NIEMI, PUISTOALUE TAPULINKADUN POHJOISPUOLELLA, TÄYDENNYSRAKENTA MINEN PIENTALOALUEEKSI, KAAVA NRO 8250 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10.1.2008 päivättyä ja 2.6.2008 tarkistettua kaavakarttaa nro 8250 sekä havainnepiirrosta. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin 8 km kaupungin keskustasta luoteeseen, Niemen kaupunginosassa. Niemen rakennuskanta muodostuu suurelta osin jälleenrakennuskauden omakotitaloista. Suunnittelualue käsittää Tapulinkatu 42:n ja 44 46:n väliin jäävän virkistysalueen osan, jonka pinta ala on noin 5900 m². Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos perustuu Tampereen kantakaupungin yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteisiin (yleiskaavaselostuksen liite 13, alue nro 607). Dno: YPA 9937/611/2007 ja verkkotunnus 4012490. Asemakaavamuutos tuli vireille 15.11.2007, kun osallistumis ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 16.11. 7.12.2007 väliseksi ajaksi. Suunnitelma lähetettiin nähtävillä oloaikana osallisille ja siitä pyydettiin lausunnot kaupungin asianosaisilta toimialoilta. Osallistumis ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kuusi mielipidettä. Mielipiteistä koottu vastineluettelo on selostuksen liitteenä. Määräaikaan mennessä saapuneissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. Kolme luonnosvaihtoehtoa oli nähtävillä 11.1. 1.2.2008. Luonnosvaihtoehdoista jätettiin kuusi mielipidettä ja kuusi lausuntoa, joista laadittu vastineluettelo on selostuksen liitteenä. Asemakaava Asemakaavan muutoksella 3521 m²:n kokoinen osa virkistysalueesta erotetaan asuinpientalojen korttelialueeksi täydentämään ympäröivää pientaloaluetta. Suunnittelu aloitettiin laatimalla alueelle kolme vaihtoehtoista kaavaluonnosta 1, 2 ja 3. Vaihtoehdot on kuvattu tarkemmin selostuksessa. Luonnoksista saatujen mielipiteiden ja lausuntojen sekä tilaajan tavoitteiden perusteella asemakaavaehdotus muokattiin vaihtoehdosta 1, jossa suunnittelualueelle muodostuu neljä erillispientalotonttia käyttötarkoitusmerkinnällä AO. Samalla muodostuu uusi kortteli nro 2696.
Tontin nro 2696 1 pinta ala on 774 m², tontin nro 2696 2 pintaala on 926 m², tontin nro 2696 3 pinta ala on 953 m² ja tontin nro 2696 4 pinta ala on 868 m². Kullekin tontille merkitään rakennusoikeudeksi 240 k m², josta 40 k m² on varattu maanpäälliselle autosuoja ja taloustilalle. Kerrosmerkintänä tonteilla käytetään II y70. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 960 k m². Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Asemakaavan toteutus on tarkoitus aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Niemen kaupunginosan Tapulinkadun pohjoispuolella olevaa virkistysalueen osaa. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu Tampereen kaupungin Niemen kaupunginosan kortteli nro 2696 ja korttelin tontit nro 1, 2, 3 ja 4. Kaavan laatija Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavasuunnittelu, arkkitehti Minna Kiviluoto. Vireilletulo: 1.11.2007 Dno: YPA 9937/611/2007 ja verkkotunnus 4012490. 1.2 Kaava alueen sijainti Alue sijaitsee noin 8 km luoteeseen kaupungin keskustasta Niemen kaupunginosassa Tapulinkadun pohjoispuolella korttelien nro 2646, 2648 ja 2650 välisellä alueella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Niemi, puistoalue Tapulinkadun pohjoispuolella, täydennysrakentaminen pientaloalueeksi, kaava nro 8250 1.5 Luettelo asiakirjoista osallistumis ja arviointisuunnitelma, 10.1.2008 kaavakartta 2.6.2008 havainnekuva asemakaavan selostus ote yleiskaavasta asemakaavan seurantalomake 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista
Alueraportti (Niemi) vuonna 1989, Tampereen kaupungin kaavoitusviraston julkaisu. Rakentamistapaohjeita (Niemi) vuonna 1990, Tampereen kaupungin kaavoitusviraston julkaisu. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelun kohteena oleva puistoalueen osa sijaitsee Niemen kaupunginosassa Tapulinkadun pohjoispuolella. Suunnittelualueen pinta ala on noin 5900 m². Alue rajautuu etelässä Tapulinkatuun ja jälleenrakentamiskaudella rakennettuun pientaloalueeseen (kortteli 2648), lännessä 1970 luvulla rakennettuun pientaloalueeseen (kortteli 2646), idässä uimarannalle johtavaan väylään ja jälleenrakentamiskaudella rakennettuun pientaloalueeseen (kortteli 2650) ja pohjoisessa Näsijärven rantaan ulottuvaan metsään. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue sijaitsee Näsijärveen työntyvän niemen tyvellä. Maasto laskee alueen etelä ja itäreunoilla melko jyrkästi kohti alueen keskiosan soistumaa. Sen eteläpuolella kasvupaikkatyyppi on tuore kangas, itäpuolella lehtomainen kangas ja pohjoispuolella on paikoin lehtoa. Maaperä on paikkatietoaineiston mukaan savea. Soistumaa ympäröivä metsä on suurimmaksi osaksi vanhaa ja järeää. Suon lounais ja länsipuolen puusto on noin 20 40 vuotta vanhaa sekametsää ja kaakkois itäpuolella puusto on noin 80 vuotta vanhaa sekametsää, jossa kasvaa isoa kuusta, haapaa ja hieskoivua. Soistuman koillis ja pohjoispuolella metsä yltää noin 100 vuoden ikään. Aluetta ympäröivät metsät on huomioitu Tampereen kaupungin ympäristöpalveluiden tekemässä Tampereen kaupungin vanhat metsät selvityksessä vuodelta 2006. Vanhojen metsien ohella merkittävin luontoarvo alueella on itse suo. Tyypiltään se on lähinnä saranevaa. Metsäkeskuksen Tampereen kaupungille tekemässä metsäkuvioinventoinnissa kohde on mainittu luonnontilaisena nevana. Sen eteläreunalta ulottuu lounaan suuntaan ura, jossa vettä lienee aikoinaan luonnontilaisenakin virrannut. Myöhemmin uraan on lisäksi kaivettu matala oja, joka on saattanut vaikuttaa alueen luonnontilaiseen vesitasapainoon. Nyt oja näyttää osittain jo umpeutuneen. Suolla kasvaa harvaa puustoa. Sen länsireunalla asutus ja siihen liittyvä pysäköintialue ovat melko lähellä, mikä on ilmeisesti vaikuttanut suon ravinteisuuteen. Syksyllä 2007 ja alkukesällä 2008 tehtyjen maastokäyntien yhteydessä suunnittelualueella ei havaittu erityisen merkittäviä luon
toarvoja eikä harvinaisia eläin tai kasvilajeja, jotka estäisivät alueen täydennysrakentamisen. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue liittyy Niemen kaupunginosan melko yhtenäisenä säilyneeseen jälleenrakennuskauden omakotitaloalueeseen. Lähin koulu, Lielahden koulu, sijaitsee n.1,5 km päässä. Samassa yhteydessä koulun kanssa sijaitsee Lielahden terveysasema. Päiväkoti sijaitsee n. 1 km etäisyydellä Ollinojankadulla. Muuten alueen palvelut tukeutuvat n. 2 km päässä olevaan Lielahden kauppakeskittymään. 3.1.4 Maanomistus Alueen omistaa Tampereen kaupunki. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.2.1.1 Maakuntakaava Pirkanmaan 29.3.2007 vahvistetun 1. maakuntakaavan mukaan kaava alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. 3.2.1.2 Yleiskaava Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuinaluetta. Kaupunginvaltuuston 27.1.1988 hyväksymän Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 1988 kartassa 2, rakennetun ympäristön suojelu, suunnittelualue liittyy alueeseen, jonka luonne säilytetään (/S). Peruskorjaus ja muutostoimenpiteissä tulee säilyttää rakennuksen alkuperäiset tyyliominaisuudet ja rakentamisajalle ominaiset materiaalit ja värit. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa kaupunkikuvaan. Katualueiden ja istutusten säilyttämiselle tulee luoda edellytykset. Lisäksi tontti on kartassa osa jälleenrakennuskauden aluetta (/SJ), jossa tulee ottaa huomioon aikakauden rakennusten peruskorjauksesta laadittu selvitys. 3.2.1.3 Asemakaava Muutosalueella on voimassa 14.9.1955 vahvistettu asemakaava nro 654, jonka mukaan alue on puistoaluetta. Suunnittelualueen välittömässä yhteydessä olevien asuinrakennusten asuinrakennuksen korkeus saa asemakaavan mukaan olla enintään 5,5 m (julkisivu) ja kattokaltevuus tulee olla 1:1,5. Rakennus on rakennettava kadunpuoleiseen rakennusrajaan kiinni. Lisäksi kaavassa on määrätty istutettava tontinosa tontin kadunpuoleiselle reunalle.
3.2.1.4 Alueraportti ja rakentamistapaohjeet Alueelle on laadittu alueraportti (Niemi) vuonna 1989 (Tampereen kaupungin kaavoitusviraston julkaisu), sekä rakentamistapaohjeita (Niemi) vuonna 1990 (Tampereen kaupungin kaavoitusviraston julkaisu), jotka otetaan huomioon suunnittelussa. 3.2.1.6 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima, ja se on tarkistettu v. 2007. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelualue kuuluu yleiskaavan päätäydennysalueisiin (yleiskaavaselostuksen liite 13, alue nro 607). Siinä alueen laajuudeksi on merkitty 0,59 ha ja sille on suunniteltu sijoitettavaksi 9 asuntoa. Alue on tarkoitettu suunniteltavaksi korttelityypin nro 8:n mukaan rivitaloalueeksi. Se kuuluu kaavoitusjärjestyksessä luokkaan a eli yleiskaavan mukaan se olisi pitänyt kaavoittaa välittömästi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat mm. naapurikiinteistöt, lähialueen maanomistajat ja asukkaat, Niemen omakotiyhdistys ry, viranomaispalvelut, kaupungin eri toimialat; mm. kaupunkiympäristön kehittäminen (kaavatyön tilaaja), museotoimi, tekninen toimi, katuyksikkö, ympäristövalvonta, kiinteistötoimi, pelastuslaitos ja muut tekniset toimialat, kaupungin liikelaitokset: Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi. Pirkanmaan ympäristökeskus ja muut osalliseksi ilmoittautuneet. 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavamuutos tuli vireille 15.11.2007, kun osallistumis ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 16.11. 7.12.2007 väliseksi ajaksi. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 16.11. 7.12.2007 väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internet sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis ja arviointisuunnitelma postitettiin OAS:ssa mainituille osallisille. Suunnitelmasta jätettiin kuusi mielipidettä, joista tehty vastineluettelo on selostuksen liitteenä. Määräaikaan mennessä saapuneissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. Lausunnoissa painotettiin uudisrakentamisen sovittamista alueen vanhaan rakennuskantaan. Maakuntamuseo ilmoitti arvioivansa alueella tehtävän maastokatselmuksen perus
teella, onko kaavahankkeen yhteydessä tarvetta tehdä arkeologista selvitystä. Suunnittelu aloitettiin laatimalla alueelle kolme vaihtoehtoista kaavaluonnosta 1, 2 ja 3. Vaihtoehdot on kuvattu tarkemmin selostuksessa kohdassa 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus. Luonnosvaihtoehdot kuulutettiin nähtäville 11.1. 1.2.2008 väliseksi ajaksi mielipiteiden saamista varten. Luonnoksista jätettiin kuusi mielipidettä, joista tehty vastineluettelo on selostuksen liitteenä. Lausuntoja saatiin kuusi ja niiden keskeinen sisältö on koottu vastineluetteloon. Kaavaehdotuksen valmistelua jatkettiin mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta. Yhdyskuntalautakunta käsittelee asemakaavaehdotuksen ja asettaa sen nähtäville yhdessä osallistumis ja arviointisuunnitelman ja asemakaavan selostuksen kanssa. Nähtävillä olosta julkaistaan sanomalehtikuulutus ja siitä tiedotetaan internetissä. Osallisille ei lähetetä henkilökohtaisia kirjeitä. Kaavakartta ja asemakaavan selostus ovat nähtävillä Frenckellin palvelupisteessä osoitteessa Frenckellinaukio 2 B, 33100 Tampere ja kaavoituksen internet sivuilla osoitteessa http://www.tampere.fi/kaupunkisuunnittelu/kaavoitus. Nähtävillä oloaikana ehdotusta vastaan on mahdollista jättää muistutuksia ja ne käsitellään säädetyssä järjestyksessä. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot asianomaisilta kaupungin hallintokunnilta ja muilta viranomaistahoilta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa yleiskaavan mukaisesti asuinpientalojen rakentaminen alueelle. Asemakaavan muutos on yleiskaavallisen täydennysrakentamistavoitteen mukainen. Vielä rakentamattomat muodostuvat tontit täydentävät ja tiivistävät rakennettuna asuntoaluetta. Kaavan tavoitteena on huomioida tontin sijainti ja luonne, sekä lähialueen rakennusten mittakaava ja alueen kaupunkikuvallinen merkitys. Alue liittyy jälleenrakennuskauden pientaloalueeseen, jolla uudisrakentaminen tulee sopeuttaa kaupunkikuvaan. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus Asemakaavamuutoksen valmisteluvaiheessa tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja. Alueelle laadittiin kolme vaihtoehtoa, joista kaksi perustui pientalotontteihin ja yksi oli ratkaistu yhtiömuotoisesti. Vaihtoehto 0 Säilytetään vanha asemakaava. Noin 5900 m²:n suuruinen alue säilyy osana virkistysaluetta.
Vaihtoehto 1 sisältää neljä erillispientalotonttia käyttötarkoitusmerkinnällä AO. Tontin 2646 7 pinta ala on 809 m², tontin 2646 8 778 m², tontin 2646 9 768 m² ja tontin 2646 10 760 m². Kullekin tontille merkitään rakennusoikeudeksi 240 k m², josta 40 k m² on varattu maanpäälliselle autosuoja ja taloustilalle. Kerrosmerkintänä tonteilla käytetään II y70%. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 960 k m². Vaihtoehto 2 sisältää kuusi kytkettyjen pientalojen tonttia käyttötarkoitusmerkinnällä AP. Tontin 2646 7 pinta ala on 626 m², tontin 2646 8 622 m², tontin 2646 9 657 m² ja tontin 2646 10 619 m², tontin 2646 11 667 m², tontin 2646 12 628 m². Kullekin tontille merkitään rakennusoikeudeksi 200 k m², josta 30 k m² on varattu maanpäälliselle autosuoja ja taloustilalle. Kerrosmerkintänä tonteilla käytetään II y70%. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 1200 k m². Vaihtoehto 3 muodostaa tontin kolmelle kolmen asunnon rivitalolle käyttötarkoitusmerkinnällä AR. Tontin 2646 7 pinta ala on 4135 m² ja tehokkuusluku e=0,3. Kerrosmerkintänä tonteilla käytetään II. Kullekin asunnolle merkitään rakennusoikeudeksi 140 k m². Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 1260 k m². 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaihtoehto 0 säilyttää alueen osana virkistysaluetta. Yleiskaavan mitoitus ja tavoitteet sekä alueen omistajan tavoitteet eivät toteudu. Vaihtoehto 1 vastaa alueella noudatettua rakentamistapaa. Tontit ovat pienehköjä ja ne on rajattu Tapulinkadun läheisyyteen, jotta luonnonympäristöön kohdistuvat muutokset ovat mahdollisimman vähäisiä. Pientalojen kadunpuoleinen julkisivu on tuotu alueen rakennusten tapaan kiinni istutusalueen rajaan, jolloin katunäkymä säilyy alueelle tyypillisenä. Tapulinkadulle tulee kolme uutta liittymää ja uimarannalle johtavalle väylälle yksi. Yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteet ja tontin omistajan tavoitteet toteutuvat osittain. Vaihtoehto 2 sopeutuu määrältään ja massoittelultaan hyvin alueen olemassa olevaan rakennuskantaan. Tontit ovat pienehköjä ja ne on rajattu Tapulinkadun läheisyyteen, jolloin luonnonympäristöön kohdistuvat muutokset ovat mahdollisimman vähäisiä. Kytketyt pientalot sijoitetaan tonteille siten, että joka toisen asunnon kadunpuoleinen julkisivu on tuotu alueen kiinni istutusalueen rajaan, joka toisen jäädessä tontilla peremmälle, jolloin katunäkymä noudattaa alueen tyypillistä ilmettä. Suurin osa pihoista aukeaa itään ja länteen. Tapulinkadulle tulee kolme uutta liittymää ja uimarannalle johtavalle väylälle yksi. Yleiskaavan täy
dennysrakentamistavoitteet ja tontin omistajan tavoitteet toteutuvat osittain. Vaihtoehto 3 on hieman vaihtoehtoa 2 tehokkaampi, mutta uudisrakentamisen määrä ja massoittelu poikkeavat alueen ilmeestä. Rakennukset levittäytyvät muita vaihtoehtoja pidemmälle kohti pohjoista. Tapulinkadulle tulee kaksi uutta liittymää ja uimarannalle johtavalle väylälle yksi, mutta alueen sisäinen liikenne voi muodostua vilkkaaksi. Vaihtoehto vastaa parhaiten yleiskaavaa, mutta ei sopeudu kaupunkikuvaan. 4.5.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaihtoehtoiset kaavaluonnokset 1, 2 ja 3 asetettiin nähtäville mielipiteiden saamiseksi ja niistä pyydettiin lausunnot. Vaihtoehtoisista kaavaluonnoksista saatujen lausuntojen ja osallisilta saatujen mielipiteiden perusteella valittiin asemakaavaehdotuksen pohjaksi vaihtoehto 1, joka sopeutuu kaupunkikuvallisesti parhaiten alueelle ja muuttaa luonnonympäristöä rakennetuista vaihtoehdoista vähiten. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueen maankäytön periaatteet muuttuvat yleiskaavan mukaisiksi ja virkistysalueen osa liitetään osaksi ympäröivää korttelialuetta. 5.1.1 Korttelialueet Asemakaavan muutoksella 3521 m²:n kokoinen osa virkistysalueesta erotetaan asuinpientalojen korttelialueeksi täydentämään ympäröivää pientaloaluetta neljä erillispientalotonttia käyttötarkoitusmerkinnällä AO. Samalla muodostuu uusi kortteli nro 2696. Tontin nro 2696 1 pinta ala on 774 m², tontin nro 2696 2 pintaala on 926 m², tontin nro 2696 3 pinta ala on 953 m² ja tontin nro 2696 4 pinta ala on 868 m². Kullekin tontille merkitään rakennusoikeudeksi 240 k m², josta 40 k m² on varattu maanpäälliselle autosuoja ja taloustilalle. Kerrosmerkintänä tonteilla käytetään II y70%. Kattomuotona on käytettävä satulakattoa ja asuinrakennuksen kattokaltevuuden tulee olla 27 34. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 960 k m². Suunnittelualue kuuluu jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaan kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen alueeseen. Uudisrakennukset on suunniteltava olemassa olevien rakennusten yksinkertaisuutta noudattaen (sj 13). Uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen ja katukuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota (ym 8). Rakennus on rakennettava rakennusalan kadun puoleiseen rajaan kiinni. Kadun puoleiseen seinään ei saa sijoittaa rakennuk
sen pääsisäänkäyntiä eikä autotallin ovia. Rakennuksen harjan suuntaa osoittava viiva on merkitty kaavakarttaan rakennusalalle. Rakennusten kattokaltevuuden tulee olla 27 34. Kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Rakennuksen julkisivun pintakäsittelynä tulee käyttää rappausta tai vaihtoehtoisesti pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Tonttien kadun vastaiset rajat on istutettava. Lisäksi tonttien pohjoisrajalle suoalueen yhteyteen tulee istuttaa pensasaita tai rakentaa rakenteellinen aita, jonka korkeus on vähintään 1 metri. Alueen hulevesien järjestämiseksi kaavaan on merkitty viheralueelle varaus ojanteelle hulevesien johtamista tai viivyttämistä varten. Tonttien hulevesien ohjaamiseksi suoalueelle tulee tonttien maasto muokata siten, että tonttien eteläosa on suunnilleen Tapulinkadun korossa (n. +100) ja tontit laskevat loivasti kohti pohjoista siten, että tonttien matalin korko on vähintään n. +99. Tontin nro 1 luoteisrajan koron tulee olla vähintään +99.5 luoteisrajaa kulkevan hulevesiä varten varatun avo ojan riittävän syvyyden varmistamiseksi ja tontin kallistukset tulee suunnata kohti avoojaa. Rakennuslupa asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu sade ja pintavesien johtamissuunnitelma. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Uudet asuintontit täydentävät ja eheyttävät asuntoaluetta. Kaavamuutoksen myötä syntyvät uudet pientalot sopeutuvat ympäristöönsä eivätkä heikennä alueen viihtyisyyttä. Sj 6 merkintä edellyttää rakentamisessa alueen arvojen huomioonottamista sekä olemassa olevan että uuden rakentamisen osalta. Muodostettavat tontit kuuluvat jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaan kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen alueeseen. Myös muilla kaavamääräyksillä on pyritty edesauttamaan alueen arvojen säilymistä. 5.4.2 Liikenteelliset vaikutukset Alueelle tulevan asutuksen määrä on niin pieni, ettei sillä ole merkittäviä alueen liikennettä lisääviä vaikutuksia. 5.4.3 Yhdyskuntatalouteen liittyvät vaikutukset Alueella on jo tarvittava kunnallistekniikka, jolloin alueen rakentaminen on yhdyskuntataloudellisesti edullista ja järkevää. Myös palvelut riittävät asukasmäärän pienestä lisäyksestä huolimatta. 5.4.4 Vaikutukset luonnonympäristöön Suunniteltu täydennysrakentaminen kohdistuu katualueeseen rajoittuvaan virkistysalueeseen, mutta suunnittelualueen välittömään yhteyteen jää edelleen laaja yhtenäinen virkistysalue. Kulkuväylä yleiselle uimarannalle sekä ulkoilureitit säilyvät ennallaan.
Rakennettavan alueen maastoa joudutaan täyttämään ja muokkaamaan ennen rakentamista. Asemakaavamuutoksen yhteydessä alueelle tehdyssä hulevesitarkastelussa todettiin, että kaavan myötä muodostuvien tonttien hulevedet voidaan ohjata tonttien pohjoispuolella olevalle suoalueelle. Normaalitilanteessa suoalueen vastaanottokyky riittää, edellyttäen, että tonttien ulkopuolelle jäävä suoalue säilytetään luonnontilassa. Ylivuototilanteessa hulevedet pääsevät poistumaan tontin nro 1 luoteisrajalle jätettävää ojannetta pitkin. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta tehdään havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 6.1.1 Rakentamistapaohjeet Rakentamisen ohjaamiseksi asemakaavan tarkoittamaan suuntaan on tehty rakentamistapaohjeet ro 8250 1, jotka koskevat tontteja nro 2696 1, 2, 3 ja 4. Rakentamistapaohjeet ovat myös kaavakartalla. Asuinalueen luonteen säilymisen kannalta on tärkeää että tonttien uudisrakennukset suunnitellaan kunnioittaen alueelle tyypillistä ilmettä. Myös piha ja katualueisiin sekä näiden suhteeseen toisiinsa tulisi kiinnittää huomiota tontteja rakennettaessa. Rakennukset on sijoitettava rakennusalalle havainnepiirroksessa osoitettuja suuntaviivoja noudattaen. Rakennusten välisen selkeän hierarkian varmistamiseksi auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen massan ja ulkomuodon tulisi olla selkeästi alisteinen päärakennukselle. Päärakennuksen katujulkisivun eheyteen on suositeltavaa kiinnittää erityisesti huomiota. Siihen ei tulisi sijoittaa parvekkeita tms. massaa rikkovia elementtejä. Päärakennukselle suositeltava kattokaltevuus on 34 (1:1,5). Auton säilytyspaikkojen ja talousrakennusten kattojen kaltevuudet voivat olla kokonaisuuteen soveltuen myös loivempia. Kattomateriaali ei saa olla kiiltävä eikä liian vaalea. Räystään tulee olla avonainen. Etupihalle sijoitettu jätesäiliö tulee piilottaa joko pensasaidan taakse tai puiseen kehikkoon. Rakennusten julkisivun pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää peittomaalattua puuta tai vaihtoehtoisesti pintakäsittelynä tulee käyttää rappausta Korttelin vanhan perinteen mukaan puiset uudisrakennukset verhotaan joko peiterimapystylaudoituksella tai vaakasuoralla ponttilaudalla. Ala ja yläkerta verhotaan samalla materiaalilla ja värillä. Julkisivujen listoituksen tulee olla niukkaa ja suoraviivaista ilman historiallisten tyylien kopiointia.
Uudisrakennuksen ikkunat voivat olla tyyliltään yksinkertaisia, kuitenkin jaollisia. Sekä pikkuruutuisia että suuria yksilasisia ikkunoita tulee välttää. Rakentamattomat tontin osat istutetaan. Tonttien yleisten alueiden ja naapureiden vastaiset rajat tulee aidat alueelle alueelle tyypillisesti pensasaidoilla ja/tai puisilla aidoilla, joiden korkeuden tulee olla sopusuhtainen rakennuksen korkeuteen nähden. Tonttien välisten rajojen aitaamisesta on sovittava naapurin kanssa. Puusäle ja lauta aidat tulee rakentaa noudattaen alueen perinteisten aitojen yksinkertaisuutta ja peittomaalata. Raskaita pihan päällystämistapoja kuten asfalttia tai laajoja laatoituksia tulee välttää. Laajat, vettä läpäisemättömät pinnat vaikeuttavat tontin hulevesien hallintaa. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan välittömästi sen saatua lainvoiman. Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.