? Mtiivit perheryhmäkdissa pysymiselle? Miten perhehit ymmärretään (ryhmä-/ perheryhmäkdit)? Miten se knkretisidaan lapselle? Muutkset vaikeita näille lapsille; kulun, ystäväpiirin, aikuisten vaihtuminen. Is muuts pelttaa ja n vaikea lähteä muutkseen. 19

20 Perhehit ktuttaa! -hankkeen tavitteet 3. Laadukas ja riittävä perhehidn tuki - Tuen mallintaminen perhehitajille ja lapsille - Lapsien ja perheiden tapaamiset sekä vertaisryhmätapaamiset - Yksityismajittajien kartitus ja kulutus 20

21 KIITOS!