Uudet tulokkaat Frederick Stoddard

Samankaltaiset tiedostot
Palkokasvien viljely elintarvikekäyttöön

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Uutta tutkimusta kvinoasta, kaurasta ja lupiinista Jukka-Pekka Suomela Elintarvikekemia ja elintarvikekehitys, biokemian laitos

Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo

Palkokasvit. Erikoiskasvipäivä - Kohti monipuolista ja tuottavaa viljelyä erikoiskasvien avulla Leppävirta

Palkokasvien, herneen, härkäpavun, sini- ja valkolupiinin sekä soijan kemiallinen laatu Suomen oloissa viljeltynä

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Luomuvalkuaisen tuotanto

Vaihtoehtoja typpilannoitteelle Pirjo Mäkelä, Frederick Stoddard, Arja Santanen, Epie Kenedy, Clara Lizarazo Torres, Mahmoud Seleiman

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Rehua optimaalisesti seoksista. Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Tärkkelysperuna proteiinintuottajana -

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka 6.2.

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Terveellistä ja turvallista ruokaa - palkokasveista

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

NURMI- JA REHUKASVIT LIITE 2. sertifioitu siemen sertifioitu siemen 1. sp. 2. sp. Peltoherne, härkäpapu 99.0 % 98.0 %

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Kokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi. Yleiskatsaus luomun tilanteeseen

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Herne säilörehun raaka-aineena

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Typen kierto ja palkokasvit ilmastoystävällisinä ruoan, rehun, lannoituksen ja energian tuottajina

Biologinen typensidonta ja sen potentiaali luomutiloilla

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Palkokasvit siipikarjan ruokinnassa kotimaisia tutkimustuloksia

Sisältö. Viljanjyvä Peruskoostumus Rakenne Viljojen sukutaulu Kotimaiset viljat Vehnä Ruis Ohra Kaura

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Peltokasvipalkkio ja kansalliset peltotuet 2018

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä


Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Soijaa suomalaisilla pelloilla: erikoiskasvien viljelyn kokemuksia ja tulevaisuuden näkymiä

Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli , Savonlinna Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

SILOMIX VILJA- JA PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄ KOKOVILJASÄILÖREHUKSI JA MURSKEEKSI. Onnistu palkokasvien säilönnässä!

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

Keski-Suomen kestävä proteiinijärjestelmä Kestävä proteiinijärjestelmä - terveys tähtäimessä

HÄRKÄPAPU. Opetusmateriaali. Laatinut: Sonja Hakala, Tuotepäällikkö (Elintarviketieteiden maisteri)

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Puutarhamarttailua Pavut vuoden 2018 vihannes

Kotimaiset palkokasvit siipikarjan ruokinnassa

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen

Kotimaisia valkuaiskasveja lehmille ja lautasille ilmastoviisautta valkuaisomavaraisuudesta

Ville Ketomäki. Rehulupiinit viljelykasveina

Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Kylvö suoraan vai suojaan?

Valkolupiinin soveltuvuus säilörehuksi

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Siemenpakkaajan puheenvuoro

Proteiinipitoiset viljelykasvit Keski-Suomen kestävä ruokaratkaisu kick-off tilaisuus

WP06. - Change of consumption, lifestyles and human activity and export potential - Antti Isokangas

Kestävyys vs. ravintosisältö

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

KOTIMAISEN VALKUAISTUOTANNON NÄKYMÄT. Tarmo Kajander, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Espoon Palloseura. Ravitsemus miten, mitä ja milloin syödä. Espoon Palloseuran Jalkapallo ry - Stefan Wikström

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Peltokokeilut havainnollistamassa ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Esityksen sisältö Viherryttämistuki. Viherryttämistuen muutokset 2018

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Esikasvatus. (koristekrassit, ruusupapu) Toukokuu

Uusien kasvilajien mahdollisuudet

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Luomusiementuotanto. Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Kasviproteiinit. Mari Vartiainen Savonia ammattikorkeakoulu Oy

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

MARINADEJA SALAATEILLE

Transkriptio:

Uudet tulokkaat Frederick Stoddard 3.11.2017 1

Katsotaan kristallipalloon Tuleeko lupiini? Tuleeko linssi? Entäs kikherne? Mungpapu? Tai edes soija? Kuva: Eva Kröcher, Wiki Commons 3.11.2017 2

On 4 peltolupiinilajia Euroopasta Sinilupiini (Lupinus angustifolius, kapealehtinen) Valkolupiini (L. albus) Keltalupiini (L. luteus) Etelä-Amerikasta Andien lupiini (L. mutabilis) Tienvarsi tai komealupiini (L. polyphyllus, monilehtinen) ei ristipölytä Eurooppalaisten lupiinien kanssa 3.11.2017 3

Makealupiini on lupiini jonka alkaloidipitoisuus on matala Kaikki 4 peltolajia voi olla makea Villilupiinin alkaloidipitoisuus on noin 2% Alkaloidit ovat kitkeriä ja vahingoittavat maksaa Ne ovat vesiliukoisia Makealupiinin alkaloidipitoisuus pitäisi olla alla 0,05% tai 0,02%, maasta riippuen 3.11.2017 4

Lupiinit viihtyvät happamassa maanperässä Hiekka tai hietä 4,5 < ph < 6,5 Ei vapaata kalkkia Sinilupiinille, ehkä keltalupiinille 3.11.2017 5

Lupiinien kasvutapa on eriläinen kuin härkäpavun tai herneen Kukat muodostuvat päävarrella Sivuvarret sitten muodostuvat ja kukkivat Ja sivu-sivuvarret 3.11.2017 6

Sinilupiini on jo täällä Lajikkeet Haags Blaue ja Sonet ovat ~8 vrk aikaisempi kuin Kontu non-branching, eli ei muodostu sivuvarseja Proteiinipitoisuus saman verran kuin härkäpapu, tai hieman korkeampi (~33% meidän kokeissa) > 2 t/ha Lapuassa (kiitos, Jussi Talvitie) 3.11.2017 7

Tuleentunut sinilupiini on kaunis 3.11.2017 8

Ja on jo kaupoissa Siemenkoostumus: >30% proteiinia, ~6% öljyä, <0,1% tärkkelystä, 30-35% ravintokuitua, 2-6% sokereita, 4% tuhkaa Proteiini on suolaliukoista à maito tuotteet 3.11.2017 9

Keltalupiini on tulossa Proteiinipitoisuus 39-45% Öljy, sokeri ym saman verran kuin sinilupiinissa Sato 10-20% vähemmän kuin sinilupiinin Non-branching lajike saatavilla Puolasta Tuleentuu pari päivää Sonetin jälkeen 3.11.2017 10

Tuleeko valkolupiini? 2-3 viikkoa myöhäisempi kuin sinilupiini Peittää maata hyvin Siemenkoko isompi, kasvinkoko isompi, biomassasato isompi kuin sini- ja keltalupiinit Hyvä kokoviljasäilörehu vehnän kanssa (jos siemenhinta on sopiva) Todella makea: Hanhet ja rotat ovat samaa mieltä 3.11.2017 11

Valkoposki-hanhet söivät valkolupiinikasvuston ja Stoddard Keste @ SMTP 2016 11/3/17 12

Nami nami! rotat tuhosivat valkolupiinisäilörehun! Stoddard Keste @ SMTP 2016 Onpas makeaa ilman alkaloideja! 11/3/17 13

Andien lupiini Vain puolikesytty Ei ole non-branching Palot aukeavat helposti Makeus on vielä harvinainen 10-15% öljyä 39% proteiinia Ei onnistunut Euroopassa tähän asti 3.11.2017 14

Lupiinien isoin haaste RIKKAKASVIT!!! Lupiinit eivät kilpaile hyvin Sinilupiini ei peitä maata hyvin Herbisiidikäyttö lienee vain off-label 3.11.2017 15

Linssi? Maukas, helppo keittiössä, kysytty Kanadalaiset aikaisimmat lajikkeet onnistuivat hyvin meidän kokeissa Jatkuva kasvutapa, kuten härkäpavun ja herneen Haaste 1: siementen saaminen Kanadasta 13-sivuinen sopimus! Muu lajike? Haaste 2: kasvuston lopettaminen Dikvaatti (Reglone) käytettään Kanadassa Ei vaativa phn mukaan 3.11.2017 16

Soija Jotkut kokeilevat sitä jo Kukkiminen rippuu päivänpituudesta Sopivat lajikkeet ovat olemassa On lämpimänilmaston viljakasvi Lajike voi kestää -6 C Kasvaa vähän <15 C Isoin haaste meille 3.11.2017 17

Muut Viileanilmaston lajit Kikherne: sama kuin valkolupiini, sopii meidän ilmastolle muttei meidän kasvukaudelle Peltonätkelmä (grasspea): sisältää neurotoksiini ODAP joka on ongelmallinen vain kun laji on ainoa ruoka Suomessa peltonätkelmä esiintyy maan eteläosissa, mutta on hyvin harvinainen (Wikipedia) On vahvasti kuivuudenkestävä Lämpimänilmaston lajit Mungpapu, adzukipapu ja niiden Vigna sukulaiset: lyhytkauden lajikkeet on olemassa, kannattaa kokeilla joskus Ruusupapu kestää kylmyttä paremmin kuin muut Phaseolus-lajit kuten pensaspapu 3.11.2017 18

Miten tehtäisimme maito- tuotteita kotimaisista valkuaiskasveista? 3.11.2017 19

Loppusanat Härkäpapu on ollut minun lempilaji yli 35 vuotta Kuitenkin, minulla on muut ystävät Lupiinit on hyviä siellä, jossa härkäpapu ei onnistu, happamuuden tai kuivuuden takia Linssi on hyvin kysytty, ja sen takia viljelyohjelma ja siemenlähtö tarvitaan Soija tulee joskus Proteiini on helposti liukoinen jokaisessa lajissa: maitotuotteet, tofut yms yms, ja ainoa raja on mielikuvitus. Maku tarvinnee huomiota 3.11.2017 20