Kaupunginhallituksen kokoushuone

KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 14/2015 Kaupunginhallitus KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA 03.08.2015 klo 17:00 Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijat... 1 191 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 2 192 Pöytäkirjan tarkastajat... 3 193 Käsittelyjärjestys... 4 194 Talouden seuranta 6/2015, puolivuosikatsaus... 5 - Graafinen seuranta 1-6/2015... 11 - Ulkomaanmatkaraportti ajalta 1-5/2015 (kaupunki ja liikelaitokset)... 14 - Strategian ja talouden toteutumisraportti 30.6.2015... 16 195 Kaupunginhallituksen alaisten toimintojen seurantaraportti 30.6.2015... 67 - Kotkan kaupunginhallituksen seurantaraportti 1.1. - 30.6.2015... 68 196 Kotkan kaupungin rahoituspolitiikka... 81 - Rahoituspolitiikka... 82 - Kaupunginhallituksen alaisten konsernipalvelujen toimintasääntö... 84 197 Lisämäärärahaesitys Kantasataman suunnittelua varten... 86 198 Kotkan uimala Katariina... 89 - Kuntotutkimus RAK 1108 Kotkan uimahalli Altaiden betonirakenteiden kuntotutkimus 10.3.2015... 91 - Kotkan uimala Katariinan sisäaltaiden pinnoitukset/kustannusarvio 29.4.2015... 100 199 Lausunto Kotkamills Oy Flying Eagle -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta... 101 - Koktamills Oy:n YVA-arviointiohjelma 11.6.2015... 107 200 Sopimus ruotsinkielisen esiopetuksen ja perusopetuksen järjestämisestä Kotkan kaupungin ja Kotka Svenska Samskolas Garantiförening r.f:n välillä... 153 - Voimassa oleva sopimus, Samskola... 155 - Uusi sopimus... 159 201 Yrityksille maksettava työllistämisen kuntalisä 1.9.2015 alkaen... 164 - KOTKAN KUNTALISÄN SÄÄNNÖT - YRITYKSET 1.9.2015 alkaen... 167 202 Täyttöluvat 2688-2692... 168 - Täyttölupahakemus Tekniset palvelut... 169 - Liite pykälään täyttöluvat 2688-2692... 170 203 Kuntamarkkinat Helsingissä 9. - 10.9.2015... 172 - Kuntamarkkinoiden ohjelma... 173 204 Maakunnallinen yrittäjäjuhla Kotkassa 17.10.2015... 194 - Esitys Kotkan kaupungin ja Kymen Yrittäjien yhteistyösta Maakunnallisen yrittäjäjuhlan 17.10.2015 järjestämisessä... 196 205 Kutsunnat 2015... 198

KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 14/2015 Kaupunginhallitus KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA 03.08.2015 klo 17:00 Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT 206 Valtuuston 10.7.2015 pitämän kokouksen päätösten täytäntöönpano... 200 207 Vastaus valtuustoaloitteeseen Kotkan kauppatorin vilkastamiseksi... 201 - Kokoomus RKP:n valtuustoaloite Kotkan kauppatorin vilkastamiseksi... 203 208 Vastaus valtuustoaloitteeseen nettiajanvarauksesta terveyskeskukseen... 204 - Valtuustoaloite nettiajanvarauksesta terveyskeskukseen, Pekkola... 206 209 Hallintokuntien pöytäkirjajäljennökset ja viranhaltijoiden päätökset... 207

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus ESITYSLISTA 03.08.2015 1 KOKOUSAIKA Maanantai 3.8.2015 klo 17.00 KOKOUSPAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja Lommi Semi II varapuheenjohtaja Haakana Mervi jäsen Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Luumi Jari Merivirta Jorma-Kalevi Olsson Birgitta Pitko Eeva-Riitta Rajantie Irma Tiusanen Kari Tujula Pirjo Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Koivisto Jarmo kansliapäällikkö Brask Nina valt.puheenjohtaja Kotiniemi Topias valt. I varapuheenjohtaja Tiusanen Pentti valt. II varapuheenjohtaja Eerola Juho valt. III varapuheenjohtaja Hassinen Raino kaupunginsihteeri, sihteeri Makkonen Kari tiedotuspäällikkö Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri Jari Elomaa Raino Hassinen LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kotkassa Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) Kaupunginsihteeri Raino Hassinen

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 03.08.2015 Sivu 2 191 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 03.08.2015 Sivu 3 192 Pöytäkirjan tarkastajat Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 03.08.2015 Sivu 4 193 Käsittelyjärjestys Hyväksytään listan mukaisena. Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 03.08.2015 Sivu 5 D/1010/02.02.01.00/2015 194 Talouden seuranta 6/2015, puolivuosikatsaus Valmistelijat: Talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen, puh. 040 652 8550 Controllerit Maarit Heikkilä, puh. 040 643 1911 Leena Rasi, puh. 040 556 4784 Maija Spännäri, puh. 234 5214 Outi Toivonen, puh. 040 593 8389 vs. henkilöstöjohtaja Maija Kaltakari, puh. 040 159 0899 Tiivistelmä: Kaupunginhallitukselle annetaan tiedoksi seurantaraportti talousarvion toteutumisesta ajalta 1.1. - 30.6. Selvitykset toiminnan, talouden ja tavoitteiden toteutumisesta sekä ennusteet loppuvuoden osalta sisältyvät raporttiin. Konsernin konsolidoitu välitilinpäätös ajalta 1.1. - 30.6.2015 raportoidaan KH:n kokoukseen 24.8.2015. Tässä yhteydessä läpikäydään myös tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien taloudellinen tilanne. Talousvaikutukset ym. Kaupunginvaltuuston talousarviopäätöksen mukainen v. 2015 seuranta. Esittelyteksti: Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä (milj. euroa) TP2014 LTA2015 TP2015 Ennuste Toimintatuotot 104,4 103,2 102,1 Toimintakulut -398,3-394,4-397,1 TOIMINTAKATE -293,9-291,3-295,1 Verotulot 209,5 213,6 209,9 Valtionosuudet 91,1 93,5 96,7 Rahoitusnetto 0,7 1,4 1,4 VUOSIKATE 7,4 17,2 12,9 Tuloslaskelma 30.6. osoittaa, että toimintakatteen toteutuma on 53,0 % ja vuosikate 5,6 milj. euroa. Vuosikate on heikentynyt 0,6 milj. euroa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Esityslistan liitteenä on graafinen seuranta kaupungin käyttötalouden kehityksestä. Grafiikka osoittaa, että alkuvuoden toimintakate on toteutunut noin 4,8 milj. euroa talousarviota huonompana. Palkkamenojen seuranta kuvaa ko. menojen kirjanpitotilannetta, palkoissa ja palkkioissa on saavutettu noin 1,2 milj. euron säästöt talousarvioon verrattuna. Lautakuntatasoi- Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 03.08.2015 Sivu 6 Pöytäkirjan tarkastusmerkintä nen ennuste talouden toteutumisesta ennustaa koko vuoden toimintakatteen jäävän 3,8 milj. euroa talousarviosta. Lautakuntien toiminta ja talous Erilliseen raporttiin sisältyvä lautakuntakohtainen ennuste sisältää toimielinten omat arviot talouden kehityksestä. Ennusteen kertaluonteisiin poistoihin on sisällytetty kantasataman rakennusten sekä poliisitalon alaskirjaukset, yhteensä 2,8 milj. euroa. Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen alaisten toimintojen ennustetaan jäävän talousarviosta yhteensä 0,88 milj. euroa. Myyntivoittojen ennustetaan jäävän talousarviosta 1,0 milj. euroa. Ennuste sisältää 2,0 milj. euron kantasatamaan liittyvän järjestelysopimuksen mukaisen myyntivoiton Ruukinkatu 12 tontin myynnistä. Käynnissä olevien sopimusneuvotteluiden toteutumiset ja niiden ajankohdat ovat riippuvaisia sopimuskumppanien päätöksistä. Myyntivoittojen seuranta (milj. euroa) KAUPUNGINHALLITUS SEURANTA Vastuualue Tavoite 2015 Tot 6 / 2015 Ennuste 2015 Ero Kaupunkisuunnittelu / rakennukset 1,30 0,00 0,00-1,30 Kaupunkisuunnittelu / maankäyttö ja kaavoitus 3,20 0,69 3,46 0,26 Kaupunginhallitus 0,00 0,00 0,00 0,00 YHTEENSÄ 4,50 0,69 3,46-1,04 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunnan tammi-kesäkuun toimintakate on 12,0 milj. euroa, joka on 37,2 % koko vuoden lisätalousarvion mukaisesta toimintakatteesta. Toimintatuottoja on toteutunut 8,9 milj. euroa, joka on 35,5 % koko vuoden lisätalousarviosta. Toimintatuottojen toteuma painottuu loppuvuoteen, sillä suurin osa tontinvuokratuloista toteutuu vasta lokakuussa. Lisäksi kaavoituksen palvelualueella käydään neuvotteluja ulkopuolisten sopimuskumppanien kanssa. Neuvottelujen toteutuessa myönteisesti saavutetaan koko vuodelle budjetoitujen toimintatuottojen taso. Neuvottelujen lopputulos riippuu kuitenkin sopimuskumppanien päätöksistä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan toimintakuluista on toteutunut 10,5 milj. euroa, joka on 52,4 % koko vuoden talousarvion tasosta. Toimintakulujen puolella lautakuntaa rasittaa toimitilojen palvelualueelle asetettu tätä vuotta koskeva suuri säästötavoite. Tämän hetkisen ennusteen mukaan säästöta-

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 03.08.2015 Sivu 7 Pöytäkirjan tarkastusmerkintä voite ei tule toteutumaan. Säästötavoitteen toteutumiseen vaikuttavat mm. loppuvuoden säätilat ja odottamattomat korjaustarpeet. Tekninen lautakunta Käyttötaloudessa säästöä on syntynyt sähkön, lämmityksen ja joukkoliikenteen kustannuksissa, mutta alkutalven kelit lisäsivät ylitöiden ja alueiden kunnossapitopalveluiden kustannuksia. Talousarviossa pysyminen tulee olemaan haasteellista. Loppuvuoden kelit (lämpötilat ja lumisateiden määrä) ratkaisevat lopputilanteen. Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunnan talouden toteuma kuuden ensimmäisen kuukauden jälkeen ja sen perusteella tehty ennuste ulkoisten toimintatuottojen ja -kulujen osalta sisältää riskejä budjetin ylittymiseen. Toimintatuottojen arvioidaan kuitenkin toteutuvan budjetin mukaisina. Jo aiemmin on esitetty arviot määrärahojen ylittymisestä työmarkkinatuen maksuosuuksiin (1,4 milj. euroa) sekä päiväaikaisen päivystyksen järjestämiseen (1,4 milj. euroa). Terveydenhuollossa ennuste erikoissairaanhoidon tekemien laskelmien mukaan voisi nostaa kulut 5,7 milj. euroa talousarviota suuremmiksi, tämän lisäksi muiden sairaaloiden käyttö kasvattaa ylitysriskiä (0,5 milj. euroa). Toimintaa kesäkaudeksi kuitenkin supistetaan, joten kustannusten suuruus hahmottuu vasta lomakauden jälkeen. Sosiaalihuollossa asiakaspalveluiden ostot vammaistyön palvelualueella ovat myös riskinä ylittää budjetin, kun taas vanhustenhuollossa selvittänee budjetoitua pienemmillä kustannuksilla toiminnan siirryttyä omaan tuotantoon. Avustuksissa, huolimatta työmarkkinatukeen varattujen määrärahojen riittämättömyydestä on arvio muiden erien säästöistä. Jos nämä toteutuu olisi ylitys avustusten osalta reilun puoli miljoonaa euroa. Toimeentulotuen kustannusten ennuste on kuitenkin epävarmaa, tosin vuonna 2014 toimeentulotuessa avustuksia oli maksettu vastaavana ajankohtana yhteensä 6,3 milj. euroa ja kuluvana vuonna 6,0 milj. euroa. Vuonna 2014 toimeentulotuen kustannukset olivat 12,4 milj. euroa. Myös muiden kuluerien osalta on olemassa paineita määrärahojen ylittymiselle, kate löytynee kuitenkin henkilöstömäärärahojen eristä. Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnan tammi-kesäkuun ulkoinen toimintakate on 64,7 % talousarvion ulkoisesta toimintakatteesta. Tuottoja on kertynyt 37,3 % arvioidusta koko vuoden tuotoista. Ilmanlaaduntarkkailun kustannuksiin perustuvat tuotot kertyvät vasta joulukuussa. Ympäristökeskuksen tulot muodostuvat maksutuottojen lisäksi ilmanlaaduntarkkailun myyntituotoista ja palvelujen myynnistä Pyhtäälle. Ensimmäisen

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 03.08.2015 Sivu 8 puolivuotiskauden aikana toimintatuotot ovat hieman jäljessä ja toimintakulut edellä. Ympäristökeskuksen ennustetaan ylittävän talousarvioon kirjatun ulkoisen toimintakatteensa noin 0,1-0,2 milj. eurolla. Muut lautakunnat ja liikelaitokset Muiden kaupungin lautakuntien ja liikelaitosten talouden ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Henkilöstötavoitteiden toteutuminen Osavuosikatsauksessa on seurantatiedot liittyen talousarvion 2015 henkilöstötavoitteisiin. Lisäksi henkilöstöstrategiaa hyväksyttäessä (kaupunginvaltuusto 4.3.2013 44) on päätetty, että henkilöstöstrategian tavoitteiden toteutumista seurataan osavuosikatsausten yhteydessä. Liitteestä löytyy henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaraportti. Samaan yhteyteen on liitetty katsaus talouden tasapainottamisohjelman henkilöstötavoitteiden vuoden 2015 toteutumisennusteeseen. Rahoitus Rahoituserien ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisena. Kaupungin pitkäaikainen lainamäärä kesäkuun lopussa oli 237,8 milj. euroa, lisäksi lyhytaikaista velkaa oli 42,4 milj. euroa, jolloin lainakanta yhteensä oli 280,2 milj. euroa. Lainojen keskikorko on 1,09 %. Verotulot ja valtionosuudet Kotkan verotilitykset olivat tammi-kesäkuussa 1,0 prosentin kasvussa vuoden takaiseen verrattuna. Kunnallisveron muutos on +2,0 % koko maassa, Kotkassa +0,6 %. Yhteisöveron tilitykset ovat samalla ajanjaksolla kasvaneet Kotkassa 2,6 % edellisvuodesta. Kuntaliiton laskelmiin tukeutuvan verotuloennusteen mukaan on odotettavissa painetta koko vuoden osalta talousarviossa pysymiseksi. Verotulot olisivat näin jäämässä yli 3,0 milj. euroa budjetoidusta. Valtionosuuksien ennakoidaan toteutuvan 96,7 milj. euron tasolla, 3,1 milj. euroa talousarviota parempana. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 03.08.2015 Sivu 9 Tiedossa olevat epävarmat tekijät loppuvuodelle 2015 Seurannan talousarvioennusteeseen ei ole sisällytetty seuraavien olemassa olevien riskien ja mahdollisuuksien mahdollista vaikutusta: Vastuualue Riski/mahdollisuus Taloudellinen vaikutus Kaupunkisuunnittelu Maankäytön ja kaavoituksen sekä +3,5 milj. eur rakennusten myyntiin liittyvät kes- keneräiset neuvottelut Terveydenhuolto Erikoissairaanhoidon kustannukset -6,2 milj. euroa Sosiaali- ja terveyslautakunta YHTEENSÄ Henkilökohtaisen avun järjestämisen kustannukset -0,4 milj eur -3,1 milj. euroa Ennusteen muutokset seurannan 5/2015 jälkeen Oheisessa taulukossa on annettu yhteenveto edellisen seurannan jälkeen ennusteeseen sisällytetyistä muutoksista: milj. eur 05/2015-seuranta, ennustettu tk:n 2015 ylijäämä -5,9 Poistoarvion muutos, sis. poliisitaloon ja kantasatamaan liittyvät alaskirjaukset -3,6 Myyntivoittotavoitteen tarkentuminen (sis. kantasataman) 1,0 Muutokset seurannassa 06/2015 yhteensä -2,6 06/2015-seuranta, ennustettu tk:n 2015 ylijäämä -8,5 Kokonaisennuste vuodelle 2015 Tilikauden 2015 tulos on 0,1 milj. euroa paremmalla tasolla kuin vuoden 2014 vastaavana ajankohtana. Koko vuoden ennusteen mukaan kaupunki ja liikelaitokset kokonaisuus olisi jäämässä 8,5 milj. euroa talousarviosta. Esityslistan liitteenä on ulkomaanmatkaraportti tammi-toukokuulta. Esityslistan liitteenä on Strategian ja talouden toteutumisraportti 30.6.2015. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 03.08.2015 Sivu 10 Liitteet: 1. Graafinen seuranta 1-6/2015 2. Ulkomaanmatkaraportti ajalta 1-5/2015 (kaupunki ja liikelaitokset) 3. Strategian ja talouden toteutumisraportti 30.6.2015 Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus merkitsee seurantaraportin 30.6.2015 liitteineen tiedoksi ja päättää lähettää sen tiedoksi valtuustolle. Toimeenpano: Ote: talous- ja rahoitusjohtaja Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Ei valitusosoitusta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

TOIMINTAKATE PALKAT JA PALKKIOT Kaupunki ja liikelaitokset, talousarvion toteutuminen Kaupunki ja liikelaitokset, kirjanpidon tiedot, ilman sivukuluja 1000 euroa 1000 euroa TP 2014-293 859 TP 2014 115 713 TA 2015-291 195 TA 2015 119 154 Toteutuma % Ero Ero Toteutuma % Ero Ero 2014 2015 2014 2015 %-ero TA2015 TOT2014 2014 2015 2014 2015 %-ero TA2015 TOT2014 Tammi -20 997-23 613 7,1 8,1-1,0-2 806-2 615 Tammi 9 533 9 841 8,2 8,3 0,0-25 -308 Helmi -43 662-45 210 14,9 15,5-0,7-1 944-1 548 Helmi 18 536 18 938 16,0 15,9 0,1 149-402 Maalis -68 879-69 065 23,4 23,7-0,3-810 -186 Maalis 27 635 28 279 23,9 23,7 0,1 178-644 Huhti -94 151-95 636 32,0 32,8-0,8-2 339-1 485 Huhti 36 853 37 461 31,8 31,4 0,4 488-608 Touko -119 645-120 804 40,7 41,5-0,8-2 243-1 159 Touko 46 221 47 167 39,9 39,6 0,4 428-947 Kesä -151 003-154 475 51,4 53,0-1,7-4 841-3 472 Kesä 60 633 61 274 52,4 51,4 1,0 1 162-641 Heinä -177 094 60,3 0,0 60,3 Heinä 69 830 60,3 0,0 60,3 Elo -201 007 68,4 0,0 68,4 Elo 79 146 68,4 0,0 68,4 Syys -224 662 76,5 0,0 76,5 Syys 88 259 76,3 0,0 76,3 Loka -243 134 82,7 0,0 82,7 Loka 97 544 84,3 0,0 84,3 Marras -266 394 90,7 0,0 90,7 Marras 106 610 92,1 0,0 92,1 Joulu -293 859 100,0 Joulu 115 713 100,0 Toimintakatteen seuranta Palkat ja palkkiot seuranta 3 000 3 000 2 000 2 000 1 000 1 000 0 0-1 000-1 000-2 000-2 000-3 000-4 000-5 000 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Suhteessa TA2015 Suhteessa TOT2014-3 000-4 000-5 000 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Suhteessa TA2015 Suhteessa TOT2014 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT Kaupunki ja liikelaitokset, talousarvion toteutuminen 1000 euroa TP 2014 104 396 TP 2013 398 256 TA 2015 103 234 TA 2015 394 429 Toteutuma % Ero Ero Toteutuma % Ero Ero 2014 2015 2014 2015 %-ero TA2015 TOT2014 2014 2015 2014 2015 %-ero TA2015 TOT2014 Tammi 10 799 8 178 10,3 7,9-2,4-2 500-2 620 Tammi 31 796 31 791 8,0 8,1-0,1-301 5 Helmi 17 327 14 766 16,6 14,3-2,3-2 368-2 560 Helmi 60 989 60 057 15,3 15,2 0,1 345 931 Maalis 24 332 21 284 23,3 20,6-2,7-2 778-3 049 Maalis 93 211 90 348 23,4 22,9 0,5 1 967 2 863 Huhti 33 054 30 416 31,7 29,5-2,2-2 270-2 638 Huhti 127 205 126 052 31,9 32,0 0,0-69 1 153 Touko 39 501 37 684 37,8 36,5-1,3-1 377-1 817 Touko 159 146 158 488 40,0 40,2-0,2-871 658 Kesä 49 133 45 421 47,1 44,0-3,1-3 165-3 712 Kesä 200 136 199 896 50,3 50,7-0,4-1 683 240 Heinä 56 270 53,9 0,0-53,9 Heinä 233 364 58,6 0,0 58,6 Elo 62 881 60,2 0,0-60,2 Elo 263 889 66,3 0,0 66,3 Syys 69 873 66,9 0,0-66,9 Syys 294 536 74,0 0,0 74,0 Loka 84 973 81,4 0,0-81,4 Loka 328 108 82,4 0,0 82,4 Marras 92 177 88,3 0,0-88,3 Marras 358 571 90,0 0,0 90,0 Joulu 104 396 100,0 Joulu 398 256 100,0 Toimintatulojen seuranta Toimintamenojen seuranta 3 000 3 000 2 000 2 000 1 000 1 000 0 0-1 000-1 000-2 000-2 000-3 000-3 000-4 000-4 000-5 000 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu -5 000 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Suhteessa TA2015 Suhteessa TOT2014 Suhteessa TA2015 Suhteessa TOT2014 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

TULOS Kaupunki ja liikelaitokset, talousarvion toteutuminen 1000 euroa KUMULATIIVINEN TULOS 2011 2012 2013 2014 2015 2011 2012 2013 2014 2015 Tammi 331 446 543 429 372 151 3 430 167 589 336 Tammi 331 446 543 429 372 151 3 430 167 589 336 Helmi 2 018 550-685 143 393 509 4 032 423 5 017 499 Helmi 2 349 996-141 714 765 660 7 462 590 5 606 835 Maalis 2 207 461-525 980-1 191 427-3 558 599-1 264 263 Maalis 4 557 457-667 694-425 767 3 903 991 4 342 572 Huhti 434 683-2 459 708-3 879 332-2 584 561-2 971 722 Huhti 4 992 140-3 127 402-4 305 099 1 319 430 1 370 850 Touko 2 812 640-568 099 365 580 129 781 5 278 897 Touko 7 804 780-3 695 501-3 939 519 1 449 211 6 649 747 Kesä -6 648 385-7 362 182-5 737 146-5 297 223-10 382 449 Kesä 1 156 395-11 057 683-9 676 665-3 848 012-3 732 702 Heinä -2 826 408-1 025 198-17 838-1 166 778 Heinä -1 670 013-12 082 881-9 694 503-5 014 790 Elo -14 160 1 914 843 2 515 222-326 739 Elo -1 684 173-10 168 038-7 179 281-5 341 529 Syys 1 263 802-1 684 101 4 550 502 3 819 916 Syys -420 371-11 852 139-2 628 779-1 521 613 Loka 18 496 091 13 025 484 5 743 011 4 229 091 Loka 18 075 720 1 173 345 3 114 232 2 707 478 Marras -10 670 246-14 131 421-11 112 151-9 641 277 Marras 7 405 474-12 958 076-7 997 919-6 933 799 Joulu -6 899 673-14 468 844-7 383 654 17 002 863 Joulu 505 801-27 426 920-15 381 573 10 069 064 20 000 000 505 801-27 426 920-15 381 573 10 069 064 Kumulatiivinen tulos 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0-5000000 -10000000-15000000 2011 2012 2013 2014 2015-20 000 000-25 000 000-30 000 000 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

KOTKAN KAUPUNGIN ULKOMAANMATKALASKURAPORTTI 1.1. - 31.5.2015 sisältää liikelaitokset HENKILO MAA MATKA- KOHDE ALKUPVM LOPPUPVM SELITYS Edustus Pietarin Perhelomakampanja - tapahtumassa KUSTANNUS- PAIKKA OHJELMAN KAUTTA MAKSETUT KUSTANNUKSET (erittele alla olevaan sarakkeeseen, mitä summa pitää sisällään) 285,05 = matkakulut 134,40, hotelli 50,00, päiväraha 100,65 MUUT KAUPUNGIN MAKSAMAT KUSTANNUKSET (osallistumismaksut, hotelli, lentoliput yms., taksimatkat, ravintolakulut, jne.) Airaksinen Lioudmila Venäjä Pietari 10.02.2015 11.02.2015 Alv-yhtymä Lentoliput + lentokenttäkuljetus 386,20, majoitus 297,00, osallistumismaksu Haapanen Jorma Unkari Budapest 22.04.2015 25.04.2015 Kuntajohdon opintomatka Budapestiin. Kaupunginhallitus Päivärahat 126,9 1666,80 osall.maksu 1590,00 messuosasto 2500,00 tarjoilu 288,75 esiintyjä 228,90 hotelli 306,00 Maanhankinta ja 273,90 Lentoliput 392,50 Hannonen Markku Ranska Nizza 09.03.2015 13.03.2015 MIPM-kiinteistömessuille osallistuminen luovutus sis. päivärahat Yhteensä 5306,15 Kotka-Pietari yhteistyöraamisopimuksen Kirjaamo- ja matkaliput 164,95, Hassinen Raino Venäjä Pietari 28.01.2015 29.01.2015 neuvottelut toimistopalvelut 51,85 päivärahat majoitus 175,58 Neuvottelut Kantasataman hankkeista, Helsinki-Keskus ja syksyn Kotka-päivät Kirjaamo- ja matkaliput 158,60, Hassinen Raino Venäjä Pietari 22.04.2015 23.04.2015 Pietarissa toimistopalvelut 70,15 päivärahat majoitus 181,75 Projektimatka, Euroopan Komission Perusopetuksen Helenius Jenna Espanja Kanarian saaret 15.03.2015 22.03.2015 rahoittama hankkeet 0,00 0 Erasmus+ VETA projektimatka Bulgariaan Sandanskiin oppilaiden kanssa, Euroopan Helenius Jenna Bulgaria Muu kohde 19.04.2015 25.04.2015 Komission rahoittama Langinkoski 0,00 0 Projektimatka, Euroopan Komission Perusopetuksen Helve Taina Espanja Kanarian saaret 15.03.2015 22.03.2015 rahoittama hankkeet 0,00 0 Erasmus+ VETA Projektimatka Bulgariaan Sandanskiin oppilaiden kanssa, Euroopan Helve Taina Bulgaria Muu kohde 19.04.2015 25.04.2015 Komission rahoittama Langinkoski 0,00 0 Järvinen Eveliina Portugali Lissabon 18.01.2015 25.01.2015 Non- formal education Nuorisotalo Welho 120 päivärahat Kataja Jaana Tanska Muu kohde 15.02.2015 20.02.2015 Jobshadowing Konservointilaitos 363,80 Laaksonen Heikki Unkari Muu kohde 03.03.2015 07.03.2015 Diadem viherkattoseminaari 2015 Puistotoimiston hallinto Päivärahat 98,55, kmkorvaus Kotka-Hki- Kotka 114,40 ja pysäköinti lentokentällä 80,00, yht. 292,95 Osallistumismaksu 300 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

Kotkan ja Pietarin välinen yhteistyösopimus, Lindelöf Henry Venäjä Pietari 28.01.2015 29.01.2015 KH 12.1. 17 Kaupunginhallitus 51,85 päivärahat matkaliput 164,95, majoitus 175,58, taksimatkat / kuljetukset 301,80, neuvottelukulut 633 Lindelöf Henry Britannia Lontoo 24.02.2015 25.02.2015 Lindelöf Henry Venäjä Pietari 22.04.2015 23.04.2015 Risteilyliikennettä koskeva markkinointitapahtuma KH 12.1. 17 Kaupunginhallitus 83,95 päivärahat Neuvottelut venäjän taiteen museo sekä ulkoaisainkomitean kanssa Kaupunginhallitus 70,15 päivärahat matkaliput 305,23, majoitus 277,45, taksimatkat / kuljetukset 125,73, muut kulut 135 (taksimatkat Lontoossa) matkaliput 158,60, majoitus 181,75, taksimatkat / kuljetukset 362,48, neuvottelukulut 1038,12 Lindholm Terhi Ranska Nizza 09.03.2015 13.03.2015 MIPIM-messut Cannesissa Lehdistötilaisuus Helsinki-keskuksen uusista internetsivuista ja keskuksen viestintäryhmän Makkonen Kari Venäjä Pietari 26.03.2015 27.03.2015 kokous Makkonen Kari Venäjä Pietari 29.05.2015 29.05.2015 Helsinki-keskuksen viestintäryhmän kokous Suomi-talossa (matkakertomus mukana) Viestintä ja suhdetoiminta Viestintä ja suhdetoiminta Viestintä ja suhdetoiminta Vainio Marjo Ruotsi Tukholma 03.02.2015 05.02.2015 Valtakunnalliset Uimahalli- ja kylpyläpäivät Terveysliikunta 410,06 = päiväraha 273,90, kuljetus 136,16 77,91 = päiväraha 71,68 kuljetus 6,23 40,00 = päiväraha 273,02 (133,82 kilometrikorvaus, 139,20 Päiväraha) osallistumismaksu 1590,-, lennot 392,50, hotelli 366,-, tarjoilu 288,75, esiintyjä 228,90, messukumppanuus 2500,-, neuvottelu 75,-, pysäköinti 61,- yht. 5502,15 junaliput 101,70, hotelli 84,21 yht. 185,91 junaliput 108,38, kuljetukset 27,85 yht. 136,23 osallistumismaksu 270,00 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

KOTKAN KAUPUNGIN STRATEGIAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2015 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

SISÄLLYSLUETTELO Tuloslaskelma ja ennuste... 1 Talousarvion toteutuminen toimielimittäin ja ennuste 2 Pitkä tuloslaskelma. 4 Verotilitykset ja kumulatiivinen vuosikate kuukausittain... 5 Investointien yhteenveto... 6 Katsaus henkilöstöstrategian toimeenpanoon 7 Katsaus talouden tasapainottamisohjelman henkilöstötavoitteisiin.. 11 Konsernihallinto. 17 Kaupunginhallitus, kaupunkistrategian toteutuminen.. 17 Ympäristölautakunta, kaupunkistrategian toteutuminen. 20 Kulttuurilautakunta, kaupunkistrategian toteutuminen. 22 Kaupunkisuunnittelulautakunta, kaupunkistrategian toteutuminen 24 Tekninen lautakunta, kaupunkistrategian toteutuminen. 27 Hyvinvointipalvelut... 29 Sosiaali- ja terveyslautakunta, kaupunkistrategian toteutuminen. 29 Liikuntalautakunta, kaupunkistrategian toteutuminen.. 36 Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta, kaupunkistrategian toteutuminen. 38 Liikelaitokset.. 42 ICT-Kymi. 42 Kymenlaakson pelastuslaitos.. 44 Kymijoen Työterveys 47 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

1 KOTKAN KAUPUNKI, KYMIJOEN TYÖTERVEYS, KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS JA ICT KYMI TULOSLASKELMA JA ENNUSTE M TA 2015 Kirjanpito Muutos ed. Muutos Edelliset Ennuste 30.6. vuoteen % 12 kk 31.12.2015 Vertailutieto ed. vuoden sama ajankohta Toimintatuotot 103,2 45,4 49,1-3,7-8 % 102,6 102,1 Henkilöstökulut -158,4-81,3-81,3 0,0 0 % -155,3-158,4 Palvelujen ostot -165,9-83,5-85,8 2,3-3 % -173,8-167,1 Muut toimintakulut -70,1-35,1-33,1-2,0 6 % -68,5-71,6 TOIMINTAKATE -291,3-154,5-151,0-3,5 2 % -295,0-295,1 Verotulot 213,6 110,3 109,2 1,1 1 % 210,3 209,9 Valtionosuudet 93,5 48,3 45,5 2,8 6 % 93,4 96,7 Rahoitustuotot ja -kulut 1,4 1,5 2,5-1,1-42 % 3,2 1,4 VUOSIKATE 17,2 5,6 6,2-0,6-10 % 12,0 12,9 Sisäiset korot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Suunnitelman muk. poistot -18,1-9,3-10,1 0,7-19,7-18,9 Kertaluonteiset poistot 0,0 0,0 0,0 0,0-0,2-2,8 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 19,4 0,0 TILIKAUDEN TULOS -0,9-3,7-3,8 0,1 11,4-8,8 Poistoeron ja varausten muutokset 1,2 0,0 0,0 0,0 3,8 0,3 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0,3-3,7-3,8 0,1 15,3-8,5 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMIELIMITTÄIN KVLA Keskusvaalilautakun ta TARLA Tarkastuslautakunta KH Kaupunginhallitus YMPLA Ympäristölautakunta KULA Kulttuurilautakunta KALA Kaupunkisuunnittelu lautakunta TELA Tekninen lautakunta SOTELA Sosiaali- ja terveyslautakunta Toteuma 30.6. Budjetti TA Tot% Ennuste 31.12.2015 3 Toimintatuotot 0 82 000 0,00 % 82 000 40 Henkilöstökulut -95 675-84 513 113,21 % -84 513 43 Palvelujen ostot -26 097-34 500 75,64 % -34 500 Muut toimintakulut -307-4 000 7,67 % -4 000 S8 Sisäiset tuotot 0 0 0 S9 Sisäiset kulut -3 144-11 290 27,85 % -11 290 Ero TA/Ennuste TOIM INTAKATE -125 222-52 303 239,42 % -52 303 0 3 Toimintatuotot 0 0 0 40 Henkilöstökulut -11 478-13 500 85,02 % -13 500 43 Palvelujen ostot -11 229-5 200 215,94 % -5 200 Muut toimintakulut 0-300 0,00 % -300 S8 Sisäiset tuotot 0 0 0 S9 Sisäiset kulut 0-370 0,00 % -370 TOIM INTAKATE -22 707-19 370 117,23 % -19 370 0 3 Toimintatuotot 1 252 479 6 844 850 18,30 % 5 844 850 40 Henkilöstökulut -3 360 756-7 227 378 46,50 % -7 227 378 43 Palvelujen ostot -6 170 135-13 735 126 44,92 % -13 615 126 Muut toimintakulut -4 230 410-6 610 769 63,99 % -6 610 769 S8 Sisäiset tuotot 1 452 482 4 350 583 33,39 % 4 350 583 S9 Sisäiset kulut -595 261-1 202 975 49,48 % -1 202 975 TOIM INTAKATE -11 651 601-17 580 815 66,27 % -18 460 815-880 000 3 Toimintatuotot 263 412 706 250 37,30 % 670 000 40 Henkilöstökulut -776 154-1 485 732 52,24 % -1 485 732 43 Palvelujen ostot -42 725-134 900 31,67 % -134 900 Muut toimintakulut -134 014-151 778 88,30 % -315 528 S8 Sisäiset tuotot 2 501 0 0 S9 Sisäiset kulut -80 453-135 467 59,39 % -135 467 TOIM INTAKATE -767 432-1 201 627 63,87 % -1 401 627-200 000 3 Toimintatuotot 292 526 463 100 63,17 % 463 100 40 Henkilöstökulut -1 507 250-2 923 973 51,55 % -2 923 973 43 Palvelujen ostot -225 082-432 820 52,00 % -432 820 Muut toimintakulut -1 214 844-2 302 035 52,77 % -2 302 035 S8 Sisäiset tuotot 417 0 0 S9 Sisäiset kulut -733 650-1 503 945 48,78 % -1 503 945 TOIM INTAKATE -3 387 883-6 699 673 50,57 % -6 699 673 0 3 Toimintatuotot 8 919 026 25 127 813 35,49 % 25 127 813 40 Henkilöstökulut -1 983 960-4 056 255 48,91 % -4 056 255 43 Palvelujen ostot -1 870 742-1 926 355 97,11 % -1 926 355 Muut toimintakulut -6 625 911-14 009 185 47,30 % -14 009 185 S8 Sisäiset tuotot 14 600 401 29 276 237 49,87 % 29 276 237 S9 Sisäiset kulut -1 053 050-2 166 451 48,61 % -2 166 451 TOIM INTAKATE 11 985 763 32 245 804 37,17 % 32 245 804 0 3 Toimintatuotot 1 841 017 4 872 273 37,79 % 4 872 273 40 Henkilöstökulut -7 012 128-14 480 005 48,43 % -14 480 005 43 Palvelujen ostot -4 283 169-7 796 970 54,93 % -7 796 970 Muut toimintakulut -1 946 026-4 495 428 43,29 % -4 495 428 S8 Sisäiset tuotot 4 870 512 8 877 149 54,87 % 8 877 149 S9 Sisäiset kulut -2 199 599-3 542 480 62,09 % -3 542 480 TOIM INTAKATE -8 729 392-16 565 461 52,70 % -16 565 461 0 3 Toimintatuotot 10 907 125 25 269 080 43,16 % 25 269 080 40 Henkilöstökulut -29 180 348-57 732 712 50,54 % -57 732 712 43 Palvelujen ostot -61 118 650-123 480 881 49,50 % -124 830 881 Muut toimintakulut -15 483 374-31 722 802 48,81 % -33 072 802 S8 Sisäiset tuotot 683 825 1 678 060 40,75 % 1 678 060 S9 Sisäiset kulut -4 613 213-10 331 850 44,65 % -10 331 850 TOIM INTAKATE -98 804 634-196 321 105 50,33 % -199 021 105-2 700 000 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

3 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMIELIMITTÄIN LIIKUNTA Liikuntalautakunta LANULA Lasten ja nuorten lautakunta Pelastuslaitos Työterveys ICT Kymi Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä Toteuma 30.6. Budjetti TA Tot% Ennuste 31.12.2015 3 Toimintatuotot 642 672 1 242 800 51,71 % 1 242 800 40 Henkilöstökulut -707 818-1 415 955 49,99 % -1 415 955 43 Palvelujen ostot -122 058-202 300 60,34 % -202 300 Muut toimintakulut -285 386-384 698 74,18 % -384 698 S8 Sisäiset tuotot 1 297 0 0 S9 Sisäiset kulut -2 634 942-5 350 236 49,25 % -5 350 236 Ero TA/Ennuste TOIM INTAKATE -3 106 235-6 110 389 50,84 % -6 110 389 0 3 Toimintatuotot 3 392 203 5 029 150 67,45 % 5 029 150 40 Henkilöstökulut -26 820 159-49 378 355 54,32 % -49 378 355 43 Palvelujen ostot -5 758 675-11 408 489 50,48 % -11 408 489 Muut toimintakulut -2 417 680-4 474 600 54,03 % -4 474 600 S8 Sisäiset tuotot 8 374 60 000 13,96 % 60 000 S9 Sisäiset kulut -9 706 497-19 996 965 48,54 % -19 996 965 TOIM INTAKATE -41 302 434-80 169 259 51,52 % -80 169 259 0 3 Toimintatuotot 10 572 605 19 904 439 53,12 % 19 904 439 40 Henkilöstökulut -6 524 830-12 535 864 52,05 % -12 535 864 43 Palvelujen ostot -1 499 261-2 646 150 56,66 % -2 646 150 Muut toimintakulut -1 680 225-3 718 386 45,19 % -3 718 386 TOIM INTAKATE 868 289 1 004 039 86,48 % 1 004 039 0 3 Toimintatuotot 4 910 471 9 344 745 52,55 % 9 344 745 40 Henkilöstökulut -2 724 876-5 976 923 45,59 % -5 976 923 43 Palvelujen ostot -1 339 589-2 417 378 55,41 % -2 417 378 Muut toimintakulut -374 163-793 328 47,16 % -793 328 TOIM INTAKATE 471 843 157 116 300,32 % 157 116 0 3 Toimintatuotot 2 427 328 4 268 000 56,87 % 4 268 000 40 Henkilöstökulut -580 915-1 107 000 52,48 % -1 107 000 43 Palvelujen ostot -1 051 232-1 675 000 62,76 % -1 675 000 Muut toimintakulut -698 778-1 444 500 48,38 % -1 444 500 TOIM INTAKATE 96 402 41 500 232,29 % 41 500 0 3 Toimintatuotot 45 420 863 103 154 500 44,03 % 102 118 250 40 Henkilöstökulut -81 286 345-158 418 165 51,31 % -158 418 165 43 Palvelujen ostot -83 518 644-165 896 068 50,34 % -167 126 069 Muut toimintakulut -35 091 118-70 111 809 50,05 % -71 625 559 S8 Sisäiset tuotot 21 619 810 44 242 029 48,87 % 44 242 029 S9 Sisäiset kulut -21 619 810-44 242 029 48,87 % -44 242 029 TOIM INTAKATE -154 475 244-291 271 542 53,03 % -295 051 542-3 780 000 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

TULOSLASKELMA KOTKAN KAUPUNKI, KYMIJOEN TYÖTERVEYS, KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS JA ICT KYMI 4 Kirjanpito LTA2015 Vert. tilanne Tot. %/ Muutos-% 30.6.2015 30.6.2014 LTA2015 2014 Toimintatuotot Myyntituotot 21 296 508 42 136 071 21 718 731 51 % -2 % Maksutuotot 7 740 231 17 120 350 7 536 716 45 % 3 % Tuet ja avustukset 4 329 565 9 733 800 5 843 132 44 % -35 % Muut toimintatuotot 11 483 411 32 676 279 13 411 210 35 % -17 % Valmistus omaan käyttöön 571 149 1 488 000 623 188 38 % -9 % Toimintatuotot yht. 45 420 863 103 154 500 49 132 977 44 % -8 % Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -61 274 489-118 254 905-60 633 219 52 % 1 % Henkilösivukulut Eläkekulut -16 807 203-32 838 677-17 123 180 51 % -2 % Muut henkilösivukulut -3 204 653-7 324 584-3 531 561 44 % -10 % Palveluiden ostot -83 518 644-165 896 068-85 774 469 50 % -3 % Aineet ja tarvikkeet -8 468 836-16 671 546-9 173 953 51 % -8 % Avustukset -18 576 479-37 281 030-17 854 849 50 % 4 % Muut toimintakulut -8 045 802-16 159 233-6 044 970 50 % 25 % Toimintakulut yht. -199 896 107-394 426 042-200 136 200 51 % 0 % ULKOINEN TOIMINTAKATE -154 475 244-291 271 542-151 003 223 53 % 2 % Sisäiset myynnit 21 619 810 44 242 029 22 638 976 49 % -5 % Sisäiset ostot -21 619 810-44 242 029-22 638 976 49 % -5 % TOIMINTAKATE -154 475 244-291 271 542-151 003 223 53 % 2 % Kunnallisvero 103 830 055 186 995 000 103 286 571 56 % 1 % Kiinteistövero 371 458 15 573 000-5 380 2 % Yhteisövero 6 067 356 11 028 000 5 912 993 55 % 3 % Verotulot yht. 110 268 869 213 596 000 109 194 184 52 % 1 % Valtionosuudet 48 340 348 93 500 000 45 501 516 52 % 6 % Rahoitustuot. ja -kulut 1 475 630 1 352 000 2 536 434 109 % -72 % VUOSIKATE 5 609 603 17 176 458 6 228 911 33 % -11 % POISTOT/SATUNNAISET ERÄT Suunn.mukaiset poistot -9 342 305-18 118 309-10 076 922 52 % -8 % TILIKAUDEN TULOS -3 732 702-941 851-3 848 011 396 % -3 % Poistoeron muutos 0 1 200 000 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -3 732 702 258 149-3 848 011-1446 % -3 % LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

5 VEROTILITYKSET KUUKAUSITTAIN VUONNA 2015 (1 000 eur) KUMULATIIVINEN VUOSIKATE KUUKAUSITTAIN LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

6 INVESTOINTIEN YHTEENVETO, Talousarvion toteutuminen 1000 euroa HANKERYHMÄ Aineeton käyttöomaisuus Aineeton käyttöomaisuus Yht. Ensikertainen kalustaminen Ensikertainen kalustaminen Yht. Irtain omaisuus Irtain omaisuus Yht. Kiinteä omaisuus / ostot Kiinteä omaisuus Yht. Liikenneväylät Liikenneväylät Yht. Liikuntapaikat Liikuntapaikat Yht. Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet Yht. Puistot ja leikkipaikat Puistot ja leikkipaikat Yht. Talonrakennus Talonrakennus Yht. Uudet alueet Uudet alueet Yht. Venesatamat Venesatamat Yht. KAUPUNKI YHTEENSÄ Lisätalousarvio 2015 30.6.2015 Talousarviomäärärahoja käytettävissä Investointien hankinnat -505-167 338-505 -167 338 Investointien hankinnat -130-38 92-130 -38 92 Investointien hankinnat -410-78 332 Rahoitusosuus 19 0-19 -391-78 313 Investointien hankinnat -2 000-162 1 838 Käyttöom myynti 2 000 2-1 998 0-160 -160 Investointien hankinnat -6 651-3 455 3 196 Rahoitusosuus 0 7 7-6 651-3 448 3 203 Investointien hankinnat -100-79 21 Rahoitusosuus 50 45-5 -50-34 16 Investointien hankinnat 0-340 -340 0-340 -340 Investointien hankinnat -400-191 209-400 -191 209 Investointien hankinnat -7 670-3 517 4 153 Rahoitusosuus 100 0-100 -7 570-3 517 4 053 Investointien hankinnat -1 650-657 993-1 650-657 993 Investointien hankinnat -100-60 40-100 -60 40-17 447-8 691 8 756 Irtain omaisuus Kymenlaakson pelastuslaitos Yht. Investointien hankinnat -1 261-1 243 18 Rahoitusosuus 0 0 0-1 261-1 243 18 Aineeton käyttöomaisuus Kymijoen työterveys Yht. Investointien hankinnat -50-19 31-50 -19 31 Aineeton käyttöomaisuus ICT Kymi Investointien hankinnat -194-42 152-194 -42 152 LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ -1 505-1 304 200 INVESTOINNIT YHTEENSÄ, NETTO -18 952-9 996 8 956 Talonrakennuksen investointimenot eriteltyinä: Lisätalousarvio 2015 30.6.2014 Talousarviomäärärahoja käytettävissä Talonrakennus, Päiväkotien leikkialueet -150 0 150 investointimenot Keskeneräiset työt -120-19 101 Kiinteistöjen ATK -50-83 -33 Karhulan uimahalli -100-1 99 Kotkan uimala Katariina -200-33 167 Karhuvuoren urheilutalo -50 0 50 Mussalon koulu, vanha osa -1 000-144 856 Urheilukeskus, katsomotilat, pelikenttä -800-728 72 Urheilukeskus, rahoitusosuus 100 0-100 Perusparannus -5 000-2 310 2 690 Suunnittelu -200-198 2 TALONRAKENNUS, YHTEENSÄ -7 570-3 517 4 053 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

KATSAUS HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOIMEENPANOON 1. Hyvä ja tehokas henkilöstösuunnittelu Kriittiset menestystekijät: Resurssien määrittely ja turvaaminen Eläköitymisen hallinnan suunnitelma Kotkan työnantajakuvan parantaminen ja rekrytointien onnistuminen 7 Arviointikriteerit tai -mittarit: Palvelutasolle riittävien resurssien turvaaminen ja lakisääteisten tasojen toteutuminen Henkilöstösuunnitelma kiinteäksi osaksi talousarviota Seurantatiedot rekrytoinneista Toimenpiteet 1.1-30.6.2015 Vuodelle 2015 laadittu henkilöstösuunnitelma on ollut lähtökohtaisesti rekrytointien ja täyttölupien perustana. Osana kaupungin uutta talouden tasapainotusohjelman laadintaa henkilöstösuunnitelma on päivitetty. Raportointikaudella on käynnistynyt yt-menettely ja 4.5.- 15.6.2015 välisenä aikana käytiin koko kaupunkia koskevat yt-neuvottelut, mikä merkitsi myös vakituisen henkilöstön rekrytointikieltoa lukuun ottamatta muutamia ammattiryhmiä, jotka rajattiin kiellon ulkopuolelle. HTV2 ennuste kesäkuu 2015 (vertailu tehdään vuoden 2012 lukuihin talouden tasapainottamissuunnitelman mukaisesti) Vakituiset 2226,6 (2012: 2253,0, -26,4,) Määräaikaiset 626,7 (2012: 733,4, -106,7) Yhteensä 2853,3 (2012: 2986,4, -133,1) Täyttöluvat: Vakituiset 30 kpl (hyväksyttyjä 29, joista 4 kpl hyväksyttyjä 1.8. alkaen ja 1 kpl siirretty 3.8.Kaupunginhallitukseen) Määräaikaiset 153 kpl (hyväksyttyjä 153, joista 22 sisäisesti) Yhteensä 183 kpl (hyväksyttyjä 182, joista 4 kpl ehdollisena 1.8.alkaen ja 1 kpl siirretty 3.8.Kaupunginhallitukseen) Kaupungin rekrytoinnit 87 ilmoitusta 151 työpaikkaa 1885 hakemusta 2. Oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen palkkaus Kriittiset menestystekijät: Vaativuuteen perustuva palkkaus Kannustinjärjestelmän rakentaminen Toimivan palautteenantamiskäytännön luominen Työmotivaation vahvistaminen palkitsemisen kautta Arviointikriteerit tai -mittarit: Vuosittain jaettavien palkkioiden määrä Kehityskeskusteluiden toteutumisaste Työhyvinvointikysely noin kolmen vuoden välein Toimenpiteet 1.1. - 30.6.2015 Kaupungissa on käytössä tehtävän vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmä. Henkilökohtaisia lisiä on jaettu hyväksytyn ohjeen mukaisesti toukokuussa. Seuraavan kierros on syyskuussa. HyTy-palkkioita jaettu yhteensä 47 henkilölle (vastaa 1880 euroa). Kaudella elokuu 2014 - elokuu 2015 kehityskeskustelujen toteutuminen pystytään raportoimaan syyskuussa 2015. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

3. Johtamisen ja esimiestyön vahva osaaminen Kriittiset menestystekijät: Esimiesten tukeminen koulutuksella Yhdenvertaisen esimiestyön turvaaminen Kehityskeskusteluiden käyminen Vuorovaikutuksellisen viestinnän edistäminen Yhteistoiminnan vakiinnuttaminen luontevaksi osaksi johtamista 8 Arviointikriteerit tai -mittarit: Esimieskoulutusten osallistujamäärä ja saatu palaute sekä vastaaminen toiveisiin Esimiesinfojen osallistujamäärät Kehityskeskustelujen toteutumisaste Työhyvinvointikyselyt noin kolmen vuoden välein Toimenpiteet 1.1-30.6.2015 Esimiesinfot: 27.1. - 64 osallistujaa 24.3. - 83 osallistujaa 19.5. - 91 osallistujaa Henkilöstöpalveluiden koulutussuunnitelma on laadittu vuodelle 2015 ja sen mukaisesti esimieskoulutuksia on järjestetty keväällä 2015 seuraavasti: Esimieskoulutukset 15.1. Strategien johtaminen, EVA -esimiesvalmennus, 21 osallistujaa 22.1. Esimiehen palautetaidot, esimieskoulutus, 10 osallistujaa 29.1. Vaikeat tilanteet esimiestyössä, esimieskoulutus, 12 osallistujaa 5.3. Talouden arviointi ja suunnittelu EVA - esimiesvalmennus, 21 osallistujaa 26.3. Esimiesten työlainsäädäntöpäivä, esimieskoulutus 25 osallistujaa 16.4. Osaamisen johtaminen ja perehdyttäminen EVA -esimiesvalmennus, 18 osallistujaa 21.5. Esimiestyön juridiikka, EVA -esimiesvalmennus, 20 osallistujaa Koko kaupungille on laadittu uuden muotoinen lakisääteinen koulutussuunnitelma, jonka perusteella kaupunki haki vuoden 2015 tammikuussa työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta 2060 koulutuspäivästä. Kaudella elokuu 2014 - elokuu 2015 kehityskeskustelujen toteutuminen pystytään raportoimaan syyskuussa 2015. Edellinen työhyvinvointikysely on tehty vuoden 2011 lopussa. Seuraava pyritään toteuttamaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Määräraha on sisällytetty jo vuoden 2014 talousarvioon. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

4. Henkilökunnan työhyvinvointi ja ammattitaito Kriittiset menestystekijät: Ammattitaidon ja osaamisen ylläpitäminen Toimiva perehdytyskäytäntö Työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen tukeminen Työelämän joustavuuden lisääminen Hyvän työilmapiirin mahdollistaminen Työntekijöiden osallistuminen työn ja työyhteisön kehittämiseen Arviointikriteerit tai -mittarit: Sairauspoissaoloja kuvaavat mittarit Ammatillisen täydennyskoulutuksen määrä Kaupungin järjestämien henkilöstökoulutusten määrä ja osallistujamäärät Uudelleensijoitettujen määrä ja onnistumisaste Työterveyshuollon palvelujen mittarit Työhyvinvointietujen käyttö Työhyvinvointikyselyt noin kolmen vuoden välein 9 Toimenpiteet 1.1-30.6.2015 Sairauspoissaoloennuste 2015: 16,4 16,9 päivää / työntekijä (vuonna 2014 sairauspoissaolot olivat 16,4 päivää/työntekijä) Koulutussuunnitelma laadittu vuodelle 2015 ja sen mukaisesti koulutuksia on järjestetty keväällä 2015 seuraavasti: Esimieskoulutukset 15.1. Strategien johtaminen, EVA -esimiesvalmennus, 21 osallistujaa 22.1. Esimiehen palautetaidot, EVA -esimiesvalmennus, 10 osallistujaa 29.1. Vaikeat tilanteet esimiestyössä, EVA -esimiesvalmennus, 12 osallistujaa 5.3. Talouden arviointi ja suunnittelu EVA - esimiesvalmennus, 21 osallistujaa 26.3. Esimiesten työlainsäädäntöpäivä, 25 osallistujaa 16.4. Osaamisen johtaminen ja perehdyttäminen EVA -esimiesvalmennus, 18 osallistujaa 21.5. Esimiestyön juridiikka, EVA -esimiesvalmennus, 20 osallistujaa Henkilöstökoulutukset TEM kilometrikorvausten verollisuus- koulutus, 80 osallistujaa 1.4. Stressinhallinta ja ajankäyttö työelämässä, 6 osallistujaa 15.4. Työssä jaksaminen, liikunta ja ravinto, 24 osallistujaa Koko kaupungille on laadittu uuden muotoinen lakisääteinen koulutussuunnitelma, jonka perusteella kaupunki haki vuoden 2015 tammikuussa työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta 2060 koulutuspäivästä. Myös ammatillisessa täydennyskoulutuksessa olevat sisältyvät tähän kokonaismäärään. Uudelleensijoitettuja ja työkokeiluja yhteensä 31 henkilölle, joista onnistuneita 25 (onnistumisaste 80 %) Ammatillisessa uudelleenkoulutuksessa 4 henkilöä Työhyvinvointietujen käyttö Uimahallikäyntejä 7529 kpl Avantouintikäyntejä 72 kpl. Teatterikäyntejä 230 kpl. Työterveyden käyntimäärät Työterveyslääkäri 4109 kpl Työterveyshoitaja 2239 kpl Työterveysfysioterapeutti 469 kpl Työpsykologi 101 kpl Työterveysneuvottelut 53 kpl LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

10 Vuodelle 2015 on laadittu työhyvinvointisuunnitelma, joka on toteutunut suunnitellusti: tuettu esimiehiä sairauslomiin puuttumisessa järjestetty koulutuksia tarjottu tupakanvieroitushoitoa 5 henkilölle Järjestetty liikuntakursseja, yhteensä 8 liikuntaryhmää (tules-ryhmät, kuntosali- ja vesiliikuntaryhmät). Osallistujia yhteensä 66, 502 käyntikertaa. Osallistujat ryhmiin on kohdennettu työterveyshuollon kautta. omalla ajalla toteutettua liikuntaa on tuettu. Vesijuoksuryhmiä ja jumppakursseja on järjestetty kevään aikana yhteensä 58 kertaa, yhteensä 638 osallistumiskäyntiä tarjottu kuntoutusta o kolme kuntoremonttiryhmää keväällä 2015, osallistujia 28 henkilöä o Aslak kuntoutukseen osallistunut eri ryhmiin yhteensä 33 kaupungin työntekijää o Tyk osallistunut eri ryhmiin yhteensä 8 kaupungin työntekijää tehostettu sisäistä viestintää Edellinen työhyvinvointikysely on tehty vuoden 2011 lopussa. Seuraava pyritään toteuttamaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Määräraha on sisällytetty jo vuoden 2014 talousarvioon. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

KATSAUS TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN HENKILÖSTÖ- TAVOITTEISIIN Tammikuu - kesäkuu 2015 11 1. Vuosille 2014, 2015 ja 2016 henkilöstön vähentämistavoite pilkotaan vastuualueiden talousarvio tavoitteisiin: o yhteensä 100 vakinaista henkilötyövuotta Vähentämistavoitteiden saavuttamista verrataan vuoden 2012 henkilötyövuosi (HTV2) lukuihin. Ennuste vuodelle 2015 Muutos Vakituisten HTV2 - ennuste HTV vuonna HTV vuonna HTV2 ennuste vuoteen 2012 Q1-2/2014 Q1-2/2015 2012 Konsernipalvelut 560,6 545,3 520,0-40,6 KH Kaupunginhallitus 5,1 4,0 3,5-1,6 KAKU Kaupunkikeh. ja kulttuurin vast.alue 74,5 73,7 73,3-1,2 KVLA Keskusvaalilautakunta 1 1,0-1,0 HALL Hallinnon vastuualue 77,8 74,8 73,7-4,1 TELA Tekninen lautakunta 340,5 330,6 312,0-28,5 KALA Kaupunkisuunnittelulautakunta 36,8 37,5 38,8 2,0 TARA Talouden vastuualue 24,9 23,7 18,6-6,3 Hyvinvointipalvelut 1692,4 1699,1 1706,6 14,2 TERV Terveydenhuollon vastuualue 259,8 266,3 273,4 13,6 VANH Vanhustenhuollon vastuualue 410,4 389,9 392,7-17,7 SOSH Sosiaalihuollon vastuualue 182,6 194,6 188,6 6,0 OPET Opetustoimen vastuualue 417,7 432,2 428,7 11,0 PAIV Päivähoidon vastuualue 338 329,8 333,6-4,4 NUOR Nuorisotyön yksikkö 10,4 12,6 12,3 1,9 HNLA Hyvinvointineuvolan vastuualue 40,6 47,7 49,5 8,9 LIIKUNTA Liikuntalautakunta 32,9 26,0 27,8-5,1 Kotkan kaupunki 2253,0 2244,4 2226,6-26,4 Yllä olevassa taulukossa on ennuste vuodelle 2015. Lisäksi ennustetta verrataan vuoden 2012 toteutumaan. Toteutunut palkkasumma ennustaa kehitystä paremmin. Kesäkuun loppuun 2015 mennessä on maksettu 558 752 euroa enemmän vakituisten palkkoja kuin samana ajanjaksona vuonna 2014. Vakituisten määrän ja maksettujen palkkojen kehitys on huolestuttavaa kahdesta syystä: vakituisten vähentyminen on hidastunut kun samanaikaisesti palkkojen yleiskorotukset 1.7.2014 ja lääkäreillä 1.1.2015 alkaen on kustannusvaikutuksiltaan negatiivinen. Asiaan on puututtu, kun kaupunginhallitus päätti aloittaa koko kaupunkia koskevat yt-neuvottelut osana uutta talouden tasapainottamisohjelmaa (27.4.2015 117), jonka tavoitteena on 33,8 HTV2:n vähennys ja 88,3 vakanssin vähennys vuosina 2015-16. Kotkan kaupunginhallitus hyväksyi 17.6.2015 työnantajan ja henkilöstön välisten yt-neuvottelujen tuloksen, jonka mukaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä kaupungin palveluksesta irtisanotaan enintään 17 henkilöä. Lisäksi eläkepoistumaa hyödyntämällä on vuosina 2015 2016 mahdollista toteuttaa 14 tehtävän vähentäminen. Säästösuunnitelmaan sisältyy henkilöstövähennysten lisäksi hallinnollisia organisaatiomuutoksia, joiden vuoksi noin 130 henkilöä tullaan siirtämään yksiköstä toiseen osana palvelurakenteen muutoksia. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

12 2. Vuosille 2014, 2015 ja 2016 henkilöstön vähentämistavoite pilkotaan vastuualueiden talousarvio tavoitteisiin: o 125 määräaikaista henkilötyövuotta Vähentämistavoitteiden saavuttamista verrataan vuoden 2012 henkilötyövuosi (HTV2) lukuihin. Ennuste vuodelle 2015 Muutos Määräaikaisten HTV2 - ennuste HTV vuonna HTV vuonna HTV2 ennuste vuoteen 2012 Q1-2/2014 Q1-2/2015 2012 Konsernipalvelut 114,8 74,2 79,8-35,0 KH Kaupunginhallitus 0,0 KAKU Kaupunkikeh. ja kulttuurin 16,5 9,2 5,6 vast.alu -10,9 KVLA Keskusvaalilautakunta 2,1 2,2 2,5 0,4 HALL Hallinnon vastuualue 18,1 19,7 22,1 4,0 TELA Tekninen lautakunta 75,6 41,0 47,4-28,2 KALA Kaupunkisuunnittelulautakunta 0,7 1,2 1,3 0,6 TARA Talouden vastuualue 1,8 0,9 1,0-0,8 Hyvinvointipalvelut 618,6 598,7 546,9-71,7 TERV Terveydenhuollon vastuualue 60,1 58,8 54,9-5,2 VANH Vanhustenhuollon vastuualue 173,5 121,2 131,5-42,0 SOSH Sosiaalihuollon vastuualue 134,2 138,8 85,9-48,3 OPET Opetustoimen vastuualue 153,6 166,0 171,6 18,0 LANU projektit 1,0-1,0 PAIV Päivähoidon vastuualue 83,9 100,4 91,7 7,8 NUOR Nuorisotyön yksikkö 4,0 1,5 1,4-2,6 HNLA Hyvinvointineuvolan vastuualue 4,4 6,6 6,3 1,9 LIIKUNTA Liikuntalautakunta 3,9 5,4 3,4-0,5 Kotkan kaupunki 733,4 672,8 626,7-106,7 Yllä olevassa taulukossa on ennuste vuodelle 2015. Määräaikaisten ennustetta verrataan vuoden 2012 toteutumaan. Kesäkuun loppuun 2015 mennessä on maksettu 131 622 euroa enemmän määräaikaisten palkkoja kuin samana ajanjaksona vuonna 2014. Vaikka määräaikaisten vähennys on toteutunut tavoitteen mukaisesti, niin palkkojen yleiskorotus 1.7.2014 alkaen ja lääkärien palkkojen yleiskorotus 1.1.2015 alkaen on nostanut palkkakustannuksia. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

13 3. Sairauslomapäivät laskevat yhden päivän/työntekijä vuodessa vuosien 2014, 2015 ja 2016 aikana, yhteensä kolme päivää Vertailu tehdään vuoden 2012 sairauspoissaololukuihin. Ennuste vuodelle 2015 Sairauspoissaolot vastuualueittain yhteensä 2013-2014, kesäkuuhun mennessä 2015 ja vertailu kesäkuuhun 2014 Muutos Vastuualue SPO / hlö SPO / hlö SPO / hlö SPO / hlö Q2/2014-2013 2014 Q1-2/2014 Q1-2/2015 Q2/2015 KH Kaupunginhallitus 0,0 0,8 0,8 0,0-0,8 KAKU Kaupunkikehitys ja kulttuuri 9,0 7,9 4,3 6,7 2,4 KVLA Keskusvaalilautakunta 0,0 0,7 0,7 0,0-0,7 HALL Hallinto 13,5 13,3 7,2 10,8 3,5 TELA Tekninen lautakunta 21,7 16,6 8,6 8,7 0,1 KALA Kaupunkisuunnittelulautakunta 12,0 9,9 6,3 5,3-1,0 TARA Talous 2,2 6,5 3,5 4,7 1,1 TERV Terveydenhuolto 17,4 14,3 7,2 6,8-0,4 VANH Vanhustenhuolto 25,2 24,6 12,7 13,8 1,1 SOSH Sosiaalihuolto 15,8 14,2 7,2 7,9 0,7 OPET Opetustoimi 13,3 11,1 5,7 5,3-0,4 PAIV Päivähoito 21,8 19,3 10,5 10,8 0,3 NUOR Nuorisotyön yksikkö 9,0 8,4 4,0 4,8 0,8 HNLA Hyvinvointineuvola 16,8 9,8 5,7 7,2 1,4 LIIKUNTA Liikuntalautakunta 16,9 26,4 10,6 13,7 3,1 Yhteensä 18,6 16,2 8,4 8,9 0,5 Jos sairauspoissaolojen kehitys jatkuu ennusteen mukaisesti, ja on todennäköistä, että sairauspoissaolot pysyvät joko samalla tasolla tai nousevat hieman (+0,5 päivää/työntekijä) vuoden 2014 tasoon verrattuna. Vuoden 2013 toteumaan verrattuna laskua olisi kuitenkin -1,7 päivää/työntekijä. Vuositasolla ennuste sijoittuu 16,4-16,9 sairauspäivään / työntekijä (ka). Kun sairauspoissaolokustannuksia vertailee tämän vuoden (2015) ja viime vuoden (2014) kesäkuun lopun tilanteen osalta, sairauspoissaolojen kustannusvaikutus on olematon. Vuoden 2012 kesäkuun lopun tilanteeseen verrattuna säästöä on syntynyt 781 262 euroa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

4. Palkatonta vapaata säästösyistä käytetään vuosittain 2500 päivää, vuosien 2014-2016 aikana yhteensä 7500 päivää 14 Toteutuma alkuvuonna 2014-2015 1.1.-30.6.2014 305 henkilöä 1065 päivää 1.1.-30.6.2015 283 henkilöä 1344 päivää Osana talouden tasapainottamisohjelmaa Kotkan kaupunki suosittelee henkilöstölle palkattoman vapaan ottamista ja esimiehille sen myöntämistä siinä laajuudessa, kuin se toiminnan kannalta on mahdollista. Palkatonta vapaata säästösyistä on mahdollista käyttää vain siellä, missä toiminta kyetään järjestämään vapaiden aikana ilman sijaisia tai vapaan vuoksi muuten kohoavia kustannuksia. Alkuvuonna 2015 on käytetty palkatonta vapaata säästösyistä 279 päivää enemmän kuin samana ajanjaksona vuonna 2014. Mahdollisesti kesälomakausi nostaa vielä pidettyjen päivien määrää. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

15 5. Jatketaan ylityökieltoa Vastuualueet kirjaavat talousarviotavoitteisiin vuosien 2014-2016 aikana tavoitteet ja keinot vähentää lisä- ja ylityökustannuksia 10 prosenttia/vuosi, yhteensä 30 prosenttia. Vertailulukuna käytetään vuoden 2012 ylityökustannuksia. Toteutuma alkuvuonna 2015 Kustannukset 2012 Kustannukset 2013 Kustannukset tammi - kesäkuu 2014 Kustannukset tammi - kesäkuu 2015 Muutos alkuvuodesta 2014 alkuvuoteen 2015 Hallinnon vastuualue 19 554,73 9 482,31 4 261,74 4 680,47 418,73 Talouden vastuualue 3 309,66 0,00 627,76 318,62-309,14 Kaupunkikehitys ja kulttuurin vastuualue 16 803,64 9 400,67 5 459,41 4 716,17-743,24 Tekniset palvelut 475 283,73 311 854,51 189 220,47 237 396,64 48 176,17 Terveydenhuollon vastuualue 51 250,78 33 974,84 19 003,71 52 363,59 33 359,88 Vanhustenhuollon vastuualue 164 992,88 94 560,76 39 854,76 79 911,40 40 056,64 Sosiaalihuollon vastuualue 21 551,17 20 058,78 20 191,87 26 289,74 6 097,87 Opetustoimen vastuualue 3 530,06 2 743,41 883,89 320,66-563,23 Päivähoidon vastuualue 4 337,39 2 098,34 3 238,43 7 477,43 4 239,00 Hyvinvointineuvolan vastuualue 3 097,52 1 044,25 341,00 345,32 4,32 Nuorisotyön yksikkö 1 184,39 0,00 0,00 0,00 0,00 Liikuntayksikön vastuualue 21 676,82 11 331,27 2 729,94 5 328,23 2 598,29 Kotkan kaupunki 786 572,77 496 549,14 285 812,98 419 148,27 133 335,29 Ylityökustannukset ovat nousseet vuoden 2014 kustannuksista 133 335 eurolla, mikä selittyy teknisissä palveluissa kiinteistönhoidossa mm. kaudelle sattuneella vaalityöllä ja useamman työntekijän sairauslomilla, joita on hoidettu muiden työntekijöiden vuoron jatkamisella ylityönä sekä katukunnossapidossa talvisesongilla. Terveyden- ja vanhustenhuollossa kustannusnousu selittyy hoitohenkilökunnan palkan yleiskorotuksilla 1.7.2014 ja vuoden alusta 2015. Lisäksi vanhustenhuollossa on ollut ajoittain vaikeuksia saada sijaisia, ja työtä on osittain jouduttu tekemään lisä- ja ylityönä. Pitemmällä tarkasteluvälillä muutos on tavoitteen mukainen. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

16 6. Yhteenvetoarvio kustannusvaikutuksista Henkilöstöperusteiset kustannussäästöt ovat toteutuneet tavoitteen suuntaisesti, kuitenkin odotettua hitaammin. Kuuden miljoonan euron säästötavoitteesta henkilöstökuluissa noin puolet on saavutettu vuodesta 2012 alkaen kesäkuun 2015 loppuun mennessä. Huom! kaikki ilman henkilösivukuluja (22,6 %) Palkkakulut (netto) Huom! yleiskorotusten vaikutus 1.7.2014 & 1.1.2015 Sairauspoissaolot 755 Kustannusvaikutus 1-6/ 2015 verrattuna 1-6/2014 690 376 Ylityökustannukset 133 335 Yhteensä 824 466 Huom! kaikki ilman henkilösivukuluja (22,6 %) Henkilöstöön kohdistuvat säästöt vuodesta 2012 30.6.2015 asti Palkkakulujen lasku vuodesta 2012(netto) 1 102 977 Sairauspoissaolojen lasku vuodesta 2012 781 262 Ylityökustannusten säästö vuodesta 2012 491 444 Palkaton säästösyistä 761 183 Yhteensä 3 136 866 Uuden talouden tasapainottamisohjelman 2015-2017 tavoitteena on, että kuluvan valtuustokauden loppuun mennessä kaupungin käyttötaloudessa saavutetaan lähes 11 miljoonan säästö, josta henkilöstökustannusten säästötavoite on maksimissaan 1,3 miljoonaa euroa. Raportointikaudella käytiin koko kaupunkia koskevat yt-neuvottelut 4.5. - 15.6.2015 välisenä aikana. Kotkan kaupunginhallitus hyväksyi 17.6.2015 työnantajan ja henkilöstön välisten neuvottelutuloksen, jonka mukaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä kaupungin palveluksesta irtisanotaan enintään 17 henkilöä. Lisäksi eläkepoistumaa hyödyntämällä on vuosina 2015 2016 mahdollista toteuttaa 14 tehtävän vähentäminen. Säästösuunnitelmaan sisältyy henkilöstövähennysten lisäksi hallinnollisia organisaatiomuutoksia, joiden vuoksi noin 130 henkilöä tullaan siirtämään yksiköstä toiseen. Palvelurakennetta ja -verkostoa sekä toimintoja uudelleen järjestämällä tavoitellaan nykyistä toimivampia ja tehokkaampia palveluja sekä kustannussäästöjä siirtämällä painopistettä ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluihin. Toimenpiteet jalkautetaan vastuualueille 3.8.2015 alkaen. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

17 KONSERNIHALLINTO KAUPUNGINHALLITUS 1.1.-30.6.2015 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Kärkikohteiden ja tapahtumien kehittäminen ja kävijämäärät, tapahtumien määrä Vellamo 47 200 (maksavat 6 900) Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä E18:n ja kehityskäytävän tuomat uudet investoinnit ja avaukset (ja niiden tuomat työpaikat) Kävijämäärät: Vellamo 105 000 Vellamo maksavat 40 000 Meripäivät 200 000 Kirjasto 475 000 Maretarium 38 000 Tapahtumia yht. 500 Kantasataman ja Jumalniemen kaupalliset hankkeet etenevät. Kirjasto 222 021 Maretarium 12 953 (maksavat 10 770) Tapahtumat 191 Kantasataman maankäyttösopimus ja keskeiset sopimukset valmistuneet Uusien työpaikkojen määrä Majoittuvien matkailijoiden määrä Kotkassa Taxfree-myynnin ja Invoice-kaupan määrä Päätöksenteossa otetaan yritykset huomioon ja uusien yritysten sijoittumista Kotkaan tuetaan Satamasidonnainen teollisuusyritys sijoittuu Kotkaan. Kotka 600 (brutto) Kotka 300 (netto) 160 000 11 Milj.,invoicekaupasta ei ole saatavilla tilastotieto Yritysvaikutusten arviointi päätöksenteossa -kokeilun laajentaminen. Yritysten palvelemisen kehittäminen mm. uuden toimintamallin avulla. Seurantajaksolla ei ole tapahtunut uusia sijoittumisia. Seuranta vuositasolla. 38 823 (tammitoukokuu) 1 904 000 Yritysvaikutusten arviointi päätöksenteossa on otettu käyttöön kaupunkikehityksen ja kaupunkisuunnittelun vastuualueilla. Yritysten palvelemisen parantamiseksi ollaan päätetty konsernitason toimintamallista. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää Keskusta-alueilla käynnissä kaupan ja asumisen kehittämis-hankkeita Kantasataman asemakaava lainvoimainen. Karhulanniemen kaa- Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 10.7.2015. Hyväksymismenet- Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Seudun strateginen yleiskaavoitus etenee varunko valmistuu. Strategisen yleiskaavan tavoitevaihe käynnissä. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 telyyn syksyllä. Strategisen yleiskaavan tavoitevaihe on käynnissä.

18 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Vakituinen henkilökunta, ks. s. 11. Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Henkilöstömäärän vähennys etenee talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. Sairauspoissaolojen määrä vähenee suunnitelman mukaisesti. Avoimen hallinnon ohjelman toteuttaminen Vakinaisen henkilökunnan HTV2 lasku vuoden 2011 tasosta vuoden 2015 aikana on 35 henkilötyövuotta ja määräaikaisten 41 henkilötyövuotta. Sairauspoissaolot laskevat 1,0 päivää/työntekijä. Kaupunki on mukana valtiovarainministeriön Avoimen hallinnon kehittämisohjelmassa. Avoinkotka.fi - sivustoa kehitetään ja käyttöä lisätään Määräaikainen henkilökunta, ks. s. 12. Sairauspoissaolot, ks. s. 13. Kaupunki on mukana avoimen hallinnon ohjelmassa. Avoinkotka.fi-sivustoa on käytetty Kantasatama-hankkeen viestintäkanavana. 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Talous on tasapainossa Vuosikate vastaa poistoja ja investointeja Vuosikate 19 milj. euroa 1-6/2015 toteumasta laaditun ennusteen mukaan vuosikate olisi jäämässä 13 milj. Velkaantuminen pysäytetty Velan määrä ei kasva 2015 euroon. Investointiohjelman ollessa tiukka, vuosikatetavoitteesta jääminen lisää velkaantumispainetta. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

19 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Vesistön tila Kotkan alueen pistekuormitustaso laskee. Kotkan kaupungin alueen kasvihuonekaasupäästöt (t CO2-ekv/a) Päästöt vähenevät, päästötasotavoite on 300 000 t/vuosi. Seuranta vuositasolla. Seuranta vuositasolla. Uusiutuvan energian osuus energiantuotannon raaka-aineena (Kotkan energia) (%) Kaupungin oman toiminnan energiankulutus (TEM sopimuksen tavoiteluku) (MWh) Turvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteutuminen Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa on yli 50 %. Kaupungin toimintojen energiankulutus on alle 95 000 MWh/vuosi. Suunnitellut toimenpiteet toteutuvat v. 2014: 54,34 % Seuranta vuositasolla. Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman laatiminen on käynnissä yhdessä Kaakkois-Suomen ELY:n ja alueen kuntien kanssa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

20 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 1.1.-30.6.2015 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Kehitetään sähköisen asioinnin mahdollisuuksia Rakennusvalvonnan sähköistä asiointia lisätään. Rakennusvalvonta on liittynyt valtakunnalliseen lupa.fi sähköiseen järjestelmään. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Lupamenettelyt sujuvia Rakennuslupien ratkaisemisen delegointia lisätään. Ei ole lisätty. Ympäristönsuojelussa kehitetään sähköistä lupa- ja ilmoitusmenettelyä ympäristöministeriön lupapistepalvelun kehittämishankkeen pohjalta.. Osallistutaan lupa.fipilottihankkeeseen ja tapaamisiin. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää Viihtyisä ja terveellinen asuinympäristö Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Seudullinen yhteistyö vahvistuu Asuinympäristön kuluttaja- palveluita, kuten leikkikenttiä, uimahalleja, kauneushoitoloita ja elämyspalveluita, valvotaan valvontasuunnitelman mukaisesti. Kymenlaakson kuntien yhteistyötä ekotehokkuuden edistämisessä vahvistetaan. Kootaan kestävän kehityksen yhteistyöverkosto. Toteuma 15 %, valvonta painottuu syksyyn. Kotkan Kekeverkosto perustettiin 12/2014, noin 25 toimijaa. Verkosto kokoontui neljä kertaa 1.1.-30.6.2015. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Rakentamisen energiatehokkuus Energianeuvontaa jatketaan rakennusvalvonnassa yhteistyössä kaupunki- Toteutunut. suunnittelun kanssa. Aalborgin sitoumusten toteuttaminen Kaupungin ekotukitoimintaa ja ekoarkea kehitetään. Ekoaviisi ilmestyi kaksi kertaa. Teematapahtumat ja koulutukset toimivat kehittämi- LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

21 sen välineinä. Järjestettiin yhteinen ekotukihenkilökoulutus Haminan kanssa 3/2015. Ympäristölautakunnan tammi-kesäkuun ulkoinen toimintakate on - 0,69 milj. euroa, mikä on 64,7 % talousarvion ulkoisesta toimintakatteesta. Tuottoja on kertynyt 37,3 % arvioidusta koko vuoden tuotoista. Ilmanlaaduntarkkailun kustannuksiin perustuvat tuotot kertyvät vasta joulukuussa. Toimintamäärärahasta on käytetty 63,9 %. Kulut ja tuotot ovat kertyneet edellisvuotta hitaammin. Ympäristökeskuksen tulot muodostuvat maksutuottojen lisäksi ilmanlaaduntarkkailun myyntituotoista ja palvelujen myynnistä Pyhtäälle. Ensimmäisen puolivuotiskauden aikana toimintatuotot ovat hieman jäljessä ja toimintakulut edellä. Ympäristökeskuksen ennustetaan ylittävän talousarvioon kirjatun ulkoisen toimintakatteensa 0,85 milj. euroa noin 0,1 milj. eurolla. Rakennusvalvonnan osalta toimintatuottotavoitteen ennustetaan toteutuvan 100 %:sti, mikäli Outlet -hanke käynnistyy. Rakentamisen määrään vaikuttaa yleinen taloudellinen tilanne taantuman ja työttömyyden seurauksena. Rakennusvalvonnan ulkoisen toimintakatteen ennustetaan olevan - 0,19 milj. euroa, joka on sama kuin tavoitetaso. Ympäristölautakunnan vuoden 2015 toimintakate tavoite on - 1,0 milj. euroa. Toimintakatteen ennustetaan olevan -1,2 milj. euroa, mikä merkitsee ylitystä talousarvioon 0,1 milj. euroa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

22 KULTTUURILAUTAKUNTA 1.1.-30.6.2015 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen Kärkikohteiden ja tapah- ja omaleimainen tumien kehittäminen ja kaupunki, jossa tapahtumien kävijämäärät, tapahtu- määrä Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Vellamo 105 000 Kirjasto 475 000 Kaupungissa järjestettävien kulttuuritapahtumien määrä 500 Vellamo 47 190 Kirjasto kävijät 222 000 Tapahtumat 191 Lautakunnan alaisten instrumenttien (Kulttuuriasiainkeskus, Kaupunginkirjasto, Kymenlaakson museo ja Avustusbudjetti) kokonaiskehitystyö saatiin alulle loppukeväästä 2015 uuden kulttuurijohtajan aloitettua toimessaan. Kesän ja alkusyksyn prioriteetti on ollut prosessien ja sidosryhmien kartoittaminen. Lautakunta tulee käsittelemään syksyllä kulttuurijohtajan ja toimijoiden yhdessä laatiman tiekartan, johon sisältyy toimintatapojen uudistaminen ja tehokkuuksien hakeminen erilaisten muodollisten ja sisällöllisten uudistusten kautta. Tiekartan merkittävä määrittäjä on myös KH:n hyväksymä säästöohjelma, jonka implementointi alkaa syksyllä 2015. Kulttuurisasiainkeskuksen osalta kehittäminen on suuntautunut henkilöstömuutosten prosessointiin ja ydintapahtumien (keväällä Dreamwall) tuotannolliseen ammattimaistamiseen. Kirjastojen osalta kehittäminen on suuntautunut tilojen kunnostuksiin ja tapahtumatuotantojen vakiinnuttamiseen. Museon kohdalla kehittämisen keihäänkärkinä ovat olleet näyttelyn uudistaminen palvelumuotoiluhankkeiden tuloksia hyödyntäen ja yhteistyö Oxford Research:in kanssa. Kulttuuriasiainkeskus Kulttuuriasiainkeskuksen kevään päätapahtuma Dreamwall pidettiin Merikeskus Vellamossa, jossa se keräsi kahden päivän aikana yhteensä yli 1500 osallistujaa ja sai laajasti huomiota mediassa. Dreamwall toteuttaa ajatusta Vellamon, Kulttuuriasiainkeskuksen, Nuorisotoimen, Kaupunginteatterin ja Opetustoimen hyvästä yhteistyöstä ja tuo yli 1500 kotkalaista nuorta merikeskukseen. Kulttuuriasiainkeskuksen pienempiä tuotantoja ovat muun muassa Runoklubit, joissa on käynyt yhteensä 240 ihmistä ja Kansallinen veteraanipäivä, jota vietettiin Kymin kirkossa ja Helilän seurakuntakeskuksessa, juhlatilaisuuteen osallistui yli 200 henkeä. Kaupunginkirjasto Kirjastojen alkuvuotta ovat sävyttäneet remontit ja ilmeiden uudistamiset, joiden myönteinen vaikutus on alkanut näkyä lähes välittömästi. Asiakkaat ovat löytäneet pääkirjaston raikastuneen ja uudistuneen kolmannen kerroksen kiitettävästi. Palaute on ollut myönteistä, vaikka kolmannen kerroksen remontointi onkin vaikuttanut lainaus- ja kävijälukuihin. Kokonaislainaus- ja kävijäluvut ovat siis olleet laskussa, poikkeuksena Otsolan sivukirjasto, jossa lainaus on muutamina kuukausina noussut yli kymmenen prosenttia. Pääkirjastossa lainaus- ja kävijälukuihin vaikutti vielä tammikuun ajan jatkunut kolmannen kerroksen remontti. Lopputulos oli erittäin onnistunut uusine työskentelypisteineen, opiskelu- ja mediatiloineen sekä tutkijanhuoneineen. Karhulan kirjastoa puolestaan remontoitiin toukokuun kahden viimeisen viikon aikana, jolloin kirjasto oli kokonaan suljettu, mikä luonnollisesti vaikutti lainauslukuihin. Talousarvion toteuma on suunnitelman mukainen. Myös investoinnit tulevat toteutumaan loppuvuoden aikana suunnitellusti. Tapahtumatuotannot jatkuivat vilkkaana kevätkaudella. Erityisesti kirjalliset illat, nukketeatteriesitykset ja mobiililaiteopastukset olivat suosittuja. Monia vakiintuneita tapahtumia kuten satutuokioita, lukupiirejä, elokuvaesityksiä, monikulttuurisia suomikerhoja ja lukukoirien vierailuja jatkettiin keväällä. Kirjavinkkaus ja muu koulujen kanssa tehtävä yhteistyö oli myös aktiivista. Kymenlaakson museo Kymenlaakson museon näyttelyn uudistaminen on ollut kriittinen sijoitus tulevaisuuteen. Kävijämäärien lisääminen ilman keskeisten näyttelyiden merkittävää uudistamista on käytännössä mah- LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

23 dotonta. Tästä johtuen alkuvuodesta (maaliskuun alussa) museo sulki 2. kerroksen näyttelytilan ja aloitti merkittävän suunnittelu- ja uudistamisprosessin. Uudistettujen näyttelyosioiden vaikutus tullaan näkemään vasta vuoden 2016 puolella ja vaikuttanee siis myös syksyn kävijämääriin. Koko Vellamon kävijämäärät olivat hieman edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa pienemmät, mutta 105 000 kävijämäärän tavoite tullaan todennäköisesti saavuttamaan. Museon käynnissä olevan näyttely-uudistuksen ja koko Vellamon palvelumuotoilukonseptin toivotaan tuovan lisää näyttelykävijöitä ja asiakaslähtöisiä palveluita loppuvuodesta alkaen. Kokouspalveluiden käyttö on jatkanut nousuaan ja sen lisäämiseen on vielä potentiaalia, erityisesti Kantasataman uusien hankkeiden myötä. Vellamon kaikkien toimijoiden yhteisten yksiköiden (asiakaspalvelu, viestintä jne.) toiminnan kehittämistä jatketaan asiakkaiden mukaan ottamista edistäen kulttuurijohtajan johdolla. Vuoden 2015 alusta Kymenlaakson museolle siirtyi Galleria Uusikuvan toiminta ja vastuu kaupungin taidekokoelmista. Uusikuvan näyttelyissä on alkuvuoden aikana käynyt noin 1800 kävijää ja taidekokoelmaa on kartoitettu kahdella työllä. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

24 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 1.1.-30.6.2015 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Kaupunkisuunnittelun vuorovaikutusta kehitetään Jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä kehitetään Uutta vuorovaikutustilaa kaupungintalon alakerrassa hyödynnetään monipuolisesti Kotkansaaren ja kantasataman jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien kehittämissuunnitelma laadittu Uusi vuorovaikutustila ei vielä varusteltu. Vuorovaikutusta on painotettu toiminnassa. Suunnitelma on keskittynyt Kantasataman alueelle. Aluetta laajennetaan Kotkansaaren yleiskaavan yhteydessä 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Toiminnallisesti kiinnostavien ja monipuolisten paikkojen kehittäminen Kauppatorin kokonaissuunnitelman laatiminen yhteistyössä torin toimijoi- Kauppatorin suunnitelman ensimmäisen vaihe käytössä, työ jatkuu. Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Kaupunkisuunnittelun yhteistyö muiden elinkeinopolitiikan toimijoiden kanssa saumatonta, monipuolista tonttitarjontaa erilaisille yrityksille den kanssa Kantasataman asemakaava lainvoimainen Kansallisen kaupunkipuiston jalkauttaminen yritysten hyödynnettäväksi Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 10.7.2015. Toimenpiteitä aloitettu Vetovastuu Cursorilla 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää Keskusta-alueilla käynnissä kaupan ja asumisen kehittämishankkeita Karhulan keskustan kehittämishanke ja Kotkansaaren osayleiskaavoitus käynnissä YTK:n kesäkoulu työstää Karhulan keskustaa. Kotkasaaren OYK käynnistyy elokuussa. Asuntopoliittinen ohjelma Valmistuu vuoden Työ on kesken. Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Seudun strateginen yleiskaavoitus etenee 2015 aikana Yleiskaavahankkeen tavoitevaihe käynnissä Tavoitevaihe on käynnissä. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Kaupunkisuunnittelun prosessit toimivat sujuvasti ja vastaavat toimintaympäristön haasteisiin Prosessien kaikille osille on tekijä Yleiskaava-arkkitehdin virka täyttämättä. Liikennesuunnittelu ostopalveluna. Paikkatietokäsittelijöiden toimia täyttämättä. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

25 Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Vastuualueen sisäistä vuorovaikutusta kehitetään Sisäisten tehtäväraatien kokeilu Tehtäväraadit ovat kokoamatta. 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Talous on tasapainossa Tonttituotantoprosessin ja toteutuksen pitkäntähtäimen suunnittelu Rakennettujen kiinteistöjen kokonaistalouden hallinta Pitkäntähtäimen suunnittelua hyödynnetään seuraavan vuoden talousarviota laadittaessa Rakennuskannan käyttö-, myynti-, kehittämis- ja purkuvaihtoehtojen kattava arviointi PTS-työ ei ole edennyt suunnitellulla tavalla, tilannetiedon keruu käynnissä. Työ on käynnistynyt toimitilapäällikön aloitettua virassa. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kantasataman ympäristöohjelma laadittu Kantasataman l vaiheen Breeamsertifikaatti hankittu Breeam-työn vaihe seuraa hankkeen vaihetta. Talous Kaupunkisuunnittelulautakunnan tammi-kesäkuun toimintakate on 12,0 milj. euroa, joka on 37,2 % koko vuoden lisätalousarvion mukaisesta toimintakatteesta. Toimintatuottoja on toteutunut 8,9 milj. euroa, joka on 35,5 % koko vuoden lisätalousarviosta. Toimintatuottojen toteuma painottuu loppuvuoteen, sillä suurin osa tontinvuokratuloista toteutuu vasta lokakuussa. Lisäksi kaavoituksen palvelualueella käydään neuvotteluja ulkopuolisten sopimuskumppanien kanssa. Neuvottelujen toteutuessa myönteisesti saavutetaan koko vuodelle budjetoitujen toimintatuottojen taso. Neuvottelujen lopputulos riippuu kuitenkin sopimuskumppanien päätöksistä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan toimintakuluista on toteutunut 10,5 milj. euroa, joka on 52,4 % koko vuoden talousarvion tasosta. Toimintakulujen puolella lautakuntaa rasittaa toimitilojen palvelualueelle asetettu tätä vuotta koskeva suuri säästötavoite. Tämän hetkisen ennusteen mukaan säästötavoite ei tule toteutumaan. Säästötavoitteen toteutumiseen vaikuttavat mm. loppuvuoden säätilat ja odottamattomat korjaustarpeet. Maanhankinta ja luovutus Hovinsaarenrannan kaksi ensimmäistä kerrostalotonttia on myyty n. 650 000 euron kauppahinnalla. Maanhankinta ja -luovutus on muutoin painottunut asemakaavan toteuttamiseksi tehtyihin kauppoihin ja vaihtoihin. Tonttien luovutuksen osalta on pääpaino Räskin alueella, jossa on 12 varausta. Rakentajat pääsevät paikalle lokakuun alussa. Kantasataman kaupallisen hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat satamahallien hankintaa koskevat sopimukset ovat lisämäärärahaesityksineen 10.7. kaupunginvaltuustossa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

26 Kaavoitus Asemakaavoitus painottuu edelleen elinkeinotontteihin. Jumalniemen kehittämishanke yhdessä kiinteistönomistajien kanssa on käynnistynyt. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK:n kansainvälinen kesäkoulu työskentelee Kotkassa ja pohtii Karhulan keskustan ja Jumalniemen alueiden kehittämistä. Kantasataman kaava on menossa hyväksymismenettelyyn kesän aikana yhdessä aluetta koskevien sopimusten kanssa. Ristinkallion ja Rasinkylän kaavat tulevat ehdotuksena nähtäville elokuun aikana. Kierikkalan kalastusmatkailuelinkeinoa tukeva asemakaava on saanut lainvoiman. Keskussairaalan hanke etenee sairaala-alueen suunnittelun vaatimassa aikataulussa. Karhulanniemen kaavarunko on tulossa hyväksyttäväksi loppusyksystä. Alueen suunnittelu jatkuu asemakaavojen muodossa maanomistajan kanssa yhdessä sovittavassa aikataulussa. Pohjolatalon kaavamuutos sai lainvoiman tammikuussa, mutta rakentaminen ei ole toistaiseksi käynnistynyt. Räskin alueelta on varattu 8 tonttia. Rakentaminen voi alkaa alueella syksyllä 2015. Räskin jälkeen uusien, merkittävien omakotialueiden tuominen kaavoitusohjelmaan edellyttää maanhankintaa, jonka pohjaksi tarvitaan yleiskaavoitusta. Karhulan Pitkäsaaren ranta-asemakaava on käynnistynyt ja luonnos tulee nähtäville syksyllä 2015. Energia- ja ilmastoasioiden arviointi on otettu yhdeksi tarkastelukohteeksi kaavojen yhteydessä. Arviointi sisältää yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, alueen joukkoliikenneyhteyksien, hyvien kävelyolosuhteiden ja pyöräilyn sekä kestävien energiaratkaisujen mahdollistamisen arvioinnin. Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavaehdotus oli uudelleen nähtäville. Saatu palaute on pääosin käsitelty ja kaava tulee hyväksyttäväksi loppuvuodesta 2015. Seudun strateginen yleiskaavatyö on käynnistynyt ja tavoitevaihe on meneillään. Hankkeessa kytketään uudella tavalla toisiinsa elinkeinokehittäminen, alueen markkinointi ja maankäytön suunnittelu. Mittaus- ja kiinteistötoimi Kotka siirtyy käyttämään suositusten mukaista N2000 korkeusjärjestelmää 1.1.2016 alkaen. Mittaukset ja laskenta korkeusjärjestelmän vaihtamiseksi on tehty. Aineistojen muuntaminen ja sidosryhmille tiedottaminen on valmisteltu ja toteutetaan syksyllä. Maastomittauksia on tehty tasokoordinaatiston paikallisten virheiden selvittämiseksi tulevien korjausten tekemistä varten. Keskeisten tehtävien prosessien ajantasaistaminen on aloitettu kiinteistöselvitysten ja pohjakartan tarkistuksessa sekä tonttijako- ja toimituskarttojen tuottamisessa. Maksamattomien venepaikkamaksujen ja talvisäilytysmaksujen keräämistä on tehostettu. Kiinteistötoimitukset ja rakennusvalvontamittaukset on tehty tilausten mukaisesti. Kiinteistöselvityksiä ja pohjakartan tarkistuksia tehdään kaavoituksen edellyttämillä alueilla. Toimitilahallinto Käyttötaloudessa säästöä on syntynyt edellisvuoteen verrattuna sähkökustannuksissa, mutta vastaavasti väistötilojen aiheuttamat määrärahat eivät tule riittämään. Toimitilahallinnolle talousarvioon 2015 kirjattua 1,94 milj. euron säästötavoitetta ei tulla saavuttamaan. Uimala Katariinan altaan korjaukseen kohdistettu korjausmääräraha kohdistetaan uudelleen / käytetään Uimalan kuntotutkimuksiin ja tarveselvityksen laatimiseen. Urheilukeskuksen katsomotilojen rakentaminen käynnistynee syksyllä (rahoitusratkaisu vielä avoin) Talousarvioon eivät ole sisältyneet katsomon suunnittelukustannukset, jolloin suunnitteluun varatut määrärahat ylittyvät. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

27 TEKNINEN LAUTAKUNTA 1.1. - 30.6.2015 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Yhdyskuntatekniset palvelut kyselytutkimus (FCG Finnish Consulting Group Oy) Liikenneväylien ylläpidossa ja katuvalaistuksessa ollaan parempia kuin 25 % vertailukaupungeista. Keskustapuistojen hoidossa ollaan maan paras ja muiden puistojen ja taajamametsien hoidossa ollaan yli keskiarvon. Tekniset palvelut osallistui kyselytutkimukseen, jonka tulokset saadaan syksyllä. Talonsuunnittelun hinta-/ laatusuhteen arviointi Suunnittelijat kilpailutetaan ja valitaan lautakunnan hyväksymän pisteytysmenetelmän mukaan Pisteytys- ja puitesopimusperiaatteet on hyväksytty lautakunnassa. Suunnittelijat valitaan niiden mukaan. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Kilpailutuksissa ja päätöksenteossa pyritään ottamaan huomioon paikalliset yritykset, uusien yritysten sijoittumista Kotkaan tuetaan Hankintakilpailutusten ja päätösten yhteydessä selvitetään niiden vaikutukset paikallisille yrityksille. Yrityskontakteihin reagoidaan välittömästi joko itse tai välittämällä yhteydenottopyynnöt. Päätösten yhteydessä on mietitty yritysvaikutuksia. Yhdessä Cursorin kanssa on kehitetty menettelytapaa yrityskontakteihin reagoimiseen. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Tiedottamisen riittävyys Henkilöstölle ja kaupunkilaisille lisätään tiedottamista Teknisten palveluiden johtoryhmässä on mukana henkilöstön edustajat ja muistiot jaetaan kaikkiin työpisteisiin. Tiedotteita ajankohtaisista asioista on jaettu nettiin ja tiedotusvälineille. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Ympäristö, kestävä Joukkoliikenteen matkus- Joukkoliikenteen Kotkan paikallisliiken- LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

28 kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa tajamäärä. matkustajamäärä pyritään nostamaan vuoden 2013 tasolle. teen matkustus tammi-kesäkuussa on pudonnut 8,3 % vuoden 2013 tammikesäkuun tasosta.. Kaupungin hankintojen ekologisuus Hankinnat tehdään kestävän kehityksen periaatteita noudattaen Hankinnoissa on mahdollisuuksien mukaan otettu ekologisuus huomioon. Peruskorjaus- ja uudisrakennusvaiheissa kaupungin kohteet suojataan sään vaikutuksilta, kosteusvahingoilta Työt suoritetaan suojatusti Työt on tehty tarvittaessa suojatusti. TEKNISET PALVELUT Käyttötaloudessa säästöä on syntynyt sähkön, lämmityksen ja joukkoliikenteen kustannuksissa, mutta alkutalven kelit lisäsivät ylitöiden ja alueiden kunnossapitopalveluiden kustannuksia. Talousarviossa pysyminen tulee olemaan haasteellista. Loppuvuoden kelit (lämpötilat ja lumisateiden määrä) ratkaisevat lopputilanteen. Investointeihin on esitetty Kantasataman suunnitteluun lisämäärärahaa (120 000 euroa). Esityksen käsittely on kesken. E 18 erillishankkeen urakan kustannukset kertyvät urakan edistymisen myötä eikä kustannusten tarkka ennustaminen vuoden vaihteen tilanteeseen ole mahdollista. Hyvin todennäköisesti hankkeelle joudutaan hakemaan vuodelle 2015 lisämäärärahaa, joka kuitenkin pienentää taloussuunnitelmassa hankkeelle vuodelle 2016 varattua määrärahaa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

29 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1.1.-30.6.2015 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen vanhustenhuollossa sosiaalihuollossa terveydenhuollossa (vastuualueittain kyllä / ei) Palveluiden painopiste ennalta ehkäisyyn ja asiakkaiden omatoimisuuden tukemiseen Hoito- ja palvelutakuu toteutuu kaikissa palveluissa. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on alle 1,2 % ikäryhmästä (31.12.). Vanhustenhuollon osalta toteutuu Sosiaalihuollossa ei toteudu toimeentulotuen käsittelyajoissa. Hyvinvointia edistävä ohjaus (kirje, puhelinsoitto, kotikäynti) 80- ja 85- vuotiaille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Sähköisten palvelujen käyttö ja määrä Sijaishuollon ostopalvelujen hoitovuorokaudet vähenevät 20 %. Kohderyhmästä tavoitetaan 95% Sosiaalihuollon sähköisiä palveluja käyttää 1 300 asiakasta. Vuorovaikutteisia sähköisiä palveluja lisätään., ottamalla käyttöön mm. suojattu sähköposti. Vähennys n. 14 %. Aloitettu Sosiaalihuollossa käyttäjämäärä ylittää tavoitteen. Suojattu sähköposti käytössä. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Tulkkikeskuksen toiminnasta tehdään uusi yhteistyösopimus Kymenlaakson kuntien ja Carean kanssa. Sopimus tuli voimaan 1.2.2015. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstömitoitukset vanhustenhuollossa suhteessa lakiin /suosituksiin Sairauspoissaolot Lakisääteiset/ suositusten mukaiset henkilöstömitoitukset toteutuvat Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1 pv/hlö ed. vuodesta. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194 Vanhustenhuollossa toteutuu Vanhustenhuollossa 6 kuukauden aikana 13,8 pv/hlö (12,7/

30 Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen kuntalaisille Vastuu- tai palvelualueiden muutoksista tiedotetaan väestölle, kaupungin internetsivuilla, median kautta tai infotilaisuuksissa 2014) 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Talous on tasapainossa talouden toteuma Toimintakate ei ylity Toteuma-% 50,3 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Yksikkökohtaiset kestävän kehityksen toimintaperiaatteet käytössä 100% Talous Sosiaali- ja terveyslautakunnan talouden toteuma kuuden ensimmäisen kuukauden jälkeen ja sen perusteella tehty ennuste ulkoisten toimintatuottojen ja -kulujen osalta sisältää riskejä budjetin ylittymiseen. Toimintatuottojen arvioidaan kuitenkin toteutuvan budjetin mukaisina. Jo aiemmin on esitetty arviot määrärahojen ylittymisestä työmarkkinatuen maksuosuuksiin (1,4 milj. euroa) sekä päiväaikaisen päivystyksen järjestämiseen (1,4 milj. euroa). Terveydenhuollossa ennuste erikoissairaanhoidon tekemien laskelmien mukaan voisi nostaa kulut 5,7 milj. euroa talousarviota suuremmiksi, tämän lisäksi muiden sairaaloiden käyttö kasvattaa ylitysriskiä (0,5 milj. euroa). Toimintaa kesäkaudeksi kuitenkin supistetaan, joten kustannusten suuruus hahmottuu vasta lomakauden jälkeen. Sosiaalihuollossa asiakaspalveluiden ostot vammaistyön palvelualueella ovat myös riskinä ylittää budjetin, kun taas vanhustenhuollossa selvittänee budjetoitua pienemmillä kustannuksilla toiminnan siirryttyä omaan tuotantoon. Avustuksissa, huolimatta työmarkkinatukeen varattujen määrärahojen riittämättömyydestä on arvio muiden erien säästöistä. Jos nämä toteutuu olisi ylitys avustusten osalta reilun puoli miljoonaa euroa. Toimeentulotuen kustannusten ennuste on kuitenkin epävarmaa, tosin vuonna 2014 toimeentulotuessa avustuksia oli maksettu vastaavana ajankohtana yhteensä 6,3 milj. euroa ja kuluvana vuonna 6,0 milj. euroa. Vuonna 2014 toimeentulotuen kustannukset olivat 12,4 milj. euroa. Myös muiden kuluerien osalta on olemassa paineita määrärahojen ylittymiselle, kate löytynee kuitenkin henkilöstömäärärahojen eristä. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

31 Terveydenhuollon vastuualue Avoterveydenhuolto Avoterveydenhuollossa hoitotakuu on toteutunut kaikilla terveysasemilla. Kiireettömissä asioissa terveysasemalle on päässyt noin 1-2 kk kuluessa, tavoite 2 viikossa ei ole vielä toteutunut. Kuntoutuksessa hoitotakuu on ylittynyt 98 potilaalla, tavoite 2kk ei ole toteutunut. Jono kuntoutukseen on 260 potilasta. Ajanvarauspuhelimessa vastausprosentti on laskenut 61%:iin, mutta kesäkuussa suunta oli jo parempi ja vastausprosentti 76, mutta ei vielä 100%. Avoterveydenhuollon käynnit (sisältää sekä lääkärit että hoitajat) olivat yhteensä 43 364 käyntiä ja 20038potilasta. Terveyskioskissa oli 3635 käyntiä ja 2510 asiakasta. Hoivakotien ja kotihoidon lääkäripalvelut ovat ostopalveluna. Terveysasemien päiväaikainen päivystys siirrettiin Carean toiminnaksi 12.1.2015. Tavoitteeksi asetettiin 20 000käyntiä/vuosi ja tavoitteessa on pysytty. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet avoterveydenhuollossa vuoden 2014 5 päivästä vuoden 2015 7,2 päivään. Vastaanottotoiminnassa poissaoloja oli 9 pv/työntekijä. Kuntoutuksessa sairauspoissaoloja oli 2,9 pv/työntekijä. Suun terveydenhuolto Hoitotakuussa pysyminen on suun terveydenhuollossa haasteellista ja ajoittaisia vaikeuksia aikarajoissa pysymisessä on ollut. Kiireettömään hoitoon oireesta riippuen pääsee 2-4 kk kuluessa, oireettomissa tilanteissa tutkimukseen 5-6 kk sisällä. Toiminnassa on tapahtunut kasvua sekä käynneillä että asiakkaiden määrällä mitaten verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Käyntien määrä on kasvanut yli 1198 käynnillä, asiakkaita on ollut 247 enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Käyntien määrän kasvuun vaikuttaa maaliskuun alussa käynnistynyt arkiiltojen (klo 16-21) ja arkipyhien sekä viikonloppujen (klo 10-21) päivystys. Tässä päivystyksessä on 2.3.-30.6. käyntejä ollut 1036. Arkipäivien päiväaikaisessa toiminnassa käynnit ovat lisääntyneet siis 162 käynnin verran. Palvelujen ostoihin on käytetty rahaa vähemmän kuin edellisenä vuonna, vaikka koko ilta- ja viikonloppupäivystys ostetaan. Vähennys on ollut 34 682 eur. Päiväaikaiseen perustyöhön on tämän vuoden alkupuolella tarvittu palvelujen ostoa vähemmän kuin edellisenä vuonna, koska hammaslääkärivirat on saatu alkuvuonna täytetyksi paremmin kuin vastaavana aikana viime vuonna. Vuokratyövoiman lisäksi palveluita on hankittu palvelusetelillä, johon rahaa käytettiin alkuvuoden aikana 39 036 eur. Edellisenä vuonna palvelusetelitoiminnan vasta käynnistyessä rahaa oli siihen käytetty kesäkuun lopussa 19 000 eur. Palvelujen ostoihin ja palveluseteliin yhteensä on siis käytetty 14 646 euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna ja on huomattava, että tämän vuoden luvut sisältävät kokonaan uuden toiminnan (ilta- ja viikonloppupäivystys). Vuoden jälkipuoliskolla ei päästä merkittävään vuokrahammaslääkäripalvelujen käytön vähenemiseen, koska vakanssien täyttötilanne tulee olemaan heikompi. Sairauspoissaolot olivat vuonna 2014 suun terveydenhuollossa korkeat. Vuoden 2015 alkupuolella on tapahtunut suotuisaa kehitystä. Poissaolopäivien lukumäärä kesäkuun lopussa vuonna 2014 oli 10,5 ja tänä vuonna 6,1. Laskua on siis yli neljä päivää/työntekijä. Perumattomien poisjääntien karsimiseksi on suun terveydenhuollossa tehty työtä. Tätä varten hankittiin pari vuotta sitten mm. ajanvarauksesta muistuttava tekstiviestipalvelu ja se käänsikin poisjäännit laskuun. Vuoden alussa tapahtuneen tietojärjestelmien yhdistämisen yhteydessä testiviestimuistutusta ei yrityksistä huolimatta saatu toimimaan ja se näkyy perumattomien poisjääntien LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

32 kasvuna. Perumattomia poisjääntejä oli alkuvuonna 1179, kun niitä edellisen vuoden vastaavana aikana oli 1017. Poisjääntien suhteellinen osuus toteutuneista käynneistä oli alkuvuonna 4,5 %, edellisenä vuonna 4,1 %. Mielenterveystyö Alkuvuoden aikana on tehty mielenterveys- ja päihdepalveluja koskeva selvitys. Selvityksen pohjalta laaditun mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudelleen organisointia koskevan projektisuunnitelman täytäntöön panoon liittyvien toimenpiteiden (toiminta, tilat, henkilöstö) valmistelu on alkanut. Hoitotakuu on toteutunut lähetepoliklinikalla, keskimääräinen odotusaika kiireettömiin palveluihin on ollut alle kaksi viikkoa. Lähetteetön akuuttityöryhmä on kyennyt joustavasti vastaamaan palvelutarpeisiin. Terveysasemille on rekrytoitu psykiatriset sairaanhoitajat. Erikoislääkärivaje psykiatrian poliklinikalla on jatkunut. Asumispalvelujen ostoissa ei ole tapahtunut toivottua vähentymistä. Kotiin vietävien palvelujen ostot noudattelevat edellisen vuoden tasoa. Korvaushoidon kustannukset jatkavat kasvuaan. Henkilöstön sairauspoissaoloissa on tapahtunut merkittävä vähennys (-3 pv/työntekijä) verrattuna vuoden 2014 tilanteeseen. Kesäkuun lopulla 2015 sairauspoissaoloja oli kertynyt 5.8 pv/työntekijä. Terveyskeskussairaala Karhulan sairaalan tavoitteeksi on laitettu, että jokaisella osastolla on päivittäin 2-3 vapaata vuodepaikkaa, että pystytään ottamaan erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollon päivystyksestä kaikki sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat viiveettä. Sairaalan nettokuormitus oli 89 %. Potilaita tuli ja lähti keskimäärin 7 joka päivä. Kaikki sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat on pystytty ottamaan erikoissairaanhoidosta ja päivystyksestä. Potilasprofiilin muutos akuuttipotilaiksi näkyy lääke-, laboratorio-, röntgen-, ravitsemus- ja kuljetuskulujen lisääntymisenä Karhulan sairaalassa, budjetissa on pysytty. Terveyskeskussairaalasta jatkohoitoon (hoiville) jonottavien potilaiden määrä on vähentynyt vuoteen 2014 verrattuna. 30.6.2015 terveyskeskussairaalasta jatkohoitoon jonottavia oli 11 potilasta, kun vastaavaan aikaan edellisenä vuonna heitä oli 22. Samanaikaisesti sairaalan hoitoajat ovat lyhentyneet. Keskimääräinen hoitojakson pituus oli 14,33 vuorokautta (vrt. 20,4 vuorokautta vuonna 2014). Karhulan sairaalassa oli 1205 päättynyttä hoitojaksoa, muutosprosentti edelliseen vuoteen +22,1 %. 109 sairaansijalla on tuotettu 17 550 hoitopäivää. Erikoissairaanhoidosta on voitu siirtää suunnitellusti aiempaa nopeammin kaikki potilaat Karhulan sairaalaan. Myös perusterveydenhuollon päivystysvastaanotolta on pystytty ottamaan potilaita suoraan Karhulan sairaalaan, sen sijaan että he kiertäisivät esh:n kautta pth:n vuodeosastoille. ( Uuden EfficaRaportointiohjelman myötä 1.1.2015 päivän hoitopäivätilastot ovat virheelliset, joten seurantaluvut ovat ajanjaksolta 2.1. 30.6.2015) Hoito- ja kuntoutuskeskuksesta (Hoiku) on ostettu 7 vuodepaikkaa lonkkaliukumäki, neuroliuku ja kuntoutuspotilaille. Tällä tavalla on pyritty vähentämään esh:n kustannuksia, jotka ovat ne kaikkein kalleimmat potilaan hoitoketjussa. 2.1. 30.6.2015 Hoikussa oli päättyneitä hoitojaksoja 67 ja keskimääräinen hoitoaika 20.27 vuorokautta (EfficaRaportointi). Tehtäväsiirto: kuoleman toteaminen kotisairaalassa, kotisaattohoidossa ja hoivakodeissa 1.5.2015 alkaen tehtävä siirtyi Karhulan sairaalan lääkäreille. Myös vainajien säilytys siirtyi Karhulan sairaalan tiloihin. Vainajan luovutuksesta huolehtivat Karhulan sairaalan hoitajat. 1.5. 30.6.2015 kotisairaalasta, kotisaattohoidosta ja hoivakodeista tulleita vainajia oli 16. Sairauspoissaolot ovat samalla tasolla kuin vuonna 2014 (5,8 pv) kesäkuun lopussa, 5,9 pv/työntekijä. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

33 Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidossa ei ole ollut yhtään jonopäivää v. 2015 aikana. Tavoitteena on, että jonopäiviä ei myöskään enää synny. Erikoissairaanhoidon laskutus on vuoden 2015 alusta alkaen muuttunut reaaliaikaiseksi eli ennakkolaskutus käytäntöä ei enää ole. Tästä johtuen kesäajan toiminnan supistusten vaikutukset kuntalaskutukseen voidaan todentaa vasta elokuussa 2015. Yleislääkäripäivystys siirtyi keskussairaalaan 12.1.2015 alkaen ja yleislääkäripäivystys käyntien määrä on vähentynyt sovitun tavoitteen mukaisesti (maksimi 20 000 käyntiä/vuosi). Yleislääkäripäivystyksen kustannuksiin liittyy kuitenkin suuri riski, koska terveydenhuollon budjetissa yleislääkäripäivystykseen on varattu 1M ja esh:ssa puolestaan sen kustannukset on arvioitu 2,5 M. Vanhustenhuollon vastuualue 75 vuotta täyttäneistä selviytyy 59,9 % (tavoite 66 %) ilman julkisia vanhustenhuollon palveluja. Hoivapalveluja saa 11,5 % ja kotihoidon eri palveluja 29 %. Hoiva-asumisen peittävyys on selkeästi valtakunnallista tavoitetasoa (9 %) korkeampi. Osaltaan tämä selittyy yli 85-vuotiaiden suurella osuudella ja korkealla sairastavuudella sekä yksin asuvien määrällä. Palvelutarpeen arviointi 75 -vuotta täyttäneille ja eläkkeensaajan korkeinta hoitotukea saaville toteutuu määräajan eli 7 arkipäivän kuluessa. Kartoituskäyntejä on tehty eri-ikäisille yhteensä 581 (715 /2014). Omaishoidon tuen asiakkaita oli yhteensä 445 (461/2014). Omaishoitoa 75 -vuotta täyttäneistä saa 5,3 % (tavoite 5 %). Uusia sopimuksia on tehty 76:lle (54/2014) ja vastaavasti palvelun piiristä on poistunut 51 (47/2014) asiakasta. Kielteisiä päätöksiä on tehty 12 (7/2014). Omaishoidon asiakkaista on noin 20 % (noin 32 %/2014) säännöllisen lomajärjestelyjen piirissä (lakisääteinen vapaa, intervalli tai muu vapaa). Virkistysvapaata käytti 15% hoitajista. Alueellisessa kotihoidossa on otettu toukokuussa 2015 käyttöön sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä. Hoiva-asumisessa 30.6.2015 oli 679 asukaspaikkaa, joista 324 omaa, 355 ostopalvelua ja palveluseteliasiakkaita oli yhteensä 87.Erilaisia lyhytaikapaikkoja on 60. Yhteensä hoivapalveluilla on 826 asukas- tai lyhytaikapaikkaa. Hoivapaikan on 6 kk:n aikana saanut 165 henkilöä. Kielteisiä päätöksiä on tehty 7. Karhulan sairaalassa oli pitkäaikaispäätöksellä 4 potilasta. Kotikuntalain perusteella kotkalaisia on muualla hoiva-asumisessa 12 (7/2014) ja vastaavasti muiden kuntien asukkaita Kotkassa 7 (6/2014). Kotkaan odottaa kolme (3) muuttajaa ja Kotkasta pois odottaa yhdeksän (9) muuttajaa. Pihkapolun hoivakodin toiminta loppui toukokuussa 2015 Karhuvuorikodin laajennusosan valmistuessa. Pihkapolun asukkaat sijoittuivat Karhuvuorikotiin. Karhuvuorikodin laajennusosassa on neljä ryhmäkotia, joista kaksi on omaa toimintaa ja kaksi ostopalvelua. Samalla vähennettiin Koskenrinteen ostoja/palveluseteleitä 10 paikkaa ja A- klinikan ostoja 5 paikkaa, sekä yksi Karhuvuorikodin ryhmäkodin toiminta muutettiin tehostetusta palveluasumisesta tavalliseksi palveluasumiseksi. Sosiaalihuollon vastuualue Sosiaalihuollon hallinto ja työllisyyspalvelut Sosiaalihuollon hallinto sisältää vastuualueen yhteiset käyttömenot sekä vastuualueen ICTkustannukset. Työllisyyspalveluihin kuuluu työvoiman palvelukeskus Väylän toiminta sekä kaikki työllisyystoimenpiteet ja Kelalle maksettava osuus pitkäaikaistyöttömien kustannuksista. Työvoiman palvelukeskukset ovat organisoitumassa uuteen muotoon Kaakkois-Suomen alueella. Kotkan näkökulmasta uudistuvan työvoiman palvelukeskuksen toimialue tulee laajenemaan Kymenlaakson alueen kokoiseksi. Kotkan toimipiste tulee säilymään uudessakin työvoiman palvelukeskuksessa. Kunta rahoittaa nyt aikaisemman 500 pv kestäneen työttömyyden sijaan puolet jo 300 pv työttömänä olleiden työmarkkinatuesta. Arvioitu kokonaiskustannus työmarkkinatuen kuntaosuudesta LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

34 vuodelle 2015 on 7,5-7,7 miljoonaa euroa. Palkkatukityöllistäminen on haastavassa tilanteessa. Kunnan sisäinen palkkatukityöllistäminen on jäissä YT-menettelyn vuoksi. Kesäkuun lopussa palkkatuella työllistettyjä oli 30, joista 19 velvoitetyöllistettyjä. Valtion palkkatukimäärärahojen riittämättömyys puolestaan vähentää tukityöllistämistä kuntaorganisaation ulkopuolella. Työllistämisen painopistealueena ovat edelleen Kelan listalla olevat sekä nuoret ja maahanmuuttajat. Kuntouttavassa työtoiminnassa on toteutunut tammi-kesäkuussa 2015 yhteensä noin 15 000 työtoimintapäivää. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna on n 20 %. Valtakunnallinen työllisyyden kuntakokeilu (2012-2015) tuo Kotkalle yhdessä Haminan kanssa lisärahoitusta uusien työllistämismallien luomiseen. Sosiaalityön palvelualue Ns. sosiaalitakuun toteutuminen lastensuojelussa ja toimeentulotuen käsittelyssä varmistetaan mm. toimintaprosesseja kehittämällä ja sähköistä asiointia lisäämällä. Alkuvuoden aika erityisesti toimeentulotuen käsittelyajat pitenivät yli määräaikojen, mutta tilanne on kesäkuun loppuun mennessä saatu jälleen lakisääteisten määräaikojen puitteisiin. Lastensuojelun ja sijaishuollon selvityksestä on saatu raportit. Työskentely jatkui kevään ajan tavoitteena toimintaprosessien kehittäminen. Lopputuloksena lastensuojelun siirto lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan alaisuuteen osana perhepalveluja valmistellaan loppuvuoden aikana. Siirto koskee noin 80 työntekijää. Lyhytaikaisen perhehoidon ja nuorten perhehoidon kehittämistä jatketaan. Hoitovuorokausista perhehoidon osuus on 61 % (58 % v. 2014). Sijaishuollon ostopalveluissa hoitopäivien määrä aleni 14 % ed. vuodesta. Taimelan ja Kotomäen vastaanottoyksiköt toimivat jällen kesällä neljän viikon ajan yhtenä yksikkönä, jolla voitiin vähentää sijaistarvetta. Vammaistyön palvelualue Laitospaikkojen vähennys merkitsee Carealta ostettavien laitospalvelujen ja niiden kustannusten vähenemistä. Laitoshoidon käyttöpäivät ovat vähentyneet viime vuodesta 32 %. Lyhytaikaisen hoidon ja tutkimusjaksojen määrä Carean palveluissa vaihtelee kuukausittain asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Lyhytaikaiseen hoitoon on käytetty lisääntyvissä määrin perhehoitoa niiden lasten kohdalla, joilla se on mahdollista. Asiakasmäärät asumispalveluissa ovat kasvaneet laitoshoidon vähentyessä. Lievää kasvua on ollut myös muuten. Ostona hankitut hoitovuorokaudet lisääntyivät noin 8 %. Päivätoimintaan ja työtoimintaan osallistuvien asiakkaiden määrä on pysynyt ennallaan. Avotyön osuus on lievässä kasvussa ja kehitysvammaisten pääsyä palkkatyöhön on pyritty edistämään. Kymenlaaksossa tehdään laitoshoidon purun ohjelman lisäksi maakunnallinen suunnitelma kehitysvammapalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä yhtenäistetään käytäntöjä. Omaishoidossa asiakasmäärässä on pientä kasvua. Lyhytaikainen perhehoito on laajentunut, lisää perhehoitajia ja lapsia on tullut palvelun piiriin. Subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun on lisännyt palvelun käyttöä. Asiakasmäärän kasvu on kuitenkin edellisvuosia vähäisempää, asiakkaita on 30.6. yhteensä 182. Tavoitteena on alentaa kustannuksia noin 800 000 eurolla, mikä edellyttää myös toimivaa yhteistyötä asiakkaiden kanssa palvelutarpeen arvioinnissa. Ostopalvelut on kilpailutettu vuoden alussa, mutta hintojen aleneminen alkaa vaikuttaa vasta asiakkaiden päätösten umpeutuessa. Asetettu säästötavoite on mahdollista saavuttaa ellei asiakasmäärä kasva. Kuljetuspalveluissa asiakasmäärä on jatkanut tasaista lievää kasvua. Kustannukset eivät ole juurikaan kohonneet. Maahanmuuttajatyön palvelualue Seudullisen Kotouttamisohjelman mukaisesti perustetut seudullinen Maahanmuuttotoimikunta ja LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

35 Maahanmuuttajafoorumi toimivat. Seudullisissa palveluissa painopisteenä on edelleen palveluista tiedottaminen ja palveluiden jalkautuminen muihin Etelä-Kymenlaakson kuntiin. Panostusta kotoutumiskoulutuksiin on jatkettu. Näin on arvioitu yhdessä muiden toimijoiden järjestämien koulutusten kanssa päästävän lain edellyttämiin suositusaikoihin ja vältytään pitkiltä odotusajoilta kielikoulutukseen. Kiintiöpakolaisten vastaanottoa on jatkettu 15 henkilöä/vuosi. Tulkkikeskuksessa panostetaan palvelujen ja laadun kehittämiseen. Sopimus tulkkipalvelujen järjestämisestä kattaa nyt koko Kymenlaakson. Palvelut on kilpailutettu vuoden 2015 alussa Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus Vastaanottokeskus toimii hajasijoitettuna. Paikkamäärä on 150, jota on keväällä Migrin pyynnöstä lisätty 25 paikalla. Koivulan ryhmäkodin toiminta jatkuu ennallaan. Paikkamäärien lisäystä tultaneen pyytämään syksyn aikana maahan tulevien turvapaikan hakijoiden määrän kasvun vuoksi. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

36 LIIKUNTALAUTAKUNTA 1.1. - 30.6.2015 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Liikuntatilojen aukiolo ja käyttö Uimahallipalveluja 352 pv:nä. Jäähallipalveluja 330 pv:nä. Sisäliikuntatilojen käyttö 730 000 käyntiä. Uimahallipalveluja 175 pv:nä. Jäähallipalveluja 124 pv:nä. Sisäliikuntatilojen käyttö 350 310 käyntiä. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Sairauspoissaolojen määrä Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1 päivällä. Vakituisen henkilöstön sairauspoissaolot: 6/2014 yhteensä 12,0/pv/hlö Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen henkilöstölle Henkilöstötilaisuudet toteutuvat 6/2015 yhteensä 12,9/pv/hlö Palvelupistepalavereja on pidetty suunnitellusti liikuntapaikoilla. 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Talous on tasapainossa /käynti nettokustannus 4,00 4,14 Kotkan kaupungin liikuntapalveluiden ylläpitämissä tiloissa ja alueilla käyttö sisäliikuntatilojen osalta (337 794 käyntiä) osoittaa hieman edellistä vuotta hiljaisempaa toimintaa. Vuotta 2014 hiljaisempaan toimintaan on useita eri syitä mutta merkittävin niistä on uimahallien käyttöaktiivisuus kesäaikaan. Kesäkuussa kylmät säät vaikuttivat erityisesti pääliikuntatilan käyttöön Kotkan maauimalassa. Tolsa Areenan uusi tekonurmipäällyste, urheilukeskuksen hiekkakentän tekonurmipäällyste ja Hovinsaaren Veikonpuisto saatiin suunnitelmien mukaisesti kaikki ajallaan valmiiksi 26.5. Talous Liikuntalautakunnan alaisen liikuntayksikön talouden toteuma on toimintatuottojen osalta 51,7 % ja ulkoisten toimintakulujen osalta 55,7 %, joka antaa ulkoiseksi toimintakatteeksi 62,1 % arvioidusta. Maksutuottokertymään vaikuttaa osaltaan korotettu tulotavoite (+67 000 ), uimahallien arvioitua hiljaisempi käyttö, alkuvuodesta toteutettu uimahallien taksojen korotukset ja liikuntahallien (Karhuvuoren urheilutalo, Kamppailukeskus ja Karhulan liikuntahalli) lattiaremonttisulut, pienentäen käyttöä ja tulokertymää. Tulokertymän toteutumiseen liittyvistä riskeistä huolimatta liikuntayksikkö arvioi talousarvion toteutuvan suunnitellusti. Kuitenkin ylitysriskiä sisältyy palveluiden ostoihin varattujen määrärahojen osalta, asiantuntijapalveluiden käyttö samoin yhteistoimintasopimukset ja ulkoiset vuokrakulut eivät näyttäisi olevan riittävässä määrin budjetoituja. Liikuntatoimen investointihankkeiden kustannuksia on ensimmäisellä puolivuotisjaksolla kirjattu lähiliikuntarakentamisen osalta 32 680,- euroa. Tämä sisältää valtionosuuden vaikutuksen Veikon- LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

37 puiston lähiliikuntapaikkaan. Arto Tolsa -areenan ja toisen lähiliikuntapaikan kunnostukseen on käytetty 728 227,- euroa. Valtionosuutta kohteelle on myönnetty 124 000,- euroa. Lisäksi liikuntatilojen välineistöön on käytetty 24 885,- euroa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

38 LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA 1.1.-30.6.2015 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Valtakunnallinen keskitaso Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Oppimistulosten valtakunnallinen kansainvälinen taso ( valtakunnalliset kokeet) Laajat terveystarkastukset Asiakasarviointi eri vastuualueilla (asteikko1-5) Perusopetuksen suorittaminen ja jatkoopintoihin sijoittuminen. Ennaltaehkäisevät, tehokkaat ja monialaiset peruspalvelut/itsearviointi 100 % Arviointitulos väh 3/5 100% Vatupassin monialainen yhteistyö toimii Terveystarkastukset toteutuneet suunnitellusti Vatupassityö toimii Lasten Vatupassin osalta. Nuorten osalta haasteita on henkilörakenteen kuntoon saattamisessa. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunki-kulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Lasten ja nuorten palveluiden rakennusten monipuolisuus ja hyvä kunto Suunnitellut korjaukset ja hankesuunnitelmat toteutuvat. Käyttö monipuolista Kesken Monipuolistetaan vaikuttamisen keinoja yhdessä lasten ja nuorten kanssa Käytössä neljä uutta yhteistä toimintatapaa Kesken 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Mitoitusten mukainen ja kelpoisuusehdot täyttävä henkilöstö 100 % Toteutunut Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Sairauspoissaolojen määrä päivä/henkilö Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen kuntalaisille Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1 päivän/henkilö Avoin Kotka verkkokanavalla 4 yhteistä keskustelunavausta Seuranta vuoden lopussa 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Talous on tasapainossa Talouden toteuma (%) Toimintakate ei ylity LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

39 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Yksikkökohtaiset kestävän kehityksen ohjelmat ja periaatteet käytössä 100 % Päiväkodeissa (2) tulossa sisäilmakorjauksia kesän aikana Sisäilmaongelma 0 % Toimintaa väistötiloissa Talous Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan toimintakate toteutunee talousarvion mukaisesti. Opetustoimen maksutuotot alittunevat n. 0,1 milj. euroa, Kotkan opiston osallistumismaksujen kertymä selviää syys-lokakuussa. Vastuualue pysynee kuitenkin budjetissa, sillä määräaikaisia koulunkäynnin ohjaajia palkataan syksystä alkaen ainoastaan hankerahoituksella. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualueella maksutuottojen osalta on olemassa riski, että tuotot jäävät alle budjetoidun, elokuussa voimaan tuleva indeksikorotus saattaa lisätä maksutuloja syksyn osalta mikäli perheiden tulotaso pysyy nykyisenä. Tukipalveluiden henkilöstön rakennemuutos tulee osaltaan vaikuttamaan uuden toimikauden alkaessa henkilöstömenojen riittävyyteen. Palvelusetelien käyttö tulee syksystä olemaan myöskin pienempää kuin ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Opetustoimi Valtuuston 22.6.2015 hyväksymän talouden tasapainotusohjelman mukaan tehtyjä päätöksiä ryhdytään toteuttamaan tulevina lukuvuosina. Langinkosken yhtenäiskoulun osalta tuodaan koulun hankesuunnitelma lautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi syksyllä 2015. Metsolan, Hovinsaaren ja Tiutisen koulun lakkauttaminen käsitellään vielä omina päätöksinään valtuustossa. Kotikielen opetuksesta sekä valmistavan vaiheen opetuksen kuljetuksista luovutaan. Vakinainen opetushenkilöstö palkataan suunnittelupäivästä ja määräaikainen henkilöstö vain koulupäivien ajaksi. Lukiokoulutuksesta sekä Kotkan opiston toiminnasta säästetään kummastakin 150.000 euroa. Kaikkiaan opetustoimen tavoite talouden tasapainotusohjelmaan on 925.000 euroa. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen paikallinen opetussuunnitelmatyö on käynnissä. Kotkan perusopetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen vuosiluokilla 1.-6. ja asteittain vuosiluokilla 7.-9.. Lukiokoulutuksessa valmistellaan sähköisten ylioppilaskirjoitusten käyttöönottoa syksystä 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatiin valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseen 476.000 euroa. Avustus on käytettävissä vuosina 2015-2016. Avustus on noin puolet verrattuna aiempina vuosina saatuihin. Hallitusohjelman mukaan ollaan näistä opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetuista erillisistä valtionavustuksista luopumassa kokonaan. Karhuvuoren koulun uudisrakennushanke valmistuu aikataulussa ja koulurakennus on otettavissa käyttöön vuoden 2016 alussa. Mussalon koulun peruskorjaushanke käynnistyy kesällä 2015 ja valmistuu keväällä 2016. Mussalon koulu aloittaa lukuvuoden väistötiloissa entisessä puutalousopistossa, Savotassa. Kotkansaaren koulun, sekä Haukkavuoren että Keskuskoulun toimipisteiden sisäilmaryhmät ovat kokoontuneet ja kouluihin on suunniteltu korjaustoimenpiteitä vuonna 2015. Haukkavuoren koulu aloittaa lukuvuoden 2015-2016 väistötiloissa entisessä Toivo Pekkasen koulussa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

40 Päivähoito ja varhaiskasvatus Lain mukaan tarvittavat päivähoitopaikat riittivät hyvin kevään aikana ja yksityisissä päiväkodeissa oli myös jonkin verran väljyyttä. Päiväkotien johtamisen tehtävät yhdistettiin vuoden alussa yhden johtajan alaisuuteen Malmingin ja Tavastilan päiväkodeissa. Uuden Katariinan päiväkodin suunnittelutyö eteni aikataulun mukaisesti, mutta päätös rahoitusratkaisusta siirtyi syksylle. Uudisrakennuksen tarpeen perustelut tarkennetaan vastaamaan lainsäädännössä tapahtuvia muutoksia. Kaikissa toimipisteissä oli käytössä sekä tuoteperustaisen budjetoinnin mukainen talouden seuranta, että hoitopaikkojen täyttö tuotekertoimien pohjalta. Päivähoitoyksiköt jatkoivat yksikkökohtaisen henkilöstömenojen seurantaa ja henkilöstösuunnitelman tekoa vuoden 2016 talousarvion pohjaksi. Päiväkotien laitosapulaisten työtä ja resursseja mitoitettiin uudelleen ja useissa yksiköissä siihen yhdistettiin siivoustyötä laaditun toimintamallin mukaisesti. Mobiiliperustaisen kirjauksen käyttöä laajennettiin kevään aikana niin, että yhdeksään päiväkotiin lisättiin koulutus ja valmiudet asiakastietojen tallentamiseen ja seurantaan puhelimen avulla. Vastuualue valmisteli oman osuutensa tasapainotusohjelmasta ja valtuuston kesäkuussa tekemän päätöksen linjaukset tullaan ottamaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Suunnitelmaan liittyy päiväkotien johtajuuksien yhdistämistä, avoimen varhaiskasvatuksen tuntimäärien supistamista sekä päiväkotien laitosapulaisten siirtyminen teknisiin palveluihin viimeistään 1.1.2016 lukien. Edellisen vuoden lopulla julkistettiin uudet 1.8.2016 voimaan tulevat esiopetussuunnitelman perusteet. Esiopetus muuttui velvoittavaksi tulevan lukuvuoden alusta lukien. Uuden kuntakohtaisen esiopetussuunnitelman laatimistyö käynnistyi siten, että kunkin oppimiskokonaisuuden valmisteluun koottiin työryhmät. Yhteistyötä opetustoimen kanssa tehdään sekä esiopetussuunnitelmaan että perusopetuksen opetussuunnitelmaan liittyen. Varhaiskasvatussuunnitelman osalta saatiin valmiiksi kasvun kansio sekä käynnistettiin vertaissovitteluohjelma. Vastuualueen valmiussuunnitelman laatiminen eteni. Uudistetun varhaiskasvatuslain ensimmäinen osa hyväksyttiin toukokuussa 2015 ja se tulee voimaan 1.8.2015. Lain voimaantulo aiheuttaa muutoksia lapsiryhmäkohtaisessa henkilökuntamitoituksessa, lapsikohtaisten ja kuntakohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien lakisääteisyydessä sekä toiminnan arvioinnissa. Uuden hallitusohjelman esitykset mahdollisesta subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta ja muutoksista henkilökunnan ja lasten väliseen suhdelukuun ovat vielä käsittelyssä ja kesken. Hyvinvointineuvola Hyvinvointineuvolan toiminta on kevään aikana toteutunut suunnitellusti neuvolatoiminnassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja tavoitteisiin on päästy haasteista huolimatta. Kehittämistyötä on jatkettu varhaisen tuen palveluissa koko kevään. Uusia työtapoja monitoimijaiseen työhön on mallinnettu. Kultuurimuutoksen eteenpäin vieminen työn tekemisessä on ollut haastavaa. Vatutiimin toiminta on vakiintunut ja tuonut esiin päällekkäisen työn ja palvelut, joihin perheitä on ohjattu. Asiakkaat, joilla on suuri palveluntarve, on käsitelty matalan kynnyksen moniammatillisessa työryhmässä (Vatu-tiimi) yhteistyössä perheen kanssa, viikon sisällä palvelutarpeen tultua esiin. Tavoite on löytää perheelle nopeasti oikea apu ja vastuutaho, jos sitä ei omasta toiminnasta löydy. Nuorten Vatupassin henkilöstörakennetta ei ole saatu vielä suunnitellun mukaiseksi. Lääkärityö on ollut vähäistä ja sairaanhoitaja on toteutettu määräaikaisella työntekijällä, jonka rahoitus tulee opetustoimen tasa-arvorahasta. Hyvinvointineuvola on ollut mukana lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittäminen 2015 - työssä. Kevään aikana on haettu suuntaa tuleville palveluille. FCG:n konsulttiapua hyödynnettiin huhtikuun puoleen väliin. Kehittämistyön ohjausryhmää on johdettu hyvinvointineuvolasta ja sitä on toteutettu kolmen tiimin avulla (lasten, nuorten ja sijaishuollon tiimit). Sosiaalitoimi ja nuorisotyön yksikkö ovat olleet vahvasti mukana kehittämistyössä. Kevään aikana päätettiin, että Kotkaan perustetaan varhaisen tuen palveluiden vetämänä Perhekeskus lapsiperheille ja nuorisotyön yksikön vetämänä Ohjaamo nuorille. Molemmat ovat toimintamalleja, joita koordinoidaan keskitetysti ja yli eri hallinnon alojen. Molemmat tarvitsevat tilat, joista käsin toimintaa ohjataan. Tavoitteena on lisätä matalan kynnyksen palvelua lapsille, nuorille ja perheille. Yhteistyökumppaneita toiminnan toteuttamiseen ovat kaupungin omien toimijoiden lisäksi seurakunta, TE-keskus, oppilaitokset, rannikkopajat, järjestöt jne. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

41 Toukokuussa käynnistettiin talouden tasapainotusohjelma, jossa yhtenä tavoitekohtana oli lasten ja nuorten palveluiden laajentaminen koskemaan myös lastensuojelua. Kesäkuussa valtuusto hyväksyi lastensuojelun ja hyvinvointineuvolan yhdistämisen perhepalveluiksi vuoden 2016 alusta. Nuorisotyön yksikkö Nuorisotoimessa on painotettu nuorten keskeistä roolia toiminnan järjestämisessä sekä yhteistä tekemistä yli hallinnollisten rajojen. Nuorisovaltuusto on osallistunut mm. kantasataman suunnitelmiin ja hyvinvointikertomukseen valmisteluun. Nuorten asiantuntijaryhmä on ollut mukana nuorten matalan kynnyksen paikan ns. Ohjaamon suunnittelussa, jonka valmistelusta nuorisotoimi on vastannut. Nuorten kansainvälisen leirin, DigiCampin valmistelut ovat olleet työntekijöiden ja nuorten yhteisenen tehtävä. Samoin Koko Kotka Neuloo sekä Katukulttuuri -tapahtumat osana Kotkan Meripäiviä. Merkittävä valmistelu on ollut maksuton Lasten Meripäivät. Lasten kulttuurikeskus liittyi perustajajäsenenä Suomen Lastenkulttuurikeskusten Liittoon. Lasten kulttuurikeskus toteutti Lasten kulttuuriviikot ja valmisteli kulttuurikasvatussuunnitelmaa sekä kulttuuripolkua osaksi uutta opetussuunnitelmaa. Nuorisotila Kulma avattiin vuoden alussa ja Karhuvuoden koulun nuorisotilan suunnittelu on ollut keskeinen yhteistyö koulun ja kirjaston kanssa. Kansalaisaktivistien ylläpitämä pyöräpaja avattiin Hovinsaarelle nuorisotoimen tukemana. Koulunuorisotyöntekijä jalkautui kirjastoon ja vapaa liikunta Höntsä toimi Karhulassa. Kotkan nuorisotoimi vastaa 14 kunnan Junareissu-hankkeesta, jonka avulla on kehitetty koulu-, laatu- ja kansainvälistä nuorisotyötä. Uusi kehittämiskohde on digitaalinen työote ja osaaminen. Nuorisotoimenjohtaja on vastannut Mariankatu 24 Kumppanuustalon valmistelusta Yksillä Purjeillahankkeen, järjestöjen ja ryhmien kanssa. Nuorisotoimessa on maailman paras henkilökunta. Talous on tasapainossa ja ulkopuolista rahoitusta n. kolmasosa budjetista. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

42 LIIKELAITOKSET ICT Kymi 1.1.-30.6.2015 1. Laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Liikelaitoksen palvelut Sisältö- ja käytettävyys- vastaavat tilaajien tavoitteet asettamia ja yhteisesti Laadun ja toimintavarmuksia sovittuja vaatimuuden ylläpito äkilli- sisällön, käytettävyyden, sissä kuormitustilan- laadun teissa sekä kustannustehokkuuden Asiakastyytyväisyys osalta. Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Laatuseurantaa toteutetaan ja palvelutasotavoitteet saavutetaan. Kehitetään säännölliset asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyskyselyt pysyviksi Säännöllinen seuranta on toteutunut. Asiakastyytyväisyyskysely on toteutettu, tulokset hyvät. 2. Seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Johtokunnan ja asiakasyhteistyöryhmän toiminta Sujuva yhteistyö Yhteistyö on sujuvaa. 3. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Tyytyväinen, oppiva ja kehittyvä henkilöstö Osaamisen kehittämistyö jatkuu Työtyytyväisyys, tasapuolinen työnjako Tuloksellisuus Tarvittavia koulutuksia on järjestetty. Tasapuolisen työnjaon saavuttamiseksi on perustettu tiimejä ja jaettu vastuutehtäviä tarvittaessa uudelleen. 4. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Kilpailukykyinen ja kustannustehokas toimintamalli Läpinäkyvä kustannusrakenne Toteutuneet kustannukset Palvelujen tuotteistus Palvelukuvauksia kehitetään. Kustannukset ovat pysyneet ennakoidulla tasolla. Palvelujen tuotteistaminen on aloitettu. Talous on toteutunut alkuvuoden aikana odotetusti ja palvelutuotanto on ollut sujuvaa. ICT Kymin johtokunta on kokoontunut kahdesti ja asiakasyhteistyöryhmä kolme kertaa. Henkilöstön kehityskeskustelut on käyty ja koko asiakaskunnalle suunnattu asiakastyytyväisyyskysely on toteutettu. Loppuvuoden osalta niin palvelutuotanto kuin ICT Kymin taloudellinen tilanne jatkunee ennalta suunnitellusti, tällä hetkellä näihin ei ole mitään muutoksia nähtävissä. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

43 ICT KYMI TULOSLASKELMA 1.1.-30.6.2015 1.1.-30.6.2014 Liikevaihto 1 854 959 2 036 094 Liiketoiminnan muut tuotot 572 369 800 509 2 427 328 2 836 603 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -36 263-48 417 Palvelujen ostot -1 051 232-1 037 748-1 087 495-1 086 165 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -476 675-445 267 Henkilösivukulut Eläkekulut -81 892-74 957 Muut henkilösivukulut -22 348-13 220-580 915-533 444 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot 0 0 Liiketoiminnan muut kulut -662 515-639 462 Liikeylijäämä 96 403 577 532 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 558 Korkokulut 0 0 2 558 Tilikauden ylijäämä 96 405 578 090 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

44 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS 1.1.-30.6.2015 Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6.2015 (vuosi 2014) Pystytään pelastamaan ihmiset ja omaisuus onnettomuustilanteessa. Onnettomuuksien määrä ja niistä aiheutuvien vahinkojen määrän lasku. Onnettomuusriskien hallinta ja ihmisten oikea käyttäytyminen onnettomuustilanteissa. Tulipalossa ja muissa onnettomuuksissa pystytään suojaamaan ihmiset ja loukkaantuneiden elintoiminnat sen jälkeen kun pelastusyksiköt ovat saavuttaneet onnettomuuspaikan. Pelastustoimen riskienhallinta ja palotarkastuspalvelujen kehittäminen riskiperusteiseen valvontatoimintaan. Onnettomuuksien määrä on 1 % pienempi kuin vuonna 2014. Ei menetetä yhtään ihmishenkeä. Yhteydenotto kaikkiin valvontasuunnitelman mukaisiin kohteisiin niin että tarkastusvelvoite toteutuu 95 %:sti Pelastustoimen tehtävät olivat 1608 (1466). Vahingontorjuntatehtäviä oli 110 kpl enemmän kuin edellisenä vuonna Palokuolemia oli 1 (2). Henkilö oli menehtynyt ennen pelastusyksiköiden saapumista onnettomuuspaikalle Valvonnasta toteutunut 80 %. Erityiskohteista valvottu 41 % ja asuinrakennuksista valvottu 91 %. Alkuvuodelle on painottunut asuinrakennusten omavalvonnat. Tehokas palvelutasopäätöksen mukainen resurssien käyttö. Yhteistoimintasopimuksen toteuttaminen ensihoidosta sairaanhoitopiirin kanssa. Henkilöstö on osaava, motivoitunut ja halukas kehittämään itseään. Turvallisuusviestinnällä vaikutetaan oikeaan käyttäytymiseen niin, että ihmiset tunnistavat erilaiset vaaran aiheuttajat ja osaavat ehkäistä onnettomuuksia ja osaavat toimia onnettomuustilanteissa. Ydin- ja tukiprosessin kirkastaminen mukaillen palvelujen tilaaja- ja tuottajamallia. Kuntalaisten saavutettavuus Ensihoito on tasalaatuista ja kustannustehokasta. Käydään vuosittain tulosja kehityskeskustelut. Huomioidaan eri ryhmät: päiväkoti-ikäiset, koululaiset, työikäiset ja vanhukset niin, että turvallisuusviestinnällä tavoitetaan vuodessa Kymenlaakson väestöstä 20 %. Hyvä yhteistyö palvelujen tilaajien, palvelutuotantoon osallistuvien sopimuspalokuntien ja yhteistyö eri viranomaisten kanssa. Pelastustoiminta aloitetaan toimintavalmiuden suunnitteluohjeen edellyttämässä ajassa eri riskialueilla 50 %:ssa kiireellisistä pelastustehtävistä. Poikkeamat alle 0,4 % ensihoitotehtävistä. Kukin esimies on käynyt yksikkönsä henkilöstön kanssa tuloskehityskeskustelut maaliskuun loppuun mennessä. Turvallisuusviestillä tavoitettu 18 252 henkilöä joka on 10 % Kymenlaakson asukas-luvusta. Yhteistyö sujuu ja reklamointia epäkohdista tulee hyvin vähän. Ensimmäinen yksikkö saavutti onnettomuuskohteen 77 %:ssa (78 %) hälytyksistä. Tehtäviä oli 6616 (6985) ja poikkeamia 4 (3) eli 0,06 % (0,042 %). Kehityskeskusteluja käydään vielä. Henkilöstön työkyky vastaa tehtäviä. Esimieskoulutukseen hakeutuneita tuetaan. Vuoden aikana tuetaan omasta laitoksesta esimieskoulutukseen hakeutuvia. Kolme henkilöä on ollut esimieskoulutuksessa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

45 Sopimuspalokunnat pystyvät suoriutumaan sopimusvelvoitteista. Sopimuspalokuntalaisten toimintakyky. Toimintakyvyn testaus saadaan tasapuolisesti kattamaan kaikki palokunnat. Testauksesta on selkeä ohjeistus ja sen mukaan laitos suorittaa testausta Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6.2015 Pelastuslaitos huomioi omistajakuntiensa kantokyvyn omassa taloussuunnistelussaan. Kustannukset valtakunnallisessa vertailussa. Pelastuslaitoksen maksuvalmius pidetään kunnossa. Asukasta kohti lasketut käyttökustannukset eivät nouse maan korkeimmiksi huolimatta alueemme riskikeskittymistä. Ei oteta lainaa. Asukasta kohti kustannukset ovat ta:n mukaan 76,20 (75,09). Tämä on hieman koko maan keskiarvon yläpuolella. Maksuvalmius kunnossa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

46 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS TULOSLASKELMA 1.1.-30.6.2015 1.1.-30.6.2014 Liikevaihto 10 421 057 10 002 823 Liiketoiminnan muut tuotot 21 877 27 928 Tuet ja avustukset 129 671 0 10 572 605 10 030 751 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -563 439-762 101 Palvelujen ostot -1 499 261-1 560 838-2 062 700-2 322 939 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -5 242 600-5 125 387 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 090 711-1 066 600 Muut henkilösivukulut -191 518-246 016-6 524 829-6 438 003 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot -548 640-557 608 Liiketoiminnan muut kulut -1 116 786-1 069 368 Liikeyli-/alijäämä 319 649-357 167 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 177 3 184 Muut rahoitustuotot 0 144 Muut rahoituskulut -10-72 166 3 256 Tilikauden yli-/alijäämä 319 815-353 911 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

47 KYMIJOEN TYÖTERVEYS 1.1.-30.6.2015 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Asiakastyytyväisyys TTL YRITYSAVAINKY- SELYS-TÄ: Asiakkaiden tyytyväisyys työterveyshuollon antamaan tietoon sairauspoissaoloista ja niihin vaikuttavista tekijöistä/ tai Työterveyshuolto antaa palautetta yrityksemme henkilöstön terveydentilasta Kaikkien asiakkaiden antama keskiarvo vähintään 3,5 Ennaltaehkäisevä KL1 työ Ennaltaehkäisevän työn osuus toiminnan laskutuksesta Ennaltaehkäisevän työn osuus > 40 % Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan syksyllä 2015 Ennaltaehkäisevän työn osuus 46% 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Pk-yritysten työterveyshuolto Valtakunnalliset mallit ovat käytössä Otetaan käyttöön pienyrityksille ja yrittäjille suunnatut toimintamallit työpaikkaselvityksessä Uudet toimintamallit otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Yhtiöittämisvelvollisuus Kaikki liikelaitoksessa mukana olevat kunnat tulevat mukaan osakeyhtiöön, jos yhtiöittämisvelvollisuus toteutuu. Yhtiöittämisen suunnittelu on vireillä. Siirtymäaikaa on 31.12.2016 asti. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Oikeudenmukainen työnjako Toiminta on jatkuvaa Organisaation toiminta on avointa ja oikeudenmukaista ja vastuut selkeät Asiakasmäärä ja laatu /henkilö Organisaatiomalli kehitetään johtoryhmälle v. 2014 suunnatun kyselyn tulosten pohjalta Asiakasmäärä on tarkistettu ja mitoitettu työn kuormittavuuden mukaan Malli on valmis ja seurannasta ja arvioinnista on sovittu Uusi organisaatio on astunut voimaan 1.2.2015. Toimintaa arvioidaan johtokunnassa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

48 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Talous on tasapainossa Tulos Tulos 67 000. Tuloksen toteutumista seurataan hallinnossa viikoittain ja poikkeamiin reagoidaan Tulos 429 956. Palveluverkko Tilantarve arvioidaan asiakastarpeen ja toiminnan kustannustehokkuuden kannalta heti. Tarpeettomista tiloista on luovuttu ja tilojen käyttö on mitoitettu optimaaliseksi Tarpeettomista tiloista on luovuttu. Hallinnon toimitilojen vuokra-sopimus päättyy 31.7.2015. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Toimipisteiden saavutettavuus julkisilla välineillä Kaikki toimipisteet ovat helposti saavutettavissa julkisilla liikennevälineillä Kaikki toimipisteet ovat helposti saavutettavissa julkisilla liikennevälineillä Toukokuun alussa voimaan tulleessa kuntalaissa (410/2015) on yhtiöittämistä koskeva siirtymäsäännös 150, jonka mukaan kuntien on yhtiöitettävä työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut viimeistään vuoden 2016 loppuun mennessä. Siirtymäsäännöksen mukaan siirtymäaikana (1.5.2015-31.12.2016) kilpailluilla markkinoilla toimivien kunnallisten työterveyshuoltopalvelujen tuottajien tulee noudattaa markkinaperusteista hinnoittelua. Yhtiöittämisen valmistelua jatketaan syksyllä. Toiminta-alueen työllisyystilanteen ja kuntatalouden huononeminen on vaikuttanut merkittävästi toimintaan. Isot asiakkaat karsivat kustannuksia työterveyshuoltotoiminnasta. Jotta asiakkaiden säästötavoitteisiin pystytään vastaamaan, edellyttää tämä työterveyshuollon toiminnan jatkuvaa arviointia sekä kiinteiden kustannusten alentamista. Organisaation kehittäminen jatkuu aktiivisesti. Johtoryhmätyöskentelyä on tiivistetty johtoryhmän kokoa pienentämällä ja tehtävien tarkemmalla määrittelyllä. Kanta-arkistoon siirtyminen tapahtui maaliskuussa 2015. Arkistoon siirtyminen on työllistänyt henkilökuntaa ennakoitua enemmän, mm. potilastietojärjestelmässä ilmenneiden ongelmien ja järjestelmän hitauden vuoksi. Kuusankosken toimipisteen sisätilaongelmaa ei saatu korjattua, joten toimitiloista luovuttiin 30.6.2015. Uudet tilat ovat Kouvolan toimipisteen yhteydessä. Haminan sisäilmaongelmat jatkuvat ja tilojen turvallisuutta seurataan aktiivisesti. Hallinnon toimitilojen vuokrasopimus on irtisanottu päättymään 31.7.2015. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

49 KYMIJOEN TYÖTERVEYS TULOSLASKELMA 1.1.-30.6.2015 1.1.-30.6.2014 Liikevaihto 4 909 597 5 295 408 Liiketoiminnan muut tuotot 873 3 575 4 910 470 5 298 983 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -95 543-79 941 Palvelujen ostot -1 339 589-1 368 423-1 435 132-1 448 364 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -2 240 985-2 448 849 Henkilösivukulut Eläkekulut -393 034-425 774 Muut henkilösivukulut -90 856-90 062-2 724 875-2 964 685 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot -42 500-41 891 Liiketoiminnan muut kulut -278 620-311 234 Liikeylijäämä 429 343 532 809 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 613 833 Muut rahoitustuotot 0 656 613 1 489 Tilikauden ylijäämä 429 956 534 298 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 194

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 03.08.2015 Sivu 67 D/1043/02.02.01.00/2015 195 Kaupunginhallituksen alaisten toimintojen seurantaraportti 30.6.2015 Valmistelija: Esittelyteksti: Maarit Heikkilä Kaupunginhallitus on asettanut alaisilleen tulosalueille taloudellisia, toiminnallisia sekä määrällisiä tavoitteita vuodelle 2015. Tulosyksiköiden kanssa yhteistyössä on laadittu tavoitteiden toteutumisesta oheinen seurantaraportti ajalta 1.1. 30.6.2015. Liitteet: Kotkan kaupunginhallituksen seurantaraportti 1.1. - 30.6.2015 Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää merkitä kaupunginhallituksen strategian ja talouden seurantaraportin 1.1. 30.6.2015 tiedoksi. Päätös: Toimeenpano: Ote: controller Maarit Heikkilä Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNGINHALLITUKSEN SEURANTARAPORTTI I 1.1. 30.6.2015 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 195

SISÄLLYSLUETTELO Kaupunginhallitus kustannuspaikoittain. 1 Hallinnon vastuualue. 6 Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue. 9 Talouden vastuualue.... 11 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 195

1 KH kustannuspaikoittain 1.1. - 30.6.2015 Toteuma EUR K Budjetti EUR Tot% 1201 Kaupunginvaltuusto 4 Toimintakulut -89 730-221 900 40,44% 1202 Kaupunginhallitus 1210 Tilapäiset toimikunnat 1220 Kaupunginhallituksen käyttövaraus 1230 Johdon hankkeet 1240 Jäsenmaksut ja vastaavat 1241 Kiint.vero ja vuokratukiav. 1242 Veteraaniavustukset 1243 Musiikkiopisto 1245 Maretarium 1246 Orkesteri 1247 Teatteri 1248 Mylly 1249 Muut sos.avustukset 1250 Muut vuosiavustukset ULK. TOIMINTAKATE -89 730-221 900 40,44% 4S Sisäiset erät -34 091-70 631 48,27% TOIMINTAKATE -123 822-292 531 42,33% 3 Toimintatuotot 3 391 0 /0 4 Toimintakulut -432 019-799 548 54,03% ULK. TOIMINTAKATE -428 628-799 548 53,61% 4S Sisäiset erät -77 501-153 612 50,45% TOIMINTAKATE -506 129-953 160 53,10% 4 Toimintakulut -4 841-25 000 19,37% ULK. TOIMINTAKATE -4 841-25 000 19,37% TOIMINTAKATE -4 841-25 000 19,37% 4 Toimintakulut 0-30 000 0,00% ULK. TOIMINTAKATE 0-30 000 0,00% TOIMINTAKATE 0-30 000 0,00% 4 Toimintakulut -15 357-40 000 38,39% ULK. TOIMINTAKATE -15 357-40 000 38,39% 4S Sisäiset erät -160 0 /0 TOIMINTAKATE -15 517-40 000 38,79% 4 Toimintakulut -656 401-1 036 700 63,32% ULK. TOIMINTAKATE -656 401-1 036 700 63,32% TOIMINTAKATE -656 401-1 036 700 63,32% 4 Toimintakulut -94 519-159 446 59,28% ULK. TOIMINTAKATE -94 519-159 446 59,28% 4S Sisäiset erät -30 234-66 611 45,39% TOIMINTAKATE -124 753-226 057 55,19% 4 Toimintakulut -20 000-20 000 100,00% ULK. TOIMINTAKATE -20 000-20 000 100,00% TOIMINTAKATE -20 000-20 000 100,00% 4 Toimintakulut -200 000-265 000 75,47% ULK. TOIMINTAKATE -200 000-265 000 75,47% TOIMINTAKATE -200 000-265 000 75,47% 4 Toimintakulut -172 000-172 000 100,00% ULK. TOIMINTAKATE -172 000-172 000 100,00% TOIMINTAKATE -172 000-172 000 100,00% 4 Toimintakulut -871 870-895 400 97,37% ULK. TOIMINTAKATE -871 870-895 400 97,37% TOIMINTAKATE -871 870-895 400 97,37% 4 Toimintakulut -1 188 300-2 370 300 50,13% ULK. TOIMINTAKATE -1 188 300-2 370 300 50,13% TOIMINTAKATE -1 188 300-2 370 300 50,13% 4 Toimintakulut -102 000-102 000 100,00% ULK. TOIMINTAKATE -102 000-102 000 100,00% TOIMINTAKATE -102 000-102 000 100,00% 4 Toimintakulut -14 100-14 100 100,00% ULK. TOIMINTAKATE -14 100-14 100 100,00% TOIMINTAKATE -14 100-14 100 100,00% 4 Toimintakulut -17 023-17 823 95,51% ULK. TOIMINTAKATE -17 023-17 823 95,51% TOIMINTAKATE -17 023-17 823 95,51% LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 195

2 KH kustannuspaikoittain 1.1. - 30.6.2015 Toteuma EUR K Budjetti EUR Tot% 1253 Muut kirjastotoim.av 4 Toimintakulut -25 000-25 000 100,00% 1254 Elinkeinoelämän edistäminen 1301 Eläkkeet 1310 Kunnallisverotus 1320 Kaakon Taitoa -palvelut 1330 Myyntivoitot ja -tappiot 1335 Vakuutukset 1350 Muut yhteiset 1400 Yhteiset palvelut 1402 Kirjaamo- ja toimistopalvelut 1404 Keskusarkisto 1405 Pysäköinnin valvonta 1406 Ruori asiakaspalvelupiste ULK. TOIMINTAKATE -25 000-25 000 100,00% TOIMINTAKATE -25 000-25 000 100,00% 4 Toimintakulut -904 291-1 775 926 50,92% ULK. TOIMINTAKATE -904 291-1 775 926 50,92% TOIMINTAKATE -904 291-1 775 926 50,92% 4 Toimintakulut -732 402-1 601 954 45,72% ULK. TOIMINTAKATE -732 402-1 601 954 45,72% TOIMINTAKATE -732 402-1 601 954 45,72% 4 Toimintakulut -686 217-1 450 000 47,33% ULK. TOIMINTAKATE -686 217-1 450 000 47,33% TOIMINTAKATE -686 217-1 450 000 47,33% 4 Toimintakulut -1 446 395-2 945 000 49,11% ULK. TOIMINTAKATE -1 446 395-2 945 000 49,11% TOIMINTAKATE -1 446 395-2 945 000 49,11% 3 Toimintatuotot 692 365 4 500 000 15,39% ULK. TOIMINTAKATE 692 365 4 500 000 15,39% TOIMINTAKATE 692 365 4 500 000 15,39% 4 Toimintakulut -103 628-202 200 51,25% ULK. TOIMINTAKATE -103 628-202 200 51,25% TOIMINTAKATE -103 628-202 200 51,25% 3 Toimintatuotot 282 0 /0 4 Toimintakulut 140 174 0 /0 ULK. TOIMINTAKATE 140 456 0 /0 TOIMINTAKATE 140 456 0 /0 3 Toimintatuotot 2 264 0 /0 4 Toimintakulut -90 662-189 782 47,77% ULK. TOIMINTAKATE -88 398-189 782 46,58% 4S Sisäiset erät -33 569-54 011 62,15% TOIMINTAKATE -121 966-243 793 50,03% 3 Toimintatuotot 24 0 /0 4 Toimintakulut -331 874-669 777 49,55% ULK. TOIMINTAKATE -331 850-669 777 49,55% 4S Sisäiset erät -63 931-141 007 45,34% TOIMINTAKATE -395 781-810 784 48,81% 3 Toimintatuotot 2 617 500 523,49% 4 Toimintakulut -100 514-188 395 53,35% ULK. TOIMINTAKATE -97 897-187 895 52,10% 4S Sisäiset erät -33 873-68 450 49,49% TOIMINTAKATE -131 770-256 345 51,40% 3 Toimintatuotot 136 402 480 000 28,42% 4 Toimintakulut -131 765-258 102 51,05% ULK. TOIMINTAKATE 4 637 221 898 2,09% 4S Sisäiset erät -14 120-27 515 51,32% TOIMINTAKATE -9 484 194 383-4,88% 3 Toimintatuotot 508 0 /0 4 Toimintakulut -76 493-155 884 49,07% ULK. TOIMINTAKATE -75 985-155 884 48,74% 4S Sisäiset erät -34 628-70 257 49,29% TOIMINTAKATE -110 613-226 141 48,91% LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 195

3 KH kustannuspaikoittain 1.1. - 30.6.2015 Toteuma EUR K Budjetti EUR Tot% 1410 Lakiasiat 3 Toimintatuotot 3 775 0 /0 4 Toimintakulut -72 284-198 232 36,46% ULK. TOIMINTAKATE -68 509-198 232 34,56% 4S Sisäiset erät -6 103-12 891 47,34% TOIMINTAKATE -74 611-211 123 35,34% 1420 Henkilöstöpalvelut 3 Toimintatuotot 16 828 18 000 93,49% 4 Toimintakulut -311 704-707 939 44,03% ULK. TOIMINTAKATE -294 876-689 939 42,74% 4S Sisäiset erät -26 697-64 023 41,70% TOIMINTAKATE -321 573-753 962 42,65% 1421 Luottamusmiestoiminta 3 Toimintatuotot 4 625 15 000 30,83% 4 Toimintakulut -187 868-345 696 54,34% ULK. TOIMINTAKATE -183 243-330 696 55,41% 4S Sisäiset erät -18 983-35 811 53,01% TOIMINTAKATE -202 226-366 507 55,18% 1422 Työsuojelutoiminta 3 Toimintatuotot 1 008 3 000 33,61% 4 Toimintakulut -103 596-219 871 47,12% ULK. TOIMINTAKATE -102 587-216 871 47,30% 4S Sisäiset erät -9 882-18 872 52,36% TOIMINTAKATE -112 469-235 743 47,71% 1423 Henkilöstön kehittäminen 4 Toimintakulut -51 795-195 000 26,56% ULK. TOIMINTAKATE -51 795-195 000 26,56% 4S Sisäiset erät -3 320 0 /0 TOIMINTAKATE -55 115-195 000 28,26% 1424 Työpaikkaruokailu 4 Toimintakulut -16 370-40 500 40,42% ULK. TOIMINTAKATE -16 370-40 500 40,42% 4S Sisäiset erät -13 230-26 460 50,00% TOIMINTAKATE -29 600-66 960 44,21% 1425 Henkilöstön virkistys 4 Toimintakulut -16 784-45 000 37,30% ULK. TOIMINTAKATE -16 784-45 000 37,30% TOIMINTAKATE -16 784-45 000 37,30% 1426 Henkilöstön huomioiminen 4 Toimintakulut -30 211-51 000 59,24% ULK. TOIMINTAKATE -30 211-51 000 59,24% TOIMINTAKATE -30 211-51 000 59,24% 1427 Työterveydenhuolto 3 Toimintatuotot 12 664 817 800 1,55% 4 Toimintakulut -817 351-1 840 000 44,42% ULK. TOIMINTAKATE -804 687-1 022 200 78,72% 4S Sisäiset erät 480 807 977 205 49,20% TOIMINTAKATE -323 880-44 995 719,81% 1428 Henkilöstöpankki 4 Toimintakulut -19 446-61 913 31,41% ULK. TOIMINTAKATE -19 446-61 913 31,41% TOIMINTAKATE -19 446-61 913 31,41% 1429 Koululaisten kesätyöpaikat 4 Toimintakulut -87 228-190 031 45,90% ULK. TOIMINTAKATE -87 228-190 031 45,90% 4S Sisäiset erät -80 0 /0 TOIMINTAKATE -87 308-190 031 45,94% 1480 Maaseututoimi 4 Toimintakulut -22 077-41 100 53,71% ULK. TOIMINTAKATE -22 077-41 100 53,71% TOIMINTAKATE -22 077-41 100 53,71% LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 195

4 KH kustannuspaikoittain 1.1. - 30.6.2015 Toteuma EUR K Budjetti EUR Tot% 1491 Keskusvarasto 3 Toimintatuotot 300 653 725 000 41,47% 4 Toimintakulut -458 708-968 169 47,38% ULK. TOIMINTAKATE -158 055-243 169 65,00% 4S Sisäiset erät -44 310-119 871 36,96% TOIMINTAKATE -202 365-363 040 55,74% 1492 Kuljetustoimisto 4S Sisäiset erät -127 0 /0 TOIMINTAKATE -127 0 /0 1440 Kansainvälinen toiminta 3 Toimintatuotot 19 550 19 550 100,00% 4 Toimintakulut -55 282-96 550 57,26% ULK. TOIMINTAKATE -35 732-77 000 46,41% TOIMINTAKATE -35 732-77 000 46,41% 1441 Viestintä ja suhdetoiminta 3 Toimintatuotot 1 879 0 /0 4 Toimintakulut -186 229-360 956 51,59% ULK. TOIMINTAKATE -184 350-360 956 51,07% 4S Sisäiset erät -22 230-46 130 48,19% TOIMINTAKATE -206 580-407 086 50,75% 1442 Kotkan markkinointi 4 Toimintakulut -36 790-120 000 30,66% ULK. TOIMINTAKATE -36 790-120 000 30,66% TOIMINTAKATE -36 790-120 000 30,66% 1460 Meripäivät 3 Toimintatuotot 24 677 206 000 11,98% 4 Toimintakulut -55 774-411 728 13,55% ULK. TOIMINTAKATE -31 098-205 728 15,12% 4S Sisäiset erät -657-1 156 56,85% TOIMINTAKATE -31 755-206 884 15,35% 1461 Tall Ship's race 4 Toimintakulut -51 101-132 718 38,50% ULK. TOIMINTAKATE -51 101-132 718 38,50% TOIMINTAKATE -51 101-132 718 38,50% 1610 Seutupalvelut 4 Toimintakulut -115 162-275 000 41,88% ULK. TOIMINTAKATE -115 162-275 000 41,88% 4S Sisäiset erät 0-1 800 0,00% TOIMINTAKATE -115 162-276 800 41,60% 1611 Rahoitusos. muiden hallinnoimiin 4 Toimintakulut projek. -20 000-20 000 100,00% ULK. TOIMINTAKATE -20 000-20 000 100,00% TOIMINTAKATE -20 000-20 000 100,00% 1612 Tutkimus- ja kehittämishankkeet 4 Toimintakulut -71 204-505 000 14,10% ULK. TOIMINTAKATE -71 204-505 000 14,10% TOIMINTAKATE -71 204-505 000 14,10% 1613 Merikotka 4 Toimintakulut -120 567-526 000 22,92% ULK. TOIMINTAKATE -120 567-526 000 22,92% TOIMINTAKATE -120 567-526 000 22,92% 1620 Muut projektit 4S Sisäiset erät -651 0 /0 TOIMINTAKATE -651 0 /0 1470 Matkailupalvelu 4 Toimintakulut -200 172-395 000 50,68% ULK. TOIMINTAKATE -200 172-395 000 50,68% 4S Sisäiset erät -188 0 /0 TOIMINTAKATE -200 360-395 000 50,72% 1600 Controller ja rahoitus 3 Toimintatuotot 9 592 0 /0 4 Toimintakulut -450 888-866 805 52,02% ULK. TOIMINTAKATE -441 296-866 805 50,91% 4S Sisäiset erät -38 979-77 259 50,45% TOIMINTAKATE -480 275-944 064 50,87% LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 195

5 KH kustannuspaikoittain 1.1. - 30.6.2015 Toteuma EUR K Budjetti EUR Tot% 1640 Tietohallinto 4 Toimintakulut -1 651 563-2 954 399 55,90% ULK. TOIMINTAKATE -1 651 563-2 954 399 55,90% 4S Sisäiset erät 675 478 2 674 146 25,26% TOIMINTAKATE -976 085-280 253 348,29% 5085 Puhelinvaihde 3 Toimintatuotot 19 375 60 000 32,29% 4 Toimintakulut -183 921-373 429 49,25% ULK. TOIMINTAKATE -164 546-313 429 52,50% 4S Sisäiset erät 208 480 552 624 37,73% TOIMINTAKATE 43 934 239 195 18,37% Yhteensä 3 Toimintatuotot 1 252 479 6 844 850 18,30% 4 Toimintakulut -13 761 301-27 573 273 49,91% ULK. TOIMINTAKATE -12 508 822-20 728 423 60,35% 4S Sisäiset erät 857 221 3 147 608 27,23% TOIMINTAKATE -11 651 601-17 580 815 66,27% Talous Alkuvuoden toteuman perusteella kaupunginhallituksen talousarvion mukaiset tulot eivät ole toteutumassa. Pysäköinninvalvonnan tammi-kesäkuun tulojen toteutuma on 0,14 milj. euroa, joka on 29 % koko vuodelle budjetoidusta 0,48 milj. eurosta. Vuonna 2014 koko vuoden pysäköinnin toimintatuotot olivat 0,4 milj. euroa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 195

6 Myyntivoittojen tavoite on 4,5 milj. euroa, joista on toteutunut 0,7 milj. euroa. Myyntivoittojen toteumaennuste vuodelle on 3,5 milj. euroa. Myyntivoittojen ennustetaan jäävän talousarviosta 1,0 milj. euroa. Myyntivoittoennuste sisältää 2,0 milj. euron kantasatamaan liittyvän järjestelysopimuksen mukaisen myyntivoiton Ruukinkatu 12 tontin myynnistä. Käynnissä olevien sopimusneuvotteluiden toteutumiset ja niiden ajankohdat ovat riippuvaisia sopimuskumppanien päätöksistä. Kaupunginhallituksen alaisten toimintojen talousarvion mukainen toimintakate on - 17,6 milj. euroa. Vuoden 2015 toimintakatteen ennustetaan olevan -18,5 milj. euroa. Ylitys 0,9 milj. euroa aiheutuu pääasiallisesti kertymättömistä myyntivoitoista. HALLINNON VASTUUALUE Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Palvelut laadukkaita Uuden asianhallintajärjestelmän hallittu ja on- ja käyttäjälähtöisiä nistunut käyttöönotto Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Sujuvat kokouskäytännöt koko kaupungin osalta Asianhallintajärjestelmä Halli on käynnistetty 1.6.2015. Prosessikuvaukset vireillä Asiakaspalvelupiste Ruorin toiminnan vakiinnuttaminen Asiakkaat ja organisaatio tuntevat Ruorin toiminnan, sijainnin ja pisteen tarjoamat palvelut Ruorin toimintaa on esitelty kevään aikana johtoryhmissä ja työpaikkakokouksissa (12 tilaisuutta), pistettä markkinoitu mediassa ja erilaisissa tilaisuuksissa, avoimet ovet kuntalaisille ja kaupungin henkilöstölle. Tiedottaminen jatkuvaa. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu taa pyritään laajenta- Keskusvaraston toiminmaan seudulliseen toimintamalliin Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Toiminnassa tavoitellaan laajempaa seudullista yhteistyötä Keskusvaraston organisointiselvitys tekeillä, valmistuu syksyllä. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstöpalvelut koordinoi henkilöstösuunnittelua sekä tukee henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen sekä esimiestyön kehittymistä. - Esimiesinfot 5 krt/vuosi Esimiesinfoja järjestetty kolme: 27.1. (64 osallistujaa) 24.3. (83 osallistujaa) 19.5. (19.5. osallistujaa) LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 195

7 - Järjestää henkilöstö- ja esimieskoulutuksia - Henkilöstöjohtamiseen liittyvät ohjeet ja linjaukset ovat ajantasaisia - Uudelleensijoitettujen määrä kohtaa tarpeen ja onnistumisaste pysyy korkealla - Työterveyshuollon palveluiden käyttö suuntautuu ennaltaehkäisevään toimintaan - Työhyvinvointietujen käyttö kasvaa Esimieskoulutuksia järjestetty yksi, 26.3. Esimiesten työlainsäädäntöpäivä (25 osallistujaa) Henkilöstökoulutuksia järjestetty kolme: 21.1. TEM kmkorvausten verollisuus (80 osallistujaa) 1.4. Stessinhallinta ja ajankäyttö työelämässä (6 osallistujaa) 15.4. Työssä jaksaminen, liikunta ja ravinto (24 osallistujaa) Henkilöstöjohtamiseen liittyvät ohjeet ja linjaukset ovat ajan tasalla ja päivitetään aina tarvittaessa. Uudelleensijoitettuja 31 henkilöitä, onnistumisaste 80 %. Työterveyden palveluiden käyttö. Työterveyslääkäri 4109 kpl Työterveyshoitaja 2239 kpl Työterveysfysioterapeutti 469 kpl Työpsykologi 101 kpl Työterveysneuvottelut 53 kpl Työhyvinvointietujen käyttö: Uimahallikäyntejä 7529 kpl Avantouintikäyntejä 72 kpl Teatterikäyntejä 230 kpl Uimahallin käyttö on lisääntynyt. Uusia työhyvinvointitoimenpiteitä on otettu käyttöön. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 195

8 Määräaikaan sidottuihin lainopillisiin tehtäviin kyetään reagoimaan asiantuntevasti ja säädetyssä ajassa Selvitetään pääluottamusmiehien läsnäolo- ja puheoikeus vastuualueensa lautakunnissa Nykyisen henkilöresurssin riittävyys Selvitys tehty vuoden 2015 aikana Lakimiehen virka on perustettu kesästä 2015 alkaen ja viran täyttö valmistellaan täyttöluvan mukaisesti. Selvitys pääluottamusmiesten läsnäolo- ja puheoikeudesta lautakunnissa valmis-tellaan vuoden loppuun mennessä. Taataan keskusvaraston toiminnan sujuvuus Henkilöstön osaaminen ja riittävyys Keskusvaraston toimintaan jätetään minimimiehitys siihen asti, kun hankintamenettelyn uudistaminen on selvitetty. Sen jälkeen edetään selvityksen pohjalta Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Kaupungin toimielinten päätöstiedot ovat internetissä virheettöminä ja oikea-aikaisina Jatkuva seuranta Toteutunut pääosin Henkilöstöpalvelut tukevat kaupungin avointa ja oikeudenmukaista tiedotuslinjaa. Henkilöstöpalvelut tiedottavat aktiivisesti henkilöstöasioista kaupungin sisällä. Henkilöstöpalvelut ovat tiedottaneet aktiivisesti henkilöstöasioista kaupungin sisällä. 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Talous on tasapainossserni- ja Vuorovaikutteinen kon- omistajaohjaus Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Budjetoidut pysäköintivirhemaksutulot saavutetaan Omistajaohjaustapaamiset tytäryhteisöjen kanssa väh. 1 krt / vuosi Toteutetaan elosyyskuussa Konserninäkökulmasta oikealle tasolle arvioidut osinkotuottotavoitteet Aktiivinen sopimusohjaus valmistelu- ja jälkitoimenpiteineen sekä poikkeamiin reagointi Valtuuston hyväksymät osinko- ja muut tuottotavoitteet saavutetaan Vastuutettu sopimusseuranta ja - valvonta Virhemaksuja 12 000 kpl Tavoitteet saavutettu Sopimusseuranta valmistelussa Jäljessä arvioidusta vuosituotosta LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 195

6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa 9 Kriittiset menestystekijät Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Arviointikriteerit/mittarit Sähköisten kokouskäytäntöjen kehittäminen Sähköisen arkistoinnin kehittäminen Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Valtuuston siirtyminen sähköiseen kokousmateriaaliin Kotoj-projekti jatkuu Valmius on olemassa, mutta lopullinen päätös tehtävä erikseen. Halli on käynnistetty 1.6.2015. Prosessikuvaukset vireillä KAUPUNKIKEHITYKSEN JA KULTTUURIN VASTUUALUE Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Palvelut laadukkaita Ajantasainen päätöstiedottaminen (% valtuuston ja käyttäjälähtöisiä ja hallituksen kokouksista) 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Kotka on vetovoimainen Viestintä- ja markkinointileimainen ja omatoimenpiteet sekä tapah- kaupunki, tumat, joilla rakennetaan jossa tapahtuu Kotkan ja seudun imagoa ja tunnettavuutta. Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Kaikista valtuuston ja hallituksen kokouksesta julkaistaan päätöstiedotteet heti kokouksen jälkeen. Lisäksi kehitetään lautakuntien kokousten päätöstiedottamista. Kaikista valtuuston ja hallituksen kokouksista päätöstiedotteet tehty heti kokousten jälkeen. Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. 16 myynti-, markkinointi- ja mediatilaisuutta (mm. messut, sijoittajatapaamiset, mediavierailut) 8 kpl (mm.venemessut, kansainväliset kiinteistömessut/ MIPIM, logistiikkamessut/transrussia, kvdatakeskustapahtumakantasatamatilaisuudet Kotkassa Laajan seudullisen elinkeinomarkkinointikampanjan käynnistyminen, kohderyhmänä yritykset, investorit ja osaajat Seudullinen elinkeinomarkkinointikampanja käynnistynyt Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Vuorovaikutus yritysten kanssa on tiivistä Meripäivien kävijämäärä 200 000 Säännölliset yrittäjien tapaamiset 10 kertaa vuodessa. Meripäivät heinäkuussa. Seuranta vuositasolla Yrittäjien tapaamisia pidetty 4 kpl. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 195

10 Yrittäjyysilmapiirin parantaminen Tehostettu toimintamalli yritysten palvelemiseen ja tiedonjakoon. Elinkeinoilmasto on nousussa Suomen yrittäjien barometrilla mitattuna. Toimintamallia ja tietojärjestelmää kehitetty. Seuranta vuositasolla 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Kaupunkirakenne on Keskustojen kehittämistiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asumiden edistäminen. ja elävöittämishankkeinen viihtyisää Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Seudulliset toimintamallit Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Kantasatamahankkeeseen liittyvä viestintä on aktiivista ja hanke etenee tavoiteaikataulussa. Seudullisen matkailun myyntipalvelun käynnistäminen. Seudullisen elinkeinomarkkinointikampanjan käynnistyminen. Toteutunut Seudullista matkailun myyntipalvelua valmisteltu. Seudullinen elinkeinomarkkinointi käynnistynyt. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Sisäisen viestinnän tehostamista jatketaan. Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Viestinnällä luodaan edellytykset avoimelle vuorovaikutukselle sekä kuntalaisten mahdollisuuksille vaikuttaa kaupungin toimintaan. Henkilöstön uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa. Uuden intranetiin liittyvän järjestelmän käyttöönotto toiminnan ja tiedonjaon tehostamiseksi. Vuorovaikutustilaisuudet ja kyselyt 15 kpl. AvoinKotka.fi - palveluun 10 uutta kohdetta. Viestinnän toimintamalleja kehitetään Henkilöstön uutiskirje etarmo ilmestynyt 6 kertaa. Uuden intranetin käyttöönotto meneillään. Vuorovaikutustilaisuuksia pidetty 7, AvoinKotka.fipalvelussa yksi uusi kohde. Laajennetun johtoryhmän viestintäpäivä pidetty, viestinnän toimintamallin kehittäminen käynnistetty 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Talous on tasapainossseen hankitaan yhteis- Tapahtumien rahoituktyökumppaneita Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Meripäivien toimintatuotot kasvavat 5% vuoden 2014 tason verrattuna. Meripäivät heinäkuussa. Seuranta vuositasolla LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 195

6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa kestävien kokouskäytäntöjen edistäminen 11 Lyncetäkokousohjelman käytön lisääminen (koulutus, kokoushuoneen varustaminen kaupungintalolla) Etäkokoussysteemi vireillä yhteen kaupungintalon kokoushuoneista TALOUDEN VASTUUALUE Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Palvelut laadukkaita Sähköisten palveluiden ja käyttäjälähtöisiä määrä ja käyttö Työyhteisöjen työskentelyn tukeminen neuvonnalla, ohjeistuksella ja ennakoinnilla. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu een julkisen sektorin ta- Aktiivisesti mukana alulous- ja tietohallinnon kehittämisessä. Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Oikeat ohjelmat käytössä Prosessien virtaviivaistaminen ja tehostaminen taloushallinnossa Kartoituksia tehty ja työ jatkuu vuoden 2016 puolelle Hankintaprosessi valmistuu vuoden loppuun mennessä Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Alueyhteistyön tavoitteet määritelty selkeästi Alustavia suunnitelmia käynnissä, toteutunee vuoden loppuun mennessä 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstösuunnitelman mukaiset toiminnan muutokset toteutetaan onnistuneesti. Selkeät tehtäväkokonaisuudet määriteltynä tavoitteineen jokaiselle Henkilöstösuunnitelma aikataulussa, yksilötason tavoitteiden määrittelyä ei ole vielä aloitettu 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Talous on tasapainosstointeja ja vuosikate vastaa inves- poistoja velkaantuminen pysäytetty Tavoitetaso 2015 Toteuma 30.6. Vuosikate 19 milj. euroa Velan määrä ei kasva 2015 1-6/2015 toteumasta laaditun ennusteen mukaan vuosikate olisi jäämässä 13 milj. euroon. Investointiohjelman ollessa tiukka, vuosikatetavoitteesta jääminen lisää velkaantumispainetta. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 195

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 03.08.2015 Sivu 81 D/986/02.00.00/2015 196 Kotkan kaupungin rahoituspolitiikka Valmistelija: talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen, puh. 040 661 5885 Kaupunginhallituksen alaisten konsernipalvelujen toimintasääntö (hyväksytty Kh 21.10.2013) antaa valtuudet tiettyjen rahoitusasioiden hoitoon, mutta varsinaista rahoituksen ohjeistusta tai toimintasääntöä kaupungilla ei ole ollut. Toiminnan kannalta on selkeämpää niin talouden vastuualueella kuin rahalaitosten ja mahdollisten muiden vastapuolien taholta, jos sallitut instrumentit, valtuudet ja toimintatavat ovat kaikkien tiedossa transaktioita tehtäessä. Liitteenä olevassa Rahoituspolitiikka-ohjeen on listattu ne rahoituksen osaalueet, joilla kaupunki hoitaa rahoitustaan ja takauksia tai vakuuksia. Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Rahoituspolitiikka-ohje Kaupunginhallituksen alaisten konsernipalvelujen toimintasääntö: - 2.4 Talouden vastuualueen tehtävät - 5 Talous- ja rahoitusjohtajan ratkaisuvaltaan kuuluvat asiat Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää - hyväksyä liitteenä olevan Rahoituspolitiikka-ohjeen kaupungin rahoituksen toimintaohjeeksi - samalla poistaa leasingrahoituspalveluja koskevan ohjeistuksen (Kh 18.5.2009) säädöskokoelmasta. Toimeenpano: Ote: talous- ja rahoitusjohtaja säädöskokoelma Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

Rahoituspolitiikka sivu 29.7.2015 Talouden vastuualue / Rahoitus Rahoituspolitiikka Kotka kaupungille ja liikelaitoksille sekä soveltuvin osin kaupungin enemmistöomistuksessa oleville yhtiöille Kotkan kaupungin taloussääntö on hyväksytty valtuustossa 23.1.2012. Tässä taloussäännössä annetaan kaupungin ja sen liikelaitosten talousarviota, taloussuunnittelua, maksuliikennettä ja laskentatointa sekä muuta taloudenhoitoa koskevat määräykset. Kaupungin taloudenhoidossa ja taloushallinnon järjestämisessä on sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty, noudatettava tämän taloussäännön määräyksiä. Rahoituksen tarkoituksena on siis turvata kaupungille ja sen konserniyhtiöille riittävä ja kustannustehokas rahoitus. Kaupunginhallituksen alaisten konsernipalvelujen toimintasääntö määrittelee vastuut ja valtuudet talouden vastuualueella rahoituksen osalta. Yleistä Konsernin rahoituspolitiikka on työkalu rahoituksen riskienhallintaan. Ohjeistuksessa määritellään valtuudet ja vastuut rahoitusinstrumenttien käyttöön, hyväksyttävät instrumentit ja maturiteetit, takauksien sekä vakuuksien käyttö ja hinnoitteluperiaatteet, lainasalkun hoito ja raportointi. Omana osanaan käsitellään leasing rahoitusta sekä konsernin vakuutuksia. Lainasalkun hoito Lainakantaa hoidetaan talousarvion mukaisesti. Nostettavat uudet lainat kilpailutetaan ja valitaan tarjousten perusteella. Korkoperusteena uusissa lainoissa tulee olla lainasalkun kokonaisnäkökulma sekä sen hetkinen korkotaso ja odotukset huomioiden. Pitkäaikaista lainarahaa voidaan nostaa niin JVK kuin pankkilainamuotoisena. Lainan ehdot tulisi sopia mahdollisimman joustaviksi niin maksuohjelman muutosten kuin koronmääräytymisen osalta. Mahdolliset muutokset tulisi olla tehtävissä molemminpuolisina; ei siis yksipuolista muutosmahdollisuutta lainanantajalle. Rahoitusinstrumentit Kuntatodistukset Rahoituksessa käytettävät kuntatodistukset ovat maksimissaan 12 kuukauden pituisia. Kuntatodistuksia tulisi hyödyntää lyhyen maksuvalmiuden hallintaan sekä pidempien lainojen maksuaikataulujen optimoimiseen. Kuntatodistusohjelmia tulee olla usean rahalaitoksen kanssa kilpailutuksen varmistamiseksi. Koronvaihtosopimukset Mikäli katsotaan tarpeelliseksi tehdä koronvaihtosopimuksia, tulee niiden olla lainasalkun maturiteetin mukaisia. Yksittäisen lainan suojaukseen koronvaihtosopimus kuitenkin maksimissaan 10 vuodeksi. Talous- ja rahoitusjohtajan päätöksellä pidempi sopimusaika on mahdollista. Koronvaihtosopimusten tulee olla luonteeltaan selkeitä sekä muutettavissa niin maturiteetin kuin muiden ehtojen osalta molempien vastapuolien hyväksynnällä. Talletukset Kassavarojen salliessa talletuksia voi tehdä määräajoiksi tai toistaiseksi. Talletuksia tulee tehdä riskittömiin vakavaraisiin Suomessa toimiviin rahalaitoksiin huomioiden Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL Kustaankatu 2 Faksi 48101 KOTKA 48100 Kotka www.kotka.fi LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 196

Rahoituspolitiikka sivu 29.7.2015 mahdolliset likviditeettimuutokset pikaisellakin aikataululla. Osakeomistus ei kuulu kaupungin sijoitusvaihtoehtoihin. Muut rahoitusinstrumentit Muita instrumentteja voidaan käyttää tapauskohtaisesti erityisin perusteluin. Konsernitili Kotkan kaupungilla on konsernitili. Tilin osallisina on kaupungin kokonaan tai osittain omistamat konserniyhtiöt sekä liikelaitokset. Konsernitili mahdollistaa konsernin sisäisen likviditeetin netotuksen, eli limiittien puitteissa yhtiöllä voi olla lyhytaikaista velkaa tai saamista päätilin omistajalta (Kotkan kaupunki omistaa päätilin). Konsernitilin avulla minimoidaan lyhytaikaisen lainarahoituksen tarve rahoituslaitoksilta. Leasing Investoinneissa ja hankinnoissa, jotka on hyväksytty normaalin prosessin mukaisesti hankittavaksi, voidaan käyttää leasing-rahoitusta rahoitusmuotona. Mikäli kohde hankitaan leasing-rahoitusta käyttäen, tekee talous- ja rahoitusjohtaja päätöksestä viranhaltijapäätöksen. Talouden vastuualue kilpailuttaa tarvittaessa yksittäisen leasing-rahoituksen tai antaa luvan kilpailutetun raamisopimuksen käyttöön. Leasingrahoituksen kustannus sisällytetään hankinnan tehneen vastuualueen käyttötalousmenoihin. Poikkeuksellisesti voidaan harkita rahoituserien käyttöä, mikäli investointi / hankinta koskee useampaa vastuualuetta. Leasing-rahoituksen käytön tulee aina olla kyseisessä markkinatilanteessa kokonaistaloudellisesti kustannustehokas vaihtoehto. Leasing rahoitusmuotona ei kasvata kaupungin lainapääomaa. Takaukset ja vakuudet Kaupunki voi myöntää takauksia kaupungin omistamille yhtiöille huomioiden valtiontukisäännöt. Olennaista on, että myös kunnan omistamien yhtiöiden varat ovat julkisia varoja ja näitä koskevat samat valtiontukisäännöt kuin itse kuntaakin. Mikäli katsotaan, että toiminta on olennainen osa kunnan toimintaa, sallitaan myös 100% takaukset 80 prosentin maksimimäärän sijaan. Vakuuksia ei kaupungin tulisi antaa vaan tarvittaessa käyttää pankkitakauksia vakuuksien sijaan. Kaupungin ja sen tytäryhtiöiden tulisi vaatia vakuuksia aina mahdollisuuksien mukaan turvatakseen omat saatavansa ja / tai investointinsa. Raportointi Talouden vastuualue raportoi vuosineljänneksittäin rahoitustilanteen kaupunginhallitukselle ja raportti liitetään kaupunginhallituksen kokousta seuraavan kaupunginvaltuuston kokousmateriaaliin tiedoksi. Myös talouden seurantaraportissa raportoidaan kaupungin lainapääoma. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin PL Kustaankatu 2 Faksi 48101 KOTKA 48100 Kotka www.kotka.fi LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 196

4 (10) 2.4 Talouden vastuualueen tehtävänä on - huolehtia talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelusta, toteutumisen seurannasta ja raportoinnista; - huolehtia toiminnallisten muutosten talousvaikutusten arvioinnista ja osallistua muutosten valmisteluun; - kehittää johdon raportointijärjestelmiä; - huolehtia kaupungin taloushallinnon kehittämisen ohjauksesta; - huolehtia tilinpäätöksen tulossuunnittelusta ja tilinpäätöksen analysoinnista sekä konsernitilinpäätöksen laatimisesta ja konsernitaloutta koskevien laskelmien tuottamisesta; - vastata controller-toiminnasta arvioimalla kaupungin sekä konserniyhteisöjen toiminnallista ja taloudellista kehitystä; - huolehtia kaupungin sisäisen tarkastuksen järjestämisestä; - huolehtia Kotka-konsernin rahoituksesta, maksuvalmiudesta sekä varojen hallinnasta; - huolehtia takaustoiminnasta, riskienhallinnasta ja vakuuttamisesta sekä vakuuksien ja arvopapereiden hoitamisesta; - huolehtia siitä, että kaupungin hallintoelimet saavat päätöksenteon tueksi tutkitut ja käyttövalmiit tiedot, tutkimukset ja ennusteet kaupungista ja sen toimintaympäristöstä; - huolehtia tietohallinnon ja sähköisten asiointipalvelujen kehittämisestä sekä palvelujen tuottamisesta; - vastata yhteishankintojen valmistelusta. Talouden vastuualuetta johtaa talous- ja rahoitusjohtaja. Hänen sijaisenaan toimii hänen määräämänsä viranhaltija. Talouden vastuualueella on seuraavat palvelualueet: 1. controller- ja rahoitusyksikkö - palvelualueen johtajana on talous- ja rahoitusjohtaja 2. tietohallintoyksikkö - palvelualueen johtajana on tietohallintopäällikkö. 3. Sisäinen tarkastus - palvelualueen johtajana on tarkastuspäällikkö Talous- ja rahoitusjohtaja määrää palvelualueiden johtajien sijaisuuksista. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 196

8 (10) Kansliapäällikön ratkaisuvaltaan kuuluu: 1. kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen tai sen alaisen hallinnon huonetilojen luovuttaminen tilapäiseen käyttöön; 2. vahingonkorvauksesta päättäminen konsernipalvelujen osalta, kun vaadittu korvausmäärä on enintään 5.000 euroa; 3. henkilön siirtäminen alaiseltaan vastuualueelta toiselle alaiselleen vastuualueelle; 4. julkisuuslaissa tarkoitetusta asiakirjan antamisesta päättäminen; 5. konsernipalvelujen maksuista päättäminen, ellei maksun määrääminen kuulu kaupunginhallituksen tai lautakunnan toimialaan. Talous- ja rahoitusjohtajan ratkaisuvaltaan kuuluu: 1. Kotka-konsernin kassavarojen tilapäinen sijoittaminen; 2. tilapäisluoton ottaminen kaupungin maksuvalmiuden turvaamiseksi kaupunginhallituksen vahvistaman enimmäismäärän puitteissa; 3. lainan ottaminen kaupunginvaltuuston vahvistamissa rajoissa; 4. koron- ja valuutan vaihtosopimuksista, koronsuojaussopimuksista sekä muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskorosta päättäminen enintään talousarviossa olevan lainakannan verran; 5. kaupungin myöntämien lainojen ja takauksien vakuuksien realisoinnista sekä ylivakuutena olevien vakuuksien palauttamisesta päättäminen; 6. takauksiin liittyvien lainojen lainaehtojen muutoksiin suostuminen; 7. aravalainan irtisanominen tai ehdoista poikkeavan maksuajan myöntäminen; 8. tilapäisluoton myöntäminen kaupungin tytäryhteisölle kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa; 9. leasing-rahoituksen käytöstä päättäminen kaupunginhallituksen ohjeiden mukaisesti; 10. kaupungin rahalaitoksissa olevista tileistä päättäminen; 11. virastojen ja laitosten käteisvarojen suuruudesta päättäminen; 12. kaupungin saatavan maksusuunnitelman hyväksyminen. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 196

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 03.08.2015 Sivu 86 D/376/02.02.01.01/2015 197 Lisämäärärahaesitys Kantasataman suunnittelua varten Tela 9.6.2015 / 47 Valmistelija: Tekniset palvelut, suunnittelupäällikkö Matti Paavola, puh. 234 4389 Kaupunginhallituksen 12.1.2015 18 tekemän päätöksen mukaisesti kaupunginhallitukseen menevän listatekstin alkuun ennen varsinaista listatekstiä tulee merkitä seuraavaa, jos asialla on liittymäkohta tai kohtia talousarvioon: 1. Päätöksen talousarviovaikutukset, menokohta/tulokohta (toteutumatiedot; paljonko käytetty, paljonko jäljellä) 2. Miten päätös suhtautuu talouden tasapainotusohjelmaan 3. Onko päätös linjassa kaupunkistrategian kanssa? Talousarviovaikutukset Tekninen lautakunnan talousarviossa vuodelle 2015 ei ole varattu määrärahoja Kantasataman kehittämiseen. Talousarviotekstin mukaan mikäli hankkeen eteneminen vaatii rakennustoimenpiteitä, tehdään niistä vuoden aikana lisämäärärahaesitys. Lisämäärärahaesitys sisältää 120 000 euron lisämäärärahan Kantasataman yleissuunnitteluun sekä rakennusvaiheiden 1a ja 1b rakennussuunnitteluun. Talouden tasapainotusohjelman mukaisuus Kaupunginvaltuusto hyväksyi 2.3.2015 17 Kotkan kaupungin talouden tasapainotusohjelman vuosille 2015 2016. Ohjelman g-kohdan mukaan jatketaan maankäytön ratkaisujen valmistelua siten, että kaupungin tulokseen vaikuttavat myyntivoitot ovat suunnittelukaudella vähintään 4 Me vuodessa. Lisämäärärahaesitys on tasapainotusohjelman mukainen, koska Kantasatama-hankkeesta uskotaan saatavan merkittäviä verotuloja sekä tuloja tonttien vuokrauksesta. Kaupunkistrategian mukaisuus Kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.9.2010 kaupunkistrategian vuosille 2011 2016. Strategian eräänä tavoitteena on talousalueen työllistämiskyvyn kehittäminen. Toteutuessaan Kantasatama hanke lisää työpaikkoja Kotkansaarelle. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 03.08.2015 Sivu 87 Lisämäärärahaesityksen perustelut Kaupunkisuunnittelusta saadun tiedon mukaan Hankekehittäjän vastuulla olevista suunnitelmista ovat seuraavat meneillään: - Pohjatutkimukset - Tilasuunnittelu - Rakennesuunnittelu - Palotekninen suunnittelu - Rakennusluvan valmistelu Kaupungin ja liikelaitosten vastuulla olevista suunnitelmista ovat meneillään seuraavat: - Pilaantuneiden maiden yleissuunnitelma Kaupungin ja eri osapuolten väliset maankäyttö- ja muut tarvittavat sopimukset ovat joko allekirjoitettuja, valmiiksi neuvoteltuja tai neuvottelut niiden osalta ovat käynnissä Hankkeen kireän aikataulun vuoksi yleissuunnittelu ja vaiheiden 1a ja 1b rakennussuunnittelu on aloitettava mahdollisimman pian. Määrärahaa on tarkoitus käyttää vasta sopimusten allekirjoitusten ja asemakaavan lainvoimaisuuden jälkeen. Määräraha on kaupungin osuus yleissuunnittelusta ja rakennusvaiheiden 1a ja 1b rakennussuunnittelusta tämänhetkisen kustannusjakoluonnoksen mukaan. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Tekninen johtaja Hannele Tolonen Lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle 120 000 euron lisämäärärahaa Investoinnit-menokohtaan Kantasataman yleissuunnittelun sekä rakennusvaiheiden 1a ja 1b rakennussuunnittelun kaupungin osuuteen. Määrärahaa käytetään, mikäli Kantasatama hankkeen toteuttamisen edellyttämät sopimukset ja asemakaava tulevat voimaan. Hyväksyttiin. Kh 3.8.2015 Valmistelija: Tekniset palvelut, suunnittelupäällikkö Matti Paavola, puh. 234 4389 Alla ehdotettua lisämäärärahaa käytetään, jos Kantasatama-hankkeen toteuttamisen edellyttämät sopimukset ja asemakaava tulevat voimaan. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää myöntää 120 000 euron suuruisen lisämäärärahan Investoinnit-menokohtaan Kantasatama-hankkeen yleissuunnittelun sekä rakennusvaiheiden 1a ja 1b rakennussuunnittelun kaupungin osuuteen. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 03.08.2015 Sivu 88 Toimeenpano: Kv: Ote: tekniset palvelut talous- ja rahoitusjohtaja kaupunkisuunnittelu Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 03.08.2015 Sivu 89 D/133/10.03.02.00/2015 198 Kotkan uimala Katariina Tela 9.6.2015 / 41 Valmistelija: Tekninen johtaja Hannele Tolonen, puh. 044 702 4372 Kotkan uimala Katariinan altaan allaspinnoitteen vaihtoon on vuodelle 2015 varattu investointimäärärahaa 200 000 euroa. Hanke on kilpailutettu ja saatujen tarjousten perusteella hankkeen kokonaiskustannukset ovat 635 000 euroa. Päätöstä haetaan investointimäärärahan käyttötarkoituksen muutokselle. Tarkoituksena on teettää uimala Katariinasta perusteellisemmat kuntotutkimukset ja käynnistää uimala Katariinan tarveselvitys. Uimala Katariinan korjauksiin vuoden 2015 talousarvion investointiosaan varattu 200 000 euroa esitetään käytettäväksi tarkempiin kuntotutkimuksiin. Tähän mennessä hankkeelle varatusta määrärahasta on käytetty 30 284,64 euroa suunnitteluun ja rakennuttamiseen. Koko hankkeelle vuodelle 2015 varattu määräraha tulee riittämään. Tarkempien kuntotutkimusten perusteella selvitetään, kannattaako nyt suunniteltua korjausta tehdä vai vaatiiko uimala isomman peruskorjauksen. Myös tarveselvityksellä selvitetään uimalan peruskorjauksen laajuutta ja tarvetta. Päätös toteuttaa kaupunkistrategian tavoitteita hyvinvoinnista ja laadukkaista palveluista sekä tasapainossa olevasta taloudesta. Kotkan uimala Katariinan allaspinnoitteen vaihtoon on varattu 200 000 euron määräraha vuodelle 2015. Tekninen lautakunta on päätöksellään 20.1.2015 8 hyväksynyt allaspinnoitteen vaihtohankkeen rakennuttamisyksikön vuoden 2015 työohjelmaan. Tehdyn kuntotutkimuksen, suunnitelmien ja saadun urakkatarjouksen perusteella hankkeen kokonaiskustannusarvio on 635 000 euroa. Keväällä 2015 tehdyssä kuntotutkimuksessa selvitettiin lähinnä vanhan altaan betoninen uudempi välipohja. Liikuntayksikön, kaupunkisuunnittelun toimitilapäällikön ja teknisten palveluiden kesken pidetyssä palaverissa päädyttiin yhteiseen ratkaisuun, jossa uimala Katariinaan tehtäisiin tarkemmat kuntotutkimukset sekä käynnistettäisiin uimala Katariinan tarveselvitys. Liikuntalautakunta on esittänyt päätöksessään 21.5.2015 27 tekniselle lautakunnalle Kotkan uimala Katariinan allaspinnoitteen vaihtoon varatun määrärahan käyttötarkoituksen muuttamista perusteellisempaan uimahallin kuntotutkimukseen. Lisäksi liikuntalautakunta päätti nimetä edustajansa tarveselvitystyöryhmään. Liitteet: Kuntotutkimus RAK 1108 Kotkan uimahalli Altaiden betonirakenteiden kuntotutkimus 10.3.2015 on esityslistan liitteenä. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 03.08.2015 Sivu 90 Esittelijä: Kotkan uimala Katariinan sisäaltaiden pinnoitukset/kustannusarvio 29.4.2015 on esityslistan liitteenä. Tekninen johtaja Hannele Tolonen Ehdotus: Päätös: Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että Kotkan uimala Katariinalle vuoden 2015 talousarvion investointiosaan varattu 200 000 euron määräraha, joka oli varattu altaiden pinnoituksiin, voidaan käyttää tarkempiin uimala Katariinan kuntotutkimuksiin. Hyväksyttiin. Kh 3.8.2015 Valmistelija: Tekninen johtaja Hannele Tolonen, puh. 044 702 4372 Liitteet: Esittelijä: 1. Kuntotutkimus RAK 1108 Kotkan uimahalli Altaiden betonirakenteiden kuntotutkimus 10.3.2015 2. Kotkan uimala Katariinan sisäaltaiden pinnoitukset / Kustannusarvio 29.4.2015 Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että Kotkan uimala Katariinalle vuoden 2015 talousarvion investointiosaan varattu 200 000 euron suuruinen määräraha uimalan altaiden pinnoituksiin voidaan käyttää uimalan tarkempiin kuntotutkimuksiin. Toimeenpano: Ote: tekniset palvelut talous- ja rahoitusjohtaja Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 198

LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 198

Korjaushistoria Käytössä olleet asiakirjat Kuntotutkimuksen rajaukset LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 198

LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 198

LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 198

LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 198

Tutkimusseloste TT 1501 1 (3) Kotkan uimahalli, ohuthietutkimus ja kloridianalyysit 10.3.2015 Kotkan uimahalli Puistotie 9-11 48100 Kotka Ref. Vahanen Oy / Jukka Maja Kotkan uimahalli, ohuthietutkimukset ja kloridianalyysit 1. TUTKIMUKSET Ohuthietutkimuksia varten poratuista betonilieriönäytteistä PN1, PN2 ja PN3 valmistettiin petrografiset ohuthieet näytteiden ulkopinnasta alkaen, ulkopinnan suuntaa vasten kohtisuorassa suunnassa. Ohuthieet tehtiin noin 55 mm:n syvyyteen saakka. Ennen preparointia näytteet impregnoitiin vakuumissa epoksilla. Ohuthieiden preparointi- ja tutkimusmenetelmä on esitetty standardeissa ASTM C856 ja NT Build 381. Näytteet tutkittiin Nikon E600 Eclipse -polarisaatiomikroskoopilla. Kloridipitoisuudet määritettiin näytteistä CL1, CL2 ja CL3 potentiometerisella titrauksella standardia SFS 5451 soveltaen. 2. TULOKSET 2.1 Ohuthietutkimukset Näyte 1 (uima-altaan seinä, kellari) Rakenteeltaan betoni on homogeenista ja kohtalaisen tiivistä. Runkoaine on punaista graniittista kiviainesta. Alkalikiviainesreaktioita (AKR) ei todettu. Kiilteen määrä runkoaineen joukossa on pieni. Sideaine on seosaineetonta portlandsementtiä. Sementin hydrataatioaste on korkea. Betoni on huokostamatonta. Tiivistyshuokosia on jonkin verran. Betonin huokosissa on hieman kiteytymiä. VAHANEN OY Linnoitustie 5, FI-02600 Espoo +358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus Business ID 1639563-3 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 198

Tutkimusseloste TT 1501 2 (3) Kotkan uimahalli, ohuthietutkimus ja kloridianalyysit 10.3.2015 Betonissa todettiin jonkin verran tavanomaista kutistumasäröilyä. Näyte 2 (uima-altaan seinä, kellari) Näytteen pinnassa on useita pinnoitekerroksia, joiden kunto on huono. Osittain tämä johtuu kalkkivuodosta, jota on saostunut eri kerrosten päälle. Uloin pinnoitekerros on hilseilevä ja huonokuntoinen. Rakenteeltaan betoni on homogeenista ja kohtalaisen tiivistä. Runkoaine on punaista graniittista kiviainesta. Alkalikiviainesreaktioita (AKR) ei todettu. Kiilteen määrä runkoaineen joukossa on pieni. Sideaine on seosaineetonta portlandsementtiä. Sementin hydrataatioaste on korkea. Betoni on huokostamatonta. Tiivistyshuokosia on jonkin verran. Betonin huokosissa on hieman kiteytymiä. Betonissa todettiin kohtalaisesti tavanomaista kutistumasäröilyä. Näyte 3 (uima-altaan seinä, kellari, reunakonsolin alapuoli) Näytteen pinnassa on orgaaninen pinnoite, jossa ei ole mineraalista täyteainetta (kuten asbestia). Rakenteeltaan betoni on melko homogeenista. Runkoaine on punaista graniittista kiviainesta. Alkalikiviainesreaktioita (AKR) ei todettu. Kiilteen määrä runkoaineen joukossa on pieni. Sideaine on seosaineetonta portlandsementtiä. Sementin hydrataatioaste on korkea. Betoni on huokostamatonta. Tiivistyshuokosia on jonkin verran. Betonin huokosissa on hieman kiteytymiä. Betonissa todettiin jonkin verran tavanomaista kutistumasäröilyä. VAHANEN OY Linnoitustie 5, FI-02600 Espoo +358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus Business ID 1639563-3 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 198

Tutkimusseloste TT 1501 3 (3) Kotkan uimahalli, ohuthietutkimus ja kloridianalyysit 10.3.2015 2.2 Klorisipitoisuudet Kloridianalyysien tulokset esitetään alla olevassa taulukossa. Näyte Rakenneosa Clpitoisuus, % CL 1 Uima-altaan seinä, kellari 0,05 CL 2 Uima-altaan seinä, kellari 0,12 CL 3 Uima-altaan seinä, kellari, reunakonsoli 0,27 3. YHTEENVETO Rakenteeltaan uima-altaan betoni on homogeenista ja pääaisassa kohtalaisen tiivistä, siis yleisesti ottaen ladultaan hyvää. Runkoaine on punaista graniittista kiviainesta. Tyypiltään kiviaines on sellaista, jossa ei alkalikiviainesreaktioita yleisesti todeta. Eikä reaktioita kiviaineksessa todettukaan, eikä sellaisia ole kiviaineksen koostumuksen perusteella odotettavissa. Kiilteen määrä runkoaineen joukossa on pieni. Sementin hydrataatioaste on korkea ja betoni on huokostamatonta. Tiivistyshuokosia on jonkin verran. Betonin huokosissa on kiteytymiä. Näytteen 2 pinnassa on useita pinnoitekerroksia, joiden kunto on huono. Osittain tämä johtuu kalkkivuodosta, jota on saostunut eri kerrosten päälle. Uloin pinnoitekerros on hilseilevä ja huonokuntoinen. Kloridipitoisuudet olivat näytteissä koholla. Näytteen 1 kloridipitoisuus oli 0,05 %. Kahdessa muussa näytteessä koridipitoisuus (0,12 ja 0,27 %) on huomattavasti yli ns. kriittisen kloridipitoisuuden. Kriittinen kloridipitoisuus (0,07 %) tarkoittaa kloridipitoisuuden määrä, jolla teräskorrooiso voi käynnistyä betonissa ilman, että teräs on karbonatisoituneella (neutraloituneella) alueella betonissa. Espoo 10.3.2015 Hannu Pyy, TkL erityisasiantuntija, laboratoriopalvelut VAHANEN OY Linnoitustie 5, FI-02600 Espoo +358 20 769 8698 www.vahanen.com Y-tunnus Business ID 1639563-3 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 198

KOTKAN KAUPUNKI KUSTANNUSARVIO Tekniset palvelut Ville Suni 29.4.2015 KOTKAN UIMALA KATARIINA SISÄALTAIDEN PINNOITUKSET Suunnittelu- ja rakennuttajapalvelut 71 000 sisältäen altaiden betonirakenteiden kuntotutkimuksen ja kopioinnin Kokonaisurakka 514 000 Hankevaraus muutos- ja lisätyöt 50 000 sisältäen yksikköhintatyöt Kustannukset yhteensä 635 000 Kustannusarvio ei sisällä arvonlisäveroa. Kustannusarvio sisältää 6 kpl Omega lähtökorokkeita asennettuna. Kokonaishintaan sisältyvä erillishinta 23 400. Kotkan kaupunki Tekniset palvelut Rakennuttajapäällikkö Ville Suni Jakelu Tekninen johtaja Hannele Tolonen LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 198

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 03.08.2015 Sivu 101 D/311/11.01.00.05/2015 199 Lausunto Kotkamills Oy:n Flying Eagle -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Kala 16.6.2015 / 54 Valmistelija: Asemakaava-arkkitehti Marja Kukkonen, puh. 040 723 6112 Tiivistelmä: Esittelyteksti: Kaupunkisuunnittelun lausunto Kotkamills Oy:n Flying Eagle ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Hankkeen taustaa Kotkamills Oy suunnittelee Kotkan tehtaiden paperikone 2, PK2 tuotantosuunnan muuttamista nykyisestä aikakausilehtipaperin tuotannosta pakkauskartongin tuotantoon. Muutoksen toteutuessa tuotantokapasiteettia on tarkoitus lisätä nykyisestä 170 000 tonnista 400 000 tonniin. Uudet päätuotteet ovat korkealaatuinen kolmikerrostaivekartonki ja kierrätettävä suojakerroskartonki, joita voidaan käyttää esimerkiksi elintarvikkeiden, elektroniikan ja kosmetiikan pakkaamiseen. Investoinnin suuruus on noin 100M ja sen on tarkoitus vahvistaa Kotkamills Oy:n asemaa maailmanlaajuisesti merkittävän metsäteollisuustuotteiden valmistajana. Investointi takaa tehtaalla olevien 500 työpaikan säilymisen. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Investoinnin toteuttaminen edellyttää muutoksia konekannassa sekä tuotantosuunnan että kapasiteetin lisäämisen vuoksi. Mekaanisen massan valmistus ja ostosellun määrä lisääntyvät, energiankulutus kasvaa ja kemikaalien käyttöön tulee muutoksia. Tehtävillä muutokset lisäävät raskaan liikenteen määrää sekä aiheuttavat muutoksia ilma- ja jätevesipäästöihin. Muutoshankkeen toteuttamiseksi Kotkamills Oy on käynnistänyt YVA- lain (468/1994) mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn, koska tehtaan tuotantokapasiteetti kasvaa yli 200 t/päivä (noin 73 000 t/vuosi). Ympäristövaikutusten arviointi on myös edellytys sille, että hankkeelle voidaan myöntää ympäristölupa. YVA- menettelyn yhteydessä viranomaisilla, asukkailla, järjestöillä ja muilla kansalaisilla on mahdollisuus ottaa kantaa ja esittää mielipiteensä ja lausuntonsa arviointiohjelmasta sekä arvioinnista. Kaakkois-Suomen ELY- keskus asettaa arviointiohjelman nähtäville ja toimii yhteysviranomaisena sekä antaa lausuntonsa sekä arviointiohjelmasta että aikanaan arviointiselostuksesta, joka valmistuu lokakuussa 2015. Arviointimenettely päättyy joulukuussa 2015. Hankkeen rakennustyöt on tarkoitus aloittaa tammikuussa 2016 ja uusi tuotantolinja on tarkoitus käynnistää kesäkuussa 2016. YVA- arviointi käsittää kolme eri vaihtoehtoa ja niiden vertailun. - VE 0, hanketta ei toteuteta, nykytilanne, vertailuvaihtoehtona - VE 1, mekaanisen massan valmistus ilman kemikaalikäsittelyä - VE 2, mekaanisen massan käsittely kemiallisesti esikäsitellen.

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 03.08.2015 Sivu 102 Kaupunkisuunnittelun huomioita arviointiohjelmasta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä - Arviointiohjelmassa on mainittu Kymenlaakson taajamien maakuntakaava. Tämän lisäksi tarkasteluun tulee ottaa myös Kymenlaakson maakuntakaava Kauppa ja merialue, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 26.11-.2014. Kaavassa tehdasalue on säilynyt ennallaan mutta keskustatoimintojen aluetta on laajennettu Kantasatamassa. Kaavassa on esitetty tehtaan edustan merialueilla olevat matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue sekä Ruotsinsalmen meritaistelualue. Maakuntakaavan merkinnät tulee huomioida arviointia tehtäessä. - Kymenlaakson maakuntakaavassa alue on esitetty merkinnällä T/s = teollisuus- ja varastorakennusten alue jolla on vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita. Kyseisillä kohteilla tarkoitetaan Kotkamills Oy:n tehdasaluetta ja lisäksi alueella olevia rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) kohteita. - Kotkan kaupunki on suunnitellut Kantasataman alueen muuttamista pääosin kaupalliseen käyttöön. Muutostyö vaatii voimassa olevan asemakaavan muuttamisen nykyisestä satamakäytöstä kaupalliseen ja asuinkäyttöön. Itälaiturin pohjoisosa tehdasalueen vieressä jää edelleen satamakäyttöön. Kaavoitustyötä on tehty yhteistyössä Kotkamillsin tehtaan kanssa. Erityisesti on paneuduttu tehtaan liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen. Liikennearvioita on päivitetty tehtaan antamien liikenteen lisäystä koskevien arvioiden myötä. Liikenteestä tehdyt arviot on huomioitu kaavoituksen ja katusuunnittelun yhteydessä. Kantasataman asemakaavamuutokseen on liittynyt myös Kantasataman ympäristöohjelma. - Kotkamills Oy:n naapuriin on toteutumassa Kotkan uusi poliisitalo, jonka rakentaminen alkaa tänä vuonna. Rakennushankkeesta vastaa Senaattikiinteistöt. - HaminaKotkasatama Oy ja kehitysyhtiö Cursor ovat yhteistyössä kehittämässä risteilijäliiketoimintaa Kantasatamaan Kansainvälisen risteilijäliiketoiminnan käynnistäminen Kotkan Haminan seudulle 2015 2016-hankkeen kautta. Hankkeen vaikutukset tulee arvioida YVA- arvioinnin yhteydessä. - Kantasataman kaavan yhteydessä tehtiin myös melumallinnus, jossa huomioitiin myös tehtaan aiheuttama melu sekä liikenteen että tehdastoiminnan osalta. Mitoittavaksi haitaksi melumallinnuksen osalta osoittautui kuitenkin sataman laivaliikenteen aiheuttama melu erityisesti asutukselle ja hotellitoiminnalle. Tehdyt selvitykset ovat arviointityön käytettävissä. - Arviointiohjelmassa tehtävään liikenteen arviointiin tulisi sisällyttää arvio eri liikennemuotojen määristä sekä tulevan että lähtevän liikenteen osalta. Kotkan kaupungin kannalta on mielenkiintoista myös mitä reittejä erityisesti raskas liikenne käyttää kaupungin sisällä ei vain Kotkansaarella. Kaakkois- Suomen ELY- keskus on käynnistänyt Mussalon satamaan johtavan Merituulentien parannussuunnitelman mihin suunnitelmaan tiedolla on myös

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 03.08.2015 Sivu 103 merkitystä. Arvio rautatie- ja laivakuljetusten osuudesta on tarpeen selvittää. Liikenteen aiheuttamien haittojen arvioimiseksi myös liikenteen vuorokausirytmillä on merkitystä haittoja arvioitaessa. Liikenteeseen liittyvillä arvioilla on erityistä merkitystä kaupungin kehittämisen kannalta koska Kotkansaaren katuverkossa ei ole olemassa korvaavaa kuljetusreittiä. Toisaalta liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi on tarpeen saada tietoa, joka vaikuttaa Kotkansaaren sisääntulotieratkaisun tekemiseen ja tarvittavaan ajankohtaan. - Asutuksen ja elinolojen suhteen tulee tarkentaa tehdasaluetta lähellä olevat päiväkoti- ym. kohteet; kartan merkinnöissä on tapahtunut muutoksia ja puuttuu joku kohde mm. lyseon lukio. - Kantasatama- hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen liittyen hankkeen ympäristöasioiden huomioimiseksi käytetään työkaluna Breeam Communities- ympäristösertifikaattia. Tähän prosessiin liittyen Kantasataman alueelle laaditaan mm. Kantasataman luontovaikutusten arviointi ja luontoarvostrategia, joka valmistuu syyskuussa 2015. Myös muut Kantasataman ympäristöasiat määrittyvät tarkemmin Breeam-työn myötä. - Kaiken kaikkiaan kaupunkisuunnittelu toteaa, että Kotkamills Oy:n tuotantosuunnan muutosta Flying Eagle -hanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma on laadittu hyvin ja arviointi tehdään kattavasti. Kaupunkisuunnittelu ei ota kantaa ympäristö-vastuualueen eikä sosiaali- ja terveyspalveluja koskeviin kysymyksiin arviointiohjelmassa. Em. kysymysten arviointi jää asianomaisten tahojen tehtäväksi. Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Lautakunnan jäsenille toimitetaan sähköpostitse linkki arviointiohjelmaan ennen lautakunnan kokousta viikolla 24. Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Lautakunta hyväksyy edellä esitetyn kaupunkisuunnittelun lausunnon Kotkamills Oy:n ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja esittää sen lausuntonaan kaupunginhallitukselle. Hyväksyttiin. Sotela 17.6.2015 / 100 Valmistelija: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 040 484 3629 Tiivistelmä: Esittelyteksti: Kotkamills Oy suunnittelee tehtaalleen toiminnallisia muutoksia, joiden johdosta on aloitettu ympäristövaikutusten arviointimenettely. Sosiaali- ja terveyslautakunnalta pyydetään lausuntoa arviointiohjelmasta. Hankkeen taustaa Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 03.08.2015 Sivu 104 Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Kotkamills Oy suunnittelee Kotkan tehtaiden paperikone 2, PK2 tuotantosuunnan muuttamista nykyisestä aikakausilehtipaperin tuotannosta pakkauskartongin tuotantoon. Muutoksen toteutuessa tuotantokapasiteettia on tarkoitus lisätä nykyisestä 170 000 tonnista 400 000 tonniin. Uudet päätuotteet ovat korkealaatuinen kolmikerrostaivekartonki ja kierrätettävä suojakerroskartonki, joita voidaan käyttää esimerkiksi elintarvikkeiden, elektroniikan ja kosmetiikan pakkaamiseen. Investoinnin suuruus on noin 100 M ja sen on tarkoitus vahvistaa Kotkamills Oy:n asemaa maailmanlaajuisesti merkittävänä metsäteollisuustuotteiden valmistajana. Investointi takaa tehtaalla olevien 500 työpaikan säilymisen. Investoinnin toteuttaminen edellyttää muutoksia konekannassa sekä tuotantosuunnan että kapasiteetin lisäämisen vuoksi. Mekaanisen massan valmistus ja ostosellun määrä lisääntyvät, energiankulutus kasvaa ja kemikaalien käyttöön tulee muutoksia. Tehtävät muutokset lisäävät raskaan liikenteen määrää sekä aiheuttavat muutoksia ilma- ja jätevesipäästöihin. Muutoshankkeen toteuttamiseksi Kotkamills Oy on käynnistänyt YVA-lain (468/1994) mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn, koska tehtaan tuotantokapasiteetti kasvaa yli 200 t/päivä (noin 73 000 t/vuosi). Ympäristövaikutusten arviointi on myös edellytys sille, että hankkeelle voidaan myöntää ympäristölupa. YVA-menettelyn yhteydessä viranomaisilla, asukkailla, järjestöillä ja muilla kansalaisilla on mahdollisuus ottaa kantaa ja esittää mielipiteensä ja lausuntonsa arviointiohjelmasta sekä arvioinnista. Kaakkois-Suomen ELY-keskus asettaa arviointiohjelman nähtäville ja toimii yhteysviranomaisena sekä antaa lausuntonsa sekä arviointiohjelmasta että aikanaan arviointiselostuksesta, joka valmistuu lokakuussa 2015. Arviointimenettely päättyy joulukuussa 2015. Hankkeen rakennustyöt on tarkoitus aloittaa tammikuussa 2016 ja uusi tuotantolinja on tarkoitus käynnistää kesäkuussa 2016. YVA-arviointi käsittää kolme eri vaihtoehtoa ja niiden vertailun. - VE 0, hanketta ei toteuteta, nykytilanne, vertailuvaihtoehtona - VE 1, mekaanisen massan valmistus ilman kemikaalikäsittelyä - VE 2, mekaanisen massan käsittely kemiallisesti esikäsitellen Sosiaali- ja terveyspalveluiden huomioita arviointiohjelmasta: - Asutuksen ja elinolojen suhteen tulee tarkentaa tehdasaluetta lähellä olevat päiväkoti- ym. kohteet. Kartan merkinnöissä on tapahtunut muutoksia ja joitain kohteita puuttuu. - Arvioinnissa on tultava esille muutosten työllisyysvaikutukset. Lautakunta pitää hyvänä, että investoinnilla taataan nykyiset työpaikat ja mahdollisesti luodaan uusia työpaikkoja. - Meluhaitat: Kasvavasta liikenteestä aiheutuvat lisääntyvät meluhaitat on arvioitava suhteessa nykyiseen melutasoon. Arvion mukaan tehtaan toiminnallisista muutoksista ei aiheudu muutosta nykyiseen melutasoon.

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 03.08.2015 Sivu 105 - Päästöhaitat: Sekä kasvavan liikenteen että tehtaan toiminnallisten muutosten aiheuttamat lisääntyvät päästöhaitat on arvioitava suhteessa nykyiseen päästötasoon. - Kasvavien liikennemäärien ja kantasataman alueen muiden toiminnallisten muutosten takia myös liikenteen turvallisuusnäkökohdat tulisi ottaa huomioon arviointia tehtäessä. - Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että Kotkamills Oy:n tuotantosuunnan muutos: Flying Eagle -hanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma on laadittu hyvin ja arviointi tehdään kattavasti. Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Lautakunnan jäsenille toimitetaan sähköpostitse linkki arviointiohjelmaan ennen lautakunnan kokousta, viikolla 24. Arviointiohjelma ei ollut täysin valmis ennen lautakunnan esityslistan valmistumista. Vs. palvelujohtaja Liisa Rosqvist Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy edellä esitetyn lausunnon Kotkamills Oy:n ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja esittää sen lausuntonaan kaupunginhallitukselle. Hyväksyttiin. Ympäristökeskus 28.7.2015 Valmistelija: ympäristöjohtaja Eeva Linkola, puh. 044 702 4800 Tiivistelmä: Ympäristökeskuksen lausunto KotkaMills Oy:n Flying Eagle ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KotkaMills Oy:n Flying Eagle ympäristövaikutusten arviointiohjelma kuvaa prosesseja, muutoksia, vaikutuksia ja arviointitapaa johdonmukaisesti. Kotkan ympäristökeskus kiinnittää huomiota seuraaviin vaikutuksiin ja riskeihin. Muutosten yhteydessä tapahtuva tuotannon kasvu tuo muutoksia ympäristövaikutuksiin ja energian kulutukseen. Kasvu lisää päästöjä ja energian kulutusta, mutta samalla prosessin ominaispäästöt ja ominaisenergiankulutus laskevat, mikä loiventaa vaikutuksia. Tehdasta tullaan käyttämään täydellä voimalaitoskapasiteetilla, jolloin maakaasukombivoimala lisäpolttimineen on käytössä. Maakaasun polttoprosessissa syntyy ilman typestä typenoksideja, joten typenoksidipäästöt lisääntyvät, samoin hiilidioksidipäästöt. Tehtaan aiheuttama raskas liikenne kaupungin läpi kasvaa merkittävästi. Liikennemelu ja -tärinä lisääntyvät ajoreitin varrella, samoin pakokaasupäästöt. Liikenteen vaikutukset ajoreitin varrella asuinalueilla on tärkeää

KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä 03.08.2015 Sivu 106 selvittää. Melun ja pakokaasupäästöjen leviämisselvitykset ovat tiiviissä kaupunkirakenteessa tarpeen. Kemikaalien käytön lisääntyminen ja monipuolistuminen tuottaa uusia vaikutuksia ja riskejä. Vaihtoehtojen tarkastelussa (6.4) on syytä tuoda esille vaihtoehto 2:n sisältämän kemiallisen esikäsittelyn tuottamat vaikutukset ja riskit. Vaihtoehtoja 1 ja 2 on näin ollen vertailtava myös keskenään ja tunnistettava tuotantotapojen ero kemikaalien käytön vaikutuksissa ja riskeissä. Kemikaalien käytön lisääntyvistä vaikutuksista ja riskeistä on syytä pyytää ympäristövaikutusten arviointia varten kannanotto Kymenlaakson pelastuslaitokselta ja Turvatekniikan keskukselta. Koska KotkaMills Oy:n laitokset sijaitsevat asuinyhdyskunnan keskellä, on YVA:n riskitarkastelussa pidettävä mukana pahimman käytännössä mahdollisen tapahtuman todennäköisyys ja estäminen. Kh 3.8.2015 Valmistelijat: Asemakaava-arkkitehti Marja Kukkonen, puh. 040 723 6112 Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 040 484 3629 Ympäristöjohtaja Eeva Linkola, puh. 044 702 4800 Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Kotkamills Oy:n Flying Eagle -hankkeen YVA Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää antaa Kotkamills Oy:n Flying Eagle -hankkeen YVAsta kaupunkisuunnittelulautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä ympäristökeskuksen lausunnoista ilmenevän mukaisen lausunnon. Toimeenpano: Ote: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

Kotkamills Oy Tuotantosuunnan muutos: Flying Eagle Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kuva: Pekka Vainio LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 2 (46) HANKKEESTA VASTAAVA Kotkamills Oy Stefan Fors, hankevastaava Puh. 040 571 3338 stefan.fors@kotkamills.com YHTEYSVIRANOMAINEN Kaakkois-Suomen ELY-keskus Antti Puhalainen, yhteyshenkilö Puh. 0295 029 272 kirjaamo.kaakkois-suomi@ely-keskus.fi YVA-KONSULTTI Linnunmaa Oy Eeva Punta, projektivastaava Puh. 0400 298 465 eeva.punta@linnunmaa.fi LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 3 (46) Kotkamills Oy Tuotantosuunnan muutos: Flying Eagle Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Otsikko Kotkamills Oy Tuotantosuunnan muutos: Flying Eagle Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Pvm 11.6.2015 Tilaaja Kotkamills Oy yhteyshenkilö: Stefan Fors Sivuja 46 s. Työryhmä Linnunmaa Oy: Eeva Punta, Marjo Pusenius, Reetta Hurmekoski Jakelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kotkamills Oy Linnunmaa Oy LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 4 (46) SISÄLLYS 1 JOHDANTO...7 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY... 8 2.1 YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely... 8 2.2 YVA-menettelyn osapuolet... 8 2.3 Arviointimenettelyn sisältö... 8 2.4 Arvioinnin aikataulu...10 3 NYKYISEN TOIMINNAN KUVAUS... 11 3.1 Kotkamills Oy:n yrityskuvaus... 11 3.2 Sijainti, käyttöhistoria ja kaavoitus... 13 3.3 Kotkamills Oy:n tuotantotoiminta... 15 3.3.1 Sellun valmistus... 15 3.3.2 Mekaanisen massan valmistus... 16 3.3.3 Kierrätyskuidun valmistus... 16 3.3.4 Laminaattipaperin valmistus ja impregnointi... 16 3.3.5 Aikakausilehtipaperin valmistus... 16 3.3.6 Saha... 17 3.4 Käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit... 17 3.4.1 Puuraaka-aineet... 17 3.4.2 Kemikaalit... 17 3.4.3 Veden käyttö... 18 3.4.4 Muut raaka-aineet... 18 3.5 Energiantuotanto ja -kulutus... 18 3.6 Toiminnan ympäristökuormitus... 19 3.6.1 Päästöt ilmaan... 19 3.6.2 Jätevedet... 20 3.6.3 Melu ja tärinä... 20 3.6.4 Haju ja pöly... 21 3.6.5 Jätteet... 21 3.6.6 Liikenne... 21 4 HANKKEEN KUVAUS JA LÄHTÖKOHDAT... 23 4.1 Hankkeen yleiskuvaus... 23 4.2 Prosessi... 23 4.2.1 Mekaanisen massan valmistus... 24 4.2.2 Massankäsittely... 24 4.2.3 Pastakeittiö... 25 4.2.4 Kartonkikone... 25 4.2.5 Viimeistely ja pakkaus... 25 4.2.6 Arkitushylyn käsittely... 25 4.3 Käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit... 25 4.3.1 Raaka-aineet... 25 4.3.2 Kemikaalit... 26 4.3.3 Vedenkulutus... 26 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 5 (46) 4.4 Energiantuotanto ja -kulutus... 26 4.5 Päästöt ilmaan ja vesistöihin sekä jätteet... 26 4.5.1 Päästöt ilmaan... 26 4.5.2 Jätevesipäästöt... 26 4.5.3 Jätteet... 26 4.6 Rakenteet... 27 4.7 Sähköistys ja automaatio... 27 4.8 Lämpö-, vesi- ja ilmastointijärjestelmät... 27 4.9 Logistiikka... 27 4.9.1 Ulkoinen logistiikka... 27 4.9.2 Sisäinen logistiikka... 28 4.10 Merkittävimmät ympäristökuormitusta aiheuttavat toiminnot ja ympäristönsuojelutoimenpiteet... 28 5 HANKETTA KOSKEVA PÄÄTÖKSENTEKO... 30 5.1 Tarvittavat luvat... 30 5.2 YVA-menettelyn soveltaminen hankkeeseen... 30 6 ARVIOINNISSA KÄSITELTÄVÄT VAIHTOEHDOT... 31 6.1 Vaihtoehto 0: Hanketta ei toteuteta... 31 6.2 Vaihtoehto 1: Mekaanisen massan valmistus ilman kemikaalikäsittelyä... 31 6.3 Vaihtoehto 2: Mekaanisen massan valmistus kemiallisesti esikäsitellen... 31 6.4 Vaihtoehtojen vertailu... 31 7 YMPÄRISTÖN NYKYTILANNE... 33 7.1 Ilmanlaatu... 33 7.2 Pinta- ja pohjavedet... 33 7.3 Kallio- ja maaperä... 34 7.4 Kasvillisuus, eläimistö ja suojelukohteet... 34 7.4.1 Aikaisemmat lajistoselvitykset ja merialueen kalataloudellinen tarkkailu... 34 7.4.2 Suojelukohteet... 35 7.5 Melu ja tärinä... 36 7.6 Maankäyttö, rakennettu ympäristö ja maisema... 36 7.7 Asutus ja elinolot... 36 8 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 38 8.1 Arvioinnin rajaus... 38 8.2 Käytettävä aineisto... 39 8.3 Arvioitavat vaikutukset ja käytettävät menetelmät... 41 8.3.1 Vaikutukset ilmanlaatuun... 41 8.3.2 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin... 41 8.3.3 Vaikutukset maa- ja kallioperään... 42 8.3.4 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja ekologiaan... 42 8.3.5 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen... 42 8.3.6 Vaikutukset meluun ja tärinään... 43 8.3.7 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja maisemaan... 43 8.3.8 Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen... 43 8.3.9 Vaikutukset ihmisiin ja yhteiskuntaan... 44 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 6 (46) 8.3.10 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa... 44 8.3.11 Riskit ja häiriötilanteet... 44 8.4 Epävarmuustekijät... 44 8.5 Haitallisten vaikutusten lieventäminen ja seuranta... 45 9 TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN... 46 Kuvat Kuva 1. YVA-menettelyn kulku... 9 Kuva 2. Kotkamills Oy:n tehdasalueen opaskartta... 12 Kuva 3. Kotkamills Oy:n tehdasalue ja ympäröivä kaupunki... 14 Kuva 4. Kotkamills Oy:n jätteiden sijoitus vuonna 2014 kuiva-ainemäärien mukaan laskettuna... 21 Kuva 5. Yksinkertaistettu prosessikaavio kartongintuotannosta...24 Kuva 6. Kotkamills Oy:n liikennereitit, lähimmät erikoiskohteet ja tarkasteltava vaikutusalue... 37 Kuva 7. Hankkeen arvioitavat vaikutukset rakentamisen, toiminnan ja toiminnan lopettamisen aikana... 38 Taulukot Taulukko 1. YVA-menettelyn vaiheet ja alustava aikataulu... 10 Taulukko 2. Laminaattipaperin (Absorbex), runko- ja pinnoituskalvon (Imprex) ja aikakausilehtipaperin (Solaris) vuosittaiset tuotantomäärät 2012 2014 tonneina sekä tuotantokapasiteetti... 15 Taulukko 3. Kotkamills Oy:n tehtaiden käyttämät kemikaalit ja niiden kulutus vuonna 2014... 17 Taulukko 4. Kotkamills Oy:n energiankulutus käyttökohteittain 2014... 19 Taulukko 5. Kotkamills Oy:n ilmapäästöt 2014... 19 Taulukko 6. Kotkamills Oy:n käsitellyn jäteveden päivittäinen määrä ja jätevesipäästöt vuoden 2014 keskiarvona. 20 Taulukko 7. Arvio kartongintuotannon kuormien vuotuisesta määrästä ja lisäys verrattuna nykyiseen tuotantoon. 28 Taulukko 8. Keskimääräinen ajoneuvojen määrä tehtaalle 2014, investoinnista aiheutuva raskaan liikenteen lisäys ja ajoneuvojen kokonaismäärä investoinnin jälkeen... 28 Käytetyt lyhenteet BOD Biologinen hapenkulutus (Biological oxygen demand) COD Kemiallinen hapenkulutus (Chemical oxygen demand) CTMP Kemihierre (Chemithermomechanical pulp) PK Paperikone TMP Kuumahierre (Thermomechanical pulp) TRS Pelkistyneet rikkiyhdisteet (Total reduced sulfur) VE0 Nollavaihtoehto VE1, VE2 Vaihtoehdot 1 ja 2 VNa Valtioneuvoston asetus VNp Valtioneuvoston päätös VOC Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (Volatile Organic Carbon) YSL Ympäristönsuojelulaki YVA Ympäristövaikutusten arviointi LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 7 (46) 1 JOHDANTO Kotkamills Oy:n Kotkan tehtailla (jatkossa Kotkamills Oy) valmistetaan laminaattipaperia, sahatavaraa ja aikakausilehtipaperia. Kotkamills Oy suunnittelee hanketta, jossa paperikoneen 2 tuotantosuuntaa muutetaan nykyisestä aikakausilehtipaperin valmistuksesta pakkauskartonkien valmistamiseen. Samalla paperikoneen tuotantokapasiteettia on tarkoitus lisätä nykyisestä 170 000 tonnista 400 000 tonniin vuodessa. Investoinnin tavoitteena on vahvistaa Kotkamills Oy:n asemaa maailmanlaajuisesti merkittävänä metsäteollisuustuotteiden valmistajana. Uudet päätuotteet ovat korkealaatuinen kolmikerrostaivekartonki ja kierrätettävä suojakerroskartonki. Pakkauskartonkeja voidaan käyttää esimerkiksi elintarvikkeiden, elektroniikan ja kosmetiikan pakkaamiseen. Investointi edellyttää monia muutoksia tehtaalla, jotta konekanta soveltuu kartongin valmistukseen ja kapasiteettia voidaan kasvattaa. Investoinnin myötä mekaanisen massan valmistusta ja ostosellun määrää lisätään. Samalla myös energiankulutus kasvaa ja kemikaalien käyttöön tulee muutoksia. Hankkeella on vaikutusta Kotkamills Oy:n toiminnan ympäristövaikutuksiin esimerkiksi raskaan liikenteen lisääntymisen sekä ilma- ja jätevesipäästöjen muuttumisen vuoksi. Kotkamills Oy on käynnistänyt ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (YVA-laki, 468/1994) mukaisen ympäristövaikutusten arvioinnin muutoshankkeen toteuttamiseksi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (YVA-asetus, 713/2006) mukaan hanke edellyttää YVA-lain mukaisen arviointimenettelyn soveltamista, koska tehtaan tuotantokapasiteetti kasvaa yli 200 t/päivä (noin 73 000 t/vuosi). Muutoshankkeeseen sovelletaan YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon kohtia 5 b ja 12. Tämä arviointiohjelma on YVA-lain mukainen esitys hankkeen vaikutusten arvioimiseksi tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Viranomaisilla, järjestöillä, asukkailla ja muilla kansalaisilla on mahdollisuus ottaa osaa arviointiin antamalla lausunto tai esittämällä mielipiteensä arviointiohjelmasta sekä tehdystä arvioinnista. Ympäristövaikutusten arviointi on myös edellytys ympäristöluvan myöntämiselle. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn arviointiohjelma toimitetaan kesäkuussa 2015 hankkeen yhteysviranomaisena toimivalle Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus), joka kuuluttaa arviointiohjelmasta ja asettaa sen nähtäville. Lausunnot ja mielipiteet toimitetaan yhteysviranomaiselle kuulutuksessa annettuun päivämäärään mennessä. Yhteysviranomaisen on kuukauden kuluessa kuulutuksen päättymisestä annettava oma lausuntonsa arviointiohjelmasta. Lausunnot ja mielipiteet otetaan huomioon valmisteltaessa arviointiselostusta, joka valmistuu lokakuussa 2015. Arviointiselostuksesta kuulemisen ja yhteysviranomaisen lausunnon jälkeen arviointimenettely päättyy. Arvioitu päättymisaika on joulukuussa 2015. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 8 (46) 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 2.1 YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA-lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja eri tahojen huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Samalla tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVAmenettelyllä pyritään ehkäisemään haitallisten ympäristövaikutusten syntyminen sekä sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita. YVA-laissa on säädetty arviointimenettelystä ja sen osapuolista, asiakirjoista sekä vaiheista. YVA-laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arviointimenettelyssä ennen ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin ryhtymistä. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoituksena on, että hankkeesta vastaava ja lupia myöntävät viranomaiset ovat ennakkoon selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely. Arvioinnissa ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta tai toteutettavasta vaihtoehdosta. Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat luvat haetaan erikseen kullekin luvanvaraiselle toiminnalle. Hanketta koskevassa lupapäätöksessä tai siihen rinnastettavassa muussa päätöksessä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. 2.2 YVA-menettelyn osapuolet Kotkamills Oy toimii hankkeesta vastaavana. Hankkeesta vastaava on toiminnanharjoittaja, joka on vastuussa suunnitellun hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta. Kotkamills Oy vastaa myös YVA-menettelyn toteuttamisesta. Konsulttina arvioinnin tekemisessä toimii Linnunmaa Oy. YVA-menettelyn yhteysviranomaisena toimii Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Yhteysviranomaisella tarkoitetaan viranomaista, joka huolehtii siitä, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään YVA-lain edellyttämällä tavalla. Yhteysviranomainen vastaa muun muassa ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja selostuksesta tiedottamisesta sekä lausuntojen ja mielipiteiden keräämisestä. Lisäksi yhteysviranomainen antaa lausunnot sekä arviointiohjelmasta että -selostuksesta, joissa se ottaa kantaa muun muassa arviointimenettelyn riittävyyteen. Yhteysviranomaisen tehtävistä on säädetty tarkemmin YVA-laissa ja -asetuksessa. ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (713/2006). 2.3 Arviointimenettelyn sisältö YVA-menettelyn kulku on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 1). Arviointimenettely käynnistyy, kun hankkeesta vastaava toimittaa arviointiohjelman yhteysviranomaisena toimivalle Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma YVA-menettelyssä käsiteltävistä hankkeen toteuttamisvaihtoehdoista, tehtävistä selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. ELY-keskus kuuluttaa LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 9 (46) arviointiohjelmasta ja asettaa arviointiohjelman nähtäville. ELY-keskus pyytää kunnilta ja viranomaisilta tarvittavat lausunnot sekä varaa kansalaisille mahdollisuuden mielipiteiden esittämiseen. Kansalaiset voivat jättää arviointiohjelmasta huomautuksia tai muistutuksia arviointiohjelmaa koskevassa kuulutuksessa ilmoitetulla tavalla. ELY-keskus esittää omassa lausunnossaan yhteenvedon muista annetuista lausunnoista ja mielipiteistä. Arviointiselostusvaiheessa toteutetaan hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointi arviointiohjelman ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen siitä antaman lausunnon pohjalta. Arviointiselostuksessa selvitetään ympäristön tila ja arvioidaan vaikutusten merkittävyys, vertaillaan eri vaihtoehtoja keskenään sekä suunnitellaan, miten haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää. Kaakkois-Suomen ELY-keskus pyytää lausunnot ja mielipiteet arviointiselostuksesta sekä arviointiohjelmasta. Arviointimenettely päättyy, kun ELY-keskus toimittaa lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä sekä muut lausunnot ja mielipiteet Kotkamills Oy:lle. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto toimivat hankkeesta vastaavan ja lupaviranomaisen aineistona heidän omassa päätöksenteossaan. Lupaviranomainen esittää lupapäätöksessä, miten YVAarviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto on otettu huomioon. Kuva 1. YVA-menettelyn kulku LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 10 (46) 2.4 Arvioinnin aikataulu Ympäristövaikutusten arviointimenettely alkaa, kun arviointiohjelma toimitetaan yhteysviranomaisena toimivalle Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle kesäkuussa 2015. Lausunnot ja mielipiteet toimitetaan ELY-keskukselle kuulutuksessa annettuun päivämäärään mennessä. Yhteysviranomaisen on kuukauden kuluessa kuulutuksen päättymisestä annettava oma lausuntonsa arviointiohjelmasta. Tavoitteena on, että arviointiselostus valmistuu lokakuussa 2015. Arviointiselostuksen kuulemisen ja yhteysviranomaisen lausunnon jälkeen arviointimenettely päättyy arviolta joulukuussa 2015. YVA-menettelyn vaiheet ja suunniteltu aikataulu ovat nähtävissä seuraavassa taulukossa (Taulukko 1). Taulukko 1. YVA-menettelyn vaiheet ja alustava aikataulu Kuukausi 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Y VA-ohjelma Arviointiohjelman laatiminen Arviointiohjelmasta kuuluttaminen Mielipiteet ja lausunnot Y leisötilaisuus arviointiohjelmasta Y hteysviranomaisen lausunto Y VA-selostus Arviointiselostuksen laatiminen Arviointiselostuksesta kuuluttaminen Mielipiteet ja lausunnot Y leisötilaisuus arviointiselostuksesta Y hteysviranomaisen lausunto LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 11 (46) 3 NYKYISEN TOIMINNAN KUVAUS 3.1 Kotkamills Oy:n yrityskuvaus Kotkamills Oy valmistaa tehtaissaan laminaattipaperia, aikakausilehtipaperia ja sahatavaraa. Kotkamills Oy:n tuotantotoiminta käsittää sellutehtaan, kierrätyskuitulaitoksen, laminaattipaperin valmistuksen ja impregnoinnin, mekaanisen massan valmistuksen, nykyisen aikakausilehtipaperin valmistuksen, voimalaitoksen ja sahan. Lisäksi toimintaan kuuluu raakavesipumppaamo ja jätevedenpuhdistamo. Seuraavassa kuvassa on esitetty eri toimintojen sijainnit tehdasalueella (Kuva 2). Tehtaiden tuotanto toimii keskeytymättömästi kolmessa vuorossa. Tehdasintegraatissa työskentelee noin 500 henkilöä. Yhtiön muut tuotantolinjat sijaitsevat Imatralla ja Malesiassa (L.P. Pacific Films Sdn. Bhd.). LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 12 (46) Kuva 2. Kotkamills Oy:n tehdasalueen opaskartta LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 13 (46) 3.2 Sijainti, käyttöhistoria ja kaavoitus Hanz Gutzeitin vuonna 1872 perustama saha on kasvanut Kotkamillsin tehtaiksi, jotka tuottavat sahatavaran ja prosessoitujen puutuotteiden lisäksi aikakausilehtipaperia, laminaattipaperia sekä laminaattipaperin jatkojalosteita. Kotkan tehtaiden historian merkittäviä hetkiä ovat: 1872 Saha, W. Gutzeit & Co. 1907 Sulfaattisellutehdas 1953 Paperitehdas 1980 Impregnointilaitos 1993 Kombivoimalaitos 1998 Stora Enso Oyj omistajaksi 2010 OpenGate Capital omistajaksi 2011 Kierrätyskuitulaitos 2015 MB rahastot omistajaksi Kotkamills Oy sijaitsee Kotkan kaupungin ydinkeskustan tuntumassa Kotkansaaren kaupunginosassa. Asemakaavassa (vahvistettu 19.10.1995) Kotkamills Oy:n tontti on varattu teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Tehdastontti on laajuudeltaan noin 75 ha. Tontin länsi- ja lounaispuolella on tavanomaista kaupunkiasutusta asuinkerrostalojen korttelialueella. Lähimmät asunnot ovat noin 50 metrin etäisyydellä tehdasalueesta. Tehdasalueen länsipuolella Ruukinkadun varrella sijaitsee Kotkan nykyinen poliisiasema, jonka viereiseen kortteliin ollaan parhaillaan rakentamassa uutta poliisitaloa. Tehdasalueen luoteispuolella sijaitsee Kotkan kantasatama ja itäpuolella Suomenlahti. Tehdasalue on suurelta osin meren ympäröimä. Vastarannalla Tiutisensaaressa on asutusta. Kotkamills Oy:n tehtaiden toiminnot sijoittuvat kiinteistöille nro 285-1-129-22, nro 285-1-129-23, nro 285-1-129-26, nro 285-1-129-27, nro 285-1-129-16 ja nro 285-1-129-7. Tehdastontti tuotantolaitoksineen ja ympäröivä kaupunki on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 3). Kotkamills Oy:n luoteispuolella sijaitsevan Kotkan Kantasataman asemakaavaan on suunniteltu muutosta. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu 7.4.2014. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Kantasataman kehittäminen. Nykyään suunnittelualue on suurimmalta osaltaan satama-, varasto- ja liikennealuetta. Koko suunnittelualue on suuruudeltaan noin 57 ha, josta noin 29 ha on vesialuetta ja 28 ha maaalueita. Kaava-alue rajautuu kaakkoisreunastaan Kotkamills Oy:n tehdasalueeseen. Kotkansaaren alueella on Kotkan kaupunginvaltuustossa 27.3.1996 hyväksytty osayleiskaava, jota ei kuitenkaan ole vahvistettu ympäristöministeriössä. Kaavassa tehdasalue on merkitty TT:ksi eli teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi. Kotkamills Oy:n tehdasalue sijaitsee Kymenlaakson taajamien maakuntakaavassa alueella T/s (T = teollisuus- ja varastoalue, /s = alue, jolla on säilytettäviä, vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita). Kyseisillä rakennuskulttuurikohteilla tarkoitetaan Kotkamills Oy:n tehtaita. Ympäristöministeriö on vahvistanut Kymenlaakson taajamien ja niiden ympäristöjen maakuntakaavan päätöksillään 28.5.2008 ja 18.1.2010. Maakuntakaava korvasi 19.6.2001 vahvistetun seutukaavan suunnittelualueella. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 14 (46) Kotkamills Oy:n tehtaat kuuluvat Museoviraston laatimaan inventointiin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY 2009). Tehdasalue käsittää rakennuskantaa ja rakenteita teollisuuslaitoksen monesta eri kehitys- ja laajentumisvaiheesta aina 1900-luvun alusta lähtien. Valtioneuvosto on 22.12.2009 päättänyt, että Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt korvaa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitun vuoden 1993 inventoinnin. Kuva 3. Kotkamills Oy:n tehdasalue ja ympäröivä kaupunki LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 15 (46) 3.3 Kotkamills Oy:n tuotantotoiminta Kotkamills Oy:n tehdasintegraattiin kuuluvia tuotantotoimintoja ovat sellutehdas, kierrätyskuitulaitos, paperikone 1 (PK 1), impregnointitehdas, hiertämö, pastakeittiö, paperikone 2 (PK 2), sahaus ja höyläys sekä kombivoimalaitos. Sellutehtaalla valmistetaan havupuun sahanpurusta valkaisematonta sulfaattisellua. Sellu jalostetaan paperikoneella 1 Absorbex-laminaattipaperiksi ja osa paperista jalostetaan edelleen kahdella impregnointikoneella Imprex-runkopaperiksi ja -pinnoituskalvoksi. Sellun lisäksi paperin raaka-aineena käytetään kierrätyskuitua, joka valmistetaan kierrätyskuitulinjalla. Tehdasintegraattiin kuuluvat hiertämö, pastakeittiö ja paperikone 2 muodostavat Solaris-tuotelinjan, jossa valmistetaan kuumahierrettä (TMP, Thermomechanical pulp) ja edelleen päällystettyä puupitoista aikakausilehtipaperia. Tehtaan tarvitsemaa lämpö- ja sähköenergiaa tuotetaan omassa kombivoimalaitoksessa, jonka polttoaineena käytetään maakaasua. Myös sellutehtaan soodakattilassa tuotetaan höyryä, jota hyödynnetään prosessihöyrynä ja sähköntuotannossa. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 2) on esitetty vuosien 2012 2014 tuotantomääriä. Taulukko 2. Laminaattipaperin (Absorbex), runko- ja pinnoituskalvon (Imprex) ja aikakausilehtipaperin (Solaris) vuosittaiset tuotantomäärät 2012 2014 tonneina sekä tuotantokapasiteetti Tuotanto t/a Laminaattipaperi (PK 1) Impregnointi, runkopaperi ja pinnoituskalvo Aikakausilehtipaperi(PK 2) 2012 131 700 14 400 153 800 2013 128 900 15 800 145 300 2014 151 000 15 100 123 000 Kapasiteetti 170 000 30 000 170 000 3.3.1 Sellun valmistus Sellutehtaalla valmistetaan kahdessa jatkuvatoimisessa keittimessä sahanpurusellua, joka käytetään laminaattipaperin, runkopaperin ja vanerin pinnoituskalvopaperin raaka-aineeksi. Sellu eli kemiallinen massa valmistetaan niin sanotulla sulfaattimenetelmällä, jossa puuaines keitetään emäksisessä keittoliemessä. Keitetty massa pestään vedellä kemikaalijäänteiden erottamiseksi ja lajitellaan. Valmis massa syötetään paperikone PK 1:lle käytettäväksi laminaattipaperin valmistukseen. Vuonna 2014 sellua tuotettiin noin 138 000 tonnia. Sellun valmistuksen tuotantokapasiteetti on 180 000 tonnia vuodessa. Sellunkeiton yhteydessä syntyy sivutuotteena tärpättiä, joka hyödynnetään kemianteollisuuden raaka-aineena. Massanpesussa erotettava mustalipeä johdetaan haihduttamon kautta polttoon soodakattilaan ja edelleen kaustistamolle jatkokäsittelyyn, jotta epäorgaaniset kemikaalit saadaan prosessiin uudelleen käytettäviksi. Mustalipeästä erotettu suopa toimitetaan puolestaan muualle käytettäväksi mäntyöljyn valmistuksessa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 16 (46) 3.3.2 Mekaanisen massan valmistus Mekaaninen massa valmistetaan kuusihakkeesta. Hiertämöllä hake pestään, höyrytetään kuumaksi ja jauhetaan paineen ja kuumuuden avulla kuiduiksi. Tämän jälkeen massa lajitellaan ja valkaistaan peroksidilla ja ditioniitilla. Kuumahierteen tuotantokapasiteetti on 110 000 tonnia vuodessa. 3.3.3 Kierrätyskuidun valmistus Kierrätyskuitulaitoksen raaka-aineena käytetään pahvijätettä, joka hankitaan lajiteltuna pahvinkeräysorganisaatiolta. Raaka-ainepaalit kuljetetaan varastosta pulpperointiin, jossa paalit hajotetaan kuiduiksi. Kuituuntunut massa puhdistetaan karkealajittimessa, josta hyväksytty jae johdetaan varastotorniin eli massatorniin. Varastotornista massa pumpataan varastosäiliöön, josta se pumpataan hienolajitteluun. Massa ajetaan ruuvin läpi, jonka jälkeen se sekoitetaan paperikoneen kiertoveteen. Kierrätyskuitumassasta osa viedään raaka-aineeksi Kotkamills Oy:n Tainionkosken paperitehtaalle Imatralle. Kierrätyskuidun tuotantokapasiteetti on 55 000 tonnia vuodessa. 3.3.4 Laminaattipaperin valmistus ja impregnointi Sellutehtaalta tuleva kemiallinen massa laimennetaan veteen, lajitellaan ja jauhetaan tarpeen mukaan ja pumpataan paperikoneelle PK 1. Tässä vaiheessa massan sekaan voidaan lisätä tarvittavat lisäaineet ja kierrätyskuitu sekä tarvittaessa ostettu sellu. Paperikoneen perälaatikossa massaseos laimennetaan vedellä niin, että kuitujen osuus on alle 1 % seoksesta. Seos levitetään tasaiseksi kerrokseksi paperikoneen viiraosalle. Koneessa paperiradasta poistetaan vettä useassa eri vaiheessa ja parannetaan paperin lujuusominaisuuksia. Paperin paksuutta ja tiheyttä säädetään tarvittaessa välipuristimen ja/tai kalanterin avulla. Valmis paperi rullataan konerulliksi, leikataan pituusleikkurilla pienemmiksi asiakasrulliksi ja pakataan. Osa valmiista laminaattipaperista kuljetetaan impregnointitehtaalle, jossa on kaksi impregnointikonetta (IK 3 ja IK 4). Impregnointiprosessissa paperiin imeytetään fenoliformaldehydihartsia ja kuivatetaan leijukuivaimessa lämpimällä ilmalla. Kuivauksessa hartsin haihtuvat aineet poltetaan jälkipolttimessa, jossa apupolttoaineena käytetään maakaasua. Valmiissa tuotteessa on paperia 30 70 % ja loput hartsia. Tuote rullataan tai leikataan arkeiksi ja pakataan. Tuotteita käytetään korkeapainelaminaatin runkopaperina ja puulevyjen pinnoituksessa. Impregnointitehtaan tuotantokapasiteetti on 30 000 tonnia vuodessa, mutta viime vuosina tuotanto on ollut alle 20 tonnia vuodessa. 3.3.5 Aikakausilehtipaperin valmistus Aikakausilehtipaperin valmistukseen käytetään oman tehtaan kuumahierrettä, ostettua mänty- ja koivusellua sekä päällystysaineita. Valmistuksessa kuumahierre ja jauhettu ostosellu sekoitetaan, massaseos lajitellaan ja siihen lisätään retentioaineet, täyteainetalkki, vaahdonestoaine ja väri. Paperikoneen perälaatikossa massaseos laimennetaan vedellä ja seos levitetään tasaiseksi kerrokseksi koneen viiraosalle ja johdetaan edelleen puristin- ja haihdutusosalle massan kuivaamiseksi. Paperin painettavuuden parantamiseksi paperin molemmat puolet päällystetään päällystyspastalla. Paperikoneen 2 tuotantokapasiteetti on 170 000 tonnia vuodessa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 17 (46) Päällystyspasta on pigmentti-sideaineseos, joka valmistetaan pastakeittiöllä. Pastan valmistuksessa käytetään kemikaalien lisäksi voimalaitoksella valmistettua, kemiallisesti puhdistettua vettä. Pastakeittiön yhteydessä on kemiallinen vedenpuhdistuslaitos, jossa valmistetaan kaikki paperikone 2:n tarvitsema puhdas prosessivesi eli käytännössä paperikoneen suihkuvedet. Valmis konerulla siirretään pituusleikkurille, leikataan asiakasrulliksi ja pakataan lähetettäväksi asiakkaille. 3.3.6 Saha Tehdasintegraatin sahan kahdella sahalinjalla tuotetaan pääsääntöisesti kuusitukista sahatavaraa, joka kuivataan ja josta osa höylätään profiililaudoiksi tai rakennusteollisuuden runkoaihioiksi. Sahan vuotuinen sahauskapasiteetti on 320 000 m 3 ja höyläyskapasiteetti 60 000 act-m 3. 3.4 Käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit 3.4.1 Puuraaka-aineet Tärkeimmät ja määrällisesti suurimmat puuraaka-aineet ovat sellun valmistuksessa käytettävä sahanpuru, hierteen valmistuksessa käytettävä kuusihake sekä sahatuotteiden raaka-aineena käytettävät kuusitukit. Kotkamills Oy:n omalla sahalla syntyy valtaosa hierteen valmistukseen käytettävästä kuusihakkeesta. Sahanpurusta syntyy vain pieni osa. Haketta ja purua käytettiin vuonna 2014 yhteensä noin 885 000 m 3 ja kuusitukkia 414 000 m 3. 3.4.2 Kemikaalit Kotkamills Oy:n vuonna 2014 määrällisesti eniten käyttämät kemikaalit ja niiden käyttötarkoitus on koottu seuraavaan taulukkoon (Taulukko 3). Kemikaalit ja lisäaineet tuodaan tehtaalle säiliöautoilla. Taulukko 3. Kotkamills Oy:n tehtaiden käyttämät kemikaalit ja niiden kulutus vuonna 2014 Kemikaali Käyttötarkoitus Kulutus t/a Fenolihartsi Impregnointi 11 730 Vetyperoksidi Massankäsittely 1 770 Natriumsilikaatti Massankäsittely 880 Rikkidioksidi Massankäsittely 1 160 Natronlipeä Massankäsittely 11 670 Tärkkelys Paperin valmistus 3 190 Kaoliini Paperin päällystys 41 890 Lateksi Paperin päällystys 4 000 Optinen kirkaste Paperin päällystys 1 140 Talkki Massankäsittely, paperin valmistus 14 590 Rikkihappo ph-säätö 4 500 Hiilidioksidi Sellun valmistus 1 080 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 18 (46) Kemikaali Käyttötarkoitus Kulutus t/a Pesulipeä Sellun valmistus 7 700 Poltettu kalkki Sellun valmistus 1 100 Lisäksi tehtaalla käytetään pienempiä määriä erilaisia prosessin lisä- ja apuaineita ja limantorjuntakemikaaleja sekä impregnointitehtaalla liimoja, hartseja, kovetteita ja metanolia. Jätevedenkäsittelyssä käytetään alumiinisulfaattia, ureaa, nesteklooria ja -happea sekä fosforihappoa. 3.4.3 Veden käyttö Tehdasintegraatin käyttämä raakavesi otetaan Kymijoesta noin 6 km:n päästä tehtaalta, Langinkosken pumppausasemalta. Vesi puhdistetaan tehtaan omalla vesilaitoksella mekaanisesti ja kemiallisesti. Vuonna 2014 Kotkamills Oy käytti raakavettä noin 14,5 miljoonaa kuutiota eli keskimäärin noin 40 000 m 3 päivässä. Suurin osa käytetään prosessivetenä ja osa jäähdytysvetenä. Lisäksi Kotkamills Oy käytti merivettä voimalaitoksen sisäisiin jäähdytystarpeisiin vuonna 2014 noin 5 miljoonaa m 3. Tehtailla käytetty talousvesi (32 000 m 3 vuonna 2014) otetaan kaupungin vesijohtoverkosta. 3.4.4 Muut raaka-aineet Muita Kotkamills Oy:n merkittäviä määriä käyttämiä raaka-aineita ovat Solaris-tuotelinjalla käytettävä ostosellu (valkaistu sulfaattisellu), impregnointitehtaalla käytettävä valkaisematon sulfaattisellupaperi (josta hyvin pieni määrä ostettua) sekä kierrätyskuidun raaka-aine. Kotkamills Oy osti sellua vuonna 2014 yhteensä noin 15 000 tonnia. Kierrätyskuidun raaka-aineena käytettävää keräyspaperia, joka koostuu keräyspahvista, keräyskartongista sekä teollisuuden kääreistä, päätylapuista ja hylsyistä, käytettiin vuonna 2014 noin 34 000 tonnia. 3.5 Energiantuotanto ja -kulutus Tehdasintegraatin energiantuotanto tapahtuu kombivoimalaitoksessa sekä sellutehtaan soodakattilassa. Kombivoimalaitos on sähköä ja prosessihöyryä tuottava voimalaitos, jonka pääpolttoaine on maakaasu. Varapolttoaineena on kevyt polttoöljy. Kombivoimalaitoksen pääkomponentit ovat kaasuturbiini, kombikattila (=lämmöntalteenottokattila) ja höyryturbiini. Kaasuturbiinin yhteyteen kytketyssä kombikattilassa tuotetaan kaasuturbiinin savukaasujen lämmöllä korkeapainehöyryä höyryturbiinille. Prosessihöyryn lisäksi kombivoimalaitos tuottaa lämpöä sisäiseen lämmitysvesikiertoon ja kaukolämpöä Kotkan Energian kaukolämpöverkkoon. Kaasuturbiinin ja kombikattilan savukaasut johdetaan samaan piippuun. Kombivoimalaitosta voidaan ajaa kolmella eri ajomallilla. Useimmiten kaasuturbiinia ja kombikattilaa käytetään samaan aikaan, jolloin energiantuotantoa lisätään ja säädetään kombikattilan lisäpoltolla. Yhteenlaskettu polttoaineteho on tällöin 176 MW. Kun höyryntarve on vähäisempi, kombikattilan lisäpolttoa ei käytetä. Kombikattilaa voidaan ajaa tarvittaessa myös ilman kaasuturbiinia, jolloin hyödynnetään lisäpolttimia. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 19 (46) Sellutehtaan soodakattilassa tuotetaan höyryä, joka johdetaan kombivoimalaitoksen korkeapainehöyryn kanssa yhteiseen höyryturbiiniin. Soodakattilan pääpolttoaine on selluvalmistusprosessissa syntyvä mustalipeä, joka on biopolttoaine. Soodakattilan savukaasut johdetaan omaan piippuun. Koko voimalaitoksen sähköntuotantoteho on noin 70 MW, josta kaasuturbiinin osuus on noin 42 MW ja höyryturbiinin 28 MW. Kombikattilan ja soodakattilan yhteenlaskettu maksimituorehöyryteho on noin 190 MW, josta kombikattilalla voidaan tuottaa 105 MW ja soodakattilalla 85 MW. Kotkamills Oy:n sähkön- ja lämmönkulutus vuonna 2014 on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 4). Lämmönkulutuksessa ei ole huomioitu sähköntuotantoon kuluvaa lämpöenergiaa. Kotkamills Oy tuotti vuonna 2014 sähköenergiaa 390 800 MWh, josta myytiin 14 %. Sähköverkosta Kotkamills Oy osti sähköä 78 700 MWh. Sähköä toimitetaan Kotkamills Oy:lle Kotka-Kyminlinnan 110 kv sähkölinjaa pitkin, joka kulkee Kantasataman alueen läpi ilmajohtona. Kaukolämpöä Kotkamills myi Kotkan kaupungin kaukolämpöverkkoon 34 600 MWh. Taulukko 4. Kotkamills Oy:n energiankulutus käyttökohteittain 2014 Energia MWh/a Kohde 2014 Sähkö Prosessit ja voimalaitoksen omakäyttö 414 800 Myynti 54 700 Lämpö Prosessit ja voimalaitoksen omakäyttö 965 200 Kaukolämpö 34 600 3.6 Toiminnan ympäristökuormitus 3.6.1 Päästöt ilmaan Kotkamills Oy:n tehtaiden merkittävimmät ilmapäästöt ovat sellutehtaan, kombivoimalaitoksen ja impregnointitehtaan savukaasupäästöt sekä sellutehtaan hajukaasupäästöt. Kokonaispäästöt ilmaan vuonna 2014 on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 5). Taulukossa ei ole mukana kaikkia vähäisempiä päästöjä, kuten sahan kuivaamossa sekä hiertämöllä hakkeen jauhatuksen yhteydessä puusta vapautuvia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). Taulukko 5. Kotkamills Oy:n ilmapäästöt 2014 Epäpuhtaus Yksikkö 2014 Typen oksidit NOX t (NO2) 368 Rikkidioksidi SO2 t 7 Pelkistyneet rikkiyhdisteet TRS t (S) < 1 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet VOC t 11 Hiukkaset t 18 Hiilidioksidi CO2, fossiilinen t 226 000 Hiilidioksidi CO2, biopolttoaineet t 259 000 LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 20 (46) 3.6.2 Jätevedet Puhdistamon jätevedet Jätevesiä syntyy sellun ja paperin valmistuksessa sekä pieniä määriä muilla osastoilla. Tehtaan jätevedet käsitellään omalla puhdistamolla biologisesti aktiiviliete- ja anaerobiprosesseissa ja johdetaan käsittelyn jälkeen mereen purkupisteiden kautta. Jätevesien käsittelystä mereen johdettavien jätevesipäästöjen määrä on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 6). Tehdasalueen saniteettivedet johdetaan kaupungin viemäriin. Taulukko 6. Kotkamills Oy:n käsitellyn jäteveden päivittäinen määrä ja jätevesipäästöt vuoden 2014 keskiarvona Jätevesimäärä m 3 /d Kiintoaine t/d BOD7 t/d COD t/d Fosfori kg/d Typpi kg/d 29 000 1,5 0,7 5,7 15,7 131 Jäähdytys- ja hulevedet Jäähdytysvedet, joita käytetään tehtailla vuodessa yhteensä noin 8 miljoonaa kuutiometriä, pumpataan jäähdytysvesiputken kautta puhtaina mereen. Hulevedet eli piha-alueiden sadevedet johdetaan käsittelemättöminä mereen. Kemikaalien purkauspaikkojen asfaltoiduille alueille kertyvät sadevedet kerätään ja käsitellään jätevesilaitoksella. 3.6.3 Melu ja tärinä Kotkamills Oy:n toiminnoista aiheutuu melua ympäristöön. Vuonna 2011 Kotkamills Oy:n tehtaiden ulkopuolella Kotkansaaressa on suoritettu päivä- ja yöajan ympäristömelumittaukset seitsemässä pisteessä tehtaiden tuntumassa. Mittaukset suoritti Pöyry Finland Oy. Tehtaat toimivat mittausten aikana normaalisti, ainoastaan voimalaitoksen kaasuturbiini ei ollut tuolloin käytössä. Lopullisiin mittaustuloksiin sisältyy vain tasaisen tehdasmelun tai tehdasalueella toimivien ajoneuvojen meluosuudet. Mittausten aikana tunnistettiin melulähteiksi muun muassa hakealueen kuljettimet, meesauunin toiminta, jätteenkäsittelyalue sekä pastakeittiön ja paperitehtaan kattopuhaltimet. Vuonna 2004 tehtaille on suoritettu kattava teollisuusmeluselvitys, johon sisältyi tehtaiden pääasiallisten äänilähteiden mittaukset sekä melumallinnus. Tuolloin merkittävimmiksi melunlähteiksi tunnistettiin puru- ja hakekentän ajoneuvot ja rekkaliikenne, hiertämön ja höyryverkon varoventtiilit (häiriötilanteet), polttokelpoisen jätteen käsittelyyn liittyvät ajoneuvojen työäänet, prosessipuhdistuksiin tarvittavat imuautot sekä tukkien käsittely sahalla. Edellä mainittujen melulähteiden meluominaisuudet vaihtelevat. Osa melusta on tasaista ja osa jaksottaista. Vuoden 2011 mittausten mukaan Kotkamills Oy:n melun määrä on kasvanut kahdessa pisteessä ja muualla vähentynyt tai pysynyt samana vuonna 2004 saatuihin tuloksiin verrattuna. Yöajan ohjearvo ylittyi kahdessa mittauspisteessä, tulosten epävarmuus huomioiden. Tehdasalueen toiminnoista ei aiheudu merkittävää tärinää ympäristöön. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 21 (46) 3.6.4 Haju ja pöly Tehdasintegraatissa syntyy selluprosessille tyypillisiä haisevia rikkiyhdisteitä (TRS). Tehtaalla on investoitu väkevien ja laimeiden hajukaasujen käsittelyyn 2000-luvulla ja päästöt ovatkin vähentyneet viime vuosina selvästi. Merkittäviä pölypäästöjä tehtailla syntyy muutaman kerran vuodessa sellutehtaan soodakattilalla (suolapöly) ja meesauunilla (kalkkipöly) sähkösuotimien häiriötilanteissa. Lisäksi pölyämistä aiheutuu ajoittain hake- ja purukasoilta niiden lähialueille. 3.6.5 Jätteet Kotkamills Oy:n toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely perustuu syntypaikkalajitteluun, jossa syntyneet jätteet lajitellaan hyödynnettäviin, loppusijoitettaviin ja vaarallisiin jätteisiin. Seuraavassa kuvassa (Kuva 4) on esitetty Kotkamills Oy:n suhteellinen jätteiden sijoitus vuonna 2014. Jätemäärät on laskettu kuiva-ainemäärien mukaan. Suurin osa jätteestä on mennyt poltettavaksi Kotkan Energialle. Tehdasintegraatissa syntyy polttokelpoisia jätteitä kuten kuorta ja sahausjätettä. Merkittävä osa jätteestä on hyödynnetty materiaalina maanparannuksessa. Kaatopaikalle jätettä on toimitettu vain vähän. Kierrätykseen toimitettavia materiaaleja ovat muun muassa jätepaperi ja metalliromu. Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet toimitetaan asianmukaisille laitoksille käsiteltäväksi. Kuva 4. Kotkamills Oy:n jätteiden sijoitus vuonna 2014 kuiva-ainemäärien mukaan laskettuna 3.6.6 Liikenne Liikenne tehdasalueelle kulkee Kotkansaarella Satamakatua pitkin. Tehdasalueella liikenne ajoittuu pääasiassa päiväsaikaan. Tavaraliikenne koostuu raaka-aineiden, lopputuotteiden ja jätteiden kuljetuksista. Liikenne vaikuttaa melutasoon, pakokaasupäästöihin sekä katupölyn leviämiseen. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 22 (46) Arkisin tehdasalueelle ajaa yli 300 ja viikonloppuisin noin 50 ajoneuvoa vuorokaudessa, sisältäen raskaan liikenteen sekä henkilöautoliikenteen. Vuonna 2014 tehtaan portista ajoi tehdasalueelle noin 7 000 ajoneuvoa kuukaudessa. Työntekijöiden ja vierailijoiden autot pysäköidään pääportin vieressä olevalle parkkipaikalle sekä tehdasalueen pysäköintialueelle. Pääportin viereiselle parkkipaikalle pysäköidään henkilöautoja päivittäin noin 150 200 kappaletta. Lisäksi tehtaalle kulkee juna noin kerran viikossa tuoden sahalle tukkeja. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 23 (46) 4 HANKKEEN KUVAUS JA LÄHTÖKOHDAT 4.1 Hankkeen yleiskuvaus Kotkamills Oy suunnittelee hanketta, jossa paperikone PK 2 muutetaan kartonkikoneeksi, jolla tuotetaan pakkauskartonkeja. Samalla on tarkoitus kasvattaa tuotantokapasiteettia, jolloin pakkauskartonkia tuotetaan vuodessa 400 000 tonnia. Uudet päätuotteet ovat korkealaatuinen kolmikerrostaivekartonki ja kierrätettävä suojakerroskartonki. Pakkauskartonkeja voidaan käyttää esimerkiksi elintarvikkeiden, elektroniikan ja kosmetiikan pakkaamiseen sekä kertakäyttöastioihin. Taivekartongin neliöpaino on 150 400 g/m 2. Kartongintuotantoa varten Kotkamills Oy:n hierteen tuotantoa lisätään ja hierteen valmistukseen lisätään mahdollisesti kemiallinen esikäsittely. Ostosellun määrä ja energian kokonaiskulutus kasvavat. Ympäristön näkökulmasta hankkeella on merkittävä vaikutus liikenteen määrään, sillä tehtaalle suuntautuva raskas liikenne lisääntyy nykyiseen verrattuna. Hankkeen myötä Kotkamills Oy:n tehtaiden ilmapäästöt kasvavat, sillä maakaasun polttoa kombivoimalaitoksessa lisätään. Hankkeella on lisäksi vaikutusta tehtaan jätevesipäästöihin lisääntyneen kemikaalikulutuksen sekä uusien käyttöön otettavien kemikaalien vuoksi. Myös virtaama jätevedenpuhdistamolla tulee lisääntymään. Investoinnin tavoitteena on vahvistaa Kotkamills Oy:n asemaa maailmanlaajuisesti merkittävänä metsäteollisuustuotteiden valmistajana. Hankkeeseen liittyvät rakennustyöt on tarkoitus aloittaa tammikuussa 2016. Uusi tuotanto pyritään käynnistämään kesäkuussa 2016. Hankkeen alustava esisuunnittelu sekä investointipäätös on tehty ja päälaitetoimituksista on tehty sopimukset Valmet Paperikoneet Oy:n ja Bellmer Vaahto Paper Machinery Oy:n kesken. Investoinnin kokonaiskustannukset ovat yli 100 miljoonaa euroa. Rakentamisen aikana hanke työllistää useita satoja työntekijöitä. Valmistuttuaan hanke takaa työn nykyisille työntekijöille. 4.2 Prosessi Kotkamills Oy:n paperikoneen 2 nykyinen konekanta uusitaan kartongintuotantoon soveltuvaksi. Kartonkikoneen muutoksen lisäksi tehdään myös muita merkittäviä muutoksia ja laitehankintoja. Prosessit ja niihin liittyvät muutokset on esitelty seuraavissa kappaleissa. Seuraavassa kuvassa on esitetty yksinkertaistettu prosessikaavio kartongin valmistuksesta. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 24 (46) Kuva 5. Yksinkertaistettu prosessikaavio kartongintuotannosta 4.2.1 Mekaanisen massan valmistus Kuumahierteen (TMP) tuottamista varten tehtaalla on kolme jauhinlinjaa. Kuumahierteen valmistusta lisätään merkittävästi. Tuotantokapasiteetti kasvatetaan nykyisestä 120 000 tonnista 200 000 tonniin vuodessa rakentamalla lisää jauhatuskapasiteettia. Hierteen jauhatusastetta lasketaan, jolloin tuotannon ominaisenergiankulutus pienenee eli energiaa kuluu tuotettua tonnia kohden vähemmän kuin ennen. Valkaisukemikaalien käyttö mekaanisen massan valmistuksessa vähenee. Ensisijainen vaihtoehto tehtaalla on valmistaa kuumahierrettä, mutta mikäli lopputuotteelta vaaditaan korkeampaa laatua, aletaan tehtaalla valmistaa kemihierrettä (Chemithermomechanical pulp, CTMP) eli puolikemiallista massaa. Valmistusprosessiin sisällytetään tällöin kemiallinen esikäsittely, jossa hake käsitellään natriumbisulfiitilla. Kemiallisen käsittelyn ansiosta puun kuidut eroavat helpommin kuin ilman esikäsittelyä, jolloin sähköntarve vähenee. 4.2.2 Massankäsittely Massankäsittelyssä mekaaninen massa, ostosellu ja hylkymateriaali käsitellään sopivaksi ennen syöttöä kartonkikoneelle. Massankäsittelyyn sisältyy muun muassa sellupaalien hajotus ja sekoitus veteen, massan puhdistus sekä massojen sekoitus keskenään ja kemikaalien lisäys sen mukaan, millaista kartonkia halutaan valmistaa. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 25 (46) Massankäsittelyosastoon tehdään muutoksia. Massankäsittelyyn rakennetaan nykyisen sellupaalien pulpperointilinjan lisäksi toinen linja. 4.2.3 Pastakeittiö Pastakeittiössä valmistetaan päällystyspasta, joka pumpataan kartonkikoneen viidelle päällystysasemalle. Hankkeessa pastakeittiön kapasiteettia lisätään ja prosessilaitteita, kuten sekoittimia ja pumppuja, lisätään tarpeen mukaan. Käyttöön otetaan myös uusia päällystyskemikaaleja. 4.2.4 Kartonkikone Paperikoneesta uusitaan useita laitteistoja, viiran leveyden (5,97 m) säilyessä kuitenkin ennallaan. Kartonkikoneen höyrynkulutus on nykyistä paperikonetta suurempi, joten höyrylinjoihin tehdään muutoksia. Kartonkikoneen vesisuihkujärjestelmä uusitaan ja vesikiertoihin tehdään muutoksia. Kartonkikoneen märkäpään kemikaalijärjestelmiä uusitaan. Kartonkikoneeseen rakennetaan myös uusi puristinosa ja kuivatusosat uusitaan. Kartonkikoneen alle rakennetaan uudet pulpperit. Myös päällystysasema ja muita käsittelyjärjestelmiä uusitaan. Hydrauliikka- ja voitelujärjestelmä uusitaan tarpeen mukaan. Kartonkikoneen loppuosan nykyinen nosturi uusitaan nykyisestä 30 tonnista 50 tonnin kapasiteettiin. Nykyiset kalanterit, joilla muokataan paperin ominaisuuksia, on tarkoitus säilyttää. Myös nykyisiä paperikoneen ilmanvaihtojärjestelmän puhaltimia ja kanavia käytetään mahdollisuuksien mukaan kartonkikoneessa. 4.2.5 Viimeistely ja pakkaus Tuotteiden viimeistelyyn hankitaan uusi pituusleikkuri ja kuljettimiin tehdään uudistuksia. Pakkauslinja uudistetaan. Nykyisen hylsynsahauslinjan lisäksi rakennetaan toinen sahauslinja. 4.2.6 Arkitushylyn käsittely Tehtaalle rakennetaan uusi arkitushylkylinja, jolla voidaan käsitellä asiakkaan palauttama paalattu arkitushylky uudelleen käytettäväksi kuituraaka-aineeksi. 4.3 Käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit Valmistusprosessissa puuraaka-aine hyödynnetään tehokkaasti. Prosessissa pyritään myös tuotettua kartonkitonnia kohti käytetyn energian, valkaisukemikaalien ja veden minimoimiseen. 4.3.1 Raaka-aineet Kartonkikoneella käytettävät pääraaka-aineet ovat hakkeesta valmistettu hierre (tai kemihierre) ja koivu- ja mäntysellu. Koivusellun osuus on noin 80 % ja mäntysellun 20 %. Raaka-aineiden käyttö lisääntyy siirryttäessä paperin valmistuksesta kartongin valmistukseen sekä tuotannon lisääntyessä. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 26 (46) 4.3.2 Kemikaalit Päällysteiden valmistuksessa otetaan käyttöön uusia päällystyskemikaaleja. Lisäksi kartonkikoneella otetaan käyttöön uusi liima ja retentioaine. Paperin valmistuksessa käytetyn bentoniitin käyttö loppuu. Muiden kemikaalien käyttö pääsääntöisesti nousee suhteessa tuotantoon. Valkaisukemikaalien tarve prosessissa selvitetään. Todennäköisesti valkaisuun käytettyjen kemikaalien, vetyperoksidin ja ditioniitin käyttö tehtaalla jatkuu, mutta käyttömäärät pienenevät. Mikäli tehtaalla aletaan valmistaa kemihierrettä eli mekaanisen massan valmistusprosessiin sisällytetään kemiallinen esikäsittely, tarvitaan valmistusprosessiin natriumbisulfiittia. Natriumbisulfiitin valmistukseen käytettävien rikkidioksidin ja lipeän käyttömäärät lisääntyvät tehtaalla huomattavasti siinä tapauksessa, että natriumbisulfiitti tuotetaan tehtaalla. 4.3.3 Vedenkulutus Tehtaan kokonaisvedenkulutus kasvaa tuotannon kasvaessa. Veden ominaiskulutus kuitenkin pienenee eli vettä käytetään tuotettua kartonkitonnia kohden vähemmän kuin nykyisin tuotettua paperitonnia kohden. 4.4 Energiantuotanto ja -kulutus Tuotannon lisääntymisen vuoksi Kotkamills Oy:n energiantarve lisääntyy huomattavasti. Lisäenergiantarve pystytään todennäköisesti kattamaan nykyisellä voimalaitoskapasiteetilla. Maakaasukombivoimalaa ajetaan tällöin pääasiassa maksimiteholla eli kombikattilassa käytetään lisäpolttimia. Tehtaan ominaisenergiankulutus todennäköisesti pienenee, pääosin hierteen jauhatusasteen pienenemisen vuoksi. 4.5 Päästöt ilmaan ja vesistöihin sekä jätteet 4.5.1 Päästöt ilmaan Typenoksidipäästöt ilmaan kasvavat, sillä maakaasun polttoa lisätään. Samalla myös hiilidioksidipäästöt kasvavat. Tehtaan ominaisenergiankulutus kuitenkin pienenee eli energiaa tarvitaan vähemmän tuotettua kartonkitonnia kohden. 4.5.2 Jätevesipäästöt Hankkeella on jonkin verran vaikutuksia tehtaalla syntyvien jätevesien määrään ja laatuun. Mahdollinen kemihierteen valmistuksen aloittaminen saattaa vaatia jäteveden käsittelyprosessissa toimenpiteitä, jotka kuvataan arviointiselostuksessa. 4.5.3 Jätteet Toiminnan aikana syntyvien jätteiden määrään ja laatuun ei tule merkittävää muutosta. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 27 (46) 4.6 Rakenteet Kartonkikonemuutoksen johdosta rakenteisiin tehdään joitakin muutoksia muun muassa lattian osalta, sillä konetta laajennetaan alaosastaan. Myös koneen palkkeja ja tolppia vahvistetaan. Perustukset tuetaan kalliopintaan. Lattioita korjataan ja vahvistetaan tarpeen mukaan. Tehdasrakennukseen rakennetaan kasvavan kapasiteetin vuoksi lisäsiipi, jonka pinta-ala on noin 1 500 m 2. Lisäsiipi rakennetaan paperitehtaalta nykyiselle poliisiasemalle päin. Lisäsiivessä varastoidaan sellupaaleja ja hylsyjä ja sinne sijoitetaan uudet sellupulpperit. 4.7 Sähköistys ja automaatio Nykyistä automaatiojärjestelmän riittävyyttä arvioidaan ja tehdään tämän perusteella tarvittavat muutokset. Sähköistykseen liittyviä muutoksia ovat muun muassa mahdolliset uusien moottoreiden ja taajuusmuuttajien hankinnat. Todennäköisesti tarvitaan myös uusi sähkömuuntaja. Nykyinen Kotkamills Oy:lle tuleva, ilmassa kulkeva 110 kv:n sähkökaapeli uusitaan tarvittaessa välillä Hietanen Kyminlinna. 4.8 Lämpö-, vesi- ja ilmastointijärjestelmät Valmistusprosessin kapasiteetin kasvun myötä myös prosessin poistoilman määrä kasvaa, joka huomioidaan tehdassalin ilmastoinnissa. Sali-ilmastointia uusitaan tarpeen mukaan muun muassa ilman sisääntulonlaitteiston, lämmityksen ja jäähdytyksen osalta. 4.9 Logistiikka 4.9.1 Ulkoinen logistiikka Kotkamills Oy:n ulkoinen logistiikka käsittää raaka-aineiden tuonnin tehtaalle sekä valmiiden tuotteiden viennin pois tehdasalueelta. Kuljetus tapahtuu rekka-autoilla käyttäen nykyisiä kuljetusreittejä. Kuljetukset painottuvat arkipäiviin. Raskaan liikenteen kuljetukset tulevat lisääntymään tuotantokapasiteetin kasvaessa. Erityisesti liikennettä lisää tuotekuljetusten lisäksi hakekuljetusten ja ostosellun käytön lisääntyminen. Myös kemikaalien kuljetukset lisääntyvät ja arkitushylky palautetaan asiakkailta tehtaalle. Liikenne lisääntyy myös rakentamisen aikana. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 7) on esitetty arvio kartongintuotantoon liittyvästä vuotuisesta kuormien määrästä ja kuinka paljon kuormien määrä lisääntyy nykyiseen verrattuna. Taulukossa 8 on esitetty yhdensuuntainen keskimääräinen ajoneuvojen määrä vuonna 2014 tehtaan portista sisään, sisältäen raskaan ja kevyen liikenteen. Taulukossa 8 on esitetty myös investoinnista aiheutuva raskaiden ajoneuvojen lisäys sekä ajoneuvojen kokonaismäärä investoinnin jälkeen. Investoinnin jälkeen raskas liikenne lisääntyy kuukaudessa LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 28 (46) vajaalla 1 800 ajoneuvolla eli keskimäärin noin 60 ajoneuvolla päivässä, mikä tarkoittaa noin 25 % lisäystä tehtaalle kulkevien ajoneuvojen määrään. Taulukko 7. Arvio kartongintuotannon kuormien vuotuisesta määrästä ja lisäys verrattuna nykyiseen tuotantoon Kartongintuotannon kuormat Lisäys nykyiseen tuotantoon verrattuna, kuormat Hake/puru 10 400 7 000 Ostosellu 3 400 3 100 Pigmentit 3 300 1 600 Lateksit 1 000 800 Kemikaalit 300 80 Arkitushylky 600 600 Kartonki (valmiit tuotteet) 13 300 8 000 Yhteensä 32 300 21 200 Taulukko 8. Keskimääräinen ajoneuvojen määrä tehtaalle 2014, investoinnista aiheutuva raskaan liikenteen lisäys ja ajoneuvojen kokonaismäärä investoinnin jälkeen Vuodessa Kuukaudessa Päivässä Tehtaalle portista 2014 84 200 7020 230 Lisäys investoinnin myötä 21 200 1770 60 Ajoneuvot yhteensä 105 400 8790 290 4.9.2 Sisäinen logistiikka Sisäinen logistiikka käsittää trukkiliikenteen, joka muodostuu pääasiassa raaka-ainekuormien purkamisesta ja tuotekuormien lastauksesta. 4.10 Merkittävimmät ympäristökuormitusta aiheuttavat toiminnot ja ympäristönsuojelutoimenpiteet Toiminnan aikana ympäristökuormitusta aiheuttaa etenkin liikenne, sillä raskaan liikenteen määrä kasvaa hankkeen myötä. Lisääntyvä liikenne vaikuttaa meluun, pölyyn sekä pakokaasupäästöihin. Tehtaalla lisätään maakaasun polttoa kasvavan energiantarpeen vuoksi, jonka myötä typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöt kasvavat. Käytettäviin kemikaaleihin tulee jonkin verran muutoksia, mikä voi vaikuttaa tehtaan jätevesiin. Mikäli tehtaalla aletaan valmistaa kemihierrettä, saattaa jäteveden käsittelyprosessi vaatia tehostamistoimenpiteitä. Vedenkulutus tehtaalla kasvaa, mutta ominaiskulutus pienenee eli vettä käytetään tuotettua kartonkitonnia kohden vähemmän kuin tuotettua paperitonnia kohden nykyisin. Tehtaan aiheuttaman melun ja jätemäärien ei arvioida muuttuvan. Prosessisuunnittelussa pyritään minimoimaan energian, kemikaalien ja veden käyttö tuotettua kartonkitonnia kohden. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 29 (46) Muutoshankkeen rakentamisen aikaisia ympäristövaikutuksia aiheuttavat lisääntyvä liikenne sekä rakennustöistä johtuva melu. Meluhaittoja minimoidaan työsuunnittelun avulla ajoittamalla meluisimmat toimet arki- ja päivätyöajalle. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 30 (46) 5 HANKETTA KOSKEVA PÄÄTÖKSENTEKO 5.1 Tarvittavat luvat Toiminnan ympäristölupaa koskevat säädökset sisältyvät ympäristönsuojelulakiin (YSL, 527/2014) ja sen nojalla annettuun ympäristönsuojeluasetukseen (713/2014). YSL:n 27 :n ja liitteen 1 taulukon 1 kohtien 1 a ja b mukaan Kotkamills Oy:n toiminnalla tulee olla ympäristölupa. Kotkamills Oy:llä on Etelä-Suomen aluehallintoviraston 21.9.2012 myöntämä päätös ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamisesta (nro 147/2012/1). Päätös ei ole lainvoimainen, sillä päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallintooikeuteen. Toiminnan olennaisen muuttumisen takia ympäristölupaa on tarpeen tarkistaa YSL 29 :n perusteella. Ympäristölupahakemus toimitetaan syksyllä 2015 Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Ympäristölupa voidaan myöntää vasta sitten, kun yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta eli YVA-menettely on päättynyt. Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristölupa tulee myöntää, mikäli toiminnasta ei aiheudu lupamääräykset ja toiminnan sijoittaminen huomioon ottaen yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa YSL 49:ssä yksilöityä haittaa terveydelle, ympäristölle, maaperälle, pohjavedelle, merelle, luonnonolosuhteille tai lähialueen asukkaille. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) mukainen rakennuslupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Kotkamills Oy hakee rakennuslupaa ennen rakentamisen aloittamista. Vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (855/2012) mukaan Kotkamills Oy on turvallisuusselvityslaitos, koska tehtaalla varastoidaan suuria määriä vaarallisia kemikaaleja, kuten impregnointihartsia, metanolia ja rikkidioksidia. Toiminnanharjoittaja tarkistaa toiminnan laajuuden uuden valvonta-asetuksen (685/2015) mukaisesti. Jos toiminnan laajuus ei muutu, turvallisuusselvitys tulee tarkastaa ja saattaa ajan tasalle, kun tuotantolaitoksessa tehdään turvallisuuteen oleellisesti vaikuttavia muutoksia. Päivitetty turvallisuusselvitys toimitetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (TUKES). Jos vaaraluokan kemikaalimäärät muuttuvat 10 %:lla tai tehtaalle tulee esimerkiksi uusi prosessi tai turvallisuuteen vaikuttava varojärjestelmä, toiminnanharjoittaja laatii muutosilmoituksen/ lupahakemuksen TUKES:lle. Myös pelastussuunnitelmat päivitetään uudistetun toiminnan osalta. 5.2 YVA-menettelyn soveltaminen hankkeeseen YVA-asetuksen mukaan hanke edellyttää YVA-lain mukaisen arviointimenettelyn soveltamista, koska tehtaan tuotantokapasiteetti kasvaa yli 200 t/päivä (noin 73 000 t/vuosi). Muutoshankkeeseen sovelletaan YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon 5 b ja 12 kohtia. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 31 (46) 6 ARVIOINNISSA KÄSITELTÄVÄT VAIHTOEHDOT YVA-lainsäädäntö edellyttää vaihtoehtojen tutkimista YVA-menettelyssä tarpeellisessa määrin. Lisäksi yhden tutkittavista vaihtoehdoista tulee olla hankkeen toteuttamatta jättäminen, eli niin sanottu nollavaihtoehto, ellei se ole erityisestä syystä tarpeeton. 6.1 Vaihtoehto 0: Hanketta ei toteuteta Nollavaihtoehdon (VE0) tarkoituksena on toimia vertailuvaihtoehtona muille toteuttamisvaihtoehdoille ja kuvata tilannetta, missä toiminta jatkuu nykyisellään. Nollavaihtoehdon mukaisesti paperikone PK2:n toiminta ja tuotantokapasiteetti (170 000 t/a), raaka-ainemäärät ja kuumahierteen valmistus pysyvät ennallaan eikä muitakaan suunniteltuja laitemuutoksia ja laajennuksia tehdä. 6.2 Vaihtoehto 1: Mekaanisen massan valmistus ilman kemikaalikäsittelyä Vaihtoehdon 1 (VE1) mukaisesti Kotkamills valmistaa kuumahierrettä (TMP) eli mekaanista massaa ja sen tuotantokapasiteetti on 200 000 tonnia vuodessa. Kartongin tuotantokapasiteetti on 400 000 tonnia vuodessa. Sellua ostetaan ulkopuolelta noin 120 000 tonnia vuodessa. Pastakeittiötä laajennetaan ja käyttöön otetaan uusia päällystyskemikaaleja. Massankäsittelyssä käytetään tarvittaessa valkaisukemikaaleja. 6.3 Vaihtoehto 2: Mekaanisen massan valmistus kemiallisesti esikäsitellen Vaihtoehdon 2 (VE2) mukaisesti mekaanisen massan valmistukseen sisältyy kemiallinen esikäsittely, jolloin tuotettu massa on puolikemiallista massaa, kemihierrettä (CTMP). Kemiallinen esikäsittely tehdään natriumbisulfiitilla, joka voidaan valmistaa tehtaalla tai ostaa valmiina. Massan tuotantokapasiteetti on 200 000 tonnia vuodessa ja kartongin tuotantokapasiteetti 400 000 tonnia vuodessa. Sellua ostetaan ulkopuolelta noin 120 000 tonnia vuodessa. Pastakeittiötä laajennetaan ja käyttöön otetaan uusia päällystyskemikaaleja. Massankäsittelyssä käytetään tarvittaessa valkaisukemikaaleja. 6.4 Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehtojen vertailu tapahtuu vaihtoehtojen 1 tai 2 sekä nollavaihtoehdon välillä. Vertailun perusteella voidaan tunnistaa muutoksesta aiheutuvat ympäristövaikutukset verrattuna nykytilanteeseen. Vertailun avulla tunnistetaan muutoksesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja yhteisvaikutuksia alueen muiden toimintojen kanssa. Vaihtoehtojen vertailu perustuu hankkeelle annettaviin ympäristötavoitteisiin, muodostettaviin vertailukriteereihin sekä tavoitteiden toteutumisen arviointiin. Ympäristötavoitteiden muodostamisessa otetaan huomioon: Luonnon- ja ympäristönsuojeluarvot Terveyden ja viihtyisyyden turvaaminen Lainsäädäntö LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 32 (46) Arvojen merkittävyys Viranomaisten, sidosryhmien ja kansalaispalautteen painotukset Tavoitteet ja käytettävät arviointikriteerit muodostetaan arviointityön aikana. Kriteerit valitaan siten, että niillä voidaan mahdollisimman selkeästi kuvata tarkasteltavia muutoksia. Vaikutusten arviointi laaditaan hankkeen vaihtoehtojen vaikutuksia ja tavoitteita koskevana yhteenvetotarkasteluna. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 33 (46) 7 YMPÄRISTÖN NYKYTILANNE 7.1 Ilmanlaatu Kotkamills Oy osallistuu Kotkan ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Kotkan ympäristökeskus seuraa alueen ilmanlaatua kahdella jatkuvatoimisella ilmanlaadun mittausasemalla, Kotkansaarella ja Rauhalassa. Asemilla mitataan yhdyskuntailman hengitettävien hiukkasten, typenoksidien ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuutta. Lisäksi mittausverkkoon kuuluu siirrettävä mittausasema, jolla mitataan hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja typenoksidien pitoisuutta. Vuonna 2014 siirrettävä mittausasema oli sijoitettu Kotkansaarelle, Kustaankadun ja Kirkkokadun kulmaukseen. Mittaustuloksista laaditaan kuukausittain yhteenvetoraportit sekä vuosiraportit. Kotkan ilmanlaadun vuosiraportin 2014 mukaan mittaustuloksista laskettujen ilmanlaatuindeksien perusteella Kotkan ilmanlaatu oli vuonna 2014 suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Kotkansaarella kattotasolla ilmanlaatu oli hyvä 86 % ajasta, Rauhalan mittausasemalla 79 % ajasta ja Kotkansaarella katutasossa 58 % ajasta. Heikentyneen ilmanlaadun tunteja oli enemmän kuin vuonna 2013. Suurimmat ilmanlaatuun vaikuttaneet tekijät olivat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet maaliskuun katupölyaikana ja pienhiukkasten kaukokulkeuma kesäkuun alussa. Hengitettävien hiukkasten, typpidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet alittivat kuitenkin voimassa olevat kansalliset ohje- ja raja-arvot kaikilla mittausasemilla vuonna 2014. Hajutunteja rekisteröitiin vuonna 2014 Kotkansaarella 0,7 % mittausajasta. Myös pienhiukkasten vuosikeskiarvo jäi Kotkansaaren katutason mittausasemalla selvästi vuosiraja-arvoa pienemmäksi, mutta se ylitti hieman WHO:n terveysperusteisen vuosiohjearvon. Kotkan ilmanlaadun vuosiraportin 2014 mukaan ilmanlaatu on Kotkassa keskimäärin hyvä. Merkittävimmin Kotkan ilmanlaatua kuormittavat alueella toimivat sellu- ja paperitehtaat sekä satamat, jotka päästävät ilmaan huomattavat määrät typenoksideja ja hiukkasia. Merkittäviä päästöjä aiheuttavat myös tieliikenne, sähkön- ja lämmöntuotantolaitokset. Myös puun pienpoltto voi heikentää ilmanlaatua. Voimakkaat pienhiukkasten kaukokulkeumat voivat lisäksi ajoittain heikentää ilmanlaatua huomattavasti. Kotkan merkittävimpien päästölähteiden aiheuttamien rikin oksidien, haisevien rikkiyhdisteiden sekä hiukkasten päästöt vähenivät oleellisesti 1980-luvun loppupuolella. Kokonaispäästöjen väheneminen on tasaantunut 2000- luvulla, eivätkä päästömäärät vähene enää selkeästi. Typenoksidien päästömäärät ovat vaihdelleet muita päästöjä enemmän. Tämä selittyy lähinnä teollisuuslaitosten markkinatilanteesta johtuneilla tuotantotasomuutoksilla. (Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014, Kotkan ympäristökeskus) Kotkamills Oy:n tehtailla on ollut muutaman kerran vuodessa pölyhaittoja liittyen meesauunin ja soodakattilan sähkösuotimien toimintahäiriöihin sekä hake- ja purukasoihin. Pölystä on tullut yhteydenottoja naapurustolta 2 4 kertaa vuodessa. Hajuhaittoja esiintyy harvoin. 7.2 Pinta- ja pohjavedet Pyhtää Kotka Hamina-sisäsaariston merialueet on luokiteltu tyydyttävässä tai välttävässä tilassa olevaksi merialueeksi. Syynä Suomenlahden ulkosaariston ja sisäsaariston heikentyneeseen tilaan on pitkälle edennyt LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 34 (46) rehevöityminen, jonka seurauksena levätuotanto on kasvanut ja laajat alueet merenpohjaa ovat säännöllisesti hapettomia ja vailla eliöstöä. Lisäksi Suomenlahdella havaitaan sinilevien massakukintoja lähes vuosittain. Jokien ravinnekuormituksen ohella syvänteiden happivajeen aiheuttama merialueen sisäinen kuormitus on myös vakava ongelma. Kymijoen edustan rannikolla kehitys on rehevyysmittareiden perusteella ollut pääsääntöisesti lievästi parempaan suuntaan. (Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tiedotteet 2.10.2013) Kotkan edustan merialueen suurin kuormittaja on hajakuormitus, joka kulkeutuu alueelle Kymijoen virtaamien mukana. Tämän lisäksi merialueelle kohdistuu pistemäistä kuormitusta, jota aiheuttavat lähinnä Kotkan ja Haminan merialueen teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedet sekä Kymijoen alaosan pistekuormittajat. Kymijoen Koivu- ja Korkeakosken haarojen yhteinen keskimääräinen ravinnevirtaama vuonna 2013 oli yhteensä 186 kg fosforia ja 7934 kg typpeä vuorokaudessa. Kotkan alueen teollisuus eli Kotkamillsin tehtaat sekä Sunilan Puhdistamo Oy purkivat mereen keskimäärin 48 kg fosforia ja 363 kg typpeä vuorokaudessa. Kotkan merialueen kokonaiskuormituksesta pistekuormituksen osuus oli vuonna 2013 fosforin osalta 23 % ja typen 7,5 %. Pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta oli hieman noussut verrattuna edellisvuoteen. Kasvu selittyy jokien kuormituksen vähenemisellä johtuen edellisvuotta pienemmistä virtaamista. (Pyhtää Kotka Haminamerialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2013. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu N:o 238/2014) Viime vuosina Pyhtää Kotka Hamina-merialueen keskimääräinen vedenlaatu on pysytellyt hyvin samalla tasolla. Jokivesillä on selvä vaikutus erityisesti rannikon läheisiin pintavesikerroksiin. Vaikutus näkyy muun muassa sameuden lisääntymisenä ja alhaisina suolapitoisuuksina. Vedenlaadussa tapahtuu luontaista vaihtelua eri vuosien välillä. Kotkamills Oy osallistuu Pyhtää Kotka Hamina merialueen vedenlaadun yhteistarkkailuun. Tarkkailun käytännön toteuttamisesta vastaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Kotkamills Oy:n tehtaat eivät sijaitse pohjavesialueella (Alueellista ympäristötietoa Pohjavesialueet kunnittain 2015, Kaakkois-Suomen ELY-keskus). 7.3 Kallio- ja maaperä Kotkamills Oy:n tehdasalueella on tutkittu maaperän kuntoa vuosina 2003 2007 ja 2015 (Ramboll Finland Oy 2008 ja 2015). Tutkimusten mukaan tehdasalueella on maa-alueita, joissa on kohonneita pitoisuuksia haitallisia aineita. Muutamassa paikassa pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (VNa 214/2007) annetun maaperän haitallisten aineiden pitoisuuksien ohjearvot, lähinnä entisen sahan alueella tehdasalueen eteläosassa. Tutkimusten ohessa tehtyjen arvioiden mukaan kyseisiä alueiden maa-aineksien puhdistamiseen tai vaihtamiseen ei ole välitöntä tarvetta. Hankkeen rakennustöitä ei tehdä aluilla, joilla on todettu kohonneita haitallisten aineiden pitoisuuksia. 7.4 Kasvillisuus, eläimistö ja suojelukohteet 7.4.1 Aikaisemmat lajistoselvitykset ja merialueen kalataloudellinen tarkkailu Kotkamillsin tuulivoimahankkeeseen liittyneen YVA-menettelyn yhteydessä vuonna 2012 selvitettiin kattavasti alueen linnusto, uhanalaislajisto, EU:n luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV eliölajit sekä lepakoiden esiintyminen. Tehdasalueella tehtiin myös hyönteis- ja kasvillisuuskartoitus, joiden tuloksia esitellään LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 35 (46) arviointiselostuksessa. Lisäksi Kotkan Kantasataman asemakaavaselvityksen yhteydessä on tehty hyönteis- ja luontoselvityksiä. Kotkamills Oy osallistuu Kymijoen ja sen edustan merialueen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Tarkkailun käytännön toteuttamisesta vastaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Tarkkailuohjelmaa tarkistettiin vuoden 2012 alussa ja se on voimassa vuodet 2012 2016. Vuonna 2013 tarkkailu koostui Kymijoen verkko- ja sähkökoekalastuksista, kalojen käyttökelpoisuustutkimuksista, Kymijoen koeravustuksista, nahkiaissaaliin kirjanpidosta, smolttitutkimuksista sekä Kymijoen alaosan kalastustiedustelusta. Kalatarkkailu painottuu Kymijoelle sen vaelluskala-arvon vuoksi. Merialueen kalaston rakennetta on selvitetty vuonna 2014, raportti tutkimuksen tuloksista valmistuu kesällä 2015. Vuoden 2013 käyttökelpoisuustutkimuksen mukaan haukien ja ahventen dioksiini- ja furaanipitoisuudet olivat korkeimmat Kuusankoskella ja Kotkan edustalla. Käyttökelpoisuuden rajaarvo (4 pg/g) ei kuitenkaan ylittynyt millään alueella. Kymijoen alaosan kalastustiedustelun perusteella vapaa-ajan kalastajien kokonaissaalis vuonna 2013 oli vajaat 40 000 kg. Lohta, taimenta ja kirjolohta saatiin vuonna 2013 saaliiksi yhteensä noin 10 000 kg ja 3700 kpl. Muista lohikaloista harjusta arvioitiin saadun hieman yli 200 kpl ja vaellussiikaa noin 1000 kpl. Yleisimpien saalislajien, eli ahvenen, särjen ja hauen yhteenlasketut saaliit olivat noin 27 000 kg ja 65 000 kpl. 7.4.2 Suojelukohteet Ympäristöministeriö on tehnyt 29.9.2014 päätöksen Kotkan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta. Kaupunkipuisto toimii ekologisena käytävänä lähiseudun kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden välillä. Se koostuu monipuolisesti viheralueiden muodostamasta viherrakenteesta ja vesialueiden muodostamasta sinirakenteesta. Sirpaleisen oloinen kaupunkipuistoalue eheytyy joki- ja merialueiden avulla yhtenäiseksi ja toimivaksi kaupunkitilaksi. Kaupunkipuiston suojelualueet ja -kohteet (luonnonsuojelulailla tai kaupungin päätöksellä rauhoitetut kohteet) ovat Langinkosken luonnonsuojelualue, rauhoitettu 17.3.1995, (asetus 382/1995) Kokonkosken jalopuumetsikkö, Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen rajauspäätös 28.11.2003 Puistolan tervaleppälehdon suojelupäätös, Kotkan kaupunginhallitus 30.12.1964 1614 Lehmäsaaren koillinen rantalehto, lehtojensuojeluohjelma, Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen päätös 30.6.2004, 0400L0010-251 Näistä Kotkamills Oy:n tehtaita lähinnä on Kotkansaaren eteläisimmässä kärjessä Katariinan Meripuistossa sijaitseva Puistolan tervaleppälehto, joka edustaa Itäiselle Suomenlahdelle tyypillistä alkuperäistä luontoa. Kotkan kaupungin verkkosivujen mukaan puistokokonaisuus on luonnonarvoiltaan erittäin monipuolinen, varsinkin kasvillisuuden ja linnuston osalta. Tervaleppälehto sijaitsee puronotkelmassa, joka muistuttaa ikimetsää. Lajistonsa lisäksi lehdolla on rikas historia. Alueella sijaitsee Ruotsinsalmen linnoituskokonaisuuteen kuuluvia rakennelmia, kuten ruutikellarin perustuksia ja tiilikasarmin kivijalka. Lähin Natura-alue on Kymijoki (FI0401001) noin 3,5 kilometriä hankealueesta itään. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 36 (46) 7.5 Melu ja tärinä Valtionneuvosto on antanut päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992), jonka mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Viimeisin ympäristömelumittaus Kotkamills Oy:n tehtailla on tehty vuonna 2011 (Pöyry Finland Oy 2011), jossa mitattiin tehtaan aiheuttamaa melua seitsemässä pisteessä tehdasalueen ulkopuolella. Mittausten mukaan Kotkamills Oy:n melun määrä on kasvanut kahdessa pisteessä ja muualla vähentynyt tai pysynyt samassa vuonna 2004 tehtyyn meluselvitykseen verrattuna. Meluun liittyviä valituksia on tullut naapurustolta 1 2 kappaletta vuodessa. Tehdasalueen tärinästä ei ole mittaustietoa eikä haitoista ole rekisteröityä tietoa. 7.6 Maankäyttö, rakennettu ympäristö ja maisema Alueella on ollut teollista toimintaa vuodesta 1872. Tehdasalue on Kymenlaakson taajamien maakuntakaavassa alueella T/s (T = teollisuus- ja varastoalue sekä /s = alue, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita). Kyseisillä rakennuskulttuurikohteilla tarkoitetaan Kotkamills Oy:n tehtaita. Kotkan kaupungin hallinnossa on käsittelyssä hankealueen viereisen Kantasataman asemakaavan uudistaminen. Mikäli Kantasataman hanke toteutuu, Kotkamills Oy:n nykyinen liikennereitti muuttuu hieman. Nykyiset liikennereitit on esitetty kuvassa 6. 7.7 Asutus ja elinolot Hankealueen lähimmät häiriintyvät kohteet ovat noin 50 metrin etäisyydellä tehdasalueesta sijaitsevat lähimmät asuinrakennukset, koulu (700 m), päiväkoti (600 m), vanhustentalo (400 m) sekä virkistysalue Isopuisto (500 m). Tehdasalueen luoteispuolella on Kotkan kantasatama ja itäpuolella Suomenlahti. Tehdasalue on suurelta osin meren ympäröimä. Kuvassa 6 on esitetty kartta Kotkansaarella sijaitsevista erityiskohteista. LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Kotkamills Oy 11.6.2015 Kuva 6. Kotkamills Oy:n liikennereitit, lähimmät erikoiskohteet ja tarkasteltava vaikutusalue LIITE: Kaupunginhallitus 03.08.2015 / 199 37 (46)