ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMIKAUSI 2018-2019 Esiopetusyksikkö: Kuoppanummen päiväkoti Esiopetusryhmien nimet: Karhut, Ilvekset ja Kärpät Esiopetuksen toiminta-ajatus yksikössä: Esiopetuksella tuemme lapsen monipuolista kasvua. Kannustamme lapsia sinnikkyyteen ja rohkeuteen. Pidämme yllä oppimisen iloa. Rohkaisemme lapsia luottamaan itseensä ja kannustamme heitä haastamaan itseään. Esiopetuksessa autamme lasta pääsemään osaksi yhteisöä. Vuorovaikutuksessa muiden lasten ja aikuisten kanssa lapsi saa valmiuksia ryhmässä toimimiseen. Hyväksymme erilaisuuden: kasvattajan tehtävänä on auttaa jokaista lasta löytämään hänelle sopiva tapa oppia ja ilmaista itseään. Haluamme, että lapset innostuvat oppimisesta ja säilyttävät uteliaisuutensa oppimista ja tutkimista kohtaan. Esiopetuksen päivittäinen toiminta-aika ja loma-ajat Päivittäiset toiminta-ajat: Karhut, Ilvekset, Kärpät: 8:30-12:30 Syyslukukausi 9.8.2018-21.12.2018 Loma-ajat: Syysloma 15.10.-21.10.2018 Joululoma 22.12.2018-6.1.2019 Vapaapäivät: 6.12.2018 Itsenäisyyspäivä Kevätlukukausi 7.1.2019-31.5.2019 Loma-ajat: Talviloma 18.2. - 24.2.2019 (vko 8) Pääsiäisloma 19.-22.4.2019 Vapaapäivät: 1.5.2019 Vappupäivä 30.5.2019 Helatorstai Henkilöstö Karhut Lastentarhanopettajat Helena Hämäläinen ja Kaarina Nieminen Lastenhoitaja Sari Väänänen Erityisavustaja Jaakko Pöllänen Ilvekset Lastentarhanopettajat Merituuli Hemilä ja Saara Marvala Lastenhoitaja Anne Puisto Erityisavustaja Eija Lilja-Järvensivu Kärpät Erityislastentarhanopettaja Riitta-Maija Hyytiäinen Lastentarhanopettaja Satu Siltanen Lastenhoitaja Noora Alanne Avustajat Susanna Honkaniemi, Marjo Karhunen ja Riitta Miettinen
Esiopetusryhmien rakenne Liite 2 Ryhmä Esioppilaita 5-vuotiaat 4-vuotiaat 3-vuotiaat Karhut 20 Ilvekset 19 Kärpät 3 6 3 4 Esiopetuksen toteuttamisen menetelmät ja rakenteet Esiopetuksemme perustuu sekä valtakunnalliseen esiopetussuunnitelman perusteisiin että Vihdin kunnan esiopetussuunnitelmaan. Esiopetusryhmiemme toiminta määräytyy lapsiryhmien rakenteen mukaan erilaiset oppijat huomioiden. Oppiminen on toiminnallista ja kokemuksellista. Oppimisympäristöä muokataan huomioimalla lasten yksilölliset tavat oppia. Materiaalit ja välineet ovat lasten saatavilla ja heillä on mahdollisuus toimia aktiivisesti ja aloitteellisesti. Toiminta suunnitellaan monipuoliseksi niin, että jokaisella lapsella on mahdollisuus kokea onnistumisia. Jokaisessa esiopetusryhmässä toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan lapsiryhmän tarpeet huomioiden. Aikuisen jatkuva läsnäolo ja saatavilla oleminen luo turvallisuutta. Oppimiskokonaisuuksien sisältöjä yhdistetään ja suunnitelmat pohjautuvat lasten kiinnostuksen kohteisiin ja lapsiryhmästä esiin nousseisiin teemoihin. Suunnitelmat ovat riittävän väljiä, jotta niihin jää tarvittaessa tilaa lasten aloitteista nouseviin muutoksiin. Näin saadaan lapset mukaan suunnitteluun ja lasten osallisuutta toiminnassa lisättyä. Monipuolinen liikunta tukee lapsen perustaitojen vahvistumista ja oman kehon hallintaa. Se on lapselle tärkeä itseilmaisun väline. Liikunta on myös yksi oppimismenetelmä ja sitä käytetään kaikissa sisältöalueissa. Esiopetuksessa vahvistetaan lapsen arjen taitoja ja itsestä huolehtimista. Lasta vastuutetaan sopivasti, jolloin omatoimisuus ja -aloitteellisuus kasvavat. Tavoitteita nostetaan edistymisen myötä. Itsetunto kasvaa onnistumisen kokemuksista. Leikki on oleellinen osa esiopetusta. Leikille annetaan riittävästi aikaa. Leikin avulla lapsi oppii ja hahmottaa ympäristöään. Leikki tuo mielihyvää ja kehittää lasta monipuolisesti. Vapaassa leikissä lapsi ilmaisee itseään ja käyttää mielikuvitustaan rajattomasti. Ohjatussa leikissä kasvattaja mallittaa, rikastuttaa, ylläpitää ja ohjaa lapsen leikkiä. Leikin havainnointi kertoo paljon lapsesta. Tieto- ja viestintäteknologiaa käyttävät sekä lapset että kasvattajat monipuolisesti kaikissa sisältöalueissa. Erilaiset ohjelmat toimivat oppimisen tukena, opettelemme kriittistä tiedonhakua sekä teknistä osaamista. Tvt-laitteita käytetään ilmaisun, ajattelun ja tutkimisen välineenä sekä dokumentoinnissa ja havainnoinnissa. Retket lähiympäristöön laajentavat lapsen elinpiiriä sekä maailmankuvaa. Lapsi kokee olevansa osa laajempaa kokonaisuutta. Pienryhmätoiminnalla varmistetaan, että lapsen yksilölliset tarpeet ja osallisuus huomioidaan. Pienryhmissä harjoitellaan vuorovaikutustaitoja sekä yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelytaitoja turvallisessa ympäristössä. Pienryhmätoiminnan avulla mahdollistuu eriyttäminen, lapsen omatahtinen oppiminen ja tasa-arvo oppimisessa. Pienryhmätyöskentelyn rinnalla harjoitellaan myös luokkatyöskentelyä. Oppimisryhmissä ryhmät muodostetaan yli esiopetusryhmärajojen. Suomen kielen ollessa lapsen toisena kielenä suomen kielen vahvistaminen ja opetus tapahtuu pääosin arjen eri tilanteissa yhdistämällä sitä päivittäiseen, lapselle mielekkääseen toimintaan. S2-opetuksen toimintatapoina käytetään pienryhmätoimintaa ja kuvia. Kasvattajan tehtävä on ennakoida tilanteita ja käyttää selkeää puhetta. Toimintaa suunnitellaan niin, että lapselle turvataan onnistumisia ja lapsi kokee olevansa osa ryhmää. Tuloskortin pedagogisten painotusten toteuttaminen esiopetuksessa Leikin pedagoginen merkitys Leikki on oleellinen osa esiopetusta ja sen keskeinen toimintatapa. Leikin kautta lapsi oppii luontevasti erilaisia asioita ja leikin varjolla lapsi saa turvallisesti sekä onnistua että epäonnistua. Kasvattajat ohjaavat ja kannustavat lapsia leikkimään. On tärkeää huolehtia, että jokainen lapsi pääsee osallistumaan leikkeihin omien taitojensa ja lähtökohtiensa mukaisesti. Lasten leikkiä havainnoidaan ja dokumentoidaan. Tällä tavalla
saadaan tietoa lasten mielenkiinnonkohteista ja heidän kokemistaan asioista, joita hyödynnetään toiminnan suunnittelussa. Tunnetaidot Kasvattajan malli ja esimerkki suhteessa toisiinsa ja suhteessa lapsiin on tunnetyöskentelyn lähtökohta. Sanoitamme tunteita ja avaamme tilanteita, joissa ristiriitoja syntyy lasten välille. Tunnetaitojen opettaminen vaatii jatkuvaa keskustelua sekä havainnointia. Ympäristön on oltava turvallinen, kaikki tunteet täytyy voida näyttää ja kasvattajan tehtävä on auttaa lasta oman toiminnan ohjauksen sekä itsesäätelyn harjoittelussa. Kasvattajien on oltava tietoisia lapsen käyttäytymisen takana olevista tunteista, lapsi hyväksytään ehdoitta, vaikka käyttäytyminen ei olisi aina hyväksyttävää. Tunnetaitoja harjoittelevan lapsen leikeissä olemme vahvasti mukana. Mallinnamme ja viemme leikkiä eteenpäin. Kasvatusoptimismi on vahvasti läsnä; kasvattajat luottavat kasvatustyön merkitykseen. Tunnetaitoja harjoitellaan myös tavoitteellisesti tuokiotyöskentelyjen kautta. Pienryhmätoiminta ja oppimisympäristöjen rakentaminen Pienryhmätoiminnalla varmistetaan, että lapsen yksilölliset tarpeet ja osallisuus huomioidaan. Pienryhmissä harjoitellaan vuorovaikutustaitoja sekä yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelytaitoja turvallisessa ympäristössä. Pienryhmätoiminnan avulla mahdollistuu eriyttäminen, lapsen omatahtinen oppiminen ja tasa-arvo oppimisessa. Pienryhmätyöskentelyn rinnalla harjoitellaan myös luokkatyöskentelyä. Oppimisympäristöä muokataan huomioimalla lasten yksilölliset tavat oppia. Materiaalit ja välineet ovat lasten saatavilla ja heillä on mahdollisuus toimia aktiivisesti ja aloitteellisesti. Päiväkodin vasu ja esiops sekä niihin liittyvät suunnitelmat vuosittain Jokaiselle esioppilaalle laaditaan oma esiopetuksen suunnitelma yhteistyössä huoltajien kanssa. Toimintavuoden aikana suunnitelmaa arvioidaan alkutalvesta lapsen kanssa ja keväällä huoltajien kanssa. Yhteistyö kodin, koulun ja muun varhaiskasvatuksen kanssa Yhteistyötä huoltajien kanssa teemme kasvatuskumppanuuden hengessä. Kesäkuussa järjestämme uusien asiakkaiden tutustumisillan, jolloin tutustutaan taloon, omaan ryhmätilaan ja henkilökuntaan. Uusiin perheisiin olemme jo sitä ennen yhteydessä ja sovimme jokaiselle lapselle oman yksilöllisen tutustumissuunnitelman joko lapsen lähiympäristössä tai päiväkodissa. Vanhempainillat järjestämme syyskuun aikana. Vanhempainillassa on tärkeässä roolissa vanhempien osallisuus, he saavat tuoda esille omia toiveitaan ja odotuksiaan esiopetukseen liittyen. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma ja mahdollinen tehostetun tai erityisen tuen suunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien kanssa syys- ja lokakuun aikana. Niitä täydennetään esiopetusvuoden aikana havainnoimalla ja arvioimalla sekä keskustelemalla sekä lapsen että huoltajien kanssa. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma sekä erityisen ja tehostetun tuen suunnitelmat tehdään Wilmaan. Lisäksi tarvittaessa sovimme muista tapaamisista. Keskusteluissa käytetään tarvittaessa tulkkia. Yhteistyötä on lisäksi päiväkodin yhteiset tapahtumat ja juhlat, joissa huoltajat ovat mukana. Ryhmien kuulumiset, kuukausiohjelmat ja muut tiedotteet lähetämme koteihin sähköisesti. Taksikyydissä olevilla lapsilla reissuvihko kulkee tarvittaessa mukana. Kokopäiväryhmissä vaihdamme kuulumiset päivittäin lasten tulo- ja hakutilanteissa. Joissakin ryhmissä käytetään blogia toiminnan näkyväksi tekemiseen. Esiopetusryhmillä on Kuoppanummen koulun alkuopetuksesta omat kummiluokat, joiden kanssa sovimme yhteistyöstä lukuvuodeksi. Kummiluokista sovimme lokakuun aikana. Käytämme myös muita koulun tiloja kuten ruokalaa, liikuntasaleja ja pihoja. Keväällä saattaen vaihdamme oppilaat tulevaan kouluun. Siirtopalavereita pidetään sekä keväällä että syksyllä. Koulun läheisyys mahdollistaa tulevien opettajien sekä vierailut lapsen ryhmään keväällä. Varhaiskasvatuksen kanssa teemme yhteistyötä työsuunnitelmassa olevien tapahtumien ja juhlien sekä muiden erikseen sovittavien toimintojen ja tempausten merkeissä. Kuvaus toiminnasta yksikön ulkopuolella Hyödynnämme koulun tiloja toiminnassa. Teemme retkiä lähiympäristöön esim. torille, kirjastoon, urheilukentälle, Galleria Pictoriin, harjumetsään, talvisin hiihtämään ja pulkkamäkeen. Luistelemassa käymme joko luonnon jäällä tai jäähallissa. Uimakoulu koostuu neljästä eri uimakerrasta lukuvuoden aikana.
Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Teemme yhteistyötä talomme laaja-alaisen erityislastentarhanopettajan Hanna-Kaisa Laakson kanssa. Tarvittaessa teemme yhteistyötä terapia- ja psykologipalveluiden asiantuntijoiden, lasten henkilökohtaisten terapeuttien (yksityisten), lastensuojelun, perheneuvolan, Vihdin lastenpsykiatrian poliklinikan sekä muiden lasta hoitavien tahojen kanssa. Yhteistyökumppaneitamme ovat lisäksi neuvola (oppilashuolto), taksi (kuljetukset), kirjasto ja seurakunta. Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 2.1 Kiusaamisen ehkäiseminen Esiopetuksessa keskeisenä ennaltaehkäisevänä menetelmänä on kasvattajan esimerkki ja suvaitsevaisuuden ja toisten kunnioittamisen painottaminen. Kasvattajat havainnoivat lapsia ja ovat mukana leikeissä sekä muissa tilanteissa ja mikäli kiusantekoa tai mahdollista kiusaamista esiintyy, niihin puutumme välittömästi (kiusaamiseen nollatoleranssi). Lasten kanssa keskustellaan tapahtuneista kiusanteoista kaikkien osapuolten kesken sekä mietitään ja harjoitellaan erilaisia tapoja ratkaista erimielisyydet positiivisin keinoin. Kasvattajan tehtävä on miettiä käytänteitä, joilla pyritään parantamaan vuorovaikutustaitoja ja lopettamaan ei-toivottua käyttäytymistä. Myös yhdessä laaditut ryhmän säännöt on laadittu huomioiden kiusaamisen ehkäiseminen. Kasvatuskumppanuuden hengessä ja yhteistyöllä vanhempien kanssa kiusaamiseen puuttumisesta on hyviä kokemuksia. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen suunnitelmassa painotamme kavereista ja ympäristöstä huolehtimista, lähiympäristöön tutustumista sekä pienten arjen tekojen tekemisen merkitystä. Pyrimme kokonaisuudessaan ohjaamaan lasten elämäntapoja kestävän kehityksen mukaisesti ja saamaan aikaan yhteistä keskustelua ja pohdintaa liittyen kestävään kehitykseen. Lyhyt kuvaus oppimiskokonaisuuksien käytännön toteuttamisesta yksikössä 1. Ilmaisun monet muodot Toteutetaan mahdollisimman monipuolisesti (musiikki, draama, kuvataide, teatteri, tanssi) lapsen itseilmaisua ja luovuutta huomioiden. Tavoitteena on vahvistaa lapsen itseluottamusta ja minäkäsitystä. Tuodaan lapsen vahvuuksia esille. Kulttuurisia kokemuksia tarjotaan satujen, runojen ja laulujen muodossa sekä päiväkodin yhteisiin tapahtumiin ja juhliin osallistumalla. 2. Kielen rikas maailma Leikit, lorut, sadut, lastenkirjat tutustuttavat lapsia kielellisiin taitoihin. Keskusteluhetket pienryhmissä tarjoavat hyvän tilaisuuden harjoitella keskustelutaitoja, jokainen saa tilaa ilmaista itseään, mutta toisaalta harjoitellaan myös kuuntelemaan muita. Esiopetusryhmissä lapset tutustuvat luontevasti muihin kieliin kaksikielisten kavereiden kautta. Eri kielet ja kulttuurit näkyvät esiopetusryhmän toiminnassa. 3. Minä ja meidän yhteisömme Tunnetaidot kuuluvat olennaisesti päivittäisiin toimintoihin. Itsesäätelyn ja oman toiminnan ohjauksen harjoittelussa kasvattajat ovat vahvasti lasten tukena, jotta ryhmässä olemisen taidot vahvistuisivat kaikilla lapsilla. Historiallis-yhteiskunnallisiin aihealueisiin tutustutaan tekemällä retkiä lähiympäristöön ja tekemällä kotipaikkakuntaa tutuksi tutustumalla olemassa oleviin palveluihin, kuten kirjastoon ja Galleria Pictoriin. 4. Tutkin ja toimin ympäristössäni Lapsia kannustetaan havainnointiin ja tutkimiseen sekä pohtimiseen. Myönteistä suhtautumista matemaattiseen ajatteluun tuetaan leikin avulla sekä toiminnallisin keinoin kuten pelien ja sääntöleikkien avulla. Keskittymistä ja oman vuoron odottamista harjoitellaan päivittäisissä toiminnoissa. 5. Kasvan ja kehityn
Lasten kanssa mietitään yhdessä hyvään oloon ja terveelliseen elämään liittyviä sekä niitä haittaavia asioita. Lapsiryhmän arkista, luonnollista liikkumista pidetään yllä esimerkiksi retkillä ja pihaleikeissä. Viikoittain käytössä on Kuoppanummen koulukeskuksen liikuntasalit, joissa pystyy liikkumaan monipuolisesti erilaisia välineitä hyödyntäen. Päiväkodin piha sekä lähiympäristö tarjoavat myös hyvät mahdollisuudet liikkumiseen ja motoristen taitojen ylläpitämiseen. Turvallisuus Yleisenä ohjenuorana ovat "Päivähoidon turvallisuuteen ja poikkeustilanteisiin liittyvät toimintaohjeet" sekä talon omat käytänteet, jotka on laadittu turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Uudet työntekijät perehdytetään näihin suunnitelmiin perehdytyskansion avulla. Vuosittain pidämme palo- ja poistumisharjoituksen yhdessä koulun kanssa. Päiväkodin alueelta poistuttaessa kiinnitämme erityistä huomiota turvalliseen liikkumiseen liikenteessä. Esiopetuksen arvioinnin käytänteet yksikössä Lapsiryhmän toimintaa havainnoidaan ja dokumentoidaan jatkuvasti. Tämän arvioinnin pohjalta suunnitellaan ja kehitetään toimintaa. Jokainen arvioi itseään suhteessa ryhmän muuhun henkilökuntaan ja toimintaan. Lähtökohtaisesti toiminnan arviointi toteutetaan tiimipalavereissa viikoittain ja koko talon toimintasuunnitelmaa arvioidaan kauden päätteeksi ennen uuden toimintasuunnitelman laadintaa. Kasvattajayhteisö arvioi koko yksikön toimintaa pedatiimissä. Tällöin on mahdollisuus pedagogiselle keskustelulle oman työn kehittämisen näkökulmasta. Vuosittain käydään myös kehityskeskustelut esimiehen kanssa. Lapsen oppimista arvioidaan havainnoimalla lapsen toimintaa eri tilanteissa sekä keskustelemalla huoltajien kanssa päivittäisissä tapaamisissa sekä oppimissuunnitelmakeskusteluissa. Keskusteluissa huomioimme myös huoltajilta saadun palautteen. Päivämäärä ja päiväkodinjohtajan allekirjoitus 28.9.2018 Marika Honkaharju
Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Päiväkoti: Kuoppanummen päiväkoti Toimintakausi: 2018-2019 Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Esioppilaiden kokonaislukumäärä 42 yksikössä Yksikön oppilashuoltoryhmään kuuluvat yksikön henkilökunta, alueellinen erityislastentarhanopettaja ja kutsuttaessa monialainen verkosto, johon kuuluvat neuvolaterveydenhoitaja, psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti ja koulukuraattori sekä muita asiantuntijoita. Oppilashuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä, että yksilökohtaisena oppilashuoltona. Yhteisöllisen oppilashuoltotyön tukena on Vihdin kunnan oppilashuolto-organisaatio. Monialaisen oppilashuoltotyön alue: Kuoppanummen alue Alueen muut oppilashuoltoa toteuttavat yksiköt (koulut, päiväkodit, neuvola, terapia- ja psykologipalvelut, lastensuojelu, perheneuvola): Kuoppanummen koulu, Lankilan päiväkoti, Nummenselän pk, Enärannan pk, Pajuniityn neuvola, terapia- ja psykologipalvelut, lastensuojelu, perheneuvola. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Esiopetusyhteisön ja -ympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistävät yhteisöllisen oppilashuollon toimintatavat. Jokaisessa päiväkodissa toimii säännöllisesti monialainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Päiväkodin oppilashuoltoryhmää johtaa päiväkodinjohtaja, joka toimii myös koollekutsujana. Päiväkoti määrittää ryhmään kuuluvan päiväkotihenkilöstön. Lisäksi ryhmään kuuluu alueellinen erityislastentarhanopettaja. Yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat myös neuvolaterveydenhoitaja, psykologi ja kutsuttaessa koulukuraattori tai muu monialaisen verkoston jäsen. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko yhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Lasten osallisuutta yhteisöllisessä oppilashuollossa toteutetaan esiopetuksen arjen suunnittelussa lasten toiveita ja tarpeita huomioiden. Huoltajien osallisuutta vahvistetaan osallistavissa vanhempainilloissa ja tapaamisissa sekä mahdollisesti vanhempaintoimikunnan toiminnassa.
Jokaisen varhaiskasvatusyhteisössä työskentelevän velvollisuus on seurata fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin toteutumista sekä ylläpitää opetustilojen ja -välineiden terveellisyyttä ja turvallisuutta. Huolen herätessä työntekijä tuo asian esimiehen tietoon, joka vie asiaa eteenpäin yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä. Lapsen oppimisympäristön turvaamiseksi Vihdissä on laadittu kuntakohtainen ja yksikkökohtainen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Yhteisöllisen monialaisen oppilashuoltoryhmän keskeinen tehtävä on varhaiskasvatusyksikköön liittyvän yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän jäsenet ja kokouspäivämäärät: Marika Honkaharju (päiväkodin johtaja), Hanna-Kaisa Laakso (alueellinen erityislastentarhanopettaja), Sanna Oravala (psykologi), Erica Käkönen (puheterapeutti), Marita Lindqvist (toimintaterapeutti), Satu Lampinen (kuraattori), Sari Nikkanen (terveydenhoitaja) sekä lastentarhanopettaja jokaisesta päiväkotiryhmästä. Kokouspäivämäärät: 1.10.2018, 3.12.2018, 11.2.2019, 1.4.2019 klo 12:15-13:45 Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle annettavia neuvolaterveydenhuollon, psykologin ja kuraattorin palveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Esi- ja perusopetuksessa huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja. Yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän tehtävänä on lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraaminen ja edistäminen sekä tukitoimien suunnitteleminen. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Alueellinen erityislastentarhanopettaja toimii pääsääntöisesti koollekutsujana yhteistyössä lastentarhanopettajan kanssa. Ryhmän kokoaja voi olla myös muu oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu, esim. terveydenhoitaja. Ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä. Mikäli esiopetukseen osallistuvan lapsen terveydentila edellyttää erityisruokavaliota, lääkitystä, sairaalaopetusta tai lapsen elämäntilanteeseen liittyy muuta ongelmaa, kootaan yhteistyössä huoltajien kanssa yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä laajennettuna tarvittavilla asiantuntijoilla. Lisäksi tehdään tarvittaessa yhteistyötä perheneuvolan, lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus, jonka kirjaa pääsääntöisesti lastentarhanopettaja. Oppilashuoltokertomuksen säilyttää päiväkodin johtaja lukitussa kaapissa. Lapsen siirtyessä perusopetukseen tai vaihtaessa esiopetuspaikkaa päiväkodin johtaja vastaa siitä, että oppilashuoltokertomus siirretään kouluun tai toiseen päiväkotiin. Siirto
edellyttää huoltajan kirjallista lupaa, joka liitetään oppilashuoltokertomukseen. Päiväkodin johtaja arkistoi jäljennöksen siirtoluvasta. Pedagoginen työryhmä Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä toimii pedagoginen työryhmä, jonka jäseniä ovat päiväkodin johtaja, alueellinen erityislastentarhanopettaja ja ryhmässä toimiva lastentarhanopettaja ja siihen voi kuulua tai siihen voidaan kutsua oppilashuollon asiantuntijoita salassapitosäädökset huomioiden. Koollekutsujana toimii päiväkodin johtaja. Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Pedagogisen työryhmän tehtävänä on oppimisen ja kasvun tukeen liittyvä opetuksen järjestämistä koskeva arviointi, suunnittelu ja seuranta (yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki). Pedagogisen työryhmän tehtävänä on tukea kasvatushenkilöstöä lapsen oppimispolun suunnittelussa ja pedagogisten asiakirjojen laatimisessa. Pedagoginen työryhmä päättää tehostetun tuen tarjoamisesta tai lopettamisesta. Tähän päätöksentekoon osallistuvat päiväkodin johtaja, alueellinen erityislastentarhanopettaja sekä lapsen ryhmässä toimiva lastentarhanopettaja ja tarvittaessa lapsen asioita hoitava muu asiantuntija. Muistio tehdään Wilmaan. Huoltajan tulee olla tietoinen lastaan koskevista päätöksistä. Pedagogisen työryhmän koollekutsuja, jäsenet ja kokouspäivämäärät: Koollekutsuja pk johtaja Marika Honkaharju, aelto Hanna-Kaisa Laakso sekä lastentarhanopettaja lapsen päiväkotiryhmästä. Kokouspäivämäärät: Ma 24.9. ja ti 25.9.2018 Ma 26.11. ja ti 27.11.2018 Ma 11.2. ja ti 12.2.2019 Ma 15.4. ja ti 16.4.2019 Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja huoltajien kanssa Sekä yhteisöllisen, että yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisesta sovitaan aina huoltajien kanssa ja lasta kuullen. Päivähoitoyksikkö tiedottaa huoltajille oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista toimikauden alkaessa. Kuvaus oppilashuoltotoiminnan tiedottamisesta yksikössä: Vanhempainillat, tiedotteet huoltajille, tarpeen mukaan keskustelut huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Yksikön oppilashuoltosuunnitelma on vuosittain laadittavan esiopetuksen toimintasuunnitelman liite, jonka kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyy. Pvm: 28.9.2018 Yksikön esimies: Marika Honkaharju