#AMdiginyt Diggaillaan amiksessa Digam tutkimuksen tuloksia Ammatillisen koulutuksen seminaari, 22.11. 2016 Tampere
Lähtökohdat Tutkimuksen tavoitteena on selvittää: mikä on digitalisaation tila ammatillisessa koulutuksessa? mikä vaikutus digitalisaatiolla on ammatillisen osaamisen hankkimisessa ja kehityksessä? miten digitalisaatio on muuttanut ammatillista oppimista? minkälainen rooli digitalisaatiolla nähdään tulevaisuudessa? Digitalisaatiolla tarkoitetaan toimintatapojen tai prosessien muuttamista digitaalisia välineitä hyödyntämällä. 2
Aineistot ja menetelmät Kirjallisuuskatsaus (yli 70 viittausta, 5 vuoden rajaus) Opetus- ja ohjaushenkilöstön kysely (Digamosuus, (N 930) Täydentävät haastattelut (2 casea) Implikaatioanalyysi Opiskelijakysely (N=2010) 1/2017 12/2017 3
Tulokset 4
Digitalisaation tila: opiskelijoiden valmiudet Perusvälineistön osalta tilanne hyvä: opiskelijoilla välineet joko koulutuksen järjestäjän tarjoamana tai omien laitteiden muodossa. Samoin opetushenkilöstöllä (Digiope, 2017). Opiskelijoissa on kuitenkin myös niitä, joilla välineistö puuttuu tai välinekanta on luokattoman heikko. Digitaaliset valmiudet arvioidaan hyviksi: Digitaaliset valmiudet arvioitu hyviksi jo ennen opintoja. Vain 13 % ei ole kokenut valmiuksia riittäviksi. Digitaaliset valmiudet ovat suurella osalla parantuneet (78 %) opintojen aikana. Vastaajista, jotka arvioivat valmiutensa huonoiksi ennen opintoja, vain murto-osa koki, ettei valmiudet ole parantuneet opintojen aikana. Suuri osa (91 %) ajattelee tunnistavansa digitaaliseen työskentelyyn liittyvät tekijänoikeuskysymykset ja tietoturva-asiat (87 %). 5
Digitalisaation tila: opiskelijoiden valmiudet (jatkuu) Tuki silti tarpeen: Opiskelijoista kaikkiaan n. 40 % kokee tarvitsevansa edes jossain määrin enemmän tukea digitaalisten välineiden tai sovellusten hyödyntämisessä. Vanhemmissa ikäryhmissä ohjausta tarvitsevia on enemmän erityisesti yli 36-vuotiaasta eteenpäin. Samat opiskelijat, jotka kaipaavat enemmän ohjausta ja tukea digitaalisten välineiden tai sovellusten kanssa, kaipaavat tukea myös muuten ammatillisissa opinnoissa. Digitalisaatio edennyt epätasaiseen tahtiin: mm. Opiskelijoiden mukaan opettajien välillä on suuria eroja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä (61 %). Opettajat käyttävät (66 % edes jonkin verran) työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksessa digitaalisia ratkaisuja. 6
Eri sovellusten ja ratkaisujen käyttö osana opintoja Kuinka paljon käytät seuraavia osana opiskeluasi? Säännöllisesti tai satunnaisesti vastanneiden osuus (%). (Kuvasta puuttuu "en juuri lainkaan" ja "en koskaan -vastanneet.) Nettiä, josta etsin tietoa opiskeluun liittyen 95 Pilvipalveluja (esim. Google Drive, Dropbox, Digitaalista oppimateriaalia opintojen tukena Somen palveluita opiskelussa tai yhteydenpidossa 70 76 74 Koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöjä 62 Käytän muita kuin oman oppilaitoksen Ammatilliseen alaan liittyviä sovelluksia 44 43 Etäopintoja sähköisessä oppimisympäristössä 37 Blogia/vlogia, oppimispäiväkirjaa tai eportfoliota Virtuaalioppimisympäristöjä 25 29 0 20 40 60 80 100 7
Digitalisaation tila: opettajien kokemana DIGAM-kyselyyn vastanneet opettajat näkivät, että digitalisaatio etenee eri organisaatioissa eri tavoin. Oppilaitosjohto suhtautuu vastaajien mukaan pääsääntöisesti positiivisesti ammatin opetuksen kehittämiseen digitalisaation keinoin. Vastaajat kokivat alasta riippumatta oppilaitosjohdon antavan tukensa opetuksen kehittämiselle. Kehittämishalukkutta ja -kyvykkyyttä löytyy. Paljon malleja on jo tunnistettu ja kehitetään edelleen. Käytännössä digitalisaation koetaan vaikuttaneen vasta vähän arjen työhön oppilaitoksissa. 8
Alakohtaiset erot suuria opekyselyn perusteella Alakohtaiset erot suuria: tarvitaan kehittämistoimia lähitulevaisuudessa! Humanistisilla kasvatusaloilla koettiin hieman muita useammin, että digitalisaatio näkyy useilla koulutusaloilla ja että eri aloille on tunnistettu soveltuvia digipedagogisia malleja tai hyviä käytänteitä. Samat vastaajat kokivat myös saavansa eniten tukea digipedagogisten mallien käyttöönotossa, ja kokivat organisaationsa aktiivisina kehittämistyössä. Tekniikan ja liikenteen aloilla nähtiin muita harvemmin digitalisaation vaikuttavan positiivisesti opetus- ja ohjaustehtävään esimerkiksi vuorovaikutusta lisäävänä tai opintojen seuraamista helpottavana ratkaisuna. Digitalisaation koettiin lisäävän opettajan työtä eivätkä vastaajat olleet yhtä vakuuttuneita kuin muut siitä, että digitalisaatiolla olisi edes vaikutusta oman alan ammattitaidon hankkimiseen tai sen kehittämiseen. Koulutusalan edustajat eivät myöskään täysin kokeneet digitalisaation tukevan joustavia mahdollisuuksia opiskella. 9
Vaikutuksia osaamisen hankkimiseen ja kehittämiseen opetus- ja ohjaushenkilöstön näkemänä [jatkuu] Eri alojen osaamistarpeet nähdään hyvin erilaisina. Osa vastaajista eivät nähneet jollain aloilla lainkaan tarvetta digitalisaatiolle: Digitaaliset välineet muodostavat vakavan työturvallisuusriskin aidoissa rakennusalan työympäristöissä. Ne soveltuvat muutenkin erittäin huonosti käden taitojen opiskeluun. Kuitenkin vain viisi prosenttia vastanneista koki, ettei digitalisaatio vaikuta oman alan osaamisen hankkimiseen ja kehittämiseen. Toisilla aloilla opettajat kuvasivat digitalisaatiota osana alan arkea: Hyödynnetään enemmän verkossa olevaa valmista materiaalia. Maataloudessa on käytössä paljon erilaisia sovellutuksia päivittäin. Digitalisaation nähtiin lisänneen yhteistyötä työelämän kanssa samalla kun oppimisympäristöistä on tullut autenttisempia. 10
Vaikutukset osaamisen hankkimiseen ja kehittämiseen opiskelijoiden näkemänä Opiskelijat näkevät hyödyt pääosin positiivisina. Opiskelijat, jotka hyödyntävät erilaisia digitaalisia ratkaisuja ja sovelluksia, arvioivat myös hyödyt useammin suuremmiksi. Arvioita hyödyistä (jossain määrin tai täysin samaa mieltä olevien osuus %) joustavoittaa opiskeluani on lisännyt vastuuta oppimisesta tehostaa oppimista helpottaa muilta opiskeljoilta oppimista on lisännyt opiskelumotivaatiotani heloottaa opintojen seuraamista helpottaa itsearviointi korostuu jo liikaa henk.koht. kohtaamisen sijaan ei hyödytä minua opinnoissani 27 36 68 63 62 59 58 52 50 0 20 40 60 80 Kysymyksestä riippuen 14-23 % on vastannut en osaa sanoa. 11
Osaamisen hankkiminen ja kehittäminen opiskelijoiden näkemänä [ ] Opiskelijoista 74 % tuottaa ammattialaan liittyviä sisältöjä digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen. Opiskelijoista suuri osa tunnistaa digitalisaation hyödyt tulevan ammatin kannalta. Kuvassa alla on opiskelijoiden osuudet niistä, jotka ovat melko- tai täysin samaa mieltä väittämistä: digitaalisten ratkaisujen käyttö on tarpeen tulevan ammattini kannalta, sillä se: Kehittää ammatillista osaamistani 74% On tarpeellista työpaikalla tapautuvassa oppimisessa Voin hyödyntää osaamista valmistuttuani työtehtävissä 70% 75% 12
Esteet opiskelijoiden näkemänä Myönteisissäkin opiskelijoiden vastauksissa kerrottiin hyvin konkreettisista esteistä ja haasteista, joista tyypillisimmät: Pirstaleisuus = oppilaitoksen ja eri opettajien käytössä olevat erilaiset sovellukset. Netin tai tekniikan toimimattomuus (sis. mainintoja huonoista ohjelmista ja järjestelmistä). Digitaalisia ratkaisuja ei juuri sovelleta, oppilaitoksen hitaus ja jähmeys uusien ratkaisujen hyödyntämisessä. Digitaalisen oppimateriaalin puute, tai aineiston hajanaisuus > tulisi olla tallennettuna samaan paikkaan. Haluttomuus = Vastauksissa oli kohtuullisen paljon opiskelijoita, eivät halua mitään uutta digitaalista opintoihinsa. Mukana on pieni kriittinen joukko, joka ei halua hyödyntää teknologiaa joko lainkaan, tai vain välttämättömään. Pienessä osassa vastauksissa raportoitiin siitä, että digitalisaatio on etäännyttänyt opiskelijoita ja opettajia toisistaan ja sitä korostetaan jo liikaa. 13
Vaikutukset oppimiseen, ohjaukseen ja opetukseen opekyselyn perusteella Opetus- ja ohjaushenkilöstön näkemät mahdollisuudet digitaalisuuden hyödyntämisessä ammatillisessa koulutuksessa (avovastausten N=383) oppimateriaalien ja tiedon uudenlainen saavutettavuus mahdollisuudet laadukkaisiin monimuotoisiin toteutuksiin ajan ja paikan suhteen joustavat tavat oppia, opettaa ja ohjata positiiviset vaikutukset henkilökohtaistamiseen positiiviset vaikutukset oppimiseen ja opiskelijoiden ohjaamiseen. Vaikka digitalisaation nähtiin laajentavan ja monipuolistavan ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä, opettajat kokivat digitalisaation vaikuttaneen kuitenkin vasta vähän oppimisympäristöihin. 14
Yhdessä oppimista, vertaisoppimista ja ongelmanratkaisua Vastaajien mielestä digitalisaatio tukee henkilökohtaistamista, mahdollistaa eriyttämisen ja yksilölliset, joustavat opintopolut. Digitalisaatio mahdollistaa yhdessä oppimisen, vertaisoppimisen ja ongelmanratkaisun yhdessä. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa vahvat opiskelijat tukevat heikompia ja osaavat opiskelijat tarjoavat opettajille opetukseen kaivattuja lisäkäsiä. Osaamisen jakaminen lisää ryhmän sisäistä vuorovaikutusta, tekemistä ja toimintaa. Digitalisaatio mahdollistaa ohjeistuksen, oppimisen ja opiskelun muuallakin kuin koulun tiloissa. Myös jakaminen ja erilaisten appien hyödyntäminen tuo vaihtoehtoja töiden ja tekemisen esittelyyn. Nuoret ovat vain usein tosi konservatiivisia! 15
Opetus- ja ohjaushenkilöstön kokemia esteitä Vastaajista 439 kuvasi erilaisia digitalisaatioon liittyviä haasteita omaan opetus- ja ohjaustehtäväänsä liittyen. Suurimmat haasteet: puutteelliset työaikaresurssit opetuksen ja ohjauksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä oman osaamisen kehittämiseen puutteelliset resurssit yleisesti (63) tai käytettävissä olevat laitteet (25) yksilöiden osaaminen (14) yksilöiden asenteet (14). Myös opiskelijoiden puutteellinen osaaminen mainittiin. Pieni osa (18) vastasi, ettei esteitä ole. Ei ole esteitä, kaikki on kiinni omasta halusta ja viitseliäisyydestä kehittää itseään ja olla kiinni jatkuvasti somessa viestittelemässä ihmisille, jotka ei välttämättä kuulu henkilökohtaisiin haluihin. Työ on kuitenkin tehtävä ja se tehdään sillä tavalla kuin on ajanmukaista 16
Muutos on hidas Osa näkee, että muutos on vasta alkamassa. Näen esteenä kehittymättömyyden eli organisaatiossa ei kehitetä suunnitelmallisesti digitaalisia oppimisympäristöjä eikä järjestetä koulutuksia, saati sitten kannusteta kokeilemaan ja tuottamaan uusia oppimisympäristöjä. Kehittämishaasteena omalla kohdallani näen oman osaamattomuuteni ja sen, ettei sen kehittämiseen saa tukea eikä koulutusta. Pieni osa totesi, ettei digitalisaatio ole muuttanut mitään: Pedagogisia mahdollisuuksia on siis paljon, mutta niiden käytännön haltuunotto vaatii "kädestä pitäen opetusta" jota ei ole ollut riittävästi tarjolla. Ei juuri kummoisia, työnantajat laitteet/tilat ovat vanhanaikaiset, eikä koulutusta ole tarjottu digitalisaatioon liittyen, vaikka kiinnostusta olisi. Uuden opettelu on jätetty omalle ajalle/omilla resursseilla Ei (ole muuttanut) toistaiseksi mitään. Laitteisto ja substanssi puuttuvat. 17
Digitalisaation rooli tulevaisuudessa? 18
Digitalisaation rooli tulevaisuudessa opiskelijoiden näkemänä Pääosa opiskelijoista tunnistaa digitalisaation tuomat hyödyt niin oman oppimisen kuin työelämän kannalta. Opiskelijoista n. puolet kokee, että opetuksessa ja ohjauksessa tulisi hyödyntää enemmän digitaalisia ratkaisuja. Tulevaisuuden visioinnit olivat hyvin maltillisia tai niitä ei ollut. Varsin pieni osa nosti erikseen esiin, ettei opiskelussa saatavat taidot ja osaaminen vastaa vielä työelämän tarpeita laitteiden, sovellusten tai ratkaisujen hyödyntämisessä. Onko opiskelijoilla toisaalta vielä edes mahdollisuutta arvioida sitä? Toiveita tulevalle: Nykyisiä välineitä ja sovelluksia hyödynnettäisiin systemaattisemmin! Opiskelijat painottavat helppokäyttöisyyttä, käytännöllisyyttä ja yksinkertaisuutta myös kaikissa uusissa digitaalisissa ratkaisuissa, joita otetaan käyttöön. Osa on eritellyt mm. virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä ja esimerkiksi virtuaalilasien käyttöönottoa. Ammattialakohtaisia sovellusten ja pelien hyödyntämistä. Etä- ja verkkokursseja oppilaitosten opintotarjontaan nykyistä enemmän. Lisää vuorovaikutusta opettajien ja ohjaajien kanssa (esim. chat). 19
Opetus- ja ohjaushenkilöstö: Tulevaisuus on vasta tulossa Digitaalisuuden arvioidaan laajentavan ja monipuolistavan ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä. Mahdollistavan entistä yksilöllisemmät opintopolut, parantavan koulutuksen alueellista saavutettavuutta sekä koulutuksen tasa-arvoa. Lisäävän koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja muiden koulutuksen järjestäjien opetustarjonnan hyödyntämistä Vaikka hyödyt näyttäytyvät hyvin selkeinä, tulosten näkökulmasta digitalisaatio on kuitenkin vasta alussa. Digitalisaation kehittymiseen vaikuttaa opettajien halu ja kiinnostus kehittää osaamista. Haasteena nähdään usein organisaatioiden sitoutumattomuus suunnitelmalliseen kehittämistyöhön 20
Suuri osa opetus- ja ohjaushenkilöstöstä haluaa kehittää ja kehittyä Henkilöstö toivoo mahdollisuutta vaikuttaa sekä organisaatiotason linjauksiin erityisesti teknisiin valintoihin liittyen. Mitä kauempana toimijasta päätös syntyy, sitä vaikeammaksi koetaan erilaisten ratkaisujen, teknisten ja pedagogisten käyttöönotto, etenkin jos tekninen ja pedagoginen tuki on puutteellista. Resursseja puuttuu niin osaamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja toteutuksesta kuin laitteistakin. Tukea toivottiin kollegoista ja oman organisaation osaajilta. Opettajat ovat pääsääntöisesti valmiita jakamaa omaa osaamistaan lähimmille kollegoilleen ja oppivat mielellään lähiverkostossa. Jälleen alakohtaiset erot selkeitä: tekniikan ja liikenteen ala kriittisin. 21
Haasteita ja kehittämiskohteita Tarvitaan lisää mahdollisuuksia kouluttautua, kollegiaalista tukea sekä teknistä tai pedagogista tukea. Tarvitaan aikaa opetus- ja ohjaushenkilöstön oman osaamisen kehittämiseen. Digitalisaation haasteisiin ja mahdollisuuksiin tulee reagoida tasaisemmin koulutuksen järjestäjien sisällä ja eri koulutusaloilla. Digitaalisuutta tulisi hyödyntää myös työssäoppimisen yhteydessä nykyistä enemmän. Olemassa olevien järjestelmien käyttöönottoa tulee tukea ja laatia selkeämpiä käytäntöjä pirstaleisuuden sijaan. 22
Opettajat kokivat, että digitalisaatio mahdollistaa opiskelijoille yhdessä oppimisen, vertaisoppimisen ja ongelmanratkaisun yhdessä. - Yhteistoiminnallisessa oppimisessa vahvat opiskelijat tukevat heikompia ja osaavat opiskelijat tarjoavat opettajille opetukseen kaivattuja lisäkäsiä. Osaamisen jakaminen lisää ryhmän sisäistä vuorovaikutusta, tekemistä ja toimintaa.
Miten käytännössä mahdollistetaan toisilta oppiminen omassa työyhteisössä, koulutuksen järjestäjän sisäisissä rakenteissa ja yli organisaatiorajojen? Miten toisilta oppimista voidaan tukea täydennyskoulutuksella?