Asemakaava 459 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Katunäkymä Läntiseltä Aleksanterinkadulta kohti suunnittelualuetta. L Arkkitehdit Oy, 11.5.2015. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot PORVOO LÄNSIRANTA, ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄ 22. kaupunginosa, korttelin 434 tontit 17-22 ja katualueet Asemakaavan muutos 1
Asemakaavan muutos koskee korttelin 434 tontteja 10-15 ja katualueita kaupunginosassa 22. Länsiranta Aleksanterinkaari, Raul Hellbergin katu Asemakaavan vireille tulo: Kaupunkikehityslautakunta on päättänyt käynnistää asemakaavanmuutoksen 19.8.2014 161. Asemakaavan käsittely: Asemakaavaehdotus kaupunkikehityslautakunnassa 11.8.2015 Asemakaavaehdotus kaupunginhallituksessa..2015 Asemakaavan hyväksyminen: Kaupunginvaltuusto _._.2015 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutos koskee Länsirannan keskellä sijaitsevan pääasiassa rakentamattoman alueen rakentamisen määrää ja käyttötarkoitusta. Suunnittelualue muodostaa Länsirannan keskipisteeseen kaupunkirakenteellisesti merkittävän kokoavan alueen, jolla Länsirannan 2000-luvun rakentaminen liittyy ympäröivään kaupunkirakenteeseen sekä yleisemminkin Porvoon keskustarakenteeseen. Alue sijoittuu Aleksanterinkaaren sisäkehälle ja rajautuu Aleksanterinkaareen idässä ja etelässä. Länsilounaassa alueeseen sisältyy osoitteessa Aleksanterinkaari 6 sijaitseva rakennettu asuintontti. (liite 1). 1.3 Asemakaavan tarkoitus Asemakaavanmuutoksella tutkitaan kerrostalovaltaista ja palveluasuintuotannollekin sopivaa toteutusratkaisua kaupunkikuvallisesti hyvin merkitykselliselle alueelle Länsirannan keskiosaan. Alueeseen sisältyvällä rakennetulla kiinteistöllä ajantasaistetaan asemakaavatilanne. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Asemakaavan tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja... 4 lähdemateriaalista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 2
3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Maanomistus... 6 3.1.5 Liikenne... 6 3.1.6 Tekninen huolto... 6 3.1.7 Palvelut... 7 3.1.8 Asukkaat ja työpaikat... 7 3.1.9 Pohjavesi ja maaperä... 7 3.1.10 Häiriötekijät... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 7 Maakuntakaava... 8 Yleiskaava... 8 Asemakaava... 8 Rakennusjärjestys... 8 Tonttijako ja rekisteri... 8 Pohjakartta... 8 Rakennuskiellot... 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 9 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset... 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.3.1 Osalliset... 9 4.3.2 Vireilletulo... 9 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 10 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 10 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot... 10 Alueen suunnitteluhistoriaa... 10 4.5.1 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen... 16 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 18 5.1 Kaavan rakenne... 18 5.1.1 Mitoitus... 18 Uudisrakentamisen alue: varsinainen Aleksanterinkaaren sisäkehäalue... 18 Porvoon A-asunnot Oy:n kiinteistö... 18 5.1.2 Palvelut... 19 5.1.3 Liikenneverkko... 19 5.1.4 Pysäköinti... 19 5.1.5 Tonttijako... 20 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 20 Kaupunkikuva ja -rakenne... 20 5.3 Aluevaraukset... 21 5.3.1 Korttelialueet:... 21 Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa asuntoja, palveluasuntoja ja palvelutiloja (AKY)... 21 Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH)... 21 5.3.2 Katualueet:... 21 5.4 Kaavan vaikutukset... 21 5.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 21 5.4.2 Vaikutukset palvelurakenteeseen... 22 5.4.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja luonnonympäristöön... 22 5.4.4 Vaikutukset alueen liikenne- ja pysäköintiratkaisuihin... 23 5.5 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 23 5.6 Ympäristön häiriötekijät... 24 5.7 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 24 5.8 Nimistö... 24 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 24 6.1 Toteutuksen ohjaaminen... 24 6.2 Toteuttamisen ajoitus... 24 3
1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Alueen sijainti Liite 2. Ajantasa-asemakaava Liite 3. Ote asemakaavakartasta ja -määräyksistä Liite 4. Havainnekuva Liite 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 6. Yhteenveto lausunnoista ja huomautuksista Liite 7. Rakennustapamääräykset Liite 8. Alustava tonttijako 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Porvoo, Länsiranta. Historiaa, maisemarakenne, rakennuskanta. Selvitys asemakaavatyön pohjaksi. Kaupunkisuunnittelu, helmikuu 2006, elokuu 2008, tammikuu 2015. - Porvoon Länsiranta, Aleksanterinkaaren sisäkehä, tontinluovutus- ja yhteistyömallitarjouskilpailu 17.2. 16.5.2014, tarjous ja kilpailuehdotus Slottsgården - Porvoon Länsiranta, Rakennettavuusselvitys maankäytön suunnittelua varten. Viatek Oy, 23.11.1987 - Porvoon Länsirannan katuverkko, Toimivuustarkastelut. Ramboll Oy, tammikuu 2007 - Porvoon Länsirannan katuverkko, vuoden 2007 toimivuustarkastelujen päivitys. Ramboll Oy, 14.2.2008 - Porvoon kaupunki, osa 22. kaupunginosan korttelia 434, ns. Aleksanterinkaaren sisäkehä, rakennettavuusselvitys, Ramboll Finland Oy, 18.2.2013 - Pilaantuneen maaperän puhdistuksen loppuraportti. Aleksanterinkaaren sisäpuoliset tontit sekä August Eklöfinkatu ja kampusalue. Ramboll Finland Oy, 18.12.2008. - Porvoon meluselvitys 2013, Porvoon kaupunki ja Ramboll Finland Oy, kesäkuu 2013. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Aleksanterinkaaren sisäkehän alueella on vaiheikas suunnitteluhistoria. Alueen voimassa oleva asemakaava ei ole toteutettavuudeltaan esimerkiksi palveluasumiselle kovin hyvin sopiva, joten kaupunki järjesti keväällä 2014 tontinluovutus- ja yhteistyömallikilpailun. Kaupunkikehityslautakunta päätti 19.8.2014 161, että alueen asemakaavanmuutos valmistellaan yhteistyössä kilpailun voittaneen ehdotuksen Slottsgården laatijoiden kanssa. Teknisistä syistä alueeseen on sisällytetty Porvoon kaupungin kokonaan omistaman Porvoon A-asunnot Oy:n omistama kiinteistö. Luonnosvaiheessa alueeseen sisältyi myös osoitteessa Pormestarinkatu 2 6 sijaitsevan kerrostaloyhtiön Asunto Oy Näsinsilta Näsebro Bostads Ab omistama kiinteistö. Kerrostaloyhtiön kiinteistöllä tavoiteltiin yhdyskuntarakenteen tiivistämistä 1970-luvun alkuvuosien asuinkerrostalojen korottamisella. Ehdotusvaiheeseen tultaessa kerrostalokiinteistö kuitenkin irrotettiin kaava-alueesta maanomistajan toiveesta. Hankkeesta on tiedotettu kaavoituskatsauksen yhteydessä 6.5.2014 ja viimeksi 11.3.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä asemakaavanmuutosluonnoksen kanssa 14.1. 13.2.2015. Luonnoksesta jätettiin kolme mielipidettä. Ennen luonnoksen nähtäville asettamista se esiteltiin Asunto Oy Näsinsilta Näsebro Bostads Ab:n asukkaille ja osakkaille asukastilaisuudessa 13.2015. Ehdotuksen valmistelun yhteydessä järjestettiin toinen asukastilaisuus 6.5.2015. Asunto Oy Näsinsilta Näsebro Bostads Ab:n yhtiökokouksessa 29.5.2015 esiteltiin kaavaratkaisu vielä kertaalleen. Yhtiö päätti kokouksessa yksimielisesti, että ei halua olla mukana asemakaavassa. Näin ollen yhtiön kiinteistö rajattiin pois kaava-alueesta ehdotusvaiheessa. 2.2 Asemakaava Asemakaava-alueen korttelien käyttötarkoitus on asumispainotteinen. Rakenteeltaan alue on täysin kerrostalovaltainen. Nykyään rakentamattomalla varsinaisella Aleksanterinkaaren sisäkehäalueella pysäköintiratkaisu on täysin keskitetty yhteen pysäköintitaloon. Palveluasumisen toteuttaminen on myös mahdollista erityisesti Aleksanterinkaaren sisäkehäalueen kahdelle tontille sekä jo toteutuneella Porvoon A-asunnot Oy:n kiinteistöllä. Maantasokerroksiin Aleksanterinkaaren varrelle on mahdollista sijoittaa myös pienimuotoisesti liike-, toimisto- ja palvelutilaa. Tonttijako muuttuu kaikilla kiinteistöillä. Alueen läpi järjestetään joko katualueella tai rasitemerkinnöin useita sitä halkovia kevyen liikenteen yhteyksiä. 4
Alueelle muodostuu yksi uusi lyhyt tonttikatu. Rakennusoikeuden määrä kasvaa 8 970 k-m 2 verrattuna voimassaolevaan asemakaavaan. Uudisrakentamiseen osoitetuille korttelialueille Aleksanterinkaaren sisäkehäalueelle on osoitettu rakennusoikeutta erilaisin merkinnöin siten, että rakentamisen kokonaismääräksi muodostuu yhteensä 19 500 k-m 2. Tästä liike-, toimisto- ja palvelutilaa voi sijoittaa katutason tiloihin yhteensä 1 200 k-m 2. Lisäksi alueella on pysäköintitalo, johon on viitesuunnitelmassa sijoitettu 159 autopaikkaa neljään kerrostasoon. Aleksanterinkaaren sisäkehäalueen uudisrakentamisen alueella mitoitus vastaa korttelitehokkuutta e = 1,47 ja 280-330 asukasta. Porvoon A-asunnot Oy:n kiinteistön kohdalla asemakaavanmuutos on lähinnä toteava. Käyttötarkoitus ja rakennusoikeuden määrämerkinnät ajantasaistetaan mm. vastaamaan toteutunutta tilannetta. Rakennusoikeus kiinteistöllä kasvaa 3 270 k-m 2 :stä 3 275 k-m 2 :iin eli 5 k-m 2. Kiinteistörajoja siirtämällä pysäköinti sijoittuu jatkossa omalle tontille, kun nyt pysäköinti on rasitesopimuksella järjestetty kaupungin kiinteistölle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Suurin osa alueesta on rakentamatonta. Asemakaavanmuutos on laadittu yhteistyössä alueen todennäköisen toteuttajatahon kanssa. Siten alueen toteuttaminen käynnistynee nopeastikin kaavan saatua lainvoiman ja tontinluovutuksen käynnistyttyä. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen toteutumisella Länsirannan keskiosaan rakentuu Mauno Eerikinpojan kadun ja Läntisen Aleksanterinkadun näkymäpäätteisiin lähiympäristön vaihtelevan rakennustavan yhteen sovittava keskustamainen alue. Suunnittelualue on kooltaan noin 1,91 ha. 3.1.2 Luonnonympäristö Miltei koko Länsiranta on vanhaa viljelymaisemaa, jossa on ollut teollista toimintaa 1920-luvulta 1980- luvulle. Alueen asuinrakentaminen käynnistyi ns. Porvoonportin alueesta 1960-luvun lopulla. Suunnittelualue on aikoinaan ollut peltoa tai niittyä, joka on nykyisen Taidetehtaan toiminnan laajentuessa otettu teollisuuslaitoksen piha-alueeksi aiheuttaen myös maaperän pilaantumista. Maaperän vuonna 2008 tehdyn kunnostuksen jäljiltä suunnittelualueelle on jäänyt hulevedellä täyttyvä painanne, jossa on pian alkanut kasvaa ruokoja. Varsinaisia luontoarvoja alueeseen ei sisälly. Alue toimii aluetta pohjoiskoillisesta lähestyvän Mauno Eerikinpojankadun näkymäpäätteenä. Kadun kolmirivinen puuistutus on omalla tavallaan vaikuttava näyte 1960-luvun kaupunkisuunnittelusta. Alue ei ole pohjavesialuetta. Alueen läpi on tallautunut pohjois-kaakkoissuuntaista kevyttä liikennettä välittävä polku. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Aleksanterinkaaren sisäkehälle jäävä alue on rakentamaton lukuun ottamatta alueen länsiosan rakennettua kiinteistöä. Alueen maaperä oli pilaantunut aiemman teollisen toiminnan takia. Maaperä on kunnostettu vuonna 2008. Suunnittelualueeseen sisältyy Porvoon A-asunnot Oy:n vuokra-asuntokohde, joka on valmistunut arkkitehti Tytti Tolvasen suunnitelmien mukaan kesällä 2012. Tavanomaisen vuokra-asuntotarjonnan ohella kiinteistöllä on tuetun asumisen yksikkö. Kahdesta asuinrakennuksesta ja varastosta muodostuvan kokonaisuuden laajuus on 3.269 k-m 2. Vuokra-asuntokohde on sisällytetty asemakaavaalueeseen, koska kohteen toteutus poikkeaa hieman voimassaolevasta asemakaavasta tontin rajojen osalta. Lisäksi autopaikkojen sijoitusratkaisua on syytä tarkastaa. Suunnittelualue rajoittuu lännessä suunnittelualueeseen Porvoonportin aluerakentamiskohteen viimeisimpinä taloina 1973-1975 valmistuneeseen Asunto Oy Näsinsilta Näsebro Bostads Ab:n kookkaaseen asuinkerrostalokiinteistöön. Yhtiössä on kolme lamellitaloa: kaksi nelikerroksista ja yksi kahdeksankerroksinen. Lounaassa Aleksanterinkaaren toisella puolella on S-market Näsi vähittäiskaupan suuryksikkö, jonka suunnittelualuetta lähimmät osat ovat ensimmäisestä 5
rakennusvaiheesta vuodelta 1998. Myymälää laajennettiin vuonna 2007. Etelässä Aleksanterinkaaren toisella puolella on vuonna 2010 valmistunut Porvoo Campus ammattikorkeakoulu länsipuolellaan rakentamaton YIT Rakennus Oy:n Yritystalohankkeelle varattu alue. Kaakossa hahmottuu kulttuuri- ja liiketilakokonaisuus Taidetehdas ja itäkoillisessa on vuosina 2006-2014 valmistuneita asuinkerrostaloja. Etäämmällä koillisessa on Länsirannan Moderni puukaupunkialue, jonka toteutuminen käynnistyi vuonna 2002. Lännessä suunnittelualue sivuaa Porvoonportin aluerakentamiskohteeseen sisältyvää vuosina 1971-1972 valmistunutta Asunto Oy Näsinkumpu Näsehöjd Bostads Ab:n kookasta asuinkerrostalokiinteistöä. Luoteessa naapurustosta erottuu vielä Porvoonportin aluerakenteeseen alun perin kuuluneen ostoskeskuksen tilalle vuonna 2003 valmistunut Lidlpäivittäistavaramyymälä etualan laajoine pysäköintialueineen. Kaava-alue viistoilmakuvaan rajattuna. Näkymä itäkoillisesta liikekeskustan yläpuolelta. Kuvassa vasemmalla ylhäällä vähittäiskaupan suuryksikkö S-Market Näsi. Sen alapuolella Porvoo Campus ja vasemmalla alhaalla kulttuurin monitoimitalo Taidetehdas, erikoiskaupan kauppakujineen. Kuvan keskivaiheilla punaisen tiilikaton kanssa erottuva päivittäistavarakauppa Lidl-Näsi. Ilmakuva: Lentokuva Vallas Oy, 5.9.2014. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen omistaa suurimmaksi osaksi Porvoon kaupunki. Alueeseen sisältyvän vuokraasuntokohteen omistaa Porvoon kaupungin kokonaan omistama Porvoon A-asunnot Oy. 3.1.5 Liikenne Aluetta kiertää koillisesta kaakkoon Länsirannan pääkokoojakatu Aleksanterinkaari. Kadulla on runsaasti liikennettä, joskin katuliittymäväleistä, liittymien valo-ohjauksesta sekä kadun kaarevuudesta johtuen ajonopeudet pysyttelevät alhaisina. Alueella on selkeitä kevyen liikenteen läpikulkutarpeita. Kysymys ei ole pyöräilyreittien kannalta tärkeistä väylätarpeista, mutta sen sijaan keskustamaisten elämyksellistenkin kävelyreittien monipuolisuudesta. Alueella on myös tarvetta Porvoonportin asuinkerrostalojen ja Taidetehtaan alueen, S-Market Näsin ja Lidl Näsi myymälöiden välisistä mahdollisimman selkeistä kävely-yhteyksistä. 3.1.6 Tekninen huolto Alue on rakennetuilta osiltaan liitetty ja muiltakin osin liitettävissä kunnallistekniikkaan. Kunnallistekniset johdot sijaitsevat käytännössä kaikki Aleksanterinkaaren katualueella. Alueen reunoilla sijaitsee sekä Soneran että LpoNetin teleliikennekaapeleita. Vesijohto ja jäte- sekä hulevesiviemärit kulkevat 6
Aleksanterinkaarella. Kaukolämmön runkolinja on myös Aleksanterinkaarella ja kulkee Taidetehtaankadun risteyksen länsipuolella hyvin lähellä suunnittelualuetta. Sähköenergia on toimitettavissa alueelle tarvitsematta sijoittaa alueelle muuntamoita. Asunto Oy Näsinsilta Näsebro Bostads Ab:n vesi- ja viemäriliittymä sijoittuu suunnittelualueelle ja on näin ollen siirrettävä alueelta pois ennen uudisrakentamista. Alueelle on muodostettu voimassaolevan asemakaavan mukaisia kulkuyhteysrasitteita, jotka eivät ole käytössä. 3.1.7 Palvelut Alue liittyy kiinteästi keskustan kaupallisiin ja julkisiin palveluihin. Aivan alueen tuntumassa on laajahko erikoiskaupan palvelukeskittymä Taidetehtaan alue, jossa on noin 7 000 k-m 2 toteutettua liiketilaa. Alueen lounaispuolella on vähittäiskaupan suuryksikkö S-Market Näsi. Alueen pohjoispuolella sijaitsee Lidl Näsi -päivittäistavaramyymälä. Taidetehtaan alueella on myös kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita. Laaja Kokonmäen virkistysalue on noin 500 metrin etäisyydellä laskettelurinteineen. Koulutustarjontaa on Porvoo Campus ammattikorkeakoulukeskittymässä alueen etelänaapurissa. Perusopetusta tarjotaan mm. Albert Edelfeltin koulussa Tolkkistentien varrella noin 500 metrin etäisyydellä. 3.1.8 Asukkaat ja työpaikat Alueella ei tällä hetkellä ole pysyvää toimintaa alueeseen sisältyviä rakennettuja kiinteistöjä lukuun ottamatta. Aleksanterinkaari 6:n vuokra-asuntokohteessa on 43 pienehköä asuntoa ja lisäksi 11 asuntolapaikkaa kehitysvammaisten tukiasumiselle. Tilastotietojen mukaan kohteessa oli vuonna 2014 56 asukasta, joiden keski-ikä oli 69 vuotta. 3.1.9 Pohjavesi ja maaperä Alueen itäosa on kuulunut Taidetehtaan piha-alueeseen ja alueella olleen toiminnan jäljiltä maaperässä oli pilaantuneisuutta. Alueen maaperä on puhdistettu vuonna 2008, jolloin alueelle jäi hulevesialtaana toimiva painanne. Rakentamattomalle Aleksanterinkaaren sisäkehäalueelle on tehty rakennettavuusselvitys. Sen mukaan rakennukset on perustettava tukipaaluille lukuun ottamatta kevyitä piharakennuksia, joille voidaan sallia painuminen ympäröivän maan mukana. Putkilinjat on pohjavahvistettava. Kellareita rakennettaessa on otettava huomioon noin 1 1,3 metrin syvyydellä oleva pohjavesi. Näin ollen kellarien lattiataso tulisi todennäköisesti sijoittumaan pohjavedenpinnan alapuolelle. Laaja-alaisten esimerkiksi työmaa-aikaisten täyttöjen tekeminen on rakennettavuusselvityksen mukaan suorastaan kiellettyä saven alhaisen leikkauslujuuden ja sortumavaaran takia. Alue ei ole yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta merkityksellistä pohjavesialuetta. 3.1.10 Häiriötekijät Alueella on keskustamaiselle sijainnille ominaisia liikenteen pöly- ja meluhaittoja. Aluetta reunustava Aleksanterinkaari on vilkkaasti liikennöity, joskin katuliittymäväleistä sekä kadun kaarevuudesta johtuen ajonopeudet pysyttelevät alhaisina. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on tullut voimaan 30.11.2000 ja sen tarkistus 3.3.2009. Asemakaavan muutosta valmisteltaessa huomioon otettavat ja edistettävät tavoitteet liittyvät eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja elinympäristön laatuun sekä kulttuuriperintöön. Tavoitteiden mukaan olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja. Henkilöautoliikenteen tarpeen tulee olla mahdollisimman vähäinen. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan ja edistetään. Keskusta-aluetta kehitetään mm. monipuolisena palvelujen ja asumisen alueena. Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä edistetään ja luodaan edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilymistä edistetään. Alueella ei ole historiallista rakennuskantaa, mutta alueen maankäytön suhde alueen lähituntumassa sijaitsevaan Taidetehtaaseen tulee ottaa suunnittelussa huomioon. 7
Maakuntakaava 15.2.2010 vahvistetussa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Uudenmaan maakuntavaltuuston 20.3.2013 hyväksymässä ja ympäristöministeriön 30.10.2014 vahvistamassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi osoitetulla alueella on kohdemerkintä keskustatoimintojen alue, seutukeskus. Otteet Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta sekä keskeisten alueiden osayleiskaavasta. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu kartoissa valkealla nuolella tai aluerajauksella. Ei mittakaavassa. Yleiskaava Keskeisten alueiden osayleiskaavassa (hyväksytty 15.12.2004, voimaantulo 2006) alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Aleksanterinkaarta myötäilee kevyen liikenteen reitti. Alueen itäosassa on merkintä puhdistettavasta/kunnostettavasta maa-alueesta, joka juontaa juurensa Taidetehtaan historiallisesta käytöstä. Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava numero 403, joka on hyväksytty 12.12.2007. Asemakaavassa alueella on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL/YA), asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AKR-9) sekä autopaikkojen korttelialue (LPA-1). Alueen läpi risteilee yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattuja alueen osia (pp). Aleksanterinkaari on osoitettu katualueeksi. Asemakaavassa alueelle osoitetun rakentamisen kokonaismäärä on 13 800 k-m 2. Ote ajantasa-asemakaavasta on selostuksen liitteenä 2. Rakennusjärjestys Porvoon kaupungin rakennusjärjestys on kaupunginvaltuuston hyväksymä 12.12.2007 143. Rakennusjärjestys tuli voimaan 20.2.2008. Tonttijako ja rekisteri Alue kuuluu Porvoon kaupungin sekä maanmittauslaitoksen ylläpitämiin kiinteistörekistereihin. Alueella on tonttijako. Kiinteistöjä ei ole muodostettu tonttijaon mukaan. Näin ollen historialliset kiinteistörajat halkovat aluetta. Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. Maapolitiikan kaupunkimittaus ylläpitää pohjakartan tietoaineistoa. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. 8
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Aleksanterinkaaren sisäkehäalueella on melko pitkä ja vaiherikas suunnitteluhistoria, mikä kuvastaa alueen keskeistä ja merkittävää sijaintia. Suunnitteluhistoriaa on kuvattu tarkemmin alempana kohdassa 4.5. Aleksanterinkaaren sisäkehäalueen ensimmäinen asemakaava on laadittu vuonna 1989 ratkaistun Porvoonjoen länsirannan yleisen aatekilpailun voittajaehdotuksen pohjalta. Tuo 14.3.1996 vahvistettu asemakaava todettiin Porvoon kaupungin ja Porvoon maalaiskunnan 1.1.1997 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeisessä tilanteessa rakentamisen määrältään ja mittakaavaltaan epätyydyttäväksi. Kaupunginhallitus linjasi 4.1.1999 6, että vahvistetut asemakaavat käydään läpi siten, että muodostuu ihmisen mittainen, monipuolinen ja korkeatasoinen vaihtoehto pääkaupunkiseudun asuntotarjonnalle. Asemakaavaa tarkistettiin kaupunkisuunnittelussa virkamiestyönä ja alueen asemakaava hyväksyttiin 12.12.2007. Toteutuminen ei kuitenkaan käynnistynyt heti ja varsin pian todettiin tarve tutkia asemakaavan ohjaamasta rakennustavasta poikkeavan, palveluasumistuotannolle sopivan asuinrakentamisen sijoittamista alueelle. Keväällä 2014 kaupunki järjesti tontinluovutus- ja yhteistyömallikilpailun, jolla tavoiteltiin alueelle toteutuskelpoista ja tasokasta kokonaissuunnitelmaa sekä toteuttajatahoja. Näiden yhteistyötahojen kanssa valmisteltaisiin asemakaavanmuutos ja ne aikanaan tontinluovutuksien jälkeen vastaisivat alueen rakentamisesta. Kilpailuohjelmassa oleellista oli laatupainotus. Rakennusoikeuden hinnalla ei ollut mahdollista kilpailla, jotta kaupunkikuvallinen laatu ja energiatehokkuusnäkökohdat ohjaisivat suunnittelua ensisijaisesti. Kilpailuaika päättyi 16.5.2014. Ehdotuksia saapui kaksi, joista L Arkkitehdit Oy:n, Pohjola Rakennus Oy Uusimaan ja Projectusteam Oy:n laatima ehdotus Slottsgården täytti paremmin kaikki keskeiset tavoitteet. Rakentamisen kokonaismäärä ehdotuksessa oli noin 17 100 k-m². 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunkikehityslautakunta päätti 19.8.2014 161, että alueen asemakaavanmuutos valmistellaan yhteistyössä tontinluovutus- ja yhteistyömallikilpailun voittaneen ehdotuksen Slottsgården laatijoiden kanssa. Rakentamaton osa kaava-aluetta on kaupungin omistuksessa. Tontit luovutetaan aikanaan käypään hintaan erillisillä päätöksillä. Asemakaavahankkeesta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa viimeksi 6.5.2014. Teknisistä syistä alueeseen on sisällytetty Porvoon kaupungin kokonaan omistaman Porvoon A-asunnot Oy:n omistama kiinteistö, jolla sijaitsee vuonna 2012 valmistunut vuokra- ja erityisasuntokohde. Kohteen autopaikat sijaitsevat kaupungin vuokra-alueella, joten kohteen asemakaavatilanne on syytä saattaa toteutusta vastaavalle tasolle. Alueeseen sisällytettiin luonnosvaiheessa osoitteessa Pormestarinkatu 2 6 sijaitsevan kerrostaloyhtiö Asunto Oy Näsinsilta Näsebro Bostads Ab:n omistama kiinteistö. Kiinteistö on osa vuosina 1967 1976 rakennettua ns. Porvoonportin asuinaluetta, joka jakautuu hallinnollisesti neljään yhtiöön. Porvoonportin alueen kiinteistöjen hakemuksesta kaupunkikehityslautakunta päätti 8.2.2011 13 käynnistää asemakaavanmuutoksen täydennysrakentamisen tutkimiseksi. Asemakaavanmuutosluonnos koko Porvoonportin alueelle oli nähtävillä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti 11.4. 8.5. ja 10. 11.5.2012. Asemakaavatyötä on jatkettu Porvoonportin alueen pohjoisosalla ja nyt tähän asemakaavahankkeeseen sisällytettiin alueen kaakkoisin yhtiö. Yhtiön kiinteistöä kaava-alueeseen sisällytettäessä otettiin huomioon, että kiinteistön voi kaavahankkeen edetessä haluttaessa rajata pois asemakaava-alueesta ja jatkaa kaavatyötä yhtiön osalta myöhemmin. Tällaiseen ratkaisuun yhtiö päätyikin yhtiökokouksessaan 26.5.2015, jolloin yhtiön kiinteistö rajattiin pois asemakaavasta. Tämä aiheutti muutostarpeita myös uudisrakentamisen alueella. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osalliset on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelman (liite 5) kohdassa 7. Suunnittelualueen omistaa suurimmaksi osaksi Porvoon kaupunki. Alueeseen sisältyvän vuokra-asuntokohteen omistaa Porvoon kaupungin kokonaan omistama Porvoon A-asunnot Oy. 4.3.2 Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksen yhteydessä 6.5.2014. 9
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistuminen on toteutettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman (liite 5) mukaisesti. Kaavahanke pohjautuu Pohjola Rakennus Oy Uusimaan ja L Arkkitehdit Oy:n laatimaan yhteistyömallikilpailuehdotukseen Slottsgården. Kaava on laadittu tiiviissä yhteistyössä todennäköisen toteuttajatahon ja rakennussuunnittelijan kanssa, joten kaavaa laadittaessa on samalla varmistettu kaupunkikuvallisen laatutason toteutuminen rakennustavan ohjauskeinoin sekä alueen taloudelliseen toteutettavuuteen liittyvät yksityiskohdat. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kysymyksessä ei ole MRL 66 2 momentissa tarkoitettu kaava, joka edellyttäisi viranomaisneuvottelua. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta on pyydetty lausunnot. Museoviranomaista on kuultu, koska alueen lähituntumassa on kulttuurihistoriallisesti merkittävä Taidetehdasrakennus. Lausunnoissa esille tulleet seikat on kuvattu kohdassa 4.5.1. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Suunnittelualueen toteutumisen käynnistymiseen on varauduttu 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla valmistelemalla alue toteutuskelpoiseen kuntoon puhdistamalla alue pilaantuneesta maa-aineksesta. Tästä tuloksena on ollut kaupunkikuvallisesti epätyydyttävä työmaaalueen kaltainen tilanne, joka on jatkunut jo yli seitsemän vuoden ajan. Näin ollen erityisesti tällä alueella alueen rakentuminen mahdollisimman nopeasti, mutta toki ehdottomasti korkeatasoisesti on kaavan ensisijainen tavoite sekä yhdyskuntarakenteellisin että kaupunkikuvallisin perustein. Voimassa olevalla asemakaavalla alue ei ole lähtenyt toteutumaan lukuun ottamatta kaava-alueen länsiosan vuokraasuntokohdetta osoitteessa Aleksanterinkaari 6. Asemakaavanmuutoksella on tutkittu kerrostalovaltaista ja palveluasuintuotannollekin sopivaa toteutusratkaisua kaupunkikuvallisesti hyvin merkitykselliselle alueelle Länsirannan keskiosaan. Alueella tutkitaan myös viisaisiin liikkumisratkaisuihin kannustavaa pysäköintiratkaisua, koska alueen keskeinen sijainti ja palvelujen erinomainen saavutettavuus kannustavat tällaiseen jossain määrin kokeelliseen ratkaisuun. Kaupunkirakenteelliset tavoitteet kiteytyvät alueen sijaintiin eri aikakausien kaupunkisuunnitteluihanteiden solmukohdassa. Alueen kaupunkirakenteellisella ratkaisulla tulisi myös ratkaista Aleksanterinkaarta kohtaan säteittäisesti johtavien katujen muodostama haastava näkymäpäätteiden kokoelma. Porvoonportin kerrostaloalueen suurimittakaavainen uusruutukaavatoteutus tulee linkittää toisaalta Taidetehtaan alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin, Porvoo Campuksen ja S-Market Näsin kookkaisiin julkisiin ja palvelurakennuksiin ja toisaalta Moderni puukaupunkialueelta käynnistyneeseen 2000-luvun pienimittakaavaiseen puuarkkitehtuuriin. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Asemakaavaratkaisu nojautuu voimakkaasti 16.5.2014 päättyneen tontinluovutus- ja yhteistyömallikilpailun voittaneeseen ehdotukseen Slottsgården. Tämä ei sinänsä merkitse kuitenkaan sitä, ettei alueelle olisi vuosikymmenten aikana hahmoteltu vaihtoehtoisia ratkaisuja. Pikemminkin voidaan jopa nähdä olleen suoranaisena vaikeutena löytää lukuisten vaihtoehtojen joukosta kaupunkirakenteellisesti, kaupunkikuvallisesti, liikenteen ja pysäköinnin toimivuuden kannalta sekä toteutustaloudellisesti onnistunut ratkaisu. Alueen suunnitteluhistoriaa Länsirannan alue nähtiin aiempaa selkeämmin keskustan laajenemisalueena Mannerheiminkadun sillan rakentamisen jälkeen. Silta avattiin vuonna 1957. Länsiranta oli tuolloin viljelymaisemaa ja rannan tuntumassa oli runsaastikin teollisuusrakentamista, kuten puunjalostusteollisuutta, veneveistämö ja laaja nykyisen Taidetehtaan alueen konepajateollisuuteen keskittynyt silloisen Oy Fiskarsin tehdasalue. Vuoden 1968 yleiskaavassa varauduttiin voimakkaaseen väestönkasvuun, jolle nähtiin löytyvän tilaa Länsirannalta. Tuolloin ajateltiin kaupungin hallinnollisen keskuksen siirtyvän nykyisen Modernin puukaupunkialueen tietämille 1980-90 luvuille mentäessä (Porvoon kaupungin historia, viides osa, 2008, s. 176). Nimistön suhteen on paikallaan todeta, että Länsiranta on keskustan osa-alueen nimenä vakiintunut käyttöön vasta 2000-luvun alussa. Aiemmin ja joskus vielä nykyäänkin aluetta kutsutaan Näsiksi alueen pohjoisreunalla komeilevan Näsin kartanon (Näse gård) entisenä viljelyalueena. Virallisia kaupunginosien nimiä Porvoossa ei ole vahvistettu lukuun ottamatta kaupunginosaa 1, Vanha Porvoo. Länsirannan muuttuminen vijelymaisemasta ja teollisuusalueesta myös asuinalueeksi käynnistyi Porvoonportin alueesta. Porvoonportin, Näsinportin ja Ala-Näsin nimillä tunnetun kerrostaloalueen 10
suunnittelu käynnistyi 1960-luvun alkupuoliskolla. Vuonna 1965 solmittua esiopimusta kaupungin ja lahtelaisen rakennusliike Valubetoni Oy:n välillä nähtävästi edelsi maankäyttösuunnitteluvaihe. Arkkitehtitoimisto Erik Castrén ja Lauri Saarinen Lahdesta alkoi luonnostella kaupungin pääasiassa omistamalle maa-alueelle Näsin kartanon viljelymaisemaan asuinaluetta. Ensimmäisessä asemakaavakartan muotoon laaditussa kaupunkisuunnittelun arkistosta löytyvässä luonnoksessa maaliskuulta 1964 ratkaisu heijastelee metsälähiön suunnitteluideologiaa. Suunnitelma muokkautui kuitenkin vuosina 1965-66 empirekeskustan koordinaatistoon ja sai sommitelmana ruutukaavamaisen asun. 1960-luvun puolivälissä suunnittelua lienee vauhdittanut myös talousalueella tarvittu suuri uusien asuntojen määrä öljynjalostamon rakentuessa Porvoon maalaiskunnan puolelle Kilpilahteen. Suunnittelualueeseen luonnosvaiheessa sisältynyt Porvoonportin alueen viimeisin tontti, osoitteessa Pormestarinkatu 2 6 sijaitseva Asunto Oy Näsinsilta Näsebro Bostads Ab:n kiinteistö saatiin kaavoitettua vuonna 1973 (asemakaava 79), kun nykyään Taidetehtaana tunnetulta Oy Fiskarsilta oli saatu hankittua kaupungin haltuun tontin eräs kulma, kuten kaavaselostuksessa kuvaillaan. Näsinsillan kiinteistön arkkitehtonisesta suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Vuorelma ja Salo Hollolan Salpakankaalta. Näin kiinteistö poikkeaa arkkitehtuuriltaan Arkkitehtitoimisto Erik Castrén ja Lauri Saarisen suunnittelemasta Porvoonportin muusta alueesta. Kohteen urakoi Salpausselän Rakennus Oy alueen alkuperäisen toteuttaja Valubetoni Oy:n ajauduttua konkurssiin noin vuonna 1971. Porvoonportin alueen keskelle rakennetun aluelämpökeskuksen jatkeeksi suunnitellun uimahallin jäätyä tässä onnettomassa taloustilanteessa haaveeksi Näsinsillan korkeaan taloon, Pormestarinkatu 4:ään tehtiin pohjakerrokseen uima-allas yhtiösaunan yhteyteen. Ote Porvoon keskustan kaavarungon väliraportista 1972: joen länsipuolen kaavarunkoehdotus ja liikenneverkko. Asemakaavan suunnittelualue on rajattu likimääräisesti piirrokseen. Osa-alueita osoittavat kirjaimet on täydennetty alkuperäiseen piirrokseen tätä asemakaavaselostusta varten. Osa-alueesta A todettiin, että se sopii liiketoiminnalle, pysäköintilaitoksille ja linja-autoasemalle. Maankäytöllisiä vaihtoehtoja ei liene. Pohjoinen rantaalue B varattiin julkiselle rakentamiselle, kuten kulttuurirakennuksille. Eteläisen alueen C maankäyttö jätettiin tuolloin avoimeksi, sillä kysymykseen saattoi tulla teollisuustoiminta, liiketoiminta sekä asuminen. Porvoonportista eli alueesta D todetaan lyhyesti, että kysymyksessä on lähes valmiiksi rakennettu asuntoalue. 11
Alueen suunnittelu eteni 1970-luvun jälkeen ripeästi 1980-luvulla. Porvoon kaavoitusosasto laati virkamiestyönään empirekeskustan ruutukaavaa joen länsipuolelle jatkavan kaavarunkotasoisen tarkastelun. Kaavarunko oli laadittu huolellisesti erilaisten vaihtoehtojen pohjalta. Päätöksenteossa tämä varsin pitkälle viimeistelty kaavarunko ei kuitenkaan menestynyt, vaan haluttiin nähdä vielä useampia vaihtoehtoja. Näin järjestettiin Porvoonjoen länsirannan yleinen aatekilpailu 26.1. 20.6.1989. Ehdotuksia vastaanotettiin 35, joista 34 hyväksyttiin mukaan kilpailuun. Kilpailuohjelman mukaan lähtökohtana oli, että Porvoota kehitetään koko Itä-Uudenmaan pääkeskuksena. Kilpailualueen (Länsirannan) rakentamisen tavoitteena oli keventää (empire-)keskustan rakentamispaineita, täydentää keskustan rakennetta monipuolisella rakentamisella sekä eheyttää kaupunkirakennetta. Länsirannan alueen piti kaupunkirakennustaiteellisesti alistua historiallisiin kaupunginosiin ja kulttuuriympäristöön. Laatutekijöille asetettiin suurta kerrosalaa painavampi merkitys. Rakeisuuskartta, joka kuvastaa Porvoon kaavoitusosastolla vuonna 1987 laadittua Länsirannan kaavarunkoa. Ensimmäisen palkinnon saavutti ehdotus Aleksanterinkaari, jonka laatijaksi osoittautui arkkit. Kay Bierganns. Ehdotus arvioitiin monin tavoin ansiokkaaksi. Liittymistä Porvoonportin alueeseen on luonnehdittu arvostelupöytäkirjassa 9.10.1989: empire-akselin jatkaminen ja ulottaminen Porvoonporttiin voimistaa alueen henkistä ja fyysistä liittymistä kantakaupunkiin aikaansaaden akseleiden leikkauspisteessä kubistisen tilanteen, joka on sekä kompleksinen että ristiriitainen, mutta samanaikaisesti selkeä ja määrätietoinen. Aleksanterinkaaren sisäkehänä nyt tunnetun alueen ratkaisutapaa pidettiin kekseliäänä ja identiteettiä lisäävänä. Ratkaisun nähtiin myös jäsentävän alueella liikkumista. Toisaalta kyllä myönnettiin, että Aleksanterinkatu törmäsi jossain määrin sattumanvaraisesti sisäkehäalueen rakennuksiin. Aleksanterinkaaren muotoa pidettiin Länsirannan alueen läpikulkuliikennettä hillitsevänä ratkaisuna. Kilpailun pohjalta arkkit. Kay Bierganns laati alueelle kaavarungon sekä asemakaavat useassa osassa. Asemakaavat hyväksyttiin viimeisimmiltä osiltaan vuonna 1996. Tästä Biergannsin kaavasta on toteutunut vain Aleksanterinkaari-nimen saanut pääkatu. Yhtenä syynä toteutumattomuuteen voidaan nähdä 1990-luvun voimakas taantuma sekä vuonna 1997 tapahtunut Porvoon kaupungin ja Porvoon 12
maalaiskunnan välinen kuntaliitos. Tästä muuttuneesta lähtökohdasta kaupunginhallitus teki 4.1.1999 6 linjauksen Länsiakselin keventämisperiaatteista. Näissä periaatteissa oli määritelty Länsirannan osaalueille tavoitteet maankäytön suunnittelun perusteiksi. Periaatepäätöstä ennen oli jo ennätetty järjestää uusi kilpailu osalle Länsirantaa. Rakeisuuskartta yleisen aatekilpailun vuonna 1989 voittaneen ehdotuksen pohjalta laaditusta ns. Biergannsin kaavarungosta. Suunnittelukilpailu Länsirannan koilliselle osalle järjestettiin kutsukilpailuna 12.2. 11.5.1998. Kutsuttuja arkkitehtitoimistoja oli viisi. Arkkitehtitoimisto Helin-Siitosen ehdotus Urbs Arbor osoittautui voitokkaaksi. Ehdotuksen erityisansioksi katsottiin mm. kytkeytyminen lujasti perinteeseen ja empire-porvoon rationaalisuuden sekä vanhan keskiaikaisen kaupunkirakenteen ympäristön rikkauden ja mittakaavan moderni tulkinta. Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy laati asemakaavanmuutoksen ns. Moderni puukaupunkialueelle. Kaava valmistui vuonna 2000 ja alue rakentuikin nopeasti vuosina 2002 2006. Moderni puukaupunkialueen rakentuessa vauhdikkaasti oli varauduttava rakentamisen etenemiseen etelään kohti Taidetehdasta. Kaupunkisuunnittelussa päätettiin jatkaa asemakaavojen uudelleentarkastelua virkamiestyönä kaupunkisuunnittelupäällikkö Johan Peter (J. P.) Pfeiferin johdolla vuonna 2004 laatimalla asemakaavanmuutosluonnokset ns. Modernin puukaupungin jatkoalueelle sekä Aleksanterinkaaren sisäkehän alueelle. Aleksanterinkaaren sisäkehällä oli tuolloin voimassa ns. Biergannsin kaava, jossa varsinaisen sisäkehän alue oli ratkaistu viisikerroksisella kaarta myötäilevällä rakennusmassalla. Alueen sisään jäi melko laaja suojainen piha-alue. Alue jatkui kapeana liike- ja toimistorakennusten kaistaleena Tolkkistentielle asti. Aleksanterinkaaren sisäkehäalueen asemakaavanmuutostyön lähtökohtana vuosina 2004 2006 oli asuminen, palveluasuminen sekä liike- ja toimistotilojen sijoittaminen katutasoon. Pääpaino alueen suunnittelussa oli liikennemelun torjunnassa ja asuntojen avaamisessa suotuisaan ilmansuuntaan. Kaupunkisuunnittelupäällikkö J. P. Pfeiferin tavoitteena oli yhdistää Moderni puukaupunkialueen pienimittakaavaisuuden idea suurempikokoisina toteutettaviin rakennuksiin. Alueen massoittelussa ja rakennusalojen muodoissa tavoiteltiin pienipiirteisyyttä ja maltillisia kerroslukuja. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta valitsi kahdesta rakennemallista jatkosuunnittelun pohjaksi 16.6.2005 242 vaihtoehdon, jossa suurehko osa rakennuksista oli sijoitettu Aleksanterinkaarta kohtaan kohtisuoraan. Rakennuspäädyt piti yhdistää toisiinsa kahden kerroksen korkuisilla aidoilla ja siten muodostaa toisaalta suojaisia pihatiloja ja toisaalta eheää katutilaa. 13
Asemakaavanmuutosehdotus oli nähtävillä kesällä 2006 ja kaava oli tarkoitus hyväksyä vuoden loppuun mennessä. Kaavan eteneminen alkoi takerrella päätöksenteossa jo ennen ehdotuksen nähtäville asettamista huhti-toukokuussa, jolloin kaavoitus- ja rakennuslautakunta jätti asian kertaalleen pöydälle. Asemakaavaa esitettiin hyväksyttäväksi joulukuussa 2006 ja uudelleen maaliskuussa 2007 kaupunginhallituksessa, joka kuitenkin palautti asian uuteen valmisteluun. Päätöksentekijät eivät olleet täysin vakuuttuneita kaupunkirakenteellisesta ratkaisusta. Tällöin Länsirannan eteläisen osan katuverkon toimivuustarkastelu laadittiin lähinnä S-Market Näsin laajennushankkeen takia. Toimivuustarkastelu johti Aleksanterinkaaren katualueen poikkileikkauksen mitoittamiseen uudelleen, mistä aiheutui korttelialueen reunan tarkistustarve Aleksanterinkaaren sisäkehän alueella. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan ehdotuksen uuden nähtäville asettamisen jälkeen 12.12.2007 144. Päätöksestä ei valitettu. Havainnekuva. Voimassa oleva asemakaava vuodelta 2007. Lintuperspektiivi idästä. Taidetehtaan nurkkaa kuvan alareunassa. Tontinluovutusta valmisteltiin mm. puhdistamalla alueen pilaantunut maaperä, mutta vuonna 2009 konkretisoitunut taantuma vaikutti osaltaan alueen markkinoinnin etenemiseen. Kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytösen laatiman Länsirannan kaavatyön tavoitteet ja aikataulu tarkastelun yhteydessä vuonna 2010 nähtiin nopeasti, että kaavan rakennetta olisi paikallaan tarkistaa. Palveluasumisestakin kiinnostuneiden toteuttajatahojen kanssa käydyissä keskusteluissa käsitys asemakaavan toteutettavuuden haastavuudesta vahvistui. Alueelle päädyttiin tavoittelemaan monimuotoista asumista, kuten palveluasumista. Taloudellisesti toteutuskelpoinen palveluasumiskeskittymä edellyttää nykykäsityksen mukaan mahdollisuutta toteuttaa noin 2 000 k-m 2 :n kokoisia rakennusmassoja, joita olisi mahdollista osittain yhdistää toisiinsa esimerkiksi maantasokerrosten palvelutiloilla. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti 13.10.2010 326, että alueen asemakaavaa muutetaan. Samalla lautakunta päätti, että työ tehdään yhdessä alueelle kilpailutettavan toteuttajatahon kanssa. Tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista järjestettiin 17.2. 16.5.2014. Tarjouksia arvioitaessa painotettiin kokonaisratkaisun laatua (arkkitehtoninen ja kaupunkikuvallinen ratkaisu, asumisratkaisut) 70 % ja elinkaarivaikutuksia ja ekologista kestävyyttä 30 %. Rakennusoikeuden hinnalla ei kilpailtu. Tarjouksia saapui vain kaksi: Hattiwatit ja Slottsgården. Rakennusoikeutta oli kummassakin ehdotuksessa sijoitettu alueelle noin 17.100 k-m 2. Kaupunkirakenteellinen ratkaisu oli erilainen. Kaupunkikehityslautakunta päätti 19.8.2014 161, että alueen asemakaavanmuutos valmistellaan yhteistyössä ehdotuksen Slottsgården laatijoiden kanssa. Ehdotuksen Slottsgården olivat laatineet L Arkkitehdit Oy, Pohjola Rakennus Oy Uusimaa ja energialaskennan osalta Projectusteam Oy. Ehdotuksen Hattiwatit oli laatinut Taidetehtaan alueen suunnittelusta vastannut ARRAK Arkkitehdit Kiiskilä-Rautiola-Rautiola Oy ja LARS project GmbH. 14
Keväällä 2014 järjestettyyn tontinluovutus- ja yhteistyömallikilpailuun jätetyt ehdotukset Hattiwatit ja Slottsgården. Ylärivissä Ilmakuvasovitteet. Alarivissä ehdotusten katunäkymäperspektiivit suunnilleen Läntisen Aleksanterinkadun päästä. Oikeanpuoleista alakuvaa voi verrata selostuksen kansikuvaan, josta ilmenee merkittävän katupäätenäkymän kehittyminen ehdotusvaiheeseen mennessä. Lintuperspektiivi Aleksanterinkaaren sisäkehäalueesta. Asemakaavanmuutoksen ehdotusvaiheessa laadittua havainnekuvaa vertaamalla sivun oikean yläkulman havainnekuvaan on mahdollista nähdä suunnitelman kehittyminen. Kilpailuvaiheessa kiitetyt ominaisuudet on pystytty säilyttämään alueen kaupunkirakenteellisessa ja kuvallisessa ratkaisussa vaikka jokaisen rakennuksen paikkaa on hieman muutettu ja mm. pysäköintitaloa madallettu. Kuva L Arkkitehdit Oy, 3.7.2015. 15
4.5.1 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan muutosluonnos ovat olleet MRL 62 ja MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 14.1. 13.2.2015. Luonnoksesta jätettiin kolme mielipidettä. Alueeseen sisältyvän Asunto Oy Näsinsilta Näsebro Bostads Ab:n asukkaille ja osakkaille järjestettiin asukastilaisuus luonnosvaiheessa 13.1.2015. Samanaikaisesti pyydettiin viranomaisosallisilta alustavat lausunnot. Pelastusviranomaisen, Porvoon veden ja Porvoon Energia yhtiöihin lukeutuvan Porvoon Sähköverkko Oy:n kanssa kokonaisratkaisua on tarkasteltu jo luonnosta laadittaessa. Näin ollen viranomaisosallisilla ei ollut mitään erityistä huomautettavaa. Lähinnä ympäristönsuojeluviranomainen pohti havainnekuvien perusteella talojen räystäättömyyden vaikutusta kosteusvaurioiden torjuntaan. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esitti myönteisen näkemyksen alueen toteutumisen eheyttävän rakennettua ympäristöä. Museoviranomainen pohti uudisrakentamisen suhdetta verrattain matalaan Taidetehdasrakennukseen. Mielipiteitä jätettiin alueella olevilta kiinteistöiltä. Aleksanterinkaari 6:ssa sijaitsevan vuokraasuntokohteen omistaja Porvoon A-asunnot Oy totesi kiinteistönsä asemakaavan muuttamisen perusteet pääpiirteissään asiallisiksi. Yhtiö toivoi asemakaava-alueen laajentamista länteen päin käsittämään myös osoitteessa Aleksanterinkaari 4 sijaitseva rakentamaton kiinteistö. Alueeseen luonnosvaiheessa sisältynyt osoitteessa Pormestarinkatu 2 6 sijaitseva Asunto Oy Näsinsilta Näsebro Bostads Ab jätti mielipiteen yhtiön hallituksen nimissä. Lisäksi kaksi yksityishenkilöä jätti samankaltaisia asiakohtia sisältävän mielipiteen. Mielipiteissä vastustetaan voimakkaasti yhtiön tontista kevyen liikenteen kulkuväyliksi erotettaviksi esitettyjen maakaistaleiden luovuttamista. Aleksanterinkaaren sisäkehäalueelle suunniteltua pysäköintitalo vaikutti liian hallitsevalta lähinnä yhtiön piha-alueen eteläreunan näkymien suhteen. Pysäköintiä esitetään tutkittavaksi sijoittamalla autopaikkatarve suunnittelualueen ulkopuolelle. Yhtiölle luonnoksessa esitettyä lisärakennusoikeutta ns. matalien talojen korottamiseksi lisäkerroksilla yhtiö ei mielipiteessä kommentoi. Asunto Oy Näsinsilta Näsebro Bostads Ab:n hallituksen kanssa on neuvoteltu 5.3.2015. Neuvottelun yhteydessä todettiin, että yhtiön mielipiteessään esittämiä asiakohtia on tutkittu ja ratkaisut ovat perusteltuja. Erityisesti pysäköintitalon sovittamiseen ympäristöön yhtiön hallitus vaikutti tyytyväiseltä. Neuvottelusta aiheutui lisäselvittelyn tarvetta mm. yhtiön tontin länsireunalle suunnitellun kevyen liikenteen yhteyden tilavarauksen osalta. Neuvottelussa myös varmistui, että esitetty lisärakennusoikeus on yhtiölle tärkeä ja näin ollen yhtiön hallitus näkee tärkeäksi yhtiön olemisen mukana asemakaavahankkeessa. Luonnos asemakaavanmuutosehdotukseksi esiteltiin yhtiön asukkaille ja osakkaille järjestetyssä asukastilaisuudessa 6.5.2015. Tontin rajojen muutokset ja autopaikkojen uudelleenjärjestely herätti edelleen vilkasta keskustelua ja tyytymättömyyttä tilaisuudessa käytettyjen puheenvuorojen perusteella. Asukastilaisuuden tavoitteena oli myös tarjota osakkaille riittävästi tietoa tulevan yhtiökokouksen päätöksentekoon siltä osin kuin kaavaratkaisu vaikuttaa yhtiön omistaman kiinteistön kehittämismahdollisuuksiin. Asunto Oy Näsinsilta Näsebro Bostads Ab piti varsinaisen yhtiökokouksen 26.5.2015. Kokousta ennen esiteltiin kaavaratkaisu vielä kerran ja käytiin keskustelua mm. maankäyttösopimuksen periaatteista, alueluovutuksista, pysäköinnistä ja yhtiön lisärakentamismahdollisuuksista. Huolimatta melko laajalti järjestetystä vuorovaikutuksesta päätti yhtiökokous, että yhtiö ei halua olla mukana asemakaava-alueessa. Näin ollen yhtiön kiinteistö on irrotettu kaava-alueesta. Tavoitteena on kuitenkin jatkaa yhdyskuntarakenteen tiivistämisen kannalta tärkeää lisärakentamisen sallivaa asemakaavatyötä yhtiön osalta myöhemmin osana Porvoonportin muun alueen kehittämistä. Tiivistelmät lausunnoista ja mielipiteistä vastineineen ovat selostuksen liitteenä 6. Asemakaavan muutosehdotus on ollut MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä.. - _-._.2015. Pyydetyt lausunnot on saatu. Kaavasta jätettiin muistutusta. 16
Asemakaavanmuutosluonnos, nähtävillä 14.1. 13.2.2015 ja asemakaavanmuutosehdotus, josta Asunto Oy Näsinsilta Näsebro Bostads Ab:n kiinteistö on rajattu pois. Ehdotus oli julkisesti nähtävänä. -.. 2015. 17
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaava on laadittu yhteistyössä alueesta järjestetyn tontinluovutus- ja yhteistyömallikilpailun voittaneen tahon kanssa. Kaavan laatimisen mitoitukselliset periaatteet oli ennen kilpailun järjestämistä hyväksytty kaupunkikehityslautakunnassa. 5.1 Kaavan rakenne Asemakaava-alueen korttelien käyttötarkoitus on asumispainotteinen. Palveluasumisen toteuttaminen on myös mahdollista kaikille alueen tonteille. Osalla tontteja asuinkerrostalot on mahdollista yhdistää palvelu- ja yhteiskäyttötilaa sisältävillä osilla. Maantasokerroksiin Aleksanterinkaaren katutasoon on mahdollista sijoittaa myös pienimuotoisesti liike-, toimisto- ja palvelutilaa. Rakennustyypit ovat käytännössä yksinomaan kerrostaloja. Aleksanterinkaaren sisäkehäalueella on täysin keskitetty pysäköintiratkaisu. Alueen keskellä on asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue, jolla mm. pysäköintilaitos sijaitsee. Tavoitteena on, että Aleksanterinkaaren sisäkehäalueen kiinteistöt muodostavat yhdessä eheän ja sosiaalisesti toimivan kokonaisuuden piha-alueineen ja aluetta halkovine yleisine jalankulkualueineen. Jo toteutuneella kiinteistöllä pysäköinti järjestetään jatkossakin tontilla. Alueelle laaditaan uusi tonttijako. Toteutuneen kiinteistönkin tontin rajoja tarkistetaan. Rakennusoikeuden määrä kasvaa verrattuna voimassaolevaan asemakaavaan. Ratkaisu perustuu kaupunkikuvallisesti ja rakenteellisesti onnistuneeseen ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta edulliseen kokonaisratkaisuun. 5.1.1 Mitoitus Asemakaava-alueen laajuus on noin 1,91 ha. Alueeseen sisältyy kaistale Aleksanterinkaaren katualuetta sekä uusi alueen sisäinen katualue Raul Hellbergin katu. Korttelialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 16 197 m 2. Tämä jakautuu uudisrakentamisen korttelialueiksi ja jo toteutuneeksi kiinteistöksi. Uudisrakentamisen alue: varsinainen Aleksanterinkaaren sisäkehäalue Uudisrakentamiseen osoitettuja korttelialueita Aleksanterinkaaren sisäkehäalueella on 13 208 m 2 ja niille on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 19 380 k-m 2. Lisäksi alueella on pysäköintitalo, jolle ei ole osoitettu erikseen kerrosalaa pysäköintikäytölle, mutta sen sijaan asumista palveleville aputiloille 120 k- m 2. Palveluasumisen ja erityisasumisen monipuolisen toteutettavuuden takia alueen rakennusaloja on yhdistetty viidestä kohdasta palvelutilojen toteuttamisen mahdollistavalla merkinnällä, jolle ei ole osoitettu erikseen rakennusoikeutta. Alueelle toteutettavan kerrosalan määrä on noin 19 500 k-m 2, joka vastaa korttelialueella tehokkuutta e = 1,47. Tämä tehokkuusluku ei ota huomioon pysäköintilaitoksen kerrostasojen pinta-alaa eikä mahdollisia maantasokerroksiin toteutettavia rakennuksia yhdistäviä palvelutiloja, kuten palveluasumiskohteen ruokasaleja tai kokoontumistiloja. Pysäköintilaitoksen rakennusalan pohjan pinta-ala on noin 1 565 m 2 ja sille osoitettu suurin sallittu korkeusasema mahdollistaa käytännössä neljän maanpäällisen pysäköintitason toteuttamisen. Kaavatyön perustana olleessa L Arkkitehdit Oy:n aluesuunnitelmassa pysäköintitaloon on suunniteltu toteutettavaksi 159 autopaikkaa. Verrattuna voimassa olevaan asemakaavaan kasvaa rakennusoikeuden määrä tällä alueella 10 530 k-m 2 :stä 19 500 k-m 2 :iin eli 8 970 k-m 2. Liike-, toimisto- ja palvelutilaa voi sijoittaa Aleksanterinkaaren varrella sijaitsevien rakennusten katutasoon yhteensä 1 200 k-m 2. Tämä rakennusoikeus kuitenkin sisältyy rakennusalojen kokonaisrakennusoikeuden määrään eli kysymyksessä on pääkäyttötarkoituksen lavennus. Mitoitus vastaa 280 330 asukasta. Työpaikkojen määrä jäänee vähäiseksi. Porvoon A-asunnot Oy:n kiinteistö Alueeseen sisältyy toteutunut Porvoon A-asunnot Oy:n vuokra-asuntokiinteistö osoitteessa Aleksanterinkaari 6, joka sijoittuu asemakaavan yhteydessä vahvistuvan sitovan tonttijaon mukaiselle tontille 462-1. Asemakaavanmuutos on kiinteistön osalta lähinnä toteava. Käyttötarkoitus ja rakennusoikeuden määrämerkinnät ajantasaistetaan mm. vastaamaan toteutunutta tilannetta ja tällä hetkellä käytettäviä asemakaavamerkintätapoja. Tontin koko muuttuu, koska tällä hetkellä kiinteistön autopaikat sijoittuvat rasitesopimuksin kaupungin omistamalle kiinteistölle 1:12 Näse, joka on voimassa olevan asemakaavan mukaista autopaikkojen korttelialuetta. Asemakaavamuutokseen sisältyvällä tonttijaolla tämä pysäköintipiha liitetään kiinteistön omaan tonttiin. Pyöristyksistä johtuen rakennusoikeus kiinteistöllä kasvaa 3 270 k-m 2 :stä 3 275 k-m 2 :iin eli 5 k-m 2. Kun tontin uusi asemakaavan mukainen pinta-ala on 2 989 m 2, muodostuu tonttitehokkuudeksi noin e = 1,10. Liike-, toimisto- ja palvelutilaa voi sijoittaa rakennusten katutasoon yhteensä 300 k-m 2. Tämä rakennusoikeus kuitenkin sisältyy rakennusalojen kokonaisrakennusoikeuden määrään eli kysymyksessä on pääkäyttötarkoituksen lavennus, jota ei tällä hetkellä ole toteutettukaan. Kiinteistön kahdessa asuintalossa on 43 pienehköä 18
asuntoa ja lisäksi 11 asuntolapaikkaa kehitysvammaisten tukiasumiselle. 5.1.2 Palvelut Alue on keskustamaiseen tapaan palvelujen ympäröimä. Kaupalliset palvelut sijaitsevat aivan alueen naapurissa vain katujen toisella puolen. Päivittäistavarakauppoja on alueen pohjoispuolella (Lidl) sekä lounaispuolella (S-Market Näsi). Laajahko erikoiskaupan keskittymä löytyy alueen kaakkoispuolelta Taidetehtaan alueen kauppakujalta. Taidetehdas tarjoaa kulttuuri- ja viihdepalveluita sekä ravintolapalveluita. Alueen eteläpuolella on toisen asteen ammattikorkeakoulukampus. Muut julkiset palvelut sijaitsevat Porvoon liikekeskustassa, joka sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä. Terveyspalveluja löytyy yksityisestä Lääkäritalosta noin 300 metrin etäisyydeltä ja kunnallista terveydenhuoltoa Näsin terveyskeskuksesta noin 700 metrin päästä. Laaja Porvoon kansalliseen kaupunkipuistoalueeseenkin lukeutuva Kokonniemen ja mäen virkistysalue 400 metrin päässä alueen eteläpuolella sekä Porvoonjokiranta 300 metrin päässä tarjoavat mahdollisuuksia virkistystoimintaan. 5.1.3 Liikenneverkko Aluetta reunustaa Länsirannan keskeinen pääkatu Aleksanterinkaari. Aleksanterinkaarella oleva linjaautopysäkki poistetaan tarpeettomana, mutta tavoitteena on että samanaikaisesti parannetaan Läntisellä Aleksanterinkadulla olevan pysäkin laatutasoa esimerkiksi katoksella. Ajoneuvoliikenne korttelialueille tapahtuu uuden poikkikadun, Raul Hellberginkadun kautta. Kevyt liikenne risteilee alueen läpi kolmesta liittymäkohdasta ympäröivään katuverkkoon. 5.1.4 Pysäköinti Osoitteessa Aleksanterinkaari 6 sijaitsevan Porvoon A-asunnot Oy:n kiinteistön pysäköintiratkaisu ei muutu, mutta nyt tontin rajojen ulkopuolella sijaitseva pysäköintipiha on jatkossa osa tonttia. Pysäköinti on nyt sijoitettu rasitesopimuksin voimassa olevan asemakaavan mukaiselle autopaikkojen korttelialueelle. Aleksanterinkaaren sisäkehäalueen eli uudisrakentamiselle varatun alueen autopaikkavaatimuksen määrittelyn perusteina ovat koko alueelle laadittu kokonaissuunnitelma yhteiskäyttöisine piha-alueineen, palvelujen ja julkisen liikenteen erinomainen saavutettavuus, mitä ilmeisimmin vaihteleva asuntokoko ja hallintamuoto, kevyen liikenteen liikkumisvalintojen suosiminen talokohtaisilla säilytystilaratkaisuilla, sekä täysin keskitetty pysäköintiratkaisu. Alue muodostaa myös yhtenä kokonaisuutena tarkasteltavan ja toteutuvan suuren asuntomassan, jossa keskiarvoratkaisut ovat satunnaisia yksittäisiä autopaikkakysyntätapauksia määräävämpiä. Aleksanterinkaaren sisäkehäalueella pysäköinti on keskitetty täysin yhteen pysäköintitaloon, johon L Arkkitehdit Oy:n aluesuunnitelman mukaan toteutettaisiin 159 autopaikkaa neljään tasoon. Maanalaisen kerroksen toteuttaminen kasvattaisi kapasiteettia. Koko asemakaava-alueella ovat voimassa pysäköintinormit: - liike-, toimisto- ja palvelutila yleensä: 1 ap / 60 k-m 2 - asuminen yleensä: 1 ap / 100 k-m 2 - senioriasuminen: 1 ap / 120 k-m 2 - tavanomaiseen asumiseen rinnastettava palveluasuminen: 1 ap / 120 k-m 2 - erityisasuminen: 1 ap / 180 k-m 2 Normeissa on otettu huomioon keskustasijainti ja hyvät julkisen liikenteen yhteydet alueelle, oletettavissa oleva asuntokoko, ja palveluasuminen. Senioriasumiselle on annettu tavanomaisesta asumisesta hieman väljempään poikkeava autopaikkavaatimus. Senioriasumisella tarkoitetaan ikääntyville tarkoitettua tavanomaiseen verrattavissa olevaa asumista, jossa asukkaiden ulkopuolisen tuen tarve vaihtelee voimakkaastikin. Virkeimmät senioriasukkaat toki autoilevat, mutta asukkaissa voi olla paljonkin autottomia tai esimerkiksi yhteiskäyttöautoa käyttäviä asukkaita. Senioriasunnot on tavallisesti suunnattu yli 55-vuotiaille. Erityisasumisella tarkoitetaan laitosmaista asumista, kuten tehostettua palveluasumista tai hoivakotia. Tyypillisesti tällöin tarjotaan ympärivuorokautista hoivaa. Erityisasumisessa asukkaat eivät käytännössä autoile, vaan autopaikkatarve perustuu lähinnä henkilökunnan pysäköintitarpeeseen. Erityisasumiseksi tulkitaan myös opiskelija-asuminen tai muu lyhytaikainen asuminen, joka sinänsä olisi myös mahdollinen vaikkakaan ei tavoiteltu käyttötarkoitus alueella. Alueelle ei tällä hetkellä ole tulossa erityisasumista, mutta määräyksellä on haluttu kuitenkin varmistaa asumisen monimuotoisuuden mahdollisuus alueella. Porvoon viimeaikaisista asuinkerrostaloaluekaavoista poiketen pysäköintivaatimusta ei ole sidottu asuntokokoon. 1960-70 lukujen taitteen suunnitteluperiaatteiden mukaisen ja alueeseen sisältyvän Asunto Oy Näsinsilta Näsebro Bostads Ab:n toteutunut tilanne tarjoaa käytännön vertailupohjaa mitoituksen arviointiin. Asumiselle osoitettu normi 1 ap / 100 k-m 2 on varsin toimiva silloin kun rakentamisen kokonaismäärä on suurehko, jolloin erityyppiset asuntokoot ja asuntojen hallintamuodot 19
tuottavat toimivan kokonaisuuden. Yhtiö on omistusasuntoyhtiö, mutta siinä on kuitenkin suhteellisen paljon yksityisomisteisia vuokra-asuntoja. Alku- ja loppumatkan sujuvuuden merkitystä kulkutavan valinnassa pyritään painottamaan erityisesti Aleksanterinkaaren sisäkehäalueella. Tällä tarkoitetaan sitä, että alueelle pyritään saamaan aikaan kevyen liikenteen välineille ja liikkumisen apuvälineille säilytystiloja. Vastaavasti autopysäköinti sijoittuu alueen keskelle erilliseen ja ulkokautta saavutettavaan pysäköintitaloon. Pysäköintitalossa helpoimmin saavutettavat autopaikat suositellaan varattaviksi yhteiskäyttöautoille. Näin ollen tyypillisellä lyhyehköllä päivittäisasiointimatkalla auton haku pysäköintitalon kerroksesta voi olla hieman vaivalloista, mutta asuintalon maantasokerroksessa sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä on säilytystiloja polkupyörille ja muille liikkumisen apuvälineille, kuten mahdollisesti tulevaisuudessa yleistyville sähkökäyttöisille kaksipyörille. Tällöin asukas valitsee tavoitteen mukaan lyhyelle matkalleen mieluummin tämän muun liikkumisvälineen kuin henkilöauton. Alueella on annettu määräys polkupyöräpaikoista: 2 pp / asunto. Paikkojen tulee löytyä sekä helppokäyttöisestä päivittäiskäyttöä suosivasta tilasta, kuten pihakatoksesta sekä kausisäilytykseen soveltuvasta tilasta, jonka saavutettavuuden ei välttämättä tarvitse olla päivittäiskäyttöä hyvin suosiva. Määräys on tarkoitettu tulkittavaksi siten, että mikäli päivittäiskäyttöä varten varattu tila on erittäin helppokäyttöinen, ei erillistä pihakatosta tarvita lainkaan. Tällöin tila sijoitetaan asuinrakennuksen maantasokerrokseen asuntojen välittömään yhteyteen ja varustetaan kynnyksettömällä leveällä uloskäynnillä suoraan pyöräilyalueelle. Liikkumisen apuvälineille, kuten sähkökäyttöisille kaksi- ja kolmipyörille saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi säilytystilan. Tila tulee varustaa sähköpistokkein sekä pesumahdollisuudella. Mikäli tällaista tilaa ei rakenneta, tulee tavanomainen polkupyörävarasto varustaa myös liikkumisen apuvälineiden säilytystä varten. Erillisen liikkumisen apuvälinetilan toteuttamalla saa autopaikkavaatimuksesta vähentää 5 % edellyttäen, että tuo säilytystila sijaitsee asuinrakennuksen maantasokerroksessa asuntojen välittömässä yhteydessä eikä siis erillisessä rakennuksessa. Huojennus kohdistuu rakennuslupamenettelyn yhteydessä yleensä suoraan yksittäisen rakennuksen autopaikkavaatimukseen. Yhteiskäyttöautojen toteuttaminen voisi olla Aleksanterinkaaren sisäkehäalueella erityisen viisasta keskitetyn pysäköinnin ja taloyhtiöiden yhteisesti hallinnoiman ja keskitetyn pysäköintiratkaisun ansiosta. Autojen huolto ja hallinnointi sekä sähkölatausmahdollisuuden järjestäminen olisivat hoidettavissa yhteisen huoltoyhtiön toimesta tai ulkopuolisen operaattorin hoitamana. Yhteiskäyttöautojen hankintaan kannustamiseksi saa autopaikkavaatimuksesta vähentää 15 % kutakin asuinrakennusta kohti varatusta yhteiskäyttöautosta. Huojennus on tarkoitettu sovellettavaksi siten, että huojennus otetaan huomioon määriteltäessä autopaikkavaatimusta yksittäistä taloa koskevan rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Esimerkki: alueelle on rakennettu kolme kerrostaloa eikä yhteiskäyttöautoja ole lainkaan. Tällöin autopaikoista ei ole luonnollisestikaan annettu huojennusta tällä perusteella rakennuslupia haettaessa. Neljättä taloa rakennettaessa hankitaan koko alueen käyttöön kolme yhteiskäyttöautoa. Tällöin tämän talon rakennuslupaa haettaessa saa autopaikoista vähentää 3 x 15 % eli 45 %. Seuraavalle talolle rakennuslupaa haettaessa ei näiden vanhojen yhteiskäyttöautojen perusteella anneta huojennusta, vaan 15 %:n huojennus edellyttää jälleen uuden yhteiskäyttöauton hankkimista. Toki tulkinnassa on mahdollisuus ottaa huomioon myös nämä vanhat yhteiskäyttöautot myöhempien rakennuslupien valmistelussa, mutta tällöin yksittäisen rakennuksen autopaikkojen huojennuksen määrässä tulee ottaa huomioon alueen koko rakennusoikeuden määrä. Suotavaa olisi, että huojennus pyöristettäisiin normaalien pyöristyssääntöjen mukaan joko alas- tai ylöspäin seuraavaan kokonaisautopaikkamäärään (esim. 3,45 = 3 ja 3,55 = 4) eikä jyrkästi aina ylöspäin kuten autopaikkavaatimusta määritettäessä on yleensä tapana (esim. 3,1:n autopaikan laskennallinen tarve määrittää autopaikkatarpeeksi neljä autopaikkaa). 5.1.5 Tonttijako Asemakaavanmuutokseen sisältyy tonttijako. Myös alueen jo toteutuneella kiinteistöllä on tarpeen muuttaa tonttien rajoja. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaupunkikuva ja -rakenne Asemakaava-alue on kaupunkirakenteellinen ja kuvallinen solmukohta, joka sovittaa yhteen ympäröivien alueiden historiallisesti kerroksellisen eri aikakausien suunnitteluideologiaa kuvastavan rakennuskannan. Alueen kaakkoispuolella on Länsirannan identiteettitekijäksi muodostunut Taidetehdas, jonka suhdetta uudisrakentamiseen on tutkittu kaavatyön aikana. Alueen haastavuutta 20
suunnittelukohteena kuvastaa jo sekin, että vain alle kymmen vuoden ikäinen asemakaava on osoittautunut suorastaan toteuttamiskelvottomaksi. Näin ollen alueen suunnitteluratkaisu perustuu voimakkaasti keväällä 2014 järjestetyn tontinluovutus- ja yhteistyömallikilpailun tulokseen. Rakennusten ja rakennetun lähiympäristön laatutaso, toimivuus ja viihtyisyys pyritään turvaamaan asemakaavaratkaisuilla, kaavaan liittyvillä rakennustapamääräyksillä sekä viranomaisyhteistyön avulla. Rakennustapamääräykset sitoutetaan noudatettavaksi kaavamääräyksellä. Hankkeen aluesuunnittelu uudisrakentamisen osalta perustuu L Arkkitehdit Oy:n laatimaan kilpailuehdotukseen. Toimisto on työstänyt suunnitelmaa edelleen ja vastannut myös rakennustapamääräysten laatimisesta. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet: Asemakaava-alueella käytetyt aluevarausmerkinnät on esitetty asemakaavakartassa (liite 3). Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa asuntoja, palveluasuntoja ja palvelutiloja (AKY) Rakentaminen korttelialueilla on selkeän kerrostalovaltaista. Uudisrakentamisen alueelle on mahdollista toteuttaa kymmenen neljä- tai viisikerroksista asuinkerrostaloa. Erillisten asuinrakennusten rakennusaloja on yhdistetty viidessä kohdassa, jotta mahdollisen hoiva-asumisen tarvitsemat rakennuksia yhdistävät palvelutilat olisivat toteutettavissa. Kerroslukujen osalta kysymyksessä on suurin sallittu kerrosluku. Kerrosluvun osalta ei ole katsottu vähimmäisvaatimusta tarpeelliseksi alueen sijainnin ja ilmeisen toteutustavan perusteella. Korttelialueen käyttötarkoitus sallii monimuotoisen asumisen sekä toimisto-, liike- ja palvelutiloja vähäisesti katutasoon. Korttelirakenteen tiiviydestä johtuen rakennusten välinen etäisyys voi joissain kohdin poiketa Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa G1 annetusta yleisluontoisesta määräyksestä. Sen mukaan asuinhuoneen pääikkunan edessä tulee olla etäisyyttä vastapäiseen rakennukseen yhtä paljon kuin vastapäisen rakennuksen korkeus on, ellei asemakaavasta muuta johdu. Tässä tapauksessa asemakaava määrittelee lyhyemmän etäisyydenkin mahdolliseksi, koska alueen rakenne on polveileva ja asuntosuunnittelun yhteydessä tulee vielä erikseen tutkia asuinhuoneiden ikkunoiden sijoittelu siten, että asumisen laatu muodostuu ikkunanäkymien ja asunnon valoisuuden suhteen hyväksi. Porvoon A-asunnot Oy:n omistama uudehko kiinteistö on osoitettu toteutunutta rakentamista vastaavalla käyttötarkoitusmerkinnällä. Voimassa olevan asemakaavan mukaan mahdollistetaan edelleen myös pienimuotoinen liike- ja toimistorakentaminen katutasossa, vaikka tällaista ei olekaan toteutettu. Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH) Aleksanterinkaaren uudisrakentamisen sisäkehäalueen keskellä on yhteiskäyttöinen korttelialue, joka muodostaa osan sen varrelle sijoittuvien asuinkerrostalotonttien piha-alueista. Alueen kautta on myös yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattuja ohjeellisesti osoitettuja alueen osia. Lisäksi yhteiskäyttöiselle korttelialueelle sijoittuu pysäköintilaitos, jonka laajuutta on säädetty rakennusalan muodolla ja korkeusmerkinnällä. Pysäköintilaitoksen yhteydessä voi olla myös asuinkerrostaloja yhteisesti palvelevia aputiloja, kuten kerhotilaa, kierrätyshuone tai teknistäkin tilaa. 5.3.2 Katualueet: Korttelialueiden lisäksi kaava-alueelle sijoittuu jonkin verran katualueita. Aleksanterinkaaresta kaistale sisältyy lähinnä kaavateknisistä syistä tähän asemakaavaan, koska katualueen sisäreuna on rajattava uudelleen. Alueelle sijoittuu lyhyt Raul Hellbergin katu, jonka kautta ajoneuvoliikenne alueelle on järjestetty. 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset arvioidaan nykytilanteeseen verrattuna. Vaikutuksista ei ole tarpeen tehdä erillisiä selvityksiä vaan ne arvioidaan kaavamuutoksen laatimisen yhteydessä osana kaavaprosessia. 5.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutos vaikuttaa myönteisesti yhdyskuntarakenteeseen täydentämällä kaupunkirakenteessa keskeisesti sijaitsevan vajaakäytössä olevan alueen. Asemakaavanmuutoksella vahvistetaan keskustan asuntotarjontaa ja saadaan paljon uusia asukkaita olemassaolevan infrastruktuurin ja palvelujen äärelle. 21
5.4.2 Vaikutukset palvelurakenteeseen Alue käsittää pääasiassa asumista. Näin ollen vaikutus lähinnä asumispalveluihin on myönteinen. Liike-, toimisto- tai palvelutilaa voi sijoittua rakennusten maantasokerroksiin keskustamaiseen tapaan. Niiden merkitys keskusta-alueen kaupallisiin palveluihin jää kuitenkin vähäiseksi. Mikäli alueelle rakentuu toivotusti seniorikotityyppistä palveluasumistarjontaa tukipalveluineen, voisi tällainen palveluasumisen keskus tarjota palveluja myös lähialueen asukkaille, joissa asiakaskuntaa tälläkin hetkellä jo olisi. 5.4.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja luonnonympäristöön Alueella ei ole säilytettävää luonnonympäristöä. Aleksanterinkaaren sisäkehäalue on jo useita vuosia sitten poistettujen pilaantuneiden maa-ainesten jäljiltä hieman pusikoitunut, mikä ei ole maisemanhoidon kannalta edullista. Kaavan vaikutus rakennettuun ympäristöön on erittäin myönteinen kun alue saa sijaintinsa arvoisen viimeistellyn kaupunkikeskustaan sopivan ilmeen. Samalla ympäröivien alueiden tilanne paranee kun mm. kevyen liikenteen yhteydet suunnittelualueen kautta täydentyvät. Suunnittelualue liittää Porvoonportin kerrostaloalueen megastruktuurin ja pienimittakaavaiseen Moderni puukaupunkialueen puuverhottujen kerrostalojen rakenteen Länsirannan eteläisiin osiin. Aleksanterinkaaren eteläpuolinen kookas Porvoo Campus ammattikorkeakoulukiinteistö ja S-Market Näsin umpinainen koilliskulma kytkeytyvät alueen välityksellä osaksi Länsirannan kaupunkirakennetta. Nykyään ne näyttäytyvät hivenen irrallisina massoina Aleksanterinkaaren varrella. Aleksanterinkaaren sisäkehäalue muodostaa kookkaiden noppamaisten kerrostalomassojen avulla yhtenäisen reunan, josta polveilee vehreitä puolijulkisia piha-alueita. Kaarta kohti suuntautuvat kadut saavat onnistuneet näkymäpäätteet, joiden julkisivuarkkitehtuurissa ei kuitenkaan ylikorosteta alueen erityisyyttä. Tällä ratkaisulla saavutettaneen ajallisesti hyvin kestävää kaupunkirakennetta. Alueelle kannustetaan sijoittamaan keskustamaisia pienehköjä liike- ja toimistotiloja katutasoon, jolloin katukuva elävöityy kaupunkikeskustoille ominaisella tavalla. Aleksanterinkaaren sisäkehäalueen suhdetta suhteellisen matalaan ja vaatimattomaan Taidetehdasrakennukseen on pohdittu etenkin museoviranomaisen luonnosvaiheen kannanoton valossa. Kaupunkikuvatutkielma osoittaa, että viisikerroksinen rakennusmassa Taidetehdasrakennuksen suojeltua pohjoissiipeä vastapäätä on mittakaavallisesti hyvin siedettävissä. Tähän vaikuttaa erityisesti Aleksanterinkaaren katualueen suuri leveys eli katualueella oleva tilallinen väljyys. Aleksanterinkaaren leveys on tällä kohdalla noin 30 metriä. Näkymä Läntisen Aleksanterinkadun länsipäästä Aleksanterinkaaren suuntaisesti lounaaseen. Taustalla Porvoo Campus ammattikorkeakoulurakennus. Havainnekuva osoittaa, että Aleksanterinkaaren sisäkehäalueen uudisrakentaminen tässä kohdin viisikerroksisella rakennusmassalla on mittakaavallisesti hyvin siedettävä ratkaisu suhteessa Taidetehdasrakennuksen suojeltuun pohjoissiipeen. Havainnekuvan laatimisen jälkeen on laadittu 22
selostuksen liitteenä olevat rakennustapamääräykset. Havainnekuva osoittaakin ensisijaisesti rakentamisen mittakaavan eikä lopullista väri- ja materiaalimaailmaa. Havainnekuva: L Arkkitehdit Oy, 8.4.2015. 5.4.4 Vaikutukset alueen liikenne- ja pysäköintiratkaisuihin Asemakaavanmuutoksella ei ole kovin suurta vaikutusta lähiympäristön liikenneolosuhteisiin verrattuna voimassaolevaan asemakaavaan ja Aleksanterinkaaren nykyisiin liikennemääriin. Pääasiassa asumistoimintoja sisältävä kaavaratkaisu tuottaa rakennusoikeuteen nähden maltillisesti lisää ajoneuvoliikennettä. Aleksanterinkaaren sisäkehäalueen uudisrakentamisen liikennetuotos on 400 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Aleksanterinkaarella liikkuu Raul Hellberginkadun kohdalla noin 9 200 ajoneuvoa vuorokaudessa (vuonna 2013), joten liikennemäärä kasvaa 4 8 %. Lähinnä Raul Hellberginkadun ja Aleksanterinkaaren risteyksessä tämä uusi katuliittymä vaikuttaa katujärjestelyihin. Paikassa on tosin jo nyt valo-ohjaus, koska Porvoon A-asunnot Oy:n osoitteessa Aleksanterinkaari 6 sijaitsevalle kiinteistölle on kulku Raul Hellberginkadun aihion kautta. Kevyen liikenteen yhteydet paranevat, kun kaava-alueen kautta avautuu uusia mahdollisuuksia koillislounaissuuntaiseen liikkumiseen alueen ympärillä sijaitsevia päivittäistavaramyymälöitä kohti. Alueella nyt oleva tallautunut ja käytetty polku säilyy edelleenkin kulkuyhteytenä alueen läpi. Yhteyden laatutaso kohenee ja sen haarautuminen tarjoaa uusia elämyksellisiä kulkureittimahdollisuuksia. Ympäristön pysäköintiratkaisuun kaavalla ei ole vaikutusta, koska alueella ei ole nykyään yleistä pysäköintikäyttöä. Liikennemäärät Porvoon keskustassa (ajoneuvoa vuorokaudessa). Alueen sijainti on rajattu kuvaan. Kuntatekniikan suunnittelu 2013. 5.5 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaava on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen ja niiden toteuttamista on tuettu kaavaratkaisulla. Kaava hyödyntää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttää kaupunkirakennetta kun keskustaan rakennetaan kaupunkikuvan ehdoin uutta asuin- ja myös palveluasuintilaa. Kaava sinänsä mahdollistaa myös vähäisessä määrin keskustaan sopivaa liike- ja toimistorakentamista. Kaupunkikuva eheytyy täydennysrakentamisen keinoin, kun kaupunkirakenteellinen epäkohta, joutomaana näyttäytyvä Aleksanterinkaaren sisäkehäalue rakentuu huolellisesti tutkitulla ympäröivää kerroksellista kaupunkirakennetta täydentävällä rakenteella. 23
5.6 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualue kaupunkikeskustassa rajautuu itäosaltaan pääkatumaiseen Aleksanterinkaareen. Kadun liikennemäärä aiheuttaa runsaasti liikenteestä aiheutuvaa melu- ja ilmanlaatuhaittaa. Lyhyistä liittymäväleistä, valo-ohjauksesta ja kadun geometriasta johtuen ajonopeudet ovat jopa alhaisia. Uudisrakennusten suunnittelussa on lähinnä katujen puoleisten ulkoseinien ja parvekerakenteiden suunnittelussa otettava huomioon riittävä ääneneristävyys ja muiden haittojen torjuminen. Melulta suojautumisesta on annettu asemakaavamääräys, jonka ääneneristävyysvaatimuksen mitoitus perustuu Porvoon meluselvitys 2013:een. Tarpeen vaatiessa tulee toteutusvaiheessa laatia vielä tarkempi selvitys asuntosuunnittelun tueksi, koska meluntorjuntatarpeet voivat vaihdella jopa kerroksittain. Koska uudisrakentamiselle osoitetun alueen piha-alueet ovat yhteiskäyttöisiä, löytyy alueelta jokaiselle asukkaalle erilaisia ulko-oleskelumuotoja tarjoavia oleskelualueita myös melulta hyvin suojattuina. Ympäristön häiriötekijöiden huomioon ottaminen suunnittelussa on pyritty varmistamaan asemakaavamääräyksillä. Alueella on ollut aiemmasta teollisesta toiminnasta aiheutunutta maaperän pilaantuneisuutta. Pilaantuneet maa-ainekset on poistettu eikä alueen asemakaavanmukaiselle käytölle pitäisi olla maaperän laadun suhteen esteitä. 5.7 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät on selitetty asemakaavakartassa (liite 3). 5.8 Nimistö Alueelle tulee yksi uusi katualue. Aleksanterinkaaresta lähtee lyhyt asuntokatu, jonka kautta autoliikenne koko asemakaava-alueelle järjestetään. Asunto Oy Näsinsilta Näsebro Bostads Ab:n kiinteistölle liitytään tosin nykyiseen tapaan jatkossakin myös Pormestarinkadulta. Uusi lyhyt tonttikatu on nimetty Raul Hellbergin kaduksi. Nimeä on esitetty käytettäväksi kadunnimenä Timo Liljan tekemässä kansalaisaloitteessa ja lisätty 16.9.2009 aloitevastauksen yhteydessä kaupunkisuunnittelun nimipankkiin. Raul Hellberg oli paikallisesti arvostettu liikemies ja polkupyöräilijä, jonka urheilutarvikeliikkeellä oli tilat ns. Hellbergin hallissa noin 80 metriä Raul Hellbergin kadun ja Aleksanterinkaaren risteyksestä suoraan etelään. Tällä hetkellä tyhjillään oleva, noin vuonna 1959 alun perin tekstiiliteollisuuden käyttöön rakennettu puukaarirunkoinen ja kevytbetoniseinäinen rakennus on kaupungin omistuksessa ja purku-uhan alainen. Aleksanterinkaaren sisäkehäalueen asumista palvelevalle yhteiskäyttöiselle korttelialueelle (AH) sijoittuu tavallaan kaksi kevyen liikenteen yhteyttä kulkuyhteysrasitteina. Niille ei näin ollen voida antaa kadunnimiä asemakaavassa, vaan väylät saanevat kutsumanimet ajan myötä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutuksen ohjaaminen Alueelle on laadittu asemakaavan selostukseen liitteenä (liite 7) olevat erilliset rakennustapamääräykset, jotka sidotaan noudatettaviksi kaavakartan määräyksellä. 6.2 Toteuttamisen ajoitus Suurin osa alueesta on rakentamatonta. Alueen toteuttaminen käynnistynee Mauno Eerikinpojankadun päätteestä nopeastikin kaavan saatua lainvoiman ja tontinluovutuksen käynnistyttyä. Asemakaavanmuutos on laadittu yhteistyössä alueen todennäköisen toteuttajatahon kanssa. Osoitteessa Aleksanterinkaari 6 sijaitsevalla rakennetulla kiinteistöllä toteutettaneen vain tontin muodostaminen uudelleen asemakaavan mukaiseksi. 24
Porvoossa 11.8.2015 Eero Löytönen kaupunkisuunnittelupäällikkö Pekka Mikkola kaavoittaja 25
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 5 PORVOO ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄ LÄNSIRANTA KAUPUNGINOSA 22, OSA KORTTELIA 462 JA KATUALUEET Asemakaavan muutos koskee: KAUPUNGINOSA 22, KORTTELI 434, TONTIT 10-15 JA KATUALUEET Nro 459 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. Suunnittelualue Asemakaavan muutos koskee Länsirannan keskellä sijaitsevan pääasiassa rakentamattoman alueen rakentamisen määrää ja käyttötarkoitusta. Suunnittelualue muodostaa Länsirannan keskipisteeseen kaupunkirakenteellisesti merkittävän kokoavan alueen, jolla Länsirannan 2000- luvun rakentaminen liittyy ympäröivään kaupunkirakenteeseen sekä yleisemminkin Porvoon keskustarakenteeseen. Alue sijoittuu Aleksanterinkaaren sisäkehälle ja rajautuu Aleksanterinkaareen idässä ja etelässä. Pohjoisluoteessa alueeseen sisältyi luonnosvaiheessa ns. Porvoonportin alueen kerrostalotontti osoitteessa Pormestarinkatu 2-6. Pohjoiskulmassa alue muodostaa Mauno Eerikinpojankadun päätteen. Länsilounaassa alueeseen sisältyy osoitteessa Aleksanterinkaari 6 sijaitseva rakennettu asuintontti. 2. Hankkeen taustaa Aleksanterinkaaren sisäkehäalueen ensimmäinen asemakaava on laadittu vuonna 1989 ratkaistun Porvoonjoen länsirannan yleisen aatekilpailun voittajaehdotuksen pohjalta. Tuo 14.3.1996 vahvistettu asemakaava todettiin kuntaliitoksen jälkeisessä tilanteessa rakentamisen määrältään ja mittakaavaltaan epätyydyttäväksi. Kaupunginhallitus linjasi 4.1.1999 6, että vahvistetut asemakaavat käydään läpi siten, että muodostuu ihmisen mittainen, monipuolinen ja korkeatasoinen vaihtoehto pääkaupunkiseudun asuntotarjonnalle. Asemakaavaa tarkistettiin kaupunkisuunnittelussa virkamiestyönä ja alueen asemakaava hyväksyttiin 12.12.2007. Toteutuminen ei kuitenkaan käynnistynyt heti ja varsin pian todettiin tarve tutkia asemakaavan ohjaamasta rakennustavasta poikkeavan, palveluasumistuotannolle sopivan asuinrakentamisen sijoittamista alueelle. Keväällä 2014 kaupunki järjesti tontinluovutus- ja yhteistyömallikilpailun, jolla tavoiteltiin alueelle toteutuskelpoista ja tasokasta kokonaissuunnitelmaa sekä toteuttajatahoja. Näiden yhteistyötahojen kanssa valmisteltaisiin asemakaavanmuutos ja ne aikanaan tontinluovutuksien jälkeen vastaisivat alueen rakentamisesta. Kilpailuaika päättyi 16.5.2014. Ehdotuksia saapui kaksi, joista L Arkkitehdit Oy:n, Pohjola Rakennus Oy Uusimaan ja Projectusteam Oy:n laatima ehdotus Slottsgården täytti paremmin kaikki keskeiset tavoitteet. Rakentamisen kokonaismäärä ehdotuksessa oli noin 17.100 k-m². Kaupunkikehityslautakunta päätti 19.8.2014 161, että alueen asemakaavanmuutos valmistellaan yhteistyössä kilpailun voittaneen ehdotuksen laatijoiden kanssa. Koko alue on kaupungin omistuksessa. Tontit luovutetaan aikanaan käypään hintaan erillisillä päätöksillä. Asemakaavahankkeesta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa viimeksi 6.5.2014. Teknisistä syistä alueeseen on sisällytetty Porvoon kaupungin kokonaan omistaman Porvoon A-asunnot Oy:n omistama kiinteistö, jolla sijaitsee vuonna 2012 valmistunut vuokra- ja erityisasuntokohde. Kohteen autopaikat sijaitsevat kaupungin vuokra-alueella, joten kohteen asemakaavatilanne on syytä saattaa 1
toteutusta vastaavalle tasolle. Lisäksi alueeseen sisältyy i luonnosvaiheessa osoitteessa Pormestarinkatu 2 6 sijaitsevan kerrostaloyhtiön Asunto Oy Näsinsilta Näsebro Bostads Ab omistama kiinteistö. Kiinteistö on osa vuosina 1967 1976 rakennettua ns. Porvoonportin asuinaluetta, joka jakautuu hallinnollisesti neljään yhtiöön. Alueen kiinteistöjen hakemuksesta kaupunkikehityslautakunta päätti 8.2.2011 13 käynnistää asemakaavanmuutoksen täydennysrakentamisen tutkimiseksi. Asemakaavanmuutosluonnos koko Porvoonportin alueelle oli nähtävillä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti 11.4. 8.5. ja 10. 11.5.2012. Yhtiön kiinteistö voitiin haluttaessa rajata pois asemakaava-alueesta ja jatkaa kaavatyötä yhtiön osalta myöhemmin. 3. Suunnittelun tavoite Asemakaavanmuutoksella tutkitaan kerrostalovaltaista ja palveluasuintuotannollekin sopivaa toteutusratkaisua kaupunkikuvallisesti hyvin merkitykselliselle alueelle Länsirannan keskiosaan. Alueeseen sisältyvällä rakennetulla kiinteistöllä ajantasaistetaan asemakaavatilanne. 4. Lähtötiedot (kaavatilanne, kaavan toteutuminen, yms.) Yleistä: Suunnittelualueen toteutumisella Länsirannan keskiosaan rakentuu Mauno Eerikinpojan kadun ja Läntisen Aleksanterinkadun näkymäpäätteisiin lähiympäristön vaihtelevan rakennustavan yhteen sovittava keskustamainen alue. Suunnittelualue on kooltaan noin 1,91 ha (luonnosvaiheessa 2,98 ha). Maakuntakaava: 15.2.2010 vahvistetussa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Uudenmaan maakuntavaltuuston 20.3.2013 hyväksymässä ja ympäristöministeriön 30.10.2014 vahvistamassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi osoitetulla alueella on kohdemerkintä keskustatoimintojen alue, seutukeskus. Yleiskaava: Keskeisten alueiden osayleiskaavassa (hyväksytty 15.12.2004) alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Aleksanterinkaarta myötäilee kevyen liikenteen reitti. Alueen itäosassa on merkintä puhdistettavasta/kunnostettavasta maa-alueesta, joka juontaa juurensa Taidetehtaan historiallisesta käytöstä. Asemakaava: Alueella on voimassa asemakaava numero 403, joka on hyväksytty 12.12.2007. Asemakaavassa alueella on asuin-, liikeja toimistorakennusten korttelialue (AL/YA), asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AKR-9) sekä autopaikkojen korttelialue (LPA-1). Alueen läpi risteilee yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattuja alueen osia (pp). Aleksanterinkaari on osoitettu katualueeksi. Asemakaavassa alueelle osoitetun rakentamisen kokonaismäärä on 13.800 k-m 2. Rakennettu ympäristö: Aleksanterinkaaren sisäkehälle jäävä alue on rakentamaton lukuun ottamatta alueen länsiosan rakennettua kiinteistöä. Alueen maaperä oli pilaantunut aiemman teollisen toiminnan takia. Maaperä on kunnostettu vuonna 2008. Suunnittelualueeseen sisältyy Porvoon A-asunnot Oy:n vuokraasuntokohde, joka on valmistunut arkkitehti Tytti Tolvasen suunnitelmien mukaan kesällä 2012. Tavanomaisen vuokraasuntotarjonnan ohella kiinteistöllä on tuetun asumisen yksikkö. Kahdesta asuinrakennuksesta ja varastosta muodostuvan kokonaisuuden laajuus on 3.269 k-m 2. Vuokra-asuntokohde on sisällytetty asemakaava-alueeseen, koska kohteen toteutus 2
poikkeaa hieman voimassaolevasta asemakaavasta tontin rajojen osalta. Lisäksi autopaikkojen sijoitusratkaisua on syytä tarkastaa. Lounaassa Aleksanterinkaaren toisella puolella on S-market Näsi vähittäiskaupan suuryksikkö, jonka suunnittelualuetta lähimmät osat ovat ensimmäisestä rakennusvaiheesta vuodelta 1998. Myymälää laajennettiin vuonna 2007. Etelässä Aleksanterinkaaren toisella puolella on vuonna 2010 valmistunut Porvoo Campus ammattikorkeakoulu vieressään rakentamaton YIT Rakennus Oy:n Yritystalohankkeelle varattu alue. Kaakossa hahmottuu kulttuuri- ja liiketilakokonaisuus Taidetehdas ja itäkoillisessa on vuosina 2006-2014 valmistuneita asuinkerrostaloja. Etäämmällä koillisessa on Länsirannan Moderni puukaupunkialue, jonka toteutuminen käynnistyi vuonna 2002. Lännessä rajanaapurina on Porvoonportin aluerakentamiskohteen viimeisimpinä taloina 1972-74 valmistunut Asunto Oy Näsinsilta Näsebro Bostads Ab:n kookas asuinkerrostalokiinteistö. Aivan luoteessa erottuu vielä Porvoonportin aluerakenteeseen alun perin kuuluneen ostoskeskuksen tilalle vuonna 2003 valmistunut Lidlpäivittäistavaramyymälä etualan laajoine pysäköintialueineen. Luonnonympäristö: Miltei koko Länsiranta on vanhaa viljelymaisemaa, jossa on ollut teollista toimintaa 1920-luvulta 1980-luvulle. Alueen asuinrakentaminen käynnistyi ns. Porvoonportin alueesta 1960- luvun lopulla. Suunnittelualue on aikoinaan ollut peltoa tai niittyä, joka on nykyisen Taidetehtaan toiminnan laajentuessa otettu teollisuuslaitoksen piha-alueeksi aiheuttaen myös maaperän pilaantumista. Maaperän vuonna 2008 tehdyn kunnostuksen jäljiltä suunnittelualueelle on jäänyt hulevedellä täyttyvä painanne, jossa on pian alkanut kasvaa ruokoja. Varsinaisia luontoarvoja alueeseen ei sisälly. Alue toimii aluetta pohjoiskoillisesta lähestyvän Mauno Eerikinpojankadun näkymäpäätteenä. Kadun kolmirivinen puuistutus on omalla tavallaan vaikuttava näyte 1960-luvun kaupunkisuunnittelusta. Alue ei ole pohjavesialuetta. Alueen läpi on tallautunut pohjoiskaakkoissuuntaista kevyttä liikennettä välittävä polku. Asukkaat ja työpaikat: Alueella ei tällä hetkellä ole pysyvää toimintaa alueeseen sisältyviä rakennettuja kiinteistöjä lukuun ottamatta. Aleksanterinkaari 6:n vuokra-asuntokohteessa on 43 pienehköä asuntoa ja lisäksi 11 asuntolapaikkaa kehitysvammaisten tukiasumiselle. Tilastotietojen mukaan kohteessa oli vuonna 2013 52 asukasta, joista suurin osa oli yli 75 vuotiaita. Maanomistus: Suunnittelualueen omistaa suurimmaksi osaksi Porvoon kaupunki. Alueeseen sisältyvän vuokra-asuntokohteen omistaa Porvoon kaupungin kokonaan omistama Porvoon A-asunnot Oy. Kunnallistekniikka ja rasitteet: Alue on liitetty tai liitettävissä kunnallistekniikkaan. Alueelle on muodostettu voimassaolevan asemakaavan mukaisia kulkuyhteysrasitteita, jotka eivät ole käytössä. Alueen reunoilla sijaitsee sekä Soneran että LpoNetin teleliikennekaapeleita. Vesijohto ja jäte- sekä hulevesiviemärit kulkevat Aleksanterinkaarella. Kaukolämmön runkolinja on myös Aleksanterinkaarella ja kulkee Taidetehtaankadun risteyksen länsipuolella hyvin lähellä suunnittelualuetta. Sähköenergia on toimitettavissa alueelle tarvitsematta sijoittaa alueelle muuntamoita. 3
5. Esiselvitykset - Porvoon Länsiranta, Aleksanterinkaaren sisäkehä, tontinluovutus- ja yhteistyömallitarjouskilpailu 17.2. 16.5.2014, tarjous ja kilpailuehdotus Slottsgården - Porvoon Länsiranta, Rakennettavuusselvitys maankäytön suunnittelua varten. Viatek Oy, 23.11.1987 - Porvoon Länsirannan katuverkko, Toimivuustarkastelut. Ramboll Oy, tammikuu 2007 - Porvoon Länsirannan katuverkko, vuoden 2007 toimivuustarkastelujen päivitys. Ramboll Oy, 14.2.2008 - Porvoon kaupunki, osa 22. kaupunginosan korttelia 434, ns. Aleksanterinkaaren sisäkehä, rakennettavuusselvitys, Ramboll Finland Oy, 18.2.2013 - Pilaantuneen maaperän puhdistuksen loppuraportti. Aleksanterinkaaren sisäpuoliset tontit sekä August Eklöfinkatu ja kampusalue. Ramboll Finland Oy, 18.12.2008. 6. Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset arvioidaan nykytilanteeseen verrattuna. Vaikutuksista ei tehdä erillisiä selvityksiä vaan ne arvioidaan kaavamuutoksen laatimisen yhteydessä osana kaavaprosessia. Seuraavat vaikutukset arvioidaan: - Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - Vaikutukset palvelurakenteeseen - Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja luonnonympäristöön - Vaikutukset alueen liikenneolosuhteisiin ja pysäköintiratkaisuihin 7. Osalliset 7.1 Maanomistaja: 638-22-434-10 (Aleksanterinkaari 6): Porvoon A-asunnot Oy Muut alueet: Porvoon kaupunki lisäksi luonnosvaiheessa: 434-3 (Pormestarinkatu 2-6): As. Oy Näsinsilta Näsebro Bost. Ab 7.2 Naapurit 434-1 (Pormestarinkatu 8-12): As. Oy Näsinkumpu Näsehöjd Bost. Ab 638-22-453-2 (S-Market Näsi, Aleksanterinkaari 1): Kiint. Oy Porvoon Aleksanterinkaari c/o Ok Varuboden OSLA Hlg 638-22-451-2 (Porvoo Campus, Taidetehtaankatu 1): Kiint. Oy Porvoon Campus 449-2 (Taidetehdas, Kokonniementie 1): Kiint. Oy Kokonniementie 1 449-3 (Liike- ja toimistotalo Taidetehtaankatu 4): Kiint. Oy Taidetehtaankatu 4 444-10 (Laamanninpolku 4): As. Oy Porvoon Rantavehnä 444-11 (Laamanninkatu 2): Porvoon A-asunnot Oy 440-1 (Laamanninkatu 1): As. Oy Porvoon Laamanninpiha Muut alueet: Porvoon kaupunki lisäksi ehdotusvaiheessa: 434-3 (Pormestarinkatu 2-6): As. Oy Näsinsilta Näsebro Bost. Ab 7.3 Muut osalliset: Porvoon Energia Oy Porvoon Sähköverkko Oy Sonera/Carrier Elisa Oyj Porvoon Alueverkko Oy 7.4 Kaavoituksen kuluessa kuultavat viranomais- ym. tahot: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Porvoon museo / Itä-Uudenmaan maakuntamuseo 7.5 Porvoon kaupungin seuraavat yksiköt: Maapolitiikka, maan hankinta ja luovutus Maapolitiikka, kaupunkimittaus Kuntatekniikka, kuntatekniikan suunnittelu Kuntatekniikka, viheralueet 4
Liikelaitos Porvoon vesi Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Lupa- ja valvonta-asiat, rakennusvalvonta Lupa- ja valvonta-asiat, ympäristönsuojelu Terveydensuojelu 7.6 Lautakunnat: Kaupunkikehityslautakunta 7.7 kaikki kuntalaiset 7.8 muut osallisiksi itsensä tuntevat 8. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Viranomaisneuvottelu (MRL 66 ): - Kysymyksessä ei ole MRL 66 2 momentissa tarkoitettu kaava, joka edellyttäisi viranomaisneuvottelua. Suunnitteluvaiheen kuuleminen: (MRL 62, MRA 30 ) - Kaavaluonnos ja muu suunnitteluaineisto on esillä palvelupiste KOMPASSissa, Rihkamatori B, katutaso sekä Porvoon kaupungin internetpalvelussa osoitteessa www.porvoo.fi. Osallisille varataan mahdollisuus esittää kirjallisia mielipiteitä. - Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta tiedotetaan kirjeellä tai mahdollisuuden mukaan sähköpostitse kaava-alueen maanomistajille/-haltijoille sekä naapurimaanomistajille/-haltijoille. Lisäksi kuulutus on kaupungin virallisella ilmoitustaululla, internetpalvelussa sekä sanomalehdissä Uusimaa, Borgåbladet ja Itäväylä. - Alustavat lausunnot, ns. virastokierros: Kommentit/alustavat lausunnot kohdissa 7.3-7.5 mainituilta osallisilta. Neuvottelukierros: - Saatujen kommenttien pohjalta järjestetään tarvittaessa neuvotteluja eri tahojen kanssa. Virallinen kuuleminen: (MRL 65, MRA 27 ) - Kaavaehdotus ja muut kaava-asiakirjat ovat virallisesti esillä kaupunkisuunnittelussa, palvelupiste KOMPASSissa, Rihkamatori B, katutaso sekä Porvoon kaupungin internetpalvelussa osoitteessa www.porvoo.fi. Osallisille varataan mahdollisuus esittää kirjallisia muistutuksia. - Kaavaehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan kirjeellä tai mahdollisuuden mukaan sähköpostitse kaava-alueen maanomistajille/-haltijoille ja naapurimaanomistajille/- haltijoille. Lisäksi kuulutus on kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä sanomalehdissä Uusimaa, Borgåbladet ja Itäväylä. Viralliset lausunnot: (MRA 28 ) Terveydensuojelujaosto Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Liikelaitos Porvoon vesi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Porvoon museo / Itä-Uudenmaan maakuntamuseo Perusteltu kannanotto muistutuksen johdosta (MRL 65 2): - Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, toimitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn muistutukseen. Ilmoitus kaavan hyväksymisestä (MRL 67 ): - Kirjallinen ilmoitus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin internetpalvelussa osoitteessa www.porvoo.fi. Kaavan lainvoimaisuudesta kuuluttaminen (MRA 93 ): - Kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin internetpalvelussa osoitteessa www.porvoo.fi. 5
9. Kaavoitushankkeen aikataulu Asemakaavan muutostyö on käynnistynyt syksyllä 2014. Tavoitteena on että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutoksen vuoden 2015 aikana. 10. Valmistelusta vastaa kaavoittaja Pekka Mikkola suunnitteluavustaja Gunnevi Nordström puh. (019) 520 2757 puh. (019) 520 2736 pekka.mikkola@porvoo.fi gunnevi.nordstrom@porvoo.fi Kaupunkisuunnittelu PL 23 06101 PORVOO Käyntiosoite: Rihkamatori B, krs Päiväys 14.1.2015, 11.8.2015 Eero Löytönen Kaupunkisuunnittelupäällikkö 6
YHTEENVETO KUULEMISEN JÄRJESTÄMISESTÄ LIITE 6 PORVOO ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄ LÄNSIRANTA KAUPUNGINOSA 22, OSA KORTTELIA 462 JA KATUALUEET Asemakaavan muutos koskee: KAUPUNGINOSA 22, KORTTELI 434, TONTIT 3, 10-15 JA KATUALUEET ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. Laatimisvaiheen kuuleminen (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävänä MRA 30 :n mukaisesti 14.1. 13.2.2015 palvelupiste KOMPASSissa. Kaavaluonnoksesta jätettiin kolme mielipidettä. Kuulutukset kaupungin virallisella ilmoitustaululla, sanomalehdissä Uusimaa, Östnyland ja Itäväylä sekä kaupungin internetpalvelussa. VIRASTOKIERROS (Alustavat lausunnot) Alustavat lausunnot (ns. virastokierros) on pyydetty sähköpostitse 13.2.2015 mennessä alla luetelluilta tahoilta. Saatujen lihavoidulla merkittyjen lausuntojen lyhennelmät ja vastineet niihin ovat alla. lausunnon antaja kaupunkisuunnittelun vastine lyhennelmä lausunnosta ja kaavaehdotukseen tehdyt tarkistukset Kaupunkikehitys, johto Kaupunkikehitys, maapolitiikka, maan hankinta ja luovutus Kaupunkikehitys, maapolitiikka, kaupunkimittaus Kaupunkikehitys, kuntatekniikka, johto Kaupunkikehitys, kuntatekniikka, kuntatekniikan suunnittelu Kaupunkikehitys, kuntatekniikka, viheralueet Lupa- ja valvonta-asiat, rakennusvalvonta Lupa- ja valvonta-asiat, ympäristönsuojelu, Ote Porvoon kaupungin rakennusjärjestyksestä (KH 12.12.2007 143), ympäristönsuojelupäällikkö Jukka Palmgren, 13.2.2015: luku 8: Maaperän mahdollista pilaantuneisuutta ja radonhaittaa Rakentamisessa on noudatettava hyvää rakentamistapaa. koskevat määräykset ovat perusteltuja ja tarpeen. Rakentamisessa tulee lisäksi erityisesti ottaa huomioon Havainnekuvien perusteella taloihin ei ole suunniteltu kosteusvaurioiden syntymisen estäminen. Rakennukseen tulee tehdä Porvoon kaupungin rakennusjärjestyksen mukaisia sellaiset (riittävän pitkät) räystäät, että ne suojaavat rakennuksen räystäitä. Niiden puuttuminen voi aiheuttaa myöhemmin ulkoseiniä. kosteusvaurioita. Havainnekuvissa esitetty ja ehdotusvaiheessa tarkennettu massoittelu perustuu vaihtelevilla katonlappeilla viistettyihin hyvin kappalemaisiin rakennusmassoihin. Tällainen ilmiasu on kiviarkkitehtuurille ominaista, luo alueelle voimakkaan identiteetin ja näyttää sopeuttavan uudisrakentamisen onnistuneesti ympäröivään rakennuskantaan. Lyhyiden räystäiden vaikutusta julkisivujen säänkestävyyteen on pohdittu ehdotusta valmisteltaessa. Sosiaali- ja terveystoimi, terveydensuojelu, terveydensuojelusuunnittelija Maarit Lönnroth, 16.1.2015: Ei huomautettavaa. Kaavaehdotukseen tehty tarkennus: räystäiden suunnittelusta on annettu ohjeita asemakaavaan liittyvissä rakennustapamääräyksissä. Rakennustapamääräykset on sidottu noudatettaviksi kaavamääräyksellä. - Kaavaehdotusta tarkasteltiin neuvottelussa viranomaisosallisten kanssa 8.6.2015. Tällöin mm. terveydensuojeluviranomaisen kanssa pohdittiin lähelle naapurin autopaikkoja rakentamista. Sinänsä terveydensuojeluviranomaisella ei ollut asiassa erityistä 1
Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, paloinsinööri Camilla Volanen, 20.1.2015: Kaavamääräyksiin esitetään lisättäväksi: Rakennus on yleensä sijoitettava tontille vähintään neljän metrin päähän naapurin tontin rajasta. Rakennettaessa lähemmäksi kuin neljä metriä tarvitaan naapurin suostumus sekä on otettava huomioon Suomen rakentamismääräyskokoelman paloturvallisuusmääräykset. Alueen vesijohtoverkkoa suunniteltaessa ja rakennettaessa tulee ottaa huomioon rakennusten mahdollinen suojaaminen sammutuslaitteistolla. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pelastusteihin. Vähintään kolmekerroksisille asuinkerrostaloille tulee järjestää pelastustie siten, että pelastuslaitoksen nostolavayksiköllä saavutetaan jokainen huoneisto. huomauttamista, mutta alueen kokonaissuunnittelusta vastaava L Arkkitehdit Oy otti rakennussuunnittelussa tutkittavakseen vähintään kahdeksan metrin etäisyyden järjestämisen asunnon avattavan ikkunan ja autopaikkojen välille. Erillistä kaavamääräystä asiasta ei ole kuitenkaan katsottu aiheelliseksi. Asemakaavanmuutoksen valmisteluvaiheessa on jo tutkittu pelastusteiden järjestettävyys alueella. Pelastusreittisuunnitelma on sisällytetty rakennustapamääräyksiin. Asemakaavamääräyksissä on valmisteluvaiheessa jo ollut määräys naapurin suostumuksen edellyttämisestä rajaan kiinni rakennettaessa. Lausunnossaan pelastusviranomainen toivoo määräystä laajennettavaksi koskemaan neljää metriä lähemmäs rajaa rakentamista. Kysymyksessä on yleisluontoinen ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä joka tapauksessa erikseen harkittava kysymys, josta ei sinänsä välttämättä olisi tarpeen antaa erillistä määräystä. Alueella rakentaminen sijoittuu useimmilla rakennusaloilla niin lähelle tontin rajaa, että neljän metrin mitta alittuu. Lisäksi varsinaisen Aleksanterinkaaren sisäkehän uudisrakentamisen alueen toteutustapa tulee edellyttämään tiivistä yhteistyötä kiinteistöjen välillä mm. piha-alueiden ja pysäköintiratkaisun yhteiskäyttöisyydessä. Näin ollen tulkinta naapurin suostumuksesta on haluttu jättää ratkaistavaksi erikseen rakennuslupavaiheessa eikä kaavamääräystä ole täydennetty aivan lausunnossa esitetysti. Kaavaehdotusta tarkasteltiin neuvottelussa viranomaisosallisten kanssa 8.6.2015. Tällöin mm. pelastusviranomainen varmisti kannan lähelle rajaa rakentamisesta ja sen vaikutuksista rakennusten paloosastointivaatimuksiin. Vesijohtoverkon toteuttava Liikelaitos Porvoon vesi on ottanut mitoituksessa huomioon alueelle sijoittuvan kerrosalan voimassa olevan asemakaavan pohjalta. Porvoon vedeltä on sähköpostitse tiedusteltu ns. sprinklerijohdon kapasiteettikysymystä 10.2.2015. Verkostosuunnittelijan mukaan voidaan tarvittaessa tehdä vesilähteen mittauksia, joskin nykyiset automaattiset sammutuslaitteistot kuluttavat vettä kohtuullisesti. Mahdollinen poikkeuksellinen vesimäärä on tunnistettava tarkemmin rakennussuunnittelun yhteydessä, jolloin voidaan turvautua säiliöratkaisuun vedentoimituskapasiteetin osoittautuessa rajalliseksi. Liikelaitos Porvoon vesi, toimitusjohtaja Risto Saarinen, 21.1.2015: Kaava-alueen uusien tonttien liittymispisteet vesi-, sprinklerijohto-, hulevesi- ja viemäriverkostoon sijaitsevat Aleksanterinkaarella. Alueelle on rakennettu jo valmiiksi yksi tonttiliittymä kaavaluonnoksen tontin 5 kohdalle esitetylle rakennusalalle. Muuten jokaiselle kiinteistölle rakennetaan omat tonttijohtoliittymät Aleksanterinkaarelta. Porvoon vesi ei rakenna johtoja kaava-alueen korttelialueille. Luonnoksen tontin 11 (As. Oy Näsinsilta, Pormestarinkatu 2 6) hulevesi- ja viemäriliitos jäävät osittain luonnoksen tontille 9 rakennusalalle. Nämä tonttijohdot on siirrettävä alueen maanomistajan kustannuksella. TeliaSonera Finland Oyj Porvoon Energia yhtiöt, Porvoon Sähköverkko Oy Porvoon Energia yhtiöt, Porvoon Energia Oy, kaukolämpö Elisa Oyj Porvoon Alueverkko Oy Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lakimies Olli Miettinen, ylitarkastaja Tuomas Autere, 4.2.2015: Asemakaavan muutos täydentää mallikkaasti Länsirannan monimuotoista rakennettua ympäristöä. Kulttuuriympäristön näkökulmasta on hyvä, että alueen rakentaminen käynnistyy. Porvoon museo / Itä-Uudenmaan maakuntamuseo, museonjohtaja Merja Herranen, rakennustutkija Kirsi Poistettu kaavamääräyksestä naapurin suostumusta koskeva määräys lähelle rajaa rakennettaessa. Täydennys kaavamääräykseen: Lisäksi on otettava huomioon Suomen rakentamismääräyskokoelman paloturvallisuusmääräykset. Asunto Oy Näsinsilta Näsebro Bostads Ab:n tonttijohtojen sijoittuminen Mauno Eerikinpojankadun päätteen kohdalle kaavaalueelle johtuu alueen toteutushistoriasta. Maa-alueen omistaa Porvoon kaupunki. Yhtenä asemakaavanmuutoksen tavoitteena on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen huomion mukaisesti saada nyt keskeneräisenä näyttäytyvä ympäristö rakentumaan eheäksi osaksi Länsirannan kaupunkirakennetta. Asemakaavanmuutosehdotusta valmisteltaessa on tutkittu Aleksanterinkaaren varrella lähimpänä Taidetehdasta olevien 2
Toivonen, 10.2.2015: Porvoon museo pitää hyvänä, että nyt rakentamattomana oleva alue rakentuu ja kaupunkikuva eheytyy. Museo on kuitenkin huolissaan, että Taidetehtaan historiallinen osa jää alisteiseksi korkeille viisikerroksisille pistetaloille. Museo suosittelee vielä tutkimaan ratkaisua, jossa Taidetehdasta lähinnä olevat talot olisivat matalampia. rakennusten suhdetta katutilaan ja Taidetehdasrakennuksen historialliseen osaan. Kaupunkirakenteellisen lisätarkastelun perusteella ensisijaisen tärkeää on muodostaa Läntisen Aleksanterinkadun näkymäpäätteeksi tasapainoinen julkisivujen sarja. Niin ikään tärkeää on rakentaa Aleksanterinkaaren sisäkehälle yhtenäinen rakenne, joka vahvistaa kaarta kaupunkirakenteellisena suurkorttelina. Kaaren reunan myötäisesti asettuvien rakennusten korkeuden vaihtelu näyttäisi heikentävän oleellisesti kaaren Länsirannan kaupunkirakennetta eheyttävää vaikutusta ja olisi muutenkin katutilan muodostuksen kannalta epätyydyttävä ratkaisu. Näkymäpäätteen vahvistamiseksi on korotettu Läntisen Aleksanterinkadun päätteen kohdalle osuvan Aleksanterinkaaresta sisäänvedetyn rakennusalan kerroslukua neljästä viiteen. Vaikutusta Taidetehdasrakennuksen suojeltuun pohjoissiipeen on tutkittu mm. havainnekuvalla, joka on asemakaavaselostuksen vaikutustenarvioinnin kohdassa 5.4.3. Vaikutustenarvioinnissa todetaan, että Aleksanterinkaaren sisäkehän rakenteen suhde Taidetehdasrakennukseen on osoittautunut mittakaavallisesti hyvin siedettäväksi. Tähän suuri merkitys on Aleksanterinkaaren katualueen tilallisella väljyydellä, jossa katua reunustavien rakennusten korkeus jaa huomattavasti katualueen leveyttä vähäisemmäksi. KIINTEISTÖNOMISTAJAT Jätettiin kaksi mielipidettä. 638-22-434-3 Asunto Oy Näsinsilta Näsebro Bostads Ab Pormestarinkatu 2 6. Asunto Oy Näsinsilta Näsebro Bostads Ab:n hallitus, 12.2.2015: Yhtiön kiinteistö sisältyy asemakaava-alueeseen. Yhtiön osakkaat ja asukkaat ovat keränneet 41 nimen nimilistan kannattaakseen yhtiön hallitukselle osoitettua mielipidettä. Tässä mielipiteessä vastustetaan tontin itä- ja länsireunoilta erotettavien kevyen liikenteen yhteyksille osoitettujen maakaistaleiden luovutusta. Lisäksi Aleksanterinkaaren sisäkehän alueelle suunniteltua pysäköintitaloa pidetään liian hallitsevana. Asunto Oy Näsinsillan hallitus on käsitellyt mielipiteen ja ilmoittaa kantanaan, että tontista ei luovuteta maa-alueita kevyen liikenteen raittien tarpeisiin tontin kummaltakaan reunalta. Näistä uusista kevyen liikenteen yhteyksistä koituisi vain häiriöitä ja lisäkustannuksia. Läntisellä alueella olevissa puissa lisäksi asuu pieneläimistöä. Toisaalta, jos yhtiö haluaa toteuttaa tontin länsirajalle (rinteeseen upotetun) autokatoksen, tarvitaan alue tähän käyttöön. Lisäksi yhtiön hallitus edellyttää tontin eteläpuolelle osoitetun pysäköintitalon tutkimista uudelleen. Hallitus esittää, että pysäköintitalo sijoitetaan Näsin Isännöinti Oy:n omistamalle kiinteistölle Lidl-päivittäistavaramyymälän länsipuolelle toteutettavaksi vähintään kahden kerroksen osuudelta maanalaisena. 638-22-434-10 Porvoon A-Asunnot Oy Borgå A-Bostäder Ab Aleksanterinkaari 6. Toimitusjohtaja Mika Vuori, 30.1.2015: Porvoon A-asunnot Oy esittää, että kiinteistö 638-434-22-9 (Aleksanterinkaari 4) sisällytetään asemakaava-alueeseen ja otetaan huomioon kulkumahdollisuus kiinteistölle Raul Hellbergin kadun kautta. Näin ollen As. Oy Näsinsillan tonttiin ei pitäisi liittää maa-aluetta Porvoon A-asunnot Oy:n omistaman kiinteistön 638-434-22-10 pohjoispuolelta. Porvoon A-asunnot Oy:n kiinteistön 638-434-22-10 (Aleksanterinkaari 6) kaupan yhteydessä sovittiin tontin rajojen muuttamisista. Tältä osin asemakaavaluonnos on Asunto Oy Näsinsilta Näsebro Bostads Ab ei mielipiteen mukaan halua luovuttaa maa-alueita kiinteistöstään, mutta ottaa kuitenkin mielellään ns. matalien talojen korottamiseen tarvittavan lisärakennusoikeuden. Kevyen liikenteen yhteyksien toteuttaminen yhtiön omistamalle maa-alueelle on välttämätöntä, mikäli alueelle halutaan toimiva kulkuyhteysverkko. Yhtiön maa-alueluovutuksia koskevaan vastustukseen yritettiin löytää yhteisymmärryksessä ratkaisu ja sellainen näyttikin hahmottuvan 6.5.2015 pidetyssä asukastilaisuudessa. Yhtiö päätti kuitenkin käyttää varsinaisessa yhtiökokouksessa 26.5.2015 mahdollisuuden irrottautua asemakaavasta. Näin ollen tämän asemakaavan yhteydessä ei yhtiön kiinteistörajoihin puututa eikä yhtiön nykyiselle tontille sijoiteta mitään yleisiä kulkuyhteyksiä. Aleksanterinkaaren sisäkehäalueen pysäköintitalon ilmettä on tutkittu ja sen toteutusta ohjataan asemakaavaan liittyvillä rakennustapamääräyksillä. Vaihtoehdot esiteltiin Asunto Oy Näsinsilta Näsebro Bostads Ab:n hallitukselle neuvottelussa 5.3.2015. Hallitus vaikutti tyytyväiseltä ns. sälejulkisivuvaihtoehtoon, joka on valittu rakennustapamääräysten perustaksi pysäköintitalon osalta. Niin ikään asukastilaisuudessa 6.5.2015 ei käytetty voimakkaita vastustavia puheenvuoroja. Käytännössä vaihtoehtoisia toteutuskelpoisia sijoitusratkaisuja pysäköintitalolle ei juuri ole. Pysäköintitalon korkeutta on myös madallettu kilpailuvaiheesta. Kiinteistöä 638-434-22-9 (Aleksanterinkaari 4) ei ole mahdollista sisällyttää asemakaava-alueeseen. Kiinteistön asemakaavanmuutoksen yhteydessä tulee ratkaista myös naapurissa sijaitsevan As. Oy Näsinkummun kaavamuutostarve. Kiinteistölle voidaan järjestää tonttiliittymä muutenkin kuin mielipiteessä esitetyn maakaistaleen kautta. Porvoon A-asunnot Oy:n omistaman kiinteistön 638-434-22-10 rakennusoikeuden määrää ei ole ollut tarkoitus lisätä kaavamuutoksella vaan ajantasaistaa kaava vastaamaan mahdollisimman hyvin toteutunutta tilannetta myös käyttötarkoituksen osalta. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontilla on rakennusoikeutta 3270 k-m 2 ja siitä on käytetty 3250 k-m 2. Asemakaavanmuutosluonnoksessa rakennusoikeutta on 3275 k-m 2, missä on 5 k-m 2 :n lisäys 3
hyväksyttävissä. Rakennusoikeuden määrää yhtiön tontilla ei ole syytä lisätä. Kaavaan tulee sisällyttää luonnosta laajemmin vaihtoehtoisia tapoja täyttää autopaikkavelvoite. Liikkumisen apuvälineille tarkoitettujen tilojen rakentamisen tulisi vähentää autopaikkavaatimusta. Porvoon A-asunnot Oy esittää näkemyksensä lisärakennusoikeuden kaavoittamisesta ja hinnoittelusta rakennetuilla kiinteistöillä. Tässä asemakaavassa asia liittyy As. Oy Näsinsillan ns. matalien talojen lisäkerroksiin. A-asunnot huomauttaa että tällaisen lisärakennusoikeuden kaavoittamista tulee soveltaa yleispätevästi asemakaavoitetuilla alueilla. Lisärakennusoikeus tulee hinnoitella samoilla periaatteilla kuin tontit muutenkin. ASUKKAAT, NAAPURIT JA MUUT OSALLISET Jätettiin yksi mielipide. 638-22-434-3 Asunto Oy Näsinsilta Näsebro Bostads Ab Pormestarinkatu 2 6. Kaksi yksityishenkilöä 10.2.2015: Mielipiteessä kommentoidaan asemakaava-alueeseen sisältyvän Asunto Oy Näsinsillan kiinteistöön kohdistuvia muutoksia. Kysymyksessä ovat kolmen ja viiden metrin levyiset kerrostalotontin rajojen pituiset maakaistaleet, jotka erotettaisiin kerrostalotontista kevyen liikenteen kulkuväyliksi. Mielipiteessä vastustetaan ehdottomasti tällaista tunkeutumista yksityiselle maa-alueelle. Lisäksi todetaan, että Pormestarinkadun liikenne lisääntyy ja Asunto Oy Näsinsillan tontin eteläpuolelle rakennetaan ylimitoitettu pysäköintilaitos. voimassaolevaan asemakaavaan verrattuna. Lisäys perustuu lähinnä pyöristykseen. Käyttötarkoituskohtaisia autopaikkavaatimuksia on edelleen tutkittu kaavaratkaisua kehitettäessä. Niin ikään on kehitetty vaihtoehtoisia vähäpäästöisiä liikkumisvalintoja suosivia määräyksiä. Asemakaavanmuutoksen tavoitteena oli luonnosvaiheessa esillä olleiden ratkaisujen avulla tehdä sekä kiinteistönomistajaa että ympäröivien alueiden käytettävyyttä hyödyttäviä ratkaisuja hyvässä yhteistyössä. Yhtiö olisi myös ollut saamassa merkittävän taloudellisen hyödyn lisärakennusoikeuden muodossa. Tähän tähtäävä koko ns. Porvoonportin käsittänyt asemakaavanmuutosluonnos oli nähtävillä jo kolme vuotta sitten ja on sittemmin edennyt alueen pohjoisosalla. Toisaalta jo luonnosvaiheessa todettiin, että kiinteistö voitaisiin myös irrottaa asemakaava-alueesta kokonaan jos niin halutaan. Asunto Oy Näsinsilta Näsebro Bostads Ab:n varsinainen yhtiökokous päättikin 26.5.2015 irrottautua kaavahankkeesta. Näin ollen yhtiön tontista ei tässä yhteydessä eroteta mitään alueita. Asunto Oy Näsinsilta Näsebro Bostads Ab:n kiinteistöstä erotettavilla kevyen liikenteen väylillä olisi ollut huomattavia myönteisiä merkityksiä ympäröivien alueiden kevyen liikenteen yhteyksille. Väylien avulla myös yhtiön piha-alueen kautta nyt tapahtuva ja luultavasti jatkossa yleistyvä luvaton liikkuminen olisi ollut mahdollista ohjata asianmukaisille väylille. Varsinaiselle uudisrakentamisen piirissä olevalle ns. Aleksanterinkaaren sisäkehäalueelle suunnitellun pysäköintilaitoksen kaupunkikuvallisia vaikutuksia on tutkittu edelleen asemakaavanmuutosehdotusta valmisteltaessa. Pysäköintilaitoksen korkeutta ja rakennustapaa ohjataan sekä asemakaavamääräyksillä, että noudatettaviksi määräyksellä sidotuilla rakennustapamääräyksillä. 4
PORVOON KAUPUNKI ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄ RAKENNUSTAPAMÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA 459 - DETALJPLAN 459 KAUPUNKIKEHITYSLAUTAKUNTA 11.8.2015 LIITE 7 - BILAGA 7
Porvoon kaupunki, Aleksanterinkaaren sisäkehä SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ RAKENNUSTAPAMÄÄRÄYKSISTÄ 4 2. ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄN TOTEUTUSPERIAATTEET 6 2.1 Alueen erityispiirteet ja liittyminen ympäristöön 6 2.2 Elinkaarivaikutukset ja ekologinen kestävyys 6 3. RAKENNUKSET - ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄALUE 10 3.1 Rakennusten massoittelu ja sijoitteluperiaate 10 3.2 Rakentamisen vaiheistus 10 3.3 Julkisivut ja parvekkeet 10 3.4 Katot ja räystäät 10 3.5 Materiaalit 10 3.6 Värisuunnitelma 12 3.7 Asunnot ja liiketilat 12 3.8 Yhteisölliset tilat 12 7. TAIDEAIHEET 22 7.1 Taideaiheiden tausta 22 7.2 Taideaiheet julkisivuissa 22 7.3 Taideaiheet ympäristössä 22 8. ENERGIATEHOKKUUS ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄLLÄ 24 8.1 Energiatehokkuusratkaisut 24 8.2 Käyttäjien vaikutus rakennusten energiatehokkuuteen 24 8.3 Hiilijalanjälki 24 9.1 RAKENNUKSET - ALEKSANTERINKAARI 6 26 9.1.1 Yleistä 26 9.1.2 Julkisivut 26 9.1.3 Katto 26 9.1.4 Talousrakennukset ja aputilat 26 4. ULKOTILAT - ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄ 14 4.1 Piha-alueen suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet 14 4.2 Korttelipihasuunnitelma 14 4.3 Tonttikohtainen istutussuunnitelma ja hulevesisuunnitelma 14 4.4 Valaistus 16 9.2 ULKOTILOJEN SUUNNITTELU - ALEKSANTERINKAARI 6 28 9.2.1 Yleistä 28 9.2.2 Istutettava alueen osa 28 9.2.3 Pihapuut, pensaat ja maanpeitekasvit 28 5. LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI 18 5.1 Kevyt liikenne 18 5.2 Pysäköinti ja huoltoajo 18 5.3 Pysäköintitalo 18 6. PELASTUSTIET 20 6.1 Yleistä pelastusteistä 20 6.2 Erityisnäkökohtia asemakaava-alueella 20 rakennustapamääräykset 2
Porvoon kaupunki, Aleksanterinkaaren sisäkehä SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ RAKENNUSTAPAMÄÄRÄYKSISTÄ 4 2. ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄN TOTEUTUSPERIAATTEET 6 2.1 Alueen erityispiirteet ja liittyminen ympäristöön 6 2.2 Elinkaarivaikutukset ja ekologinen kestävyys 6 3. RAKENNUKSET - ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄALUE 10 3.1 Rakennusten massoittelu ja sijoitteluperiaate 10 3.2 Rakentamisen vaiheistus 10 3.3 Julkisivut ja parvekkeet 10 3.4 Katot ja räystäät 10 3.5 Materiaalit 10 3.6 Värisuunnitelma 12 3.7 Asunnot ja liiketilat 12 3.8 Yhteisölliset tilat 12 7. TAIDEAIHEET 22 7.1 Taideaiheiden tausta 22 7.2 Taideaiheet julkisivuissa 22 7.3 Taideaiheet ympäristössä 22 8. ENERGIATEHOKKUUS ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄLLÄ 24 8.1 Energiatehokkuusratkaisut 24 8.2 Käyttäjien vaikutus rakennusten energiatehokkuuteen 24 8.3 Hiilijalanjälki 24 9.1 RAKENNUKSET - ALEKSANTERINKAARI 6 26 9.1.1 Yleistä 26 9.1.2 Julkisivut 26 9.1.3 Katto 26 9.1.4 Talousrakennukset ja aputilat 26 4. ULKOTILAT - ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄ 14 4.1 Piha-alueen suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet 14 4.2 Korttelipihasuunnitelma 14 4.3 Tonttikohtainen istutussuunnitelma ja hulevesisuunnitelma 14 4.4 Valaistus 16 9.2 ULKOTILOJEN SUUNNITTELU - ALEKSANTERINKAARI 6 28 9.2.1 Yleistä 28 9.2.2 Istutettava alueen osa 28 9.2.3 Pihapuut, pensaat ja maanpeitekasvit 28 5. LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI 18 5.1 Kevyt liikenne 18 5.2 Pysäköinti ja huoltoajo 18 5.3 Pysäköintitalo 18 6. PELASTUSTIET 20 6.1 Yleistä pelastusteistä 20 6.2 Erityisnäkökohtia asemakaava-alueella 20 rakennustapamääräykset 3
Porvoon kaupunki, Aleksanterinkaaren sisäkehä 1. YLEISTÄ RAKENNUSTAPAMÄÄRÄYKSISTÄ 1. YLEISTÄ RAKENNUSTAPAMÄÄRÄYKSISTÄ Nämä rakennustapamääräykset koskevat Aleksanterinkaaren sisäkehän asemakaava-aluetta. Asemakaavan numero on 459. Noin kolmen hehtaarin kokoinen alue sijaitsee Porvoon keskustan laajenemisalueen, Länsirannan keskiosassa. Alue on pääasiassa rakentamaton, mutta teknisistä syistä siihen sisältyy myös yksi rakennettu kerrostalotontti. Rakentamistapamääräysten pääpaino on rakentamattoman alueen rakennustavan määrittelyssä. Tavoitteena on toteuttaa Aleksanterinkaari-nimisen pääkadun varteen monipuolinen asuinalue, jossa yhdistyy korkeatasoinen arkkitehtuuri, toiminnallisuus, yhteisöllisyys, ekologisuus sekä elinkaaritehokkuus. Tarkoituksena on toteuttaa uutta, toimivaa ja houkuttelevaa kaupunkiympäristöä sekä alueelle asettuville uusille asukkaille että alueen kautta liikkuville muille kaupunkilaisille ja matkailijoille. Alue voisi olla myös kansainvälisellä mittakaavalla mielenkiintoinen esimerkkikohde laadukkaasta ja kaupunkirakennetta eheyttävästä asuinrakentamisesta. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta on päättänyt vuonna 2010 alueen asemakaavan muuttamisesta ja että asemakaavanmuutos laaditaan yhteistyössä kilpailutettavan toteuttajatahon kanssa. Kaupunki järjesti alueen rakentamisesta tarjouskilpailun vuonna 2014. Kilpailussa Porvoon kaupunki pyysi tarjouksia Aleksanterinkaaren kaavoituksen ja toteutuksen yhteistyömallista, tähtäimenään tontinluovutus. Alueelle haettiin ratkaisua uudelle, korkealuokkaiselle ja esteettömälle asumiselle. Kilpailussa toteuttajatahoksi valikoitui Pohjola Rakennus Oy Uusimaa ja alueen suunnittelijaksi L Arkkitehdit Oy. Asemakaava on laadittu L Arkkitehdit Oy:n menestyksekkään kilpailuehdotuksen pohjalta. Juridisten kaavaasiakirjojen laatimisesta on vastannut Porvoon kaupunkisuunnittelu. Nämä rakennustapamääräykset on laadittu yhteistyössä L Arkkitehdit Oy:n, Porvoon kaupunkisuunnittelun ja Pohjola Rakennuksen kanssa osana alueen kokonaissuunnittelua. Rakennustapamääräykset määrittelevät alueen toteutuksen kaupunkikuvallisen vähimmäislaatutason. Määräykset täydentävät asemakaavan ympäristöä ja rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä ja ne on sitoutettu noudatettaviksi asemakaavamääräyksellä. Tavoitteena on energiatehokas, yhtenäinen, ehjä ja viihtyisä kokonaisuus, joka nivoo Länsirannan keskiosan historiallisesti kerrokselliset korttelikokonaisuudet yhteen. Nämä rakennustapamääräykset koskevat Aleksanterinkaaren sisäkehän asemakaava-aluetta. Asemakaavan numero on 459. Noin kolmen hehtaarin kokoinen alue sijaitsee Porvoon keskustan laajenemisalueen, Länsirannan keskiosassa. Alue on pääasiassa rakentamaton, mutta teknisistä syistä siihen sisältyy myös yksi rakennettu kerrostalotontti. Rakentamistapamääräysten pääpaino on rakentamattoman alueen rakennustavan määrittelyssä. Tavoitteena on toteuttaa Aleksanterinkaari-nimisen pääkadun varteen monipuolinen asuinalue, jossa yhdistyy korkeatasoinen arkkitehtuuri, toiminnallisuus, yhteisöllisyys, ekologisuus sekä elinkaaritehokkuus. Tarkoituksena on toteuttaa uutta, toimivaa ja houkuttelevaa kaupunkiympäristöä sekä alueelle asettuville uusille asukkaille että alueen kautta liikkuville muille kaupunkilaisille ja matkailijoille. Alue voisi olla myös kansainvälisellä mittakaavalla mielenkiintoinen esimerkkikohde laadukkaasta ja kaupunkirakennetta eheyttävästä asuinrakentamisesta. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta on päättänyt vuonna 2010 alueen asemakaavan muuttamisesta ja että asemakaavanmuutos laaditaan yhteistyössä kilpailutettavan toteuttajatahon kanssa. Kaupunki järjesti alueen rakentamisesta tarjouskilpailun vuonna 2014. Kilpailussa Porvoon kaupunki pyysi tarjouksia Aleksanterinkaaren kaavoituksen ja toteutuksen yhteistyömallista, tähtäimenään tontinluovutus. Alueelle haettiin ratkaisua uudelle, korkealuokkaiselle ja esteettömälle asumiselle. Kilpailussa toteuttajatahoksi valikoitui Pohjola Rakennus Oy Uusimaa ja alueen suunnittelijaksi L Arkkitehdit Oy. Asemakaava on laadittu L Arkkitehdit Oy:n menestyksekkään kilpailuehdotuksen pohjalta. Juridisten kaavaasiakirjojen laatimisesta on vastannut Porvoon kaupunkisuunnittelu. Nämä rakennustapamääräykset on laadittu yhteistyössä L Arkkitehdit Oy:n, Porvoon kaupunkisuunnittelun ja Pohjola Rakennuksen kanssa osana alueen kokonaissuunnittelua. Rakennustapamääräykset määrittelevät alueen toteutuksen kaupunkikuvallisen vähimmäislaatutason. Määräykset täydentävät asemakaavan ympäristöä ja rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä ja ne on sitoutettu noudatettaviksi asemakaavamääräyksellä. Tavoitteena on energiatehokas, yhtenäinen, ehjä ja viihtyisä kokonaisuus, joka nivoo Länsirannan keskiosan historiallisesti kerrokselliset korttelikokonaisuudet yhteen. rakennustapamääräykset 4
Porvoon kaupunki, Aleksanterinkaaren sisäkehä NÄKYMÄ TAIDETEHTAANKADUN JA ALEKSANTERINKAAREN KULMASTA rakennustapamääräykset 5
Porvoon kaupunki, Aleksanterinkaaren sisäkehä 2. ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄN TOTEUTUSPERIAATTEET 2.1 Alueen erityispiirteet ja liittyminen ympäristöön Asemakaava-alue rajautuu idässä ja etelässä Aleksanterinkaareen, pohjoisessa Mauno Eerikinpojankadun päätteeseen ja sisältää länsiosaltaan osoitteessa Aleksanterinkaari 6 sijaitsevan rakennetun kiinteistön. Tälle rakennetulle kiinteistölle on annettu tässä asiakirjassa erikseen toteutusohjeet. Aleksanterinkaaren sisäkehällä ja sisäkehäalueilla tarkoitetaan tässä asiakirjassa nykytilassaan rakentamatonta uudisrakentamiselle varattua kaava-alueen kaikkein keskeisintä osaa. Aleksanterinkaaren sisäkehäalueella on merkittävä kaupunkikuvallinen rooli useiden katulinjojen päätteenä. Se muodostaa Länsirannalle selkeän keskuskorttelin. Mauno Eerikinpojankatu, Laamanninkatu, Läntinen Aleksanterinkatu sekä Taidetehtaankatu osoittavat kaikki kohti Aleksanterinkaarta ja kaavaaluetta. Alueen rakennukset luovat viereisille kaduille selkeät päätteet ja näin vaikuttavat voimakkaasti läntisen Porvoon kaupunki-identiteetin muodostumiseen. Alue tukee myös monipuolisen kevyen liikenteen verkoston muodostumista alueelle. Aleksanterinkaaren sisäkehä tulee rakentaa selkeästi hahmotettavaksi vyöhykkeeksi. Tavoitteena on vanhojen kaupunkirakenteiden inspiroima moniulotteinen pikkukaupunki; Uuden Porvoon keskuskortteli, missä avautumiset ja sulkeutumiset vuorottelevat. Kaupunkirakenteeltaan rakentamisen tulisi olla näistä lähtökohdista keskikaupunkimaista ja tehokasta siten että rakennukset rajautuvat tiukasti ympäröiviin katualueisiin. Tavoitteena on muodostaa Aleksanterinkaarelle nykyistä kaupunkimaisempaa katutilaa, joka toisi vaihtelua myös kävelijän ja pyöräilijän mittakaavaan. Keskeistä on tiivis katutila missä jokaisen kadunkulman takaa voi kohdata yhä uusia ja yllättäviä ja näkymiä. oliset reitit ja tilat muodostavat yhdessä alueen läpi kulkevan raitin kanssa raikkaan asuinympäristön missä ihmisten kohtaaminen on helppoa. Rikas pihamiljöö kutsuu oleskeluun sekä tukee kevyttä liikennettä yhteyksillä lähiympäristöön. 2.2 Elinkaarivaikutukset ja ekologinen kestävyys Aleksanterinkaaren sisäkehän suunnittelussa ja toteutuksessa pyritään energiatehokkaaseen lopputulokseen. Tavoitteeseen voidaan pyrkiä älykkäillä energiaratkaisuilla, sekä asuinrakennuksilla jotka kannustavat asukkaita energiatehokkaaseen asumiseen. Rakennusten suuntaukset, tilaratkaisut, materiaalivalinnat sekä pihaympäristö ovat myös osaltaan vaikuttamassa rakentamisen ympäristövaikutuksiin. Suunnittelu- ja rakennusvaiheessa onnistumisen edellytyksenä on laaja-alainen yhteistyö eri ammattiryhmien ja osaajien välillä. Näin voidaan taata kestävien ratkaisujen sujuva täytäntöönpano ja kustannustehokkuus. Alueen suunnitteluprosessissa tulee huomioida alueen koko elinkaari alue- ja rakennussuunnittelusta käyttö- ja ylläpitovaiheeseen ja elinkaaren loppuun saakka. ALUE KATUJEN PÄÄTTEENÄ LÄHTÖTILANNE Aleksanterinkaaren katutila on leveä ja jäsentymätön. Sisäkehän rakentamisen tulee muodostaa kaupunkimainen katutila ja alueelle selkeä keskuskortteli. Suunnitelman tulee luoda pääkaduille selkeät päätteet ja tukea moni-puolisen kevyen liikenteen verkoston muodostumista alueelle. Uuden puu-porvoon rakentumisen myötä Aleksanterinkaaren sisäkehä suorastaan huutaa identiteettitekijää. PERIAATE Aleksanterinkaari rakennetaan tettavaksi vyöhykkeeksi. Pysäkö viereisten kortteleiden suurempa mahdollistaa piha-alueen maks tämisen ja autottomuuden. Kortt kevyen liikenteen yhteys os Tehokkuudessa pyritään kesk rakenteeseen. Erikorkuiset ja koordinaatistoltaan vaihtelevat rakennusmassat muodostavat mielenkiintoisia ja rikkaita tilasarjoja. Massoittelu vaihtelevine lapekattoineen, yhdistyy mielikuvatasolla modernisti osaksi vanhaa Porvoota ja sen kattomaailmaa. Materiaali- ja värivaikutteet löytyvät myös Porvoon kaupungin historiallisesta värimaailmasta. Elävää vaikutelmaa voi tukea vaihtelevin värein rapatuilla tiilijulkisivuilla. Tavoitteena on liittää uudet rakennukset osaksi alueen pitkää rakentamisperinnettä myös ympäristötaiteen avulla, esimerkiksi rikastuttamalla julkisivuja tiiliornamentiikan uusilla variaatioilla. Pysäköinti järjestetään keskitetysti pysäköintitaloon. Tämä mahdollistaa alueen autottomuuden ja piha-alueen maksimaalisen hyödyntämisen. Yhteys korttelin lävitse järjestyy luontevaksi osaksi piha-aluetta. Monipu- KAUPUNKIRAKENNE PIHA & RAIT Joseph Brodsky piti vihjailua oivallisena kaupunkisuunnitteluperiaatteena. Vanhojen kaupunkirakenteiden inspiroimana korttelista on muodostettu moniulotteinen pikkukaupunki; Uuden Porvoon keskuskortteli, turvallinen kivilinna, missä vuorottelevat avautumiset ja sulkeutumiset. Materiaalit ja mittakaava liittävät korttelin vanhan Porvoon kivitaloihin. Katutila on tiivis, missä jokainen kadunkulma on uusi rakennustapamääräykset 6 Monipuoliset reitit ja tilat muod kulkevan raitin kanssa rikkaan asu kohtaaminen on helppoa ja luo miljöö kutsuu oleskeluun se liikennettä yhteyksien ympäristöön
Porvoon kaupunki, Aleksanterinkaaren sisäkehä 2. ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄN TOTEUTUSPERIAATTEET 2.1 Alueen erityispiirteet ja liittyminen ympäristöön Asemakaava-alue rajautuu idässä ja etelässä Aleksanterinkaareen, pohjoisessa Mauno Eerikinpojankadun päätteeseen ja sisältää länsiosaltaan osoitteessa Aleksanterinkaari 6 sijaitsevan rakennetun kiinteistön. Tälle rakennetulle kiinteistölle on annettu tässä asiakirjassa erikseen toteutusohjeet. Aleksanterinkaaren sisäkehällä ja sisäkehäalueilla tarkoitetaan tässä asiakirjassa nykytilassaan rakentamatonta uudisrakentamiselle varattua kaava-alueen kaikkein keskeisintä osaa. Aleksanterinkaaren sisäkehäalueella on merkittävä kaupunkikuvallinen rooli useiden katulinjojen päätteenä. Se muodostaa Länsirannalle selkeän keskuskorttelin. Mauno Eerikinpojankatu, Laamanninkatu, Läntinen Aleksanterinkatu sekä Taidetehtaankatu osoittavat kaikki kohti Aleksanterinkaarta ja kaavaaluetta. Alueen rakennukset luovat viereisille kaduille selkeät päätteet ja näin vaikuttavat voimakkaasti läntisen Porvoon kaupunki-identiteetin muodostumiseen. Alue tukee myös monipuolisen kevyen liikenteen verkoston muodostumista alueelle. Aleksanterinkaaren sisäkehä tulee rakentaa selkeästi hahmotettavaksi vyöhykkeeksi. Tavoitteena on vanhojen kaupunkirakenteiden inspiroima moniulotteinen pikkukaupunki; Uuden Porvoon keskuskortteli, missä avautumiset ja sulkeutumiset vuorottelevat. Kaupunkirakenteeltaan rakentamisen tulisi olla näistä lähtökohdista keskikaupunkimaista ja tehokasta siten että rakennukset rajautuvat tiukasti ympäröiviin katualueisiin. Tavoitteena on muodostaa Aleksanterinkaarelle nykyistä kaupunkimaisempaa katutilaa, joka toisi vaihtelua myös kävelijän ja pyöräilijän mittakaavaan. Keskeistä on tiivis katutila missä jokaisen kadunkulman takaa voi kohdata yhä uusia ja yllättäviä ja näkymiä. Yhteys korttelin lävitse järjestyy luontevaksi osaksi piha-aluetta. Monipuoliset reitit ja tilat muodostavat yhdessä alueen läpi kulkevan raitin kanssa raikkaan asuinympäristön missä ihmisten kohtaaminen on helppoa. Rikas pihamiljöö kutsuu oleskeluun sekä tukee kevyttä liikennettä yhteyksillä lähiympäristöön. 2.2 Elinkaarivaikutukset ja ekologinen kestävyys Aleksanterinkaaren sisäkehän suunnittelussa ja toteutuksessa pyritään energiatehokkaaseen lopputulokseen. Tavoitteeseen voidaan pyrkiä älykkäillä energiaratkaisuilla, sekä asuinrakennuksilla jotka kannustavat asukkaita energiatehokkaaseen asumiseen. Rakennusten suuntaukset, tilaratkaisut, materiaalivalinnat sekä pihaympäristö ovat myös osaltaan vaikuttamassa rakentamisen ympäristövaikutuksiin. Suunnittelu- ja rakennusvaiheessa onnistumisen edellytyksenä on laaja-alainen yhteistyö eri ammattiryhmien ja osaajien välillä. Näin voidaan taata kestävien ratkaisujen sujuva täytäntöönpano ja kustannustehokkuus. Alueen suunnitteluprosessissa tulee huomioida alueen koko elinkaari alue- ja rakennussuunnittelusta käyttö- ja ylläpitovaiheeseen ja elinkaaren loppuun saakka. Erikorkuiset ja koordinaatistoltaan vaihtelevat rakennusmassat muodostavat mielenkiintoisia ja rikkaita tilasarjoja. Massoittelu vaihtelevine lapekattoineen, yhdistyy mielikuvatasolla modernisti osaksi vanhaa Porvoota ja sen kattomaailmaa. Materiaali- ja värivaikutteet löytyvät myös Porvoon kaupungin historiallisesta värimaailmasta. Elävää vaikutelmaa voi tukea vaihtelevin värein rapatuilla tiilijulkisivuilla. Tavoitteena on liittää uudet rakennukset osaksi alueen pitkää rakentamisperinnettä myös ympäristötaiteen avulla, esimerkiksi rikastuttamalla julkisivuja tiiliornamentiikan uusilla variaatioilla. Pysäköinti järjestetään keskitetysti pysäköintitaloon. Tämä mahdollistaa alueen autottomuuden ja piha-alueen maksimaalisen hyödyntämisen. rakennustapamääräykset 7
Porvoon kaupunki, Aleksanterinkaaren sisäkehä NÄKYMÄ ILMASTA rakennustapamääräykset 8
Porvoon kaupunki, Aleksanterinkaaren sisäkehä P 9 17 10 Aleksanterinkaari Laamann IV 2 Borgmästargatan V 3 4 V ASUMINEN 2016 kem 2 (1775 as-kem 2 ) 1. krs +5,60 +6,00 +5,20 +5,60 IV ASUMINEN 1600 kem 2 (1362 as-kem 2 ) 1. krs +5,60 V ASUMINEN 2016 kem 2 (1643 as-kem 2 ) 1. krs +5,20 +5,20 +4,60 V ASUMINEN 2016 kem 2 (1775 as-kem 2 ) 1. krs +4,80 8 7 6 1 5 4 IV 14 13 15 Alexisstigen Läntinen Aleksanterinkatu 3 7 3 +4,40 434 As. Oy Näsinsilta 5 +6,00 RAITTI V ASUMINEN 2016 kem 2 (1775 as-kem 2 ) 1. krs +5,60 8 6 13 14 12 II 2 22G1 65 11 at at IV Aleksanterinkaari 6 51 52 50 36 22G1 ASEMAPIIRROS 1:1500 66 67 10 35 II 63 64 1. krs +7,30 68 +7,00 2 ap 2 ap +7,00 IV PYSÄKÖINTITALO 159 ap +6,40 +6,40 V ASUMINEN 2016 kem 2 (1643 as-kem 2 ) 1. krs +6,80 120 kem 2 1. krs +6,10 V ASUMINEN 2005 kem 2 1. krs +6,20 +6,00 (1767 as-kem 2 ) +6,00 +6,00 +5,60 +5,60 IV ASUMINEN 1609 kem 2 (1368 as-kem 2 ) 1. krs +5,60 V 2016 kem 2 1. krs +5,40 +5,20 ASUMINEN +5,20 (1775 as-kem 2 ) 2016 kem 2 1. krs +4,60 +4,60 Alexandersbågen 7 V ASUMINEN (1775 as-kem 2 ) 8 22K1 9 14 8 29 I IV kt rakennustapamääräykset 9 Taidetehtaank I 449 II II 3 kt kt SLOTTSGÅRDEN PORVOO Asemapiirros, 1:750 2.7.2015 1171
Porvoon kaupunki, Aleksanterinkaaren sisäkehä 3. RAKENNUKSET - ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄALUE 3.1 Rakennusten massoittelu ja sijoitteluperiaate Alueen rakennukset muodostuvat kuutiomaisesta, yhdeltä sivulta viistetystä nopasta. Koko alueen massoittelu perustuu tähän tyyppitaloon, sen peilaamiseen sekä kerrosmäärän varioimiseen. Rakennusten massoittelun tavoite on mahdollisimman tiivis rakennusmassa tinkimättä kuitenkaan asuntojen mitoituksesta, käytettävyydestä tai houkuttelevuudesta. Ratkaisu säästää myös luonnonvaroja ja energiaa, ulkovaipan ollessa pieni suhteessa sisätiloihin. Rakennukset on sijoitettu ruudukkomaisesti, siten että aukiot ja rakennusmassat muodostavat luontevan ja vaihtelevan aukioiden ja pihatilojen sarjan. Rakennusmassojen sijoittelun tavoitteena on tiiviin ja kaupunkimaisen ympäristön muodostaminen siten, että asuntojen valonsaanti ja näkymät, sekä piha-alueen kulkureitit ja pelastustiet saadaan järjestettyä optimaalisesti. Tavoitteena on mahdollisimman suuri hyöty auringon valon ja lämmön suhteen siten että asunnoista aukeaa myös mahdollisimman hyvät näkymät useaan ilmansuuntaan. Rakennusten asemointi ja suuntaus synnyttävät rakennusten välille viihtyisiä ja monipuolisia aukioita sekä piha-alueita. Samalla ne myös vähentävät alueen tuulikuormia. 3.2 Rakentamisen vaiheistus Alue voidaan rakentaa vaiheittain. Tämä voi tapahtua esimerkiksi kahdessa, kolmessa tai neljässä vaiheessa. Rakennettaessa vaiheittain, on huomioitava että rakennusten ympärille rakennettaan aina riittävästi valmista pihaa. Pihasta on myös muodostuttava yhtenäinen kokonaisuus vaiheistuksesta riippumatta. Rakentamattomia tontteja voidaan käyttää paikoitukseen mikäli pysäköintitalo rakennetaan myöhemmässä vaiheessa. 3.3 Julkisivut ja parvekkeet Alueen arkkitehtonisena ja esteettisenä lähtökohtana ovat viittaukset vanhaan Porvooseen sekä esiteollisen ajan rakentamiseen. Tavoitteena on että julkisivujen käsittely olisi vapaata, vaihtelevaa ja orgaanista, ja että tämä teema ulottuisi koko alueelle. Julkisivuaukotus voi vaihdella rakennuksesta toiseen kuitenkin tätä perusajatusta varioiden. Julkisivujen sommittelussa noudatetaan tässä rakennustapamääräyksessä esitettyjen havainnekuvien periaatteita. Koska tavoitteena on tiivis ja kompakti asuinalue, on tarpeen että asuntojen parvekkeet tehdään rakennusmassaan sisäänvedettyinä. Rakennuksen kulmissa sijaitsevat parvekkeet toimivat myös ulkopuolisina rakenteellisina auringonsuojina asuntojen pääikkunoiden edessä. Lähellä toisiaan sijaitsevat parvekkeet voidaan avata eri suuntiin siten, että vältetään suoria näköyhteyksiä parvekkeiden välillä. 3.4 Katot ja räystäät Rakennusten katot ovat oleellinen alueen tunnelmaan vaikuttava tekijä. Myös tässä viitataan Vanhaan Porvooseen ja sen eriasteisiin kattokulmiin. Vinot lapekatot, vaihtelevan korkuiset rakennusmassat sekä vaihteleva julkisivuaukotus luovat alueelle miellyttävän ja omaleimaisen tunnelman. Borgmästargatan Rakennusten arkkitehtoninen ilme edellyttää että räystäät toteutetaan mahdollisimman huomaamattomasti, esimerkiksi piiloräystäiden muodossa. Rakennusten räystäät tulee suunnitella teknisesti päteviksi, siten että vesi ja lumi saadaan ohjattua hallitusti pois rakennusten vesikatoilta. 3.5 Materiaalit 434 Aleksanterinkaaren sisäkehän rakennukset ovat luonteeltaan ja yleisilmeeltään kivitaloja. Julkisivujen päämateriaalina on värillinen julkisivurappaus. Julkisivurappauksen ohessa käytetään yleisilmettä elävöittäviä tiilipintaisia alueita. Osa näistä tiilipintaisista alueista on muotoiltu yksilöllisin taideaihein. Mikäli julkisivuissa käytetään elementtitekniikkaa, tulee huolehtia etteivät elementtisaumat näy valmiissa julkisivupinnassa. Rakennusten noppamaisesta, tehokkaasta muodosta johtuen materiaalia tarvitaan vähemmän verrattuna keskivertorakennukseen. Tavoitteena on käyttää pitkäikäisiä ja elinkaarinäkökulmasta ympäristötehokkaita materiaaleja, jotka kestävät hyvin säärasituksia ja ovat mahdollisimman 22G1 65 11 at IV Aleksanterinkaari 6 36 22G1 51 52 50 66 huoltovapaita. Myös sisätiloissa pyritään käyttämään mahdollisimman vähäpäästöisiä materiaaleja. 67 RAKENTAMISEN MAHDOLLINEN VAIHEISTUSTAPA 1:1500 V 10 SLOTTSGÅRDEN PORVOO 35 3 II 63 64 68 3 4 IV a AK V V 4 4. 5 Aleksanterinkaari 17 10 1 AK V IV AH V 1. IV V V 9 8 AK Alexandersbågen Laamanninkatu Piha-alueen toteutusvaiheet, 1:750 2.7.2015 rakennustapamääräykset 10 V 3 7 2 V 8 7 8 3. 9 6 22K1 IV 2. 14 8 1 5 29 4 IV 6 13 14 12 Taidetehtaankatu VAIN KAAV 1171
LÄHTÖTILANNE PERIAATE Porvoon kaupunki, Aleksanterinkaaren sisäkehä Aleksanterinkaaren katutila on leveä ja jäsentymätön. Sisäkehän rakentamisen tulee muodostaa kaupunkimainen katutila ja alueelle selkeä keskuskortteli. Suunnitelman tulee luoda pääkaduille selkeät päätteet ja tukea moni-puolisen kevyen liikenteen verkoston muodostumista alueelle. Uuden puu-porvoon rakentumisen myötä Aleksanterinkaaren sisäkehä suorastaan huutaa identiteettitekijää. Aleksanterinkaari rakennetaan selkeästi hahmotettavaksi vyöhykkeeksi. Pysäköinti liitetään osaksi viereisten kortteleiden suurempaa mittakaavaa, joka mahdollistaa piha-alueen maksimaalisen hyödyntämisen ja autottomuuden. Korttelin lävitse tehdään kevyen liikenteen yhteys osaksi piha-aluetta. Tehokkuudessa pyritään keskikaupunkimaiseen rakenteeseen. R y p m m e 3. RAKENNUKSET - ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄALUE 3.1 Rakennusten massoittelu ja sijoitteluperiaate Alueen rakennukset muodostuvat kuutiomaisesta, yhdeltä sivulta viistetystä nopasta. Koko alueen massoittelu perustuu tähän tyyppitaloon, sen peilaamiseen sekä kerrosmäärän varioimiseen. Rakennusten massoittelun tavoite on mahdollisimman tiivis rakennusmassa tinkimättä kuitenkaan asuntojen mitoituksesta, käytettävyydestä tai houkuttelevuudesta. Ratkaisu säästää myös luonnonvaroja ja energiaa, ulkovaipan ollessa pieni suhteessa sisätiloihin. Rakennukset on sijoitettu ruudukkomaisesti, siten että aukiot ja rakennusmassat muodostavat luontevan ja vaihtelevan aukioiden ja pihatilojen sarjan. Rakennusmassojen sijoittelun tavoitteena on tiiviin ja kaupunkimaisen ympäristön muodostaminen siten, että asuntojen valonsaanti ja näkymät, sekä piha-alueen kulkureitit ja pelastustiet saadaan järjestettyä optimaalisesti. Tavoitteena on mahdollisimman suuri hyöty auringon valon ja lämmön suhteen siten että asunnoista aukeaa myös mahdollisimman hyvät näkymät useaan ilmansuuntaan. Rakennusten asemointi ja suuntaus synnyttävät rakennusten välille viihtyisiä ja monipuolisia aukioita sekä piha-alueita. Samalla ne myös vähentävät alueen tuulikuormia. 3.2 Rakentamisen vaiheistus Alue voidaan rakentaa vaiheittain. Tämä voi tapahtua esimerkiksi kahdessa, kolmessa tai neljässä vaiheessa. Rakennettaessa vaiheittain, on huomioitava että rakennusten ympärille rakennettaan aina riittävästi valmista pihaa. Pihasta on myös muodostuttava yhtenäinen kokonaisuus vaiheistuksesta riippumatta. Rakentamattomia tontteja voidaan käyttää paikoitukseen mikäli pysäköintitalo rakennetaan myöhemmässä vaiheessa. 3.3 Julkisivut ja parvekkeet Alueen arkkitehtonisena ja esteettisenä lähtökohtana ovat viittaukset vanhaan Porvooseen sekä esiteollisen ajan rakentamiseen. Tavoitteena on että julkisivujen käsittely olisi vapaata, vaihtelevaa ja orgaanista, ja että tämä teema ulottuisi koko alueelle. Julkisivuaukotus voi vaihdella rakennuksesta toiseen kuitenkin tätä perusajatusta varioiden. Julkisivujen sommittelussa noudatetaan tässä rakennustapamääräyksessä esitettyjen havainnekuvien periaatteita. LÄHTÖTILANNE PERIAATE RAKEISUUS Aleksanterinkaaren katutila on leveä ja jäsentymätön. Sisäkehän rakentamisen tulee muodostaa kaupunkimainen katutila ja alueelle selkeä keskuskortteli. Suunnitelman tulee luoda pääkaduille selkeät päätteet ja tukea moni-puolisen kevyen liikenteen verkoston muodostumista alueelle. Uuden puu-porvoon rakentumisen myötä Aleksanterinkaaren sisäkehä suorastaan huutaa identiteettitekijää. Koska tavoitteena on tiivis ja kompakti asuinalue, on tarpeen että asuntojen parvekkeet tehdään rakennusmassaan sisäänvedettyinä. Rakennuksen kulmissa sijaitsevat parvekkeet toimivat myös ulkopuolisina rakenteellisina auringonsuojina asuntojen pääikkunoiden edessä. Lähellä toisiaan sijaitsevat parvekkeet voidaan avata eri suuntiin siten, että vältetään suoria näköyhteyksiä parvekkeiden välillä. 3.4 Katot ja räystäät Rakennusten katot ovat oleellinen alueen tunnelmaan vaikuttava tekijä. Myös tässä viitataan Vanhaan Porvooseen ja sen eriasteisiin kattokulmiin. Vinot lapekatot, vaihtelevan korkuiset rakennusmassat sekä vaihteleva julkisivuaukotus luovat alueelle miellyttävän ja omaleimaisen tunnelman. Joseph Brodsky piti vihjailua oivallisena kaupunkisuunnitteluperiaatteena. Vanhojen kaupunkirakenteiden inspiroimana korttelista on muodostettu moniulotteinen pikkukaupunki; Uuden Porvoon keskuskortteli, turvallinen kivilinna, missä vuorottelevat avautumiset ja sulkeutumiset. Materiaalit ja mittakaava liittävät korttelin vanhan Porvoon kivitaloihin. Katutila on tiivis, missä jokainen kadunkulma on uusi yllätys. Näkymissä vaihtelevat eri väriset rappaukset sekä tiilipinnat sekä ympäristötaide-elementtinä tiiliornamentiikan uusi variaatio, joka liittää uudet rakennukset osaksi pitkää rakentamis-perinnettä. Rakennusten arkkitehtoninen ilme edellyttää että räystäät toteutetaan mahdollisimman huomaamattomasti, esimerkiksi piiloräystäiden muodossa. Rakennusten räystäät tulee suunnitella teknisesti päteviksi, siten että vesi ja lumi saadaan ohjattua hallitusti pois rakennusten vesikatoilta. 3.5 Materiaalit Aleksanterinkaaren sisäkehän rakennukset ovat luonteeltaan ja yleisilmeeltään kivitaloja. Julkisivujen päämateriaalina on värillinen julkisivurappaus. Julkisivurappauksen ohessa käytetään yleisilmettä elävöittäviä tiilipintaisia alueita. Osa näistä tiilipintaisista alueista on muotoiltu yksilöllisin taideaihein. Mikäli julkisivuissa käytetään elementtitekniikkaa, tulee Aleksanterinkaari rakennetaan selkeästi hahmotettavaksi vyöhykkeeksi. Pysäköinti liitetään osaksi viereisten kortteleiden suurempaa mittakaavaa, joka mahdollistaa piha-alueen maksimaalisen hyödyntämisen ja autottomuuden. Korttelin lävitse tehdään kevyen liikenteen yhteys osaksi piha-aluetta. Tehokkuudessa pyritään keskikaupunkimaiseen rakenteeseen. Monipuoliset reitit ja tilat muodostavat alueen läpi kulkevan raitin kanssa rikkaan asuinympäristön missä kohtaaminen on helppoa ja luontevaa. Rikas pihamiljöö kutsuu oleskeluun sekä tukee kevyttä liikennettä yhteyksien ympäristöön ollessa helppoja. KAUPUNKIRAKENNE Joseph Brodsky piti vihjailua oivallisena kaupunkisuunnitteluperiaatteena. Vanhojen kaupunkirakenteiden inspiroimana korttelista on muodostettu moniulotteinen pikkukaupunki; Uuden Porvoon keskuskortteli, turvallinen kivilinna, missä vuorottelevat avautumiset ja sulkeutumiset. Materiaalit ja mittakaava liittävät korttelin vanhan Porvoon kivitaloihin. Katutila on tiivis, missä jokainen kadunkulma on uusi yllätys. Näkymissä vaihtelevat eri väriset rappaukset sekä tiilipinnat sekä ympäristötaide-elementtinä tiiliornamentiikan uusi variaatio, joka liittää uudet rakennukset osaksi pitkää rakentamis-perinnettä. PIHA & RAITTI Monipuoliset reitit ja tilat muodostavat alueen läpi kulkevan raitin kanssa rikkaan asuinympäristön missä kohtaaminen on helppoa ja luontevaa. Rikas pihamiljöö kutsuu oleskeluun sekä tukee kevyttä liikennettä yhteyksien ympäristöön ollessa helppoja. "PERUS" KÄÄNTÄMINEN VIISTÄMINEN Perinteinen asuinrakennusten rajaama yhteispiha. Rakennusmassat jaetaan helposti vaiheistettaviksi yksiköiksi. Samalla luodaan katutilaan kävelijän ja pyöräilijän mittakaavassa vaihtelua. Kaupunkirakenne muodostetaan yhden tyyppitalon avulla. Runko ja mitoitus on optimoitu mahdollistamaan monenlaiset erikokoiset asunnot ja toiminnot. KAUPUNKIRAKENNE PIHA & RAITTI TOIMINNOT & YHTEISÖLLISYYS Palvelutalo liitetään osaksi korttelin eteläpuolen liikekortteleita. Saattoliikenteen järjestäminen sekä hankkeen vaiheistaminen on näin luontevaa. Ensimmäiseen kerrokseen saadaan ravintola palvelemaan kaikkia alueen asukkaita. Aleksanterinkaaren varteen tuodaan liiketiloja ja korttelin yhteistilat jaetaan pihaalueiden sekä raitin ympärille. Asunnot Yhteistilat Liiketilat Palvelutalo Pysäköintitalo Kääntämällä kappaleita saadaan yhteys ympäristöön ja pihatiloihin jatkumo. "PERUS" KÄÄNTÄMINEN VIISTÄMINEN KATTOMUODOT Perinteinen asuinrakennusten Kääntämällä kappaleita saadaan yhteys ympäristöön ja huolehtia etteivät elementtisaumat näy valmiissa julkisivupinnassa. rajaama yhteispiha. pihatiloihin jatkumo. Rakennusten noppamaisesta, tehokkaasta muodosta johtuen materiaalia tarvitaan vähemmän verrattuna keskivertorakennukseen. Tavoitteena on käyttää pitkäikäisiä ja elinkaarinäkökulmasta ympäristötehokkaita materiaaleja, jotka kestävät hyvin säärasituksia ja ovat mahdollisimman huoltovapaita. Myös sisätiloissa pyritään käyttämään mahdollisimman vähäpäästöisiä materiaaleja. Viistämällä tyyppitalon kulma mahdollistetaan näkymät ja asuntojen avautumiset. Vinot katot sekä erikorkuiset rakennusmassat avaavat näkymiä, muodostavat mielenkiintoisia ja rikkaita tilasarjoja sekä liittävät korttelin modernilla tavalla osaksi vanhan Porvoon kattomaailmaa. P li h m k t a Viistämällä tyyppitalon kulma mahdollistetaan näkymät ja asuntojen avautumiset. rakennustapamääräykset 11
Porvoon kaupunki, Aleksanterinkaaren sisäkehä 3.6 Värisuunnitelma Aleksanterinkaaren sisäkehäalueen väritys tulee suunnitella tämän rakennustapamääräyksen värisuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Värisuunnitelmaan on otettu vaikutteita Vanhan Porvoon kivitalojen värityksestä. Ajatuksena on käyttää värejä raikkaalla tavalla, tavoitteena luoda rakennuksille, aukoille sekä koko alueelle persoonallinen identiteetti. Värimaailman tulee olla kokonaisuudessaan harmoninen ja asuntoarkkitehtuuriin sopiva. Pääperiaatteena kullakin rakennuksella on korkeintaan neljä eriväristä rapattua julkisivua siten, että rappauksen väri vaihtuu rakennuksen kulmassa. Näin väreillä muodostetaan rakennusten välisille tiloille ja aukoille oma identiteetti siten, että vierekkäisillä aukiolla on oma värinsä. Alueella liikkuminen ja paikan ja tilan hahmottaminen on näin erittäin selkeää. Tilan värimaailma vaihtuu kuljettaessa aukiolta ja pihalta toiselle; alueen halki kulkeva liikkuu tilasarjan lisäksi myös harmonisen värisarjan läpi. 3.7 Asunnot ja liiketilat 3.8 Yhteisölliset tilat Piha-alue kytkeytyy luontevasti rakennusten tarjoamiin yhteisöllisiin tiloihin. Asuinrakennusten välittömään yhteyteen sijoitetaan polkupyörien säilytystiloja siten, että jokaista asuntoa kohti on sekä kausisäilytykseen sopivaa varastotilaa että päivittäiskäyttöön sopivaa helppokäyttöistä säilytystilaa. Asemakaavan polkupyöräpysäköintivaatimuksen mukaiset säilytystilat voidaan sijoittaa yhteen tai useampaan tilaan esimerkiksi rakennuksen maantasokerrokseen. Etenkin päivittäiskäyttötiloista on oltava esteetön ja helppokäyttöinen kulku suoraan ulos. Alueella on tarpeen varautua sähkökäyttöisten liikkumisvälineiden yleistymiseen. Rakennukseen voidaan sijoittaa polkupyörävaraston lisäksi erillinen liikkumisen apuvälineiden säilytystila. Tila tulee varustaa pesupaikalla sekä tarpeellisella määrällä virranulosottoja sähkökäyttöisten liikkumisvälineiden latausta varten. Mikäli tätä tilaa ei rakenneta, tulee polkupyörien säilytystilan soveltua myös muiden liikkumisen apuvälineiden säilytykseen ja se on varustettava sähköpistokkeella ja pesupaikalla. Pyöräilyn tukemiseksi voidaan yhteen rakennukseen, esimerkiksi pysäköintitalon yhteyteen, sijoittaa pyöräverstas tai muu pyöräilyä edesauttava yhteistila. P Borgmästargatan at V Aleksanterinkaari Laamanninkatu IV IV HARMAA PUNAINE OKRA - Es KELTAINE LUON.VAL Alueelle on tarkoitus rakentaa tarjonnaltaan ja asuntojakaumaltaan monipuolisia asuntoja. Tavoitteena on että rakennuksissa on useankokoisia omistus-, vuokra-, senioriasuntoja kaikenlaisille asukkaille. Näin Aleksanterinkaaren sisäkehästä voisi muodostua houkutteleva, monimuotoinen ja ympäristöään rikastuttava asuinalue. Alueelle on mahdollista sijoittaa myös liiketiloja, toimistotiloja tai muita palvelutiloja katutasoon niille rakennusaloille, joille tämä käyttötarkoitus on osoitettu. Pääsääntöisesti liiketilat sijaitsevat helposti saavutettavissa paikoissa esimerkiksi Alkesanterinkaaren varressa. Lähellä asumista olevat palvelut, myymälät tai muut toiminnot saavat aikaan asuinaluetta positiivisella tavalla elävöittävää vaikutusta. Liiketilat myös lisäävät alueen houkuttelevuutta sekä kaupunkimaisuutta ja parhaimmillaan myös ehkäisevät ylimääräistä autoliikennettä. Alueelle on tarkoitus sijoittaa asukkaiden yhteiskäyttöisiä saunoja. Jokaiselle asunnolle on järjestettävä mahdollisuus käyttää saunatilaa. Yhteisöllinen sauna säästää energiaa sekä asuinneliöitä. Lisäksi muita yhteistiloja voivat olla kerhotilat sekä pyykkihuoneet. Jätetilojen suunnittelussa vähennetään hyödyntämättömän jätteen syntymistä kannustamalla ja ohjeistamalla asukkaita lajittelemaan ja kierrättämään jätteensä oikein. Jätteiden keräyspisteet voidaan sijoittaa rakennusmassojen yhteyteen, pysäköintitaloon tai asuinrakennuksiin. Mahdollinen yhteistila on esimerkiksi korttelin yhteinen kierrätyshuone, joka voidaan sijoittaa vaikka pysäköintitalon yhteyteen. Kierrätyshuoneeseen asukkaat voivat viedä turhia tavaroitaan toisten asukkaiden haettavaksi. IV Aleksanterinkaari II SLOTTSGÅRDEN JULKISIVURAPPAUSVÄRIEN PORVOO PERIAATE, AUKIOILLA OMAT VÄRINSÄ Alexandersbågen Taidetehtaankatu Värisuunnitelma 1:750 2.7.2015 VAIN KAAV 1171 rakennustapamääräykset 12
Porvoon kaupunki, Aleksanterinkaaren sisäkehä 3.6 Värisuunnitelma 3.8 Yhteisölliset tilat P mästargatan V Aleksanterinkaaren sisäkehäalueen väritys tulee suunnitella tämän rakennustapamääräyksen värisuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Värisuunnitelmaan on otettu vaikutteita Vanhan Porvoon kivitalojen värityksestä. Ajatuksena on käyttää värejä raikkaalla tavalla, tavoitteena luoda rakennuksille, aukoille sekä koko alueelle persoonallinen identiteetti. Värimaailman tulee olla kokonaisuudessaan harmoninen ja asuntoarkkitehtuuriin sopiva. Pääperiaatteena kullakin rakennuksella on korkeintaan neljä eriväristä rapattua julkisivua siten, että rappauksen väri vaihtuu rakennuksen kulmassa. Näin väreillä muodostetaan rakennusten välisille tiloille ja aukoille oma identiteetti siten, että vierekkäisillä aukiolla on oma värinsä. Alueella liikkuminen ja paikan ja tilan hahmottaminen on näin erittäin selkeää. Tilan värimaailma vaihtuu kuljettaessa aukiolta ja pihalta toiselle; alueen halki kulkeva liikkuu tilasarjan lisäksi myös harmonisen värisarjan läpi. 3.7 Asunnot ja liiketilat P Borgmästargatan Aleksanterinkaari V Laamanninkatu Alueelle on tarkoitus rakentaa tarjonnaltaan ja asuntojakaumaltaan monipuolisia asuntoja. Tavoitteena on että rakennuksissa on useankokoisia omistus-, vuokra-, senioriasuntoja kaikenlaisille asukkaille. Näin Aleksanterinkaaren sisäkehästä voisi muodostua houkutteleva, monimuotoinen ja ympäristöään rikastuttava asuinalue. IV P Borgmästargatan IV Piha-alue kytkeytyy luontevasti rakennusten tarjoamiin yhteisöllisiin tiloihin. Asuinrakennusten välittömään yhteyteen sijoitetaan polkupyörien säilytystiloja siten, että jokaista asuntoa kohti on sekä kausisäilytykseen sopivaa varastotilaa että päivittäiskäyttöön sopivaa helppokäyttöistä säilytystilaa. Asemakaavan polkupyöräpysäköintivaatimuksen mukaiset säilytystilat voidaan sijoittaa yhteen tai useampaan tilaan esimerkiksi rakennuksen maantasokerrokseen. Etenkin päivittäiskäyttötiloista on oltava esteetön ja helppokäyttöinen kulku suoraan ulos. Alueella on tarpeen varautua sähkökäyttöisten liikkumisvälineiden yleistymiseen. Rakennukseen voidaan sijoittaa polkupyörävaraston lisäksi erillinen liikkumisen apuvälineiden säilytystila. Tila tulee varustaa pesupaikalla sekä tarpeellisella määrällä virranulosottoja sähkökäyttöisten liikkumisvälineiden latausta varten. Mikäli tätä tilaa ei rakenneta, tulee Aleksanterinkaari HARMAA - Esim. FESCON 205 OKRA - Esim. FESCON 825 KELTAINEN - Esim. FESCON 110 LUON.VALK.- Esim. FESCON 850 Laamanninkatu polkupyörien säilytystilan soveltua IV myös muiden liikkumisen apuvälineiden säilytykseen ja se on varustettava sähköpistokkeella ja HARMAA - Esim. FESCON 205 pesupaikalla. V P Borgmästargatan PUNAINEN - Esim. FESCON 800 JOKIRANTA - PUNAINEN V IV Aleksanterinkaari PUNAINEN - Esim. FESCON 800 VANHA OKRA - Esim. RAATIHUONE FESCON 825 - OKRA KELTAINEN - Esim. FESCON 110 LUON.VALK.- Esim. FESCON 850 Laamanninkatu Aleksanterinkaari IV Pyöräilyn tukemiseksi voidaan yhteen rakennukseen, esimerkiksi pysäköintitalon yhteyteen, sijoittaa pyöräverstas tai muu pyöräilyä edesauttava yhteistila. Alueelle on tarkoitus sijoittaa asukkaiden yhteiskäyttöisiä saunoja. Jokaiselle asunnolle on järjestettävä mahdollisuus käyttää saunatilaa. Yhteisöllinen sauna säästää energiaa sekä asuinneliöitä. Lisäksi muita yhteistiloja voivat olla kerhotilat sekä pyykkihuoneet. Jätetilojen suunnittelussa vähennetään hyödyntämättömän jätteen syntymistä kannustamalla ja ohjeistamalla asukkaita lajittelemaan ja Mahdollinen yhteistila HARMAA - Esim. on FESCON esimerkiksi 205 korttelin PUNAINEN - Esim. yhteinen FESCON 800 kierrätyshuone, IV Laamanninkatu IV kierrättämään jätteensä oikein. Jätteiden keräyspisteet voidaan sijoittaa HARMAA - Esim. FESCON 205 rakennusmassojen yhteyteen, pysäköintitaloon tai asuinrakennuksiin. joka voidaan sijoittaa vaikka pysäköintitalon yhteyteen. Kierrätyshuonee- PUNAINEN - Esim. FESCON 800 OKRA - Esim. FESCON 825 seen asukkaat voivat viedä turhia tavaroitaan toisten asukkaiden haettavaksi. OKRA - Esim. FESCON 825 IV PORMESTARIN TALO KELTAINEN - Esim. FESCON 110 -KELTAINEN LUON.VALK.- Esim. FESCON 850 KELTAINEN - Esim. FESCON 110 LUON.VALK.- Esim. FESCON 850 HOLMIN TALO - LUONNONVALKOINEN at at Alueelle on mahdollista sijoittaa myös liiketiloja, toimistotiloja tai muita palvelutiloja katutasoon niille rakennusaloille, joille tämä käyttötarkoitus on osoitettu. Pääsääntöisesti liiketilat sijaitsevat helposti saavutettavissa paikoissa esimerkiksi Alkesanterinkaaren varressa. Lähellä asumista olevat palvelut, myymälät tai muut toiminnot saavat aikaan asuinaluetta positiivisella tavalla elävöittävää vaikutusta. Liiketilat myös lisäävät alueen houkuttelevuutta sekä kaupunkimaisuutta ja parhaimmillaan myös ehkäisevät ylimääräistä autoliikennettä. at at FESCON 800 FESCON 825 FESCON 110 FESCON 850 II II IV Aleksanterinkaari II Aleksanterinkaari IV SLOTTSGÅRDEN PORVOO Alexandersbågen II Aleksanterinkaari Taidetehtaankatu IV Aleksanterinkaari SLOTTSGÅRDEN PORVOO RAPPAUSVÄRIESIMERKKEJÄ VAIN KAAVATYÖN POHJAKSI FESCON- VÄRIKARTASTA Värisuunnitelma 1:750 2.7.2015 Alexandersbågen IV SLOTTSGÅRDEN PORVOO VAIN KAAVATYÖN POHJAKSI Taidetehtaankatu 1171 Alexandersbågen Alexandersbågen Taidetehtaankatu Värisuunnitelma 1:750 2.7.2015 VAIN KAAVATYÖN POHJAKSI Värisuunnitelma 1:750 2.7.2015 1171 Taidetehtaankatu VAIN KAAVATYÖN POHJAKSI 1171 rakennustapamääräykset 13 SLOTTSGÅRDEN PORVOO Värisuunnitelma 1:750 2.7.2015 1171
AleksAnterinkAAri / taide t iiliaiheita julkisivuikkunoihin ja sisäänkäynteihin suunnittelutoimisto Both oy kaisa Berry, kuvataiteilija, Arkkitehti p.050-534 88 49 5.5.2014 Porvoon kaupunki, Aleksanterinkaaren sisäkehä 4. ULKOTILAT - ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄ 4.1 Piha-alueen suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Alueen kantavana peruslähtökohtana on autottoman, alueen halkaisevan raitin, ja asuntopihojen saumaton integroiminen yhteisölliseksi ja monipuoliseksi piha-alueeksi. Raitti kulkee alueen halki Aleksanterinkaaren itä- ja eteläpuolelta ja sille on pääsy myös Raul Hellberginkadulta, As. Oy Näsinsillasta sekä yhteisiltä piha-alueilta. Tämän raitin varrelle, alueen keskelle, pysäköintitalon yhteistilojen yhteyteen muodostuu myös alueen keskusaukio. Kestävän alueen edellytyksenä on että se on houkutteleva ja synnyttää uusissa asukkaissa yhteenkuuluvuuden tunteen. Aleksanterinkaaren sisäkehän piha-alueiden suunnittelussa tulee panostaa sekä sosiaalisiin että ympäristönäkökulmiin. On tärkeää, että erilaisiin käyttötarkoituksiin jakautuva ympäristö muodostaa yhtenäisen korttelipihakokonaisuuden. Kun asukkaat jakavat piha-alueen keskenään, tämä kannustaa asukkaita yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen. Keskitetyn pysäköintiratkaisun ansiosta pihojen istutusalueiden määrä saadaan maksimoitua. Runsaat istutetut alueen osat tukevat viihtyisyyden lisäksi hulevesien imeytymistä tontilla sekä runsastavat kaupunkialueen ekologista monimuotoisuutta. Taloyhtiöiden tonteille sijoittuvilla pihoilla voi olla keskenään hyvin vaihtelevan luonteisia toimintoja. Jotkut tonttipihat voivat olla puuvaltaisia, toisilla voi olla monikäyttöistä nurmialuetta. Tonteille tulee sijoittaa koko korttelialuetta palvelevat leikkipaikat eri-ikäisille lapsille, mahdolliset pienpelialueet sekä osittain näkösuojatut oleskelupihat eri ikäryhmille. Mahdollista on järjestää myös alue esimerkiksi kaupunkiviljelylle. Tavoitteena on, että erillisistä tonteista muodostuva korttelipihakokonaisuus toimii yhtenä kokonaisuutena. Tonttien rajoja ei näin ollen saa aidata maastossa näkyviksi. Aleksanterinkaaren sisäkehäalueen julkiselle kevytliikenteelle varatut alueet tulee jäsentää selkeästi alueen asukkaiden käyttöön tarkoitetuista puolijulkisista tonttipiha-alueista. Tonttipihat tulee rajata Aleksanterinkaaren katualueesta tarkoituksenmukaisella, selkeällä mutta visuaalisesti hienovaraisella keinolla kuten matalahkolla muuriaiheella tai pensasaidanteella. Katutilan tulee jatkua talojen väliin jääville puolijulkisille piha-alueille, mutta julkisuuden rajapinta tulee osoittaa määrätietoisesti. Korkea aita ei ole hyväksyttävä ratkaisu. Vaikka korttelipiha-alueella ei ole autoliikennettä eikä pysäköintiä, tulee suunnitelmissa mahdollistaa pelastusajoneuvojen pääsy alueelle. Tarpeelliset osat pihoista muokataan mitoitukseltaan sekä kestävyydeltään pelastusajoneuvojen kulkuun sopiviksi. Piha-alueelle ei saa sijoittaa mitään mikä estää pelastusajoneuvojen kulun määritellyiltä reiteiltä. 4.2 Korttelipihasuunnitelma Koko Aleksanterinkaaren sisäkehäalueelle tulee laatia yhtenäinen korttelipihasuunnitelma. Tavoite on yhdistää esteettisyys, esteettömyys, materiaalit, viheraiheet ja yhteisöllinen toiminta luontevaksi kokonaisuudeksi. Korttelipihasuunnitelmassa määritellään erilaisten pihatoimintojen keskinäinen sijoittuminen korttelikokonaisuudessa. Suunnitelmassa tulee LÄHTÖTILANNE PERIAATE RAK Aleksanterinkaaren katutila on leveä ja jäsentymätön. Sisäkehän rakentamisen tulee muodostaa kautettavaksi vyöhykkeeksi. Pysäköinti liitetään osaksi yksiköiksi. Samalla lu Aleksanterinkaari rakennetaan selkeästi hahmo- Rakennusmassat jaet myös esittää alueen läpi kulkevan julkisen raitin liittyminen ympäröiviin punkimainen katutila ja alueelle selkeä keskuskortteli. viereisten kortteleiden suurempaa mittakaavaa, joka pyöräilijän mittakaavas katualueisiin sekä tonteilla sijaitseviin puolijulkisiin piha-alueisiin. Suunnitelman Lisäksi tulee luoda pääkaduille selkeät päätteet mahdollistaa piha-alueen maksimaalisen hyödyntämisen ja autottomuuden. Korttelin lävitse tehdään mitoitus on optimoitu muodostetaan yhden ja tukea moni-puolisen kevyen liikenteen verkoston on esitettävä ainakin korkeustasot, materiaalit, viheraiheet, lumenkeräysalueet ja hulevesien käsittelyn periaatteet. On myös otettava rastaan huomioon huutaa identiteettitekijää. rakenteeseen. muodostumista alueelle. Uuden puu-porvoon rakentumisen myötä Aleksanterinkaaren sisäkehä suo- Tehokkuudessa pyritään keskikaupunkimaiseen kevyen liikenteen yhteys osaksi piha-aluetta. erikokoiset asunnot ja alueen rakentuminen vaiheittain. Vaiheistuksen suunnittelussa on myös huomioitava pelastusteiden toimivuus kaikissa mahdollisissa vaiheissa. 4.3 Tonttikohtainen istutussuunnitelma ja hulevesisuunnitelma Rakennuslupaa yksittäisille tonteille haettaessa esitetään tontin asemapiirroksen lisäksi tonttikohtainen istutussuunnitelma sekä hulevesisuunnitelma, joissa tarkennetaan tontin osalta korttelipihasuunnitelmassa esitettyjä yleisratkaisuja. Siltä osin kuin esimerkiksi leikkipaikka ja mahdolliset pienpelialueet sijaitsevat Aleksanterinkaaren sisäkehäalueen muilla kiinteistöillä, viitataan tältä osin korttelipihasuunnitelmaan. Istutussuunnitelmassa esitetään korttelipihasuunnitelmassa esitetyt asiat tarkennettuina. Tärkeimmät asiat ovat istutusten lajit, laatu, kasvualustat ja kasteluratkaisu. Lisäksi suunnitelmassa tulee esittää pihakalusteet, KAUPUNKIRAKENNE korkeustasot ja materiaalit tarkennettuina. Tonttikohtaisessa Joseph hulevesisuunnitelmassa esitetään ainakin lumenkeräyspaikat, hulevesireitit, rakenteiden viivy- inspiroimana korttelista on muodostettu Brodsky piti vihjailua oivallisena kaupunkisuunnitteluperiaatteena. Vanhojen kaupunki- moniulotteinen pikkukaupunki; Uuden Porvoon kestys- ja imeytysalueet ja näiden pintamateriaalit ja rakenneperiaatteet. PIHA JA RAITTI PIHA & RAITTI TOIMINNOT & kuskortteli, turvallinen kivilinna, missä vuorottelevat avautumiset ja sulkeutumiset. Materiaalit ja mittakaava liittävät korttelin vanhan Porvoon kivitaloihin. Katutila on tiivis, missä jokainen kadunkulma on uusi yllätys. Näkymissä vaihtelevat eri väriset rappaukset sekä tiilipinnat sekä ympäristötaide-elementtinä tiiliornamentiikan uusi variaatio, joka liittää uudet rakennukset osaksi pitkää rakentamis-perinnettä. YHTEISÖLLISET PIHAT Monipuoliset reitit ja tilat muodostavat alueen läpi kulkevan raitin kanssa rikkaan asuinympäristön missä kohtaaminen on helppoa ja luontevaa. Rikas pihamiljöö kutsuu oleskeluun sekä tukee kevyttä liikennettä yhteyksien ympäristöön ollessa helppoja. rakennustapamääräykset 14 Palvelutalo liitetään liikekortteleita. Saatto hankkeen vaiheistamin mäiseen kerrokseen s kaikkia alueen asukka tuodaan liiketiloja ja ko alueiden sekä raitin ym
Porvoon kaupunki, Aleksanterinkaaren sisäkehä 4. ULKOTILAT - ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄ 4.1 Piha-alueen suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Alueen kantavana peruslähtökohtana on autottoman, alueen halkaisevan raitin, ja asuntopihojen saumaton integroiminen yhteisölliseksi ja monipuoliseksi piha-alueeksi. Raitti kulkee alueen halki Aleksanterinkaaren itä- ja eteläpuolelta ja sille on pääsy myös Raul Hellberginkadulta, As. Oy Näsinsillasta sekä yhteisiltä piha-alueilta. Tämän raitin varrelle, alueen keskelle, pysäköintitalon yhteistilojen yhteyteen muodostuu myös alueen keskusaukio. Kestävän alueen edellytyksenä on että se on houkutteleva ja synnyttää uusissa asukkaissa yhteenkuuluvuuden tunteen. Aleksanterinkaaren sisäkehän piha-alueiden suunnittelussa tulee panostaa sekä sosiaalisiin että ympäristönäkökulmiin. On tärkeää, että erilaisiin käyttötarkoituksiin jakautuva ympäristö muodostaa yhtenäisen korttelipihakokonaisuuden. Kun asukkaat jakavat piha-alueen keskenään, tämä kannustaa asukkaita yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen. Keskitetyn pysäköintiratkaisun ansiosta pihojen istutusalueiden määrä saadaan maksimoitua. Runsaat istutetut alueen osat tukevat viihtyisyyden lisäksi hulevesien imeytymistä tontilla sekä runsastavat kaupunkialueen ekologista monimuotoisuutta. Taloyhtiöiden tonteille sijoittuvilla pihoilla voi olla keskenään hyvin vaihtelevan luonteisia toimintoja. Jotkut tonttipihat voivat olla puuvaltaisia, toisilla voi olla monikäyttöistä nurmialuetta. Tonteille tulee sijoittaa koko korttelialuetta palvelevat leikkipaikat eri-ikäisille lapsille, mahdolliset pienpelialueet sekä osittain näkösuojatut oleskelupihat eri ikäryhmille. Mahdollista on järjestää myös alue esimerkiksi kaupunkiviljelylle. Tavoitteena on, että erillisistä tonteista muodostuva korttelipihakokonaisuus toimii yhtenä kokonaisuutena. Tonttien rajoja ei näin ollen saa aidata maastossa näkyviksi. Aleksanterinkaaren sisäkehäalueen julkiselle kevytliikenteelle varatut alueet tulee jäsentää selkeästi alueen asukkaiden käyttöön tarkoitetuista puolijulkisista tonttipiha-alueista. Tonttipihat tulee rajata Aleksanterinkaaren katualueesta tarkoituksenmukaisella, selkeällä mutta visuaalisesti hienovaraisella keinolla kuten matalahkolla muuriaiheella tai pensasaidanteella. Katutilan tulee jatkua talojen väliin jääville puolijulkisille piha-alueille, mutta julkisuuden rajapinta tulee osoittaa määrätietoisesti. Korkea aita ei ole hyväksyttävä ratkaisu. Vaikka korttelipiha-alueella ei ole autoliikennettä eikä pysäköintiä, tulee suunnitelmissa mahdollistaa pelastusajoneuvojen pääsy alueelle. Tarpeelliset osat pihoista muokataan mitoitukseltaan sekä kestävyydeltään pelastusajoneuvojen kulkuun sopiviksi. Piha-alueelle ei saa sijoittaa mitään mikä estää pelastusajoneuvojen kulun määritellyiltä reiteiltä. 4.2 Korttelipihasuunnitelma Koko Aleksanterinkaaren sisäkehäalueelle tulee laatia yhtenäinen korttelipihasuunnitelma. Tavoite on yhdistää esteettisyys, esteettömyys, materiaalit, viheraiheet ja yhteisöllinen toiminta luontevaksi kokonaisuudeksi. Korttelipihasuunnitelmassa määritellään erilaisten pihatoimintojen keskinäinen sijoittuminen korttelikokonaisuudessa. Suunnitelmassa tulee myös esittää alueen läpi kulkevan julkisen raitin liittyminen ympäröiviin katualueisiin sekä tonteilla sijaitseviin puolijulkisiin piha-alueisiin. Lisäksi on esitettävä ainakin korkeustasot, materiaalit, viheraiheet, lumenkeräysalueet ja hulevesien käsittelyn periaatteet. On myös otettava huomioon alueen rakentuminen vaiheittain. Vaiheistuksen suunnittelussa on myös huomioitava pelastusteiden toimivuus kaikissa mahdollisissa vaiheissa. 4.3 Tonttikohtainen istutussuunnitelma ja hulevesisuunnitelma Rakennuslupaa yksittäisille tonteille haettaessa esitetään tontin asemapiirroksen lisäksi tonttikohtainen istutussuunnitelma sekä hulevesisuunnitelma, joissa tarkennetaan tontin osalta korttelipihasuunnitelmassa esitettyjä yleisratkaisuja. Siltä osin kuin esimerkiksi leikkipaikka ja mahdolliset pienpelialueet sijaitsevat Aleksanterinkaaren sisäkehäalueen muilla kiinteistöillä, viitataan tältä osin korttelipihasuunnitelmaan. Istutussuunnitelmassa esitetään korttelipihasuunnitelmassa esitetyt asiat tarkennettuina. Tärkeimmät asiat ovat istutusten lajit, laatu, kasvualustat ja kasteluratkaisu. Lisäksi suunnitelmassa tulee esittää pihakalusteet, korkeustasot ja materiaalit tarkennettuina. Tonttikohtaisessa hulevesisuunnitelmassa esitetään ainakin lumenkeräyspaikat, hulevesireitit, viivytys- ja imeytysalueet ja näiden pintamateriaalit ja rakenneperiaatteet. rakennustapamääräykset 15
Porvoon kaupunki, Aleksanterinkaaren sisäkehä Suunnitelmien laatijalla tulee olla tehtävän vaativuustasoon nähden riittävä pätevyys, sillä alueen tiiviys asettaa haasteita mm. aurinkoisten ja varjoisten ulkotilojen sijoittelun, Aleksanterinkaaren katutilan häiriöiden sekä hulevesien hallinnan suhteen. NÄKYMÄ RAITILTA 4.4 Valaistus Pihan kulkureitit, rakennusten sisäänkäynnit, oleskelupaikat ja mahdollisten ulkovarastojen edustat valaistaan tarkoituksenmukaisesti. Sisäänkäyntejä voidaan myös korostaa valaistuksella. Periaatteena valaisinten sijoituksessa on erillisten pylväiden välttäminen. Valaisimet pyritään kiinnittämään Vanhan Porvoon tapaan rakennusten seiniin aina kun se on mahdollista. Ulkotilojen valaisimet eivät saa valaista asuntojen sisätiloja ikkunoiden kautta. Valaisinten tulee sopeutua tyylillisesti muuhun arkkitehtuuriin ja pihakalusteisiin. Valaistustehon riittävyyteen on kiinnitettävä huomiota häikäisemättömyysvaatimuksesta huolimatta. Portteja ja kulkureittejä korostetaan valaistuksella. On suositeltavaa käyttää myös joitakin kohdevalaisimia, joilla valaistaan keskeinen istutus tai pihapuun latvus. Kulkuväylillä on tärkeää, että valaistaan väylä eikä koko lähiympäristöä. Energiatehokkuus valaistusratkaisuissa on tärkeää. Rakennukset varustetaan numerovalaisimella, jonka tulee olla rakenteeltaan sellainen että osoitenumero on luettavissa vaikeissakin sääolosuhteissa. Numerovalaisin ei siis saa itsessään aiheuttaa lukemista vaikeuttavaa häikäisyä. Rakennukset voidaan osittain valaista edustavaksi osaksi kaupunkikuvaa. rakennustapamääräykset 16
Porvoon kaupunki, Aleksanterinkaaren sisäkehä Suunnitelmien laatijalla tulee olla tehtävän vaativuustasoon nähden riittävä pätevyys, sillä alueen tiiviys asettaa haasteita mm. aurinkoisten ja varjoisten ulkotilojen sijoittelun, Aleksanterinkaaren katutilan häiriöiden sekä hulevesien hallinnan suhteen. 4.4 Valaistus Pihan kulkureitit, rakennusten sisäänkäynnit, oleskelupaikat ja mahdollisten ulkovarastojen edustat valaistaan tarkoituksenmukaisesti. Sisäänkäyntejä voidaan myös korostaa valaistuksella. Periaatteena valaisinten sijoituksessa on erillisten pylväiden välttäminen. Valaisimet pyritään kiinnittämään Vanhan Porvoon tapaan rakennusten seiniin aina kun se on mahdollista. Ulkotilojen valaisimet eivät saa valaista asuntojen sisätiloja ikkunoiden kautta. Valaisinten tulee sopeutua tyylillisesti muuhun arkkitehtuuriin ja pihakalusteisiin. Valaistustehon riittävyyteen on kiinnitettävä huomiota häikäisemättömyysvaatimuksesta huolimatta. Portteja ja kulkureittejä korostetaan valaistuksella. On suositeltavaa käyttää myös joitakin kohdevalaisimia, joilla valaistaan keskeinen istutus tai pihapuun latvus. Kulkuväylillä on tärkeää, että valaistaan väylä eikä koko lähiympäristöä. Energiatehokkuus valaistusratkaisuissa on tärkeää. TUKIMUURI VAIHTELEVIA NURMIKIVEYKSIÄ Rakennukset varustetaan numerovalaisimella, jonka tulee olla rakenteeltaan sellainen että osoitenumero on luettavissa vaikeissakin sääolosuhteissa. Numerovalaisin ei siis saa itsessään aiheuttaa lukemista vaikeuttavaa häikäisyä. Rakennukset voidaan osittain valaista edustavaksi osaksi kaupunkikuvaa. METALLINEN JUURISUOJA VAIHTELEVIA KIVEYSPINTOJA rakennustapamääräykset 17
Porvoon kaupunki, Aleksanterinkaaren sisäkehä 5. LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI 5.1 Kevyt liikenne Kevyen liikenteen käyttö on ympäristömyönteistä ja edistää asukkaiden terveyttä. Alueen suunnittelussa on painotettu kevyen liikenteen saavutettavuutta ja houkuttelevuutta. Useiden katujen päätepisteenä oleva Aleksanterinkaaren sisäkehä on eräänlainen liikenteen solmukohta; pääosin autottomalla alueella risteää useampi kevyen liikenteen väylä. Aleksanterinkaaren sisäkehää kulkevalta jalkakäytävältä, Raul Hellberginkadun jalkakäytävältä, sekä pysäköintitalon eteläreunan kevyenliikenteen väylältä on kaikilta yhteys alueen halki kulkevalle piharaitille. Myös rakennusten sisäänkäynnit aukeavat pihoille tai suoraan raitille joka luo alueelle miellyttävää puolijulkista kaupunkitilaa ja tekee alueesta viihtyisän sekä asukkaille että ohikulkijoille. Läpikulkuyhteys tarjoaa myös ulkopuolisille kevyen liikenteen käyttäjille selkeän, turvallisen, miellyttävän ja tuulelta suojassa olevan reitin. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen, rakennuksen itäpäätyyn, keskusaukion yhteyteen sijoitetaan asuinrakennusten kaikkia asukkaita palvelevia yhteiskäyttötiloja. Pysäköintitaloon katto voidaan kattaa rakennusmassaan integroiduilla aurinkopaneeleilla. Rakennukseen voidaan myös sijoittaa sähköautojen latauspisteitä sekä yhteiskäyttöautojen pysäköintipaikkoja. Ekologisena kannusteena vähäpäästöisten autojen parkkipaikkoja voidaan sijoittaa helpoiten saavutettaviin osiin pysäköintitaloa. PYSÄKÖINTITALO ALUEEN KESKELLÄ 5.2 Pysäköinti ja huoltoajo Aleksanterinkaaren sisäkehäalueen pysäköinti on täysin keskitetty; kaikki kaavan vaatimat autopaikat sijoittuvat Raul Hellberginkadun päätteelle rakennettavaan pysäköintitaloon. Pysäköintitalon lähellä Raul Hellberginkadun varressa on kadunvarsipysäköintiä nopeaan asiointiin esimerkiksi kadun varteen mahdollisesti rakennettavassa palvelutalossa. Huoltoajo asuntoihin mahdollistetaan kevyenliikenteen raittia pitkin. Pelastusreitit järjestetään tämän rakennustapamääräyksen liitteenä olevan periaatteellisen pelastusreittisuunnitelman mukaan. 5.3 Pysäköintitalo Pysäköintitalon julkisivut koostetaan esimerkiksi kerroksittain vaihtelevista, valoa läpäisevistä pystysäleiköistä tämän rakennustapamääräyksen havainnekuvien mukaisesti. Kun säleet asennetaan kerroksittain vaihteleviin kulmiin, julkisivupinnasta tulee vaihteleva ja eloisa. Näin vaikutelma pinnan läpäisevyydestä myös muuttuu katsojan liikkuessa ja katselupisteen vaihtuessa. Tavoitteena on muodostaa rakennuksen laajahkosta julkisivupinnasta eloisa, hengittävä ja ympäristöään rikastuttava. LUONNOSNÄKYMÄ PYSÄKÖINTITALOSTA rakennustapamääräykset 18
Porvoon kaupunki, Aleksanterinkaaren sisäkehä 5. LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI 5.1 Kevyt liikenne Kevyen liikenteen käyttö on ympäristömyönteistä ja edistää asukkaiden terveyttä. Alueen suunnittelussa on painotettu kevyen liikenteen saavutettavuutta ja houkuttelevuutta. Useiden katujen päätepisteenä oleva Aleksanterinkaaren sisäkehä on eräänlainen liikenteen solmukohta; pääosin autottomalla alueella risteää useampi kevyen liikenteen väylä. Aleksanterinkaaren sisäkehää kulkevalta jalkakäytävältä, Raul Hellberginkadun jalkakäytävältä, sekä pysäköintitalon eteläreunan kevyenliikenteen väylältä on kaikilta yhteys alueen halki kulkevalle piharaitille. Myös rakennusten sisäänkäynnit aukeavat pihoille tai suoraan raitille joka luo alueelle miellyttävää puolijulkista kaupunkitilaa ja tekee alueesta viihtyisän sekä asukkaille että ohikulkijoille. Läpikulkuyhteys tarjoaa myös ulkopuolisille kevyen liikenteen käyttäjille selkeän, turvallisen, miellyttävän ja tuulelta suojassa olevan reitin. keskusaukion yhteyteen sijoitetaan asuinrakennusten kaikkia asukkaita palvelevia yhteiskäyttötiloja. Pysäköintitaloon katto voidaan kattaa rakennusmassaan integroiduilla aurinkopaneeleilla. Rakennukseen voidaan myös sijoittaa sähköautojen latauspisteitä sekä yhteiskäyttöautojen pysäköintipaikkoja. Ekologisena kannusteena vähäpäästöisten autojen parkkipaikkoja voidaan sijoittaa helpoiten saavutettaviin osiin pysäköintitaloa. MONIPUOLISET YHTEYDET PYSÄKÖINTITALO NÄHTYNÄ AS. OY NÄSINSILLAN TONTILTA. ETUALALLA LUONNOS MATALASTA AUTOKATOKSESTA AS OY NÄSINSILLAN TONTILLE. 5.2 Pysäköinti ja huoltoajo Aleksanterinkaaren sisäkehäalueen pysäköinti on täysin keskitetty; kaikki kaavan vaatimat autopaikat sijoittuvat Raul Hellberginkadun päätteelle rakennettavaan pysäköintitaloon. Pysäköintitalon lähellä Raul Hellberginkadun varressa on kadunvarsipysäköintiä nopeaan asiointiin esimerkiksi kadun varteen mahdollisesti rakennettavassa palvelutalossa. Huoltoajo asuntoihin mahdollistetaan kevyenliikenteen raittia pitkin. Pelastusreitit järjestetään tämän rakennustapamääräyksen liitteenä olevan periaatteellisen pelastusreittisuunnitelman mukaan. 5.3 Pysäköintitalo Pysäköintitalon julkisivut koostetaan esimerkiksi kerroksittain vaihtelevista, valoa läpäisevistä pystysäleiköistä tämän rakennustapamääräyksen havainnekuvien mukaisesti. Kun säleet asennetaan kerroksittain vaihteleviin kulmiin, julkisivupinnasta tulee vaihteleva ja eloisa. Näin vaikutelma pinnan läpäisevyydestä myös muuttuu katsojan liikkuessa ja katselupisteen vaihtuessa. Tavoitteena on muodostaa rakennuksen laajahkosta julkisivupinnasta eloisa, hengittävä ja ympäristöään rikastuttava. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen, rakennuksen itäpäätyyn, rakennustapamääräykset 19
7.36 Custom Porvoon kaupunki, Aleksanterinkaaren sisäkehä 6. PELASTUSTIET 6.1 Yleistä pelastusteistä Pelastustiet tulee järjestää tämän periaatteellisen pelastusreittisuunnitelman mukaisesti. Pelastustie on ajotie tai muu yhteys, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät tulipalon sattuessa tai muussa hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta ja sammutusveden ottopaikkoja. Mikäli ajoyhteys tai nostopaikka toteutetaan toisen kiinteistön puolelle, tulee pelastustiestä muodostaa kiinteistöjen välinen rasitesopimus. Pelastustie vaaditaan kaikille yli kolmekerroksisille rakennuksille eli käytännössä kaikille asemakaava-alueen rakennuksille. Pelastusreittien sijainnit tontilla tarkennetaan ja hyväksytään rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. Pelastustien suunnittelussa tulee noudattaa pelastuslaitoksen pelastustien suunnitteluohjetta. 8 2 4 8 1 7 3 Borgmästargatan 7 4 6 9 V k 6.16 3 6.25 6.03 6.14 6.29 4 4 6.30 6.22 6.25 6.23 k 6.27 6.21 V ASUMINEN 2017 kem 2 (1777 as-kem 2 ) 1. krs +5,60 502 +6,00 17 501 6.13 6.19 5.99 6.15 6.20 6.16 6.14 BRONTO Custom +5,20 +5,60 IV ASUMINEN 1609 kem 2 (1370 as-kem 2 ) 1. krs +5,60 Aleksanterinkaari Alexandersbågen V ASUMINEN 2017 kem 2 18 (1642 as-kem 2 ) 1. krs + 5,20 +5,20 BRONTO Custom +4,60 4 3 10 8 BRONTO Custom V ASUMINEN 2017 kem 2 (1777 as-kem 2 ) 1. krs +4,80 8 7 BRONTO Custom BRONTO Custom 22 6 IV 5 4 Serv. 14 IV 13 6.08 Custom BRONTO Pelastustielle, myös tikasauton nostopaikalle, on järjestettävä ympärivuotinen kunnossapito. Erityisesti autokatosten, mutta myös jätekatosten, piharakennusten ja kalusteiden sekä istutusten sijoittelussa on otettava huomioon, että pelastusteiden kulkukelpoisuus säilyy. Sairasautolla tulee päästä yleensä uloskäyntien välittömään läheisyyteen. Pelastusreittisuunnittelussa sovelletaan seuraavia mittoja: auton kääntösäteen ulkokehä on 12,5 metriä ja sisäkehä 5,5 metriä, nostokorin 18 metrin sivuttaisulottumalla ulottuvuus korkeussuunnassa on 15 metriä, nostokorin 16 metrin sivuttaisulottumalla ulottuvuus korkeussuunnassa on 27 metriä, pelastusreitin kantavuus on 32 tonnia. 6.2 Erityisnäkökohtia asemakaava-alueella Uudisrakentamisella ei saa heikentää olemassa olevien rakennusten turvallisuutta. Pelastusreitit sijoittuvat katualueille sekä piha-alueille. Piha-alueilla pelastustiet voivat sijoittua autopaikkojen rakennusaloille, jonne saa sijoittaa autokatoksia. Autokatosten sijoittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota pelastusreittien riittävään mitoitukseen. Tarvittava kääntymistila on otettava huomioon Pormestarinkadun katualueella erityisesti kadunvarsipysäköintipaikkojen sijoittelussa. Pelastusreittien sijainnit tarkennetaan ja hyväksytään rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. PELASTUSTIE, ALEKSANTERINKAARI 6 k Aleksanterinkaari Alexandersbågen 434 at k 6 36 66 11 513 514 65 51 508 52 IV 50 9 8 67 Ras. Serv. Ras. Serv. 7 Ras. Serv. 511 35 6 II 63 64 Ras. Serv. Ras. Serv. 7.40 7.72 7.39 7.54 7.41 3 7.25 7.29 7.30 1. krs +7,30 7.75 7.24 7.86 7.88 7.41 68 68 7.07 7.21 7.28 86 7.67 7.80 7.12 7.41 7.01 8.01 7.86 6.86 7.12 7.86 510 504 7.20 7.25 7.49 4.95 5.02 +7,00 69 7.29 7.29 7.06 2 ap 7.19 512 7.30 7.02 7.17 5.00 7.14 7.25 7.13 5 7.12 7.21 4.90 85 7.02 2 ap 7.11 62 7.39 7.08 7.04 5.18 6.93 6.95 7.02 4.84 6.81 6.54 6.916.92 503 5.00 4.80 6.17 5.34 5.98 6.61 6.22 5.61 5.80 34 6.79 4.84 5.35 6.20 6.19 PYSÄKÖINTITALO 159 ap +7,00 IV +6,40 +6,40 5.24 5.26 V 6.26 5.14 ASUMINEN 2017 kem 2 (1642 as-kem 2 ) 5 6 7 5.11 1. krs +6,80 BRONTO 33 ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄALUEEN PERIAATEELLISET PELASTUSTIET 6.18 6.19 6.19 5.99 120 kem 2 1. krs +6,10 6.12 at 6.09 6.12 V 2017 kem 2 8 6.11 +6,00 ASUMINEN 1. krs +6,20 5 (1777 as-kem 2 ) +6,00 5 6.12 +6,00 +6,00 BRONTO Custom RAITTI +5,60 +5,60 9 IV ASUMINEN 1609 kem 2 (1370 as-kem 2 ) 1. krs +5,60 31 1 ASUMINEN 2017 kem 2 (1777 as-kem 2 ) 1. krs + 5,60 +5,20 +5,20 ASUMINEN 2017 kem 2 (1777 as-kem 2 ) 1. krs +5,40 5 30 6 29 +4,40 32 7 V V 8 4 ASUMINEN 2017 kem 2 0 (1777 as-kem 2 ) 1. krs +4,60 +4,60 V 28 8 27 9 Aleksanterinkaari 23 26 24 25 14 8 451 Alexandersbågen 29 6 13 14 Ras. Serv. Ras. Serv. 12 Ras. Serv. Taidetehtaankatu Aleksanterinkaari, Po Pelastusreitit ja nostopaikat 1:1000, A3 Luonnos Tuulikuja 2, 02100 Espoo www.sito.fi rakennustapamääräykset 20
Porvoon kaupunki, Aleksanterinkaaren sisäkehä 6. PELASTUSTIET 6.1 Yleistä pelastusteistä Pelastustiet tulee järjestää tämän periaatteellisen pelastusreittisuunnitelman mukaisesti. Pelastustie on ajotie tai muu yhteys, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät tulipalon sattuessa tai muussa hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta ja sammutusveden ottopaikkoja. Mikäli ajoyhteys tai nostopaikka toteutetaan toisen kiinteistön puolelle, tulee pelastustiestä muodostaa kiinteistöjen välinen rasitesopimus. Pelastustie vaaditaan kaikille yli kolmekerroksisille rakennuksille eli käytännössä kaikille asemakaava-alueen rakennuksille. Pelastusreittien sijainnit tontilla tarkennetaan ja hyväksytään rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. Pelastustien suunnittelussa tulee noudattaa pelastuslaitoksen pelastustien suunnitteluohjetta. Pelastustielle, myös tikasauton nostopaikalle, on järjestettävä ympärivuotinen kunnossapito. Erityisesti autokatosten, mutta myös jätekatosten, piharakennusten ja kalusteiden sekä istutusten sijoittelussa on otettava huomioon, että pelastusteiden kulkukelpoisuus säilyy. Sairasautolla tulee päästä yleensä uloskäyntien välittömään läheisyyteen. Pelastusreittisuunnittelussa sovelletaan seuraavia mittoja: auton kääntösäteen ulkokehä on 12,5 metriä ja sisäkehä 5,5 metriä, nostokorin 18 metrin sivuttaisulottumalla ulottuvuus korkeussuunnassa on 15 metriä, nostokorin 16 metrin sivuttaisulottumalla ulottuvuus korkeussuunnassa on 27 metriä, pelastusreitin kantavuus on 32 tonnia. 6.2 Erityisnäkökohtia asemakaava-alueella Uudisrakentamisella ei saa heikentää olemassa olevien rakennusten turvallisuutta. Pelastusreitit sijoittuvat katualueille sekä piha-alueille. Piha-alueilla pelastustiet voivat sijoittua autopaikkojen rakennusaloille, jonne saa sijoittaa autokatoksia. Autokatosten sijoittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota pelastusreittien riittävään mitoitukseen. Tarvittava kääntymistila on otettava huomioon Pormestarinkadun katualueella erityisesti kadunvarsipysäköintipaikkojen sijoittelussa. Pelastusreittien sijainnit tarkennetaan ja hyväksytään rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. TIKASAUTON MITTOJA rakennustapamääräykset 21
AleksAnterinkAAri / taide tiiliaiheita julkisivuikkunoihin ja sisäänkäynteihin suunnittelutoimisto Both oy kaisa Berry, kuvataiteilija, Arkkitehti p.050-534 88 49 5.5.2014 AleksAnterinkAAri / taide tiiliaiheita julkisivuikkunoihin ja sisäänkäynteihin suunnittelutoimisto Both oy kaisa Berry, kuvataiteilija, Arkkitehti p.050-534 88 49 5.5.2014 AleksAnterinkAAri / taide tiiliaiheita julkisivuikkunoihin ja sisäänkäynteihin suunnittelutoimisto Both oy kaisa Berry, kuvataiteilija, Arkkitehti p.050-534 88 49 5.5.2014 AleksAnterinkAAri / taide tiiliaiheita julkisivuikkunoihin ja sisäänkäynteihin suunnittelutoimisto Both oy kaisa Berry, kuvataiteilija, Arkkitehti p.050-534 88 49 5.5.2014 AleksAnterinkAAri / taide tiiliaiheita julkisivuikkunoihin ja sisäänkäynteihin suunnittelutoimisto Both oy kaisa Berry, kuvataiteilija, Arkkitehti p.050-534 88 49 5.5.2014 AleksAnterinkAAri / taide tiiliaiheita julkisivuikkunoihin ja sisäänkäynteihin suunnittelutoimisto Both oy kaisa Berry, kuvataiteilija, Arkkitehti p.050-534 88 49 5.5.2014 Porvoon kaupunki, Aleksanterinkaaren sisäkehä 7. TAIDEAIHEET 7.1 Taideaiheiden tausta 7.3 Taideaiheet ympäristössä Tässä asiakirjassa esitellään ympäristötaideaiheet, jotka koskevat rakennusten julkisivuja sekä pihan käsittelyä. Alesanterinkaaren sisäkehäalueen toteutuksessa noudatetaan vuonna 2014 laaditun Länsirannan taideohjelman periaatteita. Länsirannan taideohjelmassa on alueen osalta määritelty taiteen ja taiderahan sijoittumisesta: Teoksen suunniteltu sijoituspaikka on rakennusten julkisivuissa tai alueen julkisissa ulkotiloissa. Taideraha käytetään kokonaisuudessaan tämän korttelin taiteeseen. Alueen uudisrakennukset muodostavat Läntisen Aleksanterinkadun näkymäpäätteen, joka on kaupunkikuvallisesti ja -rakenteellisesti tärkeä. Myös Mauno Eerikinpojankadun näkymäpääte on kaupungin osa-alueen kannalta merkittävä. Erityisesti Läntisen Aleksanterinkadun näkymäpäätteessä sijaitseva rakennus ja sen edustan ulkotila suunnitellaan taideaiheiden keinoin poikkeuksellisen laadukkaaksi. Länsirannan taideohjelmassa näkymäpääte on nostettu yhdeksi neljästä taiteen kärkihankkeesta: Aleksanterinkaari on kaupunkikuvan kannalta merkittävä kohde. Se on Aleksanterinkadun sillasta ja Läntisestä Aleksanterinkadusta muodostuvan akselin päätepiste ja lisäksi keskeinen näkymässä, joka avautuu Porvoonväylältä Länsirannan alueelle. - Taide voi olla osa alueeseen liittyvää aukiota tai julkisivuja tai se voi olla muutoin selkeästi erottuva elementti myös kauempaa katsottuna. Aleksanterinkaaren sisäkehä muodostaa kaupunkikylän, jossa keskeinen ulkotila jakautuu aukioiden ja pihojen sarjaksi. Pihatilat voidaan rajata Aleksanterinkaaresta matalilla muureilla, jotka suojaavat oleskelupihoja tien vilkkaalta liikenteeltä. Eri pihoille ja aukioille voidaan suunnitella kullekin oma kiviladontansa. Myös korttelin läpi kulkevaa raittia korostetaan erityisellä kiveyksellä. Muurien ja kiviladontojen lisäksi taideyksityiskohtia voivat olla esimerkiksi maanpinnan tasossa olevat juuristonsuojat tai muut yksityiskohdat. Ympäristötaiteelliset elementit muodostavat kortteliin kiinnostavia ja välillä yllättäviäkin yksityiskohtia. Rakennukset, pihat ja taideaiheet tulee suunnitella siten että ne muodostavat yhdessä ympäristötaiteellisen kokonaisuuden. TIILIMUURATTIJA TAIDEAIHEITA 7.2 Taideaiheet julkisivuissa Aleksanterinkaaren sisäkehän taide saa innoituksensa Vanhan Porvoon ja Empire-Porvoon harvoissa kivirakennuksissa esiintyvistä arkkitehtonisista yksityiskohdista. Kaupungin moni-ilmeiset julkisivudetaljit päivitetään korttelissa tähän päivään. Tiilipintaiset julkisivuaiheet liittävät uuden korttelin rakennukset myös Aleksanterinkaaren toisella puolella sijaitsevaan Taidetehtaaseen. Jokaiseen rakennukseen suunnitellaan oma yksilöllinen tiilikuvionsa. Julkisivujen ja sisäänkäyntien yhteydessä tiilidetaljit muodostavat modernin tulkinnan historiallisista tiilikoristeista. Tätä tiiliteemaa voidaan jatkaa myös sisäänkäyntien yhteydessä korostamalla kiveyksiä astinkivillä. rakennustapamääräykset 22
Porvoon kaupunki, Aleksanterinkaaren sisäkehä 7. TAIDEAIHEET 7.1 Taideaiheiden tausta 7.3 Taideaiheet ympäristössä Tässä asiakirjassa esitellään ympäristötaideaiheet, jotka koskevat rakennusten julkisivuja sekä pihan käsittelyä. Alesanterinkaaren sisäkehäalueen toteutuksessa noudatetaan vuonna 2014 laaditun Länsirannan taideohjelman periaatteita. Länsirannan taideohjelmassa on alueen osalta määritelty taiteen ja taiderahan sijoittumisesta: Teoksen suunniteltu sijoituspaikka on rakennusten julkisivuissa tai alueen julkisissa ulkotiloissa. Taideraha käytetään kokonaisuudessaan tämän korttelin taiteeseen. Alueen uudisrakennukset muodostavat Läntisen Aleksanterinkadun näkymäpäätteen, joka on kaupunkikuvallisesti ja -rakenteellisesti tärkeä. Myös Mauno Eerikinpojankadun näkymäpääte on kaupungin osa-alueen kannalta merkittävä. Erityisesti Läntisen Aleksanterinkadun näkymäpäätteessä sijaitseva rakennus ja sen edustan ulkotila suunnitellaan taideaiheiden keinoin poikkeuksellisen laadukkaaksi. Länsirannan taideohjelmassa näkymäpääte on nostettu yhdeksi neljästä taiteen kärkihankkeesta: Aleksanterinkaari on kaupunkikuvan kannalta merkittävä kohde. Se on Aleksanterinkadun sillasta ja Läntisestä Aleksanterinkadusta muodostuvan akselin päätepiste ja lisäksi keskeinen näkymässä, joka avautuu Porvoonväylältä Länsirannan alueelle. - Taide voi olla osa alueeseen liittyvää aukiota tai julkisivuja tai se voi olla muutoin selkeästi erottuva elementti myös kauempaa katsottuna. Aleksanterinkaaren sisäkehä muodostaa kaupunkikylän, jossa keskeinen ulkotila jakautuu aukioiden ja pihojen sarjaksi. Pihatilat voidaan rajata Aleksanterinkaaresta matalilla muureilla, jotka suojaavat oleskelupihoja tien vilkkaalta liikenteeltä. Eri pihoille ja aukioille voidaan suunnitella kullekin oma kiviladontansa. Myös korttelin läpi kulkevaa raittia korostetaan erityisellä kiveyksellä. Muurien ja kiviladontojen lisäksi taideyksityiskohtia voivat olla esimerkiksi maanpinnan tasossa olevat juuristonsuojat tai muut yksityiskohdat. Ympäristötaiteelliset elementit muodostavat kortteliin kiinnostavia ja välillä yllättäviäkin yksityiskohtia. Rakennukset, pihat ja taideaiheet tulee suunnitella siten että ne muodostavat yhdessä ympäristötaiteellisen kokonaisuuden. LUONNOS TAIDEAIHEISTA JULKISIVUISSA 7.2 Taideaiheet julkisivuissa Aleksanterinkaaren sisäkehän taide saa innoituksensa Vanhan Porvoon ja Empire-Porvoon harvoissa kivirakennuksissa esiintyvistä arkkitehtonisista yksityiskohdista. Kaupungin moni-ilmeiset julkisivudetaljit päivitetään korttelissa tähän päivään. Tiilipintaiset julkisivuaiheet liittävät uuden korttelin rakennukset myös Aleksanterinkaaren toisella puolella sijaitsevaan Taidetehtaaseen. Jokaiseen rakennukseen suunnitellaan oma yksilöllinen tiilikuvionsa. Julkisivujen ja sisäänkäyntien yhteydessä tiilidetaljit muodostavat modernin tulkinnan historiallisista tiilikoristeista. Tätä tiiliteemaa voidaan jatkaa myös sisäänkäyntien yhteydessä korostamalla kiveyksiä astinkivillä. AleksAnterinkAAri / taide tiiliaiheita julkisivuikkunoihin ja sisäänkäynteihin suunnittelutoimisto Both oy kaisa Berry, kuvataiteilija, Arkkitehti p.050-534 88 49 rakennustapamääräykset 23 5.5.2014
Porvoon kaupunki, Aleksanterinkaaren sisäkehä 8. ENERGIATEHOKKUUS ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄLLÄ 8.1 Energiatehokkuusratkaisut 8.3 Hiilijalanjälki Energiatehokkuus tulee huomioida varhaisessa vaiheessa hanketta, jonka myötä ympäristö- ja kustannustehokkaimmat ratkaisut on mahdollista saavuttaa. Toteutettavien energiatehokkuusratkaisujen kirjo tulee muodostaa toimivan ja elinkaaren huomioivan kokonaisuuden. Myös yleisten ja ulkotilojen suunnittelussa tulee keskittyä energiatehokkuuden varmistamiseen. Rakennukset liitetään kaukolämpöön. Rakennussuunnittelussa tavoitellaan uusille asuinkerrostaloille E-lukua 75 kwh / m2 vuodessa ja palveluasumiselle 90 kwh / m2 vuodessa. Nämä tulokset edellyttävät erittäin hyvää lämmöneristys- ja ilmatiiviystasoa, aurinkolämmön hyödynnettävyyttä, tarpeen mukaan säädettävää tehokasta lämmöntalteenottoa ilmanvaihdosta, tarveohjattua energianiukkaa valaistusta sekä asuntojen kotona/poissa kytkimien asentamista ja käyttöä. Tavoitteena alueen suunnittelussa on pienentää elinkaaren aiheuttamaa hiilijalanjälkeä merkittävästi. Hiilijalanjälki muodostuu kokonaisuutena yhdeksästä eri osa-alueesta, jotka ovat rakennusten tehokas muoto, suuntaus, liikenneratkaisut, piha-alueratkaisut, yhteisölliset tilat, pysäköintilaitos energiatalona, älykkäät rakennukset, materiaalit ja energiatehokkuus. Rakennusmateriaalien valinnassa tulisi tähdätä energiaa vähän kuluttavaan rakennukseen. Energiatehokkaan rakennuksen rakentamisella ja erityisesti käytön aikaisen hiilijalanjäljen vähentämisellä pystytään kompensoimaan rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen tasoa. Tavanomaisessa hankkeessa käyttöajan energiankulutus voi olla yli 80 % rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä. Tavoitteena on että erilaisten energiatehokkuusratkaisujen yhdistelmällä Aleksanterinkaaren sisäkehän rakennusten käyttöajan energiankulutus voisi olla vain 20 % rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä. ÄLYKKÄÄT RAKENNUKSET 8.2 Käyttäjien vaikutus rakennusten energiatehokkuuteen Aleksanterinkaaren sisäkehäalueella keskeisinä aiheina tulee olla energiatehokkuuden lisäksi uusien innovatiivisten ja älykkäiden energiaratkaisujen mahdollisimman laaja käyttö sekä käyttäjien vaikutusmahdollisuuksien varmistaminen. Koska käyttövaihe muodostaa suurimman osan alueen hiilijalanjäljestä olennainen merkitys kestävän kehityksen mukaisten alueiden kehityksessä on ihmisten arjen valinnoilla. Todellinen energiatehokkuus syntyy, kun energiatehokkaiksi suunniteltuja alueita ja rakennuksia käytetään oikealla ja tehokkaalla tavalla. Alueen suunnittelussa tulee edistää tulevien käyttäjien energiatehokkaita elämäntapoja innovatiivisin ratkaisuin. Tavoitteena on alue, jolla kaikki asukkaat voivat valintojensa kautta vaikuttaa alueen kehitykseen ja ekotehokkuuteen. Älykään rakennuksen ja alueen periaatteita tulisi hyödyntää jotta energian käyttö olisi helposti seurattavissa ja tehostamistoimenpiteet todennettavissa, asumismukavuutta kuitenkaan tinkimättä. Energiakulutuksesta tulee tiedottaa mahdollisimman laajasti jotta asukkaat tiedostavat toimintansa vaikutuksia ilmastonmuutokseen. Esimerkiksi nettifoorumin avulla voidaan esitellä ympäristö- ja energiatehokkaita asumistapoja, julkaista energian- ja vedenkulutustietoja ja kertyneitä jätemääriä taloyhtiöittäin. rakennustapamääräykset 24