1 (21) Asianumero 976/10.02.03/2013 Aluenumero 321913 Piispankylä Asemakaavan muutos 22. kaupunginosa, Olari Osa korttelia 22284 ja katualueet Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 11. päivänä toukokuuta 2016 päivättyä, 2. päivänä marraskuuta 2016 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6980. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Olarissa Länsiväylän ja Kuitinmäentien välisellä vyöhykkeellä. Suunnittelualueeseen kuuluu Pihatörmän ja Piispanportin katualueita sekä osa korttelia 22284. Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on noin 2,6 ha. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:
2 (21) Vireilletulo Kaava on kuulutettu vireille 19.6.2013. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09-816 25000 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Outi Reitmaa puh. 043 824 9583 Salla Karvinen (liikennesuunnittelu) Katariina Peltola (maisemasuunnittelu) etunimi.sukunimi@espoo.fi
3 (21) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 Alueen nykytila... 5 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 5 1.3 Suunnittelun vaiheet... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Suunnittelutilanne... 6 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 6 2.1.2 Maakuntakaava... 6 2.1.3 Yleiskaava... 7 2.1.4 Asemakaava... 7 2.1.5 Rakennusjärjestys... 8 2.1.6 Tonttijako... 8 2.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset... 8 2.1.8 Pohjakartta... 8 2.2 Selvitys alueesta... 8 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 8 2.2.2 Maanomistus... 9 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 9 2.2.4 Luonnonolosuhteet...11 2.2.5 Suojelukohteet...11 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät...11 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET...12 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet...12 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet...12 3.3 Osallisten tavoitteet...12 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS...12 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus...12 4.2 Mitoitus...13 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö...13 4.3.1 Maankäyttö...13 4.3.2 Liikenne...14 4.3.3 Palvelut...15 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto...15 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus...15 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö...15 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet...16 4.5 Ympäristön häiriötekijät...16 4.6 Nimistö...16 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET...16 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön...16 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen...16 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan...17 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)...17 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto...18 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...18 6.1 Rakentamisaikataulu...18 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet...19 6.3 Toteutuksen seuranta...19 7 SUUNNITTELUN VAIHEET...19 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset...19 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma...19 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot...19 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...20 Sivu
4 (21) LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Seurantalomake Havainnekuva Katukartan pienennös Katujen tyyppipoikkileikkaukset Alueen liikenteellinen sijainti tavoiteverkossa Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen. - Korttelisuunnitelma, Arkkitehtitoimisto Juha Mutanen Oy, 18.10.2016 - Kunnallistekniikan tarkastelu, Ramboll Finland Oy, 19.10.2016 - Piispanportin meluselvitys 2016, Ramboll Finland Oy, 29.9.2016 - Piispanportin liito-oravaselvitys 2016, Ramboll Finland Oy, 11.3.2016
5 (21) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Olarin eteläosassa Kuitinmäentien ja Länsiväylän välisellä alueella. Matinkylän keskusta ja metroasema sijaitsevat noin puolen kilometrin päässä Länsiväylän eteläpuolella. Alue sijaitsee osittain Länsiväylän melualueella. Alue on kunnallisteknisen verkoston piirissä. Asemakaava-alueeseen kuuluvat korttelin 22284 tontit 1-3 ja 6 sekä osa Pihatörmän ja Piispanportin katualueesta. Alueelle on rakennettu kolme Piispanportin suuntaista, viisikerroksista toimistorakennusta. Länsiosan metsäinen kalliokukkula ja Länsiväylän puoleinen osa korttelialueesta ovat rakentamattomat. Alueella on käyttämätöntä toimistorakennusoikeutta noin 12 000 k-m 2. Suunnittelualueen länsipuolella on rivitaloja ja itäpuolella Piispanportin varrella uusia asuinkerrostaloja. Maastoltaan alue on vaihtelevaa. Kalliokukkulan korkein kohta kohoaa noin +25 metriä meren pinnan (mpy) yläpuolelle rakennettujen tonttien pihamaiden korkeustason vaihdellessa noin + 6 + 9 mpy välillä. Tonttien länsireuna rajautuu jyrkkään rinteeseen ja kallioleikkaukseen. Etelälaidassa kulkee Länsiväylän varressa kevyenliikenteen reitti. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan olemassa olevien toimistorakennusten purkaminen, uuden toimistorakennuksen rakentaminen Länsiväylän varteen melusuojaksi sekä uusien asuinkerrostalojen rakentaminen Piispanportin varteen. Asemakaavan muutoksella lisätään huomattavasti asumiseen osoitettua kerrosalaa ja vähennetään toimistorakentamiselle osoitettua kerrosalaa. Pieni alue luoteisosassa osoitetaan autopaikkojen korttelialueeksi. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,6 ha. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 21 250 k-m 2. Aluetehokkuusluvuksi muodostuu 0,82. Asuinkerrostalojen korttelialueelle osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 16 500 k-m 2 ja toimistorakennusten korttelialueelle 4 750 k-m 2. Rakennusoikeus kasvaa koko alueella 3 850 k-m 2. 1.3 Suunnittelun vaiheet Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella 19.6.2013 sekä Espoon kaavoituskatsauksessa 2013 nimellä Piispankylä ja aluenumerolla 321911. Muutoksesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 26.5.-26.6.2014 (Piispankylä 321911). Asemakaavan muutoksen aluenumero on muutettu MRA 30 :n mukaisen kuulemisen jälkeen. Muuttunut aluenumero on 321913, nimi on säilynyt samana. Alueen maankäyttöä on suunniteltu yhteistyössä asemakaavan muutoksen hakijan sekä hakijan suunnittelukonsulttien (Arkkitehtitoimisto Juha Mutanen Oy ja Ramboll Finland Oy) kanssa Espoon kaupungin asiantuntijoiden ohjaamana.
6 (21) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Niissä korostetaan muun muassa riittävää ja monipuolista asunto- ja työpaikkarakentamista, joukkoliikenteen hyödyntämistä, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, alakeskusten vahvistamista ja viherverkoston jatkuvuuden turvaamista. Suunnittelualuetta koskevat erityisesti seuraavat kohdat: - Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista - Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. 2.1.2 Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Muutokset eivät koskeneet Espoota. Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella. Alueen läheisyydessä etelässä sijaitsee moottoriväylä (Länsiväylä) sekä keskustatoimintojen alue (Matinkylän keskusta). Liikennetunneli sijaitsee suunnittelualueen eteläpuolella. Kuva 1. Ote Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä 2014 (lähde: Uudenmaan liiton karttapalvelu 4/2016 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu violetilla ympyrällä.
7 (21) 2.1.3 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Suunnittelualue on osoitettu Espoon eteläosien yleiskaavassa työpaikkaalueeksi (TP) sekä asuntoalueeksi (A). Piispanportti-katu sijoittuu keskustatoimintojen alueena (C-K) kehitettäväksi osoitetulle alueelle. Ohjeellinen raidemerkintä sivuaa aluetta. Kuva 2. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (4/2016). Espoon kaupunki. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu violetilla soikiolla. 2.1.4 Asemakaava Asemakaavan muutosalueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat: - Piispankylä, asemakaava, alue 321900: liike-, toimisto- ja asuinrakennusten korttelialue (ALK 12 ) sekä katualuetta. Rakennusoikeutta 3 600 k-m 2. - Piispankylä, muutos, alue 321903: toimistorakennusten korttelialue (KT). Rakennusoikeutta 13 800 k-m 2. - Piispankylä, Piispankylä muutos, alue 321909: katualuetta. Kuva 3. Ote ajantasa-asemakaavasta (4/2016). Espoon kaupunki.
8 (21) 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.6 Tonttijako Asemakaava-alueelle kortteliin 22284 on laadittu tonttijako seuraavasti: - tontti 1, hyväksytty 30.3.1984 - tontit 2 ja 3, hyväksytty 25.11.1983 - tontti 6, hyväksytty 3.1.1986 2.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset Matinkylä-Olari-välialueelle on laadittu kehittämisraportti, jossa on kuvattu neljä vaihtoehtoa välialueen kehittämiselle: VE0 kuvaa nykytilannetta, VE1 asemakaavan tavoitetilaa, VE2 hankkeiden tavoitteita ja VE3 tavoitemallia. Tavoitemallissa kehittämistavoitteeksi on asetettu muun muassa Länsiväylän varren tiivistäminen, tehokkuuden yhdenmukaistaminen ja Länsiväylän rajaaminen rakennuksilla. Suunnittelualueelle on tavoitemallissa muun muassa esitetty tehokasta rakentamista, joka yhdistäisi työtä, asumista ja palveluita. Piispanporttia tulee kehittää tiiviisti rajattuna katutilana. Kivijalkaliikkeille varataan tiloja katutasoon. Yhtenäisillä, laajoilla pihapiireillä kompensoidaan vähäistä lähipuistojen määrää. Toimistorakentamisen osalta rakentamisen volyymi vastaa Länsiväylän eteläpuolelle rakennettuja toimistotaloja. Pysäköinti toteutetaan pihakansien alla. 2.1.8 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Olarin eteläosassa Kuitinmäentien eteläpuolella ja Länsiväylän välittömässä läheisyydessä sen pohjoispuolella. Matinkylän keskusta ja metroasema sijaitsevat noin puolen kilometrin päässä Länsiväylän eteläpuolella. Alue sijaitsee osittain Länsiväylän melualueella. Alue on kunnallisteknisen verkoston piirissä. Alueeseen kuuluu osa korttelia 22284 sekä alueen pohjois- ja luoteisosassa Pihatörmän ja idässä Piispanportin katualueita. Piispanportti rajaa aluetta idässä, Pihatörmä pohjoisessa ja luoteisosassa. Läntisimmässä kulmauksessa alue rajautuu Piispanmäenpuiston alueeseen. Alueelle on rakennettu kolme viisikerroksista toimistorakennusta. Länsiosan metsäinen kalliokukkula ja Länsiväylän puoleinen osa korttelialueesta ovat rakentamattomat. Suunnittelualueen länsipuolella on rivitaloja ja itäpuolella Piispanportin varrella uusia asuinkerrostaloja. Alueen itäpuolella ovat Piispanpihan viidestä kuuteen kerroksisten rakennusten asuinkerrostalokorttelit sekä aivan Länsiväylän varteen sijoittuva 3-kerroksiset liikerakennus ja pysäköintilaitos. Pohjoispuolella on Kuitinmäentien varren 5-7-kerroksiset yritys- ja liikerakennukset. Länsipuolella sijaitsee Piispanmäenpuistoon rajautuva rivitaloalue. Maastoltaan alue on vaihtelevaa. Puustoisen kalliokukkulan korkein kohta kohoaa noin +25 metriä meren pinnan (mpy) yläpuolelle rakennettujen tonttien pihamaiden korkeustason vaihdellessa noin + 6 + 9 mpy välillä. Tontilla kasvaa kookkaita mäntyjä. Tonttien länsireuna rajautuu jyrkkään rinteeseen ja kallioleikkaukseen. Etelälaidassa kulkee Länsiväylän varressa kevyenliikenteen reitti.
9 (21) 2.2.2 Maanomistus KT- ja ALK 12 -korttelialueet ovat EKE Yhtiöt Oy:n omistamien kiinteistöosakeyhtiöiden omistuksessa. Katualueet ovat Espoon kaupungin omistuksessa. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Asemakaava-alueelle on rakennettu kolme Pihatörmän puolelle sijoittuvaa, Piispanportin suuntaista, ulkoasultaan viisikerroksista toimistorakennusta (kaavanmukainen kerrosluku on neljä). Korttelin 22284 tonteilla 1 ja 2 käyttötarkoitusmerkintänä on liike-, toimisto- ja asuinkerrostalojen korttelialue (ALK 12 ) ja tontilla 3 toimistorakennusten korttelialue (KT). Tonttien piha-alueet ovat pääosin päällystettyä pysäköintialuetta. Tontin 6 länsiosan metsäinen kalliokukkula ja Länsiväylän puoleinen osa korttelialueesta ovat rakentamattomat. Alueella on käyttämätöntä toimistorakennusoikeutta noin 12 000 k-m 2. Piispanportin ja Pihatörmän katualueet ovat rakennettuja ja asfaltoituja. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueen toimistorakennuksissa oli noin 240 työpaikkaa vuonna 2012. Alueella ei ole asuntoja, mutta lähiympäristössä on sekä pien- että kerrostaloasukkaita. Suur-Matinkylässä oli noin 39 400 asukasta vuonna 2015. Näistä 73 % asui 1-2 hengen talouksissa. Espoon väestöennusteen 2015-2024 mukaan Suur-Matinkylässä olisi noin 43 500 asukasta vuoteen 2024 mennessä. Työssäkäyntitilaston 2013 mukaan Suur-Matinkylässä oli 9 186 työpaikkaa ja työpaikkaomavaraisuus oli 51,2 %. Suurimmat työllistäjät olivat kaupanala ja julkishallinto. Yhdyskuntarakenne Piispanmäen alue sijaitsee noin 500 metrin päässä Matinkylän liikekeskuksesta ja metroasemasta. Suunnittelualueen pohjoispuolella on Länsikeskuksen yritysja liikekeskus. Suunnittelualueen itäpuolella on Piispanpihan molemmin puolin asuinkerrostalokortteleita. Etelästä aluetta rajaa Länsiväylä kevyenliikenteen väylineen. Lännessä suunnittelualue rajautuu rivitaloalueeseen ja kapeaan puistokaistaleeseen. Tärkeä Espoon sisäinen pohjois-eteläsuuntainen kevyenliikenteen yhteys kulkee Piispanporttia pitkin ulottuen aina Olarin pohjoisosista Matinkylän rantaan saakka. Kaupunki- ja taajamakuva Alueen kaupunkikuva Piispanportin länsipuolelle on hajanainen ja jäsentymätön. Asuinkerrostalot rajaavat Piispanportin katutilaa vain sen itäreunalla. Muutoin Piispanportin katualue on väljä, eivätkä laajat pysäköintikentät Piispanportin länsipuolella tue alueen kaupunkimaisuutta. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue rajautuu etelässä Länsiväylään (kt 51), jonka lähin liittymä on suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevat Piispansillan länsirampit. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee pääkatu Kuitinmäentie, johon liittyy tonttikatu Piispanportti. Piispanportilta on yhteys Piispansillalle Piispanpiha-nimisen kadun kautta. Kaava-alueeseen sisältyy Piispanportin eteläosa sekä osa siihen liittyvästä Pihatörmä-tonttikadusta. Länsiväylän keskimääräinen arkivuorokauden liikennemäärä suunnittelualueen kohdalla oli syksyllä 2015 noin 64 300 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Kuitinmäentien noin 16 000 ajon./vrk. Piispanportin sekä Piispanpihan liikennemäärä on noin 2 700 ajon./vrk.
10 (21) Kevyt liikenne Piispanportin molemmin puolin kulkee jalankulku- ja pyörätiet, jotka toimivat yhteytenä Kuitinmäentien varressa kulkevalta pyöräilyn seutureitiltä Länsiväylän suuntaiselle reitille sekä alikulun kautta Länsiväylän eteläpuolelle. Piispanpihan varressa kulkevien jalankulku- ja pyöräteiden kautta suunnittelualueelta muodostuu kevyen liikenteen yhteys myös Piispansillalle, jossa kulkee pyöräilyn laatureitti. Pihatörmän varressa on jalkakäytävät. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Käynti suunnittelualueen tonteille tapahtuu Piispanportin ja Pihatörmän kautta. Alueen pysäköinti on järjestetty tonteilla. Yleistä pysäköintiä on osoitettu tonttikatujen varsille. Julkinen liikenne Alue on hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueella. Länsimetron liikennöinnin alkaessa Matinkylän metroasema sijaitsee noin 500 metrin päässä suunnittelualueesta. Metron liikennöinnin myötä Espoon linja-autoliikenteessä siirrytään liityntälinjastoon, jolloin suorat bussiyhteydet Helsinkiin poistuvat. Kuitinmäentiellä ja Piispansillalla liikennöi Espoon sisäisiä linjoja. Erikoiskuljetusten reitti Kuitinmäentielle osoitettu erikoiskuljetusten reitti kiertää Piispansillan kohdalla sillan päälle Piispanpihan ja Piispanportin katujen kautta. Palvelut Lähimmät päiväkodit sijaitsevat noin kilometrin säteellä suunnittelualueesta. Lähimmät peruskoulut sijaitsevat Olarissa noin 1,5 km:n säteellä. Prismakauppakeskus sijaitsee Kuitinmäentien koillispuolella, noin 150 metrin päässä suunnittelualueelta. Kauppakeskus Iso Omena, jossa on laaja kaupallisten palveluiden tarjonta, sijaitsee Länsiväylän eteläpuolella noin 500 metrin päässä suunnittelualueesta. Lisäksi Matinkylästä löytyvät kattavat julkiset palvelut, kuten terveys- ja sosiaalipalvelut, yhteispalvelupiste, kirjasto sekä urheilu- ja asukaspuisto. Lisäksi Länsiväylän eteläpuolelle noin 500 metrin päähän ollaan suunnittelemassa muun muassa uimahallia. Viher- ja virkistysalueet Suunnittelualue liittyy laajempaan viher- ja virkistysalueverkostoon. Alueen kohdalla korostuvat itä-länsisuuntaiset yhteydet: lännessä sijaitsee Suomenojan laaja, avoin, joskin pensoittunut ulkoilualue sekä idässä Piispankallion metsäiset viheralueet. Merkittävä yhteys on myös Länsiväylän ali Tynnyripuistoon sekä edelleen Matinkylän virkistysalueille ja -reiteille aina Matinkylän uimarantaan saakka. Pohjoisessa noin 1,5 km:n päässä sijaitsee keskuspuiston laaja ulkoilualue. Lähimmät leikkipuistot sijaitsevat etelässä Matinkylässä, Tynnyripuistossa noin 400 metrin päässä sekä Kuitinmäenkenttä ja Kuitinmäenpuisto pohjoisessa Olarissa noin 500 metrin päässä. Kuva 4. Kaava-alueen liittyminen laajempaan viher- ja virkistysalueverkostoon. Espoon kaupunki.
11 (21) Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualue on liitetty kunnallistekniikan verkostoon. Päävesijohto, hulevesi- ja jätevesiviemäröinti sekä kaukolämpöverkoston putket kulkevat Piispanportin ja Pihatörmän katualueilla. Suunnittelualueen korttelin 22284 tontit 1-3 on liitetty kaukolämpöverkostoon. 2.2.4 Luonnonolosuhteet Kaavamuutoksen alue sijaitsee keskellä rakentunutta kaupunkiympäristöä ja edustaa pääasiallisesti tavanomaista kulttuurivaikutteista kaupunkiluontoa, jossa pienet metsäiset pirstaleet sijaitsevat rakennusten väleissä ja pihoilla. Rakentamattomalla tontilla 6 kallioinen mäki kohoaa aina noin +25 metriin saakka, ja se rajautuu idässä kallioleikkauksella rakennettuun korttelialueeseen. Korttelialueen rakennukset sijaitsevat tasamaalla noin +6,5 7,5 metrissä. Alueen länsipuolella, lakialueella sijaitsevien rivitalojen piha-alueet ovat länteen Piispanmäenpuiston suuntaan varsin metsäisiä. Alueella kasvaa kookasta, pääosin mänty- ja kuusivaltaista puustoa. Puustolla ja kalliolla on maisemallista merkitystä. Alueen maaperä on tontti 1 kohdalta maaperältään moreenia ja kalliota, tontit 2 ja 3 ovat moreenia sekä moreenia, jonka päällä on alle kolmen metrin kerros silttiä ja savea. Rakentamattoman tontin 6 kohdalta maaperä on kalliota, joka vaihettuu tontin reunoja kohden moreeniksi Laaditun liito-oravaselvityksen perusteella kaava-alueella ei ole havaintoja liitooravasta eikä alueen katsottu soveltuvan liito-oravan elinympäristöksi. Tontin 6 luoteiskulman lakialue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu luonnontilaisena säilytettäväksi alueeksi. 2.2.5 Suojelukohteet Asemakaava-alueelta ei ole rajattu luonnonsuojelulain luontotyyppejä tai metsälakikohteita. Alueelta ei ole myöskään tunnistettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita luontokohteita. 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Länsiväylän liikenne aiheuttaa suunnittelualueelle melua. Alueen eteläosassa päivämelu ylittää monin paikoin 60 db. Alle 55 desibeliä saavutetaan ainoastaan nykyisten toimistorakennusten takana Pihatörmän katualueella. Kuva 5. Nykytilanteen päivämelu. 50-55 db.n vyöhyke on esitetty vihreällä (Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys 2012).
12 (21) 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Kaupungin tavoitteena on eheyttää kaupunkirakennetta tehostamalla maankäyttöä hyvien joukkoliikenneyhteyksien kuten Länsimetron vaikutuspiirissä. Tavoitteena on turvallinen, esteetön ja laadukas kaupunkiympäristö. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on lisätä asuinrakentamista Matinkylän metroaseman lähiympäristössä. Suunnittelussa huomioidaan kaupunkikuvallisesti merkittävä sijainti ja Länsiväylän liikenteen aiheuttamat rajoitukset. Piispanporttia kehitetään tiiviisti rajattuna ja kaupunkimaisena katutilana. Tavoitteena on elävöittää Piispanportin katutilaa katutason toiminnoilla. Länsiväylän varren rakentamisen tavoitteena on luoda laadukasta sekä yhtenäistä kaupunkikuvaa myös Länsiväylän puolelle. Maanomistajien tavoitteet Hakijan tavoitteena on muuttaa liike-, toimisto- ja asuinkerrostalojen korttelialue (ALK 12 ) sekä osa toimistorakennusten korttelialueesta (KT) asuinkerrostalojen korttelialueeksi ja lisätä asumiselle osoitettua rakennusoikeutta. Uusi toimistorakennus on tarkoitus rakentaa Länsiväylän suuntaisesti korttelin etelälaitaan suojaamaan asuinkortteleita Länsiväylän liikenteen melulta. Länsiväylän varteen osoitetaan nykyistä vähemmän toimistorakentamista. Nykyiset toimistorakennukset aiotaan purkaa. Pieni alue länsiosassa osoitetaan autopaikkojen korttelialueeksi. 3.3 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Piispankylän 321311 osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) esitetyistä suunnitelmista oli mahdollisuus jättää MRA 30 :n mukaisesti mielipiteitä 26.5.-26.6.2014 välisenä aikana. Mielipiteitä jätettiin kolme kappaletta. Mielipiteen jättäneet pitivät muun muassa Piispanportin varteen esitettyjä asuinkerrostaloja liian korkeina ja vastapäisiä asuinkerrostaloja varjostavina. Lisäksi toivottiin Piispanportinpuistoon esitetyn leikkipuiston sijainnin muuttamista ja kevyen liikenteen reitin rakentamatta jättämistä. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Piispankylän asemakaava-alue sijaitsee Olarin ja Matinkylän välisellä vyöhykkeellä hyvien liikenneyhteyksien varrella. Länsimetron liikenteen käynnistyminen Matinkylässä vuoden 2017 aikana liittää alueen yhä vahvemmin joukkoliikenneverkkoon. Asuinrakentamista tulee lisätä joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen kannalta hyvin saavutettavilla alueilla. Asemakaavaratkaisulla mahdollistetaan tehokkaan, kaupunkimaisen ympäristön toteuttaminen metroaseman läheisyydessä. Asemakaavan muutos tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja tiivistämistä. Lisäksi alue tukeutuu jo olemassa olevaan liikenteen ja kunnallistekniikan verkostoon. Olemassa olevat kevyenliikenteen yhteydet säilyvät sijoittuen katualueille. Asuinrakentaminen sijoittuu tiiviisti Piispanportin varteen, toimistorakennus Länsiväylän suuntaisesti alueen etelälaitaan Länsiväylän välittömään läheisyyteen. Toimistorakennus torjuu liikenteen melua asuinkortteleiden suuntaan. Asuinrakennusten pysäköinti järjestetään pihakannen ja rakennusten alapuolisilla pysäköintilaitoksilla. Toimistorakennuksen pysäköinti järjestetään sen länsipuolelle sijoittuvaan pysäköintilaitokseen. Yleiset pysäköintipaikat toteutetaan maanpäällisinä kadunvarsipaikkoina.
13 (21) 4.2 Mitoitus Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 2,6 hehtaaria. Voimassa olevassa asemakaavassa rakennusoikeutta on osoitettu liike-, toimisto- ja asuinrakennusten korttelialueelle (ALK 12 ) 3 600 k-m 2 ja toimistorakennusten korttelialueelle (KT) 13 800 k-m 2, yhteensä 17 400 k-m 2. Asemakaavan muutoksella alueelle osoitetaan asuinkerrostalojen (AK), toimistorakennusten (KT) ja autopaikkojen (LPA) korttelialueet sekä katualuetta. Rakennusoikeus kasvaa voimassa olevan asemakaavan mukaisesta tilanteesta 3 850 k-m 2. Asemakaavan muutoksen mukaiset kortteli- ja muiden alueiden pinta-alat, rakennusoikeudet sekä alue- tai korttelitehokkuudet on osoitettu alla olevassa taulukossa. Alueet Pinta-ala m 2 Rakennusoikeus k-m 2 Tehokkuusluku e AK-korttelialue 11 818 16 500 1,4 KT-korttelialue 4 595 4 750 1,03 LPA-korttelialue 481 Katualueet 9 071 Yhteensä 25 965 21 250 0,82 Asemakaavan muutoksella asumiselle osoitettu rakennusoikeus vastaa laskennallisesti noin 330 uutta asukasta. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue AK Suurin osa asemakaava-alueesta osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Korttelialueen rakennusalakohtaiset rakennusoikeudet ovat yhteensä 16 500 k-m 2. Korttelialueelle sijoittuu kolme L-muotoista rakennusalaa. Piispanportin puoleiset rakennusmassat tulee rakentaa pääasiassa kiinni katualueeseen. Näin ne muodostavat yhdessä vastapäisten asuinkerrostalojen kanssa kaupunkimaisen katutilan Piispanportille. Asuinkerrosten lukumäärät vaihtelevat kansipihan tasolta laskien korkeintaan kuudesta kahdeksaan. Näiden kerrosten lisäksi Piispanportin puolella katutasoon tulee rakentaa pieni määrä erillisiä tai asuntoihin liittyviä työtiloja, liike- ja palvelutiloja. Rakentamisen tulee muodostaa hallittu ja harmoninen kokonaisuus olevan ympäristön kanssa. Julkisivumateriaalien tulee olla korkealuokkaisia ja detaljoinnin viimeisteltyä. Asuinrakennusten pääasiallinen julkisivumateriaalina kadun puolella on poltettu tiili, joka on yhteneväinen itäpuolen asuinkerrostalojen tiilijulkisivujen kanssa. Piispanportti -kadun puolella kolmen rakennusmassan tulee olla julkisivuiltaan keskenään selkeästi eri sävyisiä keventäen siten pitkän katujulkisivun antamaa vaikutelmaa. Rakennusmassojen keventämiseksi katutason sekä seitsemänsien ja kahdeksansien kerrosten julkisivujen käsittelyn tulee poiketa muiden kerrosten käsittelystä. Katutason elävöittämiseksi Piispanportin osuudella katutasoon tulee rakentaa pääasiassa liike-, palvelu- ja työtiloja sekä varastotiloja ja asukkaiden yhteistiloja. Katutason julkisivujen tulee antaa avonainen vaikutelma suurten lasipintojen avulla ja aukotuksen tulee poiketa selkeästi asuinkerroksista. Rakennetut piha-alueet sijaitsevat pääosin kansipihoilla, joista tulee rakentaa vehreitä, ja niille tulee istuttaa puita sekä pensaita. Kansipihat tulee sovittaa mahdollisimman luontevasti kallioleikkaukseen, jolloin mahdollistetaan puustoisen kallioalueen hyödyntäminen osana pihaa, alueen osan metsäinen luonne maisemakuvassa tulee säilyttää eikä sitä saa aidata. Piha-alue tulee suunni-
14 (21) tella ja toteuttaa yhtenäisenä kokonaisuutena mahdollisesta tonttijaosta riippumatta. Toimistorakennusten korttelialue (KT) Suunnittelualueen eteläinen, Länsiväylän puoleinen osa osoitetaan toimistorakennusten korttelialueeksi. Toimistorakennuksen rakennusala sijoittuu korttelialueen itäosaan Länsiväylän suuntaisesti. Rakennusoikeutta sille osoitetaan 4 750 k-m 2. Toimistorakennuksen sijoituksella suojataan etenkin eteläistä asuinkerrostaloa ja sen länteen avautuvaa piha-aluetta Länsiväylän liikenteen melulta. Toimistorakennus ja sen jatkeeksi sijoittuva kaksikerroksinen pysäköintilaitos (merkintä aii, auton säilytyspaikka) tuleekin rakentaa ennen asuntojen käyttöönottoa. Toimistorakennuksen pääasiallinen vesikaton ylin korkeusasema on + 31,0 mpy, mikä vastaa Piispanportin puoleisessa päädyssä noin kuutta kerrosta. Piispanportin puolella rakennus tulee toteuttaa katualueen päälle ulottuvana ulokkeena riittävän melusuojauksen muodostamiseksi. Samalla katutila tiivistyy. Autopaikkojen korttelialue LPA Asemakaava-alueen länsiosaan osoitetaan viereisen rivitalokorttelin pysäköintikäytössä oleva pieni alue autopaikkojen korttelialueeksi. Tarkoituksena on jatkossakin sallia kyseisellä alueella rivitalokorttelin asukaspaikoitusta. 4.3.2 Liikenne Ajoneuvoliikenne Kaava-alueen liikennejärjestelyt säilyvät asemakaavan muutoksen myötä nykyisellään. Suunnittelualueelle on ajoyhteys Kuitinmäentieltä Piispanportin kautta sekä Piispansillalta Piispanpiha-kadun kautta. Piispanportti sekä Pihatörmä ovat päättyviä tonttikatuja. Liikennemäärät lisääntyvät suunnittelualueen ympäristössä kehittyvän maankäytön myötä. Vuoden 2035 liikenne-ennusteen mukaan Piispanportin liikennemäärä on noin 8300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuitinmäentiellä ennustettu liikennemäärä on noin 23 300 ajon./vrk, Piispansillalla 9 100 ajon./vrk ja Länsiväylällä 88 000 ajon./vrk. Kevyt liikenne Myös kevyen liikenteen yhteydet säilytetään nykyisen kaltaisina. Piispanportin länsireunalla kulkee erotettu jalankulku- ja pyörätie, joka toimii pohjois-eteläsuuntaisena yhteytenä Kuitinmäentien ja Länsiväylän välillä. Pihatörmän varressa sijaitsee jalkakäytävä. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Ajo uuteen asuinkortteliin tapahtuu Piispanportti- ja Pihatörmä -tonttikaduilta. Piispanportin eteläosan ajoyhteys toimii myös toimistokorttelin yhteytenä. Autopaikkoja vaaditaan toteutettavan vähintään seuraavasti: - 1 ap asuntokerrosalan 110 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto - 1 ap liike- ja palvelutilojen 100 k-m 2 kohti - 1 ap toimistotilojen 75 k-m 2 kohti Asuinrakennusten pysäköinti järjestetään pihakannen ja rakennusten alapuolisilla pysäköintilaitoksilla, jonne ajo tapahtuu pohjoisesta Pihatörmän sekä idästä Piispanportin kautta. Toimistorakennuksen pysäköintiä on mahdollista järjestää kahteen tasoon rakennuksen länsipuolelle sijoittuvaan pysäköintilaitokseen (auton säilytyspaikka aii).
15 (21) Yleisen pysäköinnin autopaikat sijoittuvat katualueelle. Piispanportille osoitetaan 12 kadunvarsipaikkaa pysäköintitaskuissa ja Pihatörmälle seitsemän autopaikkaa ajoratapysäköintinä. Alueen yleisen pysäköinnin tarpeita palvelee myös läheisen Piispanpiha-nimisen kadun pysäköintipaikat. Kaikkiaan alueella toteutuu noin yksi yleinen pysäköintipaikka 1 500 asuinkerrosneliömetriä kohden. Pyöräpaikkoja vaaditaan vähintään seuraavasti: - 1 pp asuntokerrosalan 30 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 2pp/asunto - 1 pp toimistotilojen 80 k-m 2 kohti Asukkaiden pyöräpaikat sekä vähintään puolet toimistotilojen pyöräpaikoista tulee sijoittaa katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan. Lisäksi ulkotiloissa varataan tilaa vieraiden ja asiakkaiden pyöräpysäköintiin. Julkinen liikenne Alue on hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueella. Länsimetron liikennöinnin alkaessa Matinkylän metroasema sijaitsee noin 500 metrin päässä suunnittelualueesta. Metron liikennöinnin myötä Espoon linja-autoliikenteessä siirrytään liityntälinjastoon, jolloin suorat bussiyhteydet Helsinkiin poistuvat. Kuitinmäentiellä ja Piispansillalla liikennöi Espoon sisäisiä linjoja. Erikoiskuljetusten reitti Piispanportin ja Piispanpihan kautta kulkeva erikoiskuljetusten reitti on huomioitu katujen suunnittelussa. 4.3.3 Palvelut Asemakaavan muutos ei merkittävästi lisää alueen palveluita. Kaava mahdollistaa liike-, palvelu- ja työtilojen rakentamisen Piispanportin katutasoon. 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto Tontin hulevesiä tulee viivyttää tontilla, minkä jälkeen hulevesiä voi hallitusti ohjata sadevesiviemäriin. Suunnitelma hulevesien hallinnasta tulee esittää rakennusluvan yhteydessä. Kiinteistöt liitetään kaupungin vesi-, viemäri- ja hulevesiverkostoon. Kiinteistöjen hulevedet kokoava hulevesiviemäri sekä jätevesiviemäri on tarkoitus sijoittaa katualueelle. Sijoituksille tarvitaan sijoituslupa Espoon kaupungilta. Jätehuoltotilat on mahdollista sijoittaa Piispanportin katutasoon. Jätehuolto tapahtuu katualueelta ajoradan kautta. Jätehuollon järjestelyt on esitetty alueen korttelisuunnitelmassa (Arkkitehtitoimisto Juha Mutanen Oy, 18.10.2016) 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Suurin osa alueen maaperästä on kalliota ja moreenia. Pääasiassa rakennettavuus on normaalia, mutta länsiosan kalliokukkulan puoleinen alue on vaikeasti rakennettavaa rinnemaastoa. Alueella ei ole Espoon kaupungin paikkatietoaineiston perusteella puhdistettavaa maaperää. 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö AK-korttelialueelle sijoittuva kallioinen lakialue sekä osa kookkaasta puustosta säilytetään ja liitetään luontevasti osaksi rakennettavia kansipihoja. Kansipihat rakennetaan nykyisiä pihoja korkeammalle noin tasolle + 10 mpy, jolloin kallioalueen ja pihan väliin ei muodostu niin suurta korkeuseroa kuin aiemmin. Osa kallioalueesta joudutaan kuitenkin leikkaamaan ja osa puustosta kaatamaan uuden rakentamisen myötä. Pääosa rakentamisesta kuitenkin sijoitetaan nykyisten toimistorakennusten ja pysäköintialueiden paikalle, jolloin metsäistä kallioaluetta voidaan säilyttää mahdollisimman paljon. Metsäisen alueen osan tulee olla AK -korttelialueen kaikkien asukkaiden käytettävissä.
16 (21) 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Alueelle ei ole osoitettu kaavassa suojeltavia kohteita. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Länsiväylän lisääntyvä liikenne aiheuttaa suunnittelualueelle melua ja päästöjä. Tehdyn meluselvityksen (Piispanportin meluselvitys, Ramboll Finland Oy, 29.9.2016) mukaan asuinkortteli saadaan suojattua melulta sijoittamalla toimistorakennus asuinrakennusten ja Länsiväylän väliin. Toimistorakennus tulee toteuttaa ennen asuinrakennusten käyttöönottoa. Tällöin piha-alueille muodostuu oleskelu- ja leikkialueita, joiden päivämelutaso on alle 55 db. Eteläisimmän asuinrakennuksen etelä- ja itä julkisivuun kohdistuu suurimmillaan 66 db:n melu, joten kaavassa määrätään tämän rakennuksen osalta julkisivun meluneristävyydeksi vähintään 32 db ja parvekelasituksen meluneristävyydeksi vähintään 11 db. Muilta osin asuinrakennuksissa saavutetaan ohjearvojen mukainen melutaso tavanomaisin rakentein ja parvekelasituksin. Toimistorakennuksen julkisivuun kohdistuva melu on alle 75 db, jolloin toimistotilojen ohjearvot täyttyvät. Päästöjen osalta suunnittelussa on huomioitu HSY:n ohjeistus ilmanlaatuvyöhykkeistä. Vuoden 2035 liikenne-ennusteessa Länsiväylän liikennemäärä on noin 88 000 ajon./vrk, jonka perusteella asumisen minimietäisyys ajoradan reunasta on 63 metriä. Suunnittelualueella tämä täyttyy, mutta suositusetäisyyttä 150 metriä ei kaikilta osin saavuteta. Tästä johtuen asemakaavassa määrätään, että asuntojen raittiin ilman sisäänottoaukot on sijoitettava asuinrakennusten välisten pihojen tai Pihatörmän puoleisille sivuille tai katolle ja varustettava asianmukaisin tuloilman suodattimin. 4.6 Nimistö Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta nimistöön. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksella muutetaan osassa suunnittelualuetta käyttötarkoitusta ja tehostetaan rakentamista. Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tiivistää ja eheyttää alueen yhdyskuntarakennetta sekä luo kaupunkikuvallisesti selkeämpää ympäristöä ja katutilaa. Toteutuessaan alueen rakentaminen tuottaa 16 500 k-m 2 lisää asumista, mikä vastaa laskennallisesti noin 330 uutta asukasta. Asuinrakentaminen tuo lisää asukkaita Matinkylän palveluiden piiriin. Toimistorakennus rakennetaan Länsiväylän varteen liikennemelua torjumaan. Toimistorakentamisen määrä vähenee toteutuneesta 5 400 k-m 2 :stä ja voimassa olevan asemakaavan mahdollistamasta 17 400 k-m 2 :stä nyt osoitettuun 4 750 k-m 2 :iin. Muutos mahdollistaa toteutuneen työpaikkamäärän säilymisen suurin piirtein samana kuin nykyisin. EKE Yhtiöt Oy:llä on tarkoitus korvata kaava-alueen nykyiset toimistorakennukset uudella, Länsiväylän varteen rakennettavalla toimistorakennuksella. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Asukasmäärän lisäys tuo lisää käyttäjiä joukkoliikenteen piiriin. Asemakaavaratkaisu lisää liikennettä alueen lähiliikenneverkolla. Vaikutus on kuitenkin pieni suhteessa alueen kokonaisliikennemäärään. Kaavaratkaisulla ei ole merkittävää vaikutusta liikenneverkon toimivuuteen tai alueen teknisen huollon järjestämiseen.
17 (21) 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Asemakaavamuutoksen mahdollistama käyttötarkoituksen muutos vaikuttaa luontoon ja maisemaan erityisesti kaava-alueen eteläpäässä, jossa rakentamattomalle alueelle mahdollistetaan Länsiväylän suuntainen toimistorakennus ja sen pohjoispuolelle mahdollistetaan itäiseen rinteeseen sijoittuva asuinrakennusmassa, jolloin olevaa kalliota joudutaan osittain louhimaan ja puustoa kaatamaan. Voimassa olevan asemakaavan toimistorakennusten korttelialueella (KT) toimistorakennuksen rakennusala ja pysäköinnin mahdollistava kansipihan rakennusala kallion eteläosassa ulottuvat kuitenkin nyt esitettävän asemakaavan muutosehdotuksen rakentamiselle osoitettuja alueita laajemmalle. Mikäli rakentaminen toteutuisi nykyisen kaavan mukaisena, häviäisivät eteläisen rinteen puusto ja kallio lähes lakialueelle saakka. Asemakaavan muutoksen myötä osa kalliokukkulan itärinteen puustosta poistuu, mutta lakialue säilyy metsäisenä. Länsiväylän puoleisen osan rakentaminen muuttaa osan rakentamattomasta metsiköstä rakennetuksi ja peittää näkymiä länsipuolen rivitaloilta sekä osittain Piispanmäenpuistosta Länsiväylän suuntaan. Muutosalueella on nykyisellään luonnonvaraista kasvillisuutta, ja alue muodostuu asemakaavamuutoksen toteutumisen myötä osaksi rakennettua ja kaupunkimaista ympäristöä. Nykyisen toimistotalon länsipuolella oleva kuilumainen pihatila korvataan asemakaavan muutoksen myötä pihakannella, jolloin pihan korkotaso nousee ja uusi oleskelupiha liittyy luontevammin metsäiseen kallioalueeseen. Rakentaminen selkeyttää alueen rakennetta ja kaupunkikuvaa. Rakentaminen katualueeseen kiinni muuttaa katutilan tiiviimmäksi ja kaupunkimaisemmaksi. Nykyiset katupuut Piispanportin länsisivulla korvataan uusilla, sillä alueen rakentaminen laskee nykyisen istutuskaistan (pengerluiskan) korkeusasemaa. Rakennetun alueen pinta-ala tulee lisääntymään kaavamuutoksen myötä, jolloin myös läpäisemättömän pinnan määrä lisääntyy alueella. Tällä on vaikutusta myös hulevesien määrään. Hulevesitulvan ehkäisemiseksi korttelialueen kaavamääräyksissä on esitetty määräyksiä hulevesien käsittelystä tontilla. Hulevesiä tulee imeyttää tai viivyttää korttelialueella. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Asemakaavan toteutuminen vahvistaa alueen luonnetta asuinalueena. Rakentaminen selkeyttää alueen kaupunkikuvallista ilmettä. Paikoituksen sijoittaminen maanalaiseen pysäköintilaitokseen sekä piha-alueen varaaminen oleskelua, leikkimistä ja istutuksia varten lisäävät alueen viihtyisyyttä. Asuinkerrostalojen piha-alueen lisäksi myös viereinen Piispanmäenpuisto sekä Länsiväylän eteläpuolella sijaitseva, alikululla kaava-alueeseen yhdistetty Tynnyripuisto palvelevat tulevia asukkaita lähivirkistysalueina. Rakentaminen muuttaa lähialueen nykyisten asukkaiden metsäisiä näkymiä, kun sen myötä alueelta poistuu puustoa ja kallioita louhitaan. Tällä voi olla vaikutusta asukkaiden kokemaan viihtyisyyden tunteeseen. Etenkin Länsiväylän suuntaan näkymät muuttuvat rakennetuimmiksi nykyisen metsäisen näkymän sijaan. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta lähialueella virkistysalueiksi osoitettujen alueiden määrään. Metsäisen kallioalueen osoittamisella osaksi asuinkerrostalojen korttelialuetta voi olla vaikutusta lähialueen asukkaiden mahdollisuuksiin hyödyntää kyseistä aluetta lähivirkistykseen. Aluetta ei saa kuitenkaan aidata. Voimassa olevassa asemakaavassa kallioalue on osa toimistorakennusten korttelialuetta ja kiinteistöyhtiön omistuksessa.
18 (21) Asemakaavan mukainen rakentaminen vaikuttaa naapurustonsa valaistusolosuhteisiin. Nykytilanteessa massiivinen toimistorakennusten rivistö sulkee kaikki näkymät alueen länsipuolen rivitaloilta itään päin. Uusien, L-muotoisten asuinkerrostalojen pihatilat avautuvat länteen rivitalokorttelin suuntaan ja luovat nykyistä avarammat näkymät naapuritaloyhtiölleen. Alueen länsipuolella sijaitsevien lähimpien rivitalojen valaistusolot paranevat rakennusmassojen siirtyessä pääosiltaan nykyistä kauemmaksi rivitaloista. Nykyisten toimistorakennusten korkeus on noin puolitoista metriä vähemmän kuin tilalle esitettyjen kuusikerroksisten asuinrakennusmassojen korkeus. Toimistorakennukset puretaan Pihätörmän varrelta, ja uusi rakentaminen sijoittuu vähintään 18 metriä idemmäksi lukuun ottamatta asuinkerrostalojen itä-länsisuuntaisia rakennusmassoja. Niiden päädyt tulevat noin seitsemän metriä nykyisiä toimistorakennuksia lähemmäksi ja aiheuttavat hetkellisesti aamupäivällä varjostusta viereisille rivitaloille. Alueen rakentamisella on vaikutusta Piispanportin itäpuolen asuinkerrostalojen varjostusoloihin. Erityisesti talvi-iltapäivinä, auringon paistaessa matalalta, asemakaavan mukainen rakentaminen varjostaa vastapäisiä rakennuksia. Kaupunkimaisessa ympäristössä varjostuksilta ei voida välttyä. Ennen asuntojen käyttöönottoa toteutettavaksi määrätty toimistorakennus torjuu Länsiväylän liikenteen melua siten, että asuinkerrostalojen leikki- ja oleskelualueet saadaan sijoitettua melulta suojaan. Asuinrakennukset sijoittuvat HSY:n ilmanlaatuvyöhykkeiden vähintään minimietäisyydelle, pohjoisimmat rakennukset suositusetäisyydelle. Raitis ilma otetaan rakennusten suojaisalta puolelta tai katolta, jolla pyritään haitallisten hiukkasten määrän minimointiin. Toimistorakennus ja siihen liittyvä pysäköintilaitos (auton säilytyspaikka aii) kaiteineen suojaavat myös suunnittelualueen länsipuolista asuinaluetta melulta. Ennustevuoden 2035 päivämelun keskiäänitaso on kaavamuutoksen mukaisessa tilanteessa pääosin 0,5-4 db pienempi kuin nykyisten rakennusten mukaisessa ennustetilanteessa. Kolmen desibelin lasku melutasossa vastaa liikennemäärän puolittumista, joten melutilanteen parantuminen on paikoin merkittävä. 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Asemakaavan muutos lisää Matinkylän-Olarin asuntotarjontaa. Väestön kasvu parantaa alueen palveluiden ja joukkoliikenteen kannattavuutta. Alueen katu- ja kunnallistekninen verkosto on rakennettu, joten merkittäviä lisäkustannuksia ei synny. Piispanportin jalankulun ja pyöräilyn järjestelyjä joudutaan rakentamisesta johtuen muuttamaan kadun länsilaidalla. Muutosten aiheuttamat kustannukset on arvioitu laaditussa kunnallistekniikan tarkastelussa (Ramboll Finland Oy, 19.10.2016) noin 272 000 euroksi. Kiinteistöt on mahdollista liittää kaukolämpöverkkoon. Rakennusoikeuden lisääntyminen ja käyttötarkoituksen muuttuminen pääosin asumistarkoitukseen tuo kaupungille maankäyttösopimustuloja. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Rakentaminen kaavamuutosalueella alkanee pian kaavan saatua lainvoiman. Ensimmäisessä vaiheessa tulee toteutettavaksi toimistorakennus autopaikoituksineen. Tämän jälkeen hakijan tarkoituksena on purkaa nykyiset toimistorakennukset ja rakentaa asuinkerrostalot. Rakentaminen on mahdollista toteuttaa vaiheittain.
19 (21) 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Meluesteenä toimiva KT-korttelialueen toimistorakennus ja siihen liittyvä kaksikerroksinen auton säilytyspaikka (pysäköintilaitos) tulee rakentaa ennen asuntojen käyttöönottoa. Kiinteistöjen hulevesiviemärit on tarkoitus sijoittaa katualueelle. Putkille on haettava sijoituslupaa Espoon kaupunkitekniikan keskukselta; töiden suorittamiseen tarvitaan lisäksi kaivulupa. Sijoitus voidaan esittää myös suoraan katusuunnitelmassa niin haluttaessa, jolloin se toimii suoraan sijoituslupana. Kaivulupaa ei silloin myöskään tarvita. 6.3 Toteutuksen seuranta Rakennuslupaviranomaiset valvovat kaavan toteutusta. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Kaavoitushakemus suunnittelualuetta koskien on saapunut 20.3.2013. Hakijana on EKE Yhtiöt Oy. Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 19.6.2013 nimellä Piispankylä 321911. Sopimukset Asemakaavasta käydään sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 26.5.-26.6.2016 (Piispankylä, asemakaavan muutos, aluenumero 321911). Asemakaavan muutoksen aluenumero on muutettu MRA 30 :n mukaisen kuulemisen jälkeen. Uusi aluenumero on 321913. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä EKE Yhtiöt Oy:n, Arkkitehtitoimisto Juha Mutanen Oy:n ja Ramboll Finland Oy:n kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa kaavan valmistelusta on vastannut arkkitehti Outi Reitmaa, maisemasuunnittelusta maisema-arkkitehti Katariina Peltola ja liikennesuunnittelusta suunnitteluinsinööri Salla Karvinen sekä suunnitteluavustaja Iris Kytö. Asemakaavan valmistelun eri vaiheissa ovat olleet mukana myös arkkitehti Marja Pelo, aluearkkitehti Sirpa Sivonen-Rauramo, suunnitteluinsinööri Pekka Väinölä sekä maisema-arkkitehdit Anu Lämsä ja Aino Aspiala. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelun alkuvaiheessa on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja rakennusten sijoittamiselle. Toimistorakennuksen tilalle esitettiin erillistä pysäköintilaitosta. Muun muassa rakentamisen tehokkuuden, kaupunkikuvallisten seikkojen, pysäköintiratkaisun sekä melun ja ilmanlaadun huomioimisen vuoksi on päädytty nykyiseen ehdotukseen. Kalliorinteeseen ulottuvan asuinkerrostalon rakennusmassaa on lyhennetty länsipäädystään osallistumis- ja arviointisuunnitelman suunnitelmissa esitetystä kuusi metriä.
20 (21) 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 30.5.-29.6.2016 MRA 27 :n mukaisesti. Siitä jätettiin 10 muistutusta sekä saatiin neljä lausuntoa ja kaksi kannanottoa. Osoitteiden perusteella muistutuksista seitsemän jätettiin asemakaavan muutosalueen länsipuolella sijaitsevan rivitaloyhtiö As Oy Mäkikummun (os. Pihatörmä 6) asukkaiden toimesta. Myös kolme muuta muistutusta koskivat muun muassa kaavan vaikutuksia As Oy Mäkikumpuun ja sen asukkaisiin. Muistutusten pääkohdat koskivat rakentamisen tehokkuutta ja korkeutta, kaavamuutoksen vaikutuksia alueen melutasoon, naapuruston näkymiin ja varjostuksiin, asuinrakentamisen ulottamista puustoisen kalliomäen itärinteeseen ja toimistorakennuksen pysäköintialueen ulottamista pitkälle alueen länsiosaan puustoa vähentävästi ja kalliota tuhoavasti. Muistutuksissa huomautettiin myös muun muassa autopaikkojen suuresta määrästä. Lausunnoissa ja kannanotoissa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos muistuttaa palo- ja pelastustoimen toimintamahdollisuuksien turvaamisesta, kaupunkitekniikan keskus toimistorakennuksen ulokkeen riittävästä alikulkukorkeudesta ja huoltoliikenteen järjestämisestä sekä Caruna Oy johtosiirroista ja alueen sähköjakelun turvaamisesta. Asemakaavaehdotukseen on nähtävilläolon jälkeen tehty vähäisiä muutoksia: kaavakarttaan on lisätty AK-korttelialueelle ulokkeen rakennusalat mahdollistamaan ylimpien kerrosten kadun ylle ulottuvan rakentamisen sekä merkitty liike-, palvelu- ja työtilojen kerrosalat rakennusaloittain. Kaavamerkintöjä ja -määräyksiä on täsmennetty muun muassa rakentamisen tapaan liittyen. Ajankohta Käsittelytieto 20.3.2013 Kaavamuutoshakemus saapunut 19.6.2013 Vireilletulosta on tiedotettu kuulutuksessa (Piispankylä 321911). 29.4.2014 Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman 26.5.-26.6.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä (Piispankylä 321911). Asemakaavan muutoksen aluenumero muutetaan MRA 30 :n mukaisen kuulemisen jälkeen. Uusi aluenumero on 321913, nimi säilyy samana. 11.5.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy ehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti (Piispankylä 321913). 30.5.-29.6.2016 Ehdotus MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 2.11.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy ehdotuksen kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi.
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Outi Reitmaa Arkkitehti Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja
976/2013 /b Ksl, muutettu Outi Reitmaa 2.11.2016 Nähtävillä MRA 27 30.5.-29.6.2016 /a Ksl (Kaavaehdotus) 11.5.2016 Nähtävillä MRA 30 (321911) 26.5.-26.6.2014 Kp(OAS) Torsti Hokkanen 29.4.2014 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Alue Piir.nro 321913 6980 Piispankylä Asemakaavayksikkö Detaljplaneenheten Asemakaavan muutos Mittakaava 1:1000 Piirtäjä IKy Suunnittelija ORe Asianumero 976/10.02.03/2013 Päiväys 11.5.2016 Arkistotunnus 10 02 Tasokoordinaattijärjestelmä plankoordinatsystem ETRS-GK25FIN, korkeusjärjestelmä höjdsystem N2000
Sivu 1/2 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 049 Espoo Täyttämispvm 21.10.2016 Kaavan nimi PIISPANKYLÄ Hyväksymispvm Ehdotuspvm 11.05.2016 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 19.06.2013 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 321913 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,5965 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,5965 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 2,5965 100,0 22300 0,86 0,0000 4900 A yhteensä 1,1818 45,5 16600 1,40 0,7493 13000 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 0,4595 17,7 5700 1,24-0,7974-8100 T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,9552 36,8 0,0481 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Sivu 2/2 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 2,5965 100,0 22300 0,86 0,0000 4900 A yhteensä 1,1818 45,5 16600 1,40 0,7493 13000 AK 1,1818 100,0 16500 1,40 1,1818 16500 A lisärakennusoikeus 100 100 ALK12-0,4325-3600 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 0,4595 17,7 5700 1,24-0,7974-8100 KT 0,4595 100,0 4750 1,03-0,7974-9050 KT lisärak.oik 950 950 T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,9552 36,8 0,0481 Kadut 0,9071 95,0 0,0000 LPA 0,0481 5,0 0,0481 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä
/,,7( 0 20 40 60 80 100 0 0 ESPOON PIISPANKYLÄ, ALUE 321913 50 5 10 15 20 25 50 100 100 ASEMAPIIRROS 1:1000 ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS ARKKITEHTITOIMISTO JUHA MUTANEN OY 18.10.2016