Kauppakamarin ja HERA:n esiselvitys HERIEC-palvelun käynnistämismahdllisuuksista 20.1. 30.9.2013 Helsinki Regin Immigrant Emplyment Cuncil 7.10.2013 Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamari
2 TIIVISTELMÄ Kauppakamarin ja HERA:n (Helsinki Educatin and Research Area) tavitteena n etsiä ratkaisuja, jilla yritykset ja työnantajat pystyvät nykyistä paremmin löytämään ja työllistämään kulutettuja kansainvälisiä saajia. Tehkkaita tunnistettuja keinja vat mentrinti, täsmärekrytintipalvelut, sumen kielen ppimisen integrinti työelämään, infrmaatin jalstaminen ja jakaminen työnantajille ja sekä työnantajien valmentaminen mnikulttuurisuuden hyödyntämiseen. Tässä esiselvityksessä tutkitaan mahdllisuuksia perustaa metrplialueelle yrityksiin ja työnantajiin keskittyvä julkisen ja yksityisen sektrin yhteistyöhön perustuva palvelu (työnimi HERIEC), jnka kautta edistetään kulutettujen ulkmaalaistaustaisten saajien työllistymistä avimille työmarkkinille kulutustaan vastaaviin tehtäviin. Esiselvityksen keskeisiä tietlähteitä vat krkeakulujen ja kauppakamarin mien kkemusten lisäksi sidsryhmien haastattelut, hankkeen työryhmät ja ihmiset (prjektiryhmä, yritysviisaat ja jedit) sekä kansainvälisistä esimerkeistä erityisesti Trnt Regin Immigrant Emplyment Cuncil (TRIEC) ja Internatinal Huse Cpenhagen (IHC). Lisäksi esiselvityksessä tehtiin kirjallisuus- ja lähdeaineistkatsaus työperäiseen maahanmuuttn ja ulkmaalaistaustaisten työllistymiseen liittyvistä hankkeista, plitiikkalinjauksista, strategiapapereista ja tutkimuksista. Esiselvityksen jhtpäätöksinä vidaan tdeta, että metrplialueella ja kk Sumessa työperäisen maahanmuutn ja j täällä levien kulutettujen ulkmaalaistaustaisten työllistymiseen liittyviin haasteisiin ja tavitteisiin ei helpsti vida nykyisillä palveluprsesseilla vastata. Lähes kaikki sidsryhmät näkevät, että julkisen sektrin pikkihallinnllista yhteistyötä tulee parantaa sekä saada lisää ja nykyistä järjestelmällisemmin tieta yritysten ja työnantajien tarpeista sekä tiivistää julkisen sektrin, yksityisen palveluntarjnnan ja klmannen sektrin yhteistyötä. Yhtä vahvaa n näkemys, että haasteet ja ratkaisuvalikima vat hyvin tunnistettuja, mutta metrplialueelta puuttuu neutraali, vakinaiselta phjalta timiva, julkisen, yksityisen ja klmannen sektrin yhdistävä, timeenpaneva tah, jnka kautta saadaan lemassa levat palvelut ja resurssit tehkkaaseen käyttöön ja kehitykseen. Siksi tarvitaan uusia timintatapja ja yhteistyöverkstja, jtka keskittyvät työperäisen maahanmuutn ja ulkmaalaisten npeutetun työllistymisen kysymyksiin. Esiselvitys ehdttaa erityisesti yrityksiin ja työnantajiin painttuvan HERIEC-palvelun perustamista ja siihen tähtäävää kehityshanketta. HERIEC-kehityshankkeessa tehtävinä lisivat 1) yritys- ja työnantajatarpeiden selvittäminen ja svittaminen sidsryhmien käyttöön, 2) viranmaisten pikkihallinnllisen yhteistyön fasilitinti, 3) yksityisen sektrin palveluntarjnnan kumppanuudet ja yhteistyö, 4) tulsten ja timien mnistaminen ja levittäminen sveltuvin sin kansalliselle taslle ja 5) phjan luminen HERIEC-palvelun vakinaistamiselle. Timintja lisivat mm. Helsinki Regin Welcme Weeks -tapahtumakknaisuuden krdininti ja kehittäminen, mentrinti- ja työharjitteluhjelmien knseptinti ja käynnistys, työelämälähtöisen kielikulutuksen edistäminen, PR ja mielipidevaikuttaminen ja rekrytinti- ja matchingpalveluiden kehittäminen.
3 Sisältö TIIVISTELMÄ... 2 1 Jhdant... 5 1.1 Tilasttieta maahanmuutsta... 5 1.2 Ulkmaalaistaustaisten työllistyminen... 6 1.3 Esiselvityksen tavitteet... 7 2 Pliittisia linjauksia ja tietlähteitä... 8 2.1 Strategisia ja pliittisia linjanvetja... 8 2.1.1 Valtineuvstn periaatepäätös valtin ktuttamishjelmasta vusille 2012 2015... 8 2.1.2 Maahanmuuttajien työllistymisen aiespimus 2013 2015... 8 2.1.3 Metrplialueen ja valtin kasvuspimus... 9 2.1.4 Uusimaa-hjelma... 9 2.2 Hyviä käytänteitä, tietlähteitä ja innittajia... 9 2.2.1 TalentMatch... 9 2.2.2 Virka-Infn asiakaspalvelun kkemuksia... 10 2.2.3 ONE Baltic Sea Regin kielimuurin yli -hanke... 11 2.2.4 HERA Mentring Prgramme 2012 2013... 11 2.2.5 Expat-hanke 2012 2013... 12 2.3 Kansainvälisiä esimerkkejä ja kkemuksia... 12 2.3.1 Kanada: Trnt Regin Immigrant Emplyment Cuncil... 12 2.3.2 Tanska: Internatinal Huse Cpenhagen... 13 2.3.3 Nrja: Service Centre fr Freign Wrkers ja Internatinal Netwrk f Nrway (INN)... 13 3 HERIEC-palvelumallin phjustusta... 14 3.1 Esiselvityksen ensimmäisen vaiheen evästyksiä... 15 3.2 Linjaukset esiselvityksen tisen vaiheen valmisteluun... 15 3.3 Taustavalmistelua aktiivisten sidsryhmien kanssa... 17 3.3.1 Helsingin kaupunki... 17 3.3.2 Uudenmaan liitt... 17 3.3.3 Uudenmaan ELY-keskus... 17 3.3.4 Uudenmaan TE-timist... 18 3.3.5 SEFE ja TEK... 18 4 Ehdtus HERIEC-palveluknseptin jalstamiseksi... 18
4 4.1 Tarve n tiedstettu... 18 4.2 Ehdtus HERIEC-kehittämishankkeeksi... 19 4.2.1 HERIEC-kehityshankkeen fkusinti ja khderyhmät... 20 4.2.2 HERIEC-kehityshankkeen tehtävät... 21 4.2.3 HERIEC-kehityshankkeen henkilöresurssit... 21 4.2.4 HERIEC-kehittämishankkeen sijituspaikka... 21 4.2.5 Riskit... 21 LIITTEET (s. 23 42) Liite 1. HERIEC-vaikuttamissuunnitelma Liite 2. General plan fr stakehlders interviews and hearings Liite 3. Talent Retentin Summit 4.6.2013 / Ohjelma/ Prgramme Liite 4. Esiselvityksen työryhmät ja ihmiset: prjektitiimi, prjektiryhmä, yritysviisaat ja jedit Liite 5: Reprt summary n highly skilled immigratin (Nrway, Denmark, Sweden, Kanada) Liite 6. HERIEC-palvelun beta-versi, jta käytettiin hyväksi ajatuksen esittelemisessä eri sidsryhmille ja haastattelujen yhtenä apuvälineenä.
Osuus kk väestöstä, % 5 1 Jhdant Taluden kasvun kannalta Sumen ja metrplialueen keskeisiä nnistumisen edellytyksiä vat työviman riittävyys ja maahanmuutt. Metrplialueella työpaikkjen määrän n arviitu kasvavan nin 200 000 työpaikalla vuteen 2030 mennessä, jllin seudulla lisi yli 900 000 työpaikkaa. Työviman turvaaminen n haastavaa, kun samanaikaisesti kantaväestön pistuminen eläkkeelle n suurempaa kuin uusien ikälukkien siirtyminen työvimaksi. Siten maahanmuuttajien merkitys krstuu humattavasti. 1.1 Tilasttieta maahanmuutsta Tilastkeskuksen arvin mukaan Sumessa asuu vunna 2020 ulkmaalaisia nin 330 000, jista yli pulet sijittuu metrplialueelle. Määrä kasvaa nin 15 000 henkilöllä vusittain. Ennusteen mukaan Helsingissä, Espssa ja Vantaalla vieraskielisten suus väestöstä kasvaa kussakin kaupungissa vuteen 2030 mennessä kaksinkertaiseksi eli yli 20 prsenttiin asukasmäärästä. Myös kehyskunnissa vieraskielisten suus tulee kasvamaan (Metrpli meille kaikille -raprtti 28.2.2013). 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 Helsinki Esp Vantaa Kehysalue 0,0 2000200520102015202020252030 Kuvit 1 ja 2. Helsingin seudun työikäisen väestön ennuste vieraskielisyyden mukaan 2013 2030 (lähde: Helsingin kaupungin tietkeskus 2013) 1 000 000 Helsingin seutu 800 000 600 000 400 000 Vieraskieliset Kantaväestö 200 000 0 2000 2010 2020 2030
6 Tärkeä ja kasvava ryhmä saamisen ja työviman tarjnnan näkökulmasta vat sumalaisissa ylipistissa ja ammattikrkeakuluissa piskelevat tutkint-piskelijat, jita vusittain valmistuu nin 2 000. Määrän dtetaan lisääntyvän, sillä petus- ja kulttuuriministeriön kansainvälistymisstrategian mukaan Sumessa piskelee vunna 2015 nin 20 000 ulkmaalaista tutkint-piskelijaa ja tutkijakuluissa ulkmaalaisten suus n 20 %. 1.2 Ulkmaalaistaustaisten työllistyminen Vunna 2011 kaikista työhankijista li ulkmaalaisia 8 %, pääkaupunkiseudulla vastaava luku n nin viidennes. Nyrkkisääntö n että ulkmaalaistaustaisten työttömyys n nin klminkertainen kantaväestöön verrattuna. Krkeakulutuksen saaneita ulkmaisia työnhakijita n kk maassa 7 240, jista Uudellamaalla nin 3 400 (kuvi 3). Kuvi 3: Ulkmaiset työnhakijat ikäryhmittäin ja kulutustasn mukaan. Vunna 2009 peräti kaksi klmassaa ulkmaisista krkeakulupiskelijista jäi valmistumisensa jälkeen Sumeen. Pulet ulkmaalaisista piskelijista li vuden kuluessa valmistumisestaan työllistynyt Sumeen, vastaava luku sumalaisten piskelijiden khdalla li 86 % (CIMO 2013). Luvuista hulimatta tdellisuus n hunmpi, sillä ulkmaalaisten ensimmäisen työpaikan bruttpalkka n pulella vähemmän kuin 2 000 eura ja seuraavassakin työpaikassa näin n vielä klmassalla valmistuneista (VALOA-selvityksiä 2012). Tässä tapauksessa sekä yhteiskunnan tekemä kulutusinvestinti että yksilön hankkima saaminen ei le läheskään parhaassa mahdllisessa käytössä sumalaisissa yrityksissä ja työelämässä.
7 1.3 Esiselvityksen tavitteet Helsinki Educatin and Research Area (HERA 1 ) ja Helsingin seudun kauppakamarin 2 (yhteistyöspimus 20.1. 30.9.2013) tavitteena n löytää palveluja ja keinja, jilla yritykset ja työnantajat pystyvät nykyistä paremmin löytämään ja työllistämään kulutettuja kansainvälisiä saajia. Esiselvityksen taustataht ymmärtävät sen, että mnet työllistyvyyteen liittyvät palvelut ja timet eivät rajitu kskemaan vain yhtä yksittäistä ryhmää. Oletuksena kuitenkin n, että keskittymällä erilaisten maahanmuuttajaryhmien tarpeisiin räätälöidysti tässä tapauksessa kulutetut kv-saajat vidaan työllistymisen tehstamiseen tähtääviä palveluja kehittää ja tulksia mitata nykyisiä palvelukäytäntöjä paremmin. Esiselvitystyön esimerkkinä n Kanadassa Trntssa tteutettu palvelumalli (Trnt Regin Immigrant Emplyment Cuncil), jssa eri taht kkava päivänvarj-rganisaati edistää krkeasti kulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä ja työelämään integritumista, kehittää ja krdini yritys- ja työnantajapalveluja sekä sallistuu työperäistä maahanmuutta kskevaan plitiikkakeskusteluun. Esiselvityksessä palvelusta käytetään työnimeä Helsinki Regin Immigrant Emplyment Cuncil (HERIEC). Kansainvälisten saajien työllistymisastetta parantavia keinja n löydetty ja kehitetty esimerkiksi HERAkrkeakulujen VALOA-hankkeessa ja susituksia timiksi esitetty kauppakamarin julkaisemissa teeseissä (2011). Tehkkaita timia ja palveluita vat työnantajille suunnatut mentrintihjelmat, työnantajille ja kansainvälisille saajille räätälöidyt täsmärekrytintipalvelut, sumen kielen ppimisen integrinti työelämään ja petustarjnnan kehittäminen työpaikille, infrmaatin jalstaminen ja jakaminen työnantajille lemassa levista palveluista ja siihen liittyvä palveluhjaus sekä työnantajien valmentaminen ja auttaminen mnikulttuurisuuden hyödyntämisessä. Tässä esiselvityksessä testataan edellä mainittujen keinjen vaikuttavuutta ja tivttavuutta keskeisillä palveluntuttajaryhmillä sekä käyttäjillä, työnantajilla ja ulkmaalaisilla saajilla. Keskeisenä edellytyksenä työllistymistä ja yritysten sallistumista edistäville timille n tarve löytää nykyistä parempia tapja tehdä seudullista, pikkihallinnllista ja mnenkeskistä julkisen ja yksityisen sektrin yhteistyöstä. Elinkeinelämän näkökulmasta metrplialue hyötyisi neutraalista, yhden luukun yhteistyöfrumista, jnka kautta visivat khdata ja tehdä justavaa yhteistyötä paikallis-, alue- ja valtitasn viranmaiset, kulutuksen järjestäjät, krkeakulut, yksityissektrin palveluntuttajat ja erilaiset taht, jtka tuttavat palveluja työnantajille ja kulutettujen maahanmuuttajien työllistymiseksi. HERIEC-palvelun khderyhmiksi määriteltiin työnantajat ja yritykset, jilla n tarve rekrytida krkeasti kulutettuja ulkmaalaisia (highly skilled immigrants wh have a pst-secndary degree r similar). Tavitteena n khderyhmän työllistyminen avimille työmarkkinille saamista vastaaviin tehtäviin, ja että työnantajat löytävät, rekrytivat ja integrivat uusia työntekijöitä nykyistä helpmmin. Oletuksena li, että Trntn mallin phjalta n mahdllista rakentaa sumalaiseen timintaympäristöön sveltuva palvelumalli. 1 HERA n laajennetun metrplialueen ylipistjen (7) ja ammattikrkeakulujen (8) knsrti, jka n perustettu kehittämään krkeakulujen kansainvälistä timintaa ja kansainvälisille piskelijille ja henkilökunnalle suunnattuja palveluja. HERA knsrtin timinta jatkuu vuden 2013 lppuun. 2 Helsingin seudun kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta nin 6 500 palveluja, kauppaa ja tellisuutta edustavaa yritystä. Aluerganisaati kstuu Espn ja Vantaan timistista sekä Keski-Uudenmaan, Luteis-Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan kauppakamariyksiköistä. Kauppakamarin tehtävänä n Helsingin seudun kasvun turvaaminen sekä alueen kuntien, julkisen sektrin ja elinkeinelämän yhteistyön kehittäminen.
8 Esiselvityksen tavitteena li selvittää: 1) Onk HERIEC päivänvarj-rganisaatin/-palvelun perustamiselle edellytyksiä? Sidsryhmähaastattelujen, yritysviisaiden, prjektiryhmän ja 4.6.2013 pidetyn Talent Retentin Summitin tulsten ja kansainvälisten vertailujen perusteella HERA ja kauppakamari päätyivät jhtpäätökseen, että n lemassa tarve, tahttila ja edellytyksiä HERIEC-palvelun perustamiselle metrplialueella. 2) Mitkä vat mahdllisen palvelumallin tteuttamisvaihtehdt? Esiselvityksen tisessa vaiheessa keskityttiin täsmentämään HERIEC-palvelun mahdllisia timintja, selvittämään alueen keskeisten julkisten timijiden valmiuksia jatkkehittelyyn sekä kartittamaan mahdllisia yksityisen sektrin palvelun tuttajien mahdllisuuksia lla mukana HERIEC-palvelussa. 2 Pliittisia linjauksia ja tietlähteitä Esiselvityksen ensimmäisen vaiheen keskeiset tiednhankintakanavat livat työryhmät (prjektiryhmä, yritysviisaat, prjektitiimi), syventyminen j tehtyihin selvityksiin, susituksiin ja plitiikkahankkeisiin, jilla ratkaistaan ulkmaalaistaustaisten tekijöiden työllistymiseen liittyviä haasteita ja perehtyminen Trntn Regin Immigrant Emplyment Cuncilin timintaan. Näiden tausta-aineistjen ja lähteiden phjalta prjektitiimi kehitti HERIEC-palvelusta beta-versin (liite 5), jta käytettiin hyväksi ajatuksen esittelemisessä eri sidsryhmille ja haastattelujen yhtenä apuvälineenä. 2.1 Strategisia ja pliittisia linjanvetja 2.1.1 Valtineuvstn periaatepäätös valtin ktuttamishjelmasta vusille 2012 2015 Ohjelman (TEM-julkaisuja 32/2012) yksi painpiste n maahanmuuttajien työllistyminen. Työllistymistä edistetään muun muassa työhallinnn palveluita ja ktuttamiskulutusta, sumen ja rutsin kielen petusta kehittämällä. Ohjelmassa tdetaan, että sen tteuttaminen edellyttää vahvaa ja krdinitua alueja paikallistaslle suunnattua pikkihallinnllista ktuttamisen infrmaati-hjausta. Ohjauksen järjestämiseksi ludaan eri viranmaisten, lemassa leviin rakenteisiin ja verkstyhteistyöhön perustava saamiskeskusmalli (TEM asettaa pikkihallinnllisen kehittämishankkeen). Periaatepäätös sisältää 63 timenpidettä, jista HERIEC-esiselvityksen tavitteita tukevat erityisesti timenpiteet 51 (maahanmuuttajien saamisen tehkas tunnistaminen ja tunnustaminen; yhteishankintakulutuksen hyödyntäminen), 52 (rekrytinti ja asenneilmast; mnimutisuus työpaikilla), 53 (alkuvaiheen hjaus vs. reitti työelämään), 54 (Metrpliplitiikkahjelman aiespimus), 58 (työssä levien, piskelijiden kielikulutus) ja 59 60 (krkeakulujen kv-piskelijiden kielikulutus, työelämään integrivat harjittelukäytännöt, saamisen tunnustaminen). 2.1.2 Maahanmuuttajien työllistymisen aiespimus 2013 2015 Hallitushjelmaan perustuva valtin (TEM, OKM), pääkaupunkiseudun kaupunkien, pääkaupunkiseudun yrittäjäjärjestöjen, sekä Helsingin seudun kauppakamarin välinen spimus maahanmuuttajien ktutumisen ja työllistymisen tehstamiseksi vusiksi 2013 2015 n jatka vusien 2010 2012 vastaavalle menettelylle. Erityisenä tavitteena n kehittää palveluja, jilla maahanmuuttajat pääsevät npeasti
9 ktutumiskulutukseen, työkkeiluun tai muuhun työvimapliittiseen palveluun, löytävät paikan avimilta työmarkkinilta tai ryhtyvät yrittäjiksi. Spimuksen liitteessä (14.4.2013) vudelle 2013 n kirjattu seuraavia timenpidekknaisuuksia: 1) Uudenmaan työ- ja elinkeintimistn ja kuntien välisen yhteistyön kehittäminen, 2) työelämäyhteyksien tehstaminen ja maahanmuuttajayrittäjyyden tukeminen yhteistyössä pääkaupunkiseudun yrittäjäjärjestöjen, Helsingin seudun kauppakamarin sekä seudullisten yrityspalveluiden kanssa sekä 3) ulkmailla suritettujen tutkintjen ja pätevyyksien tunnustamisen ja hankitun saamisen tunnistamisen kehittäminen. Timenpiteissä n mukana myös HERIEC-esiselvitys ja TalentMatch-knseptin levittäminen. 2.1.3 Metrplialueen ja valtin kasvuspimus Kaupungit ja valti neuvttelevat syksyn 2013 aikana kasvuspimuksesta, jssa svitaan timia ja painpisteitä alueen kehittämiseksi. Spimuslunnksessa n khta (syyskuu 2013) yritys-, krkeakulu- ja julkissektrin yhteistyön vahvistamiseksi ja maahanmuuttajataustaisen työviman asettautumisen ja työllistymisen edistämiseksi. Lueteltuja timenpiteitä vat muun muassa 1) HERIEC Helsinki Regin Immigrant Emplyment Cuncil - palvelun/verkstn perustaminen, millä edistetään kansainvälisten saajien verkstitumista ja työelämään integritumista työharjittelu- ja mentrintihjelmien krdininnilla, 2) tuetaan kansainvälisten saajien työllistymistä kulutustaan vastaaviin tehtäviin kehittämällä tutkintjen tunnistamista, tunnustamista ja täydentämistä sekä 3) työnantajien tarpeita vastaavaa kielikulutusta ja palvelujen saatavuutta parantamalla. Lisäksi 4) selvitetään mahdllisuudet perustaa pääkaupunkiseudulle Expat Huse, jsta saisi kaiken ulkmaalaistaustaisten henkilöiden asettautumiseen ja työllistämiseen liittyvän neuvnnan ja hjauksen sekä tukea rekrytintiin ja työyhteisöön integrintiin 2.1.4 Uusimaa-hjelma Uusimaa-hjelmassa esitetään Uudenmaan strategisen kehittämisen tahttila, tavitteet ja timenpiteet. Valmistelua jhtaa Uudenmaan liitt yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Sillin yhdestä asiakirjasta löytyvät maakunnan visi, tavitteet ja strategia vuteen 2040. Uusimaa-hjelma valmistuu vuden 2013 lppuun mennessä. Ohjelmassa n maahanmuutta ja ktuttamista kskevissa timenpide-ehdtuksissa (lunns 16.9.2013) esitetty mm. seuraavia timia: 1) parannetaan edellytyksiä kansainvälisten saajien rekrytintiin ja integritiin yhteiskuntaan, 2) perustetaan metrplialueen hukuttelevuutta ja kilpailukykyä lisäävä seudullisen työperäisen maahanmuutn neuvnta- ja hjauspiste, 3) vahvistetaan maassa j piskelevien ja asuvien maahanmuuttajien yhteyksiä työelämään ja 4) lisätään työelämässä tarvittavan kielikulutuksen tarjntaa alakhtaisesti khdennettuna 2.2 Hyviä käytänteitä, tietlähteitä ja innittajia 2.2.1 TalentMatch TalentMatch n nt-fr-prfit -periaatteella timiva rekrytintiknsepti, jssa saatetaan ulkmailta Sumeen piskelun, työn tai perheen takia muuttaneiden henkilöiden saamisprfiilit yhteen yritysten saamistarpeiden kanssa. Osaajat ja yritykset khtaavat tisensa sekä www.talentmatch.fi:ssä timivassa palvelussa että vähintään kvartaaleittain järjestettävissä rekrytinti ja matchmaking-tapahtumissa. Tapahtumien yhteydessä vapaamutisen verkstitumisen lisäksi yritykset ja saajat vivat pitää lyhyitä hissipuheita sekä etukäteen spia 15 minuutin henkilökhtaisia tapaamisia. Lisäksi TalentMatchin kautta
10 tisensa löytäneet yritys ja saaja vivat yhdessä tai erikseen hakea stipendiä, jlla tuetaan vähintään 3 kk kestävää harjittelujaksa krkeintaan 5 000 eurlla. Palvelu lanseerattiin Otaniemi Marketingin ja Technpliksen timesta vuden 2012 alussa ja tällä hetkellä www.talentmatch.fi-palvelussa n 1 700 saajan sekä 100 yrityksen prfiilit. Kahdeksassa järjestetyssä tapahtumassa n llut yhteensä 1 114 sallistujaa, mukaan lukien 84 yrityksen edustajat. Tapahtumien yleisarvsana n llut 4/5 ja niiden yhteydessä n järjestetty yhteensä 250 etukäteen svittua yritys-saajatapaamista. Tapahtumien aikana n slmittu yhteensä 479 uutta kntaktia ja svittu 313 jatkkeskustelua. Tähän mennessä n verifiitu yhteensä 17 syntynyttä spimusta (työspimus, FEC-kulutusspimus, alihankintaspimus, työkkeiluspimus). 2.2.2 Virka-Infn asiakaspalvelun kkemuksia Prjektiryhmän jäsen Riitta Lampelt teki yhdessä Virka-Infn palveluneuvjien kanssa analyysin ulkmaalaisten asiakkaiden yleisneuvntatarpeista. Seuraavassa n tteita yhteenvedsta. Vunna 2012 Virka-infn palveluneuvjilla li runsaat 4 000 ulkmaalaistaustaista asiakasta. Asiakasmäärä kasvi vunna 2012 runsaat 30 prsenttia edelliseen vuteen verrattuna. Hyvin kulutettujen asiakkaiden määrä n lisääntynyt asiakkaiden keskuudessa sen jälkeen, kun neuvntatyö siirtyi Itäkeskuksesta Helsingin kaupungintallle. Tulijista suurin sa n työikäisiä, 25 44 -vutiaita. Asiakkaista yli 30 prsenttia li töissä ja yrittäjiä li seitsemän prsenttia. Hyvin kulutettuja asiakkaita tulee mm. Venäjältä ja eri Baltian maista. Viime vunna EU-kansalaisten määrä n kasvanut. Asiakkaiden lähtömaakirj n laaja. Venäjä n yleisin neuvntakieli, sumi, englanti ja arabia tulevat tasaväkisinä perässä. Nuseva neuvntakieli n kiina. Virka-Infssa asiakkaat kysyvät eniten leskeluluvista (ensimmäinen lupa tai jatklupa). EU-kansalaisten lisääntyessä asiakkaat hjataan rekisteröitymään pliisille ja maistraattiin. Tinen kknaisuus n työelämään liittyvät kysymykset, esimerkiksi mitkä asiat kuuluu kirjata työspimukseen. Asiakkaita hjataan paljn työsujelupiiriin. Yrityksen perustamista harkitsevat tulijat hjataan uusyrityskeskukseen. Klmas kknaisuus kysymyksiä n perheeseen liittyvät, perheenjäsenen tarvitsemat leskeluluvat, perheen palvelut (lasten päivähit, kulut ja terveyspalvelut). Kallis asuminen tuttaa mnelle tulijalle myös ngelmia. Kuvi 4. Virka-Infn asiakkaiden kulutustausta.
11 Virka-infssa neuvjat myös avaavat viranmaisten päätöksiä tulijalle. Spivan sumenkielen kurssin löytäminen asiakkaalle n helpttunut www.finnishcurses.fi palvelun myötä. Neuvjien mukaan henkilökhtaisella mentrinnilla n tarvetta. Lisäksi tietiskut sumalaisesta yhteiskunnasta tai rientitumiskurssit visivat lla tarpeellisia hyvin järjestettyinä ikeassa ympäristössä. 2.2.3 ONE Baltic Sea Regin kielimuurin yli -hanke Kansainvälisten piskelijiden työllistymiseen Sumeen vaikuttaa vahvasti valmiudet puhua ja ppia sumen tai rutsin kieltä pintjen aikana ja työelämässä. Vaikka Sumesta ja kansainvälisistä yrityksistä löytyy työpaikkja, jissa menestyy ulkmaisilla kielillä, vat nämä työmahdllisuudet tistaiseksi harvassa suhteessa työmarkkinille hakeutuvien kansainvälisten talenttien määrään. Kauppakamarin kautta yrityksille suunnattiin kysely, jssa selvitettiin työnantajien näkemyksiä ulkmaalaistaustaisten kielitaidsta ja niihin liittyvistä palvelutarpeista. Selvityksen mukaan asiantuntijatyöhön palkattavilta työnantajista 63 % edellyttää B2-tasista tai parempaa sumen kielen taita rekrytintihetkellä (kuvi 5) ja vuden kuluttua rekrytinnista 73 % dttaa vastaavaa tasa (Kmppa, Lahtinen & Hietanen 4/2013). B2-tas vastaa sujuvaa puhekieltä. N 100 50 0 Asiantuntijiden kielitaittas rekrytintivaiheessa/yritysten näkemykset 12 11 31 60 22 A1 A2 B1 B2 C1 C2 Kuvi 5. Yritysten ja työnantajien dttama kielitaittas asiantuntijarekrytinnissa. 9 Kaikki vastaajat (N = 145) Hankkeen asiantuntijaryhmässä ja työpajissa tutetuissa susituksissa n ehdtuksia pintjen ja tutkintjen kehittämisestä, työantajien tukemisesta sekä yhteistyön ja krdininnin parantamisesta. 2.2.4 HERA Mentring Prgramme 2012 2013 HERA-mentrintihjelman tavitteena li helpttaa kansainvälisten piskelijiden työllistymistä lumalla verkstja ja hjausta, lisätä työnantajien tietisuutta sekä kehittää mentrinnin menetelmiä. Ohjelmaan sallistui 28 piskelijaa ja 28 työnantajaa, jista 27 aktri-mentriparia suritti hjelman. Päinvastin kuin yleensä, yritysmentreita li tarjlla enemmän kuin hjelmaan li mahdllista ttaa. Tulksia: muutama aktri työllistyi hjelman aikana, yksi perusti man yrityksen, yksi sai gradupaikan yrityksestä, mutta kaiken kaikkiaan aktrit saivat arvkasta tukea mm. työpaikkahaastatteluihin, CV:n tekemiseen ja sumalaisen työelämäkulttuurin tuntemukseen. Mentrit raprtivat, että he ppivat ymmärtämään nurten akateemisten työhakuhaasteita sekä yllättyivät kuinka paljn aktreilla li saamista, jlla vi lla käyttöä työpaikilla ja työelämässä. Kysymykseen lisivatk mentrit valmiit lemaan uudelleen käytettävissä, vastaus li 4,7/5. Aktrit antivat hjelmasta arvsanan 4,5/5.
12 Tulkset vahvistavat sen, että hyvin hjattu mentrinti n tehkas väline myös sumalaisessa työkulttuurissa krkeakulujen ja työnantajien vurpuhelun lisäämiseen, piskelijiden työelämävalmiuksien parantamiseen ja verkstjen rakentamiseen, jilla vaikutetaan kulutetun työviman sijittumiseen avimille työmarkkinille. Samankaltaisia tulksia n saavutettu mm. WrkPlace Pirkanmaan - hankkeessa ja Kanadassa TRIEC:n Mentring Partnership -hjelmassa. 2.2.5 Expat-hanke 2012 2013 Expat-prjektin tarkituksena n luda innvatiivisia palveluverkstja (asettautumispalvelut ja sujuva lähtö ktimaasta), jtta kansainvälisten saajien, paikallisten asukkaiden sekä julkisten ja yksityisten palveluntarjajien vurvaikutusta vitaisiin parantaa. Uudenmaan liitn hallinnimassa hankkeessa n mukana kymmenen kumppania Sumesta, Rutsista, Latviasta ja Virsta. Hankkeen päätapahtumassa, Talent Available syyskuussa 2013, sai myös HERIEC-valmistelu puheenvurn. Tapahtuman keskusteluissa ja Expat-hankkeen susituksissa tuli esiin, että sekä työnantajalähtöisellä että ne-stp-shp-viranmaispalvelulla (Liaisn Office) n tarvetta ja kannatusta paitsi metrplialueella niin myös muualla Sumessa kuten Tampereella (Talent Tampere) ja Turussa. (www.expatprject.inf) 2.3 Kansainvälisiä esimerkkejä ja kkemuksia Kansainväistä vertailuphjaa laajennettiin Trnt Regin Immigrant Emplyment Cuncilin (TRIEC) lisäksi tutustumalla vastaperustettuun Kööpenhaminan Internatinal Huse Cpenhagen (IHC) -knseptiin ja Nrjan Internatinal Netwrk f Nrway (INN) -palveluun. 2.3.1 Kanada: Trnt Regin Immigrant Emplyment Cuncil TRIEC n kansainvälisesti usein referitu best practice -esimerkki; sumalaisille se tuli laajempaan tietisuuteen VALOA-hankkeen ansista. Kanadassa malli n Trntn lisäksi tettu käyttöön useilla muilla alueilla. TRIEC:n jhtaja Margaret Eatn esiintyi Talent Retentin Summitissa ja knsulti myös HERIECesiselvityksen tekijöitä. Alla kuvausta TRIEC:n timinnasta. TRIEC (Trnt Reginal Immigrant Emplyment Cuncil) n työnantajien, viranmaisten ja klmannen sektrin yhteistyöfrumi, jnka visina n kulutettujen maahanmuuttajien saaminen seudulle ja sijittuminen avimille työmarkkinille. TRIEC n perustettu vunna 2003 pääsin yksityisen Maytreesäätiön rahituksella. Nykyisin TRIEC:n palveluksessa n 23 henkilöä, ja rahitus perustuu pääsin julkisiin varihin. Vutuinen budjetti n nin 2,2 milj. eura. TRIEC:n timinnan painpisteenä vat yritykset ja työnantajat, jiden timintaa TRIEC kehittää tumalla yhteen keskeiset työperäiseen maahanmuuttn ja ktuttamiseen vaikuttavat sidsryhmät (Cuncil), lumalla palveluita ja timintja, jilla yritykset ja työnantajat nnistuvat entistä paremmin löytämään ulkmaiset saajat ja integrimaan heidät saksi työyhteisöä. TRIEC:n päätiminnt n rganisitu 1) mentrinti-hjelmaan, 2) ulkmaisten saajien PIN-verkstn (Prfessinal Immigrant Netwrks) ja 3) ppimisprtaaliin työnantajille (TRIEC Learning Campus). Näiden lisäksi TRIEC situttaa ja pastaa työnantajia mnikulttuurisuuden khtaamiseen ja hyödyntämisen, tarjaa rekrytintikanavan, tekee mielipidevaikuttamista ja PR-työtä sekä tietysti n lunnllinen timinta-alusta viranmaisten pysyvälle ja tistuvalle yhteistyölle (Intergvernmental Relatins Cmmittee). www.triec.ca
13 2.3.2 Tanska: Internatinal Huse Cpenhagen IHC n julkis-yksityinen palvelu ja verkst, jka timii fyysisesti samissa tilissa keskellä Kööpenhaminaa. IHC:n tarkituksena n helpttaa kansainvälisten saajien ja yritysten asettautumista Kööpenhaminaan ja Tanskaan sana valtineuvstn hyväksymää ja timeenpanemaa strategiaa. Yli kymmenen eri tahn etupäässä julkisten viranmaisten tuttamia palveluita, mutta yksityistä palveluntarjntaa vat lupa- ja byrkratiiden hitaminen ne-stp-shp -periaatteella, työnhaku, verkstituminen eri mudissa sekä yleinen auttaminen Kööpenhaminaan asettautumisessa. Päävastuulliset taln perustamisessa livat Kööpenhaminan kaupunki ja Kööpenhaminan ylipist. IHC:n timintaa hjaa neuvttelukunta, jssa mukana n perustajat, yksityisen sektrin timijita ja muita khderyhmälle tärkeitä kumppaneita. Talssa timii myös kansainvälisten tutkijiden htelli. http://subsite.kk.dk/sitecre/cntent/subsites/internatinalhusecpenhagen/subsitefrntpage.aspx Tanskassa n laajasti selvitetty maahanmuuttajien ktutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tulkset eivät yllätä, mutta ne n hyvä tässä kerrata: 1) kieli- ja kulttuuritaitjen ppimisella n selvä psitiivinen krrelaati npeaan ktutumiseen, 2) byrkratia- ja lupa-asiiden juheva sujuminen lisää hukuttelevuutta ja vahvistaa maa-brändia (90 % maahanmuuttajista pitää tätä hyvin tärkeänä), 3) maahanmuuttajat, jtka tulevat piskelemaan Tanskaan, asuvat maassa tdennäköisesti pitempään kuin ne, jtka tulevat maahan töihin, 4) Tanskassa maahanmuuttajat dttavat, että he saisivat apua kielipetuksen järjestelyihin työnantajansa kautta, 79 % pitää tärkeänä, että työn yhteydessä visi piskella kieltä. (The Expat Study 2010) 2.3.3 Nrja: Service Centre fr Freign Wrkers ja Internatinal Netwrk f Nrway (INN) Oslssa timii ne-stp-shp -periaatteella Service Centre fr Freign Wrkers -palvelukeskus, jssa työsujeluviranmainen, pliisi, vervirast ja maahanmuuttvirast tarjavat yhdessä palveluja maahanmuuttajille. Palvelukeskus n perustettu vunna 2007. Palvelu n suunnattu työntekijöille, jilla n j työpaikka ja työspimus valmiina. Keskus syntyi neljässä kuukaudessa neljän virastn jhtajien yhteisestä spimuksesta. Service Centerin tavitteena n helpttaa ja npeuttaa maahanmuuttn liittyviä asiita kuten rekisteröinti ja henkilötunnus, lupahakemukset, verasiat, perheen yhdistäminen ja työnantajien neuvnta työperäisen maahanmuutn kysymyksissä. (http://www.sua.n/en) Service Center n npeuttanut lennaisesti byrkratian hitamista, työluvan vi saada muutamassa päivässä. Työntekijä vi j lähtömaassa täyttää verkssa sähköisen hakemuksen, jllin kaikki tiedt vat pliisilla valmiina, kun henkilö tulee ensimmäistä kertaa käymään keskuksessa. Kun työntekijä tulee palvelupisteeseen, hän vi jättää ensimmäiselle tiskille kaikki paperinsa, jsta ne hjataan ikealle tahlle ja ne käsitellään muutamassa päivässä. Henkilötunnus vidaan antaa työntekijälle j ensimmäisellä käyntikerralla. Palvelukeskuksen timinta n tdettu Nrjassa tärkeäksi. Sen avulla työntekijöiden tuleminen Nrjaan töihin hituu helpsti ja npeasti. (Service Center-lähde: Ne-seudun raprtti 2010, Hamed Shafae). Yksityisen sektrin asettautumispalveluiden tarjntaa ja prsessien ennustettavuutta parantaa Osln seudulla viranmaisten keskinäinen ja läpinäkyvä yhteistyö byrkratia- ja lupakysymyksissä. INN (Internatinal Netwrk f Nrway) tarjaa yhtenä avimilla markkinilla timivana palveluntuttajana knkreettisia asettautumispalveluita yrityksille, jihin rekrytidaan työntekijöitä työperäisen maahanmuutn kautta. Suurin käyttäjäryhmä n suuret yritykset, jissa HR-sastt stavat palvelun helpttamaan asettautumista sana rekrytintiprsessia. Palveluita vat mm. työntekijän ja heidän perheidensä lupaasiiden hit, asunnn hankinta, vastaantt lentkentällä ja lasten kuluasiiden hit. INN timii
14 kauppakamarien yhteydessä seitsemällä paikkakunnalla Nrjassa, yksin Osln kauppakamarissa palvelussa työskentelee 7 henkilöä. (http://www.chamber.n/n/expat+inpat_supprt) Osln kauppakamari tteutti vuden 2013 aikana työperäistä maahanmuutta käsittelevän vertailututkimuksen 3 (ks. liite 5), jssa khteina livat Kanada, Tanska, Rutsi ja Sumi. Raprtti päätyy arvissaan siihen, että Nrjassa ja Sumessa maahanmuuttplitiikka n pääsin tteutettu turvapaikanhakijiden ja paklaisten kuin kulutettujen maahanmuuttajien maahan hukuttelemisen ehdilla. Rutsissa n Phjismaiden liberaalein maahanmuuttplitiikka. Tanska n Phjismaista aina maa, jssa tteutetaan työperäistä maahanmuuttplitiikkaa mana pliittisena tavitteena. Tästä käytännön esimerkkeinä vat mm. Internatinal Huse Cpenhagen ja Wrk In Denmark -palvelu/prtaali, jka keskittyy kulutettujen maahanmuuttajien saamiseen ja pysymiseen Tanskassa. Sumen plitiikasta raprtissa tdetaan, että Vanhasen/Kivimäen hallituksen alittama praktiivinen työperäistä maahanmuutta edistävä plitiikka n jäänyt vähälle humille Kataisen hallituksessa ja sen hallitushjelmassa. Raprtti päätyy susittamaan Nrjalle Tanskan mallia, jssa erilaisille maahanmuuttajaryhmille ja työnantajille tulisi tarjta enemmän eri maahanmuuttajakhderyhmien mukaan massaräätälöityjä palveluja. Seuraavassa taulukssa (taulukk 1) n ehdtettu timia Nrjalle; nämä ajatukset sveltuvat mnin sin myös Sumeen. Taulukk 1. Raprtin susituksia kulutetun ulkmaalaisen työviman saamiseksi Nrjaan (Kristin Omhlt-Jensen 2013, Osln kauppakamari, INN-palvelu) 1 Tehkasta työperäistä maahanmuutta edistävä plitiikka keskittyy parantamaan yritysten kykyä hukutella, rekrytida ja integrida ulkmaisia saajia työyhteisöön. 2 Kulutetuille ulkmaisille saajille enemmän mia palveluita sekä läpinäkyvät ja ennustettavat työ- ja muiden lupien käsittelyprsessit (hum. Oslssa n ne-stp-shp Service Centre fr Freign Wrkers -palvelu, mutta maanlaajuisesti knsepti ei le vielä käytössä) 3 Pakllinen kieli- ja yhteiskuntakulttuurivalmennus kaikille, jtka haluavat työskennellä ja asua Nrjassa. Kielikurssien tulisi lla maksuttmia. 4 Saada yksityisen ja klmannen sektrin palveluntuttajat ja yhteisöt tuttamaan asettautumista helpttavia ja tukevia palveluita 5 Luda nykyistä paremmat tilastt, jissa työperäinen maahanmuutt n mana tarkastelukknaisuutena. 6 Luda nline-prtaali, jssa keskitetysti tieta työskentelystä Nrjassa, sinne saapumisesta ja siellä elämisestä (vrt. www.wrkindenmark.fi). 3 HERIEC-palvelumallin phjustusta HERIEC-palvelun luminen ja siihen liittyvän yhteistyöverkstn timinta edellyttää laajaa ja mnitasista vaikuttamista hallinnn ja plitiikan päätöksentekijöihin ennen kuin valmistelussa n mahdllista edetä timinnan taslle. Esiselvityksessä n myös laadittu vaikuttamissuunnitelma (liite 1), jta vi hyödyntää esiselvitysvaiheen päätymisen jälkeen. Tällöin n lemassa parempi käsitys siitä, mikä HERIEC n, mitä sen tulisi tehdä ja mitkä taht vat sen kehittämiseen situtuneet. 3 Kmpetanseinnvandring Hvrdan gjør vi Nrge til et fretrukket land? Kristin Omhlt-Jensen 2013. Osl Handelskammer 2013. Raprtin yhteenvet n esiselvityksen lppuraprtin liitteenä. Englanninkielisen yhteenvedn nrjan kielestä n tehnyt tanskalainen Sören Rasmussen, jka n HERIC-prjektiryhmän ja -tiimin jäsen.
15 3.1 Esiselvityksen ensimmäisen vaiheen evästyksiä Sidsryhmähaastattelut (ks. haastatellut taht, liite 2) tteutettiin maalis-tukkuussa. Haastatteluihin ja phdintihin sallistui 13 rganisaatita ja taha, jiden lisäksi prjektitiimi kävi lukuisia taustakeskusteluja eri sidsryhmien kanssa. Lisäksi tukkuussa järjestettiin keskustelu- ja kuulemistilaisuus yksityisen ja julkisen sektrin palveluntarjajille, jtka tuttavat kulutus-, rekrytinti, neuvnta- ja sijittautumispalveluita. Tavitteena li saada yleiskuva julkisen sektrin timijiden tarpeista, tavitteista ja näkemyksistä HERIEC-tyyppisen palvelun tteuttamisesta. Phjana haastatteluissa käytettiin HERIEC 1.0- kuvausta, jssa lunnsteltiin yhdenlaiselle HERIEC-palvelulle visi, missi, tavitteet, tehtävät ja timinnan rganisituminen (liite 6). Esiselvityksen ensimmäisen vaiheen tulkset ja jhtpäätökset livat testissä Talent Retentin Summitissa 4.6.2013. Kmmenttipuheenvurissa jedi-, yritys- ja työnantajaesiintyjien lisäksi tukea HERIEC-ajatukselle esittävät mm. Uudenmaan liitn hallituksen puheenjhtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä, varatimitusjhtaja Jrma Nyrhilä (Helsingin seudun kauppakamari), kehitysjhtaja Ossi Tumi (Helsingin ylipist) ja ktuttamisyksikön jhtaja Kristina Stenman (työ- ja elinkeinministeriö). HERA ja kauppakamari päättivät heti Talent Retentin Summitin jälkeen jatkaa esiselvityksen tiseen vaiheeseen. Tekijät, jita sidsryhmät pitivät tärkeimpinä edellytyksinä, livat 1) julkisen sektrin pikkihallinnllisen yhteistyön lisääminen sekä 2) yritys- ja työnantajatarpeiden selvittäminen ja välittäminen palveluntuttajille. Taulukssa 2 n esitetty viisi keskeistä edellytystä, jilla vidaan vaikuttaa ulkmaalaisten saajien sijittumiseen avimille työmarkkinille kulutustaan ja saamistaan vastaaviin tehtäviin. Taulukk 2. Edellytyksiä ja timia, jilla vidaan vaikuttaa ulkmaalaisten saajien työllistymiseen ja yritysten rekrytintiin Merkitys max 100 Julkisen sektrin pikkihallinnllisen yhteistyön lisääminen 90 Yritys- ja työnantajatarpeiden selvittäminen ja jakaminen/jalstaminen 85 palveluita tuttaville sidsryhmille Mielipidevaikuttaminen ja PR-työ 65 Työnantajia aktiviva ja palveluja kehittävä hjelma- ja pilttitiminta 65 Tiedn tuttaminen, analysinti ja jalstaminen 40 3.2 Linjaukset esiselvityksen tisen vaiheen valmisteluun Tisen vaiheen keskeinen tehtävä li rakentaa HERIEC-palvelun kehittämiselle ja käynnistämiselle vaihtehtja. Tämän tueksi ja valmistelun suuntaamiseksi kesän aikana HERIEC-ajatusta jalstettiin prjektiryhmässä, prjektitiimissä sekä Helsingin kaupungin elinkeintimessa/maahanmuutt-sastlla, jka n llut esiselvityksen valmistelussa alitteellisesti mukana. Seuraavaan (taulukk 3) n kttu edellytyksiä, jtka hjasivat esiselvityksen tisen vaiheen etenemistä.
16 Taulukk 3. Esiselvityksen ja mahdllisen kehityshankkeen valmistelulle määriteltyjä edellytyksiä Valmistelua hjaavia tavitteita Pikkihallinnllisen viranmaisyhteistyön Pikkihallinnllisen yhteistyön lisäämisen tarve n vahvasti dkumentitu työperäiseen maahanmuuttn ja mm. valtin ktuttamishjelmaperiaatepäätöksessä, Valtin saavan työviman työelämään sujuvasti tarkastusvirastn tulksellisuuskertmuksessa, HERIEC:n haastatteluissa ja siirtymiseksi n erittäin tärkeä edellytys, Uudenmaan liitn Expat-hankkeessa. Vaikka HERIEC-palvelua ei jtta HERIEC-palvelu vi timia perustettaisi, tulisi metrplialueelle perustaa yksilöitä, työnantajia ja tehkkaasti ja tulkselliseksi. asettautumispalveluita tuttavia yrityksiä varten työperäistä Viranmaisyhteistyön kumppaniksi ja maahanmuutta yksinkertaistava ja npeuttava ne-stp-shp - täydentäjäksi tarvitaan yksityisen sektrin sekä klmannen sektrin palvelutarjntaa asettautumispalvelu Kööpenhaminan, Osln ja Amsterdamin esimerkkien mukaan. ja saamista. Khderyhmäfkusinti n tehtävä riittävän tiukasti, jtta palvelut vidaan suunnata tehkkaasti. Pääkhderyhmä vat yritykset ja työnantajat sekä kvsaajien työllistyminen. HERIEC-palvelussa hyödynnetään ja ktaan yhden luukun periaatteella mahdllisimman paljn j lemassa levia palveluita ja hyviä käytänteitä. Trntn TRIEC:n nnistumisen menestystekijöitä vat yksityisen ja julkisen sektrin tiiviin vurvaikutuksen lisäksi keskittyminen työnantajien rekrytinti- ja työyhteisöön integrintivalmiuksien parantamiseen. Mnissa maissa kulutetuille maahanmuuttajille n käynnistetty yhä enemmän khdennettuja palveluita, jissa yhtenä mtiivina n maan vetvimaisuuden lisääminen ja työviman hukuttelu. HERIEC-palvelu n kauppakeskuksen inf- ja hjaustiski, jsta a) työnantajat löytävät npeasti ikeiden julkisten ja yksityisten palveluiden äärelle, ja jsta b) työnantajat saavat keskitettyä tieta ja palveluhjausta rekrytinnin ja työllistämisen tueksi. HERIEC-ajatus n surassa yhteydessä Team Finland -verkstn tavitteisiin, jilla edistetään sumalaisten yritysten kansainvälistymistä ja parannetaan Sumen maakuvaa. HERIEC-palvelulle tulee hakea tistaiseksi vimassa levaa ja vähintään alueellisesti vahvasti vaikuttavaa ratkaisua. HERIEC-palvelun timinnan suurin yhteinen nimittäjä n yhteydet, kanavat ja vurpuhelu yrityksien ja työnantajien kanssa. Edetään knkreettisiin timiin ja palveluihin HERIEC-palvelu tarvitsee neutraalin ja työnantajarajapinnassa timivan sijituspaikan Osaava työvima n yksi tärkeimpiä yritysten sijaintipaikkapäätöksiin vaikuttavia tekijöitä (Keskuskauppakamarin kilpailukykyselvitys 2013) Teema n llut agendalla j pitkään ja ngelmat/haasteet/ratkaisut vat varsin hyvin kaikkien sidsryhmien tiedssa. Kkemukset vat pettaneet, että väliaikaiset hankkeet eivät jhda pysyviin ratkaisuihin. Tähän jhtpäätökseen päättyy myös työviman maahanmuutn ulkmaalaisia piskelijita kskevien prjektien vusien 2007 2013 ulkpulinen arviinti (2013). HERIEC n is viestintä- ja vurvaikutuskanava työnantajien ja palveluntuttajien kesken, se timii neutraalina yritystarpeiden tuntsarvena ja työelämän tarpeiden kerääjänä/jalstajana/esiintujana. HERIEC vi myös kehittää/piltida uusia ratkaisuja tai täyttää työelämän ad hc -tarpeita. Selvityksiä, tutkimuksia ja susituksia n lemassa runsaasti, mutta systemaattisia ja mnenkeskisiä asiakasrajapintaan ulttuvia palveluratkaisuja n vähän. TRIEC:n vetäjä Margaret Eatn krsti välttämättömyyttä ja valmiuksia siirtyä suunnitelmista npeasti knkreettisiin timiin ja palveluihin, js tarve n tunnistettu, sidsryhmät vat situtuneet yhteistyöhön ja palvelun ktipesäkysymys n ratkaistu. Julkistahjen haastatteluissa tuli selväksi, että viranmaiset eivät ke itseään lunnlliseksi ktipesäksi HERIEC-palvelulle, kska a) niiltä puuttuvat laajat yritys- ja työnantajayhteydet ja että b) julkisyhteisön ulkpulinen, mutta neutraaliksi kettu tah visi edistää pikkihallinnllisen yhteistyön kehittymistä.
17 3.3 Taustavalmistelua aktiivisten sidsryhmien kanssa El-syyskuussa kauppakamari tapasi vielä Uudenmaan liitn, Uudenmaan ELY-keskuksen ja Uudenmaan TEtimistn jhdt. Lisäksi kesä-syyskuussa käytiin neuvtteluja ja keskusteluja mm. Helsingin kaupungin sekä SEFE:n (Sumen Eknmiliitt) ja TEK:n (Tekniikan akateemiset) kanssa. Seuraavassa n esitetty jhtpäätöksiä keskusteluista, jilla n llut vaikutusta tämän esiselvityksen lppupäätelmiin. 3.3.1 Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki hakee malla situtumisellaan SOLID- ja ESR-rahituksia ajalle 1/2014-6/2015 timintihin, jilla tteutetaan Helsingin kaupungin strategiahjelmaa 2013 2016. Kknaisuuteen kuuluvat Helsinki Regin Welcme Weeks, Helsingin ylipistn krdiniman One Baltic Regin -hankkeen kielisusituksen timeenpana sekä mentrintiknseptin kehittämistä. Nämä teemat vat myös tärkeä sa HERIEC-esiselvityksessä tdennettuja keinja ja kehitystarpeita. Hakemuksessa ei-rahallisina partnereina vat mukana muun muassa Helsingin seudun kauppakamari, Helsingin ylipist, Aalt-ylipist, Uudenmaan liitt, Esp ja Vantaa sekä TRIEC (Trnt) ja Internatinal Huse Cpenhagen (IHC). Ennakktietja päätöksestä dtetaan marraskuussa. Js rahituspäätös n haetun mukainen, sen avulla teemassa n 2 asiantuntijaa, jtka vivat käyttää HERIEC-palvelun kehittämiseen nin 1,5 htv. Keskusteluissa phdittiin lisäksi mahdllisuutta rakentaa Helsingin hakeman sin rinnalle tai yhteyteen tinen si, jka ttaisi tehtäväkseen HERIEC-palvelumallin kehittämisen kknaisvaltaisen kehittämisvastuun ja työnantajalähtöisten palvelutiminnan knseptinnin. 3.3.2 Uudenmaan liitt Uudenmaan liitt näkee seudullisen HERIEC-palvelun perustamiseen tähtäävän hankekknaisuuden järkevänä vaihtehtna. HERIEC-palvelun kehittämishanke visi mahdllisesti lla Uudenmaan liitn taludellisesti tukema, js sen taakse saadaan kehittämiseen riittävästi situtuneita sidsryhmiä ja palvelulle löytyy spiva ktipesä. Myös Uudenmaan liitn Expat-prjektin kkemuksia ja sieltä saatavaa saamista n mahdllisuus hyödyntää HERIEC:n kehittelyssä. Uusimaa-hjelman lunnsversissa n timenpiteenä ehdtukset a) perustaa metrplialueen hukuttelevuutta ja kilpailukykyä parantava työperäisen maahanmuutn neuvnta- ja hjauspiste ja b) vahvistaa j maassa piskelevien asuvien maahanmuuttajien yhteyksiä työelämään. Uudenmaan liitt tivi myös valmistelussa tettavan humin yrittäjyyden seudullisen edistämisen ja YritysHelsinki-palvelun, jnne n keskitetty maahanmuuttajien yritysneuvnta pääkaupunkiseudulla. 3.3.3 Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus näkee HERIEC-ideassa paljn ptentiaalia. ELY:llä n rajitetut mahdllisuudet rahallisesti tukea kehittämishanketta, mutta lemassa levien kehityshankkeiden/kkeilujen ja mien timintjen kautta n mahdllisuus sallistua. HERIEC:n ydintehtäviä visivat lla työnantajien ja kv-saajien yhteensaattaminen (työkaluna esim. TalentMatch), mentrinnin kehittäminen sekä työnantajien infrmiminen erilaisiin kansainvälisiin rekrytinteihin liittyvistä teemista. Viranmaisten pikkihallinnllisen yhteistyön kehittäminen n tarpeellista, mutta samassa yhteydessä pitää katsa lemassa levat mahdllisuudet ja tulssa levat uudistukset. Näistä erityisesti metrplihallinnn perustaminen (valtineuvstn rakennepliittinen hjelmapäätös 29.8.2013, käynnistys 2017) ja asiakaspalvelu-uudistus (Asiakaspalvelu2014 yhdessä palvelut lähelle, VM 14/2013) vat isja hankkeita. Metrplihallint hitaisi alueen kilpailukyvyn sekä elinkein ja innvaatiplitiikan, maankäytön, asumisen
18 ja liikenteen tteuttamisen sekä segregaatin, työvimaan ja maahanmuuttn liittyvien seudullisten kysymysten ratkaisemisen. ASPA-uudistuksen ehdtuksissa n esitetty, että yhteisessä asiakaspalvelussa tarjttaisiin aina pliisin, työ- ja elinkeintimistjen, verhallinnn, maistraattien, elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus), työviman palvelukeskusten ja kuntien palveluja. ELY-keskus haluaa sallistua esiselvityksen jälkeisiin pyöreän pöydän keskusteluihin, jissa HERIEC-palvelua suunnitellaan. 3.3.4 Uudenmaan TE-timist Uudenmaan TE-timist suhtautuu mahdllisen HERIEC-palvelun/-yhteistyöverkstn kautta saavutettaviin hyötyihin psitiivisin dtuksin. HERIEC-palvelun kehittämisen yhteydessä tuli myös käynnistää seudullisen, viranmaisten yhdessä ylläpitämä n-stp-shp -palvelun (erilaiset rekisteröitymiset, lupasiat, henkilötunnukset, ver, Kela, yhteydet työllistymiseen, ktuttamisen alkukartituksen jatktimiin hjaaminen) selvittäminen, kska tällä tavalla vitaisiin npeuttaa kulutettujen maahanmuuttajien asettautumista, parantaa työnantajien ja yritysten saamaa palvelua ja edistää viranmaisten pikkihallinnllista yhteistyötä. Selvitystyössä tulee ttaa humin meneillään levat hallintuudistukset (Asiakaspalvelu2014, VM 14/2013 ja metrplihallinnn perustaminen). Uudenmaan TE-timistn näkökulmasta työllisyys ja työnantajapalveluihin ja avimille työmarkkinille tähtäävät timet sekä ktuttamisen tavitteiden saavuttaminen vat kiinnstavia. Yksi is teema n keint yhdistää työllistyminen ja ammatti- ja kielikulutus tavalla, jka tapahtuu mahdllisimman hyvin integrituna työelämän kysyntään. HERIEC-palvelu visi lla spiva yhteistyöalusta pilteille/ad hchankkeille sekä yritysten ja ulkmaisten saajien yhteensaattamiselle (matching). Samin TE-timistn ja krkeakulujen ulkmaalaisten piskelijiden nivelvaiheen neuvntaan ja työhön pääsemiseen vi lla mahdllisuuksia löytää uusia keinja. Olennaista n löytää tapja käynnistää knkreettisia ja mitattavissa levia yhteistyötimia. Uudenmaan TE-timist haluaa sallistua esiselvityksen jälkeisiin pyöreän pöydän keskusteluihin, jissa HERIEC-palvelua suunnitellaan. 3.3.5 SEFE ja TEK SEFE (Sumen Eknmiliitt) ja TEK (Tekniikan akateemiset) vat strategiissaan kiinnittäneet erityistä humita kansainvälistymiseen ja kansainvälisten piskelijiden työllistymismahdllisuuksien parantamiseen. Liitt vat mm. parantaneet englanninkielisiä jäsenpalveluitaan ja myös tiivistäneet keskinäistä yhteistyötään kansainvälisyysteemassa. Mentrinti yhtenä menetelmä visi lla mahdllinen kehitys- ja yhteistyökhde. Tässä vaiheessa SEFE ja TEK seuraavat kiinnstuneina HERIEC:n etenemistä ja vivat timia kntaktipintina miin jäsenistöihinsä. 4 Ehdtus HERIEC-palveluknseptin jalstamiseksi 4.1 Tarve n tiedstettu HERIEC-palvelun avaintekijöitä vat aktiiviset yhteydet työelämään ja siellä timiviin yrityksiin ja työnantajiin, jtka vivat palvelun kautta löytää itselleen spivia j maassa levia tai tänne työperäisen maahanmuutn kautta saapuvia kansainvälisiä saajia. HERIEC-palvelun avulla vidaan parantaa kulutettujen maahanmuuttajien työllistymisastetta, parantaa työnantajien saavan työviman saatavuutta
19 ja löydettävyyttä, selvittää yritysten ja työnantajien tarpeita, kehittää ja piltida työelämälähtöisiä palveluja ja tehstaa j lemassa levien resurssien ja palveluiden vaikuttavuutta. Sumessa laajasti tunnustetaan, että maamme tarvitsee tulevaisuudessa maan rajjen ulkpulelta tulevia saajia, ja että Sumi häviää esimerkiksi phjismaisille naapureilleen hukuttelevana khdemaana puhumattakaan Yhdysvallista, Is-Britanniasta, Hllannista, Saksasta ja Kanadasta. Sumessa n kuitenkin mni asia erittäin hyvin kuten arvstettu kulutus- ja saaminen, vakaa yhteiskuntajärjestelmä, tasaarvinen yhteiskunta ja hyvin timivat peruspalvelut. Lisäksi täällä n paljn kansainvälisestä ja glbaalista liiketiminnasta suraan tai välillisesti liikevaihtnsa hankkiva yrityksiä, jiden menestyksestä Sumen kestävyysvajeen, uusien työpaikkjen ja hyvinvintivaltin rahitus n pitkälti riippuvainen. Päivänselvää kuitenkin n, että mikään yksittäinen palvelu tai hanke ei vi yksin ratkaista työperäisen maahanmuutn ja työllistymisen haasteita tai taata, että työnantajien kansainvälisten saajien rekrytintivlyymit radikaalisti npeasti lisääntyisivät. Yhtä varmaa kuitenkin n, että metrplialueella kuten kk Sumessa n mnia teemaan liittyviä tunnistettuja ngelmia ja ratkaisuehdtuksia, jihin ei vida nykyisillä palveluilla tai palveluprsesseilla kvin helpsti vastata. Siksi tarvitaan uusia timintatapja ja yhteistyöverkstja, jtka keskittyvät työperäisen maahanmuutn ja ulkmaalaisten npeutetun työllistymisen kysymyksiin. Esiselvityksen työryhmäkeskustelujen, haastattelujen, eri hankkeiden ja selvitysten tulsten ja pliittisten linjausten perusteella vidaan sana, että lumalla edellytyksiä pikkihallinnllisen yhteistyöhön, keskittymällä yritys- ja työnantajatarpeisiin, pyrkimällä tistaiseksi periaatteella timivaan HERIEC-knseptiin jssa hyödynnetään mahdllisimman paljn j lemassa levia palveluja ja kehitetään tarpeen mukaan uusia vidaan saavuttaa tulksia, jtka hyödyttävät yrityksiä ja työnantajia, kansainvälisiä saajia, krkeakuluja, viranmaisia, kaupunkeja, yksityisen sektrin palveluntarjajia ja klmannen sektrin timijita. 4.2 Ehdtus HERIEC-kehittämishankkeeksi Alla levassa ehdtuksessa yhdistyvät Helsingin kaupungin malla rahitussuudella hakema Slid- tai ESRprjekti (prjektin nimi n HERIEC Helsinki Regin Immigrant Emplyment Cuncil; jatkssa siitä käytetään nimeä HERIEC-Helsinki), jka n syntynyt metrplialueen tarpeista, lemassa levien hyvien käytäntöjen kehittämisestä (mm. Helsinki Regin Welcme Weeks) sekä HERIEC-esiselvitysten havaintjen ja tulsten eteenpäinviemisestä ja yhteensvittamisesta. HERIEC-plus lisi pulestaan muiden tahjen rahittama ja resursima kknaisuus. Summattuna HERIEC-Helsinki + HERIEC-plus vat yhdessä HERIEC-kehittämishanke. Helsingin hakemasta prjektista dtetaan ennakktietja marras-julukuun aikana, jten valmistautuminen vuden 2014 alkuun n lyhyt. Kuvissa 6 n kuvattu HERIEC-kehityshanke, sen tehtäviä, resursseja ja vaikuttamiskhteita. Helsingin kaupunki hakee 1,5 vuden hanketta ajalle 1.1.2014 30.6.2015. Hanke sisältää sekä knkreettisia, peratiivisia elementtejä (esim. Helsinki Regin Welcme Weeks, mentrinti- ja työharjitteluhjelmien kehittäminen, PR) sekä strategisia suunnitteluperaatiita kuten viranmaisyritysyhteistyön edellytysten rakentamista.
20 Kuvi 6. Ehdtus HERIEC-kehityshankekknaisuudeksi. Kehityshankkeen 1,5 vuden kest n lyhyt, mutta ideaalitapauksessa se vi käynnistyä justavasti, js siinä päästään heti vuden 2014 alussa käytiin ja siinä vidaan justavasti hyödyntää j lemassa verkstja, yhteyksiä, eri prjektien hyviä käytänteitä sekä HERIEC-esiselvityksen tulksia. Js näyttää siltä, että suunnitelmat kk HERIEC-kehityshankkeen (HERIEC-Helsinki + HERIEC-plus) käynnistämiseksi salta eivät le kristallinkirkkaat ja kypsät tteutukseen heti vuden alusta, n järkevää käynnistää HERIEC-Helsinki-suus heti kun rahituspäätös n selvillä ja tuda vaiheittain rinnalle HERIECplus-si esimerkiksi kesällä 2014. Tässä yhteydessä vidaan myös ratkaista sijaintipaikkakysymyksen ja eri rganisaatiiden vastuut ja velvitteet. 4.2.1 HERIEC-kehityshankkeen fkusinti ja khderyhmät HERIEC-kehityshankkeen pääasiallinen khderyhmä n yritykset ja työnantajat. Hanke lu nykyistä parempia edellytyksiä rekrytida ja integrida kulutettuja ulkmaalaistaustaisia ja kansainvälisiä saajia kulutustaan vastaaviin tehtäviin, kehittää/parantaa työperäiseen maahanmuuttn ja työllistymiseen liittyviä viranmaispalveluita sekä selvittää työelämän tarpeita ja välittää niitä eri palveluntuttajaryhmille. HERIEC-kehityshankkeessa kansainvälisiä/ulkmaalaistaustaisia/krkeakulutettuja saajia vivat lla esimerkiksi 1) ylipistissa ja ammattikrkeakuluissa 1a) piskelevat ja 1b) niistä äskettäin valmistuneet piskelijat, 2) metrplialueella muista kuin piskelusyistä levat 2a) ulkmaisten tutkijiden pulist, 2b) lähetettyjen työntekijöiden pulist, 2c) perhesiteiden takia Sumessa levat, 3) Sumesta töitä hakevat ammattilaiset, jtka eivät asu/leskele maassa (=työperäinen maahanmuutt) ja 4) paluumuuttajat. Ryhmien tarkkaa määrittelyä tärkeämpää n tiedstaa, että HERIEC-kehityshankkeen perusajatus tteutuu, kun yritys/työnantaja löytää itselleen kulutuksen tai kkemuksen kautta hankittua saamista, jssa n mukana kansainvälinen ulttuvuus. Hankkeessa erityishumin saisivat sumalaisissa krkeakuluissa piskelevat ulkmaiset tutkint-piskelijat ja tutkijat.