LUUMÄEN KUNTA Koulutoimen strategia 2010-2015 1. Visio 2015 Luumäellä perusopetuksen oppilaat saavat laadukasta opetusta pienissä opetusryhmissä viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä. Oma lukio on paikkakunnan nuorille kilpailukykyinen vaihtoehto jatko-opiskelupaikkana. Paikkakunnalla on mahdollisuus kaiken ikäisille suunnattuun harrastuspohjaiseen opiskeluun. 2. Strategiset painopistealueet Koulutoimen strategisia painopistealueita ovat opetus, kouluverkko, kiinteistöt ja henkilökunta. Ehdotukset kehittämis- sekä muista toimenpiteistä ja niiden priorisointi tulee sopeuttaa kunnan tavoitteisiin asuntopolitiikan alueella. Paikkakunnalle muuttaville lapsiperheille on pystyttävä tarjoamaan ajanmukaiset koulutuspalvelut. 1.1. Opetus Opetuksen päämääränä on tukea lasten ja nuorten eheää ja tasapainoista kasvua tavoitteena avoin, sosiaalinen, kulttuuriperintöään arvostava ja suvaitseva kansalainen, jolla on valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Opetuksen tulee tarjota riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yhteiskunnan vastuuntuntoisina ja aktiivisina jäseninä. Koulujen tulee syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehdä tiivistä yhteistyötä kotien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. 1.1.2. Perusopetus Antaa laadukasta perusopetusta luokilla 1-9. Opetusryhmien koot pidetään pieninä. Koulujen opiskelu- ja työilmapiiriä kehitetään oppilaiden ja henkilökunnan hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä turvallisuuden takaamiseksi keinoina mm. päivittäisistä työolosuhteista huolehtiminen, arviointikeskustelut ja tyky-toiminta. Koulukiusaamiseen puututaan välittömästi, mikäli sitä esiintyy. Ehkäisyyn pyritään erillisellä hankkeella. Koulujen turvallisuussuunnitelmat pidetään ajan tasalla ja niiden toimivuutta testataan harjoituksilla. Tietoyhteiskunnan vaatimukset huomioidaan opetuksessa. Valinnaisaineiden määrä pidetään laajana. Opetusryhmän perustamisen alaraja on viisi oppilasta.
Valinnaisissa kielissä pyritään muodostamaan vähintään yksi opetusryhmä varavalinnat huomioiden, mikäli jokaisen valitsijamäärä on alle viiden. Tukiopetusta annetaan tarpeen mukaan. Kaikilla tarvitsevilla on mahdollisuus saada erityisopetusta. Sitä järjestetään luokkamuotoisena, pienryhmäopetuksena ja integroituna opetuksena. Integroituun erityisopetukseen on oltava mahdollisuus kaikilla kouluilla. Luokkamuotoinen erityisopetus ja pienryhmäopetus järjestetään Taavetin koulussa. Iltapäivätoimintaa järjestetään Jurvalassa ja Taavetissa. Kaikilla siihen oikeutetuilla tulee olla mahdollisuus osallistua siihen. Osallistumismaksu pidetään kohtuullisena, jottei se rajaisi osallistujien määrää. Koulujen on pyrittävä tarjoamaan kerhotoimintaa. Sopivia kohderyhmiä olisivat 3.-9. luokkien oppilaat. Toiminnan järjestämiseksi voidaan tehdä yhteistyötä muiden tahojen, esim. järjestöjen kanssa. Oppilaista 99 % läpäisee perusopetuksen. Jatko-opiskelupaikan saa 100 % perusopetuksen päättäneistä oppilaista. Keskimääräinen opetusryhmän koko on enintään 20 oppilasta. Tukiopetustunteja tulee olla käytettävissä vähintään yksi tunti viikossa perusluokkaa kohti. Erityisluokan ja pienryhmän enimmäiskoko on 10 oppilasta. Erityisopetusta on oltava tarjolla vähintään 25 %:lle oppilaista. Iltapäivätoimintaan osallistuu 30 % ikäluokasta. Kerhotoimintaa järjestetään 0,40 tuntia / oppilas / lukuvuosi. 1.1.3. Lukio Lukio tarjoaa laadukasta ja kilpailukykyistä toisen asteen opetusta, joka antaa opiskelijoille hyvät jatko-opiskeluvalmiudet. Opetusryhmät pidetään pieninä. Tarvittaessa kurssi voidaan aloittaa hyvinkin pienellä opiskelijamäärällä lukion kilpailukyvyn takaamiseksi. Tarjottavien kurssien valikoima pidetään laajana apuna yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa, etäopetus ja itseopiskelu. Oman paikkakunnan lukio on pidettävä houkuttelevana vaihtoehtona perusopetuksen päättäville oppilaille.
Luumäellä perusopetuksen päättäneestä ikäluokasta 45 % valitsee Taavetin lukion jatko-opiskelupaikaksi. Lukion aloittaneista 90 % läpäisee opintonsa kolmessa vuodessa. Valittavien kurssien vähimmäismäärä on 190. Lukion jälkeen jatko-opintopaikka on vähintään 60 %:lla ylioppilaiksi valmistuneista. 1.1.4. Muu opetus Antaa mahdollisuus eri ikäisille kehittää tietojaan ja taitojaan sekä ilmaista itseään elinikäisen oppimisen periaatetta noudattaen. Kunta ostaa taiteen perusopetuksen, musiikkiopiston, kansalaisopiston sekä muiden mahdollisten opetuksen järjestäjien tuottamia opetuspalveluja tarjotakseen kuntalaisille mahdollisuuksia monipuoliseen harrastepohjaiseen opiskeluun. Taiteen perusopetus: Oppilasmäärät ja opetustuntien määrä. Musiikkiopisto: Oppilasmäärät ja opetustuntien määrä. Kansalaisopisto: Oppilasmäärät ja opetustuntien määrä. 1.2. Kouluverkko Kouluverkko kattaa kunnan alueen niin, että vältytään kohtuuttoman pitkiltä kuljetusmatkoilta ja toisaalta pystytään takaamaan laadukas, monipuolinen ja pedagogisesti mielekäs opetus. Kaksiopettajaista koulua pienempiin yksiköihin ei tule mennä. Kaksiopettajaisen koulun oppilasmäärän laskiessa alle 16 oppilaan järkevän kokoisten ja pedagogisesti mielekkäiden opetusryhmien muodostaminen on vaikeaa. Mikäli oppilasmäärä ei seuraavaksi lukuvuodeksi nouse alarajan yläpuolelle, lakkautetaan koulu ja sen toiminnat yhdistetään johonkin toiseen kouluun. Kolmeopettajainen koulu on tavoiteltava vähimmäiskoko kyläkoululle. Kolmeopettajaisen koulun oppilasmäärän laskiessa alle 30 oppilaan, muutetaan koulu kaksiopettajaiseksi tai vaihtoehtoisesti koulu lakkautetaan ja sen toiminnot yhdistetään johonkin toiseen kouluun, ellei oppilasmäärä nouse seuraavaksi lukuvuodeksi alarajan yläpuolelle. Kaksiopettajaiseksi muuttamista ei ole pidettävä ensisijaisena ratkaisuna. Oppilasmäärät.
1.3. Kiinteistöt Koulukiinteistöt eivät ole vain koulukäytössä, vaan niitä käyttävät yhdistykset, kerhot ym. toiminnassaan. Erityisesti kyläkoulujen osalta on arvioitava koulukiinteistöjen merkitystä kyläyhteisölle. Rakennukset ja piha-alueet on pidettävä terveellisinä, turvallisina ja viihtyisinä. Kirkonkylän koulun rakennukset kaipaavat laajemman peruskorjauksen. Jo aloitetut korjaustoimenpiteet tulee saattaa loppuun ja koulu tulee pitää opetuskäyttöön soveltuvassa kunnossa. Kannuskosken koulun kiinteistöt tarvitsevat myös laajemman peruskorjauksen. Koulu on pidettävä opetuskäyttöön soveltuvassa kunnossa. Kangasvarren koulun kiinteistöä on peruskorjattu ja se on saanut uudistiloja. Taavetin koulun ja lukion kiinteistöt on peruskorjattu lukuun ottamatta Vallikoulua ja koulukeskuksen teknisen työn luokkaa. Vallikoulu ja teknisen työn luokka tarvitsevat kunnostustoimenpiteitä. Peruskorjaamattomien kiinteistöjen osalta tulee laatia peruskorjausten prioriteettijärjestys kuntoselvitysten ja oppilasmääräennusteiden pohjalta. Kiinteistöt ja piha-alueet täyttävät terveydelle ja turvallisuudelle asetetut normit. 1.4. Henkilöstö Koulutoimen henkilöstö on hyvin koulutettua, motivoitunutta ja innostunutta työstään. Pääsääntöisesti henkilöstön tulisi olla toistaiseksi palkattua, jolloin vuosittainen vaihtelu pysyisi mahdollisimman pienenä. Tämä edellyttää toimenkuvien jatkuvaa arviointia ja muuttamista tilannetta vastaavaksi. Lähitulevaisuudessa on muodostettava olemassa olevista opetustunneista aiemmat koulurajat ylittäviä virkoja. Myös monet nykyiset virkanimikkeet kaipaavat tarkennusta muuttuneiden pätevyysvaatimusten takia. Opettajien määrä ei kasva lähivuosina muutosten seurauksena. Erityisopetuksen osalta on tarkasteltava opettajamäärän riittävyyttä. Koulukuraattori siirtyi vuoden 2010 alusta Eksote:n palkkalistoille. Jatkossa tulee huolehtia, että kuraattoripalvelujen saatavuus säilyy nykytasolla. Määräaikaisten koulunkäyntiavustajien toimien vakinaistamista on harkittava jatkuvan vaihtuvuuden minimoimiseksi.
Henkilöstön on päästävä säännöllisesti koulutukseen, jotta opetus pystytään pitämään laadukkaana ja nykyaikaisena. Koulutus lisää työmotivaatioita ja parantaa halukkuutta hakeutua Luumäellä avautuviin virkoihin. Jaksamiseen ja hyvään johtamiseen on kiinnitettävä huomiota. Yhteistyötä henkilöstön osalta kunnan muihin yksiköihin ja muihin yhteisöihin ja kuntiin tulee lisätä. Henkilöstöresurssien kokonaistarvetta tulee arvioida jatkuvasti. Toimenkuvien muutokset voivat vapauttaa resursseja, joita tarvitaan kipeästi toisaalla. Voimavarojen tarkoituksenmukaisella kohdistamisella voidaan estää menojen hallitsematon kasvu. Henkilöstön määrä ja vaihtuvuus (henkilöstötilinpäätös). Opettajista ja muusta henkilökunnasta vähintään 60 % pääsee vuosittain täydennys- ja jatkokoulutukseen. Esimiehen ja alaisen väliset kehityskeskustelut on pidetty vuosittain. Yhteistyö muiden kuntien kanssa Yhteistyö muiden kuntien kanssa liittyy kaikkiin painopistealueisiin. Järkevällä, tasaveroisella ja tarpeista lähtevällä yhteistyöllä voidaan saada aikaan säästöjä ja toisaalta monipuolistaa palvelutarjontaa..